PERHEEN HYVÄKSI KUMPPANUUDEN HENGESSÄ Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen arviointi

Transkriptio

1 PERHEEN HYVÄKSI KUMPPANUUDEN HENGESSÄ Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen arviointi Stakesin Jyväskylän alueyksikkö Raija Lääperi

2 Sisältö ESIPUHE HANKKEEN KUVAUS HANKE OSANA VALTAKUNNALLISTA PERHE -HANKETTA HANKKEEN ARVIOINTI ARVIOINNIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS ARVIOINTIAINEISTO ALUERYHMÄKYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT ARVIOINNIN LUOTETTAVUUDESTA HANKKEEN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA TIEDOTUS HANKKEEN PERHETOIMINTA AVOIMET KOHTAAMISPAIKAT PERHEILLE VERTAISRYHMÄT ISÄTOIMINTA PERHETAPAHTUMAT HANKKEEN PERHETYÖ KOULUTUS JA TUTKIMUS KOULUTUSTOIMINTA TUTKIMUSTOIMINTA HANKKEEN ARVIOINTI KESKEISTEN TAVOITTEIDEN VALOSSA HANKE KUMPPANUUSHANKKEENA HANKE JA MONIAMMATILLINEN TYÖ PERHEIDEN OSALLISUUS JA HYVINVOINTI ARVIOINTI HANKKEEN AIHEUTTAMISTA MUUTOKSISTA KUNTIEN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ HANKKEEN PROFIILI HANKKEEN VÄLITODISTUS YHTEENVETOA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA HANKKEEN KUSTANNUSTARKASTELU ARVIOINNIN TULOSTEN VALOSSA HANKE PROJEKTITOIMINNAN KANNALTA ARVIOITUNA HANKKEEN VAIKUTUSTEN TUNNISTAMINEN SWOT-ANALYYSI...57 LÄHTEET...58 LIITTEET

3 ESIPUHE Jyväskylän seudun Perhe -hanke on Jyväskylän kaupungin hallinnoima hanke, jossa osallistujakuntina ovat Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame. Hanke on yksi valtakunnallisen PERHE -hankkeen kuntahankkeista. Käsillä oleva arviointi tehtiin syksyllä 2007 ja se kohdistuu hankkeen I vaiheeseen. Hallinnollisesti kyse on loppuarvioinnista, sillä I vaihe päättyi syksyllä Hankkeen jatkohanke, Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen II vaihe, aloitti toimintansa arvioinnin aikana, marraskuun-2007 alussa. Vaikka arviointi on loppuarviointi, omaa se myös paljon väliarvioinnin piirteitä. Arvioinnissa annetaan muun muassa suosituksia hankkeen II vaiheen toteutukselle ja arvioinnissa on keskeisenä hankkeen ohjausta tukeva kehittämisnäkökulma. Arviointi tehtiin Stakesin Jyväskylän alueyksikössä. Tutkimusryhmässä olivat mukana tutkija VTL Tuija Kotiranta ja tutkija KTM Raija Lääperi, joka toimi arvioinnin vastuullisena tutkijana. Arvioinnin käytännön toteutuksessa yhteistyö Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen työntekijöiden ja erityisesti projektipäällikön kanssa oli keskeistä ja toimivaa. Toivomme arvioinnin tukevan Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen II vaiheen toteutusta ja toteuttajia heidän työssään. Tuija Kotiranta Raija Lääperi 3

4 1 HANKKEEN KUVAUS 1 Jyväskylän seudun Perhe I hanke (tekstissä Jyväskylän seudun Perhe hanke tai Perhehanke) on Jyväskylän kaupungin hallinnoima seudullinen hanke, jossa mukana ovat Jyväskylän ohella Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Keski-Suomen piiri. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt hankkeelle valtionavustusta euroa. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat euroa, josta valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten määrä on euroa. MLL:n Keski-Suomen piiri osallistuu rahoitukseen eurolla. Hankkeen toteuttamisaika on Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Jyväskylän seudun Perhe II hankkeelle vuosille valtionavustusta euroa. Tämän hankkeen tavoitteena on syventää eri toimijoiden välistä kumppanuutta ja varmistaa, että ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja vertaisuutta korostavat työmuodot vakiintuvat osaksi kuntien peruspalveluja. Lapsiperheiden palveluiden toimintakulttuuria ja toimintatapoja kehitetään vahvistamalla moniammatillista työskentelyä mm. tiimi-, vertais- ja työparityöskentelyn kautta. Jyväskylän seudun Perhe -hanke on osa valtakunnallista PERHE -hanketta, jonka taustalla on valtioneuvoston sosiaalialan tulevaisuuden turvaamista koskeva periaatepäätös, jossa tähdennetään perheiden tarpeista lähtevien ja keskinäistä kanssakäymistä edistävien perhekeskusten/perhepalveluverkostojen aikaan saamista. Hankkeen lähtökohdissa todetaan, että Jyväskylän seudulla lapsiperheiden palveluja kuvaa hajanaisuus, selkiytymättömyys ja sektoroituneisuus. Perhe-hankkeen tavoitteena ovat uudentyyppiset, kumppanuuden avulla tuotetut peruspalvelut, joissa vanhempien ja lasten ääntä kuullaan ja huomioidaan. Hankkeen päämääränä on pysyvä, paikallisella tasolla toimiva perhepalveluverkosto, jossa toteutetaan aikaisempaa tiiviimpää kumppanuutta eri toimijoiden kesken, perheiden kohtaamisessa huomioidaan perheiden omat vahvuudet ja voimavarat vastavuoroisesti ja jossa vertaisryhmät ja vapaaehtoistoiminta ovat osana palveluverkostoa. Hankkeessa luotavissa perhepalveluverkostoissa keskeistä on kumppanuuden tiivistyminen, vanhemman ja lapsen äänen kuuleminen, vanhemmuuden vahvistuminen keskittyen myös isiin sekä varhaisen tuen muotojen kehittäminen perheille. Kumppanuutta toteutetaan toimialojen sisällä ja välillä, seurakunnan, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä sekä vanhempien, vapaaehtoisten ja ammattilaisten välillä. Hankkeen tavoitteena on lisätä lapsiperheiden hyvinvointia, turvata lapsen terve kasvu ja kehitys sekä vahvistaa vanhemmuutta. Vanhemmuutta vahvistetaan tukemalla lasten ja vanhempien (myös isien) osallisuutta, tarjoamalla vertaistuen ja verkostoitumisen mahdollisuuksia, tukemalla yhteisöllisyyden kehittymistä asuinalueilla sekä kehittämällä varhaisen, matalan kynnyksen tuen muotoja lapsiperheille. 1 Luvun teksti pohjautuu lähteisiin: Kemppainen, Jaana; Jyväskylän seudun Perhe hankkeen toimintasuunnitelma ja Kemppainen,Jaana; Jyväskylän seudun Perhe hanke Perhepalveluverkostoja, varhaista tukea ja kumppanuutta. Jyväskylä

5 Hankkeen tavoitteina on lisäksi selkeyttää ja uudistaa lapsiperheille suunnattujen palvelujen rakenteita ja toimintakulttuuria, selkeyttää ennaltaehkäisevää palvelurakennetta, selkeyttää moniammatillisen työn rakenteita ja toimintamalleja asiakaslähtöisiksi työtavoiksi sekä selkeyttää ja verkostoida perhetyötä. Jyväskylän seudun Perhe -hankkeeseen osallistuvat kunnat ja MLL ovat asettaneet hankkeelle omat tavoitteensa. Jyväskylä Perheiden verkostoitumisen tukeminen, julkinen - järjestö yhteistyönä Perhetyön verkostoituminen, perhetyötä eri tahoilla neuvola, päivähoito, sosiaalityö, psykososiaaliset palvelut, koulu -työmenetelmät, yhteistyö, ja työnjako - kehitystyö yhteisen asiakkuuden näkökulmasta Moniammatillisen työn rakenteiden ja toimintamallien selkiyttäminen Kodin ja koulun yhteistyön tukeminen Jyväskylän maalaiskunta Perhekeskustoiminnan kehittäminen kumppanuusperiaatteella (julkinen, järjestö (vapaaehtoiset), seurakunta, perheet ym.). Tavoite saada mukaan eri toimialojen työntekijöitä (koulutoimi, sosiaalitoimi jne.) Vapaaehtoistoiminnan tuominen osaksi palvelujärjestelmää Parityöskentelyn kehittäminen julkinen - järjestö -periaatteella Kodin ja päivähoidon/koulun yhteistyön tukeminen Lastensuojelun perhetyön määrällinen ja sisällöllinen laajentaminen Lasten kuntouttavan työotteen lisääminen ja tehostaminen Moniammatillisen työn rakenteiden ja toimintamallien selkeyttäminen Laukaa Varhaisen tuen lisääminen perheelle Neuvolan perhetyön työmuotojen kehittäminen Perhepalveluverkoston kehittäminen (eri toimialat, julkinen, järjestö, seurakunta, perheet, perhekahvilatoiminta MLL) Vapaaehtoistoiminnan ja koordinoinnin aloittaminen julkinen - järjestö yhteistyössä Perheiden vertaistukiverkoston ja sosiaalisen tukiverkoston laajentaminen kumppanuuden avulla Moniammatillisten toimintamallien juurruttamien käytäntöön asiakaslähtöiseksi työtavaksi Muurame Perhekeskustoiminnan kehittäminen kumppanuus periaatteella Moniammatillisen työryhmätyöskentelyn rakenteiden ja toimintamallien selvittäminen Perhetyön verkostoituminen Kodin ja koulun yhteistyö 5

6 MLL Järjestön ja julkisen välinen kumppanuus Vapaaehtoisten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen-lapsen ääni kuuluviin MLL:n yhdistysten perhekahvila ja muu toiminta osaksi alueiden perhekeskustoimintaa ja perhepalveluverkostoa HANKKEEN OSAPUOLET, SIDOS- JA YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat hankkeeseen osallistuvien neljän Jyväskylän seudun kunnan (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa ja Muurame) lapset, nuoret ja heidän perheensä. Sosiaali- ja terveystoimessa hankkeen yhteistyökumppaneina ovat pääasiassa hankkeen osallistujakuntien neuvoloiden, kouluterveydenhuollon, päivähoidon, perhetyön, sosiaalityön sekä psykososiaalisten palvelujen työntekijät. Sivistystoimen osapuolina ovat nuorisotyö sekä koulujen, oppilashuollon ja koululaisten iltapäivätoiminnan työntekijät. Muina yhteistyötahoina ovat hankkeen alueella toimivien järjestöjen ja yhteistyötahojen työntekijät ja vapaaehtoiset Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiristä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Jyväskylän, Säynätsalon, Keltinmäen, Kuokkalan, Köhniö-Kypärämäen, Vaajakosken, Tikkakosken, Palokan, Laukaan, Lievestuoreen, Vihtavuoren ja Muuramen yhdistyksistä, Jyvälän ja Lievestuoreen setlementistä sekä Jyväskylän kaupungin Vapaaehtoistoiminnan keskuksesta. Myös mukana olevien kuntien seurakuntien (Jyväskylän kaupunki- ja maaseurakunta, Laukaan ja Muuramen seurakunnat) kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Hankkeen koulutuksen, tutkimuksen ja arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan kehittämisyksikkö. Yliopisto ja ammattikorkeakoulu osoittavat opinnäytetyön tekijöitä sekä harjoittelijoita hankkeen käyttöön. Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus antaa hankkeelle koordinaatio- ja kehittämistukea. Erityisesti Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen varhaiskasvatustyöryhmän ja ehkäisevän lastensuojelun työryhmän kanssa tehdään yhteistyötä. Jyväskylän seudun Perhe hanke tekee yhteistyötä käynnissä olevien hankkeiden kanssa ja hyödyntää jo päättyneissä hankkeissa syntyneitä hyviä toimintamuotoja ja käytänteitä. Yhteistyöhankkeita ovat olleet: PERHE-hankkeen kuntahankkeet (v Lastensuojelun kehittämisyksikkö -hanke (v Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö -hanke (v Jämsän seudun perhepalveluverkosto -hanke (v ) Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksen Paletti -tutkimus (v ) Versova -hanke (Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistys ry, Vertaistuen ja vapaaehtoistyön kumppanuushanke v ) Leskityön kehittäminen -hanke (Jyvässeudun Nuoret lesket ry, v ) Arjen leskiperhetyö lapsille (Jyvässeudun Nuoret lesket ry, v ) Helmi-projekti (Jyväskylä, v ) MLL:n Keski-Suomen piirin Perhetalo hanke (v ) 6

7 Välittävät sukupolvet projekti (Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry, v ) Sukupolvet verkoksi projekti (Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry, v ) Meidän Jykä kasvatusyhteistyöhanke (Jyväskylä, v ) MUKAVA hanke (Jyväskylän yliopisto) Varhaistyö moniammatillisena kuntayhteistyönä (Muurame-Korpilahti kuntayhtymä v ) Harava hanke (v ). 7

8 2 HANKE OSANA VALTAKUNNALISTA PERHE -HANKETTA Jyväskylän seudun Perhe -hanke on osa valtakunnallista PERHE -hanketta, jonka taustalla on valtioneuvoston sosiaalialan tulevaisuuden turvaamista koskeva periaatepäätös, jossa tähdennetään perheiden tarpeista lähtevien ja keskinäistä kanssakäymistä edistävien perhekeskusten aikaan saamista. Valtakunnallisen PERHE hankkeen päämääräksi on määritelty 2 edistää pysyvien perhekeskusten / perhepalveluverkostojen syntymistä uudistaa lapsiperheiden peruspalvelujen toimintakulttuuria ja toimintatapoja edistää palvelujen, järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kumppanuutta synnyttää perheiden välistä vertaistoimintaa. Kuvio 1 Valtakunnallisen PERHE -hankkeen visio perhekeskuksesta Valtakunnallisessa hankkeessa uudistetaan yhteistyössä kuntien ja seutukuntien kanssa lapsi- ja perhepalvelujen palvelurakenteita. Tavoitteena on synnyttää rakenteita, jotka mahdollistavat ennalta ehkäisevän ja matalan kynnyksen moniammatilliset työmuodot. Perhekeskukset perustuvat perheiden itsensä, peruspalvelujen, järjestöjen, vapaaehtoistoimijoiden, seurakuntien ja muiden toimijoiden kumppanuuteen; tiiviiseen ja sitoutuneeseen yhteistyöhön. 2 Luku pohjautuu lähteeseen: -hanke 8

9 Perheet itse, äitiys- ja lastenneuvola, päivähoito, esiopetus, perhetyö, koulu, seurakunta, lapsi- ja perhejärjestöt ja muut toimijat työskentelevät tavalla, joka tukee perheiden omia vahvuuksia ja voimavaroja. Tavoitteena on luoda peruspalvelujen yhteyteen vanhempien vertaistoimintaa ja vertaisryhmiä sekä lasten ja nuorten omia ryhmiä. Erityisenä pyrkimyksenä on edistää isien osallisuutta ja isyyden vahvistumista. Kun tarkastellaan valtakunnallisen PERHE -hankkeen ja Jyväskylän seudun Perhe - hankkeen tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa, ovat ne pitkälle yhteneväisiä. Erona valtakunnalliseen hankkeeseen on osallistujakuntien omien lähtökohtien mukaanotto tavoiteasetantaan, mikä Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa näkyy erityisesti hankkeen perhetyöntekijöiden toiminnan linjauksissa sekä myös kunnittaisessa vertaisryhmätoiminnassa. 9

10 3 HANKKEEN ARVIOINTI 3.1 Arvioinnin tavoitteet ja toteutus Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen arvioinnin tavoitteena on selvittää, miten hanke on onnistunut toimeenpanossaan sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Arviointi on loppuarviointi ja se kattaa hankkeen ensimmäisen vaiheen arvioinnin syksystä 2005 syksyyn Arvioinnilla on kuitenkin väliarvioinnin piirteitä, sillä arviointia tehtäessä oli tiedossa hankkeen jatkuminen II hankkeena. Näin ollen arvioinnissa pyritään antamaan suosituksia hankkeen jatkovaiheen toiminnalle ja linjauksille. Jyväskylän seudun Perhe -hankeen arvioinnissa päähuomio on alueella tapahtuvassa toiminnassa. Arvioinnin keskeinen kohde on hankkeen kumppanuuden edistämisprosessi, sen tulokset ja vaikutukset kunnan palvelurakenteeseen ja konkreettiseen perhetyöhön. Hanke on luonteeltaan kehittämishanke, jossa on kysymys nykytilan muuttamisesta. Arviointi ei ole ollut käynnissä hankkeen koko toiminta-ajalla, vaan se ajoittuu hankkeen ensimmäisen vaiheen loppuun. Tämän vuoksi arvioijalla ei ole ollut mahdollisuutta arvioida hankkeen kehitysprosessia. Niinpä hankkeen muotoutuminen ja tavoitteiden saavuttamisen tason arviointi on pitkälle asiantuntija-arvioiden varassa. Arviointiote on summatiivinen ja kyselyjen ja haastattelujen kohdistamisen perustana on se, että hankkeessa jollakin tapaa mukana olevat tahot (alueryhmä, avainhenkilöt, hankkeen työntekijät, ohjausryhmä) ovat parhaita asiantuntijoita arvioimaan hankkeen toimintaa ja vaikutuksia. Arviointiaineiston pohjan muodostavat Jyväskylän seudun Perhe -hankkeeseen liittyvät dokumentit, joiden kautta saadaan arvioinnin perusinformaatio. Yksi osa arviointia on ollut hankkeen tilastoaineiston ns. osallistujatilastojen muokkaaminen. Arvioinnin perusaineistona toimivat hankkeen keskeisten toimijoiden, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kyselyt ja haastattelut sekä kyselyjä syventävät haastattelut (ns. avainhenkilöhaastattelut). Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa perehdyttiin projektissa kerättyyn dokumenttiaineistoon ja laadittiin kyselyt kuntien alueryhmille. Kyselyjen pohjalta pyrittiin kartoittamaan erityisesti kumppanuuden ja perhepalveluverkoston rakentumisen tilaa. Asetetut tavoitteet ja niiden toteutuminen ovat keskeisellä sijalla kyselyssä. Arvioinnin toisessa vaiheessa pyrittiin tunnistamaan kyselyn pohjalta keskeisiä hankkeen tuloksia ja vaikutuksia, joiden teemat varmistettiin syventävien haastattelujen kautta. Haastattelujen kohteena ns. avainhaastatteluissa olivat osin kyselyissä mukana olleet tahot mutta myös alueryhmätyöskentelyn ulkopuolella olevat hankkeeseen perehtyneet henkilöt. Ohjausryhmän kyselyllä kartoitettiin hankkeen johtamista ja hankkeen onnistumista. 10

11 Taulukko 1 Arvioinnin toteutus Mitä arvioidaan? Hankkeen sisällöllinen analyysi Jyväskylän seudun perhe - hankkeen sisältö, tavoitteet ja kohdentuminen Arvioinnin lähteet Valtakunnallisen PERHE - hankkeen kumppanuusjulkaisu ja arvioitavan Jyväkylän seudun Perhe -hankkeen dokumentit Tulokset Sisällön arviointi Hankkeen toimeenpanon arviointi Toteutuksen toimivuus Hankkeen organisointi Toimintatavat Hankkeeseen osallistujat Hankkeen tulosten arviointi Keskeiset tavoitteet Toiminnan profiili Hankkeen tähänastiset tuotokset, eri toimien arviointi, vaikutukset Arvioinnin synteesi Hankkeen väliraportti ja muut dokumentit Hankkeen määrälliset suoritteet Hankkeen työntekijöiden haastattelut, alueryhmien kyselyt, avainhenkilöiden haastattelut, ohjausryhmän kysely Hankkeen dokumentit, toimijoiden, ohjausryhmän, asiantuntijoiden ja hankkeen ulkopuolisten tahojen kyselyt ja haastattelut Hankkeen sisällön arviointi Hankkeen toimeenpanon arviointi Hankkeen tuotokset Hankkeen vaikutukset Toteutuksen yleinen arviointi Toteutettujen toimenpiteiden keskeiset tuotokset Hankekokonaisuus Tavoitteiden tila SWOT Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen arvioinnissa keskeistä on selvittää onko hankkeen toiminnan tuloksena muodostumassa pysyvä paikallinen perhepalveluverkosto. Arvioinnissa pyritään selvittämään miten hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet (tavoitelähtöinen vaikuttavuus) tai pikemminkin, missä vaiheessa tavoitteiden saavuttamisen suhteen ollaan arviointiajankohtana. Arvioinnin keskeisen mielenkiinnon kohteena ovat kaikille kunnille yhteiset ns. suuret tavoitteet. Arviointikysymykset keskeisten tavoitteiden osalta ovat: Miten hanke on onnistunut kumppanuushankkeena? Miten hankkeessa on onnistuttu moniammatillisen työn edistämistavoitteen suhteen? Miten hanke on edistänyt perheiden osallistumista/osallisuutta? Onko hankkeessa edistetty asiakaslähtöisyyttä, kuultu perheiden ääntä? 11

12 Hankkeen muotoutumista, profilointia pyritään selvittämään väittämäluonteisten kysymysten pohjalta. Lopuksi hankkeen toiminnat arvioidaan kouluarvosanoin. Erikseen selvitetään hankkeen organisoinnin, työnjaon ja tiedottamisen onnistuneisuutta Myös hankkeen perhetoimintaa, perhetyötä, koulutus- ja tutkimustoimintaa arvioidaan lyhyesti arviointiraportin alussa olevien toimintojen kuvausten yhteydessä 3.2 Arviointiaineisto Arviointiraportissa on hyödynnetty toiminnan kuvauksessa seuraavia hankkeen selvityksiä: Hankesuunnitelma Hankkeen "väliraportti". Jyväskylän seudun perhe hanke Perhepalveluverkostoja, varhaista tukea ja kumppanuutta Selvitys Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen etenemisestä Arvioinnin yhteydessä koottiin hankkeen osallistujamääristä ns. tilasto-osio koskien hankkeen perhetyötä ja perhetoimintaa. Hankkeessa kerättyä osallistujapalautetta hyödynnettiin perhekahvila-, vertaisryhmä- sekä koulutustoiminnan osalta. Taulukko 2 Arvioinnissa kerätty aineisto Kyselyt (sähköpostikysely) Alueryhmien jäsenille n = 66 Vastauksia 34, vastausprosentti 52 Ohjausryhmälle n = 13 Vastauksia 6, vastausprosentti 46 Haastattelut Avainhenkilöhaastattelut 8 (henkilökohtaiset tapaamiset 6, puhelinhaastattelut 2) Hankkeen työntekijät 5 Projektipäällikkö itsearvio alueryhmien kyselyn pohjalta, 2 henk.koht.haastattelua Hankkeen ulkopuoliset, hankekuntien työntekijät 5 (puhelinhaastattelut) Muu tiedonhankinta Hankkeen kokonaiskuvan saamiseksi hyödynnettiin hankkeen keräämiä tietoja ohjausryhmän, alueryhmien sekä perhetiimin toiminnasta sekä tiedotusaineistoa. Tutustumiskäynti vertaisryhmässä ja perhekahvilassa, osallistujien ryhmähaastattelu (vertaisryhmä), Henkilökohtaiset haastattelut (perhekahvila) Vierailu Kumppanuusjohtaminenkoulutustilaisuudessa Alueryhmiin kuuluvista poistettiin hankkeen työntekijät sekä alueryhmässä lyhyen aikaa toimineet henkilöt. Avainhenkilöiden valinta tehtiin yhteistyönä projektipäällikön ja arvioijan kanssa. Projektin ulkopuoliset haastateltavat valittiin projektipäällikön esitysten pohjalta. Projektin ulkopuoliset haastattelut ovat mukana testiaineistona projektin kunnittaisten tulosten osalta, Kaikkien kyselyiden toimivuus testattiin koehaastatteluilla. Nämä haastattelut sisältyvät lopullisiin tuloksiin. 12

13 3.3 Alueryhmäkyselyyn vastanneiden taustatiedot Vastanneet jakaantuivat Jyväskylässä kaupunginosittain seuraavasti : keskusta 8, Keltinmäki 5. Tuloksia käsitellään raportissa pääosin kuntakohtaisesti, jolloin Jyväskylä on yhtenä kokonaisuutena johtuen pitkälle siitä, että Keltinmäen alueen vastaajajoukko on osassa kysymyksiä liian pieni. Taulukko 3 Vastanneet kunnittain Kunta lkm % Jyväskylä Jyväskylän mlk Laukaa Muurame Yhteensä Taulukko 4 Vastanneiden taustaorganisaatio Organisaatio lkm % Kunta Srk tai vastaava Järjestö Projekti Yhteensä Suurin osa vastanneista edustaa kuntatyöntekijöitä, joten on selvää että vastauksissa myös painottuu kunnan työntekijöiden näkökulma. Vastanneet olivat alueryhmätyön ohella osallistuneet hankkeen muuhun toimintaan seuraavasti: osallistujana koulutuksiin 68 % hankkeen muussa toiminnassa (tapahtumat ym.) 15 % ohjaajana vertaisryhmissä 11 % perhekahvilatoiminnassa 11 % Hankkeen toimintaan olivat vastanneet osallistuneet seuraavasti: hankkeen koko toiminta-ajan 53 % vuodesta % vuodesta 9 % 3.4 Arvioinnin luotettavuudesta Tämän arvioinnin tiedonkeruussa hyödynnetään erilaisia aineistoja ja menetelmiä, lähestymistapa on triangulatiivinen. Oleellista on, että eri menetelmillä saatua tietoa pystytään vertailemaan ja tarkentamaan. Esimerkiksi avainhaastattelut ja hankkeen työntekijöiden haastattelut tarkentavat alueryhmän jäsenille tehtyä kyselyä. Arvioinnin lähtökohtaoletus on, että hankkeen osallisten kompetenssi on riittävä arvioimaan hankkeen tavoitteiden toteutumista, hankkeen tämänhetkistä toiminnan profiilia sekä 13

14 onnistumista. Hankkeen ulkopuolisille tehdyt kuntatoimijoiden haastattelut ovat mukana varmistamassa hankkeen toimien näkyvyyttä osallistujakunnissa sekä myös testinä sille, miten hanke "tuntuu" ns. perusperhetyöntekijöiden työssä. Kyselyssä oli strukturoituihin kysymyksiin vastattu hyvin, mutta avoimien kysymysten kohdalla kato oli melko suuri. Luotettavuuden kannalta ongelmallisinta oli se, että monet hanketta koko sen toiminta-ajan seuranneet toimijat pystyivät huonosti löytämään esimerkiksi hankkeen parhaimpia puolia. "Monenlaista on ollut"-tyyppiset vastaukset antavat melko vähän eväitä arviointiin. Ilman syventäviä haastatteluja, avainhaastatteluja arvioinnin luotettavuus olisi ollut selvästi heikompi. Kyselyn palautusprosentti oli 52, mitä voidaan pitää tyydyttävänä. Vastaajissa korostuu kuntapuolen sekä myös hanketta hallinnoivan Jyväskylän kaupungin edustus. Vastauksia on käsitelty pääosin kunnittain, mikä varmistaa sen, että myös muiden osallistujakuntien ääni saadaan arvioinnissa tasapuolisesti kuuluviin. 14

15 4 HANKKEEN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA TIEDOITUS Jyväskylän seudun Perhe hankkeen 3 toteuttamisesta vastaavat ohjausryhmä, kuntien alueella kokoontuvat alue-/kumppanuusryhmät sekä hankkeen työntekijät (projektipäällikkö, perhekeskuskoordinaattori ja perhetyöntekijät). Hankkeen organisaatio on kuvattu kuviossa 2. OHJAUSRYHMÄ Laukaan alueryhmä Muuramen alueryhmä Jyväskylän kaupungin alueryhmät Jyväskylän maalaiskunnan kumppanuus ryhmä TYÖNTEKIJÄT Kuvio 2 Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen organisaatio. Jyväskylän kaupungin työsuhteessa olevat työntekijät ovat kokoaikaisia. Jyväskylän maalaiskunta, Laukaan ja Muuramen kunnat laskuttavat hankkeelta perhetyöntekijöiden työpanoksen asiantuntijapalveluna. Jyväskylän maalaiskunnassa asiantuntijakorvaus on vaihdellut prosenttiin, perhetyöntekijän työpanos kohdistuu kokonaan hankkeelle. Laukaan ja Muuramen kunnassa asiantuntijakorvaus on 50 % hankkeen perhetyöntekijöiden palkasta, heidän työpanoksensa hankkeelle on samansuuruinen. MLL:n Keski- Suomen piiri laskuttaa hankkeelta asiantuntijakorvauksena perhekeskuskoordinaattorin työpanoksen. Taulukko 5 Hankkeen henkilöstö Nimike Nimi Työsuhde alkoi Työnantaja Työskentelyalue projektipäällikkö Jaana Kemppainen Jyväskylän kaupunki hankekunnat perhekeskuskoord. Anu Juurakko MLL:n K-S piiri hankekunnat perhetyöntekijä Marja-Leena Huisko Jyväskylän kaupunki Jkl, Keltinmäki perhetyöntekijä Mirva Masalin Laukaan kunta Laukaa perhetyöntekijä Mervi Seriola Muurame kunta Muurame perhetyöntekijä Päivi Haukka-Aho Jyväskylän maalaiskuntlaiskunta Jyväskylän maa- Tuula Pollari perhetyöntekijä Jani Myllyaho Jyväskylän kaupunki hankekunnat 3 Organisoinnin kuvaus pohjautuu hankkeen väliraporttiin: Kemppainen, Jaana; Jyväskylän seudun Perhe hanke Perhepalveluverkostoja, varhaista tukea ja kumppanuutta. Jyväskylä

16 Ohjausryhmä Ohjausryhmä hyväksyy hankkeen tavoitteet ja rajaukset. Se arvioi, ohjaa ja suuntaa hankkeelle asetettuja tavoitteita ja seuraa tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Lisäksi se ohjaa, koordinoi ja kehittää hankkeen toimintaa. Ohjausryhmä toimii myös linkkinä muiden projektien ja toimijoiden välillä. Se päättää, milloin on aika tarkistaa projektin etenemistä, koska projekti päätetään ja kuinka sitä jatketaan. Tärkeänä tehtävänä on myös kannustaa ja rohkaista projektiin osallistuvia tahoja. Alueryhmät Kuntien alueella toimivien alue- / kumppanuusryhmien tehtävänä on rakentaa ja vahvistaa kumppanuutta eri toimijoiden välille ja sitä kautta perustaa alueelleen paikallisia perhepalveluverkostoja oman alueen tai kunnan lapsiperheiden tarpeita vastaavaksi. Alueryhmät seuraavat hankkeen tavoitteiden toteutumista oman kuntansa alueella. Alueryhmissä on mukana julkisen sektorin eri toimialojen työntekijöitä, seurakunnan työntekijä ja kolmannen sektorin yhdistysten vapaaehtoisia. Lapsiperheitä edustavat lähinnä vapaaehtoiset vaikka vanhemman ja lapsen ääntä tuovat esille omalta palvelu- ja toiminta-alueeltaan myös muut ryhmän jäsenet. Alueryhmässä mukana olevat tiedottavat omaa taustayhteisöään yhteisestä keskustelusta ja hankkeen muista asioista. Projektipäällikön tehtävänä on vastata hankkeen tavoitteiden mukaisesta toteutuksesta ja toiminnasta yhteistyössä ohjausryhmän, alueryhmien ja työntekijöiden kanssa edistää eri tahojen välistä kumppanuutta vastata hankkeen raportoinnista vastata ennaltaehkäisevän työn koordinoinnista yhdessä perhekeskuskoordinaattorin kanssa vastata hankkeen arvioinnista yhdessä muiden työntekijöiden kanssa vastata hankkeen tiedotuksesta vastata hankkeen talouden seurannasta ja raportoinnista. Perhekeskuskoordinaattorin tehtävänä on edistää vapaaehtoisten ja julkisen puolen toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja kumppanuutta tekemällä vapaaehtoistoiminnan muotoja ja mahdollisuuksia näkyviksi selkeyttää vapaaehtoisvoimin toteutettujen toimintojen merkitystä perhepalveluverkostoissa tukea, kehittää ja mallintaa perhekahviloiden toimintaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa vastata ennaltaehkäisevän työn koordinoinnista yhdessä projektipäällikön kanssa. Perhetyöntekijöiden tehtävänä on tukea perheiden osallisuutta ja verkostoitumista kehittää perhetyötä ja sen eri muotoja sekä paikallisella että ylikunnallisella tasolla edistää eri tahojen välistä kumppanuutta olla mukana rakentamassa ennaltaehkäiseviä palvelurakenteita kuntansa alueelle. konsultoida kunnan työntekijöitä ja alueen muita perhetoimijoita. 16

17 Hankkeen työntekijät tekevät tiivistä, yli kuntarajojen sijoittuvaa yhteistyötä esimerkiksi ajatusten, työmenetelmien ja materiaalien vaihtoa sekä perhetyöntekijän työnkuvan selkiyttämiseen liittyvää keskustelua. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen työntekijöiden kesken luo laajemman näkökulman oman alan työkenttään ja mahdollisuuksiin, edistäen näin työn kehittämistä ja toisaalta perhetyön käsitteen määrittelemistä, joka on yksi hankkeen tavoitteista. Hankkeen työntekijät kokoontuivat noin joka toinen viikko työnohjaukselliseen tapaamiseen. Hankkeen työntekijöistä projektipäällikkö ja perhekeskuskoordinaattori ovat mukana ohjausryhmässä ja kuntien alueryhmissä. Perhetyöntekijät ovat mukana kuntien alue- / kumppanuusryhmissä ja tiimeissä. Hankkeen työntekijät osallistuvat työryhmien ja tiimien työskentelyyn oman kuntansa alueella (esim. neuvolan työryhmät, sosiaali- ja perhetyön tiimit ja erityispalveluiden tiimit). Arviointia Hankkeen organisointitapaa pidettiin tehdyissä kyselyissä ja haastatteluissa pääosin onnistuneena. Kysymykseen onko hankkeen toimintatapa mielestäsi onnistunut vastasi myöntävästi alueryhmäkyselyyn vastanneista 94 % ohjausryhmän kyselyyn vastanneista 100 % hankkeen henkilöstöstä 100 % Alueryhmäläisten kritiikin kohteena oli hankkeen laajuus ja pirstaleisuus, minkä vuoksi projektin tavoitteiden ja toimien yhteys "jää välillä epäselväksi". Hankkeen henkilöstö toivoi kuntien tahtotilan terävöittämistä siitä, mitä kunnissa halutaan ja mikä on eri toimien tärkeysjärjestys. Alueryhmien roolia tavoitteiden rajaamisessa pidettiin keskeisenä. Hankkeessa työskentelevät perhetyöntekijät olisivat toivoneet enemmän yhteistyötä ohjausryhmän ja toisaalta esimiesten kanssa erityisesti siinä vaiheessa kun heidän työnkuvaansa linjattiin. Asia on ajankohtainen periaatteessa koko projektin ajan, sillä organisaation johdon ja esimiehen tuki on keskeistä projektityön onnistumisessa ja juurruttamisessa. Avainhenkilöhaastatteluissa hankkeen koettiin muotoutuneen pikkuhiljaa alun "hengästyttävästä" kokonaisuudesta toimivaksi. Kunnissa toimivien hankkeen työntekijöiden rooli koettiin osin vaikeaksi hahmottaa ja erottaa muiden kunnan perhetyöntekijöiden työstä. Työntekijöiden panokseen oltiin avainhenkilöiden haastatteluissa kuitenkin pääosin tyytyväisiä. Laukaassa ja Muuramessa työntekijän osa-aikaisuus lisää osaltaan hanketyön hahmottamisongelmia. Hankkeen isätoiminnasta vastaava henkilö on työskennellyt erityisesti Jyväskylässä ja Muuramessa, mutta myös muissa hankekunnissa. Hankkeen projektipäällikön työnkuva ulottuu selvemmin ja tasaisemmin kaikkiin kuntiin. Myös perhekeskuskoordinaattorin työ kattaa kaikki osallistujakunnat. Alueryhmien toimintaan oltiin avainhaastatteluissa tyytyväisiä ja niiden perustaminen ja/tai elvyttäminen (JKL maalaiskunta) koettiin selkeänä mahdollisuutena kuntien perhetyölle ja kumppanuustoiminnalle ja niiden juurruttamiselle. Alueryhmätyön tulisi jatkua pysyvänä toimintamuotona myös hankkeen päättymisen jälkeen. 17

18 Ohjausryhmää pidettiin keskustelevana ja myös projektin toimintaa tukevana ja kannustavana. Ohjausryhmän jäsenet ovat myös osallistuneet projektin edustajina PERHEhankkeiden verkostokokouksiin ja vertaistapaamisiin. Ohjausryhmän työskentelyyn haastatellut (ohjausryhmän jäsenet ja hankkeen työntekijät) olivat tyytyväisiä, joskin uusia työmuotoja perinteisen kokouskäytännön sijaan kaivattiin. Johtamisesta Projektia voidaan pitää tavoiteorientoituneena organisaationa, jossa keskeistä on tavoitteiden saavuttaminen. Projektin tehokas hallinta ja johtaminen edellyttävät projektin vetäjältä ennakointia ja muutosten hallintaa. Johtamistapa ja työmenetelmät on valittava siten, että ne edistävät projektin tavoitteiden saavuttamista. Projektipäälliköltä edellytetään osallistuvaa johtamistyyliä, joka perustuu avoimeen viestintään ja on omiaan edistämään projektiryhmän luovuutta. Projektipäällikkö on projektin operatiivinen johtaja, jonka tehtävänä on projektin päivittäisjohtaminen. Hänen tehtävänään on saavuttaa asetetut tavoitteet annetuilla resursseilla. (Ruuska, Kai 2007). Ohjausryhmän kyselyssä tiedusteltiin jäsenten mielipidettä projektin vetäjän ohjaustyöstä. Kaikki vastanneet olivat tyytyväisiä projektipäällikön tapaan ohjata projektia. "Hän on tehokas ja erittäin vuorovaikutuksellinen." "Loistavasti vedetty hanke. " Myös avainhenkilöhaastatteluissa projektipäällikön panosta osallistujakuntien suuntaan kiitettiin tasapuoliseksi. Tiedotustoiminta "Parasta hankkeessa on ollut projektipäällikön aktiivinen ja osaava ote, jolla hän on vienyt hanketta eteenpäin paikallisen ohjausryhmän kanssa." "Hankkeen toiminta on hyvin johdettua ja tasapuolista; mukana olevat kunnat on kaikki otettu huomioon." Viestintä ja myös tiedotustoiminta ovat keskeisiä projektin ohjauksen/johtamisen välineitä. Tiedottamisen keskeinen toimija on projektipäällikkö. Alueryhmän jäsenille on määritelty tiedotustehtävä hankkeesta omiin organisaatioihinsa. Myös muilla hankkeen työntekijöillä ja ohjausryhmällä voidaan nähdä olevan tiedotuksellinen rooli hankkeesta ulkopuolisille tahoille. Seuraavassa projektipäällikkö Jaana Kemppaisen koonti ja arvio tiedotuksesta, sen muodoista ja sisällöstä. Tiedotuksen sisältö on ollut perhe-hankkeen toimintaan ja toimintamuotoihin kiinteästi liittyvä. Tiedotettu on tapahtumista (vanhempainillat), vertaisryhmistä, koulutuksista. Myös muualla olevien seminaarien ym. valtakunnan tasolta tulevan tiedon välittäminen on ollut yksi keskeinen perhe-hankkeen tehtävä. Tiedotus on ollut tehokkainta suhteessa asukkaisiin hanketta hallinnoivassa kunnassa, jossa hankkeesta on ollut useita juttuja kaupungin tiedotuslehdessä ja myös nettisivuilla. Myös työntekijöiden tiedottaminen on ollut tehokkainta sähköpostituslis- 18

19 tojen vuoksi. Muiden kuntien tiedotus on kanavoitunut kuntien alueryhmien jäsenten ja perhehankkeen työntekijöiden kautta, jolloin se ehkä on ollut haavoittuvaisempi ja riippuvainen viestin saajan omasta motivaatiosta, työkiireistä ym. miten viestiä on lähetetty eteenpäin. Tiedotus on varmasti ollut myös nopeinta Jyväskylässä. Tiedotuskanavina ovat olleet Sähköposti, joskus maapostikin Ilmoitukset neuvolan, päivähoidon ja kauppojen ilmoitustauluilla Keskisuomalaisen Menoksi-palsta on ollut säännöllinen tiedotuskanava Suurjyväskylän lehteen ilmoitettu tulevan viikon tapahtumia Paikallislehdet Vanhempainilloista ja tapahtumista ilmoitukset Keskisuomalaisessa Vanhemmille kohdentuvaa tiedottamista on tehty avoimen perhetoiminnan kautta (perhekahvila, seurakunnan perhekerhot, perhe- ja leikkitoiminta) ja myös päivähoidon ja koulujen henkilöstön kautta vanhemmille Alueryhmät Kyselyiden ja haastattelujen pohjalta välittyy kuva erityisesti projektin sisäisen tiedottamisen onnistumisesta. Tietoa projektin työntekijöille sekä alueryhmien ja ohjausryhmän jäsenille on jaettu tehokkaasti ja riittävästi. Ulkopuolisille tahoille (projektin ulkopuoliset kuntien toimijat) projektin toiminta ei sen sijaan ole välittynyt niin hyvin. Kuva projektista ei ole hahmottunut ulkopuolisille. Perheiden mielipidettä hankkeen tiedotuksen osuvuudesta ei arvioinnin yhteydessä selvitetty. Projektin yleistä näkyvyyttä toivoivat lisää sekä projektin osalliset että ulkopuoliset tahot. Aihepiireinä mainittiin isätoimintaan liittyvät, vertaisryhmiä ja perhetyötä koskevat artikkelit, "jutut" perhetoimijoille, asiantuntijoille ja perheille. Julkaisukanavina tuotiin esille sanomaja aikakauslehdet ja myös televisio. Nämä toiveet liittyvät pitkälti hankkeen yleiseen viestintään. 19

20 5 HANKKEEN PERHETOIMINTA Perhetoiminta 4 kattaa kaiken perheisiin kohdistuvan toiminnan sisältäen avoimet kohtaamispaikat (perhekahvilat ja perhekeskukset), vertaisryhmätoiminnan, isätoiminnan ja perheille suunnatut tapahtumat. Hankkeessa on perustettu avoimia ja suljettuja vertaisryhmiä, joissa tarjotaan vanhemmille, niin äideille kuin isillekin vertaistuen, verkostoitumisen ja osallistumisen mahdollisuuksia omilla asuinalueillaan. Kodin lähellä sijaitsevat kohtaamispaikat, ryhmät ja tapahtumat edistävät luonnollisten tukiverkostojen syntymistä ja osaltaan myös lisäävät asuinalueen yhteisöllisyyttä. Vanhempia on tuettu omatoimisuuteen mahdollistamalla vertaisryhmien sisällöllinen/teemallinen suunnittelu, tarjoamalla perhekahvilatoiminnasta vastaaville vapaaehtoistoimijoille toiminnanohjausta ja tukea. Ennaltaehkäiseviä palvelurakenteita ovat täydentäneet hankkeen taloudellisesti ja toiminnallisesti tukemat, vapaaehtoistoimijoiden koordinoimat ja vanhemmuutta vahvistavat perhetoiminnat. Ne ovat tulleet hankkeen myötä näkyvämmiksi julkisen sektorin työntekijöille. (Kemppainen, Jaana 2007). 5.1 Avoimet kohtaamispaikat perheille Avoimet kohtaamispaikat voivat olla joko perhekahviloita tai perhepiirejä. Ne ovat perheiden, vanhempien ja lasten kohtaamis-, keskustelu- ja kahvittelupaikkoja, joissa keskeistä on vanhemmuuden vertaistuki sekä lasten mahdollisuus leikkiin. Avoimien kohtauspaikkojen organisoimisesta ja käytännön järjestelyistä vastaavat usein MLL:n vapaaehtoiset perhekahvilan vetäjät joko yksin tai yhdessä kunnan ja/tai seurakunnan työntekijöiden kanssa. Kohtaamispaikkojen tavoitteena on edistää yhdessä toimimista sekä kaikkien kävijöiden osallisuutta. Avoin kohtaamispaikka kokoontuu tyypillisesti kerran viikossa 2-3 tuntia. Toiminnalle luodaan muodot ja sisällöt yhdessä osallistujien kanssa suunnitellen siten, että lapsille ja vanhemmille on sekä omaa että yhteistä toimintaa. Jyväkylän seudun Perhe hankkeen tavoitteena on lisätä ja vakiinnuttaa MLL:n perhekahvilatoiminta osaksi kuntien alueellista perhepalveluverkostoa. Tällöin siinä on vakiintuneet mallit ja rakenteet kumppanuudelle. Lisäksi tavoitteena on edistää ja tukea erilaisia kumppanuuden muotoja perhekahvilatoiminnassa. Esimerkkinä tästä ovat eri toimialoilla työskentelevien kuntien työntekijöiden vierailut, jolloin asiantuntijatietoa on tarjolla vertaisten yhteisesti jaettavaksi ja keskusteltavaksi. Vanhempien näkökulmasta katsottuna avoimissa perhekahviloissa on asiantuntijatietoa tarjolla erilaisin teemoin. Työntekijä puolestaan tavoittaa ja kohtaa samanaikaisesti useamman lähialueen vanhemman ja voi hyödyntää tilannetta tiedon keskusteluttamiseen vertaisten kesken. 4 Luvun perhetoiminnan kuvaukset ovat hankkeen väliraportista: Kemppainen, Jaana; Jyväskylän seudun Perhe hanke Perhepalveluverkostoja, varhaista tukea ja kumppanuutta. Jyväskylä Jaana Kemppainen on myös ajankohtaistanut ja täydentänyt kuvausta arviointiraporttiin. 20

21 Hankkeen aikana on eri toimijoiden yhteistyönä perustettu yhteensä 10 uutta avointa kohtaamispaikkaa. Lisäksi hankkeen aikana kaksi perhekahvilaa on siirretty työntekijävetoisesta (Perhetalo-hanke) vapaaehtoistoimijoiden vetämäksi. Keväällä 2006 avattiin uudet perhekahvilat Jyväskylään Nenäinniemeen sekä Jyväskylän maalaiskuntaan Vesankaan. Syksyllä 2006 avattiin uudet perhekahvilat Keljonkankaalle (Jyväskylä), Keltinmäkeen iltaperhekahvila (Jyväskylä), Kuohulle (Jyväskylän maalaiskunta), Leppävedelle (Laukaa), Vihtavuoreen (Laukaa) ja Perhekeskus Leikariin Muuramessa. Vuonna 2007 avattiin perhekahvilat Jyväskylässä Heinälammella ja Kypärämäki-Köhniön alueella. Tarve ja toive uusille alueellisille kohtaamispaikoille on tullut vanhemmilta. Tarpeeseen vastaamiseksi Perhe-hanke on kutsunut kyseisellä asuinalueella asuvia vanhempia yhteen suunnittelemaan perhetoimintaa asuinalueelleen. Vanhemmista on löytynyt ydinporukka, joka on lähtenyt konkretisoimaan kohtaamispaikan perustamista ajankohdan, tilojen, yhteistyökumppaneiden ym. suhteen. Perhe-hankkeen rooli on ollut rohkaisija, kannustaja ja eri toimijoiden yhteen. Vanhemmat ovat saaneet hankkeelta myös taloudellista tukea kohtaamispaikan perustamiseen. Perhekeskuskoordinaattorin työhön on kuulunut vapaaehtoisten toiminnan ohjaus, tuki, perehdytys ja koulutus. Hän on myös ollut yhteydessä MLL:.n paikallisyhdistykseen, voisiko kyseinen yhdistys ottaa uuden perhekahvilan/perhepiirin toimintansa piiriin. Uudet perustetut kohtaamispaikat ovat sijoittuneet suoraan MLL:n perhekahvilarakenteeseen. Arvioinnin aikana tehtiin kaksi vierailua Jyväskylässä toimivaan Messin perhekahvilaan. Haastattelukierros kahvilaan osallistuneille äideille ja isälle antoi kuvan perhekahvilatoiminnan selkeästä tilauksesta alueella. Äidit pitivät kahviloiden keskeisenä antina aikuiskontakteja, verkostoja ja vertaistukea. Lapsille tärkeintä oli äitien mukaan leikkiseuran saanti ja opettelu toimimaan ryhmässä. Vanhempien ääntä on huomioitu kahvilatoiminnan ohjelman suunnittelussa. Vanhempien aktivoitumista oli havaittavissa siinä, että moni haastateltu harkitsi mukaantuloa vapaaehtoistoimintaan. Tämä koettiin myös yhdeksi tavaksi varmistaa kahvilatoiminnan jatkuminen alueella. Jyväskylän seudun Perhekeskuskoordinaattorin yhtenä tehtävänä on tukea, kehittää ja mallintaa perhekahviloiden toimintaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Perhekahvilatoiminnasta on tehty hankkeen aikana useita kyselyjä. Palautteiden mukaan kahviloiden keskeinen merkitys liittyy seuraaviin seikkoihin: perhekahvilaan on helppo tulla, perhekahvilassa on mielekästä toimintaa lapsille, perhekahvilassa tutustuu helposti uusiin ihmisiin, perhekahvilassa on mielekästä toimintaa aikuisille, perhekahvilassa toimiminen antaa vanhemmuuteen vertaistukea, perhekahvilan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen voi itse vaikuttaa ja osallistua. Seuraavassa taulukossa on koonti perhekahvilatoiminnasta hankekunnissa ajanjaksolla syksy 2005-kevät Tarkennetut tilastot löytyvät liitteestä 1. 21

22 Taulukko 6 Käyntikertojen lukumäärä hankekuntien perhekahviloissa ajanjaksolla syksy 2005-kevät 2007 Kunta/vuosi Käyntikertoja aikuiset Käyntikertoja lapset Yhteensä Jyväskylä Yhteensä Jyväskylän mlk Yhteensä Laukaa Yhteensä Muurame Yhteensä Kaikki yhteensä vv Vertaisryhmät Vertaisryhmiin osallistujina ovat hankkeessa olleet lapsiperheet. Lapsiperheen elinkaarta on ryhmissä käsitelty lähtien ensimmäistä lastaan odottavien vertaisryhmästä murrosikäisten nuorten vanhempien ryhmään. Vertaisryhmätoiminta osallistujakunnissa on heijastanut ainakin osittain hankkeen perhetyöntekijöiden työnkuvaa. Jyväskylässä painotusta on ollut vauvaperheissä ja Jyväskylän maalaiskunnassa leikki-ikäisissä. Vertaisryhmiä on ollut erikseen äideille ja isille (isätoiminnasta erikseen luvussa 5.3) sekä myös kouluikäisille tytöille ja pojille Laukaassa ja Muuramessa. Parisuhteeseen liittyvä vertaisryhmä Solmuja suhteessa) on toiminut Jyväskylässä vetäjinä hankkeen perhetyöntekijät Laukaasta ja Muuramesta. Lisäksi on vertaisryhmien ohjaajille järjestetty kaikille hankekunnille suunnattu vertaisryhmä. Vertaisryhmien ohjaajina ovat avainasemassa olleet hankkeen työntekijät sekä muut kuntien perhetyöntekijät. Tärkeällä sijalla ovat olleet myös järjestöjen (MLL) työntekijät ja vapaaehtoiset sekä seurakunnat. Vertaisryhmätoiminnassa on mukana ollut myös opiskelijoita Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta. 22

23 Esimerkkejä vertaisryhmistä 5 Vauvaperhe-ryhmä Yhteistyössä hankkeen, neuvolan ja päivähoidon kanssa toteutettiin Keltinmäessä, Kotalammen päiväkodin tiloissa vauvaperheryhmä , yhteensä kahdeksan kertaa. Vauvaperheryhmään kutsuttiin elo-marraskuussa 2005 synnyttäneet perheet. Ryhmään osallistui 10 eri perhettä. Perhetyöntekijä oli mukana koko ajan ryhmässä ja teki yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Saatu palaute oli erittäin positiivista. Parasta ryhmässä oli ryhmäläisten mielestä se, että kaikilla oli sama elämäntilanne. Ryhmäläiset kokivat tärkeäksi kokemusten jakamisen ja yhdessäolon muiden ryhmäläisten kanssa. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että ryhmässä mukana olleet olivat pystyneet itse vaikuttamaan ryhmän ohjelmasisältöön. Palautteissa toivottiin, että isommille sisaruksille olisi ollut enemmän ohjattua toimintaa. Ryhmäläiset sopivat viimeisellä tapaamiskerralla, että he tapaavat kesän aikaan kerran kuukaudessa toisiaan. Äitiverkko Perheryhmä Äitiverkot ovat äitien keskinäisiä vertaisryhmiä, jotka käynnistyvät joko vapaaehtoisten organisoimina, vanhempien itsensä aloittamina tai työntekijä vanhempi-työparina. Keljonkankaalla kokoontui äitiverkko ryhmä Keljonkankaan neuvolan tiloissa yhteensä kuusi kertaa. Ryhmää ohjasivat vapaaehtoistoimija ja Perhehankkeen projektipäällikkö. Ryhmässä oli mukana seitsemän äitiä. Kuulumiskierroksen jälkeen äitiverkossa oli illan teema, joka käsitteli esim. ihmissuhdetaitoja, elämänkaarta, verkostokarttaa tai itselle tärkeitä asioita. Antamassaan palautteessa äitien mielestä parasta oli ollut yhdessäolo, yhteinen keskustelu ja kuulumisten vaihto vertaisten kesken, tuki ja arkivinkit toisilta sekä tutustuminen uusiin ihmisiin. Pienet tehtävät oli koettu hyvinä ajatusten herättäjinä. Illat oli koettu leppoisina, virkistävinä ja voimia arkeen antavina. Ryhmän yhteisenä toiveena olivat yhteiset lisäkokoontumiset. Perheryhmän kohteena ovat lastensuojelun perheet. Ryhmä on kokoontunut Jyväskylässä vuoden 2006 loppupuolella yhteensä 14 kertaa. Ryhmän järjestämisvastuussa olivat MLL, Jyväskylän kaupungin perhetyö ja Perhe-hanke. Ryhmässä oli mukana kuusi äitiä ja kahdeksan lasta. Toiminnan päämääränä on ollut lisätä lastensuojelun lasten ja asiakasperheiden hyvinvointia. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa perheiden omia voimavaroja, tukea tulevaisuuteen suuntautumisessa, tukea vanhemmuutta sekä van- 5 Vauvaperhe-ryhmän ja Äitiverkko-ryhmän esimerkit ovat raportista: Kemppainen, Jaana; Jyväskylän seudun Perhe hanke Perhepalveluverkostoja, varhaista tukea ja kumppanuutta. Jyväskylä

24 hemman ja lapsen välistä suhdetta. Toiminnalla pyrittiin antamaan välineitä oman elämäntilanteen tarkasteluun ja käsittelyyn vertaistuen avulla. Ryhmänvetäjien arvioiden mukaan ryhmällä on ollut osallistujaperheille suuri merkitys. Ryhmä on tuonut perheiden arkeen rytmiä ja jaksamista. Ryhmä on koettu tärkeäksi, mikä näkyy vahvana sitoutumisena ryhmän toimintaan. Ryhmä on tukenut uskallusta ottaa tarvittaessa tukea vastaan jakamalla asioita muiden kanssa. Tarvittaessa ryhmäläisiä on ohjattu myös muiden palveluiden piiriin.- Ryhmäläisten palautteissa ryhmästä on koettu saadun tukea lasten kasvatukseen, voimavaroja omaan jaksamiseen, ystäviä lapselle ja itselle sekä tukea arkeen. Vertaisryhmien merkitys osallistujilleen on hyvin moninainen. Ryhmissä jaetaan vanhemmuuteen ja lapsen kasvuun liittyviä iloja ja onnistumisia, mutta myös surua ja kipeitä asioita. (Kemppainen, Jaana 2007). Hankkeessa kerättyjen osallistujapalautteiden pohjalta vertaisryhmien keskeinen anti liittyy vertaistukeen, perheiden verkottumiseen ja arjen jaksamiseen. Arvioinnin yhteydessä tehty käynti Eka-vauva ryhmässä vahvisti asian olevan juuri näin, ja äideille tehty haastattelukierros tuki palautteiden tulosta. Moni haastateltu puhui ryhmän voimaannuttavasta vaikutuksesta arjessa. Siitä, lisääkö vertaisryhmään osallistuminen aktivoitumista esimerkiksi kunnan tarjoamien palvelujen asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi, ei oltu varmoja, mutta moni arveli että näin voisi tapahtua. Vertaisryhmien kautta osallistumiskynnys on mataloitunut ja innostus vaikuttamiseen ehkä kasvanut. Erään haastatellun toteamus "Ei näitä ryhmiä anneta lopettaa" antaa viitteitä tähän suuntaan. Eräs osoitus vertaisryhmien vaikutuksesta aktivoitumiseen on hankkeen vertaisryhmäläisten (kolmen äidin ryhmä, jotka olivat osallistuneet Äitiverkko-vertaisryhmään) tekemä vetoomus Jyväskylän Keljonkankaalle rakennettavan päiväkodin suunnitteluun liittyen. Vetoomuksessa toivottiin päiväkodin yhteyteen tiloja myös lapsille, jotka ovat kotihoidossa sekä myös tiloja, joita voitaisiin käyttää leikki- tai kouluikäisten perhetoimintaan ja myös perhekahvilatoimintaan. Em. vertaisryhmäläiset ovat myöhemmin perustaneet asuinalueelleen perhekahvilan. Vertaisryhmien lukumäärät ja käyntikerrat osallistujakunnittain on esitetty taulukossa 7. Vertaisryhmittäinen erittely on liitteessä 2. Avoimista, kohdennetuista vertaisryhmistä esimerkkeinä ovat isille ja lapsille suunnatut Isä-Pappa-Dad ryhmät, jotka kokoontuvat yleensä viikoittain. Kohdennettuja, suljettuja ryhmiä ovat esimerkiksi Ekavauva-ryhmä, Perheryhmä, Voimaryhmä, Äitiverkko-ryhmät ja Isän Paikka-ryhmä. 24

25 Taulukko 7 Vertaisryhmätoimintaan osallistuneet kunnittain ajanjaksolla syksy syksy-2007 Kunta/ vuosi Vertaisryhmien lkm/kokoontumiskerrat Käyntikertoja aikuiset Käyntikertoja lapset Käyntikerrat Yhteensä Jyväskylä (15) (108) ( 81) Yhteensä 15 (204) Jyväskylän mlk (48) (42) Yhteensä 7 (90) Laukaa (72) Yhteensä 3 (72) Muurame (56) (66) Yhteensä 10 (122) Kaikille kunnille yhteiset Kaikki yhteensä vv (16) (504) Isätoiminta 6 Isän aseman vahvistaminen perheessä ja yhteiskunnassa on yksi hankkeen painopistealueista. Tavoitteina on vahvistaa isien osallisuutta perheen arjessa ja saada isyyttä ja sen merkitystä laajemmin esille. Isätoimintaan sisältyy mm. vertaisryhmätoimintaa, yksittäisiä tapahtumia ja tapahtumasarjoja. Hankkeen aikana laajennettavassa isä lapsi -toiminnassa hyödynnetään aikaisempien hankkeiden, esimerkiksi MLL:n Keski-Suomen piirin Perhetalo-hankkeen ja Rankka Jätkä-projektin tuloksia. Yksi hankkeen työntekijöistä vastaa pääasiallisesti isätoiminnasta hankkeessa. Hänen toiminta-alueensa ulottuu kaikkiin osallistujakuntiin, mutta vertaisryhmätoiminnan osalta erityisesti Jyväskylään ja Muurameen. Osana isä-toimintaa ovat olleet myös Jyväskylän Keltinmäen alueen ja Keljonkankaan Ekavauva -ryhmien perheillat, joissa Perhe -hankkeen isätyöntekijä on työskennellyt perheiden isien kanssa. Isärundi Isärundi on neljän hankekunnan alueella järjestettävä tapahtumasarja, jonka aikana järjestetään tapahtumia isille (myös isäpuolet, vaarit yms.) ja lapsille. Isärundia järjestettiin neljä kierrosta Jyväskylän seudun Perhe -hankkeen alueella toukokuun 2006 ja syksyn 2007 välillä. 6 Toiminnan kuvaus raportista: Kemppainen, Jaana; Jyväskylän seudun Perhe hanke Perhepalveluverkostoja, varhaista tukea ja kumppanuutta. Jyväskylä

26 Isärundin tavoitteena on mahdollistaa isien ja lasten yhdessäoloa, edistää isien ja perheiden keskinäistä tutustumista, vahvistaa isän asemaa ja isyyden merkitystä sekä saada isän ääntä enemmän kuuluviin. Tapahtumissa esitellään olemassa olevaa isätoimintaa sekä edistetään ja tuetaan isätoiminnan laajenemista. Yhteistyötahoina Isärundissa ovat olleet mm. MLL:n Keski-Suomen piiri, MLL:n Säynätsalon, Laukaan, Muuramen, Palokan ja Tikkakosken yhdistykset, Laukaan vapaa-aikatoimi (Vatti), Korpilahden 4H-yhdistys, Mäkelänmäen koulu, Muuramen Saunakylä ja Muuramen terveyskeskuksen fysioterapeutti, Keski-Suomen ilmailumuseo, Keski-Suomen ilmailijat, Ilmavoimat, Jyväskylän laskuvarjokerho, lennokkikerho Cirrus ry, Tikkakosken reserviläiset ry., Atala rc Oy, Kone-korhonen Oy, Tikkakosken ja Muuramen seurakunnat sekä vapaaehtoisia isiä ja äitejä. Isä-lapsi toiminta Isä-Pappa-Dad iskänillat ovat alkaneet vuonna 2003 MLL:n Keski-Suomen piirin Perhetalo-hankkeen toimesta. Perhetalo-hankkeen päätyttyä toiminta siirtyi Perhe-hankkeen alle vapaaehtoisen isän pyörittämänä. Keväällä 2007 kyseinen Isä-Pappa-Dad-ryhmä siirtyi MLL:n Kuokkalan yhdistyksen toiminnaksi. Perhe-hankkeessa perustettiin hankkeen isätyöntekijän toimesta syksyllä 2006 kaksi uutta isä-lapsi-ryhmää, toinen Jyväskylään Perhekeskus Tourutuvalle toinen Muurameen Perhekeskus Leikariin. Iskänillat ovat miesten ja lasten viikoittainen kohtaamispaikka, jossa olennaista on yhdessä lasten kanssa tekeminen ja oleminen. Toiminta sisältää liikuntaa, leikkiä, laulua ja käsillä tekemistä. Isä-Pappa-Dad ryhmiltä syksyllä 2007 kerätyn palautteen mukaan ryhmän toiminnan anti on pitkälle samaa mitä perhekahvilatoiminnassa mukana olleet arvioivat: "Lapset pääsee leikkimään" "Vertaistuki ja kokemusten vaihto muiden isien kanssa" Paitsi perheiden asioista juttelemista, isät pitivät tärkeänä myös muuta aikuisten so. isien keskeistä jutustelua sekä sitä, että ryhmä antaa mahdollisuuden isän ja lapsen yhteiselle "jutulle, ilman äitiä". Palautteissa kiitettiin myös tapaamisten "rentoa meininkiä", yleistä ilmapiiriä Perhetapahtumat Hanke on järjestänyt perheille yhteisesti sekä erikseen vanhemmille suunnattuja tilaisuuksia ja tapahtumia. Toimintamuotoina ovat olleet juhlat, leirit, teemoitetut vanhempainillat sekä yhteiset tapaamiset esimerkiksi isätoimintaan ja parisuhteeseen liittyen. Osallistujamäärillä mitattuna suosituimpia tapaamisia ovat olleet teemoitetut vanhempainillat, joissa esiintyjät ovat olleet tunnettuja perhetutkimuksen asiantuntijoita. Seuraavassa taulukossa ovat kunnittaisten tapahtumien ja tilaisuuksien osallistujamäärät. Liitteessä 3 on erittely tapahtumista ja tilaisuuksista ja niiden teemoista. 26