ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello PAIKKA SAAPUVILLA Lapin ympäristökeskuksen tilat Os. Kairatie 52 Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen Ari Lohiniva Taito Oikarainen Veli Saarijärvi Reino Vaaraniemi Kauko Vakkala PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ 41 Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi 42 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ja kahden pöytäkirjantarkastajan / ääntenlaskijan vaalin toimittaminen sekä kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hallitus toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi ja valitsee pöytäkirjantarkastajaksi ja ääntenlaskijoiksi mahdollisia äänestyksiä varten Taito Oikaraisen ja Juha Seurujärven sekä hyväksyy kokouksen työjärjestyksen. Hallitus päätti ehdotuksen mukaisesti.

2 43 Lausunto Lapin riistanhoitopiirille Tapani Kämän hirvilupavalitukseen Tapani Kämä on valittanut Maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle saamastaan hirvilupapäätöksestä. Tapani Kämän riistanhoitoyhdistykselle jättämä hirvilupahakemus on nk. yhteislupahakemus, jossa on pyyntilupaosakkaita yhteensä 14 kpl. Osakkaista on 5 kpl. nk. maanomistajaseuroja, joilla on käytössään yli 1000 ha hirvenmetsästykseen vuokrattua yksityistä metsästysaluetta. Loput osakkaista eli 10 kpl. ovat nk. maattomia seuroja ja seurueita, joiden metsästysalueena ovat valtion omistamat maa-alueet. Hirvilupavalituksen on allekirjoittanut Kivitaipaleen Erä, Narkaus-Kämän Erä ja Sierijärven Metsästysseura yhteislupahakemuksen muodostavista lupaosakkaista. Valittajan vaatimukset ovat seuraavat: 1) Kivitaipaleen Erä ry:n hirvieläinten pyyntiluvan myöntämisedellytykset täyttäviksi maiksi katsotaan 1812 hehtaarin sijasta 3061 hehtaaria oheisen maaluettelon ja karttarajauksen mukaisesti ja yhteisluvan luoia lisätään 1249 hehtaarin erotusta vastaavalla määrällä eli viidellä luvalla, jotka oikeuttavat ampumaan enintään neljä aikuista ja vähintään kaksi vasaa; 2) lupien jakoperusteeksi otetaan valtion metsästysalueiden todellinen pinta-ala eli hehtaaria ja valittajien pyyntilupia lisätään korjatun jakolaskelman mukaisesti vähintään kuudella ja puolella luvalla, jotka oikeuttavat ampumaan enintään viisi aikuista ja vähintään kolme vasaa; ja 3) Lapin riistanhoitopiiri ja Rovaniemen seidun riistanhoitoyhdistys velvoitetaan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 1000 eurolla ( sis. ALV 22 % ) laillisine korkoineen ratkaisun antopäivästä lukien. Valitus kokonaisuudessaan liitteenä 1 Lapin riistanhoitopiiri on pyytänyt valituksesta riistanhoitoyhdistyksen lausuntoa. Hallitus päättää antaa valituksesta Lapin riistanhoitopiirille seuraavan lausunnon: 1. Pyyntilupa-alueen yhteneväisyys, Tapani Kämä / lupaosakas Kivitaipaleen Erä Metsästyslain 27 :ssä määritellään hirvieläimen pyyntiluvan myöntämisen edellytyksistä. Pyyntiluvan myöntäminen edellyttää että luvan hakijalla on käytettävissään hirvenmetsästykseen sopiva yhtenäinen vähintään 1000 hehtaarin alue. Metsästysalueelle on siten asetettu kaksi minimiehtoa, sen vähimmäispinta-ala ja toisaalta myös alueen sopivuus eli metsästysalue on sellainen, jossa hirvenmetsästystä voidaan turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti harjoittaa siten, että siitä ei aiheudu haittaa muille osapuolille.

3 Metsästysasetuksen 6 :ssä on todettu mm se, että hirvieläimen pyyntilupaa tarkoittava hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä kartta lupahakemuksessa tarkoitetusta alueesta ja selvitys alueen pinta-alasta. Tapani Kämän riistanhoitoyhdistykselle jättämä hirvilupahakemus on nk. yhteislupahakemus, jossa on pyyntilupaosakkaita yhteensä 14 kpl. Osakkaista on 5 kpl. nk. maanomistajaseuroja, joilla on käytössään yli 1000 ha hirvenmetsästykseen vuokrattua yksityistä metsästysaluetta. Loput osakkaista eli 10 kpl. ovat nk. maattomia seuroja ja seurueita, joiden metsästysalueena ovat valtion omistamat maa-alueet. Lausunnon kohteena olevan hirvilupavalituksen on allekirjoittanut kolme maanomistajaseuraa yhteislupahakemuksen muodostavista lupaosakkaista. Lupahakemuksen puoltovaiheessa riistanhoitoyhdistyksen hallitus tarkisti hakemuksen tiedot ja siinä esitetyt karttaliitteet, jonka alueelle pyyntilupaa haettiin. Lupaosakkaana olevan Kivitaipaleen Erän hirvenmetsästykseen soveltuvaksi metsästysalueeksi esitettiin pinta-alaltaan 5012 hehtaarin aluetta, jonka sijainti ja muoto oli kuvattu hakemuksen liitteenä olevalla kartalla. Esitetty alue ei hallituksen mielestä täyttänyt kokonaisuudessaan metsästyslain 27 :ssä esitettyjä vaatimuksia. Alue oli muodoltaan rikkonainen, siinä oli selvästi esitetty täysin erillisiä jopa alle sadan hehtaarin alueita ja osaa esitetyistä alueista yhdisti usein usean sadan metrin pituisia kiiloja. Sopivuus käytännön hirvenmetsästykseen ei siten hallituksen mielestä täyttynyt. Hallitus totesikin pyyntilupaa koskevassa lausunnossaan, että metsästysalueesta soveltui hirvenmetsästykseen 1812 hehtaarin osuus. Hyväksytyn metsästysalueen osalta jouduttiin käyttämään harkintaa mm. siten, että esitettyä pyyntialuetta yhdistivät vesistöalueet ja valtion omistamat maa- alueet. Esitetyllä alueella hallituksen mielestä voidaan harjoittaa käytännössä hirvenmetsästystä sille asetetuin määräyksin. Tämä on otettava huomioon koska yhteislupaosakkaat voivat käytännössä metsästää hirveä ainoastaan kukin omilla metsästykseen soveltuvilla alueillaan. Valituksessa esitetty Valde Ruotsalaisen omistamaa kiinteistöä ei tuolloin oltu merkitty Kivitaipaleen Erän metsästysaluekarttaan ei myöskään Sierijärven Metsästysseuran alueeksi eikä kenenkään muunkaan lupaosakkaan metsästysalueeksi. Eli valituksessa ja sen karttaliitteissä esitetty väittämä näiltä osin ei pidä paikkaansa. Toisaalta hallitus käsittelyssään paheksui sitä, että luvanhakija oli tietoisesti lähtenyt esittämään hakemuksessaan selviä sirpalealueita, jotka olisivat läpimennessään tuoneet luvanhakijalle perusteetonta hyötyä.

4 Tämä käy esille myös siitä, että luvansaaja valituksessaan itse toteaa sen, että esitetystä 5012 hehtaarista hirvenmetsästykseen soveltuvaa aluetta on vain 3061 hehtaaria. Hallituksen mielestä lupaosakkaan Kivitaipaleen metsästysseuran hirvenmetsästysalueen koko 1812 hehtaaria ja soveltuvuus hirvenmetsästykseen on harkittu oikein ja metsästyslaissa säädetyin perustein eikä sitä ole syytä muuttaa. 2 Lupien jakoperusteet ja pinta-alat Yhdistyksen tarkistetut pinta-alat metsästysalueittain otettiin käyttöön vuoden 2002 metsästyksessä. Metsähallitus päätti muuttaa keväällä 2002 omistamiensa maiden metsästysaluejakoa. Metsästysalueiden määrittelyn yhteydessä metsähallitus ilmoitti tarkistetut kokonaispinta-alat omistamiltaan maa- ja vesialueilta alueittain. Metsähallitus käsittelee ulkokuntalaisia koskevat metsästysluvat pääsääntöisesti em. aluejaon mukaisesti. Silloinen johtokunta päätti tarkistaa myös koko riistanhoitoyhdistyksen pinta-alaa vastaamaan kokonaisuudessaan kaupungin ja maalaiskunnan kokonaispinta-alaa, joka on yhteensä hehtaaria. Tässä on erityisesti huomioitava se, että kaupungin aluetta käytetään mm. hirvenmetsästykseen Ranuantien ja Ounasjoen pyyntialueilla. Samassa yhteydessä tarkistettiin myös lohkokohtaiset pinta-alat vastaamaan olemassa olevaa metsästystilannetta, jossa käytännössä alueella toimivat luvansaajat metsästivät. Pinta-alamuutokset kohdistuivat näin ollen myös muillekin alueille kuin Ranuantien suunnalle. Ranuantien suunnan pinta-ala on yhteensä hehtaaria. Vuonna 2003 vuokrattuja yksityisten omistamia hirvenmetsästykseen soveltuvia maa-alueita on hehtaaria. Loppuosa alueesta eli hehtaaria on valtionmaata ja vuokraamattomia yksityismaita, jotka pitävät sisällään myös nk. sirpalealueet. Alueen hirvilupakiintiö puolletaan matemaattisesti pinta-alan suhteessa vuokratuille yksityismaille ja loppuosa alueen kiintiöstä jaetaan kaikkien ampujien kesken tasan. Loppuosan jaossa v.2003 hyvitettiin maattomia metsästäjiä siten, että maallisilta hakijoilta vähennettiin 1,5 ampujaa / 1000 hehtaaria vuokramaata. Hallituksen mielestä malli on toimiva ja tasapuolinen kaikkia metsästäjiä kohtaan. Ranuantien suunnalle esitetty hirvilupakiintiö ja sen perusteet on esitetty lausunnon liitteenä 1 olevassa yhdistyksen puoltolauselmassa vuodelle Valituksessa esitetty valtionmaan pinta-ala ja sen osuus lupakiintiön jaossa ei ole em. puoltoperiaatteen mukaan millään tapaa ratkaiseva. Ampujilla jaettava osuus lupakiintiöstä on ollut käytössä yhdistyksessä jo -80 luvulta asti ja sen käytöstä ei ole oltu erimielisiä.

5 Nk. maattomien hyvitys em. potin jakamiseen otettiin käyttöön 2003 koska KHO:n päätös sitä edellytti. Tästäkään menettelystä ei ole tullut valituksia. Yhdistyksen alueella hirviluvat on haettu sekä yksityismaille että valtion maille samalla hakemuksella, eikä puoltolausunnossa ole määrätty, mistä hakijan tulee ampua lupahirvensä. Vaikka valtion kiintiöstä puolletaan hakijoiden lupamäärästä n. 60 %, hirvistä kuitenkin ammutaan valtion maille n. 40 % ja loput yksityismaille. Tällainen tilanne Rovaniemellä on ollut viimeiset 20 vuotta. Käytäntö on todettu hyväksi ja toimivaksi koska luvansaaja voi ampua lupahirvensä sieltä missä niitä pyyntihetkellä kulloinkin on. Matemaattisen verotusmallin soveltaminen ja verotustehon laskeminen yhdenvertaiseksi yksityismaan ja valtionmaan välillä aiheuttaisi käytännön metsästystilanteen soveltamisessa monenlaisia ongelmia. Tässä kannattaa huomioida mm. se, että hirvenmetsästäjiä on tänä vuonna yht kpl. Näistä metsästää pelkästään valtionmailla n metsästäjää. Toisaalta lopputuloksen kannalta sillä ei ole käytännön merkitystä koska hirvet liikkuvat pyyntiaikana sekä valtion että yksityisten maiden alueilla. Tärkeintä pyynnin lopputuloksessa on se, että yhdistyksen talvehtiva hirvikanta saadaan sille asetettuun tavoitteeseen, jonka vaikutukset hirvien liikkuminen huomioiden palvelevat molempia alueita. Riistanhoitoyhdistyksen mielestä valituksessa esille tuodut asiat eivät anna aihetta muuttaa miltään osin vuoden 2003 hirvilupapäätöksiä. LIITTEET yhdistyksen lausunto hirvieläinten pyyntilupahakemuksista v Hallitus päätti esityksen mukaisesti. Veli Saarijärvi ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn. 44 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjantarkastajat: Taito Oikarainen Juha Seurujärvi