KAUNISSAAREN RANTA-ASEMAKAAVATYÖ
|
|
- Jutta Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KAUNISSAAREN RANTA-ASEMAKAAVATYÖ LUONTOINVENTOINNIN TÄYDENNYS PERHOSET Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2016
2 SISÄLLYS 1 Johdanto Menetelmä Tulokset Keltamaitteeseen (Lotus corniculatus) sidonnaiset lajit Kenttäorakkoon (Ononis spinosa ssp. arvensis) sidonnaiset lajit Rantahirvenjuureen (Inula salicina) sidonnaiset lajit Mali eli koiruoho (Artemisia absinthium) ja siihen sidonnaiset perhoslajit: EU:n luontodirektiivin liitteiden arvioitu perhoslajisto Johtopäätökset ja suositukset suunnittelulle Lähteet Jari Kaitila, jari@perhostutkijainseura.fi Ympäristötutkimus Yrjölä Oy PL Klaukkala 2
3 1 JOHDANTO Helsingin Liikuntavirasto tilasi keväällä 2016 perhosselvityksen Sipoon Kaunissaaren kaavoituksen tausta-aineistoksi. Työn tavoitteena oli selvittää alueelta vuonna 2014 havaitun maitekiiltokääriäisen (Cydia succedana) esiintyminen. Lisäksi työssä arvioidaan elinympäristöihin perustuen esiintyykö alueella muita kaavoituksessa huomioonotettavia perhoslajeja ja jos esiintyy, laatia esitys jatkoselvitystarpeesta tai muusta huomioimisesta kaavahankkeessa. Alueelle on vanhaan luonnonsuojeluasetukseen (160/1997) perustuva Uudenmaan Ely-keskuksen tekemä rajaus erityisesti suojeltavan lajin, malikaapuyökkösen (Cucullia absinthii) esiintymästä. Nykyisin voimassa olevassa luonnonsuojeluasetuksessa ( ) malikaapuyökkönen ei kuitenkaan enää kuulu erityisesti suojaltaviin lajeihin, sillä laji on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä ja on nykyisin elinvoimainen (LC) esiintyen laajalti eteläisessä Suomessa aina Pori-Imatra-linjalle asti. Muuttuneen tilanteen vuoksi malikaapuyökkösen esiintymistä ei selvitetä, mutta rajattuun alueeseen kiinnitetään muutoin erityistä huomiota. Alueelle suunnitellaan lisää mökkejä ja mökkialueet saattavat vaikuttaa uhanalaisten perhoslajien esiintymiseen. Selvityksen kohdelaji, maitekiiltokääriäinen, on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) ja se on myös erityisesti suojeltava laji. Lajien elinympäristöihin perustuvassa arviossa, ns. esiselvityksessä, etsitään erityisesti EU:n luontodirektiivin liitteiden II ja IV a lajien sekä erityisesti suojeltujen ja muiden uhanalaisiksi arvioitujen lajien potentiaalisten elinympäristöjen etsintään. Voimassa olevan luonnonsuojelulain mukaan EU:n luontodirektiivin liitteisiin kuuluvien perhoslajien selvästi havaittavia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää. Luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltujen lajien rajattujen esiintyminen esiintymisalueiden hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty ja niiden esiintyminen on kaavahankkeissa selvitettävä sekä huomioitava. Myös muiden uhanalaisten lajien esiintyminen tulee kaavahankkeissa selvittää ja niiden elinympäristöt tulee pyrkiä säilyttämään. Tässä työssä esitetään perhosselvityksen keskeiset tulokset sekä annetaan suositus säästettäväksi alueeksi tai niiden ennallistamistarpeesta sekä mahdollisia jatkotutkimustarpeista. Selvitystyötä on Liikuntaviraston puolelta ohjannut hankesuunnittelija Hanna Lehtiniemi, selvitystyön on tehnyt Jari Kaitila. 2 MENETELMÄ Erityisesti suojeltavan maitekiiltokääriäisen esiintyminen selvitettiin yhden maastokäynnin aikana ns. aktiivihavainnoinnilla, jossa lajin aikuisia havainnoidaan auringonpaisteisena iltana lajin toukan ravintokasvia, keltamaitetta (Lotus corniculatus) kasvavista maastonkohdista. Ns. esiselvityksessä etsittiin uhanalaisten tai muutoin huomionarvoisten perhoslajien potentiaalisia elinympäristöjä. Elinympäristöjen tunnistaminen perustuu lajien elintapojen ja elinvaatimusten tuntemiseen, jossa keskeisiä tekijöitä ovat lajien ravintokasvien esiintyminen, sen määrä sekä ns. pienilmastolliset tekijät (esim. sopiva paahteisuus tai varjostuneisuus). Siltä osin kuin vuodenaika oli lajien havainnoimiselle soveltuva, lajien esiintyminen potentiaalisessa elinympäristössä myös tarkistettiin esiselvityksen yhteydessä. Työhön kuulunut maastokäynti tehtiin klo klo välisenä aikana säätila oli varsin suotuisa perhosten havainnointiin päivän ja alkuillan ollessa aurinkoinen ja suhteellisen lämmin (20-23 astetta) ja tuulen varsinkin aluksi hyvin heikkoa. Iltaa kohti luoteisen puoleinen tuuli voimistui ja loppuillasta pilvisyys alkoi lisääntyä. Klo alkoi sade, joka jatkui seuraavaan puoleen päivään asti. 3
4 Sateen alkamisen jälkeen perhosten havainnointiolosuhteet muuttuivat heikoiksi ja perhosinventointi jatkui pelkkänä esiselvityksenä, jota voitiin tehdä yöaikaa lukuun ottamatta myös sateisessa säässä. 3 TULOKSET Inventoinnin tulokset esitetään alempana perustuen lajien toukkien ravintokasveihin perustuvaan jaotteluun. Lisäksi kahden EU:n luontodirektiivin liitteisiin kuuluvan perhoslajin mahdollista esiintymistä on tarkasteltu omassa kokonaisuudessaan. Lajien esiintymiskuvan kuvaukset perustuvat Hyönteistietokantaan ilmoitettuihin havaintoihin. Kartalle tehdyt rajaukset esitetään kappaleessa KELTAMAITTEESEEN (LOTUS CORNICULATUS) SIDONNAISET LAJIT Maitekiiltokääriäinen (Cydia succedana) (EN), erityisesti suojeltava laji Maitekiiltokääriäisen toukan ravintokasvi on keltamaite ja se esiintyy Suomessa kahtena sukupolvena, joista ensimmäinen lentää touko-kesäkuun vaihteen tienoilla ja toinen heinäkuun loppupuolella. Lajin esiintyminen Suomessa painottuu kahdelle erilliselle alueelle, joista toinen on eteläisen Suomen harjualueilla "kolmiossa" Lohja-Tampere-Lahti ja toinen Kemiönsaaren ja Porvoon välisellä saaristoalueella. Sipoossa lajia on tavattu Kaunissaaren lisäksi myös Pirttisaaresta vuonna 1985, jolloin alueella oli selkeä esiintymä, jonka nykytila ei ole tiedossa. Laji on varsinkin sisämaassa taantunut elinympäristöjen umpeenkasvun seurauksena. Kuva 3-1. Keltamaite. Kuva 3-2. Maitekiiltokääriäisnaaras munii keltamaitteen kukintoon. Kaunissaaren etelärannan rantaniityillä maitekiiltokääriäistä havaittiin kaikista keltamaitekasvustoista. Havaitut 8 esiintymäkohtaa rajattiin ravintokasvin ja perhosen esiintymisen perusteella (kartta 1, kappale 4). Maitekiiltokääriäinen oli esiintymäkohdissa varsin runsas ja sitä havaittiin yhteensä n. 200 yksilöä. Uutta rakentamista ei suunnitella näille esiintymäalueille. Esiintymien "keskipisteet" (KKJ-koordinaatteina) N:Sipoo, Kaunissaari : Rajaus 5 N:Sipoo, Kaunissaari : Rajaus 3 N:Sipoo, Kaunissaari : Rajaus 6 N:Sipoo, Kaunissaari : Rajaus 8 (kenttäorakon rajauksen sisällä) N:Sipoo, Kaunissaari : Rajaus 1 4
5 N:Sipoo, Kaunissaari : Rajaus 4 N:Sipoo, Kaunissaari : Rajaus 7 N:Sipoo, Kaunissaari : Rajaus 2 Kuva 3-3. Keltamaitekääriäisen elinympäristöä Kaunissaaressa. Kuva rajauksesta 5. Maitekääpiökoi (Trifurcula subnitidella) (EN), erityisesti suojeltava laji Maitekääpiökoin toukan ravintokasvi on keltamaite ja se esiintyy Suomessa yhtenä sukupolvena, joka lentää kesäkuun loppupuolella. Lajin esiintyminen Suomessä painottuu itäisen Suomenlahden rannikolle ja saaristoon Virolahden ja Helsingin väliselle alueelle. Sipoossa lajia ei ole koskaan tavattu, mutta lajin läntisin esiintymä on Helsingissä Kallvikin niemellä, joten sen löytyminen Sipoosta ei olisi suuri yllätys. Lajin inventoinnin kannalta maastokäynti tehtiin liian aikaisin, mutta rajatut maitekiiltokääriäisen esiintymät ovat kaikki lajin potentiaalisia esiintymäkohtia. Koska lajin elinvaatimukset tulevat joka tapauksessa huomioiduksi samalla, kun maitekiiltokääriäisen elinvaatimukset huomioidaan, lajin esiintymisen selvittämistä ei tämän kaavahankkeen yhteydessä arvioitu välttämättömäksi. Harjupussikoi (Coleophora colutella) VU Keltamaitteen lisäksi harjupussikoin ravintokasveja Suomessa ovat myös masmalo (Anthyllis vulneraria) ja keulankärki (Oxytropis campestris). Laji on yksipolvinen ja sen aikuiset lentävät kesä-heinäkuussa. Lajin toukka taas on helposti havainnoitavissa toukokuussa. Harjupussikoita tavattiin Kaunissaaresta yksi vastakuoriutunut aikuinen Kaunissaaren etelärannan niityltä kohdasta : (KKJ-koordinaatteina). Esiintymäkohta ja sen rajaus on sama kuin yksi maitekiiltokääriäisen esiintymärajauksista. Myös muut maitekiiltokääriäisen rajatut elinkohdat ovat hyvin todennäköisiä lajin elinalueita, sillä inventointihetkellä vasta aivan ensimmäiset aikuiset olivat ehtineet kuoriutua eikä tehty laji-inventointi anna siksi oikeaa kuvaa lajin esiintymisestä. Maitekiiltokääriäisen rajattujen esiintymien ulkopuolella harjupussikoilla ei kuitenkaan esiintymiä Kaunissaaressa voi olla, joten harjupussikoin elinvaatimukset tulevat joka tapauksessa huomioiduksi samalla, kun maitekiiltokääriäisen elinvaatimukset huomioidaan. 5
6 Kuva 3-4. Harjupussikoi 3.2 KENTTÄORAKKOON (ONONIS SPINOSA SSP. ARVENSIS) SIDONNAISET LAJIT Orakkosulkanen (Marasmarcha lunaedactyla), uhanalaisuutta ei vielä arvioitu Orakkosulkasen toukan ravintokasveja ovat orakot (Ononis), jonka lehtiä ja kukintoja lajin toukka syö. Lajin aikuisia tavataan kesäkuun puolivälistä pitkälle heinäkuulle. Suomessa lajin ravintokasveista esiintyy vain kenttäorakko ja sekin erittäin harvinaisena. Kenttäorakolle tunnetaan Suomesta vain 10 luontaista esiintymää Haminan ja Kirkkonummen välisestä saaristosta (Luontoportti 2016). Kuva 3-5. Myös orakkosulkasen toukan ravintokasvi, kenttäorakko, on Suomessa uhanalainen (VU) ja erityisesti suojeltava. Se on suhteellisen suurikokoinen, monivuotinen ruoho. Inventointihetkellä vasta yhdestä kasviyksilöstä oli ensimmäinen kukinto avautunut. Kuva 3-6. Kenttäorakon kukinto on erittäin näyttävä ja kukkiessaan laji on erittäin helppo tunnistaa. Ennen tätä inventointia orakkosulkaselle ei ollut tiedossa yhtään esiintymää. Kaikki aiemmin lajista tehnyt n. 50 havaintoa perustuvat elinympäristön ulkopuolelle harhautuneisiin yksilöihin ja ovat pääosin vuodelta 2003 yhdestä ja samasta vaelluksesta. 6
7 Kuva 3-7. Orakkosulkasen loisittu toukka. Kuva 3-8. Lajimäärityksen varmentamiseksi muutamia toukkia otettiin kasvatukseen, jotka kasvatettiin aikuisiksi. Kaunissaaren itäkärjestä inventoinnissa löytyi orakkosulkasen runsas esiintymä. Yhteensä lajin toukkia havaittiin n. 50 yksilöä, vaikkei läheskään kaikkia kasviyksilöitä ei tarkistettu. Esiintymiskohta (kartta 2, kappale 4) ja sen rajaus on täsmälleen sama kuin sen erityisesti suojeltavan ravintokasvin, kenttäorakon, jonka esiintymän Uudenmaan Ely-keskus on jo rajannut. Vaikka orakkosulkasella ei (vielä) ole suojeltavan lajin statusta, on se oletettavasti vielä ravintokasviaankin uhanalaisempi. Esiintymiskohta on rajattu kenttäorakon esiintymänä. Esiintymän "keskipiste" (KKJ-koordinaatteina) N:Sipoo, Kaunissaari : Kuva 3-9. Kenttäorakkokasvustoa Kaunissaaren itäkärjessä. 7
8 3.3 RANTAHIRVENJUUREEN (INULA SALICINA) SIDONNAISET LAJIT Hirvenjuurilaikkukääriäinen (Epiblema inulivorum) EN Hirvenjuurilaikkukääriäisen toukka elää hirvenjuurien varressa tai juuressa. Lajilla on yksi sukupolvi ja sen aikuisia tavataan kesä-heinäkuussa. Kuva Hirvenjuurilaikkukääriäinen. Laji tavattiin Suomesta ensi kerran 1974 Lemlandista. Pitkään lajille tunnettiin esiintymiä Suomessa vain Ahvenanmaalla, kunnes 2004 lajin esiintymä löytyi myös itäisen Suomenlahden saaristosta Pitkäviiristä. Vielä 2010 tiedossa oli vain joitakin esiintymiä ja siksi se arvioitiin erittäin uhanalaiseksi (EN). Tuon jälkeen laji näyttää yleistyneen ja viime vuosina sille on löytynyt useita uusia esiintymiä Virolahden ja Porvoon väliseltä rannikko- ja saaristoalueelta. Tässä inventoinnissa hirvenjuurilaikkukääriäinen tavattiin ensi kertaa Sipoosta, kun sitä löytyi yksi vastakuoriutunut yksilö Kaunissaaren kaakkoisosan rajatulta rantaniityltä (kartta 3, kappale 4). Esiintymän "keskipiste" (KKJ-koordinaatteina) N:Sipoo, Kaunissaari : Hirvenjuurikoisa (Ebulea crocealis) NT Hirvenjuurikoisan toukka elää rantahirvenjuuren kehittyvässä kärkiversossa tehden lajille luonteenomaisen "nupsun". Lajin aikuiset lentävät heinäkuussa. Lajin esiintyminen Suomessa painottuu Ahvenanmaalle ja itäiselle Suomenlahdelle. Joitakin hirvenjuurilaikkukoisan toukkien syömäjälkiä havaittiin Kaunissaaren kaakkoisosan rajatulla rantaniityllä lajin ravinkasvin, rantahirvenjuuren, kärkiversoissa. Esiintymän "keskipiste" (KKJ-koordinaatteina) N:Sipoo, Kaunissaari : Rantahirvenjuurella elää useita uhanalaisia perhoslajeja, joista yksi, punalatvapussikoi (Coleophora follicularis), on kriittisesti uhanalainen (CR) ja erityisesti suojeltava. Tämä hirvenjuuren lisäksi punalatvalla (Eupatorium cannabinum) toukkana elävä laji ei Kaunissaaressa esiinny, sillä lajin toukkia tai sen syömäjälkiä ei alueen hirvenjuurissa ollut. Sama tilanne oli toisella kriittisesti uhanalaisella (CR), mutta vain Ahvenanmaalla esiintyvällä hirvenjuuripussikoilla (Coleophora inulae). Sen sijaan vaarantunut (VU) hirvenjuurimykerökoi (Apodia bifractella) ja silmälläpidettävä (NT) hirvenjuurisulkanen (Oidaematophorus lithodactylus) saattavat saaressa esiintyä, mutta niiden esiintymäkohdat tulevat jo muiden rantahirvellä elävin lajien huomioimisen kautta huomioonotetuksi, joten tässä yhteydessä niiden selvittäminen ei ole välttämätöntä. 8
9 Kuva Ennen kukintaa rantahirvenjuurikasvusto saattaa helposti jäädä huomaamatta, vaikka se muodostaakin tyypillisesti melko laajoja, yhtenäisiä kasvustoja, joiden seassa muuta kasvillisuutta on hyvin niukalti. 3.4 MALI ELI KOIRUOHO (ARTEMISIA ABSINTHIUM) JA SIIHEN SIDONNAISET PERHOSLAJIT: Kaunissaaren päärakennuksen ympäristöön on aikanaan rajattu erityisesti suojellun malikaapuyökkösen (Cucullia absinthium) esiintymä. Tuon jälkeen malikaapuyökkönen on kuitenkin voimakkaasti yleistynyt Suomessa (laji elää malin lisäksi myös pujolla (Artemisia vulgaris)) eikä sitä enää luokitella uhanalaiseksi. Se ei myöskään kuulu enää erityisesti suojeltavien lajien joukkoon, joten aikanaan tehty rajauspäätös on rauennut. Mali on kuitenkin myös 3:n muun uhanalaisen perhoslajin ravintokasvi. Näistä 2 on erittäin uhanalasia (EN) ja erityisesti suojeltavia: koiruohopussikoi (Coleophora absinthii) sekä koiruohokoisa (Euzophera cinerosella), ja yksi vaarantuneeksi arvioitu: malipeilikääriäinen (Eucosma pupillana). Kuva Malikasvustoa päärakennuksen seinustalla. Kuva Hopeanvihreät lehdet auttavat erottamaan malin nuorenakin lähisukulaisestaan, pujosta (Artemisia vulgaris). 9
10 Inventointihetkellä malia oli Kaunissaaressa vain niukasti päärakennuksen pihapiirissä lähinnä rakennusten seinustoilla (kartta 4, kappale 4), mutta Gustav Nordenswanilta syyskuussa saamani tiedon perusteella sitä on ollut saaressa merkittävästi enemmän: "Vuosi pari sitten sitä oli paljon baarin kohdalla hiekkarannalla, joka puhdistettiin kasvittomaksi". Ennen tuota tietoa arvioin, että malilla eläviä uhanalaisista perhosia ei alueella enää esiintyisi, koska malia on "liian vähän" ja ne kasvavat pääosin kohdissa, jossa ne tulevat loppukesällä niitetyksi. Mutta uuden Gustav Nordenswanilta saamani tiedon perusteella muutan käsitystäni ja pidän mahdollisena, että ainakin joku kasviin sidonnaisista uhanalaisista lajeista on aikanaan esiintynyt kohdealueella ja jopa voisi edelleen sinnitellä jäljellä olevissa kasvustoissa merkittävästi heikentyneistä elinoloista huolimatta. Kovin elinvoimaisia lajien kannat eivät voi pitkässä juoksussa olla näin pienissä malikasvustoissa, mutta joitakin vuosia (joskus jopa kauemmin) lajit pystyvät sinnittelemään huonommissakin oloissa. Suunniteltu uusi rakentaminen ei kohdistu malin nykyisiin kasvupaikkoihin. Malin nykyiset kasvukohdat on merkitty karttaan 2. Muutoin päärakennuksen ympärillä olevalla alueella ei ole potentiaalia uhanalaiselle perhoslajistolle. Kuva Pääosin päärakennuksen pihapiiri on pahoin rehevöitynyttä, korkeakasvuista koiranputkikasvustoa. Kuva Läheinen malia kasvanut hiekkaranta on raivauksen myötä hyvin niukkakasvuinen ja täysin ilman malia. 3.5 EU:N LUONTODIREKTIIVIN LIITTEIDEN ARVIOITU PERHOSLAJISTO Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) Kaunissaaressa on periaatteellisesti melko paljon soveltuvaa elinympäristöä, jossa kasvaa sekä metsämaitikkaa että kangasmaitikkaa, mutta sen laatu on varsin heikko liiallisesta varjostuneisuudesta johtuen. Tietojeni mukaan lajia ei ole koskaan havaittu saaresta (mm. Gustav Nordenswan suullinen tieto ja Hyönteistietokanta). Myös oma maastokäyntini osui kirjoverkkoperhosen lentoaikaan enkä sitä havainnut. Merkittävä esiintymättömyyttä puoltava taustatieto on myös, että kirjoverkkoperhoselle ei Uudenmaan kaakkoisimpia osia lukuun ottamatta ole tiedossa lainkaan saaristoesiintymiä (lähinnä Pyhtään Kaunissaaressa), vaikka sitä mm. Sipoon mantereella esiintyykin. Näkemykseni mukaan kirjoverkkoperhonen ei esiinny vakiintuneesti Kaunissaaressa. 10
11 Kuva Parhaimmillaankin Kaunissaaren maitikkakasvustot ovat varsin varjostuneita ja siksi epäsopivia kirjoverkkoperhosen elinympäristöksi. Isokultasiipi (Lycaena dispar) Kaunissaaressa on lajille periaatteellisesti soveltuvaa elinympäristöä, jossa kasvaa isoja hierakkalajeja (niittysuolaheinä, hevonhierakka, poimuhierakka) päärakennuksen ympäristössä, mutta vain yksittäisinä kasviyksilöinä ja hyvin pienialaisesti. Isokultasiiven kaikkein eniten suosimaa vesihierakkaa Kaunissaaressa ei esiinny. Lajin esiintymättömyyttä puoltaa myös se, että lajista ei ole tiedossa havaintoja Kaunissaaresta. Ylläesitetyn pohjalta arvioni on, että isokultasinisiipi ei esiinny vakiintuneesti Kaunissaaressa. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET SUUNNITTELULLE Kaunissaaressa on hyvin monenlaisia elinympäristöjä ja kokonaisuutena saaren perhoslajisto on todennäköisesti huomattavan rikas saaristofaunaksi. Uhanalaisen perhoslajiston kannalta tärkeimmät elinympäristöt ovat saaren etelä- ja itäosien rantaniityillä sekä mahdollisesti päärakennuksen pihapiirissä. Merkittäviltä osin niitä on myös suojeltu Uudenmaan Ely-keskuksen tekemin rajauspäätöksin. Erityisesti suojeltavan maitekiiltokääriäisen elinalueista 7 on kuitenkin rajausten ulkopuolella (ja 1 jo rajatulla kenttäorakon esiintymisalueella) ja niiden rajaaminen erityisesti suojeltavan lajin elinympäristönä olisi suositeltavaa siitäkin huolimatta, että niihin ei kohdistu rakentamissuunnitelmia. Hoitotarpeita näillä alueilla ei tällä hetkellä ole. 11
12 Kartta 4-1. Maitekiiltokääriäisen esiintymät Kaunissaaressa. Saaren itäpäässä kenttäorakon rajatulla esiintymällä olevan orakkosulkaspopulaation löytyminen on lajisuojelullisesti selvityksen merkittävin havainto ja populaation elinvoimaisena säilymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Erittäin tärkeää on hahmottaa, että se, mikä riittää kenttäorakon säilymiseen alueella ei läheskään välttämättä riitä orakkosulkaselle. Vaikka tällä hetkellä sekä kasvin että perhosen tilanne vaikuttaa suhteellisen hyvälle, niin orastaa metsittymisen (tervaleppä) aiheuttamaa umpeenkasvua on paikoin havaittavissa. Siksi kohteelle olisi suositeltavaa laatia hoitosuunnitelma, jossa myös orakkosulkasen elinvaatimukset huomioidaan. Kartta 4-2. Orakkosulkasen ja kenttäorakon rajattu esiintymä. 12
13 Myös rantahirvenjuureen sidonnaisten uhanalaisten perhoslajien esiintymät ovat rajatulla rantaniityllä. Nykytilanteessa kasvin ja siihen sidonnaisen perhoslajiston tilanne näyttää vakaalle. Siksi näiden kohdalla ei ole tarvetta erityisiin suosituksiin. Kartta 4-3. Rantahirvenjuuren kasvuston rajatulla rantaniityllä. Päärakennuksen pihapiirissä ja ympäristössä on aikanaan saattanut olla merkittävä uhanalaisten lajien esiintymäkeskus, sillä yksitellen pihapiirissä esiintyy edustavaa kulttuuri-, niitty- ja ketokasvillisuutta (mm. keltamataraa tai sen risteymää, ketoneilikkaa, pukinjuurta, niittysuolaheinää ja malia). Nykyisellään alue on kuitenkin erittäin pahoin rehevöitynyt ja pusikoitunut. Ainoastaan maliin sidonnaisen uhanalaislajiston esiintyminen on siellä edes jossain määrin realistista ja senkin tilanne on huonontunut voimakkaasti muutama vuosi sitten tehdyn rannan "perkaamisen" takia. Alue on kuitenkin edelleen ennallistamiskelpoinen ja rakentamisen yhteydessä alueelle kannattaisi laatia ja toteuttaa kunnostussuunnitelma, jossa alueen luontoarvoja palautettaisiin ja yleistä viihtyisyyttä parannettaisiin. Kunnostamisen erityisenä tavoitteena tulisi olla malin määrän lisääminen ja hoidon suunnitteleminen niin, etteivät tehtävät hoitotoimet vaaranna yhdenkään siihen sidonnaisen perhoslajin esiintymistä (koko kasvustoa ei saa niittää saman vuoden aikana, koska koiruohopussikoin toukka syö pelkästään ravintokasvinsa siemeniä). 13
14 Kartta 4-4. Malin nykyiset kasvupaikat päärakennuksen pihapiirissä. Kokonaisarviona voin esittää, että suunniteltu rakentaminen ei kohdistu kohtiin, joissa esiintyy uhanalaista perhoslajistoa eikä muutoinkaan vaaranna niiden olemassaoloa. Toteuttamalla yllä esitetyt 3 suositusta, saaren uhanalaisen perhoslajiston tilannetta voitaisiin parantaa. 5 LÄHTEET Emmet, A. M. (ed.) 1989: A Field Guide to the Smaller British Lepidoptera. The British Entomological & Natural History Society, London. 271 s. Hyönteistietokanta 2016: Internet-sivut, viitattu Kaitila, J.-P., Nupponen, K., Kullberg, J. & Laasonen, E. M. 2010: Perhoset. Julkaisussa: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. s Luonnonsuojeluasetus 2013: [Luonnonsuojeluasetuksen muutos 471/2013, voimassa alkaen]: Käytetty Luontoportti 2016: - Internet-sivut, viitattu Razowski, J. 2003: Tortricidae (Lepidoptera) of Europe, volume 2 Olethreutinae.Frantisek Slamka, Bratislava. 301 s. 14
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotHeinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys
Heinolan Tähtiniemen kirjoverkkoperhosselvitys Luontoselvitys Sundell Tmi. 2018 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Tulokset 4 2.1. Kohteiden valinta 4 2.2. Havainnot 7 2.3. Isomaksaruoho
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015
KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 FM Jaakko Kullberg Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjoverkkoperhosen (Euphydryas
LisätiedotLUONNOS 15.9.2015. Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015
LUONNOS 15.9.2015 Kolmen uhanalaisen perhoslajin esiintymisselvitys Haminan Summan asemakaavamuutosalueella vuonna 2015 Espoo 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Kiitokset:
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKotkan Kantasataman perhosselvitys
LIITE 7 Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu 2014 Kotkan Kantasataman perhosselvitys Jari Kaitila & Petri Parkko 1.10.2014 1 Sisällys 1. Taustoja... 3 2. Menetelmät ja aineisto... 3 3. Kohdelajien elintavat
LisätiedotVT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit
2014 VT12 Tillola-Keltti TS:n tarkistus, luontoinventoinnit Petri Parkko 23.10.2014 1 1. Taustoja VT12 välille Tillola-Keltti (kartta 1) on suunnitteilla rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä, joiden
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
LisätiedotKuohun liito-oravaselvitys
Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotKotkansaaren-Metsolan ketomarunaan sidonnaisten perhoslajien esiselvitys 2014
LIITE 8 2014 Kotkan Kaupunki Kaupunkisuunittelu Kotkansaaren-Metsolan ketomarunaan sidonnaisten perhoslajien esiselvitys 2014 Acleris Jari Kaitila 20.11.2014 Sisällysluettelo 1. Taustaa. 3 2. Menetelmät
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA
TUTKIMUSRAPORTTI KIRJOVERKKOPERHOSEN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS-PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotPikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotLoviisa, LUO-aluetunnus 58
Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X IMATRAN KAUPUNKI Korvenkannan asemakaava ja asemakaavan muutos Isokultasiiven ravintokasviselvitys
LUONTOSELVITYS 19.9.2014 IMATRAN KAUPUNKI Korvenkannan asemakaava ja asemakaavan muutos Isokultasiiven ravintokasviselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ISOKULTASIIVEN EKOLOGIA JA SUOJELU 1 3 MENETELMÄT 1
LisätiedotYpäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014
Ypäjän Palomäen alueen liito-oravakohteen liito-oravaselvityksen päivitys 2014 1.Johdanto Ypäjän kunta /Jouko Käkönen tilasi elokuussa 2014 Suomen Luontotieto Oy:ltä Ypäjän Palomäen kallion itäpuolisen
LisätiedotEspoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LisätiedotMetsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006. Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb.
tietolomake lajit Päivi Virnes, Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna 2006 Perämerenmaruna Artemisia campestris L. ssp. bottnica Lundstr. ex Kindb. Luonnonsuojeluasetus:
LisätiedotImatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017
Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Ympäristötutkimus Karri Kuitunen Imatran Ivonniemen idänkurhoselvitys 2017 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä...1 1. Johdanto...2 2. Aineisto ja menetelmät...2
LisätiedotKoverharin alueen hyönteisselvitys
31.8.2016 1 (7) TMI Jaakko Kullberg Harmaahaikarankuja 3 I 9 00940 Helsinki p. 050-3288886 Koverharin alueen hyönteisselvitys 1. Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitysalueelta tunnistaa maastoinventoinnein
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotKASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotPorvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys
2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017 1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan
LisätiedotBiologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.
15.10.2013 EPV BIOTURVE OY Halkonevan perhosselvitys, Ilmajoki 2013 Jari Venetvaara Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.fi
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotKotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus. Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013
Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Kotkan Kymijoen pohjoisosan osayleiskaavan luontoarvotarkistus 2013 Petri Parkko 31.8.2013 1. Taustoja Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyysi päivittämään tietoja
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotLEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ
LEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ SEINÄJOEN KAUPUNKI 2009 1. Yleistä Seinäjoen kaupungin (51.) Nurmon ja (56.) Keski-Nurmon kaupunginosien kortteliin 1057(osa) sekä maatalous-, virkistys-, katu- ja
LisätiedotTYÖNUMERO: OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: 20600653 OFFSHORE FISH FINLAND OY KALANKASVATTAMO SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LAJIN KUVAUS... 3 2.1 Aiemmat havainnot alueella... 5 3 MENETELMÄT... 6 4 TULOKSET... 6 5
LisätiedotNauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito
Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä,
LisätiedotHyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1
Hyrylän varuskunta alueen luontoselvitykset 2006 2007 Tiivistelmä 1 Tämä tiivistelmä perustuu yksityiskohtaiseen raporttiin Tuusulan Hyrylän varuskunta-alueella kesinä 2006 ja 2007 tehdyistä luontoselvityksistä.
Lisätiedotluontoselvitys Petri Parkko
2016 Hämeenlinnan Huvikummun rantaosayleiskaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 26.7.2016 1 1. Taustoja Kaavahankkeen tarkoituksena on siirtää voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukainen
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin
ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin Ilpo Huolman Uudenmaan ELY-keskus Vedenottolupaseminaari 3.11.2016 Pohjavesiin liittyvät luonnonarvot Pohjavesistä suoraan riippuvaisia
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotBiologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.
15.10.2013 EPV BIOTURVE OY Kempinnevan perhosselvitys, Isokyrö 2013 Jari Venetvaara Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky Viitakummuntie 3 A 10, 45200 KOUVOLA gsm 040-5145359 www.venetvaara.fi E-Mail: jari.venetvaara(ät)svk.fi
LisätiedotHeinolan Tähtiniemen kalliosinisiipiselvitys
Heinolan Tähtiniemen kalliosinisiipiselvitys Luontoselvitys Sundell Tmi. 208 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3. Johdanto 4 2. Tulokset 5 2.. Kohteiden valinta 2.2. Kallioiden soveltuvuus 2.3. Isomaksaruoho
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotHalikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008
Halikon Märynummen kaava-alueen laajennuksen perhosselvitykset vuonna 2008 Espoo 2008 Halikon Märynummen perhosselvitykset 2008 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 3. Johtopäätökset
LisätiedotPikkusinisiiven esiintymisen jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolan kirkonkylässä vuonna 2008
Pikkusinisiiven esiintymisen jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolan kirkonkylässä vuonna 2008 Espoo 2008 Pikkusinisiiven jatkoselvitys ja paahdealueiden esiselvitys Heinolassa 2008 1 Sisällysluettelo
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS
Vastaanottaja Pohjanmaan Tuuli Oy Asiakijatyyppi Ra portti Päivämäärä 24.1.2015 0 ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS c RAM B&L ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHANKE PETOLINTUJEN
LisätiedotTampereen hyönteistutkijain seura ry Raportti Kaarilahdenkuja Tampere. Tampereen kaupunki / Kari Korte PL Tampere
Tampereen hyönteistutkijain seura ry Raportti 27.9.2005 Kaarilahdenkuja 11 33700 Tampere Tampereen kaupunki / Kari Korte PL 487 33101 Tampere RAPORTTI TUMMAVERKKOPERHOSEN ESIINTYMISESTÄ NURMIN JA SORILA
LisätiedotKiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset
Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Kortelan pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY Raportteja 14/2017 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotKemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna 2010
Kemiönsaaren Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset vuonna 2010 Espoo 2010 Dragsfjärdin itäisen saariston luontoselvitykset 2010 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Tulokset 3 2.1.
LisätiedotRauman kaupunki. Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY
Rauman kaupunki Rauman Vanha-Lahden pystykiurunkannus- ja pikkuapolloselvitys 2017 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 15/2017 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotMAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA
MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA 2017 Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 1 (5) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 4 Tulosten tarkastelu ja
LisätiedotViitasammakkokartoitus Lahden Kymijärvellä jatkoraportti
Viitasammakkokartoitus Lahden Kymijärvellä 2012 - jatkoraportti Timo Metsänen 14.8.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO... 2 2 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotDestia Oy. VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma. Luontoselvitys 2010
Destia Oy VT 6 Taavetti Lappeenranta, tiesuunnitelma Petri Parkko 9.6.2011 2 1. Yleistä Liito-orava Pteromys volans on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) nisäkäslaji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotPyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys. Kanteleen Voima Oy
Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys Kanteleen Voima Oy 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS... 3 4 TULOKSET... 5 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 6 KIRJALLISUUS...
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotLUONNOS. Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011
LUONNOS Neidonkielen ja sillä elävien uhanalaisten perhoslajien selvitys Taalintehtaalla 2011 Espoo 2011 Neidonkielen ja sillä elävien perhoslajien esiintymisselvitys Taalintehtaalla 2011 1 Sisällysluettelo
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotLepakkokartoitusohjeet
Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys
16T-4 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys Hanna Suominen 20.6.2017 20.6.2017 1 (10) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 VIITASAMMAKKO... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotSUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi
SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotTAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari
TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Immasen asemakaavaalueen liito-oravaselvitys. Asemakaavan luontoselvityksen täydennys 1.
Naantalin Immasen asemakaavaalueen liito-oravaselvitys. Asemakaavan luontoselvityksen täydennys 1. Suomen Luontotieto Oy 7/2006 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Liito-oravan uhanalaisuus
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotKuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019
Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys
16T-3 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Liito-oravaselvitys Hanna Suominen 22.6.2017 22.6.2017 1 (17) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 LIITO-ORAVA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotMeriuposkuoriaisen esiintyminen Otaniemessä 2012
ALLECO RAPORTTI N:O 12/2012 Meriuposkuoriaisen esiintyminen Otaniemessä 2012 Juha Syväranta, Jouni Leinikki ja Jaakko Leppänen MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie 4 FI-00210
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotTANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS
TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 TANSKANLAKSON LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla Tanskanlakson
Lisätiedot