Kotkan Kantasataman perhosselvitys
|
|
- Matti Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIITE 7 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu 2014 Kotkan Kantasataman perhosselvitys Jari Kaitila & Petri Parkko
2 Sisällys 1. Taustoja Menetelmät ja aineisto Kohdelajien elintavat ja esiintyminen Kotkassa ja muualla Suomessa Erityisesti suojeltavat lajit Muut selvitetyiksi tulleet uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Esiselvityksen tulokset Yleishuomio Ravintokasvikohtainen tarkastelu Lajistoselvitysten tulokset Erityisesti suojeltavat lajit Muut selvitetyiksi tulleet uhanalaiset ja silmälläpidettävät hyönteislajit Tulosten arviointi ja suositukset Lähteet Kannen kuva: Paahteista radanvartta Kotkan Kantasataman alueella kesällä 2014 Petri Parkko 2
3 1. Taustoja Kotkan Kantasatamaan suunnitellaan merkittävää lisärakentamista. Kotkassa esiintyy useita uhanalaisia ja luonnonsuojelullisesti merkittäviä perhoslajeja, joille sopivaa elinympäristöä on myös suunnitellulla asemakaava-alueella. Alueella vuonna 2011 tehdyssä luontoselvityksessä (Parkko 2011) suositeltiin perhosselvityksen teettämistä alueella. Kotkan kaupunki tilasi perhosselvityksen Menetelmät ja aineisto Esiselvitys Tutkimusalue kierrettiin maastossa läpi arvioiden uhanalaislajistolle tärkeiden ravintokasvien esiintymiä. Esiselvityksen yhteydessä tehtiin suunnitelma tulevista lajistoselvityksistä. Alueella tehtiin myös hyönteishaavintaa kenttähaavilla. Lajistoselvitys Sekä aikuisten haavintaa että toukkien etsintää tehokkaan otsalampun valossa. Pääkohteina olivat marunapeilikääriäisen (Pelochrista infidana) EN ja loistokaapuyökkösen (Cucullia argentea) VU aikuiset sekä viirupikkumittarin (Eupithecia pernotata) EN toukat. Lisäksi aikuisista selvityksen kohteena olivat kallioiskätkökääriäinen (Cochylidia heydeniana) EN, hietapeilikääriäinen (Pelochrista huebneriana) VU ja Depressaria artemisiae -lattakoi NT. Säätila oli erittäin lämmin ja lähes selkeä, inventointia aloitettaessa klo lämpötila oli n. +25 astetta ja lopetettaessakin klo lämpötila oli +21 astetta. Tuuli oli aluksi joissain kohdin selvitysaluetta hieman inventointia haittaavaa, mutta heikkeni ennen auringonlaskua haitattomaksi. Kokonaisuutena säätila oli erittäin hyvä aikuisten ja toukkien havainnoimiseen. Lajistoselvitys Toukkien etsintää, jonka pääkohteina viirupikkumittarin EN ja loistokaapuyökkösen VU toukat, sekä muina kohteina vallipussikoin (Coleophora albicans) EN, raidepussikoin (Coleophora granulatella) VU sekä neidonkielivarsikoin (Tinagma ocnerostomellum) NT toukat. Säätila oli melko viileä ja puolipilvinen, inventointia aloitettaessa klo lämpötila oli n. +20 astetta ja lopetettaessakin klo lämpötila oli +16 astetta. Tuuli oli puuskittaista ja joissain 3
4 kohdin selvitysaluetta lievästi inventointia haittaavaa. Kokonaisuutena olosuhteet olivat kuitenkin varsin soveliaat toukkien etsintään. Esiselvityksen maastotyöt tekivät Suomen Perhostutkijain Seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila ja luontokartoittaja (eat) Petri Parkko. Lajistoselvityksistä vastasi Jari Kaitila. Lajien uhanalaisuus raportissa perustuu uusimpaan uhanalaismietintöön (Rassi ym. 2010): EN = erittäin uhanalainen, VU = uhanalainen, vaarantunut ja NT = silmälläpidettävä. Kartan 1 karttapohja on saatu Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssillä (versio ): 3. Kohdelajien elintavat ja esiintyminen Kotkassa ja muualla Suomessa 3.1. Erityisesti suojeltavat lajit Loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea) VU Loistokaapuyökkösen toukat elävät elo-syyskuussa ketomarunan kukinnoissa syöden sekä kukkia että siemeniä. Lajin aikuiset ovat yöaktiivisia ja niitä tavataan heinäelokuussa. Lajille tunnetaan Kotkassa useita esiintymäkohtia, joista runsaimmat ja merkittävimmät ovat Katariinan ja Hallan alueella. Kaupunkimaisten alueiden lisäksi lajilla on pienempiä populaatioita myös saaristossa, kuten Lehmäsaaressa. Erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana useiden entisten esiintymäkohtien tiedetään Kotkassa tuhoutuneen (mm. Hovinsaari) tai heikentyneen (Katariina ja Halla) sekä alueiden umpeenkasvun että erityisesti rakentamisen seurauksena. Kotkan ohella Hamina on ollut loistokaapuyökkösen merkittävin esiintymisalue Suomessa, sillä muualla Suomessa lajin esiintyminen on ollut selvästi epäsäännöllisempää, joskin viime vuosina laji on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä ja lajin vakiintuneen esiintymisen alue on laajentunut länteen Hankoniemelle ja pohjoiseen radanvarsille Hyvinkäälle, Kouvolaan, Lappeenrantaan ja Imatralle. Lajin viimeaikaisesta yleistymisestä huolimatta erityisesti suojeltavan lajin status säilyi myös viimeisimmässä luonnonsuojeluasetuksessa, sillä erittäin huomattavaan osaan lajin 4
5 tunnetuista esiintymistä kohdistuu voimakkaita rakentamisen aiheuttamia uhkatekijöitä. Aivan erityisen uhattuja ovat kaikki radanvarsiesiintymät. Marunapeilikääriäinen (Pelochrista infidana) EN Marunapeilikääriäinen elää toukkana ketomarunan (Artemisia campestris) juuressa toukoheinäkuussa. Aikuisia tavataan heinäkuun lopulta syyskuun alkupuolelle. Aikuiset ovat yöaktiivisia, mutta havaittavissa myös ennen auringonlaskua tai jopa iltapäivisin haavimalla ravintokasveja. Lajille tunnetaan Kotkassa esiintymä Katariinan alueelta, jossa sillä on ollut useampia esiintymäkohtia vuonna Esiintymien nykytilaa ei tiedetä, mutta hyvin mahdollisesti laji edelleen esiintyy alueella. Sen lisäksi lajista on tavattu 2011 yksi yksilö Vanhankylänmaalta, joka saattaa indikoida populaatiota tai liittyä vaelluksiin. Muualta Suomesta lajille tunnetaan populaatioita Hangosta, Lappeenrannan Vainikkalasta ja Luumäen Huomolasta. Näiden lisäksi yksittäisiä havaintoja on tehty noin kymmenellä muulla paikalla, mutta ainakin pääosin nämä koskevat muualta vaeltaneita yksilöitä. Viirupikkumittari (Eupithecia pernotata) EN Viirupikkumittarin toukat elävät pietaryrtillä ja ketomarunalla syöden kasvien lehtiä heinäkuun lopulta syyskuulle. Aikuiset lentävät kesäkuun alkupuolelta heinäkuun puoliväliin lennon painottuessa auringonlaskun molemmin puolin. Kotkassa lajille tunnetaan monia esiintymiä sekä kaupunkimaisilla alueilla että saaristossa. Kaupunkialueella tunnettuja esiintymiä on ollut mm. Kotkansaarella, Karhulassa, Kymin lentokentällä ja Hallassa, mutta viime aikoina lajia on ilmoitettu enää vain Katariinan alueelta ja Hallasta. Myös näillä paikoin havaitut yksilömäärät näyttäisivät olevan selvässä laskussa. Saaristossa lajia on ilmoitettu Kotkasta mm. Kirkonmaalta ja Kuutsalosta. Kotkan ohella Hamina ja itäisen Suomenlahden saaristo Loviisan Valkon satama-alueelta itään ovat nykyisin viirupikkumittarin tärkeimmät esiintymisalueet Suomessa. Esiintyminen on nykyisin selvästi pirstoutunutta, ja lajin kannat ovat monin paikoin taantuvia. Aiemmin lajin levinneisyysalue on ollut paljon laajempi ja lajilla on ollut runsaita esiintymiä mm. Porvoon saaristossa ja sen lisäksi laji on esiintynyt paikoitellen sisämaan harjuympäristöissä mm. Hämeenlinnassa ja Kouvolassa. 5
6 Lajin kohdalla on syytä korostaa, että kyseessä on Suomen vastuulaji. Meillä esiintyvää alalajia, ssp. enictata, nimittäin tunnetaan Kaakkois-Suomen lisäksi vain Inkerinmaalta, jossa sen tämän hetkinen esiintymistilanne on täysin tuntematon. Selvästi erillisen ja suurempikokoisen nimialalajin, ssp. pernotata, levinneisyys ulottuu Sveitsin Alpeilta kapeana nauhana Romaniaan, Ukrainaan ja Etelä-Uralille ja siitä aina Japaniin asti Muut selvitetyiksi tulleet uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Kallioiskätkökääriäinen (Cochylidia heydeniana) EN Kallioiskätkökääriäinen elää toukkana karvaskallioisella (Erigeron acer). Se esiintyy Suomessa kahtena sukupolvena kevätpolven lentäessä touko-kesäkuussa ja kesäpolven heinä-elokuussa. Kevätpolven jälkeläisten toukat elävät ravintokasvin kukinnoissa ja kesäpolven jälkeläisten toukat kasvin siemenissä. Aikuinen on hämärä- ja yöaktiivinen ja parhaiten havaittavissa haavimalla ravintokasveja auringonlaskun aikaan tai heti sen jälkeen. Lajia ei ole koskaan tavattu Kotkasta, mutta sen sijaan sitä on tavattu viime vuosina lähialueilta mm. Porvoosta, Kouvolan Kaipiaisista sekä Virolahdelta. Lajin levinneisyys Suomessa on vaihdellut ilmeisen voimakkaasti ilmasto-olosuhteiden mukana. Vanhoja luvun havaintoja on Pori-Joensuu linjalle asti. Sen jälkeen lajin havainnot lähestulkoon loppuvat, kunnes 1990-luvun loppupuolella lajia alettiin taas havaita. Uuden ajan havaintopisteitä oli vain muutama, mutta 2000-luvulla lajia on alettu tavata yhä useammilta paikoilta. Tunnettu nykylevinneisyys ulottuu Ahvenanmaalta Pohjois- Karjalaan, mutta laji on edelleenkin hyvin paikoittainen ja hajanaisesti esiintyvä. Lajille tunnetaan Suomessa noin 20 erillistä populaatiota. Edellisessä luonnonsuojeluasetuksessa kallioiskätkökääriäinen kuului erityisesti suojeltaviin lajeihin, mutta tuo status poistui uusimassa asetuksessa lajin yleistymisen ansiosta. Vallipussikoi (Coleophora albicans) EN Vallipussikoin toukan ravintokasvi on ketomaruna. Toukka syö ravintokasvinsa siemeniä ja rakentaa niistä itselleen myös putkimaisen suojan, ns. säkin. Kyseiset säkit ovat parhaiten löydettävissä syyskuussa. Verrattuna lähilajinsa toukkasäkkiin, vallipussikoin säkki on pitempi ja sen peräosa näkyy selvästi. Lajin aikuinen lentää kesä-heinäkuussa. Kotkassa laji esiintyy Katariinan alueella, josta lajia on havaittu toukkana 2002 ja Muutoin lajilla on esiintymiä Ahvenanmaalta rannikkoa pitkin Haminaan sekä Kaakkois- 6
7 Suomen sisämaahan. Varsinkin lounaassa laji näyttää taantuneen. Nykyesiintymiä tunnetaan ainakin Paraisten Åvensorilta, Hangon Koverharista, Kotkasta, Haminasta, Kouvolan Kaipiaisilta sekä Lappeenrannan lentokentältä. Raidepussikoi (Coleophora granulatella) VU Raidepussikoin toukan ravintokasvi on ketomaruna. Toukka syö ravintokasvinsa siemeniä ja rakentaa niistä itselleen myös putkimaisen suojan, ns. säkin. Kyseiset säkit ovat parhaiten löydettävissä syyskuussa. Verrattuna lähilajinsa toukkasäkkiin, raidepussikoin säkki on lyhyempi ja sen peräosa näkyy vain vähän. Yleisvaikutelma on, että kaksi ketomarunan siementä on peräkkäin kiinni toisissaan. Lajin aikuinen lentää heinä- (-elo) kuussa. Kotkassa laji esiintyy Katariinan alueella, josta lajia on havaittu toukkana 2002 (runsas). Muutoin lajilla on esiintymiä Ahvenanmaalta rannikkoa pitkin Haminaan ja lisäksi laji esiintyy paikoin sisämaassa Kaakkois-Suomessa. Muutoin esiintymiskuva on hyvin samanlainen kuin vallipussikoilla, mutta lajilla on enemmän esiintymiä lounaassa, mm. monin paikoin Kemiönsaarella ja Hangossa. Hietapeilikääriäinen (Pelochrista huebneriana) VU (kuva 6) Hietapeilikääriäisen toukan elintapoja ei tunneta, mutta aikuisten löytöpaikoilla kasvaa usein ketomarunaa. Aikuisia tavataan heinä-elokuussa. Aikuiset ovat yöaktiivisia. Kotkasta laji on havaittu vuonna 2003 Katariinan alueelta. Muutoin laji esiintyy hyvin paikoittaisesti pitkin etelärannikkoa Ahvenanmaan Kökarista Haminaan. Kaakkois- Suomessa lajilla on esiintymiä myös sisämaassa mm. Lappeenrannassa. Lattakoilaji (Depressaria artemisiae) NT Depressaria artemisiae -lattakoin toukan ravintokasvi on ketomaruna. Toukka syö kesäheinäkuussa kasvin lehtiä. Yöaktiiviset aikuiset puolestaan lentävät heinä-elokuussa. Kotkassa laji on havaittu Katariinan alueelta, jossa sillä on ollut runsas populaatio vuonna Esiintyminen muuallakin Kotkan ketomarunakasvustoissa on todennäköistä. Muualla Suomessa laji esiintyy Suomessa ravintokasviinsa sidonnaisena Ahvenanmaalta Laitila-Kouvola -linjalle. Lisäksi sillä on erillisesiintymä Kemissä. 7
8 Koisalaji (Loxostege turbidalis) NT Loxostege turbidalis -koisan toukan pääravintokasvi on ketomaruna, jonka kukintoon toukka tekee hyvin näkyvän, lajityypillisen kudoksen elo-syyskuussa. Täysikasvuinen toukka talvehtii kudoksen sisällä. Aikuinen perhonen lentää kesä- (heinä-) kuussa ja on yöaktiivinen lähtien kuitenkin herkästi häirittynä lentoon myös päivällä. Laji on levinnyt vasta 1990-luvun lopulla Suomeen. Kotkan Katariinassa laji on esiintynyt ainakin vuodesta 2003 alkaen ja viimeksi se on ilmoitettu sieltä syksyllä Muualla Suomessa laji esiintyy paikoitellen Haminassa, Virolahdella, Kouvolan Kaipiaisilla, Lappeenrannassa ja aivan viime vuosina myös Hangossa. Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum) NT Neidonkielivarsikoi elää toukkana nimensä mukaisesti neidonkielellä (Echium vulgare) (kuva 1). Toukat syövät ravintokasvin varren sisäosia elo-syyskuussa ja talvehtivat täysikasvuisina varren sisään kutomassaan kehdossa. Aikuiset lentävät kesäheinäkuussa ja ovat aktiivisia ennen auringonlaskua. Esiintyessään laji on usein erittäin runsas. Laji on havaittu Kotkansaarelta ainakin kerran, mutta havainnon paikka ja havaintovuosi eivät ole tarkasti tiedossa. Todennäköisimmin havainto on tehty vuosivälillä Muualla Suomessa laji esiintyy hyvin paikoittaisesti ja ravintokasviinsa tiukasti sidonnaisena lounaassa. Esiintymiä tunnetaan mm. Lemlandista, Kemiönsaarelta (useampia), Turusta, Hangosta ja Raaseporista. Lisäksi ilmeisiä vaellushavaintoja on tehty idempääkin, mm. Virolahdelta vuonna Esiselvityksen tulokset Selvitysalueella arvioitiin esiintyvän viittä uhanalaisten perhosten ravintokasvia sellaisia määriä, että ainakin jokin kasviin sidonnainen ja uhanalainen perhoslaji voisi alueella esiintyä. Kyseiset kasvilajit olivat karvaskallioinen, ketomaruna, kultapiisku, neidonkieli ja pietaryrtti. 8
9 Kuva 1. Kantasatamassa kasvaa hieman neidonkieltä, jolla elää neidonkielivarsikoi. Kotka Petri Parkko 9
10 4.1. Yleishuomio Selvitysalueella kasvillisuus oli koko alueella pääpirteissään samankaltaista ja myös paljaan maan osuus oli hyvin tasaisesti joko merkittävän suurta tai erittäin suurta. Ainoa poikkeus oli alueen keskiosa, jota aiemmassa luontoselvityksessä oli pidetty kaikkein arvokkaimpana alueena runsaine ketomarunakasvustoineen. Nyt alueen kasvillisuus oli äärimmäisen niukkaa ja lajiköyhää. Alue oli siis selvästi muuttunut aiemmin tehtyyn selvitykseen verrattuna. Kuva 2 (vas). Lastauslaiturin pohjoispuolen raiteiden kasvillisuutta kesällä Kuva 3 (oik). Lastauslaiturin pohjoispuolen raiteiden kasvillisuutta myrkyttämisen jälkeen heinäkuussa Petri Parkko Tarkasteltaessa aluetta tarkemmin huomio kiinnittyi kuolleisiin koivunvesoihin, joista tosin oli vain harmaantuneet tyvet jäljellä. Joka tapauksessa nuo kuolleet koivunvesat paljastivat tapahtuneen eli aluetta oli ilmiselvästi 1-2 vuotta sitten käsitelty voimakkailla kasvimyrkyillä. Kasvillisuuden muuttumisen havaitsee myös verrattaessa vuosina 2011 ja 2014 samoilta alueilta otettuja kuvia (kuvat 2 ja 3) Ravintokasvikohtainen tarkastelu Karvaskallioinen (Erigeron acer) (kuva 4) Kasvin runsain esiintyminen keskittyi selvitysalueen eteläosaan, mutta sitä esiintyi myös muualla selvitysalueella. Ravintokasvin määrää voi pitää riittävänä kaikille siihen 10
11 sidonnaisille uhanalaisille perhoslajeille joko yksinään tai yhdessä Kotkansaaren muiden karvaskallioiskasvustojen kanssa (mm. Katariinan alueella). Erityisesti suojeltavista perhoslajeista kasviin sidonnainen on kallioistöyhtökoi (Bucculatrix latviaella). Lajia ei kuitenkaan ole koskaan tavattu Kotkasta ja sille tunnetaan Suomessa vain yksi nykypopulaatio Immolan lentokentällä. On perusteltua olettaa, että laji ei esiinny selvitysalueella. Muista uhanalaisista perhoslajeista kasviin sidonnaisia ovat kallioiskätkökääriäinen (Cochylidia heydeniana) ja kallioishietakoi (Gnorimoschema nordlandicolellum) sekä silmälläpidettävistä lajeista kallioispussikoi (Coleophora squamosella). Näiden esiintyminen selvitysalueella on mahdollista. Ketomaruna (Artemisia campestris) Kasvia esiintyy lähes joka puolella selvitysaluetta, joskin myrkytetyllä keskialueella niukemmin. Ravintokasvin määrää voi pitää riittävänä kaikille siihen sidonnaisille uhanalaisille perhoslajeille joko yksinään tai yhdessä Kotkansaaren muiden ketomarunakasvustojen kanssa (mm. Katariinan alueella). Erityisesti suojeltavista perhoslajeista kasviin sidonnaisia on runsaasti, mutta vain kolmen niistä, loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea), marunapeilikääriäinen (Pelochrista infidana) ja viirupikkumittari (Eupithecia pernotata) esiintymistä selvitysalueella pidettiin mahdollisena. Kaikkien näiden kolmen lajin tiedetään esiintyvän Kotkansaarella. Lähialueella Haminassa esiintyvien marunakätkökääriäisen (Cochylidia richteriana) ja vallitöyhtökoin (Bucculatrix artemisiella*) esiintyminen selvitysalueella on hyvin epätodennäköistä, sillä lajeja on etsitty tuloksetta Kotkansaarelta mm. Katariinan alueelta. Muita ketomarunalla eläviä uhanalaisia lajeja on runsaasti. Näistä perusteltua on selvittää niiden lajien esiintyminen, joiden selvitys ajoittuu samoihin ajankohtiin kuin selvitystä vaativien erityisesti suojeltavien lajien selvittäminen. * Huom. Vielä viimeisimmässä luonnonsuojeluasetuksessa lajin tieteellinen nimi on ollut Bucculatrix ratisbonensis, mutta tämä on virhe, sillä Suomessa tämä laji ja sen sisarlaji, lounaisessa Suomessa esiintyvä ja myös erityisesti suojeltava marunatöyhtökoi, on tulkittu väärin ja lajien tieteelliset nimet pitää vaihtaa keskenään. 11
12 Tällaisia, Kotkansaarella tunnetusti tai potentiaalisesti esiintyviä lajeja ovat vallipussikoi (Coleophora albicans), raidepussikoi (Coleophora granulatella) ja hietapeilikääriäinen (Pelochrista huebneriana). Silmälläpidettävistä lajeista voidaan samalla selvittää Depressaria artemisiae -lattakoin ja Loxostege turbidalis -koisan esiintyminen. Kuva 4 (vas). Yksittäin tai pieninä ryhminä kasvavan ja paljaan maapinnan ympäröimän karvaskallioisen ympäriltä tapaa uhanalaisia useammin kuin tiheämmistä kasvustoista. Kuva 5 (oik). Ratavarren paahteista kultapiiskukasvustoa. Kantasatama Jari Kaitila Kultapiisku (Solidago virgaurea) Kasvin runsain esiintyminen keskittyi selvitysalueen eteläosaan, mutta sitä esiintyi myös muualla selvitysalueella. Ravintokasvin määrää voi pitää riittävänä kaikille siihen sidonnaisille uhanalaisille perhoslajeille joko yksinään tai yhdessä Kotkansaaren muiden kultapiiskukasvustojen kanssa (mm. Katariinan alueella). Erityisesti suojeltavista perhoslajeista kasviin sidonnainen on kulopussikoi (Coleophora amellivora), mutta sen lähin tunnettu esiintymä on Lappeenrannan lentokentällä eikä sitä etsimisestä huolimatta ole löydetty Kotkasta. 12
13 Muissa uhanalaisissa kultapiiskulla elävissä lajeissa ei ole sellaisia, joiden esiintyminen selvitysalueella olisi riittävän todennäköistä tai sopisi yhteen muiden selvitettävien lajien kanssa. Neidonkieli (Echium vulgare) (kuva 1) Selvitysalueen pohjoisosassa on kaksi pienehköä kasvustoa. Laji kasvoi paikalla myös vuonna 2011 (Parkko 2011). Selvitysalueen ulkopuolella Kotkansaarella neidonkielellä ei ole myöskään tiedossa lajin runsaita kasvustoja. Erityisesti suojeltavista perhoslajeista kasviin sidonnaisia ovat varjotäpläkoi (Ethmia terminella) ja neidonkielikoisa (Cynaeda dentalis). Näiden populaatioille ravintokasvin määrä on riittämätön, eikä varsinkaan varjotäpläkoin esiintyminen ole muutoinkaan todennäköistä, sillä lajin ainoa tunnettu populaatio Suomessa on Taalintehtaalla Kemiönsaarella. Sen sijaan neidonkielivarsikoille (Tinagma ocnerostomellum) ravintokasvin määrä on riittävä ja sen esiintymisen selvittäminen onnistuu muiden selvitysten yhteydessä. Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) Kasvia esiintyy lähes joka puolella selvitysaluetta, joskin myrkytetyllä keskialueella niukemmin. Ravintokasvin määrää voi pitää riittävänä kaikille siihen sidonnaisille uhanalaisille perhoslajeille joko yksinään tai yhdessä Kotkansaaren muiden pietaryrttikasvustojen kanssa (mm. Katariinan alueella). Erityisesti suojeltavista perhoslajeista kasviin sidonnainen on viirupikkumittari (Eupithecia pernotata), jonka tiedetään esiintyvän Kotkansaarella. 5. Lajistoselvitysten tulokset 5.1. Erityisesti suojeltavat lajit Loistokaapuyökkönen (Cucullia argentea) VU Loistokaapuyökkösen toukkia etsittiin sekä katsomalla toukkia ravintokasvin kukinnoista ja usein tämän jälkeen kasvu työnnettiin haaviin ja ravistettiin. Yhtään lajin toukkaa ei kuitenkaan havaittu. 13
14 Marunapeilikääriäinen (Pelochrista infidana) EN (kartta 1) Marunapeilikääriäisen (kuva 6) aikuisia etsittiin 3.8. aikuisia otsalampun valossa lennosta haavimalla että kasvillisuutta haavimalla. Lajista havaittiin yhteensä 2 yksilöä: koiras ja naaras (kuva 7). Molemmat yksilöt löytyivät selvitysalueen eteläosassa olevan yksittäisen radan varresta. Kuva 6 (vas). Marunapeilikääriäinen ja hietapeilikääriäinen. Kuva 7 (oik). Kotkan Kantasatamasta saatu marunapeilikääriäisen naarasyksilö Jari Kaitila Viirupikkumittari (Eupithecia pernotata) EN Viirupikkumittarin toukkia etsittiin sekä 3.8. että Ensimmäisellä kerralla etsintä tehtiin pääosin otsalampun valossa toukkia silmämääräisesti kasveilta katsomalla sekä haavimalla ravintokasvia. Jälkimmäisellä kerralla vastaavalla tavalla toukkia etsittiin päivänvalossa. Yhtään lajin toukkaa ei havaittu. 14
15 Kartta 1. Marunapeilikääriäisen havaintopaikat 2014 on merkitty tähdillä Muut selvitetyiksi tulleet uhanalaiset ja silmälläpidettävät hyönteislajit Kallioiskätkökääriäinen (Cochylidia heydeniana) EN Kallioiskätkökääriäisen aikuisia etsittiin 3.8. haavimalla ravintokasvia ennen auringonlaskua. Etsintää jatkettiin auringon laskettua otsalampun valossa sekä ravintokasvia haavimalla että lentäviä yksilöitä kiinni ottamalla. Yhtään lajin aikuista ei havaittu. Vallipussikoi (Coleophora albicans) EN Vallipussikoin toukkia etsittiin katsomalla toukkasäkkejä ravintokasvin kukinnoista. Yhtään lajin säkkiä ei havaittu. Raidepussikoi (Coleophora granulatella) VU Raidepussikoin toukkia etsittiin katsomalla toukkasäkkejä ravintokasvin kukinnoista. Yhtään lajin säkkiä ei havaittu. 15
16 Kuva 8. Piennarmataralude on harvinainen ketomarunalla elävä ludelaji. Kuvassa koiras. Kantasatama Petri Parkko Hietapeilikääriäinen (Pelochrista huebneriana) VU Hietapeilikääriäisen aikuisia etsittiin 3.8. aikuisia otsalampun valossa lennosta haavimalla että kasvillisuutta haavimalla. Yhtään aikuista ei havaittu. Lattakoilaji (Depressaria artemisiae) NT (kuva 9) Lajin aikuisia haavittiin 3.8. otsalampun valossa. Yhteensä 11 aikuista havaittiin eri puolilta selvitysaluetta. Eniten aikuisia oli selvitysalueen pohjoisosassa lähellä rakennusten seinustaa. Koisalaji (Loxostege turbidalis) NT Lajin toukan tekemiä punoksia etsittiin ketomarunan kukinnoista. Yhtään lajille tyypillistä punosta ei havaittu. 16
17 Kuva 9. Harvinaista lattakoilajia Depressaria artemisiaeta löydettiin alueelta 11 yksilöä. Jari Kaitila 17
18 Neidonkielivarsikoi (Tinagma ocnerostomellum) NT Lajin esiintyminen selvitettiin avaamalla yhteensä viisi neidonkielen vartta. Toukkia tai toukan syömäjälkiä ei havaittu. Piennarmataralude (Polymerus vulneratus) NT (kuva 8) Piennarmataraluteita saatiin neljä yksilöä ketomarunakasveja haavittaessa radanvarresta eteläosan hallin seinustalta. Lajin ravintokasviksi mainitaan Suomessa keltamatara (Galium verum) (Rintala & Rinne), mutta Kymenlaaksossa sitä saadaan yleisimmin ketomarunalta. 6. Tulosten arviointi ja suositukset Erityisesti suojeltavista lajeista selvitysalueelta todettiin marunapeilikääriäinen ja alue on selvästi lajin lisääntymispaikka. Vaikka molemmat havaitut yksilöt löytyivätkin alueen eteläosasta, tämä todennäköisimmin johtui puhtaasta sattumasta. Silmämääräisesti aivan vastaavan hyvälaatuista elinympäristöä kun oli yhtä runsaasti myös alueen pohjoisosassa. Loistokaapuyökkösen ja viirupikkumittarin toukkien löytymättä jääminen todennäköisimmin merkitsi myös sitä, että vuonna 2014 lajit eivät lisääntyneet selvitysalueella. Sen verran kattavasti alueen ketomarunat ja pietaryrtit tutkittiin. Toisaalta varsinkin loistokaapuyökkösen kohdalla voidaan perustellusti kyseenalaistaa se, että tilanne olisi sama kaikkina vuosina tai jopa useimpina vuosina. Lajin kanta kun näyttää vuonna 2014 olleen ennätyksellisen alhaalla kaikkialla lajin Suomessa tunnetuilla esiintymillä. Esimerkiksi runsaimmiksi tiedetyiltä esiintymiltä, kuten Haminasta, Imatralta ja Kotkan Katariinan alueelta, on raportoitu vain yksittäisiä toukkia, kun normaalisti kyseisiltä alueilta yksitäisen harrastajan päivätulokseksi raportoidaan kymmeniä, joskus jopa joitakin satoja lajin toukkia. Kun tarkasteluun otetaan muut selvitetyt uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, nousee esiin huomio siitä, että kukinnoissa ja siemenissä toukkana elävät lajit loistivat kaikki poissaolollaan. Näin, vaikka etsityistä kohdelajeista suurin osa oli nimenomaan kukinnoissa ja siemenissä eläviä lajeja. Sen sijaan sekä ilmeisesti munana talvehtiva, ketomarunan juurissa elävä ja Suomessa vaatelias marunapeilikääriäinen että varmuudella munana talvehtiva, mutta ketomarunan nuorilla lehdillä elävä Depressaria artemisiae esiintyivät alueella. Ei voi sulkea pois myöskään sitä mahdollisuutta, että tehdyllä kasvillisuuden myrkytyksellä olisi oma 18
19 osuutensa myrkyille oletusarvoisesti herkempien kukinto- ja siemensyöjien puuttumiseen alueelta. Vielä ongelmallisempaa on arvioida sitä, kuinka merkittävä osa selvitysalue on niin marunapeilikääriäisen kuin mahdollisesti loistokaapuyökkösen tai viirupikkumittarin elinympäristönä, sillä selvitysalueen osapopulaatiot ovat osa laajempaa Kotkansaaren ja sen lähialueiden (mm. Halla) muodostamaa osapopulaatioiden verkostoa. Tuon verkoston tämän hetken tilanne kun on varsinkin marunapeilikääriäisen kohdalla lähes tuntematon (tiedetään vain, että on esiintynyt Katariinan alueella 2003) ja kahden muunkin lajin, loistokaapuyökkönen ja viirupikkumittarin, tilanne on hyvin puutteellisesti tunnettu. Todennäköisemmin selvitysalue ei ole erityisen tärkeä osa tuota kokonaisuutta, mutta ei voida myöskään pois sulkea sitä mahdollisuutta, että se olisi jopa ratkaisevan tärkeä osa esimerkiksi marunapeilikääriäisen Kotkan populaatiolle. Ketomarunaa kasvaa myös läheisen Kotkamillsin tehdasalueen ratavarsilla (Parkko & Suoknuuti 2012), mutta alueen perhoslajistosta ei ole tietoa. Hallan kasvillisuus on pahasti sulkeutunut taimikoiden kasvettua, ja etenkin ketomarunan kasvustot rajoittuvat pääosin suljetulle satama-alueelle (Suoknuuti & Parkko 2012). Kantasataman alueella on merkitystä perhoslajiston lisäksi myös muille hyönteisille. Yllä olevan johdosta tärkein suositus on se, että Kotkan kaupunki alkaisi osana juuri ( ) hyväksyttyä Kotkan kaupunkipuistohanketta selvittämään ketomarunaan ja myös vastaaviin ruderaattiympäristön kasveihin sidonnaisen hyönteislajiston tilannetta tavoitteena huomioida lajiston elinvaatimukset ja turvata suunnitellusti niiden esiintyminen Kotkassa myös tulevaisuudessa. Tämä on selkeästi Kotkan kaupungin intressissä kahdestakin syystä: 1) kyseessä oleva lajisto on merkittävä ja lajiston suojelullisesti arvokkain osa Kotkan kaupungin teollisuuden historiaa, jonka vaaliminen on juuri perustetun kaupunkipuiston keskeinen tavoite (Ylen uutinen klo 13.50). 2) Kun alueella esiintyvien lakisääteisesti huomioitavien erityisesti suojeltavien lajien elinolosuhteet on suunnitellusti turvattu, näiden lajien suojelutarpeesta aiheutuvat maankäyttöesteet todennäköisimmin vähenevät. Myös perustetun kaupunkipuiston ulkopuolisia alueita (esim. Halla) kannattaa sisällyttää selvitykseen, sillä joissakin 19
20 tapauksissa joidenkin lajien suojelu saattaa olla helpommin ja edullisemmin toteutettavissa varsinaisen kaupunkipuiston ulkopuolella. 7. Lähteet Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Bronmalar rullvingemalar. Lepidoptera: Roelerstammidae Lyonetiidae. Artdatabanken, SLU, Uppsala. Hyönteistietokanta Kaitila, J-P., Nupponen, K., Kullberg, J. & Laasonen, E. 2010; Perhoset Butterflies and Moths Lepidoptera teoksessa Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. s Mironov, V. 2003: Larentiinae II (Perizomini and Eupitheciini) teoksessa Hausmann, A.: The Geometrid Moths of Europe 4: Parkko, P. 2011: Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys Tutkimusraportti 7 s. Kotkan kaupunki. Parkko, P. & Suoknuuti, M. 2012: Kotkamillsin tuulivoimasuunnitteluun liittyvä luontoselvitys Raporttiluonnos 17 s. Linnunmaa Oy. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Rintala, T. & Rinne, V. 2010: Suomen luteet. Hyönteistarvike TIBIALE Oy. Helsinki. Razowski, J. 2002: Torticidae (Lepidoptera) of Europe, volume 1, Tortricinae and Chlidamotinae. Bratislava. 247 s. Razowski, J. 2003: Torticidae (Lepidoptera) of Europe, volume 2, Olethreutinae. Bratislava. 301 s. 20
21 Silvonen, K., Top-Jensen, M. & Fibiger, M. 2014: Suomen päivä- ja yöperhoset maastokäsikirja. 822 s. Suoknuuti, M. & Parkko, P. 2012: Kotkan Hallan tuulivoimasuunnitteluun liittyvät luontoselvitykset Tutkimusraportti 33 s. VentusVis Oy ja Linnunmaa Oy. 21
Kotkansaaren-Metsolan ketomarunaan sidonnaisten perhoslajien esiselvitys 2014
LIITE 8 2014 Kotkan Kaupunki Kaupunkisuunittelu Kotkansaaren-Metsolan ketomarunaan sidonnaisten perhoslajien esiselvitys 2014 Acleris Jari Kaitila 20.11.2014 Sisällysluettelo 1. Taustaa. 3 2. Menetelmät
LisätiedotLUONNOS 15.9.2015. Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015
LUONNOS 15.9.2015 Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Kiitokset:
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotKotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013
Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Petri Parkko 31.8.2013 1. Taustoja Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi päivittämään tietoja
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...
LisätiedotKotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011
Kotkan kaupunki Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011 Petri Parkko 15.8.2011 2 1. Selvityksen taustoja Kotkan Kantasatamassa on vireillä osayleiskaava, jota varten tarvittiin tietoja suunnittelualueen
LisätiedotPikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotBiologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.
15.10.2013 EPV BIOTURVE OY Halkonevan perhosselvitys, Ilmajoki 2013 Jari Venetvaara Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.fi
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotBiologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.
15.10.2013 EPV BIOTURVE OY Kempinnevan perhosselvitys, Isokyrö 2013 Jari Venetvaara Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.fi
LisätiedotVT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit
2014 VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit Petri Parkko 23.10.2014 1 1. Taustoja VT12 välille Tillola-Keltti (kartta 1) on suunnitteilla rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä, joiden
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITTELU LIITO-ORAVATARKASTUS 2009 1 1. Selvityksen taustoja Liito-oravatarkistukset liittyvät VT 6 perusparannuksen yleissuunnitelmaan välillä Taavetti- Lappeenranta.
LisätiedotVT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus
2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.
LisätiedotKoverharin alueen hyönteisselvitys
31.8.2016 1 (7) TMI Jaakko Kullberg Harmaahaikarankuja 3 I 9 00940 Helsinki p. 050-3288886 Koverharin alueen hyönteisselvitys 1. Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitysalueelta tunnistaa maastoinventoinnein
LisätiedotHeinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys
Heinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys Luontoselvitys Sundell Tmi. 2018 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Tulokset 4 2.1. Kohteiden valinta 4 2.2. Havainnot 7 2.3. Isomaksaruoho
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotDestia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010
Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 14/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 15/2017 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015
KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 FM Jaakko Kullberg Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjoverkkoperhosen (Euphydryas
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA
TUTKIMUSRAPORTTI KIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotNauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito
Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä,
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.
tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotVapo Oy Iljansuon perhosselvitys, Ilomantsi 9M
Vapo Oy Iljansuon perhosselvitys, Ilomantsi 9M609216 4.3.2011 Vapo Oy: Iljansuon perhosselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3 TULOKSET... 2 3.1 Alueen perhoslajisto... 2 3.2 Iljansuon
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
LisätiedotHalikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008
Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008 Espoo 2008 Halikon Märynummen perhosselvitykset 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 3. Johtopäätökset
LisätiedotLUONNOS. Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011
LUONNOS Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011 Espoo 2011 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla 2011 1 Sisällysluettelo
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotÖrön nivelkärsäiskartoitukset 2014
Örön nivelkärsäiskartoitukset 2014 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Hietikkosarakirva (Iziphya bufo) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset liittyvät Metsähallituksessa
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotMeriuposkuoriaisen esiintyminen Otaniemessä 2012
ALLECO RAPORTTI N:O 12/2012 Meriuposkuoriaisen esiintyminen Otaniemessä 2012 Juha Syväranta, Jouni Leinikki ja Jaakko Leppänen MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotHaminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen
Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotImatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017
Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...1 1. Johdanto...2 2. Aineisto ja menetelmät...2
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotPisa-Kypäräisen (FI ) sammalkartoitukset 2017
Pisa-Kypäräisen (FI0600076) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE -hankkeessa.
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotKAUNISSAAREN RANTA-ASEMAKAAVATYÖ
KAUNISSAAREN RANTA-ASEMAKAAVATYÖ LUONTOINVENTOINNIN TÄYDENNYS PERHOSET Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2016 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Keltamaitteeseen (Lotus corniculatus)
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotSalpausselkä UNESCO Global Geopark. Alppivuokko- ja pikkusinisiipiseuranta 2018
Salpausselkä UNESCO Global Geopark Alppivuokko- ja pikkusinisiipiseuranta 2018 Hannu Sillanpää ja Teemu Rintala Metsähallitus 2018 1. Johdanto 1.1 Alppivuokko Geopark on UNESCOn myöntämä tunnustus alueelle,
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotHollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015
Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio 4.10.2015 1. Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi
LisätiedotSuomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016
Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta
LisätiedotKantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset
Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset hämeenkylmänkukka Ahveniston keto Heli Jutila 5.11.2018 klo 17-19 Ahveniston vanhan sairaalan juhlasali, A-rakennus, 3.krs Kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna 2010
Kemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna 2010 Espoo 2010 Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset 2010 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1.
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotM U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten
Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotIdänsiilikäs (Borearctia menetriesii) -tutkimuksen tuloksia ja haasteita
Idänsiilikäs (Borearctia menetriesii) -tutkimuksen tuloksia ja haasteita Marko Tähtinen Kuva: Hannu Saarenmaa Lajitietokeskus Luonnontieteellinen keskusmuseo Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotYpäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014
Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 1.Johdanto Ypäjän kunta /Jouko Käkönen tilasi elokuussa 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Ypäjän Palomäen kallion itäpuolisen
LisätiedotUPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS
UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin
LisätiedotLinnunmaa Oy. Kotkamillsin tuulivoimasuunnitteluun liittyvä luontoselvitys 2012
Linnunmaa Oy Kotkamillsin tuulivoimasuunnitteluun liittyvä luontoselvitys 2012 Petri Parkko & Markku Suoknuuti Raporttiluonnos 15.8.2012 1. Selvityksen taustoja Kotkan Kotkamillsin tehdasalueelle on suunniteltu
LisätiedotMAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA
MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA 2017 Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 1 (5) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 4 Tulosten tarkastelu ja
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotPerinnebiotooppien lude- ja kaskasinventointien tulokset 2010
Vakka-Suomen arvokkaat maisemat ja muinaisjäännökset -hanke Perinnebiotooppien lude- ja kaskasinventointien tulokset 2010 Teemu Rintala & Guy Söderman Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus Luontoympäristökeskus,
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotRAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys
RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS
LisätiedotEspoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
Lisätiedot