Kotkan Kantasataman perhosselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotkan Kantasataman perhosselvitys"

Transkriptio

1 LIITE 7 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu 2014 Kotkan Kantasataman perhosselvitys Jari Kaitila & Petri Parkko

2 Sisällys 1. Taustoja Menetelmät ja aineisto Kohdelajien elintavat ja esiintyminen Kotkassa ja muualla Suomessa Erityisesti suojeltavat lajit Muut selvitetyiksi tulleet uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Esiselvityksen tulokset Yleishuomio Ravintokasvikohtainen tarkastelu Lajistoselvitysten tulokset Erityisesti suojeltavat lajit Muut selvitetyiksi tulleet uhanalaiset ja silmälläpidettävät hyönteislajit Tulosten arviointi ja suositukset Lähteet Kannen kuva: Paahteista radanvartta Kotkan Kantasataman alueella kesällä 2014 Petri Parkko 2

3 1. Taustoja Kotkan Kantasatamaan suunnitellaan merkittävää lisärakentamista. Kotkassa esiintyy useita uhanalaisia ja luonnonsuojelullisesti merkittäviä perhoslajeja, joille sopivaa elinympäristöä on myös suunnitellulla asemakaava-alueella. Alueella vuonna 2011 tehdyssä luontoselvityksessä (Parkko 2011) suositeltiin perhosselvityksen teettämistä alueella. Kotkan kaupunki tilasi perhosselvityksen Menetelmät ja aineisto Esiselvitys Tutkimusalue kierrettiin maastossa läpi arvioiden uhanalaislajistolle tärkeiden ravintokasvien esiintymiä. Esiselvityksen yhteydessä tehtiin suunnitelma tulevista lajistoselvityksistä. Alueella tehtiin myös hyönteishaavintaa kenttähaavilla. Lajistoselvitys Sekä aikuisten haavintaa että toukkien etsintää tehokkaan otsalampun valossa. Pääkohteina olivat marunapeilikääriäisen (Pelochrista infidana) EN ja loistokaapuyökkösen (Cucullia argentea) VU aikuiset sekä viirupikkumittarin (Eupithecia pernotata) EN toukat. Lisäksi aikuisista selvityksen kohteena olivat kallioiskätkökääriäinen (Cochylidia heydeniana) EN, hietapeilikääriäinen (Pelochrista huebneriana) VU ja Depressaria artemisiae -lattakoi NT. Säätila oli erittäin lämmin ja lähes selkeä, inventointia aloitettaessa klo lämpötila oli n. +25 astetta ja lopetettaessakin klo lämpötila oli +21 astetta. Tuuli oli aluksi joissain kohdin selvitysaluetta hieman inventointia haittaavaa, mutta heikkeni ennen auringonlaskua haitattomaksi. Kokonaisuutena säätila oli erittäin hyvä aikuisten ja toukkien havainnoimiseen. Lajistoselvitys Toukkien etsintää, jonka pääkohteina viirupikkumittarin EN ja loistokaapuyökkösen VU toukat, sekä muina kohteina vallipussikoin (Coleophora albicans) EN, raidepussikoin (Coleophora granulatella) VU sekä neidonkielivarsikoin (Tinagma ocnerostomellum) NT toukat. Säätila oli melko viileä ja puolipilvinen, inventointia aloitettaessa klo lämpötila oli n. +20 astetta ja lopetettaessakin klo lämpötila oli +16 astetta. Tuuli oli puuskittaista ja joissain 3

4 kohdin selvitysaluetta lievästi inventointia haittaavaa. Kokonaisuutena olosuhteet olivat kuitenkin varsin soveliaat toukkien etsintään. Esiselvityksen maastotyöt tekivät Suomen Perhostutkijain Seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila ja luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Lajistoselvityksistä vastasi Jari Kaitila. Lajien uhanalaisuus raportissa perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi ym. 2010): EN = erittäin uhanalainen, VU = uhanalainen, vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. Kartan 1 karttapohja on saatu Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssillä (versio ): 3. Kohdelajien elintavat ja esiintyminen Kotkassa ja muualla Suomessa 3.1. Erityisesti suojeltavat lajit Loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea) VU Loistokaapuyökkösen toukat elävät elo-syyskuussa ketomarunan kukinnoissa syöden sekä kukkia että siemeniä. Lajin aikuiset ovat yöaktiivisia ja niitä tavataan heinäelokuussa. Lajille tunnetaan Kotkassa useita esiintymäkohtia, joista runsaimmat ja merkittävimmät ovat Katariinan ja Hallan alueella. Kaupunkimaisten alueiden lisäksi lajilla on pienempiä populaatioita myös saaristossa, kuten Lehmäsaaressa. Erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana useiden entisten esiintymäkohtien tiedetään Kotkassa tuhoutuneen (mm. Hovinsaari) tai heikentyneen (Katariina ja Halla) sekä alueiden umpeenkasvun että erityisesti rakentamisen seurauksena. Kotkan ohella Hamina on ollut loistokaapuyökkösen merkittävin esiintymisalue Suomessa, sillä muualla Suomessa lajin esiintyminen on ollut selvästi epäsäännöllisempää, joskin viime vuosina laji on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä ja lajin vakiintuneen esiintymisen alue on laajentunut länteen Hankoniemelle ja pohjoiseen radanvarsille Hyvinkäälle, Kouvolaan, Lappeenrantaan ja Imatralle. Lajin viimeaikaisesta yleistymisestä huolimatta erityisesti suojeltavan lajin status säilyi myös viimeisimmässä luonnonsuojeluasetuksessa, sillä erittäin huomattavaan osaan lajin 4

5 tunnetuista esiintymistä kohdistuu voimakkaita rakentamisen aiheuttamia uhkatekijöitä. Aivan erityisen uhattuja ovat kaikki radanvarsiesiintymät. Marunapeilikääriäinen (Pelochrista infidana) EN Marunapeilikääriäinen elää toukkana ketomarunan (Artemisia campestris) juuressa toukoheinäkuussa. Aikuisia tavataan heinäkuun lopulta syyskuun alkupuolelle. Aikuiset ovat yöaktiivisia, mutta havaittavissa myös ennen auringonlaskua tai jopa iltapäivisin haavimalla ravintokasveja. Lajille tunnetaan Kotkassa esiintymä Katariinan alueelta, jossa sillä on ollut useampia esiintymäkohtia vuonna Esiintymien nykytilaa ei tiedetä, mutta hyvin mahdollisesti laji edelleen esiintyy alueella. Sen lisäksi lajista on tavattu 2011 yksi yksilö Vanhankylänmaalta, joka saattaa indikoida populaatiota tai liittyä vaelluksiin. Muualta Suomesta lajille tunnetaan populaatioita Hangosta, Lappeenrannan Vainikkalasta ja Luumäen Huomolasta. Näiden lisäksi yksittäisiä havaintoja on tehty noin kymmenellä muulla paikalla, mutta ainakin pääosin nämä koskevat muualta vaeltaneita yksilöitä. Viirupikkumittari (Eupithecia pernotata) EN Viirupikkumittarin toukat elävät pietaryrtillä ja ketomarunalla syöden kasvien lehtiä heinäkuun lopulta syyskuulle. Aikuiset lentävät kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoliväliin lennon painottuessa auringonlaskun molemmin puolin. Kotkassa lajille tunnetaan monia esiintymiä sekä kaupunkimaisilla alueilla että saaristossa. Kaupunkialueella tunnettuja esiintymiä on ollut mm. Kotkansaarella, Karhulassa, Kymin lentokentällä ja Hallassa, mutta viime aikoina lajia on ilmoitettu enää vain Katariinan alueelta ja Hallasta. Myös näillä paikoin havaitut yksilömäärät näyttäisivät olevan selvässä laskussa. Saaristossa lajia on ilmoitettu Kotkasta mm. Kirkonmaalta ja Kuutsalosta. Kotkan ohella Hamina ja itäisen Suomenlahden saaristo Loviisan Valkon satama-alueelta itään ovat nykyisin viirupikkumittarin tärkeimmät esiintymisalueet Suomessa. Esiintyminen on nykyisin selvästi pirstoutunutta, ja lajin kannat ovat monin paikoin taantuvia. Aiemmin lajin levinneisyysalue on ollut paljon laajempi ja lajilla on ollut runsaita esiintymiä mm. Porvoon saaristossa ja sen lisäksi laji on esiintynyt paikoitellen sisämaan harjuympäristöissä mm. Hämeenlinnassa ja Kouvolassa. 5

6 Lajin kohdalla on syytä korostaa, että kyseessä on Suomen vastuulaji. Meillä esiintyvää alalajia, ssp. enictata, nimittäin tunnetaan Kaakkois-Suomen lisäksi vain Inkerinmaalta, jossa sen tämän hetkinen esiintymistilanne on täysin tuntematon. Selvästi erillisen ja suurempikokoisen nimialalajin, ssp. pernotata, levinneisyys ulottuu Sveitsin Alpeilta kapeana nauhana Romaniaan, Ukrainaan ja Etelä-Uralille ja siitä aina Japaniin asti Muut selvitetyiksi tulleet uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Kallioiskätkökääriäinen (Cochylidia heydeniana) EN Kallioiskätkökääriäinen elää toukkana karvaskallioisella (Erigeron acer). Se esiintyy Suomessa kahtena sukupolvena kevätpolven lentäessä touko-kesäkuussa ja kesäpolven heinä-elokuussa. Kevätpolven jälkeläisten toukat elävät ravintokasvin kukinnoissa ja kesäpolven jälkeläisten toukat kasvin siemenissä. Aikuinen on hämärä- ja yöaktiivinen ja parhaiten havaittavissa haavimalla ravintokasveja auringonlaskun aikaan tai heti sen jälkeen. Lajia ei ole koskaan tavattu Kotkasta, mutta sen sijaan sitä on tavattu viime vuosina lähialueilta mm. Porvoosta, Kouvolan Kaipiaisista sekä Virolahdelta. Lajin levinneisyys Suomessa on vaihdellut ilmeisen voimakkaasti ilmasto-olosuhteiden mukana. Vanhoja luvun havaintoja on Pori-Joensuu linjalle asti. Sen jälkeen lajin havainnot lähestulkoon loppuvat, kunnes 1990-luvun loppupuolella lajia alettiin taas havaita. Uuden ajan havaintopisteitä oli vain muutama, mutta 2000-luvulla lajia on alettu tavata yhä useammilta paikoilta. Tunnettu nykylevinneisyys ulottuu Ahvenanmaalta Pohjois- Karjalaan, mutta laji on edelleenkin hyvin paikoittainen ja hajanaisesti esiintyvä. Lajille tunnetaan Suomessa noin 20 erillistä populaatiota. Edellisessä luonnonsuojeluasetuksessa kallioiskätkökääriäinen kuului erityisesti suojeltaviin lajeihin, mutta tuo status poistui uusimassa asetuksessa lajin yleistymisen ansiosta. Vallipussikoi (Coleophora albicans) EN Vallipussikoin toukan ravintokasvi on ketomaruna. Toukka syö ravintokasvinsa siemeniä ja rakentaa niistä itselleen myös putkimaisen suojan, ns. säkin. Kyseiset säkit ovat parhaiten löydettävissä syyskuussa. Verrattuna lähilajinsa toukkasäkkiin, vallipussikoin säkki on pitempi ja sen peräosa näkyy selvästi. Lajin aikuinen lentää kesä-heinäkuussa. Kotkassa laji esiintyy Katariinan alueella, josta lajia on havaittu toukkana 2002 ja Muutoin lajilla on esiintymiä Ahvenanmaalta rannikkoa pitkin Haminaan sekä Kaakkois- 6

7 Suomen sisämaahan. Varsinkin lounaassa laji näyttää taantuneen. Nykyesiintymiä tunnetaan ainakin Paraisten Åvensorilta, Hangon Koverharista, Kotkasta, Haminasta, Kouvolan Kaipiaisilta sekä Lappeenrannan lentokentältä. Raidepussikoi (Coleophora granulatella) VU Raidepussikoin toukan ravintokasvi on ketomaruna. Toukka syö ravintokasvinsa siemeniä ja rakentaa niistä itselleen myös putkimaisen suojan, ns. säkin. Kyseiset säkit ovat parhaiten löydettävissä syyskuussa. Verrattuna lähilajinsa toukkasäkkiin, raidepussikoin säkki on lyhyempi ja sen peräosa näkyy vain vähän. Yleisvaikutelma on, että kaksi ketomarunan siementä on peräkkäin kiinni toisissaan. Lajin aikuinen lentää heinä- (-elo) kuussa. Kotkassa laji esiintyy Katariinan alueella, josta lajia on havaittu toukkana 2002 (runsas). Muutoin lajilla on esiintymiä Ahvenanmaalta rannikkoa pitkin Haminaan ja lisäksi laji esiintyy paikoin sisämaassa Kaakkois-Suomessa. Muutoin esiintymiskuva on hyvin samanlainen kuin vallipussikoilla, mutta lajilla on enemmän esiintymiä lounaassa, mm. monin paikoin Kemiönsaarella ja Hangossa. Hietapeilikääriäinen (Pelochrista huebneriana) VU (kuva 6) Hietapeilikääriäisen toukan elintapoja ei tunneta, mutta aikuisten löytöpaikoilla kasvaa usein ketomarunaa. Aikuisia tavataan heinä-elokuussa. Aikuiset ovat yöaktiivisia. Kotkasta laji on havaittu vuonna 2003 Katariinan alueelta. Muutoin laji esiintyy hyvin paikoittaisesti pitkin etelärannikkoa Ahvenanmaan Kökarista Haminaan. Kaakkois- Suomessa lajilla on esiintymiä myös sisämaassa mm. Lappeenrannassa. Lattakoilaji (Depressaria artemisiae) NT Depressaria artemisiae -lattakoin toukan ravintokasvi on ketomaruna. Toukka syö kesäheinäkuussa kasvin lehtiä. Yöaktiiviset aikuiset puolestaan lentävät heinä-elokuussa. Kotkassa laji on havaittu Katariinan alueelta, jossa sillä on ollut runsas populaatio vuonna Esiintyminen muuallakin Kotkan ketomarunakasvustoissa on todennäköistä. Muualla Suomessa laji esiintyy Suomessa ravintokasviinsa sidonnaisena Ahvenanmaalta Laitila-Kouvola -linjalle. Lisäksi sillä on erillisesiintymä Kemissä. 7

8 Koisalaji (Loxostege turbidalis) NT Loxostege turbidalis -koisan toukan pääravintokasvi on ketomaruna, jonka kukintoon toukka tekee hyvin näkyvän, lajityypillisen kudoksen elo-syyskuussa. Täysikasvuinen toukka talvehtii kudoksen sisällä. Aikuinen perhonen lentää kesä- (heinä-) kuussa ja on yöaktiivinen lähtien kuitenkin herkästi häirittynä lentoon myös päivällä. Laji on levinnyt vasta 1990-luvun lopulla Suomeen. Kotkan Katariinassa laji on esiintynyt ainakin vuodesta 2003 alkaen ja viimeksi se on ilmoitettu sieltä syksyllä Muualla Suomessa laji esiintyy paikoitellen Haminassa, Virolahdella, Kouvolan Kaipiaisilla, Lappeenrannassa ja aivan viime vuosina myös Hangossa. Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum) NT Neidonkielivarsikoi elää toukkana nimensä mukaisesti neidonkielellä (Echium vulgare) (kuva 1). Toukat syövät ravintokasvin varren sisäosia elo-syyskuussa ja talvehtivat täysikasvuisina varren sisään kutomassaan kehdossa. Aikuiset lentävät kesäheinäkuussa ja ovat aktiivisia ennen auringonlaskua. Esiintyessään laji on usein erittäin runsas. Laji on havaittu Kotkansaarelta ainakin kerran, mutta havainnon paikka ja havaintovuosi eivät ole tarkasti tiedossa. Todennäköisimmin havainto on tehty vuosivälillä Muualla Suomessa laji esiintyy hyvin paikoittaisesti ja ravintokasviinsa tiukasti sidonnaisena lounaassa. Esiintymiä tunnetaan mm. Lemlandista, Kemiönsaarelta (useampia), Turusta, Hangosta ja Raaseporista. Lisäksi ilmeisiä vaellushavaintoja on tehty idempääkin, mm. Virolahdelta vuonna Esiselvityksen tulokset Selvitysalueella arvioitiin esiintyvän viittä uhanalaisten perhosten ravintokasvia sellaisia määriä, että ainakin jokin kasviin sidonnainen ja uhanalainen perhoslaji voisi alueella esiintyä. Kyseiset kasvilajit olivat karvaskallioinen, ketomaruna, kultapiisku, neidonkieli ja pietaryrtti. 8

9 Kuva 1. Kantasatamassa kasvaa hieman neidonkieltä, jolla elää neidonkielivarsikoi. Kotka Petri Parkko 9

10 4.1. Yleishuomio Selvitysalueella kasvillisuus oli koko alueella pääpirteissään samankaltaista ja myös paljaan maan osuus oli hyvin tasaisesti joko merkittävän suurta tai erittäin suurta. Ainoa poikkeus oli alueen keskiosa, jota aiemmassa luontoselvityksessä oli pidetty kaikkein arvokkaimpana alueena runsaine ketomarunakasvustoineen. Nyt alueen kasvillisuus oli äärimmäisen niukkaa ja lajiköyhää. Alue oli siis selvästi muuttunut aiemmin tehtyyn selvitykseen verrattuna. Kuva 2 (vas). Lastauslaiturin pohjoispuolen raiteiden kasvillisuutta kesällä Kuva 3 (oik). Lastauslaiturin pohjoispuolen raiteiden kasvillisuutta myrkyttämisen jälkeen heinäkuussa Petri Parkko Tarkasteltaessa aluetta tarkemmin huomio kiinnittyi kuolleisiin koivunvesoihin, joista tosin oli vain harmaantuneet tyvet jäljellä. Joka tapauksessa nuo kuolleet koivunvesat paljastivat tapahtuneen eli aluetta oli ilmiselvästi 1-2 vuotta sitten käsitelty voimakkailla kasvimyrkyillä. Kasvillisuuden muuttumisen havaitsee myös verrattaessa vuosina 2011 ja 2014 samoilta alueilta otettuja kuvia (kuvat 2 ja 3) Ravintokasvikohtainen tarkastelu Karvaskallioinen (Erigeron acer) (kuva 4) Kasvin runsain esiintyminen keskittyi selvitysalueen eteläosaan, mutta sitä esiintyi myös muualla selvitysalueella. Ravintokasvin määrää voi pitää riittävänä kaikille siihen 10

11 sidonnaisille uhanalaisille perhoslajeille joko yksinään tai yhdessä Kotkansaaren muiden karvaskallioiskasvustojen kanssa (mm. Katariinan alueella). Erityisesti suojeltavista perhoslajeista kasviin sidonnainen on kallioistöyhtökoi (Bucculatrix latviaella). Lajia ei kuitenkaan ole koskaan tavattu Kotkasta ja sille tunnetaan Suomessa vain yksi nykypopulaatio Immolan lentokentällä. On perusteltua olettaa, että laji ei esiinny selvitysalueella. Muista uhanalaisista perhoslajeista kasviin sidonnaisia ovat kallioiskätkökääriäinen (Cochylidia heydeniana) ja kallioishietakoi (Gnorimoschema nordlandicolellum) sekä silmälläpidettävistä lajeista kallioispussikoi (Coleophora squamosella). Näiden esiintyminen selvitysalueella on mahdollista. Ketomaruna (Artemisia campestris) Kasvia esiintyy lähes joka puolella selvitysaluetta, joskin myrkytetyllä keskialueella niukemmin. Ravintokasvin määrää voi pitää riittävänä kaikille siihen sidonnaisille uhanalaisille perhoslajeille joko yksinään tai yhdessä Kotkansaaren muiden ketomarunakasvustojen kanssa (mm. Katariinan alueella). Erityisesti suojeltavista perhoslajeista kasviin sidonnaisia on runsaasti, mutta vain kolmen niistä, loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea), marunapeilikääriäinen (Pelochrista infidana) ja viirupikkumittari (Eupithecia pernotata) esiintymistä selvitysalueella pidettiin mahdollisena. Kaikkien näiden kolmen lajin tiedetään esiintyvän Kotkansaarella. Lähialueella Haminassa esiintyvien marunakätkökääriäisen (Cochylidia richteriana) ja vallitöyhtökoin (Bucculatrix artemisiella*) esiintyminen selvitysalueella on hyvin epätodennäköistä, sillä lajeja on etsitty tuloksetta Kotkansaarelta mm. Katariinan alueelta. Muita ketomarunalla eläviä uhanalaisia lajeja on runsaasti. Näistä perusteltua on selvittää niiden lajien esiintyminen, joiden selvitys ajoittuu samoihin ajankohtiin kuin selvitystä vaativien erityisesti suojeltavien lajien selvittäminen. * Huom. Vielä viimeisimmässä luonnonsuojeluasetuksessa lajin tieteellinen nimi on ollut Bucculatrix ratisbonensis, mutta tämä on virhe, sillä Suomessa tämä laji ja sen sisarlaji, lounaisessa Suomessa esiintyvä ja myös erityisesti suojeltava marunatöyhtökoi, on tulkittu väärin ja lajien tieteelliset nimet pitää vaihtaa keskenään. 11

12 Tällaisia, Kotkansaarella tunnetusti tai potentiaalisesti esiintyviä lajeja ovat vallipussikoi (Coleophora albicans), raidepussikoi (Coleophora granulatella) ja hietapeilikääriäinen (Pelochrista huebneriana). Silmälläpidettävistä lajeista voidaan samalla selvittää Depressaria artemisiae -lattakoin ja Loxostege turbidalis -koisan esiintyminen. Kuva 4 (vas). Yksittäin tai pieninä ryhminä kasvavan ja paljaan maapinnan ympäröimän karvaskallioisen ympäriltä tapaa uhanalaisia useammin kuin tiheämmistä kasvustoista. Kuva 5 (oik). Ratavarren paahteista kultapiiskukasvustoa. Kantasatama Jari Kaitila Kultapiisku (Solidago virgaurea) Kasvin runsain esiintyminen keskittyi selvitysalueen eteläosaan, mutta sitä esiintyi myös muualla selvitysalueella. Ravintokasvin määrää voi pitää riittävänä kaikille siihen sidonnaisille uhanalaisille perhoslajeille joko yksinään tai yhdessä Kotkansaaren muiden kultapiiskukasvustojen kanssa (mm. Katariinan alueella). Erityisesti suojeltavista perhoslajeista kasviin sidonnainen on kulopussikoi (Coleophora amellivora), mutta sen lähin tunnettu esiintymä on Lappeenrannan lentokentällä eikä sitä etsimisestä huolimatta ole löydetty Kotkasta. 12

13 Muissa uhanalaisissa kultapiiskulla elävissä lajeissa ei ole sellaisia, joiden esiintyminen selvitysalueella olisi riittävän todennäköistä tai sopisi yhteen muiden selvitettävien lajien kanssa. Neidonkieli (Echium vulgare) (kuva 1) Selvitysalueen pohjoisosassa on kaksi pienehköä kasvustoa. Laji kasvoi paikalla myös vuonna 2011 (Parkko 2011). Selvitysalueen ulkopuolella Kotkansaarella neidonkielellä ei ole myöskään tiedossa lajin runsaita kasvustoja. Erityisesti suojeltavista perhoslajeista kasviin sidonnaisia ovat varjotäpläkoi (Ethmia terminella) ja neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis). Näiden populaatioille ravintokasvin määrä on riittämätön, eikä varsinkaan varjotäpläkoin esiintyminen ole muutoinkaan todennäköistä, sillä lajin ainoa tunnettu populaatio Suomessa on Taalintehtaalla Kemiönsaarella. Sen sijaan neidonkielivarsikoille (Tinagma ocnerostomellum) ravintokasvin määrä on riittävä ja sen esiintymisen selvittäminen onnistuu muiden selvitysten yhteydessä. Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Kasvia esiintyy lähes joka puolella selvitysaluetta, joskin myrkytetyllä keskialueella niukemmin. Ravintokasvin määrää voi pitää riittävänä kaikille siihen sidonnaisille uhanalaisille perhoslajeille joko yksinään tai yhdessä Kotkansaaren muiden pietaryrttikasvustojen kanssa (mm. Katariinan alueella). Erityisesti suojeltavista perhoslajeista kasviin sidonnainen on viirupikkumittari (Eupithecia pernotata), jonka tiedetään esiintyvän Kotkansaarella. 5. Lajistoselvitysten tulokset 5.1. Erityisesti suojeltavat lajit Loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea) VU Loistokaapuyökkösen toukkia etsittiin sekä katsomalla toukkia ravintokasvin kukinnoista ja usein tämän jälkeen kasvu työnnettiin haaviin ja ravistettiin. Yhtään lajin toukkaa ei kuitenkaan havaittu. 13

14 Marunapeilikääriäinen (Pelochrista infidana) EN (kartta 1) Marunapeilikääriäisen (kuva 6) aikuisia etsittiin 3.8. aikuisia otsalampun valossa lennosta haavimalla että kasvillisuutta haavimalla. Lajista havaittiin yhteensä 2 yksilöä: koiras ja naaras (kuva 7). Molemmat yksilöt löytyivät selvitysalueen eteläosassa olevan yksittäisen radan varresta. Kuva 6 (vas). Marunapeilikääriäinen ja hietapeilikääriäinen. Kuva 7 (oik). Kotkan Kantasatamasta saatu marunapeilikääriäisen naarasyksilö Jari Kaitila Viirupikkumittari (Eupithecia pernotata) EN Viirupikkumittarin toukkia etsittiin sekä 3.8. että Ensimmäisellä kerralla etsintä tehtiin pääosin otsalampun valossa toukkia silmämääräisesti kasveilta katsomalla sekä haavimalla ravintokasvia. Jälkimmäisellä kerralla vastaavalla tavalla toukkia etsittiin päivänvalossa. Yhtään lajin toukkaa ei havaittu. 14

15 Kartta 1. Marunapeilikääriäisen havaintopaikat 2014 on merkitty tähdillä Muut selvitetyiksi tulleet uhanalaiset ja silmälläpidettävät hyönteislajit Kallioiskätkökääriäinen (Cochylidia heydeniana) EN Kallioiskätkökääriäisen aikuisia etsittiin 3.8. haavimalla ravintokasvia ennen auringonlaskua. Etsintää jatkettiin auringon laskettua otsalampun valossa sekä ravintokasvia haavimalla että lentäviä yksilöitä kiinni ottamalla. Yhtään lajin aikuista ei havaittu. Vallipussikoi (Coleophora albicans) EN Vallipussikoin toukkia etsittiin katsomalla toukkasäkkejä ravintokasvin kukinnoista. Yhtään lajin säkkiä ei havaittu. Raidepussikoi (Coleophora granulatella) VU Raidepussikoin toukkia etsittiin katsomalla toukkasäkkejä ravintokasvin kukinnoista. Yhtään lajin säkkiä ei havaittu. 15

16 Kuva 8. Piennarmataralude on harvinainen ketomarunalla elävä ludelaji. Kuvassa koiras. Kantasatama Petri Parkko Hietapeilikääriäinen (Pelochrista huebneriana) VU Hietapeilikääriäisen aikuisia etsittiin 3.8. aikuisia otsalampun valossa lennosta haavimalla että kasvillisuutta haavimalla. Yhtään aikuista ei havaittu. Lattakoilaji (Depressaria artemisiae) NT (kuva 9) Lajin aikuisia haavittiin 3.8. otsalampun valossa. Yhteensä 11 aikuista havaittiin eri puolilta selvitysaluetta. Eniten aikuisia oli selvitysalueen pohjoisosassa lähellä rakennusten seinustaa. Koisalaji (Loxostege turbidalis) NT Lajin toukan tekemiä punoksia etsittiin ketomarunan kukinnoista. Yhtään lajille tyypillistä punosta ei havaittu. 16

17 Kuva 9. Harvinaista lattakoilajia Depressaria artemisiaeta löydettiin alueelta 11 yksilöä. Jari Kaitila 17

18 Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum) NT Lajin esiintyminen selvitettiin avaamalla yhteensä viisi neidonkielen vartta. Toukkia tai toukan syömäjälkiä ei havaittu. Piennarmataralude (Polymerus vulneratus) NT (kuva 8) Piennarmataraluteita saatiin neljä yksilöä ketomarunakasveja haavittaessa radanvarresta eteläosan hallin seinustalta. Lajin ravintokasviksi mainitaan Suomessa keltamatara (Galium verum) (Rintala & Rinne), mutta Kymenlaaksossa sitä saadaan yleisimmin ketomarunalta. 6. Tulosten arviointi ja suositukset Erityisesti suojeltavista lajeista selvitysalueelta todettiin marunapeilikääriäinen ja alue on selvästi lajin lisääntymispaikka. Vaikka molemmat havaitut yksilöt löytyivätkin alueen eteläosasta, tämä todennäköisimmin johtui puhtaasta sattumasta. Silmämääräisesti aivan vastaavan hyvälaatuista elinympäristöä kun oli yhtä runsaasti myös alueen pohjoisosassa. Loistokaapuyökkösen ja viirupikkumittarin toukkien löytymättä jääminen todennäköisimmin merkitsi myös sitä, että vuonna 2014 lajit eivät lisääntyneet selvitysalueella. Sen verran kattavasti alueen ketomarunat ja pietaryrtit tutkittiin. Toisaalta varsinkin loistokaapuyökkösen kohdalla voidaan perustellusti kyseenalaistaa se, että tilanne olisi sama kaikkina vuosina tai jopa useimpina vuosina. Lajin kanta kun näyttää vuonna 2014 olleen ennätyksellisen alhaalla kaikkialla lajin Suomessa tunnetuilla esiintymillä. Esimerkiksi runsaimmiksi tiedetyiltä esiintymiltä, kuten Haminasta, Imatralta ja Kotkan Katariinan alueelta, on raportoitu vain yksittäisiä toukkia, kun normaalisti kyseisiltä alueilta yksitäisen harrastajan päivätulokseksi raportoidaan kymmeniä, joskus jopa joitakin satoja lajin toukkia. Kun tarkasteluun otetaan muut selvitetyt uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, nousee esiin huomio siitä, että kukinnoissa ja siemenissä toukkana elävät lajit loistivat kaikki poissaolollaan. Näin, vaikka etsityistä kohdelajeista suurin osa oli nimenomaan kukinnoissa ja siemenissä eläviä lajeja. Sen sijaan sekä ilmeisesti munana talvehtiva, ketomarunan juurissa elävä ja Suomessa vaatelias marunapeilikääriäinen että varmuudella munana talvehtiva, mutta ketomarunan nuorilla lehdillä elävä Depressaria artemisiae esiintyivät alueella. Ei voi sulkea pois myöskään sitä mahdollisuutta, että tehdyllä kasvillisuuden myrkytyksellä olisi oma 18

19 osuutensa myrkyille oletusarvoisesti herkempien kukinto- ja siemensyöjien puuttumiseen alueelta. Vielä ongelmallisempaa on arvioida sitä, kuinka merkittävä osa selvitysalue on niin marunapeilikääriäisen kuin mahdollisesti loistokaapuyökkösen tai viirupikkumittarin elinympäristönä, sillä selvitysalueen osapopulaatiot ovat osa laajempaa Kotkansaaren ja sen lähialueiden (mm. Halla) muodostamaa osapopulaatioiden verkostoa. Tuon verkoston tämän hetken tilanne kun on varsinkin marunapeilikääriäisen kohdalla lähes tuntematon (tiedetään vain, että on esiintynyt Katariinan alueella 2003) ja kahden muunkin lajin, loistokaapuyökkönen ja viirupikkumittarin, tilanne on hyvin puutteellisesti tunnettu. Todennäköisemmin selvitysalue ei ole erityisen tärkeä osa tuota kokonaisuutta, mutta ei voida myöskään pois sulkea sitä mahdollisuutta, että se olisi jopa ratkaisevan tärkeä osa esimerkiksi marunapeilikääriäisen Kotkan populaatiolle. Ketomarunaa kasvaa myös läheisen Kotkamillsin tehdasalueen ratavarsilla (Parkko & Suoknuuti 2012), mutta alueen perhoslajistosta ei ole tietoa. Hallan kasvillisuus on pahasti sulkeutunut taimikoiden kasvettua, ja etenkin ketomarunan kasvustot rajoittuvat pääosin suljetulle satama-alueelle (Suoknuuti & Parkko 2012). Kantasataman alueella on merkitystä perhoslajiston lisäksi myös muille hyönteisille. Yllä olevan johdosta tärkein suositus on se, että Kotkan kaupunki alkaisi osana juuri ( ) hyväksyttyä Kotkan kaupunkipuistohanketta selvittämään ketomarunaan ja myös vastaaviin ruderaattiympäristön kasveihin sidonnaisen hyönteislajiston tilannetta tavoitteena huomioida lajiston elinvaatimukset ja turvata suunnitellusti niiden esiintyminen Kotkassa myös tulevaisuudessa. Tämä on selkeästi Kotkan kaupungin intressissä kahdestakin syystä: 1) kyseessä oleva lajisto on merkittävä ja lajiston suojelullisesti arvokkain osa Kotkan kaupungin teollisuuden historiaa, jonka vaaliminen on juuri perustetun kaupunkipuiston keskeinen tavoite (Ylen uutinen klo 13.50). 2) Kun alueella esiintyvien lakisääteisesti huomioitavien erityisesti suojeltavien lajien elinolosuhteet on suunnitellusti turvattu, näiden lajien suojelutarpeesta aiheutuvat maankäyttöesteet todennäköisimmin vähenevät. Myös perustetun kaupunkipuiston ulkopuolisia alueita (esim. Halla) kannattaa sisällyttää selvitykseen, sillä joissakin 19

20 tapauksissa joidenkin lajien suojelu saattaa olla helpommin ja edullisemmin toteutettavissa varsinaisen kaupunkipuiston ulkopuolella. 7. Lähteet Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronmalar rullvingemalar. Lepidoptera: Roelerstammidae Lyonetiidae. Artdatabanken, SLU, Uppsala. Hyönteistietokanta Kaitila, J-P., Nupponen, K., Kullberg, J. & Laasonen, E. 2010; Perhoset Butterflies and Moths Lepidoptera teoksessa Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. s Mironov, V. 2003: Larentiinae II (Perizomini and Eupitheciini) teoksessa Hausmann, A.: The Geometrid Moths of Europe 4: Parkko, P. 2011: Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys Tutkimusraportti 7 s. Kotkan kaupunki. Parkko, P. & Suoknuuti, M. 2012: Kotkamillsin tuulivoimasuunnitteluun liittyvä luontoselvitys Raporttiluonnos 17 s. Linnunmaa Oy. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Rintala, T. & Rinne, V. 2010: Suomen luteet. Hyönteistarvike TIBIALE Oy. Helsinki. Razowski, J. 2002: Torticidae (Lepidoptera) of Europe, volume 1, Tortricinae and Chlidamotinae. Bratislava. 247 s. Razowski, J. 2003: Torticidae (Lepidoptera) of Europe, volume 2, Olethreutinae. Bratislava. 301 s. 20

21 Silvonen, K., Top-Jensen, M. & Fibiger, M. 2014: Suomen päivä- ja yöperhoset maastokäsikirja. 822 s. Suoknuuti, M. & Parkko, P. 2012: Kotkan Hallan tuulivoimasuunnitteluun liittyvät luontoselvitykset Tutkimusraportti 33 s. VentusVis Oy ja Linnunmaa Oy. 21

Kotkansaaren-Metsolan ketomarunaan sidonnaisten perhoslajien esiselvitys 2014

Kotkansaaren-Metsolan ketomarunaan sidonnaisten perhoslajien esiselvitys 2014 LIITE 8 2014 Kotkan Kaupunki Kaupunkisuunittelu Kotkansaaren-Metsolan ketomarunaan sidonnaisten perhoslajien esiselvitys 2014 Acleris Jari Kaitila 20.11.2014 Sisällysluettelo 1. Taustaa. 3 2. Menetelmät

Lisätiedot

LUONNOS 15.9.2015. Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015

LUONNOS 15.9.2015. Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015 LUONNOS 15.9.2015 Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Kiitokset:

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit

VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit 2014 VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit Petri Parkko 23.10.2014 1 1. Taustoja VT12 välille Tillola-Keltti (kartta 1) on suunnitteilla rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä, joiden

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015

KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 FM Jaakko Kullberg Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjoverkkoperhosen (Euphydryas

Lisätiedot

KIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA

KIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA TUTKIMUSRAPORTTI KIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 3 Tulokset...

Lisätiedot

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.

Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1

Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS

UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008

Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008 Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008 Espoo 2008 Halikon Märynummen perhosselvitykset 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 3. Johtopäätökset

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO

Lisätiedot

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeella kootaan tietoja ensisijaisesti kaikista valtakunnallisesti uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluista lintulajeista, mutta sillä

Lisätiedot

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ

VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Idänsiilikäs (Borearctia menetriesii) -tutkimuksen tuloksia ja haasteita

Idänsiilikäs (Borearctia menetriesii) -tutkimuksen tuloksia ja haasteita Idänsiilikäs (Borearctia menetriesii) -tutkimuksen tuloksia ja haasteita Marko Tähtinen Kuva: Hannu Saarenmaa Lajitietokeskus Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Tutkimuksen

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014 11.4.2014 Johdanto Vuoden 2013 selvityksessä alueella todettiin ilmeinen naaraan esiintymispaikka. Koska metsäkuviolla on aloitettava

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan nkkalammet ja Rekolanoja Timo Pettay (at) gmail.com ESITTELY Osana yleisempää Vantaan luonnonarvojen selvittelyä sopivat Vantaan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015

Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015 Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Katkovyökaskas (Planaphrodes nigrita) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys

Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren soidinselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY JA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI tuulivoimapuiston luontoselvitykset: metson ja teeren FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221 1 (9) Marjo Pihlaja Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

Perinnebiotooppien lude- ja kaskasinventointien tulokset 2010

Perinnebiotooppien lude- ja kaskasinventointien tulokset 2010 Vakka-Suomen arvokkaat maisemat ja muinaisjäännökset -hanke Perinnebiotooppien lude- ja kaskasinventointien tulokset 2010 Teemu Rintala & Guy Söderman Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus Luontoympäristökeskus,

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Copyright Pöyry Finland Oy

Copyright Pöyry Finland Oy 19 Taulukko 3. Suhangon kasvillisuusselvityksen maastotöissä v. 2012 havaitut erityishuomiota vaativat sammallajit (Valtak. = valtakunnallisesti uhanalainen, Alueel. = alueellisesti uhanalainen, Dir.=

Lisätiedot

KAUNISSAAREN RANTA-ASEMAKAAVATYÖ

KAUNISSAAREN RANTA-ASEMAKAAVATYÖ KAUNISSAAREN RANTA-ASEMAKAAVATYÖ LUONTOINVENTOINNIN TÄYDENNYS PERHOSET Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2016 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Keltamaitteeseen (Lotus corniculatus)

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää

Lisätiedot

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015

Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 ALLECO RAPORTTI N:O 12/2015 Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 Juha Syväranta ja Jouni Leinikki OTSIKKO: Sipoonjoen suursimpukkaselvitys 2015 PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.10.2015 TEKIJÄ(T): Juha Syväranta ja Jouni

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010

PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Ajuruohoruskolude (Rhopalus distinctus) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa

MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016

Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 VANAJAVESIKESKUS Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset...

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Rauman kaupunki. Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Rauman kaupunki Rauman Maanpään liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 1/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 4

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS

PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Saba Tuuli Oy Ab Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.6.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY, SABA TUULI OY AB PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS SABA TUULI OY

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 73/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN

RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset Reijo Penttilä 1,2, Raimo Virkkala 1, Juha Siitonen 2, Pekka Punttila 1, Heikki Kotiranta 1, Raimo Heikkilä

Lisätiedot

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa

Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Kuukkelin esiintyminen Itä-Suomessa Harri Hölttä Metsäasiantuntija Suomen luonnonsuojeluliitto Kuukkeliseminaari Tampere 19.10.2007 Itä-Suomen alue - Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Etelä-Karjala,

Lisätiedot

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013

Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja

Lisätiedot

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kemiönsaari Gräsböle tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Varsinais-Suomen Energia Oy, Lounaisvoima Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2

Lisätiedot

4.2 Pajala. 6 Northland Mines Oy

4.2 Pajala. 6 Northland Mines Oy 6 Northland Mines Oy Taulukko 4. Löydetyt pöllöreviirit Korin selvitysalueella vuonna 2011 (rev.nro = liitekartan reviirinumero). laji paikka pvm. rev.nro helmipöllö Äkäsjoki/Kuervaara 4.4. 1 helmipöllö

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa Linnuston huomioiminen hankealueella ympäristöalan asiantuntija Heikki Pönkkä ja Helena Haakana KESÄKUU 2012 Sisällys 1. Johdanto... 1 2.

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys

Niiralan luonto- ja linnustoselvitys Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Lepakkokartoitusohjeet

Lepakkokartoitusohjeet Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n

Lisätiedot

1.6.2016. Yleiskuvaus

1.6.2016. Yleiskuvaus Toimenpidesuunnitelma paahde-elinympäristöjen kunnostamiseksi Utajärven Rokuan Natura 2000 alueella (FI1102608) tiloilla Rikkola 10:52 ja Alaperä 13:17 Yleiskuvaus Rokuanvaara on osa harjumuodostumaa,

Lisätiedot

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 1 Riistantutkimuksen tiedote 175:1-6. Helsinki, 15.8.2001. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000 Ilpo Kojola Karhukannan kasvu näyttää olevan tasaantumassa. Karhun vähimmäiskanta oli vuoden

Lisätiedot