KAUPPATIETEELLISEN ALAN KANDIDAATIN JA PRO GRADU -TUTKIELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 0 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEELLISEN ALAN KANDIDAATIN JA PRO GRADU -TUTKIELMAN LAADINTAOHJEET päivitetty heinäkuu 2016 VAASA 2016

2 1 Ohjeiden käyttö ja tarkoitus Opinnäytetöiden kirjoittamista varten on Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa laadittu kolme ohjetta: kauppatieteellisen alan kandidaatin ja pro gradu -tutkielman laadintaohjeet, tekniikan alan kandidaatin tutkielman ja diplomityön laadintaohjeet, sekä kaikille yhteinen teknillisen tiedekunnan yleiset kirjoitusohjeet. Kirjoittaessaan opinnäytetyötään opiskelija käyttää ohjeista kahta, teknillisen tiedekunnan yleistä kirjoitusohjetta ja kyseisen opinnäytetyön laadintaohjetta. Tämä ohje on laadittu Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan kauppatieteiden kandidaatin ja pro gradu -tutkielman laatimista varten. Kaikki teknillisen tiedekunnan opiskelijat, jotka suorittavat kauppatieteiden kandidaatin ja/tai maisterin tutkinnon, kirjoittavat tämän ohjeen mukaisesti. Lisäksi on noudatettava erillistä Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan yleistä kirjoitusohjetta. Ohjeiden tarkoituksena on, että kaikki Vaasan yliopiston teknillisessä tiedekunnassa laaditut opinnäytetyöt täyttävät opinnäytetöille asetetut vaatimukset ja että ne ovat ulkoasultaan samanlaisia. Kirjoitusohjeet eivät kata kaikkia mahdollisia tapauksia. Epävarmoissa tilanteissa voi neuvoa kysyä opinnäytetyön ohjaajalta tai tiedekunnan opintoneuvonnasta.

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAUPPATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKIELMA JA SEN TARKOITUS Kandidaatintutkielman aihe Ohjaus ja määräaika Tarkastus, hyväksyminen ja arvostelu Kypsyysnäyte Julkisuus Tarkentavat ohjeet 8 2 KANDIDAATINTUTKIELMAN RAKENNE Kandidaatintutkielman nimi Kannet ja painaminen Tiivistelmä 10 3 KANDIDAATIN TUTKIELMAN TOIMITTAMINEN Johdanto Teoria ja taustatiedot Aiheen käsittely Työn viimeinen luku Pohdinta ja johtopäätökset Yhteenveto 14 4 PRO GRADU TUTKIELMA JA SEN TARKOITUS Pro gradu -tutkielman aihe Ohjaus Määräaika Tarkastus, hyväksyminen ja arvostelu Pro gradu -tutkielmaan kuuluvat seminaarit ja kypsyysnäyte Julkisuus Tarkentavat ohjeet 22

4 3 5 PRO GRADU -TUTKIELMAN RAKENNE Pro gradu -tutkielman nimi Kannet Yleistä painosta ja toimituksesta Nimiölehti Tiivistelmä ja abstract 25 6 PRO GRADU -TUTKIELMAN TOIMITTAMINEN Johdanto Teoria ja taustatiedot Aiheen käsittely Pohdinta ja johtopäätökset Yhteenveto 29 7 VIERASKIELISET TUTKIELMAT 30 8 SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS 31 LIITTEET 33 LIITE 1. Sanastoa 33 LIITE 2. Kandidaatintutkielman kansilehden suomenkielinen perusmalli 37 LIITE 3. Kandidaatintutkielman kansilehden englanninkielinen perusmalli 38 LIITE 4. Kandidaatintutkielman tiivistelmäsivun suomenkielinen malli 39 LIITE 5. Kandidaatintutkielman tiivistelmäsivun englanninkielinen malli 40 LIITE 6. Pro gradu -tutkielman nimiölehden suomenkielinen perusmalli 41 LIITE 7. Pro gradu -tutkielman nimiölehden englanninkielinen perusmalli 42 LIITE 8. Pro gradu -tutkielman tiivistelmäsivun suomenkielinen malli 43 LIITE 9. Pro gradu -tutkielman tiivistelmäsivun englanninkielinen malli 44 LIITE 10. Kandidaatin tutkielmien arviointikriteerit 45 LIITE 11. Pro gradu tutkielmien ja diplomitöiden arviointikriteerit 46

5 4 1 KAUPPATIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKIELMA JA SEN TARKOITUS Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu 10 op:n laajuinen kandidaatintutkielma sekä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielma on itsenäinen opinnäytetyö. Kandidaatintutkielma suositellaan tehtäväksi kolmannen opintovuoden aikana pääaineiden ilmoittamalla tavalla. Kandidaatintutkielma suositellaan suoritettavaksi samanaikaisesti äidinkielen opintojen kanssa, koska sekä kandidaatintutkielma että äidinkielen opinnot on suunniteltu tukemaan toisiaan. Kandidaatintutkielmaan kuuluvat yleensä johdantoluennot, seminaari-istunnot ja kandidaatintutkielman laatiminen. Kandidaatintutkielman tavoitteena on kehittää valmiuksia itsenäiseen tiedonhankintaan tutkimusaiheesta, tutkimusongelman muotoiluun ja rajaamiseen ja harjaannuttaa opiskelijaa tieteellisen kirjoittamiseen. Kandidaatintutkielman on täytettävä itsenäiselle akateemiselle työlle asetetut vaatimukset, osoitettava perehtyneisyyttä tieteelliseen ongelmanasetteluun, eri lähestymistapoihin ja metodeihin. Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava kandidaatintutkielmansa alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. 1.1 Kandidaatintutkielman aihe Kandidaatintutkielma on kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon edellytettävä opinnäytetyö ja se laaditaan pääaineeseen liittyvästä aiheesta. Aiheen hyväksyy tutkielmatyöskentelystä vastaava pääaineen opettaja. Tutkielman aihe suositellaan valittavaksi itse, mutta tarvittaessa aiheen valitsemisessa auttavat pääaineen opettajat. Kandidaatintutkielman suositeltava pituus on noin sivua.

6 5 1.2 Ohjaus ja määräaika Kandidaatintutkielmasta vastaava pääaineen opettaja nimeää työlle vähintään yhden ohjaajan. Kandidaatintutkielman määräajasta sopivat työn ohjaaja ja tekijä niin, että siihen käytetty aika on enintään yksi vuosi. Jos kandidaatintutkielmaa ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, opiskelijan tulee sopia ohjaajan kanssa jatkoajasta tai uudesta aiheesta 1.3 Tarkastus, hyväksyminen ja arvostelu Kandidaatintutkielma jätetään kahtena kappaleena työn ohjaajalle, ellei ohjaaja toisin määrää. Lisäksi opiskelija palauttaa kandidaatintutkielman Moodleen sähköistä plagiaatintunnistustarkastusta varten, kts. tarkemmin luku 8. Sähköinen plagiaatintunnistustarkastus. Kandidaatintutkielma kirjoitetaan teknillisen tiedekunnan opinnäytetöiden kirjoitusohjeiden mukaisesti. Kandidaatintutkielman tarkastusajaksi varataan 30 päivää. Kandidaatintutkielma arvostellaan asteikolla välttävä, tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä, erinomainen. Sen tarkastaa ohjaaja tai tarvittaessa yksikön johtajan määräämä opettaja. Tarkastajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Pro gradu -tutkielmasta poiketen kandidaatintutkielma ei mene dekaanin käsiteltäväksi. Kandidaatintutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvostelun suorittaneelta opettajalta 14 päivän kuluessa arvostelun julkistamisesta. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi kirjallisesti hakea siihen muutosta tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä kun hän on saanut päätöksestä tiedon. (Vaasan yliopiston tutkintosääntö 17, 2012).

7 6 1.4 Kypsyysnäyte Osana kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyön aihepiiriin liittyvä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa valvonnanalaisessa koetilaisuudessa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, millä opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Koulusivistyskieli yhdessä samalla kielellä kirjoitetun kypsyysnäytteen kanssa antavat opiskelijalle asetuksen (A 481/2003) mukaisen erinomaisen taidon koulusivistyskielessä. Kielitaidon osoittamista ei vaadita opiskelijalta, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijalta, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää tiedekunta. Kansainvälinen tutkinto-opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, mutta joka on hankkinut tarpeellisen suomen tai ruotsin kielen taidon, voi kirjoittaa kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä. Tällöin kypsyysnäyte arvioidaan myös kielellisesti käyttäen samoja kriteereitä kuin kotimaisten opiskelijoiden kypsyysnäytteen arvostelussa. Kielen osalta hyväksytty kypsyysnäyte antaa kansainväliselle opiskelijalle hyvän suomen tai ruotsin kielen taidon (A 481/2003), joka merkitään myös tutkintotodistukseen. Kypsyysnäytteen voi antaa minä tahansa tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan kansliasta saatavalla lomakkeella ja tenttikuorella. Lomake löytyy myös kielipalvelujen wwwsivuilta. Kypsyysnäytteeseen saa ilmoittautua vasta sen jälkeen, kun kandidaatintutkielma on ensin jätetty tarkastettavaksi lopullisessa muodossaan. Ajankohta voi olla aikaisintaan seitsemän päivän päästä tutkielman jättämisestä. Kypsyysnäytteen ajankohta tulee sopia ohjaavan opettajan kanssa.

8 7 Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa myös sähköisesti, jos tutkielman ohjaaja käyttää sähköistä tenttipalvelua. Lisätietoja sähköisestä kypsyysnäytteestä löytyy opiskelijan sähköisen tenttipalvelun ohjeista Opiskelijat-verkkosivuilta Opinnot ja opiskelu-kohdasta. Kypsyysnäytteessä opiskelijalle annetaan yleensä kaksi tai kolme hänen opinnäytteeseensä liittyvää aihetta, joista hänen tulee valita yksi. Tästä aiheesta on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä. Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä kielen avulla, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on oltava otsikko, joka on merkittävä näkyviin, sillä kielentarkastaja ei muuten voi tietää pysyykö kirjoittaja asiassa. Kirjoituksessa on oltava alku ja loppu. Sen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoituksen pitää olla jaettu kappaleisiin, jotka erotetaan toisistaan jättämällä väliin tyhjä rivi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen puhtaaksi on toivottavaa. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen, isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan, myös sanarajojen tulee erottua. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat on hallittava. Lyhenteitä ei saa käyttää runsaasti. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistava selvästi. Niiden tulee olla ehjiä ja vaihtelevia. Pahoja viittaussuhdevirheitä ei saa esiintyä. Sanajärjestyksen on oltava yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation rakenteen kanssa. Tyylin on oltava asiatyyliä, ei esimerkiksi pakinointia. Ohjeita kypsyysnäytteen tekijöille löytyy Opiskelijat -verkkosivuilta Opinnot ja opiskelu-kohdasta. Kypsyysnäytettä koskee sama 30 päivän tarkastusaikasääntö kuin muitakin tenttisuorituksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa, vaan se joko hyväksytään tai hylätään. Jos kypsyysnäyte hylätään asiasisällön perusteella, opiskelijan on tultava saamaan palautetta ohjaajaltaan ennen ilmoittautumista uuden näytteen kirjoittamiseen. Mikäli hyl-

9 8 kääminen perustuu kieliopillisiin seikkoihin, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kieliasun tarkastajaan palautteen saamiseksi. 1.5 Julkisuus Opinnäytetyöt ovat kokonaisuudessaan julkisia. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu. Opinnäytetyöt ovat julkisia heti, kun ne on hyväksytty. 1.6 Tarkentavat ohjeet Katso ulkoasua ja muita teknisiä seikkoja koskevat ohjeet teknillisen tiedekunnan yleisistä kirjoitusohjeista. Opintohallinto, yksiköt ja ohjelma voivat myös antaa tarkentavia ohjeita kandidaatintutkielman tekemisestä.

10 9 2 KANDIDAATINTUTKIELMAN RAKENNE Kirjoituksen sisältö voidaan rakentaa seuraavan malliesimerkin mukaisesti: Sisällysluettelo (Kuvaluettelo) (Kuvioluettelo) (Taulukkoluettelo) (Symbolit ja lyhenteet) Tiivistelmä Johdanto Aiheen käsittely Pohdinta ja johtopäätökset Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet Sulkeisiin merkityt kohdat eivät ole pakollisia. 2.1 Kandidaatintutkielman nimi Nimen on oltava lyhyt, selvä ja sisällön (tutkimusala ja paikallisuus) ilmaiseva. Tarvittaessa voidaan käyttää alaotsikkoa hahmottamaan tutkimuskohteen rajausta. 2.2 Kannet ja painaminen Kandidaatintutkielman painojälkeen tulee kiinnittää huomiota. Tekstinkäsittelyn tulostus on syytä tehdä laserkirjoittimella tai muulla samantasoisella laitteella. Kuvia, taulukoita ja liitteitä liimattaessa ja kopioitaessa on huolehdittava, ettei varjoviivoja ja muita epäsiisteyksiä jää tutkielmasivuille.

11 10 Työ tulee monistaa yksipuolisena. Tutkielman sivunumerointi on aukottomasti juokseva. Sivut ja etukansilehti liitetään nitomalla yhteen, jonka jälkeen ne liimataan liimakansiin, jolloin etupuolelle tulee läpinäkyvä muovikansi. Selkään ja taakse jää valkoinen pahvikansi. Kannen tekstityksen tulee olla mallin mukainen (liite 2 ja liite 3). Kansilehteen merkitään: Vaasan yliopisto, teknillinen tiedekunta, pääaine (isoilla kirjaimilla, lihavoituina ja keskitettyinä) Tekijän nimi (keskitettynä) Kandidaatintutkielman nimi (isoilla kirjaimilla, lihavoituna ja keskitettynä), sekä mahdollinen alaotsikko (lihavoituna ja keskitettynä) Pääaine ja mikä tutkielma (tasattuna oikealle) Tarvittaessa koulutusohjelma (tasattuna oikealle) Paikka (isoilla kirjaimilla ja lihavoituna) ja vuosiluku (lihavoituna) Kirjallisten töiden kansilehden marginaalit ovat samat kuin muualla työssä (ks. Teknillisen tiedekunnan yleiset kirjoitusohjeet). Kansilehdessä käytettävä riviväli on 1. Yliopiston nimi kirjoitetaan riville 1, tiedekunnan nimi riville 3. Työn laatijan nimi kirjoitetaan riville 19 ja pääotsikko riville 21. Kansilehden teksti aloitetaan sivun yläreunasta ja keskitetään. Sivun alareunaan kirjoitetaan VAASA 20XX viimeiselle riville. Kandidaatintutkielman kannen (160 g) väri: Valkoinen. 2.3 Tiivistelmä Kandidaatintutkielmassa on oltava enintään sivun mittainen tiivistelmäsivu, joka myös numeroidaan, sidotaan sisällysluettelon (tai symboli- ja lyhenneluettelon) jälkeiseksi yksipuoliseksi sivuksi ennen johdantolukua.

12 11 Tiivistelmäsivun tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tutkielman nimen tulee olla tarkalleen samassa muodossa sekä tutkielman kansilehdellä että tiivistelmäsivulla. Tiivistelmäsivun mallit ovat liitteinä 4 ja 5. Tiivistelmän aikamuotona suositellaan käytettävän imperfektiä. Kuitenkin tiivistelmän ensimmäisessä kappaleessa, joka sisältää tiedot mm. tutkimusongelmasta, suositellaan käytettävän aikamuotona preesensiä. Tiivistelmän kaikki kohdat tulee täyttää huolellisesti marginaalit huomioiden.. Avainsanoja merkitään 1-5 kpl siten, että ensimmäinen sana ilmoittaa mahdollisimman tarkasti aihealueen, jota mahdolliset seuraavat sanat edelleen tarkentavat. Halutessasi voit keskustella avainsanoista ohjaajan kanssa. Avainsanoja voi etsiä Helsingin yliopiston kirjaston VESA - Verkkosanastosta.

13 12 3 KANDIDAATIN TUTKIELMAN TOIMITTAMINEN Tutkielma jakautuu johdantoon, tutkimuksen esittelyyn ja yhteenvetoon. Käsittelytavan ja painotukset tekijä voi valita itse keskusteltuaan niistä ohjaajan kanssa. Samasta aiheesta voi kirjoittaa monta erilaista (hyvää) kandidaatintutkielmaa. Lähes ainoa sääntö on, että ensimmäinen luku on johdanto ja työn viimeinen luku joko Pohdinta ja johtopäätökset tai Yhteenveto tai jokin muu vastaava työn luonteen mukaisesti otsikoitu luku. 3.1 Johdanto Johdannon tehtävä on herättää lukijan mielenkiinto. Siinä kerrotaan, miten aihe on saatu, työn tausta ja tavoitteet sekä rajataan aihe ja määritellään yleisesti ne keinot, joilla asetetut ongelmat pyritään ratkaisemaan. Johdannossa työ liitetään aikaisempiin tai mahdollisesti samanaikaisiin aiheisiin liittyviin tutkimuksiin viittaamalla niistä tehtyihin julkaisuihin. Johdannossa esitellään myös työn sisältö ja rakenteen logiikka. Jos työ on osa laajempaa projektia, tulee tekijän oma osuus projektista tuoda selvästi esille. Johdannossa ei vielä kuvata yksityiskohtaisesti sitä teoriaa tai niitä menetelmiä, joilla ongelma tullaan ratkaisemaan, eikä myöskään työn tuloksia tai niistä tehtäviä johtopäätöksiä. Johdannon tyypillinen pituus on 1 3 sivua. 3.2 Teoria ja taustatiedot Johdantoa seuraavassa pääluvussa esitellään ne tekniset, teoreettiset ja mahdolliset muut taustatiedot, jotka ovat välttämättömiä työssä myöhemmin selostettavien ratkaisujen ja käytettyjen menetelmien ymmärtämiselle. Teoriaosuudessa ei pitäisi esittää varsinaisen työn kannalta toisarvoista asiaa. Siinä ei ole syytä esittää itsestäänselvyyksiä eikä yleisesti tunnettuja asioita (eli oppikirjatasoisten perusasioiden esittäminen on tarpeetonta).

14 13 Tässä vaiheessa ei vielä esitetä tekijän itsensä kehittämiä uusia menetelmiä; näiden esittely jätetään seuraaviin lukuihin. Työn lukijaksi voidaan ajatella alan ammattilainen, joka ei satu tietämään juuri tästä asiasta mitään, mutta on hyvä oppimaan. Toisin sanoen: kaikki termit yms. on selitettävä ensimmäistä kertaa käytettäessä, mutta sen jälkeen niitä voi käyttää vapaammin. Jos on esiteltävä useampia erillisiä teorioita, ne useimmiten kannattaa kirjoittaa erillisiksi luvuiksi. Monissa töissä puhtaan teorian lisäksi taustatiedon muodostaa esimerkiksi yrityksen vanhat tuotteet, korvattava järjestelmä, standardit, joita tulisi noudattaa, yrityksen sisäiset käytännöt, projektin muut osat, jos työ on osa suurempaa projektia tms. Näitä esitellään niin ikään niin paljon kuin tarvitaan oman työn ratkaisujen selittämiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi työn merkityksestä. Kuuluuko tämä osuus teorialukuun, omaan lukuunsa, liitteeksi vai osaksi varsinaisen työn kuvausta, riippuu tilanteesta ja siitä, kuinka paljon tällaista spesifistä ympäristökuvausta työhön liittyy. Luvun yksityiskohtaisempi jäsentely ja otsikointi (pääotsikkoa myöten) suunnitellaan ja kirjoitetaan työn asettamien vaatimusten mukaisesti. On tärkeää, että teoriaosa liittyy saumattomasti jatkossa tulevaan työn kuvaukseen. Joissakin selvästi konstruktiivisissa töissä teoriaosa voi jäädä pieneksi. Sen pituus ei ole itsetarkoitus, joten tikusta ei pidä tehdä asiaa. 3.3 Aiheen käsittely Seuraavaksi voidaan siirtyä aiheen käsittelyyn eli työn soveltavaan osaan. Jäsentely ja otsikointi suunnitellaan ja kirjoitetaan työn asettamien tarpeiden mukaan. Aiheen luonne ja tekijän omat työskentelytavat ratkaisevat aiheen käsittelytavan. Yhtä oikeaa ratkaisumallia ei ole.

15 14 Mikäli kandidaatintutkielmaan liittyy esimerkiksi tieteellisiä tutkimuksia, mittauksia tms., on tutkimusten suoritus kuvattava niin tarkkaan, että mitkään työn vaiheet eivät jää epäselviksi. Käytetyt tutkimusmenetelmät pitää kuvata siten, että tutkimus on tarvittaessa toistettavissa. Esimerkiksi uusien tulosten matemaattiset johdot on esitettävä niin yksityiskohtaisesti, että lukija voi seurata tulosten syntyä ilman pitkiä omakohtaisia laskelmia. Yleisesti tunnetuista menetelmistä riittää lyhyt maininta tai viittaus, epätavallisemmat, erityisesti tekijän itsensä kehittämät, selostetaan tarkemmin. Teoriaosan ja soveltavan osan välillä on aina oltava selkeä yhteys. 3.4 Työn viimeinen luku Kandidaatintutkielman viimeisessä luvussa esitetään keskeiset tulokset. Työn luonteesta ja laajuudesta riippuen työselostuksen lopussa on luku esimerkiksi Pohdinta ja johtopäätökset tai Yhteenveto tai jokin muu vastaava työn luonteen mukaisesti otsikoitu luku Pohdinta ja johtopäätökset Pohdinnassa tarkastellaan mm. teorian ja mittausten yhteensopivuutta ja syitä mahdollisiin eroihin. Tässä yhteydessä voidaan pohtia tarvittavia jatkotutkimuksia sekä tulosten hyödyntämismahdollisuuksia. Johtopäätöksinä esitellään ensi sijassa vain lopulliset tulokset; mitä seikkoja kirjoittaja katsoo omilla tutkimuksillaan saaneensa selville ja miten nämä liittyvät kirjallisuudessa esitettyihin asioihin. Tuloksia on pyrittävä vertaamaan mahdollisiin aikaisemmin julkaistuihin tutkimuksiin Yhteenveto Yhteenvedossa selostetaan ja kuvataan lyhyesti koko työn kulku työn aiheesta saavutettuihin tuloksiin ja niistä tehtyihin päätelmiin asti. Asioita, joihin on kiinnitetty huomiota

16 15 johdannossa, käsitellään uudelleen yhteenvedossa. Eli onko asetetut tavoitteet saavutettu, tehtiinkö niin kuin suunniteltiin jne. Lopussa voidaan pohtia mahdollisten jatkoselvitysten tarvetta. Jos arviointia ja/tai jatkokehitystä on esitetty laajasti, ne voidaan kerätä myös omaan lukuunsa. Uusia asioita tai viittauksia tekstiin tai muihin lähteisiin ei yhteenvedossa saa esittää. Yhteenveto ei saa pituudeltaan ylittää kolmea sivua.

17 16 4 PRO GRADU TUTKIELMA JA SEN TARKOITUS Pro gradu tutkielma on kauppatieteiden maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin kuuluva 30 op:n laajuinen opinnäytetyö. Pro gradu -tutkielman tulee osoittaa opiskelijan perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa ja valmiutta tieteelliseen ilmaisuun. Pro gradu tutkielman tekemiseen kuuluvat myös seminaarit ja kypsyysnäyte. Pro gradu -tutkielman päätavoitteena on tuottaa yliopiston pro gradu -työlle asetettujen tieteellisten ja laadullisten vaatimusten sekä mahdollisen ulkopuolisen tahon kanssa tehdyn sopimuksen mukainen sisällöllinen tulos sovitun aikataulun ja resurssien puitteissa. Pro gradu -tutkielman tarkoitus on kehittää opiskelijan valmiutta itsenäiseen tutkimustyöhön ja käytännön soveltamiseen sekä eri alueiden tutkimusmenetelmien soveltamiseen yksin tai ryhmässä ja myös kirjallisuuden hyödyntämiseen sekä omien tutkimustulosten raportointiin ja jatko-opintoihin. Pro gradu -tutkielma on henkilökohtainen ja itsenäinen opinnäytetyö. Pro gradu - tutkielman tekemistä suositellaan maisteriopintojen toisen opintovuoden aikana erillisissä tutkielmaryhmissä ohjelman ilmoittamalla tavalla. Opiskelijalla tulee olla suoritettuna kandidaatin tutkinto tai mahdolliset täydentävät opinnot ennen pro gradu työskentelyn aloittamista. 4.1 Pro gradu -tutkielman aihe Pro gradu -tutkielma on kauppatieteiden maisterin tutkintoon edellytettävä opinnäytetyö ja se laaditaan ohjelmaan liittyvästä opiskelijan oman kiinnostuksen mukaisesta aiheesta. Tarvittaessa aiheen valitsemisessa auttavat ohjelman opettajat.

18 17 Koulutusohjelmavastaava vahvistaa pro gradu -tutkielman aiheen, ohjaajan ja tarkastajat. Mikäli koulutusohjelmavastaava on ohjaaja pro gradu -tutkielmassa, vahvistaa dekaani aiheen, ohjaajan ja tarkastajat. Niitä haetaan lomakkeella, joita saa Vaasan yliopiston www-sivuilta ja opintoneuvonnasta. Opiskelija pyytää aiheen käsittelyä varten ohjelman professorin lausunnon ja toimittaa täytetyn lomakkeen teknillisen tiedekunnan amanuenssille. Työn tarkastajilla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. 4.2 Ohjaus Tutkielman ohjaa kyseisen pro gradu -tutkielman aihealueesta vastaava ohjelman opettaja. Tutkielman tekemisen aikana ohjaaja antaa opastusta ja tarvittaessa yksityiskohtaisiakin neuvoja. Ohjaaja antaa palautetta työstä ja hän voi myös pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymisestä. 4.3 Määräaika Pro gradu -tutkielman aihe on voimassa hyväksymiskuukauden lopusta lukien yhden kalenterivuoden. Jos pro gradu -tutkielmaa ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, opiskelijan tulee hakea jatkoaikaa työn tekemiselle tai uutta pro gradu - tutkielman aihetta. Pro gradu -tutkielmalle myönnetään jatkoaikaa perustellusta syystä. Jatkoaikaa voi hakea koulutusohjelmavastaavalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, jossa esitetään perustelut työn viivästymiselle. Hakemuksessa/hakemuksen liitteenä on oltava pro gradu -tutkielman ohjaajan puolto. Hakemus toimitetaan teknillisen tiedekunnan amanuenssille.

19 Tarkastus, hyväksyminen ja arvostelu Opiskelijan tulee pyytää ohjaajan lupa pro gradu -tutkielman kansittamiseksi. Pro gradu -tutkielmalla on kaksi tarkastajaa, jotka koulutusohjelmavastaava on vahvistanut aiheen hyväksymisen yhteydessä. Pro gradu -tutkielma jätetään viralliseen tarkastukseen kolmena tai neljänä kappaleena. Jos opiskelija sallii opinnäytetyönsä saatettavan yleisön saataville verkossa sähköisessä muodossa, tutkielma tulee jättää yliopistolle kolmena kappaleena. Näistä kaksi työtä menevät tarkastajille ja yksi kirjastoon arkistoon (ei lainattavaksi). Jos opiskelija ei salli opinnäytteen sähköistä luettavuutta Tritonian ulkopuolella, tällöin tutkielma tulee jättää yliopistolle neljänä kappaleena. Näistä kaksi menevät tarkastajille ja kaksi kirjastoon. Toinen painettu versio on lainattavissa ja toinen on arkistokappale. Yliopistolle toimitettuja töitä ei palauteta. Lisäksi opiskelija palauttaa pro gradu - tutkielman Moodleen sähköistä plagiaatintunnistustarkastusta varten, kts. tarkemmin kohta 8. Sähköinen plagiaatintunnistustarkastus. Lisäksi pro gradu -tutkielman kokoteksti sekä tiivistelmäsivu tulee tallentaa ennen tutkielman hyväksymistä Tritonian tietokantaan: Opinnäytetyön hyväksymiskäsittelyn edellytyksenä on www-lomakkeen onnistunut perilletulo. Lisäksi opiskelija toimittaa amanuenssille ilman sivunumeroa tiivistelmän, joka on laadittu työn kielellä. Pro gradu -tutkielman tarkastamiseen varattava aika on 30 päivää, joten töiden tulee olla tarkastajilla ja amanuenssilla vähintään viisi viikkoa ennen aiottua hyväksymispäivää. Mikäli pro gradu -tutkielma on valmistuvan viimeinen opintosuoritus, tulee sen olla dekaanin käsiteltävänä vähintään 10 päivää ennen todistuspyynnön takarajaa (joka on 28 päivää ennen valmistumispäivää). Dekaani käsittelee opinnäytetöitä pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Valmistumiseen liittyvä aikataulu on syytä varmistaa ajoissa yliopiston verkkosivuilta: ja dekaanin aikataulu tarvittaessa amanuenssilta.

20 19 Tarkastajien tulee esittää kirjallinen lausuntonsa perusteluineen ja arvosanaehdotuksineen 30 päivän kuluessa siitä kun työ on jätetty tarkastettavaksi. Työn tekijällä on oikeus nähdä lausunnot ja arvosteluesitys ennen työn hyväksymiskäsittelyä. Dekaani päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn tarkastajien esityksiin ja lausuntoihin. Dekaanin päätöksen jälkeen opiskelijalle lähetetään postitse tieto pro gradu -tutkielmien arvostelusta ja jäljennös tarkastuslausunnosta. Pro gradu -tutkielma arvostellaan arvosanoilla välttävä, tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä, erinomainen. Tutkielman arvosteluun tyytymätön opiskelija voi tehdä Vaasan yliopiston tutkintolautakunnalle oikaisupyynnön opintosuorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Yliopistolaki 558/2009, 82 ja Vaasan yliopiston tutkintosääntö, 17). Opintosuorituksen arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 4.5 Pro gradu -tutkielmaan kuuluvat seminaarit ja kypsyysnäyte Pro gradu -tutkielmaan sisältyvät seminaarit, seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus ja kypsyysnäyte. Seminaari suoritetaan oppiaineen määräämällä tavalla. Osana kauppatieteiden maisterin tutkintoa opiskelijan on lisäksi kirjoitettava opinnäytetyön aihepiiriin liittyvä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa valvonnanalaisessa koetilaisuudessa oman tieteenalansa ja äidinkielensä hallinnan. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sillä kielellä, millä opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Koulusivistyskieli yhdessä samalla kielellä kirjoitetun kypsyysnäytteen kanssa antavat opiskelijalle asetuksen (A 481/2003) mukaisen eriomaisen taidon koulusivistyskielessä. Mikäli opiskelija on jo suorittanut kypsyysnäytteen kauppatieteiden kandidaatintutkintoa varten, kypsyysnäytettä ei vaadita uudelleen kielitaidon osalta, vain sisällön. (Vrt. valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 16.) Mikäli opiskelija on aikaisemmin suorittanut kypsyysnäytteen toisessa alemmassa korkeakoulututkinnossa (kandidaatintutkinto), menettely on vastaava. Kypsyysnäyte vaaditaan tässäkin tapauk-

21 20 sessa sisällön osalta. Opiskelijan tulee ilmoittaa kypsyysnäytteeseen ilmoittautumisen yhteydessä ohjaajalleen, onko hänellä kypsyysnäyte jo aikaisemmin suoritettuna kielitaidon osalta. Kielitaidon osoittamista ei vaadita opiskelijalta, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijalta, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää tiedekunta. Kansainvälinen tutkinto-opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, mutta joka on hankkinut tarpeellisen suomen tai ruotsin kielen taidon, voi kirjoittaa kypsyysnäytteen suomen tai ruotsin kielellä. Tällöin kypsyysnäyte arvioidaan myös kielellisesti käyttäen samoja kriteerejä kuin kotimaisten opiskelijoiden kypsyysnäytteen arvostelussa. Kielen osalta hyväksytty kypsyysnäyte antaa kansainväliselle opiskelijalle hyvän suomen tai ruotsin kielen taidon (A 481/2003), joka merkitään myös tutkintotodistukseen. Kypsyysnäytteen voi antaa minä tahansa tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan kansliasta saatavalla lomakkeella ja tenttikuorella. Lomake löytyy myös kielipalveluiden www-sivuilta. Kypsyysnäytteeseen saa ilmoittautua vasta sen jälkeen, kun pro gradu - tutkielma on ensin jätetty tarkastettavaksi lopullisessa muodossaan. Ajankohta voi olla aikaisintaan seitsemän päivän päästä tutkielman jättämisestä. Kypsyysnäytteen ajankohta tulee sopia ohjaajan kanssa. Kypsyysnäytteen voi kirjoittaa myös sähköisesti, jos tutkielman ohjaaja käyttää sähköistä tenttipalvelua. Lisätietoja sähköisestä kypsyysnäytteestä löytyy opiskelijan sähköisen tenttipalvelun ohjeista Opiskelijat-verkkosivuilta Opinnot ja opiskelu-kohdasta. Opiskelijalle annetaan yleensä kaksi tai kolme hänen opinnäytteeseensä liittyvää aihetta, joista hänen tulee valita yksi. Tästä aiheesta on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis

22 21 saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä. Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä kielen avulla, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on oltava otsikko (joka on merkittävä näkyviin - kielentarkastaja ei muuten voi tietää, pysyykö kirjoittaja asiassa). Kirjoituksessa on oltava alku ja loppu. Sen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoituksen pitää olla jaettu kappaleisiin, jotka erotetaan toisistaan jättämällä väliin tyhjä rivi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen puhtaaksi on toivottavaa. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen, isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan, myös sanarajojen tulee erottua. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat on hallittava. Lyhenteitä ei saa käyttää runsaasti. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistava selvästi. Niiden tulee olla ehjiä ja vaihtelevia. Pahoja viittaussuhdevirheitä ei saa esiintyä. Sanajärjestyksen on oltava yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation rakenteen kanssa. Tyylin on oltava asiatyyliä, ei esimerkiksi pakinointia. Ohjeita kypsyysnäytteen tekijöille löytyy Opiskelijat verkkosivuilta Opinnot ja opiskelu-kohdasta. Kypsyysnäytettä koskee sama 30 päivän tarkastusaikasääntö kuin muitakin tenttisuorituksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa, vaan se joko hyväksytään tai hylätään. Jos kypsyysnäyte hylätään asiasisällön perusteella, opiskelijan on tultava saamaan palautetta ohjaajaltaan ennen ilmoittautumista uuden näytteen kirjoittamiseen. Mikäli hylkääminen perustuu kieliopillisiin seikkoihin, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kieliasun tarkastajaan palautteen saamiseksi. 4.6 Julkisuus Opinnäytetyöt ovat kokonaisuudessaan julkisia. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ovat julkisia,

23 22 jollei julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu. Opinnäytetyöt ovat julkisia heti, kun ne on hyväksytty. Tilaustutkimuksen ollessa kyseessä saattaa työn tilaaja edellyttää pro gradu -tutkielman tai sen osan pitämistä ei-julkisena vetoamalla liike- tai ammattisalaisuuteen. Tällaisessa tapauksessa liike- tai ammattisalaisuuksia ei saa sisällyttää varsinaiseen arvosteltavaan työhön vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon. Tausta-aineiston on noudatettava kirjoitusohjeita ja se on jätettävä yhtä monena kappaleena ja yhtä aikaa kuin varsinainen tutkielma. Tausta-aineistoa ei kansiteta vaan se jätetään paperiversiona, jossa on oma nimiölehti. Tausta-aineiston kansilehdelle tulee merkitä teksti TAUSTA-AINEISTO. Tausta-aineistoon tuleva aineisto on kuitenkin pyrittävä kirjoittamaan mahdollisuuksien mukaan yleisellä tasolla varsinaiseen pro gradu -tutkielmaan. Varsinaisessa tutkielmassa on käytävä ilmi ainakin tutkielman teoreettinen viitekehys, tutkimusmenetelmät, käytetty aineisto, tulosten analysointi ja lähdeluettelo. Varsinaisen pro gradu -tutkielman on oltava itsenäinen, luettava kokonaisuus. Pro gradu -tutkielma arvostellaan kokonaisuutena, johon sisältyy sekä varsinainen tutkielma että tausta-aineisto. Tausta-aineistoa ei aseteta julkisesti esille vaan se arkistoidaan yksikköön lukittuun säilytystilaan. Pro gradu -tutkielman kirjoittamisesta tausta-aineistolla on ehdottomasti keskusteltava ohjaajan kanssa etukäteen. 4.7 Tarkentavat ohjeet Katso ulkoasua ja muita teknisiä seikkoja koskevat ohjeet teknillisen tiedekunnan yleisistä kirjoitusohjeista. Opintohallinto, yksiköt ja ohjelmat voivat myös antaa tarkentavia ohjeita pro gradu -tutkielman tekemisestä.

24 23 5 PRO GRADU -TUTKIELMAN RAKENNE Kirjoituksen sisältö voidaan rakentaa seuraavan malliesimerkin mukaisesti: Nimiölehti Sisällysluettelo (Symbolit ja lyhenteet) (Kuvat) (Taulukot) Tiivistelmä Abstract Johdanto Aiheen käsittely Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet Sulkeisiin merkityt kohdat eivät ole pakollisia. 5.1 Pro gradu -tutkielman nimi Nimen on oltava lyhyt, selvä ja sisällön (tutkimusala ja paikallisuus) ilmaiseva. Tarvittaessa voidaan käyttää alaotsikkoa hahmottamaan tutkimuskohteen rajausta. Nimessä ei saa käyttää lyhenteitä. 5.2 Kannet Pro gradu tutkielma sidotaan tummansinisiin, koviin kansiin ja A4-kokoon. Etukanteen merkitään värillä Kulta, tekstityypillä Times New Roman tai vastaava:

25 24 PRO GRADU -TUTKIELMA [tai MASTER'S THESIS], teksti keskitetysti, marginaali alhaalta 200 mm, koko 34 pt) Tekijän nimi (oikeaan alakulmaan, marginaalit alhaalta ja oikealta mm, koko 20 pt) Pro gradu -tutkielman selkämykseen painetaan värillä Kulta samalla tekstityypillä kuin etukannessa: Tekijän nimi (selkämykseen vasemmalle, marginaali vasemmalta 40 mm) Työn julkaisuvuosi (selkämykseen oikealle, marginaali oikealta 30 mm) 5.3 Yleistä painosta ja toimituksesta Pro gradu -tutkielman painojälkeen tulee kiinnittää huomiota. Tekstinkäsittelyn tulostus on syytä tehdä laserkirjoittimella tai muulla samantasoisella laitteella. Kuvia, taulukoita ja liitteitä liimattaessa ja kopioitaessa on huolehdittava, ettei varjoviivoja ja muita epäsiisteyksiä jää tutkielmasivuille. Työ tulee monistaa yksipuolisena vakiokokoisille A4- arkeille. 5.4 Nimiölehti Nimiölehden tekstityksen tulee olla mallin mukainen (liite 6 ja liite 7). Nimiölehteen merkitään: Vaasan yliopisto, teknillinen tiedekunta, pääaine (isoilla kirjaimilla, lihavoituina ja keskitettyinä) Tekijän nimi (keskitettynä) Pro gradu tutkielman nimi (isoilla kirjaimilla, lihavoituna ja keskitettynä), sekä mahdollinen alaotsikko (lihavoituna ja keskitettynä) Pääaine ja mikä tutkielma (tasattuna oikealle)

26 25 Tarvittaessa koulutusohjelma (tasattuna oikealle) Paikka (isoilla kirjaimilla ja lihavoituna) ja vuosiluku (lihavoituna) Nimiölehteä ei numeroida. Nimiölehden marginaalit ovat samat kuin muualla työssä (ks. Teknillisen tiedekunnan yleiset kirjoitusohjeet). Nimiölehdessä käytettävä riviväli on 1. Yliopiston nimi kirjoitetaan riville 1, tiedekunnan nimi riville 3. Työn laatijan nimi kirjoitetaan riville 19 ja pääotsikko riville 21. Nimiölehden teksti aloitetaan sivun yläreunasta ja keskitetään. Sivun alareunaan kirjoitetaan VAASA 20XX viimeiselle riville. 5.5 Tiivistelmä ja abstract Pro gradu tutkielmassa on oltava enintään sivun mittaiset tiivistelmäsivut. Tiivistelmäsivut (suomeksi/ruotsiksi ja englanniksi), jotka myös numeroidaan, sidotaan mahdollisen symboli- ja lyhenneluettelon tai ellei sitä ole, sisällysluettelon jälkeen ennen johdantolukua. Tutkielmaa luovutettaessa tulee työn mukana olla lisäksi yksi irrallinen tiivistelmäsivu ilman sivunumeroa. Irtokappaleen tulee olla sillä kielellä, mikä on opinnäytetyön kieli, ja se tarvitaan liitettäväksi hyväksymispäätökseen. Tiivistelmäsivun tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tiivistelmän tulee olla ymmärrettävissä ilman koko työhön perehtymistä. Tiivistelmässä on käytettävä vakiintuneita termejä eikä viittauksia tai lainauksia käytetä. Pro gradu tutkielman nimen tulee olla tarkalleen samassa muodossa sekä tutkielman nimiölehdellä että tiivistelmäsivulla. Tiivistelmäsivun mallit ovat liitteinä 8 ja 9. Tiivistelmän aikamuotona suositellaan käytettävän imperfektiä. Kuitenkin tiivistelmän ensimmäisessä kappaleessa, joka sisältää tiedot mm. tutkimusongelmasta, suositellaan käytettävän aikamuotona preesensiä. Täytä huolellisesti tiivistelmän KAIKKI kohdat ja huomioi marginaalit. Avainsanoja merkitään 1-5 kpl siten, että ensimmäinen sana ilmoittaa mahdollisimman tarkasti aihealueen, jota mahdolliset seuraavat sanat edelleen tarkentavat. Halutessasi voit keskustel-

27 26 la avainsanoista assistentin tai ohjaajan kanssa. Avainsanoja voi etsiä Helsingin yliopiston kirjaston VESA - Verkkosanastosta.

28 27 6 PRO GRADU -TUTKIELMAN TOIMITTAMINEN Tutkielma jakautuu johdantoon, tutkimuksen esittelyyn ja yhteenvetoon. Käsittelytavan ja painotukset tekijä voi valita itse keskusteltuaan niistä ohjaajan kanssa. Samasta aiheesta voi kirjoittaa monta erilaista (hyvää) pro gradu -tutkielmaa. Lähes ainoa sääntö on, että ensimmäinen luku on johdanto ja viimeinen yhteenveto. 6.1 Johdanto Johdannon tehtävä on herättää lukijan mielenkiinto. Siinä kerrotaan, miten aihe on saatu, työn tausta ja tavoitteet sekä rajataan aihe ja määritellään yleisesti ne keinot, joilla asetetut ongelmat pyritään ratkaisemaan. Johdannossa työ liitetään aikaisempiin tai mahdollisesti samanaikaisiin aiheisiin liittyviin tutkimuksiin viittaamalla niistä tehtyihin julkaisuihin. Johdannossa esitellään myös työn sisältö ja rakenteen logiikka. Jos työ on osa laajempaa projektia, tulee tekijän oma osuus projektista tuoda selvästi esille. Johdannossa ei vielä kuvata yksityiskohtaisesti sitä teoriaa tai niitä menetelmiä, joilla ongelma tullaan ratkaisemaan, eikä myöskään työn tuloksia tai niistä tehtäviä johtopäätöksiä. Johdannon tyypillinen pituus on 2 3 sivua. 6.2 Teoria ja taustatiedot Johdantoa seuraavassa pääluvussa esitellään ne tekniset, teoreettiset ja mahdolliset muut taustatiedot, jotka ovat välttämättömiä työssä myöhemmin selostettavien ratkaisujen ja käytettyjen menetelmien ymmärtämiselle. Teoriaosuudessa ei pitäisi esittää varsinaisen työn kannalta toisarvoista asiaa. Siinä ei ole syytä esittää itsestäänselvyyksiä eikä yleisesti tunnettuja asioita (eli oppikirjatasoisten perusasioiden esittäminen on tarpeetonta). Tässä vaiheessa ei vielä esitetä tekijän itsensä kehittämiä uusia menetelmiä; näiden esittely jätetään seuraaviin lukuihin.

29 28 Työn lukijaksi voidaan ajatella alan ammattilainen, joka ei satu tietämään juuri tästä asiasta mitään, mutta on hyvä oppimaan. Toisin sanoen: kaikki termit yms. on selitettävä ensimmäistä kertaa käytettäessä, mutta sen jälkeen niitä voi käyttää vapaammin. Jos on esiteltävä useampia erillisiä teorioita, ne useimmiten kannattaa kirjoittaa erillisiksi luvuiksi. Monissa töissä puhtaan teorian lisäksi taustatiedon muodostaa esimerkiksi yrityksen vanhat tuotteet, korvattava järjestelmä, standardit, joita tulisi noudattaa, yrityksen sisäiset käytännöt, projektin muut osat, jos työ on osa suurempaa projektia tms. Näitä esitellään niin ikään niin paljon kuin tarvitaan oman työn ratkaisujen selittämiseksi ja kokonaiskuvan saamiseksi työn merkityksestä. Kuuluuko tämä osuus teorialukuun, omaan lukuunsa, liitteeksi vai osaksi varsinaisen työn kuvausta, riippuu tilanteesta ja siitä, kuinka paljon tällaista spesifistä ympäristökuvausta työhön liittyy. Luvun yksityiskohtaisempi jäsentely ja otsikointi (pääotsikkoa myöten) suunnitellaan ja kirjoitetaan työn asettamien vaatimusten mukaisesti. On tärkeää, että teoriaosa liittyy saumattomasti jatkossa tulevaan työn kuvaukseen. Joissakin selvästi konstruktiivisissa töissä teoriaosa voi jäädä pieneksi. Sen pituus ei ole itsetarkoitus, joten tikusta ei pidä tehdä asiaa. 6.3 Aiheen käsittely Seuraavaksi voidaan siirtyä aiheen käsittelyyn eli työn soveltavaan osaan. Jäsentely ja otsikointi suunnitellaan ja kirjoitetaan työn asettamien tarpeiden mukaan. Aiheen luonne ja tekijän omat työskentelytavat ratkaisevat aiheen käsittelytavan. Yhtä oikeaa ratkaisumallia ei ole. Mikäli pro gradu -tutkielmaan liittyy esimerkiksi tieteellisiä tutkimuksia, mittauksia tms., on tutkimusten suoritus kuvattava niin tarkkaan, että mitkään työn vaiheet eivät jää epäselviksi. Käytetyt tutkimusmenetelmät pitää kuvata siten, että tutkimus on tarvittaessa toistettavissa. Esimerkiksi uusien tulosten matemaattiset johdot on esitettävä niin

30 29 yksityiskohtaisesti, että lukija voi seurata tulosten syntyä ilman pitkiä omakohtaisia laskelmia. Yleisesti tunnetuista menetelmistä riittää lyhyt maininta tai viittaus, epätavallisemmat, erityisesti tekijän itsensä kehittämät, selostetaan tarkemmin. Teoriaosan ja soveltavan osan välillä on aina oltava selkeä yhteys. 6.4 Pohdinta ja johtopäätökset Työn luonteesta ja laajuudesta riippuen työselostuksen lopussa on luku Johtopäätökset tai kaksi erillistä lukua, esim. Pohdinta ja Johtopäätökset. Pohdinnassa tarkastellaan mm. teorian ja mittausten yhteensopivuutta ja syitä mahdollisiin eroihin. Tässä yhteydessä voidaan pohtia tarvittavia jatkotutkimuksia sekä tulosten hyödyntämismahdollisuuksia. Johtopäätöksinä esitellään ensi sijassa vain lopulliset tulokset; mitä seikkoja kirjoittaja katsoo omilla tutkimuksillaan saaneensa selville ja miten nämä liittyvät kirjallisuudessa esitettyihin asioihin. Tuloksia on pyrittävä vertaamaan mahdollisiin aikaisemmin julkaistuihin tutkimuksiin. 6.5 Yhteenveto Yhteenvedossa selostetaan ja kuvataan lyhyesti koko työn kulku työn aiheesta saavutettuihin tuloksiin ja niistä tehtyihin päätelmiin asti. Asioita, joihin on kiinnitetty huomiota johdannossa, käsitellään uudelleen yhteenvedossa. Eli onko asetetut tavoitteet saavutettu, tehtiinkö niin kuin suunniteltiin jne. Lopussa voidaan pohtia mahdollisten jatkoselvitysten tarvetta. Jos arviointia ja/tai jatkokehitystä on esitetty laajasti, ne voidaan kerätä myös omaan lukuunsa. Uusia asioita tai viittauksia tekstiin tai muihin lähteisiin ei yhteenvedossa saa esittää. Yhteenveto ei saa pituudeltaan ylittää kolmea sivua.

31 30 7 VIERASKIELISET TUTKIELMAT Opiskelija voi kirjoittaa opinnäytteensä myös jollakin muulla kuin kotimaisilla kielillä. Käytännössä kyseeseen tulee lähinnä englannin kieli, koska opinnäytteen hyväksymiseen ja arvosteluun osallistuvien henkilöiden tulee hallita käytetty kieli riittävän hyvin pystyäkseen arvioimaan työn tieteellistä tasoa. Opinnäytteen kirjoittamisesta vieraalla kielellä on sovittava työn ohjaajan kanssa. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulisi keskustella tutkielman tekemiseen ja kypsyysnäytteen antamiseen liittyvistä asioista tutkielmatyöskentelyä ohjaavan opettajan ja amanuenssin kanssa ennen opinnäytteen kirjoittamista. Vieraskielisiin opinnäytetöihin mahdollisesti liittyvistä kielentarkastus- yms. kustannuksista vastaa opiskelija. Liitteessä 1 on tiedekunnan, yksiköiden, oppiaineiden, koulutusohjelmien ja suuntien nimet ruotsiksi ja englanniksi.

32 31 8 SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS Vaasan yliopiston opinnäytetyöt tarkastetaan lähtien plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Sähköinen plagiaatintunnistus on osa koulutuksen ja tutkimuksen laatujärjestelmää. Tavoite on, että sähköinen plagiaatintunnistus toimii ohjauksen välineenä sekä ehkäisee vilpillistä käyttäytymistä. Kandidaatintutkielmille ja pro gradu -tutkielmille/diplomitöille tehdään ennen töiden hyväksymistä sähköinen alkuperäisyyden tarkastus Turnitin-plagiaatintunnistuspalvelua käyttäen. Kaikki opinnäytetyöt, jotka jätetään kansitettuina tarkastukseen tai sen jälkeen, tulee tarkastaa plagiaatintunnistusjärjestelmällä ennen opinnäytetyön hyväksymistä. Opiskelija vie opinnäytetyön (kandidaatin tutkielman/ pro gradu -tutkielman/ diplomityön) plagiaatintunnistusohjelman tarkistukseen siinä vaiheessa, kun työ aiotaan jättää arvosteltavaksi. Tätä varten opiskelija palauttaa kandidaatintutkielman Moodlessa Teknillisen tiedekunnan kandidaatintutkielmat -opinnäytetyökurssiin ja pro gradu tutkielman/diplomityön Teknillisen tiedekunnan diplomityöt & pro gradu tutkielmat -opinnäytetyökurssiin. Työ palautetaan pdf-muodossa. Kun opinnäytetyö on palautettu Moodleen, opiskelija lähettää sähköpostin työn valvojalle (diplomityö) tai ohjaajalle (muut opinnäytetyöt), että työ on jätetty plagiaatintunnistusjärjestelmään. Vaasan yliopiston periaatteiden mukaisesti plagiaatintunnistusjärjestelmässä pro gradu - tutkielmien/diplomitöiden tarkastukset tehdään siten, että tekstit tallentuvat referenssimateriaaliksi Vaasan yliopiston tietokantaan. Sen sijaan kandidaatintutkielmien tarkastukset tehdään ei-tallentavasti. Opinnäytteen valvoja (diplomityö) tai ohjaaja (muut opinnäytetyöt) toimittaa todistuksen suoritetusta tarkastuksesta opinnäytteen arviointilausunnon yhteydessä opintohallintoon ja opiskelijalle lähetetään kopio tästä todistuksesta arviointilausunnon yhteydessä. Opiskelijan opintosuoritusotteelle opinnäytetyön yhteyteen tallennetaan tieto, että opin-

33 32 näytetyö on tarkastettu plagiaatintunnistusjärjestelmällä. Mikäli opinnäytetyössä on ongelmia, otetaan opiskelijaan yhteyttä.

34 33 LIITTEET LIITE 1. Sanastoa Tiedekunta, yksiköt, oppiaineet, koulutusohjelmat ja suunnat ruotsiksi ja englanniksi. Teknillinen tiedekunta Tekniska fakulteten Faculty of Technology Matemaattiset tieteet Institutionen för matematik och statistik Department of Mathematics and Statistics Sähkö- ja energiatekniikka Institutionen för elektro- och energiteknik Department of Electrical Engineering and Energy Technology Tieto- ja tietoliikennetekniikka Institutionen för datavetenskap Department of Computer Science Tuotantotalous Institutionen för produktion Department of Production

35 34 Oppiaineiden nimet: automaatiotekniikka automationsteknik Automation Technology energiatekniikka energiteknik Energy Technology fysiikka fysik Physics matematiikka matematik Mathematics sähkötekniikka elektroteknik Electrical Engineering talousmatematiikka ekonomisk matematik Business Mathematics tietoliikennetekniikka telekommunikationsteknik Telecommunications Engineering tietotekniikka datavetenskap Computer Science tilastotiede statistik Statistics tuotantotalous produktionsekonomi Industrial Management

36 35 Koulutusohjelmat ja suunnat: Master s Programme in Industrial Management Teknisen viestinnän maisteriohjelma Tietotekniikan ja tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Tietotekniikka Tuotantotalous Tietotekniikan tutkinto-ohjelma Tietotekniikka Tietotekniikan koulutusohjelma ohjelmistotekniikka tietoliikennetekniikka Utbildningsprogrammet för datateknik programmeringsteknik telekommunikationsteknik Degree Programme in Information Technology Software Engineering Telecommunications Engineering Sähkö- ja energiatekniikan koulutusohjelma automaatiotekniikka sähkötekniikka energiatekniikka

37 36 Utbildningsprogrammet för elektro- och energiteknik automationsteknik elektroteknik energiteknik Degree Programme in Electrical and Energy Engineering Automation Electrical Engineering Energy Technology Energia- ja informaatiotekniikan ohjelma Sähkö- ja energiatekniikka Informaatiotekniikka Communications and Systems Engineering

38 37 LIITE 2. Kandidaatintutkielman kansilehden suomenkielinen perusmalli (tässä osin hieman tiivistetty) VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA PÄÄAINE (ESIM. TIETOTEKNIIKKA) Tekijän nimi TUTKIELMAN NIMI Mahdollinen alaotsikko (Esim. Tietotekniikan) kandidaatin tutkielma (Tarvittaessa) Zzzzzzz:n koulutusohjelma VAASA 20XX

39 38 LIITE 3. Kandidaatintutkielman kansilehden englanninkielinen perusmalli UNIVERSITY OF VAASA FACULTY OF TECHNOLOGY MAJOR (e.g. ELECTRICAL ENGINEERING) Author s name TOPIC OF THE THESIS Subtitle Bachelor s Thesis in (e.g. Computer Science) (Degree Programme) VAASA 20XX

40 39 LIITE 4. Kandidaatintutkielman tiivistelmäsivun suomenkielinen malli VAASAN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Tekijä: Etunimi Sukunimi Tutkielman nimi: Pääotsikko: mahdollinen alaotsikko Ohjaajan nimi: Etunimi Sukunimi Tutkinto: Kauppatieteiden kandidaatti Ohjelma: (esimerkiksi Tietotekniikan ja tuotantotalouden tutkinto-ohjelma) Pääaine: Tuotantotalous Opintojen aloitusvuosi: 20xx Tutkielman valmistumisvuosi: 20xx Sivumäärä: xxx TIIVISTELMÄ: AVAINSANAT:

41 40 LIITE 5. Kandidaatintutkielman tiivistelmäsivun englanninkielinen malli UNIVERSITY OF VAASA Faculty of technology Author: First name Last name Topic of the Bachelor s Thesis: Name of the thesis (subtitle) Instructor: First name Last name Degree: Bachelor of Science in Economics and Business Administration Degree Programme: (Bachelor s programme in Industrial) Major: (e.g. Industrial Management) Year of Entering the University: 20xx Year of Completing the Bachelor s Thesis: 20xx Pages: xxx ABSTRACT: KEYWORDS:

42 41 LIITE 6. Pro gradu -tutkielman nimiölehden suomenkielinen perusmalli VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA PÄÄAINE (ESIM. TIETOTEKNIIKKA) Tekijän nimi TUTKIELMAN NIMI Mahdollinen alaotsikko Sen ja sen aineen pro gradu tutkielma (Tarvittaessa) Zzzzzzz:n koulutusohjelma VAASA 20XX

43 42 LIITE 7. Pro gradu -tutkielman nimiölehden englanninkielinen perusmalli UNIVERSITY OF VAASA FACULTY OF TECHNOLOGY MAJOR (E.G. COMPUTER SCIENCE) Author s name TOPIC OF THE THESIS Subtitle Master s Thesis in e.g. Computer Science (Degree Programme) VAASA 20XX

44 43 LIITE 8. Pro gradu -tutkielman tiivistelmäsivun suomenkielinen malli VAASAN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Tekijä: Etunimi Sukunimi Tutkielman nimi: Pääotsikko: mahdollinen alaotsikko Ohjaajan nimi: Etunimi Sukunimi Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Ohjelma: (Teknisen viestinnän maisterikoulutusohjelma) Pääaine: (esimerkiksi Tietotekniikka) Opintojen aloitusvuosi: 20xx Tutkielman valmistumisvuosi: 20xx Sivumäärä: xxx TIIVISTELMÄ: AVAINSANAT: