nro 6 / Sibelius-Akatemia

Transkriptio

1 nro 6 / Sibelius-Akatemia

2 Sisältö ÄÄNENKULJETTAJA AJA 6/ Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Uutisia 9 Talon väkeä 10 Keskustelua 11 Opintoasioita 15 Tapahtumia 19 Ylioppilaskunta 21 Ilmoitustaulu 24 Ruokalistat 25 Briefly in English Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. Toimitusneuvosto: Gustav Djupsjöbacka, Tuula Linsiö, Matti Perttula, Johanna Lassy ja Matias Harju. Toimitus: Johanna Lassy-Mäntyvaara ja Karoliina Pirkkanen Piirrokset: Lassi Rajamaa lassirajamaa@hotmail.com ISSN Kirjoitusohjeita Kirjoita pelkkää suoraa tekstiä ilman mitään muotoiluja: - ei sisennyksiä - ei alleviivauksia - ei versaaleja (ISOJA KIRJAIMIA) - lihavointia voit käyttää harkiten - erota otsikot ja kappaleet toisistaan välilyönnillä - ei logoja, taulukoita eikä laatikoita tekstin mukana, toimita ne erikseen! Jos haluat juttuusi esimerkiksi logon tai kuvan, lähetä sellainen erikseen tallennettuna tif-muotoon. Tallenna juttusi mieluiten rtf-muotoon. Toki myös doc-muoto tai pelkkä sähköpostiviestikin käy. Lähetä juttusi viimeistään tiistaina klo os. karoliina.pirkkanen@siba.fi. 2

3 Pääkirjoitus Palveluyksikköä palvelukeskukseen? Hallintojohtaja kirjoitti viime Äänenkuljettajassa yliopiston sisäisistä ja ulkoisista muutospaineista. Samaan teemaan liittyvät valtion virastojen hallintopalvelujen keskittämishankkeet. Tarkoituksena on perustaa maanlaajuisesti palvelukeskuksia, joissa hoidetaan mm. valtion eri yksiköiden palkanlaskentaa ja laskujen maksatusta. Valtiovarainministeriössä uskotaan yhtenäisten palveluprosessien ja keskitetysti johdettujen resurssien olevan tehokkaita ja taloudellisia. Yliopistot ovat suhtautuneet varauksellisesti asiaan sillä perusteella, että menetetään paikallistuntemus ja yhteys asiakkaisiin - tiede- ja taideyhteisöön. Kuulostaako tutulta? Sibelius-Akatemian talokohtaisten ja osastoille yhteisten osastopalveluiden taustalla on samankaltaisia tavoitteita. Johto on uskonut, että yhtenäiset käytännöt opetuksen järjestelyissä takaavat toiminnan sujuvuuden ja opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun. Palveluista vastaavat uskovat, että erikoistuminen tiettyihin hallintopalveluihin takaa ammatillisen kehittymisen ja hyvän työn laadun. Järjestelyn kohteeksi joutunut henkilöstö, osastojen johtajat, opiskelijat ja opettajat ovat suhtautuneet muutokseen varauksellisesti. Vähitellen alkaa kuulua myös toisenlaisia ääniä; ainakin joissakin asioissa nähdään jo järjestelyn etujakin. Paljon on vielä yhteistä tekemistä. Suunta tuntuu kuitenkin oikealta: on järkevää tehdä asiat sujuvasti yhdenmukaisin ja hyvin dokumentoiduin perustein ja käyttää hyväksi tietotekniikkaa etenkin opiskelijapalveluissa mahdollisimman paljon. Ensi askeleet uuteen ovat aina vaikeita. Muistamme kaikki pankkien pitkät jonot sähköisten palveluiden siirtymävaiheessa. Useita kertoja olen yllättänyt itsenikin vastustamassa valtivarainministeriön palvelukeskushanketta samankaltaisin perustein kuin osastopalveluhanketta on vastustettu. Olen aiempaa paremmin osannut asettua paikallisia erityispiirteitä korostaneiden osastonjohtajien asemaan. Joiltakin osin on takaisin paikallisuuden suuntaan mentykin. Koulutussuunnittelijoiden tehtäväkuviin on alkuperäisistä tavoitteista poiketen jätetty tilaa erikoistua koulutusohjelmien erityispiirteisiin. Kaikkiin uudistuksiin, niin myös palvelukeskusuudistukseen tulisi suhtautua neutraalisti ja pohtia yliopiston toimivuuden kannalta parasta ratkaisua. On todennäköistä, että osa palveluista on järkevää ja taloudellista tuottaa yliopiston ulkopuolella, osa yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa ja osa yliopiston oman henkilöstön voimin. Yliopiston yhteinen tekeminen on perustana seitsemän pääkaupunkiseudun yliopiston yhteisessä palveluverkostohankkeessa, jota Sibelius-Akatemia on ollut aktiivisesti käynnistämässä. Työ on jo alkanut taloushallinnossa ja jatkuu henkilöstöhallinnossa. Tavoitteena on luoda mainituille alueille tehokas ja asiakaslähtöinen palvelumalli, jossa vahvuutena on yliopistoja koskeva asiantuntemus, mutta samalla valmius tuottaa tarpeen mukaan palveluja myös muille yliopistoille ja käyttää hyväksi muiden tuottamia palveluja. Tietotekniikka tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittämiselle. Näin ollen ei ole tarpeen siirtyä maakuntaan yhteiseen palvelukeskustaloon, vaikka se saattaisi aluepoliittisesti ollakin perusteltua. Opetusministeriö rahoittaa hanketta merkittävästi ja toivoo ilmeisesti mallista löytyvän apua maakuntienkin yliopistojen hallintopalvelujen uudelleenjärjestelyihin. Näillä näkymin etenemme valtiovarainministeriön tavoitteiden suuntaan, mutta mukana olevien yliopistojen itse määrittelemin keinoin. Eija Somervuori Palveluyksikön johtaja 3

4 Uutisia SIBELIUS-AKATEMIA SELVITTI OPETUSMINISTERIÖLLE TUOTTAVUUTTAAN Sibelius-Akatemia lähetti muiden yliopistojen tavoin syyskuun alussa Opetusministeriölle selvityksen tuottavuutta parantavista toimenpiteistään. Selvitys liittyy koko valtionhallinnon ja Sibelius-Akatemian osalta opetusministeriön tekeillä olevaan tuottavuuden parantamiseen mm. eläkkeelle siirtyvien henkilöiden virkojen osittaisella täyttämättä jättämisellä. Selvityksessä mainitaan, että Sibelius-Akatemiassa on tehty pitkäjänteistä ja tavoitteellista tuottavuutta parantavaa kehittämistyötä useiden vuosien ajan. Työn tulokset näkyvät eräissä keskeisissä tuottavuutta kuvaavissa tunnusluvuissa. Sibelius-Akatemian peruskoulutuksen aloittaneista jo yli 80 % suorittaa tutkinnon, mikä on yliopistolaitoksen korkeimpia läpäisyprosentteja. Muun henkilöstön (hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö) osuus koko budjettirahoitteisesta henkilöstöstä on taas yliopistolaitoksen pienin. Selvityksessä esiteltiin rehtorin asettamia, tuottavuutta parantavia kehittämishankkeita. Niitä ovat mm. seuraavat: - Työhyvinvoinnin kehittäminen, joka on keskeinen hyvän tuottavuuden tekijä. Sibelius-Akatemiassa on v käynnistetty opettajien coaching- ja mentorointihanke, jossa eräänä tavoitteena on työn hallinnan parantaminen ja sitä kautta työhyvinvoinnin lisääminen ja työstä johtuvan uupumisen vähentäminen. Valtiokonttori osallistuu hankkeen kustannuksiin. - Yksiköiden yhteisten hallintopalveluiden malli, joka on toteutettu vuosina Hankkeen tavoitteena on ollut kustannusten alentaminen ja palvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen kokoamalla toimitalokohtaisia kampuspalvelutiimejä, jotka tuottavat yhteisesti useille osastoille opinto-, henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita. - Opetusministeriö on velvoittanut Sibelius-Akatemian sekä muut yliopistot toimittamaan mennessä tuottavuusohjelmansa, jossa on huomioitu mm. valtioneuvoston viime huhtikuinen päätös siitä, että eläkkeelle jäävien työntekijöiden paikat täytetään vain osittain. Ohjelma laaditaan loppusyksyn ja tammikuun aikana, ja sitä käsitellään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lisätietoja: Seppo Suhko, p. 617, seppo.suihko@siba.fi - Opetushenkilökunnan kokonaistyöajan ohjaus yhdessä Solenovo Oy:n kanssa kehitetyllä IRMA-järjestelmällä siten, että henkilöstön koko voimavara saadaan yhtenäisen ohjauksen ja seurannan piiriin. - Johtamisen tietojärjestelmä, joka on kehitetty tietoperusteisen johtamisen tueksi. Vuonna 2005 käyttöönotettu järjestelmä on jo olennaisesti parantanut yliopiston kykyä tuottaa omaa toimintaansa kuvaavaa tietoa. - Rahanjakomalli, joka on ollut käytössä yliopiston sisäisessä rahanjaossa vuodesta 2003 lähtien. Mallin käyttö on jo lyhyessä ajassa suunnannut osastojen toimintaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Koulutuksen läpäisy on entisestäänkin noussut ja yksikkökustannukset alentuneet. ******************************************************************* OPINTOPALVELUPÄÄLLIKKÖ VALITTU Opintopalvelupäällikön avoinna olevaan virkaan on valittu lukien toistaiseksi varatuomari, MBA Kati Raymond, 42. Raymond on työskennellyt aiemmin mm. Nokia Oyj:ssä ja ErnstYoung Oy:ssä kansainvälisen toiminnan henkilöstöpalveluissa. Päätöksen esittelymuistio on kirjaamossa Tiedusteluihin vastaavat Elina Stadigh (P. 664) ja Eija Somervuori (P. 641) 4

5 MUSIIKIN TULEVAISUUS PUHUTTI SIBELIUS-AKATEMIASSA Perjantaina pidetty seminaari kokosi Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisalin täyteen nimekkäitä puhujia ja osanottajia Suomesta ja ulkomailta pohtimaan musiikin tulevaisuutta. Yhteistyössä British Councilin kanssa pidetty seminaari käsitteli musiikin tulevaisuutta talouden, teknologia ja muuttuvan ympäristön näkökulmasta. Tilaisuuden avannut Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Risto E. J. Penttilä toi omassa puheenvuorossaan esille aineettomien asioiden arvostuksen nousun. Hän painotti, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan raha ei enää ole tärkein motiivi työn ja tulosten tekemiseen, vaan tilalle on tullut käsite hyvä elämä. Tähän liittyvät olennaisesti aineettomat arvot, kuten kulttuuri, jolla on suuri rooli esim. asuinpaikkakuntien ja työpaikkojen houkuttelevuuden lisääjänä. Seminaarin pääpuhuja John Kieffer toi esille erityisesti yleisöjen muuttumisen. Kiefferillä on 25 vuoden kokemus Seminaarin pääpuhujat John Kieffer (vas) ja Dan Hill keskustelemassa rehtori Gustav Djupsjöbackan kanssa. Arts Managementin alalta, yleisötutkimuksesta ja kulttuuripolitiikasta. Nykyään hän työskentelee vanhempana konsulttina Adrian Ellis Associatessa. Kieffer muistutti, että nykyään ollaan kaukana tilanteesta, jossa yleisön mielihaluja on helppo ennustaa. Yleisöt ovat pirstoutuneet entistä pienempiin ryhmiin, joiden valinnan mahdollisuuksia uudet sähköiset välineet, erityisesti internet, ovat laajentaneet valtavasti. Yleisöjen tutkimiseen on käytettävä entistä enemmän panoksia. Jokaisen musiikintekijän velvollisuus on nykyään tuntea yleisönsä, Kieffer painotti. Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Pekka Timonen yhtyi Kiefferin näkemykseen siitä, että yleisötutkimusta tarvitaan entistä enemmän. Meidän täytyy tietää mikä yleisömme on ja meidän on luotava uusia tapoja toimia, korosti Timonen. Toinen englantilaisvieras, Dann Hill BBC:sta, esitteli uusia musiikillisia kokeiluja ja saavutuksia teknologian alalla. Yleisölle esiteltiin huima kirjo alan uusia innovaatioita. Seminaaria oli avaamassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtaja Risto E. J. Penttilä. Iltapäivällä seminaari jakaantui neljään työryhmään pohtimaan Musiikitalon tulevaisuuden mahdollisuuksia, suoma- 5

6 Uutisia laisen musiikkiliiketoiminnan tulevaisuuden näkymiä ja teknologisia innovaatioita sekä kulttuuriyleisön asuinpaikkaa pääkaupunkiseudulla. Puhujien esitykset sekä seminaarin yhteenveto julkaistaan Sonetissa ensi viikolla. Seuraa Ajankohtaista Nyt -palstaa. Teksti: Johanna Lassy-Mäntyvaara ja Tuula Linsiö Kuvat: Johanna Lassy-Mäntyvaara ********************************************************************* MUSIIKKITALON SUUNNITTELU ETENEE HYVÄÄ VAUHTIA Musiikkitalon suunnittelu on edennyt kevään ja kesän aikana hankkeen kokonaisaikataulun puitteissa. Tällä hetkellä luonnossuunnittelu etenee hyvää vauhtia ns. L2 -vaiheeseen, jossa tilojen sijoittelun suurien linjojen tulee olla jo kokolailla kohdallaan. Tämän vaiheen jälkeen suunnittelu etenee yksityiskohtaisempaan työpiirustusvaiheeseen. Rakennustyöt alkavat vuoden 2007 alkupuolella. Talo valmistuu tavoiteaikataulun mukaan vuoden 2009 loppupuolella. Talon rakennuskustannukset ovat tämän päivän hintatasossa 98 miljoonaa euroa, josta valtion investointiosuus on noin 48 prosenttia. Yleisradion ja Helsingin kaupungin osuudet ovat kummallakin n. 26 prosenttia. Suunnittelun lähtökohtana on ollut, että kustannuksia ei saa ylittäää. Talon kokoa pienennetty Akatemialle kuitenkin lisää tilaa R-talon verran Kustannusraamissa pysyminen on edellyttänyt talon koon pienentämistä ja tätä kautta kaikkien tilojen kriittistä tarkastelua. Akatemian kohdalla se on merkinnyt n m 2 tilojen supistamista. Tilanne supistusten jälkeenkin on kuitenkin sellainen, että Akatemian tilat kasvavat tähän hetkeen verrattuna n m 2 eli reilun R-talon verran. Supistukset ovat kohdistuneet lähes kaikkiin toimintoihin ja tiloihin. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat olleet käytävät ja tekniset tilat. Huomattava on, että konserttisalin istuinpaikkaluku on edelleen 1650 paikkaa kuoropaikkaa, joten leikkauksia ei ole tarvinnut näiltä osin kohdentaa konserttisaliin. Akatemian käyttöosuus konserttisalista on edelleen 10 prosenttia. Ison harjoitussalin SiBan käyttöosuutta sen sijaan nostetaan aiemmasta 10 prosentista 20 prosenttiin. Tämä toimi tasapainottaa käyttäjien käyttöosuudet vastaamaan investointiosuuksia. Akatemialle neljä omaa salia sekä puitteet klubitoiminnalle Musiikkitaloon tulee SiBan hallituksen linjauksen mukaisesti neljä omaan käyttöön rakennettavaa salia: pikkusali (kamarimusiikkisali), urkusali, laulusali ja sähköisen musiikin sali (black box). Tämän lisäksi talon ravintolaan rakennetaan puitteet esittävän taiteen klubille. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan klubi voi toimia tarpeen mukaan myös black box salissa. Salien suunnittelun tukena Akatemiassa toimii suunnitteluryhmä, jossa on edustus salien tulevista käyttäjistä; Petteri Salomaa, Pekka Kähkönen, Juhani Näreharju, Jari Perkiömäki, Esa Helasvuo, Andrew Bentley, Olli Porthan, Matti Perttula ja Ossi Peura sekä arkkitehdit Marko Kivistö ja Aleksi Myyryläinen. Akatemian muut tilat ( SiBan torni ) suunnitellaan työympäristön kehittämishankkeen, ns. Evata-hanke, toiminnalliseen malliin tukeutuen. Asiakirja on luettavissa SiBan kotisivuilta Tämä työ on tätä kirjoitettaessa enemmän kesken kuin salien suunnittelu, joten aiheesta tiedotetaan kun suunnitteluratkaisut ovat pitemmällä. Kirjaston suunnittelutilanteesta kirjoittikin Irmeli Koskimies pääkirjoituksessa 4/ Ossi Peura, projektipäällikkö ossi.peura@siba.fi p

7 HALLITUS NIMESI STRATEGIATYÖRYHMÄT Hallituksen seminaarissa syyskuun alussa sovittiin strategiatyöryhmien muodostamisesta. Kokouksessaan tiistaina hallitus nimesi työryhmät, joiden kokoonpanot ovat seuraavat: Koulutus: vararehtori Hannu Apajalahti (pj.), professori Timo Cantell, professori Mikael Helasvuo, yksikön johtaja Annikka Konttori-Gustafsson, lehtori Tapani Länsiö, lehtori Juhani Näreharju sekä ylioppilaskunnan edustajana Ville Komppa. Työryhmän sihteerinä toimii tietohallintopäällikkö Kalervo Koskimies. Tutkimus: professori Marcus Castrén (pj.), yliassistentti Kati Hämäläinen, professori Heikki Laitinen, professori Marjut Laitinen, professori Lauri Suurpää, osastonjohtaja Riitta Valkeila sekä ylioppilaskunnan edustajana Tuulikki Laes. Työryhmän sihteerinä toimii projektipäällikkö Matti Jordman. Taiteellinen toiminta: rehtori Gustav Djupsjöbacka (pj.), professori Veli-Matti Puumala, lehtori Margit Rahkonen, professori Kaija Saarikettu, projektipäällikkö Hannu Tolvanen sekä ylioppilaskunnan edustajana Veli-Antti Koivuranta. Työryhmän sihteerinä toimii erikoissuunnittelija Matti Apajalahti. Koulutustyöryhmän vastuualueeseen kuuluvat perustutkintoon johtava koulutus, kandidaattitaso ja maisteritaso eriteltyinä, jatkokoulutus, nuorisokoulutus sekä aikuiskoulutus. Tutkimustyöryhmän vastuualueeseen kuuluvat tieteellinen tutkimus, tutkimukseen liittyvä julkaisutoiminta, jatkokoulutus tutkimustoiminnan osana ja edellytyksenä, peruskoulutus tutkimustoiminnan edellytyksenä sekä postdoc tutkimustoiminta Taiteellisen toiminnan työryhmän vastuualueeseen kuuluvat yliopiston piirissä harjoitettu taiteellinen toiminta, konserttitoiminta, mukaan lukien maksullinen palvelutoiminta, jatkokoulutus taiteellisen toiminnan osana ja edellytyksenä sekä peruskoulutus taiteellisen toiminnan edellytyksenä. Strategiatyöryhmien tulee tehtäväalueidensa osalta esittää näkemykset - toiminnan kannalta olennaisista ympäristötekijöistä ja niiden muutoksista - toiminnan strategisista tavoitteista kansainvälinen ulottuvuus huomioon ottaen - toiminnan asemasta ja merkityksestä yliopiston kokonaisuudessa - toiminnan tavoiteltavasta laajuudesta ja painopistealueista - innovatiivisuuden ja uusiutumisen merkityksestä ja edellytyksistä tehtäväalueella - tarvittavista voimavaroista vuoteen 2012 saakka - tarpeesta ja mahdollisuuksista vahvistaa tehtäväalueen rahoitusta yliopiston toimintamenojen ulkopuolisella rahoituksella Työryhmien on arvioitava yliopiston perustehtävien strategista painoarvoa yliopiston tavoitteiden kannalta ja arvioitava käsittelemänsä tehtäväalueen edellyttämät voimavarat. Harkitessaan uuden toiminnan käynnistämistä tai olemassa olevan toiminnan vahvistamista työryhmien on samalla esitettävä, miten ne resursoidaan. Näiden lisäksi jokainen työryhmä esittää näkemyksensä omaan vastuualueeseensa liittyvistä erityiskysymyksistä. Työryhmien tulee ottaa huomioon valtioneuvoston tavoite julkisen hallinnon tuottavuuden parantamisesta sekä opetusministeriön asettama tavoite yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamisesta. Työryhmät esittävät näkemyksensä hallitukselle ja toimittavat ne rehtorille Rehtori valmistelee tältä pohjalta strategia-asiakirjan hallituksen käsiteltäväksi seminaarissa Työryhmät voivat 7

8 Uutisia kutsua kuultaviksi tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita. Muita hallituksen päätöksiä Hallitus hyväksyi Sibelius-Akatemian täydennyskoulutuskeskuksen johtosäännön ja hallintojohtosäännön muutokset. Koulutuskeskuksen johtokunnan puheenjohtajaksi määrättiin vararehtori Hannu Apajalahti. Johtokunnan jäseniksi nimitettiin rehtori Jarmo Anttila (Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto), lehtori Juhani Näreharju (Sibelius-Akatemia), lehtori Helka Kymäläinen (Sibelius-Akatemia), lehtori Robert de Godzinsky (Sibelius-Akatemia), opiskelija Outi Kiuttu (Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan edustaja), rehtori Hannu Wuorela (Turun konservatorio), muusikko Pekka Nissilä (puheenjohtaja, Valtion säveltaidetoimikunta) sekä varatoimitusjohtaja Kari Pössi (Piikkikasvi). Hallitus nimitti assistentin määräaikaiseen virkasuhteeseen tohtori Matthew Whittallin (taiteilijakoulutus, Sävellyksen ja musiikinteorian osasto). Hallitus nimitti korrepetition lehtorin määräaikaiseen virkasuhteeseen MuM Harri Karrin. ******************************************************************* KOLME SUOMALAISTA JATKOON CHOPIN-KILPAILUSSA Kaikki kolme suomalaista osanottajaa läpäisivät alkukarsinnan Varsovan Chopin-kilpailussa. Sonja Fräki, Timo Latonen ja Marko Mustonen ovat niiden 80 pianistin joukossa jotka valittiin yli 300 hakijasta. Alkukarsinnassa soitettiin yksi keskisuuri teos ja kaksi etydiä. Kilpailun varsinainen ensimmäinen erä kestää saakka ja koko tapahtuma päättyy SONETIN PARANTELU KÄYNNISSÄ, KÄYTÖSSÄ EI KATKOKSIA Syyskuussa avautuneen Sonetin ( käytössä ilmennyttä jähmeyttä ratkotaan parhaillaan kuumeisesti. Sonetin sivujen selaaminen on osalla käyttäjistä vielä toistaiseksi hieman hidasta. Kehitystyö jatkuu, ja tuloksista tiedotetaan. Sonetti on ajoittaisesta hitaudesta huolimatta käytössä normaalisti. Kiitos kaikille käyttäjille palautteesta ja kärsivällisyydestä! KESKUSTELUA SONETISSA Akatemialaiset, sekä opettajat, opiskelijat että henkilökunta ovat tervetulleita keskustelemaan talon yhteisistä asioista Sonetin keskustelupalstalle. Kommentin voi jättää kuka tahansa ja uusia keskusteluaiheita ja avauksia voi ehdottaa myös Sonetti-tukeen Myös Äänenkuljettajassa Keskustelua-palstalla esitetyt puheenvuorot siirretään keskustelunavauksiksi Sonettiin. Tervetuloa keskustelemaan! Lisätietoja: 8

9 Talon väkeä sainkin heti sijaisuuden Lohjan kaupunginorkesterista. Olin myös muutaman kuukauden huilun äänenjohtajan sijaisena Porin Sinfoniettassa ja vuoden 2000 soittajana HKO:ssa. Päätoimisuus Pakilassa vaihtui lehtorin toimeksi ja siellä opetan edelleen. Freelancerina ollessani yritin kahmia kaikki mahdolliset työt mitä vain sain. Nykyään työnkuvani on selkeämpää, kun opettamisen lisäksi toimin Lohjalla vakituisena avustajana. Ennen valmistumistasi olit vuoden myös Pariisissa. Tällä kertaa tutustumme naiseen, joka valmistui huilistiksi vuonna 1995 SibA:n solistiselta osastolta. Anni Rysä tuli Helsinkiin Oulusta käytyään maineikkaan Madetojan musiikkilukion. Millä tavalla sait ensikosketuksen työelämään? Tutustuin työelämään jo opintojen aikana tehdessäni tuntiopettajan hommia Pakilan musiikkiopistossa. Soitin myös mm. Viulunsoittaja katolla musikaalissa Svenskanilla ja tein muitakin orkesterikeikkoja. Viimeisinä vuosinani keskityin vahvasti opiskeluun ja yritin olla haalimatta liikaa töitä. Olivatko työtehtävät valmistumisen jälkeen luontevaa jatkumoa, vai muuttiko valmistuminen jotain radikaalisti? Koska opetushommani Pakilassa jatkuivat, oli siirtyminen osittain luontevaa jatkumoa. Mutta ehti siinä pientä paniikkiakin syntyä. Vasta valmistumisen jälkeen rupesin tosissani käymään koesoitoissa, ja Kyllä. Olin ollut Raymond Guiot n huilukurssilla Nizzassa, ja pääsin hänen oppilaakseen myöhemmin Pariisin 10 n Conservatoireen. Vuosi oli varsin tekniikkapainotteinen vuosi ja opin valtavasti. Enkä ainoastaan huilunsoittamisesta, vaan elämästä, ulkomailla opiskelu kun tarjoaa niin paljon monella eri tasolla. Tuo tehovuosi oli minulle tärkeä, mutta oli ihana palata takaisin Suomeen. Teetkö sekä opetus- että keikkailutyötä omasta valinnastasi, vai olisitko halunnut keskittyä vain toiseen? Teen molempia oikeastaan omasta valinnastani. Aikaisemmin, nuoruuden idealismissani, haaveilin pelkästään orkesterimuusikon työstä. Mutta olen huomannut, että on vaarallista jättää kaikki yhden kortin varaan. Tämä on rankka ammatti. Kovatasoisia soittajia valmistuu koko ajan, ja voikin olla, ettei töitä yksinkertaisesti riitä kaikille. Saattaa tulla fyysisiä vammoja, mitä vain. Toimenkuvaa on pakko laajentaa, ja tykkäänkin tehdä monenlaisia asioita. Soitonopettajana teen pitkän tähtäimen työtä ja kärsivällisyyttä vaaditaan. Orkesterissa sykli taas on nopea, kun viikossa valmistellaan ohjelmisto ja sitten soitetaan 9

10 Keskustelua konsertti. Seuraavalla viikolla ohjelmisto on jo toinen. Toisinaan kaipaan opettajan työhöni aikuiskontakteja ja orkesterityöhön liittyvää sosiaalisuutta. Millaisia muita ajatuksia muusikkous sinussa herättää? Ajattelen usein, että musiikki on tärkeää, ei huilismi. Musiikki kiinnostaa minua koko ajan kauheasti, se on ammatin lisäksi elämäntapa ja harrastus. Kuuntelen klassista musiikkia ja käyn paljon konserteissa. Pyrin pitämään soittokuntoani yllä ja harjoittelemaan säännöllisesti. On tässä ammatissa oma glamourinsakin; on saanut soittaa monenlaisissa tapahtumissa ja päässyt hienoihin paikkoihin. Onko sinulla ollut omia kokoonpanoja? Olen soittanut triossa siskoni Eeva Rysän, joka on RSO:n sellisti, sekä pianisti Ilmo Peitson kanssa. Meillä on myös Tityre -niminen huiluduo Minna Mahkosen kanssa. Mieleenpainuvin keikkamme oli Mika Häkkisen häissä. Lisäksi soitan UNKOssa. Millaisia tulevaisuuden haaveita mielessäsi pyörii? Haluan kehittää työnkuvaani ja keksiä uusia, monipuolistavia, juttuja. Tehdä kamarimusiikkia, kehittää opetustyötä, konserttitoimintaa, uutta ohjelmistoa jne. En halua, että minusta tulee mikään huilutantta. Tykkään kauheasti järjestää ja tutkia uusia juttuja. Siispä pyrin luomaan itselleni mielekkäitä vaihtoehtoja. MATKALLA MAALLE Filosofian tentistä juoksin suoraa päätä junaan. Matkalukemiseksi kahmaisin mennessäni tuoreimman Äänenkuljettajan Osuipa silmääni valtion säveltaidetoimikunnan päätös vuonna 2006 alkavista taiteilija-apurahoista. Kahdestakymmenestäviidestä (25) yksivuotisesta apurahasta kaksikymmentäkolme (23) lankesi miestaiteilijoille. Onnea, olette rahanne ansainneet! Junan puuskuttaessa eteenpäin kohti Längelmäkeä - ruska punersi jo puissa ja kurkiparvi kaarteli kauniisti taivaalla, en vain saanut asiaa mielestäni, vaikka kuinka yritin. Mietin ja mietin Vihdoin sain ahaa-elämyksen! Naistaiteilijat eivät tarvitse apurahoja, koska 1. he eivät täytä säveltaidetoimikunnan lahjakkuusehtoja eli ovat lahjattomia 2. naistaiteilijat pärjäävät omillaan eli ovat kekseliäitä tai 3. naistaiteilijat ovat rikkaita vai olisiko ehkä niin, että värkit on väärät? Suppeaan empiiriseen tutkimusaineistooni vedoten päädyn jälkimmäiseen. Kauan eläköön epätasa-arvo! Aulikki Eerola (äiti kolmelle lapselle, joista yksi on tytär) P.s Tasapuolisuuden nimissä on todettava, että puolivuotisapurahoja jaettiin tasapuolisesti Teksti ja kuva: Laura-Liina Sippola Muistathan, että keskusteluun voit osallistua myös Sonetin keskustelupalstoilla! 10

11 Opintoasioita DOCMUS-KONSERTIT KEVÄÄLLÄ 2006 Tiedoksi kaikille Docmusin taiteellisen puolen opiskelijoille: Kevään 2006 Docmus-konserttien hakuaika päättyy Konserttihakemukset osoitetaan Docmus-yksikön johtajalle, MuT Annikka Konttori-Gustafssonille (Sibelius- Akatemia, PL 86, Helsinki). Hakemus on vapaamuotoinen, mutta siitä pitää käydä ilmi SIBA FEST KUTSUU! Siba Fest - Sibelius-Akatemian talvijuhlat TULE ESIINTYMÄÄN FEENIKS-KLUBILLE FESTAREIDEN AIKANA 27.1., JA 2.2. Feeniks on sibisläisten oma klubi, jossa pääset esittelemään luovuutesi helmiä. Klubille sopivat kaikki musiikinlajit ja - tyylit, jazzista, oopperaan tai kansanmusiikista popin kautta elektroniseenimprovisaatioon - sekä kaikkea siltä väliltä. 1) konsertin ajankohta, kellonaika ja paikka, 2) monesko Docmus-konsertti on kyseessä, 3) soitettava ohjelma, 4) esiintyjien nimet tai ainakin esiintyjien määrä, jos esiintyjät eivät ole vielä tiedossa, 5) tiedot mahdollisista ylimääräisistä kustannuksista (salin tai nuottimateriaalin vuokra, soitinten kuljetus ym.) ja 6) hakijan henkilö- ja yhteystiedot. Opiskelijoiden täytyy varata sali itse. Varaus kannattaa tehdä pikaisesti, sillä ainakin Sibelius-Akatemian konserttisali täyttyy yllättävän nopeasti. Varaukset kannattaa hoitaa Anna Krohnin kautta (akrohn@siba.fi, puh ). Pääasiallisesti Docmusin konserttipäivä on torstai, seuraavaksi sopivin päivä on perjantai. ******************************************************************** Klavikordi muusikkouden avartajana Lehtori Pekka Vapaavuori vierailee T-talossa luokassa 313 tiistaina klo Voit tulla paikalle jo klo 12 jos haluat nähdä miten klavikordi viritetään. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle kuuntelemaan ja kokeilemaan instrumentteja. Pedagogiikkaopiskelijat saavat tilaisuudesta auskultointimerkinnän. Showtime on klo Klubilla on A-oikeudet, tila on savuton ja sinne on vapaa pääsy! ILMOITTAUDU Ulla Havulehdolle mennessä Puh tai ulla.havulehto@siba.fi MAGNIFICAT! Ilmoittaudu tähtikuoroon bongattavaksi - Sibelius-Akatemian professorit ja oppilaat samassa kuorossa! John Rutter (GB) johtaa teoksensa Magnificat Siba Festfestivaalin avajaiskonsertissa perjantaina klo 19, Temppeliaukion kirkossa. Ilmoittautumiset oman osaston osastonjohtajalle pe mennessä. Harjoitukset: to Wegelius-sali (materiaalin jako ja harjoitus) / Matti Hyökki ma Wegelius-sali (kuoro) / Matti Hyökki ti Konserttisali (kuoro) / Matti Hyökki ti Konserttisali (kuoro ja ork.) / Atso Almila ja Matti Hyökki ke Temppeliaukio (kuoro) / John Rutter to Temppeliaukio (kuoro ja ork.) / John Rutter pe Temppeliaukio (kenraali) / John Rutter Tiedustelut eeva.sarmanto@siba.fi Mahdolliset tiedustelut: Matti Hyökki, tai matti.hyokki@siba.fi 11

12 Opintoasioita 12

13 OPINNÄYTTEIDEN TIIVISTELMÄT VERKKOON! Hyvä opiskelija! Tiivistelmälomakkeen täyttäminen opinnäytetietokannassa on vakiintunut osaksi opinnäytteen laatimis- ja hyväksymisprosessia. Siis velvollisuutesi on saattaa OPINNÄYTTEESI TIIVISTELMÄ VERKKOON!!! Sibelius-Akatemian opinnäytetietokanta löytyy osoitteesta Tietokantaan tallennetaan opinnäytteiden tiivistelmiä ja kokonaisia töitä. Tiivistelmiä varten on laadittu opiskelijoiden käyttöön elektroninen tiivistelmälomake, jonka avulla tiivistelmäsivun voi myös tulostaa. PIANOMUSIIKIN OSASTOLLA TAPAHTUU Pianonsoiton opetuksen metodiikka: Pianonsoiton uudet musiikkiopiston tasosuoritusten sisällöt Arvostelu ja lautakuntatyöskentely Perjantaina klo Pediluokassa T-313 JA Fyysiset ja psyykkiset oppimisvalmiudet pianonsoiton opetuksessa Perjantaina klo Pediluokassa T-313 TERVETULOA! JOS HALUAT OHJAUSTA TIIVISTELMÄN TEOSSA, OTA YHTEYTTÄ NIIN SOVITAAN TAPAAMINEN. Elektroninen tiivistelmälomake on internet-osoitteessa Lisätietoja: Rebekka Angervo, HUOM. TIIVISTELMÄN VOI TEHDÄ MYÖS KIRJASTON LU- KUSALISSA! Jos olet kiinnostunut kokonaisen opinnäytteen julkaisemisesta verkossa, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Yhteistyöterveisin: projektikoordinaattori Jalo Oinonen, p. 558, T-talon neuvontapiste uusittu. Pisteestä saa seuraavat palvelut: - Vahtimestaripalvelut, yleisneuvonta - T-talon luokka- ja kokoustilavaraukset (yksittäisvaraukset) - Flexim- kulkuavaimet, ohjelmointi (hakemukset ja muutokset, palvelupiste 2 krs.) - Säilytyslokerot - Löytötavarat (Huom! palvelu tiskin/luukun kautta, vaatenaulakon vierestä) 13

14 Opintoasioita URKUMUSIIKIN KURSSI KOTKASSA Sibelius-Akatemian Kirkkomusiikin osasto, Kotkan kaupunki ja Kotkan seurakunta järjestävät Kotkan urkuviikon yhteydessä urkumusiikin kurssin. Kurssi pidetään Kotkan kirkossa Kurssi koostuu mestarikurssimuotoisesta ja henkilökohtaisesta opetuksesta. Kurssilla opettavat Kati Hämäläinen, Kari Jussila ja Olli Porthan. Kurssin ohjelmisto Kurssilla harjoitetaan seuraavia teoksia: Kurssille ilmoittautuminen Kurssille ilmoittaudutaan sähköpostitse osoitteeseen piritta.koivukoski(a)helsinki.fi. Ilmoittautumisviestissä tulee olla seuraavat tiedot: nimi, osoite, puhelinnumero, hakeeko aktiivi- vai passiiviosanottajaksi, tarvitseeko perhe- tai hotellimajoituksen, suoritetut opinnot ja kurssia varten harjoiteltu ohjelmisto. Ennen ilmoittautumista täytyy varata ohjelmisto Kirkkomusiikin osaston ilmoitustaululla olevastalistasta. Hakuaika päättyy F. Couperin: Seurakuntamessu (Messe Solemnelle a l usage des Paroisses) J.S. Bach: Dritter Teil der Klavierübung J. Brahms: 11 koraalialkusoittoa Tiedustelut: , piritta.koivukoski (at) helsinki.fi Kurssin ohjelma, maksuohjeet sekä tiedot ruokailumahdollisuuksista lähetetään ilmoittautuneille. Kirkkomusiikin osaston ilmoitustaululla (T-talo, 3.kerros) on tarkemmat ohjeet ohjelmistosta. Jokainen aktiiviopiskelijaksi aikova käy varaamassailmoitustaululla olevasta listasta yllä mainituista teoksista ne osat, joita aikoo soittaa. Urut Kotkan kirkon urut on rakentanut urkurakentamo Martti Porthan Urkujen dispositio sekä soinnilliset ja rakenteelliset ominaisuudet pohjautuvat Gottfried Silbermannin rakentamiin Freibergin tuomiokirkon urkuihin. Kurssimaksut Sibelius-Akatemian opiskelijoille kurssimaksut ovat 50 aktiiviosanottajalta ja 30 kuunteluoppilaalta. Hinnat sisältävät opetuksen lisäksi vapaan pääsyn Kotkan urkuviikon konsertteihin. Lisäksi osanottajilla on mahdollisuus perhemajoitukseen, joka maksaa 10. ******************************************************************* Kuvataiteilija Hannu Väisänen vierailee Musiikin taide ja tutkimus -seminaarissa torstaina klo 11:30-13 ( T-talon suuri kokoushuone). Hän kertoo omasta musiikkisuhteestaan ja Kokemuksen kuva -työperiodista, jonka tulee vetämään Sibelius-Akatemialla tammikuussa Väisänen tunnetaan monipuolisena kuvataiteilijana (grafiikkaa, kuvat oopperatalossa, Kalevalan kuvitus jne.), joka nuoruudessaan on opiskellut jonkin aikaa laulua Sibelius- Akatemiassa. Vuonna 2004 häneltä ilmestyi kirja Vanikan palat. Ranskassa asuva Väisänen kirjoittaa parhaillaa uutta kirjaa ja valmistaa Oulun kaupungin tilaamaa veistosta.seminaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa! ******************************************************************* Majoittautuminen on mahdollista myös hotelli Merikotkassa, jossa hinnat yhdeltä henkilöltä vuorokaudessa ovat seuraavat: 1 h huoneessa 48 euroa, 2 h huoneessa 33 euroa ja 3 h huoneessa 28 euroa. 14

15 Tapahtumia ELÄKELÄISKAHVIT Tervetuloa nauttimaan kahvia ja kakkua tänä vuonna eläkkeelle jääneiden prof. Erkki Jokisen, henkilöstösihteeri Sirpa Helinin, toimistosihteeri Jatta Ilvosen ja viestintäassistentti Tuulikki Väänäsen kanssa perjantaina klo T-talon isossa kokoushuoneessa. Sibelius-Akatemian opettajat ja virkailijat ry. järjestää jäsenilleen VIINIJUHLAN Perjantaina klo Sibelius- Akatemian R-talon kamarimusiikkisalissa Tarjolla on viiniä, ruokaa, apurahoja, ohjelmaa... Viinijuhla on jäsenille ilmainen, avecit 10. Lisätietoja: puh SCARLATTIN SYNTYMÄPÄIVÄT Sibelius-Akatemian Vanhan Musiikin Studio juhlistaa Domenico Scarlattin ( ) 320-vuotissyntymäpäivää sunnuntaina Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Italian Kulttuuri-Instituutin (Istituto Italiano di Cultura di Helsinki) kanssa. Kyseessä on poikkeuksellisen laaja Domenico Scarlattin tuotantoa esittelevä tapahtuma. Juhlapäivänä Sibelius-Akatemian salit ovat tulvillaan Scarlattin musiikkia cembaloin, fortepianoin, uruin ja kamarimusiikkikokoonpanoin esitettynä. Päivän aikana on mahdollista kuulla kaiken kaikkiaan 80 sonaattia sekä Scarlattin harvoin esitetty Stabat Mater, jonka johtaa Anssi Mattila. Esityksistä vastaavat Vanhan Musiikin Studion opettajat ja oppilaat. Ohessa liitteenä yksityiskohtainen ohjelma. Päivän aikana, kello 12, julkaistaan myös Elina Mustosen Alba-yhtiölle levyttämä Scarlattiana- äänite, joka sisältää 15 Scarlattin sonaattia cembalolle. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen Scarlattin musiikille omistettu levytys. Tapahtuman avaa kello 11 Italian suurlähettiläs Ugo G. de Mohr Kamarimusiikkisalissa, minkä jälkeen FT Henrik Knif esittelee Läntisen Välimeren poliittista kulttuuria 1700-luvulla otsikolla Scarlattin matkassa hovista hoviin. Tästä eteenpäin on mahdollista kuulla tasatunnein Scarlattin sonaatteja Professori Walter Groppenberger (Graz) pitää luento/konsertin tiistaina T-talon luokassa 313 klo 13 aiheesta Schubert und das tanzende Wien. Tervetuloa! Kamarimusiikkisalissa kello 12, 13 ja 14 Urkusalissa kello 15, 16 ja 17 Konserttisalissa kello 18, 19 ja 20 Juhlallisuudet päättyvät Konserttisalissa kello 21 Stabat Materin esitykseen. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Lisätiedot tapahtumasta: Ilmoitustaulu Elina Mustonen, puh/gsm: / s-posti: elina.mustonen@siba.fi 15

16 Tapahtumia KONSERTTEJA la klo / Nuorisokoulutus Ackté-sali / Vapaa pääsy Nuorisokoulutuksen syysmatinea su klo Ateneum-sali / Liput 4 e Joonatan Rautiola, saksofoni Marko Hilpo, piano Decrück - Schmitt - Poulenc - Lauba - Denisov. su klo / Orkesterisoittimet Konserttisali / Liput 10/7 e Sibeliuksen teokset viululle ja pianolle I Kaija Saarikettu, viulu Teppo Koivisto, piano Prof. Veijo Murtomäki ja Minna Lindgren esittelevät konsertin klo Kamarimusiikkisalissa. ma klo / Pianomusiikki Konserttisali / Liput 10/7 e Pianosarjojen parhaimmistoa Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, piano Schubert Brahms Puumala Ravel - Rodrigo ti klo / Sävellys ja musiikinteoria Konserttisali / Liput: 10/7 e Suomen Säveltäjien 60-vuotisjuhlakonsertti Paavali Jumppanen, piano Jaakko Kuusisto, viulu PLUS-Ensemble: Christoffer Sundqvist Erkki Lahesmaa, sello Mikko Luoma, harmonikka Lindberg Nevanlinna Pohjola Englund Talvitie Heininen - Haapanen Yhteistyössä Suomen Säveltäjät ry:n kanssa. ti klo / Sävellys ja musiikinteoria Kamarimusiikkisali / Vapaa pääsy Elektroakustisen musiikin konsertti Matti Rantanen, harmonikka Pasi Pirinen, flyygelitorvi ja trumpetti Heikki Nikula, klarinetti Sami Klemola ja Kuisma Eskola, elektroniikka Ruohomäki Sermilä (ke.) Rechberger Nuorvala Romanowski Yhteistyössä Suomen Säveltäjät ry:n kanssa ke klo / Orkesterisoittimet Konserttisali / liput 10/7 e Anna Kandinskaia, viulu Irina Kandinskaia, piano Brahms Beethoven Tshaikovski Stravinsky to klo / Muka Kamarimusiikkisali / Liput 7/ 4 e Samassa unessa Ahti Paunu, laulu Veera Railio, laulu & viulu Maija Ruuskanen, piano, laulu & sävellykset Pasi Eerikäinen, viulu Aurora Kiiski, viulu Anna Hinkkanen, alttoviulu Tuure Paalanen, sello Kuisma Eskola, äänisuunnittelu Vaikka ei puhuta, kumpikin aavistaa On lumi sulanut ennen valoisaa Inka Nousiainen Feeniks-klubi Pohjoinen Rautatiekatu 9, Vapaa pääsy to klo Wunderhorn-kvartetti - pirteää metsästys- ym. sankarimusiikkia neljällä käyrätorvella- klo Son Panic Andrew Bentley Juhani Liimatainen 16

17 17

18 Tapahtumia 18

19 Ylioppilaskunta YO-kunta tiedottaa Kuka on vuoden opettaja? On taas aika valita Sibelius-Akatemian vuoden opettaja. Lähetä ehdotuksesi perusteluineen mennessä osoitteeseen tai tuo se pääsihteerillemme Minttu Kilpiälle yo-kunnan toimistoon. Toimistoaikojen ulkopuolella voit jättää ehdotuksesi T-talon yo-kunnan huoneen vuoden opettaja laatikkoon. Tilaa Elacin-korvatulpat Yksilölliset kuulosuojaimet, jotka vaimentavat tasaisesti kaikilla taajuuksilla. Suojaimet sopivat hyvin muusikoille, joille on tärkeää kuulla ääntä luonnollisesti vaimennettuna. Ilmoita halukkuudestasi SAY:n toimistoon ja VARAA HENKILÖKOHTAI- NEN AIKA. Soita (sisäinen numero 773) tai tule käymään, T-talo 4 krs. (ma, ke, to 10-15, ti ja pe 11-15). Ilmoittautuminen on sitova. Valokset korvasta otetaan keskiviikkona kello T-talon pienessä kokoushuoneessa (3. kerros). Korvatulpat maksavat 149 euroa ja toimitusaika on 4 viikkoa. Jos tarvis, muista puhdistuttaa korvasi! Ajanvaraus korvien puhdistukseen ke-pe klo numeroon (Pirjo Lindfors, YTHS). SAY:n vuosijuhlat Vuosijuhlat klo Wegelius-salissa. Lipunmyynti alkaa 3.10., liput 30 euroa SAY:n jäsenet, 40 euroa muut. Lippuja saa YO-kunnan toimistolta. Lippuja on rajoitetusti! Ohjelmassa ruokaa, juomaa, tanssia ja tietenkin laadukasta ohjelmaa. 19

20 Ylioppilaskunta V A A L I K U U L U T U S Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan (SAY) edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Nykyisen edustajiston toimikausi päättyy ja uusi edustajisto aloittaa kaksivuotiskautensa Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan edustajiston vaalit järjestetään , ennakkovaali Vaalien äänestyspaikka on P-talo ja T-talo. Ennakkoäänestys järjestetään Kuopiossa ja R-talolla. Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan edustajiston vaaleissa on äänioikeus Sibelius-Akatemiaan läsnäolevaksi kirjoittautuneilla ylioppilaskunnan jäsenillä. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksaneet jatko-opiskelijat ovat myös äänioikeutettuja. Jokainen äänioikeutettu on vaalikelpoinen. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua ylioppilaskunnan toimistosta (T-talo, 4. krs.) saatavalla lomakkeella. Ehdokasilmoituksessa tulee olla kaksi todistajaa. Kahdella tai useammalla ehdokkaalla on oikeus yhtyä vaaliliitoksi. Vaaliliitosta laaditaan perustamisasiakirja, jossa mainitaan vaaliliiton nimi ja siihen kuuluvien ehdokkaiden nimet. Vaaliliittoon saa kuulua enintään 20 ehdokasta ja ehdokas voi olla jäsenenä vain yhdessä vaaliliitossa. Vaaliliiton perustamisasiakirjoja saa myös ylioppilaskunnan toimistosta. Kaikkien vaaliliittoon kuuluvien on täytettävä myös varsinainen ehdokaslomake. Ehdokkaiden ja vaaliliittojen on jätettävä nämä vaaliasiakirjat klo 12 mennessä ylioppilaskunnan toimistoon. Vaalikelpoisuuden voi tarkistaa vaaliluettelosta, joka on nähtävillä kaikilla toimipisteillä (Kuopio, yokunnan huone; T-talo, aula; R-talo, SAY:n ilmoitustaulu; P-talo, yo-kunnan huone). Vaaliluetteloa koskevat muistutukset ja oikaisuvaatimukset on jätettävä kirjallisina vaalilautakunnalle osoitettuina klo 12 mennessä ylioppilaskunnan toimistoon. Helsingissä Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan vaalilautakunta 20