SIILINJÄRVI. Lentokentäntien yritysalue. 2. kunnanosa Korttelit Asemakaava

Transkriptio

1 SIILINJÄRVI Lentokentäntien yritysalue 2. kunnanosa Korttelit Asemakaava Siilinjärven kunta, konserni- ja maankäyttöpalvelut 2016 kaavatunnus

2 Asemakaava 2 (10) Sisältö: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma Miten vaikutan kaavoituksen eri vaiheissa? Suunnittelun lähtökohdat Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoitusta ohjaavat selvitykset ja suunnitelmat Alueen kaavoituksesta aiheutuvat vaikutukset ja niiden arviointi Osalliset Aikataulu Yhteyshenkilöt Kuvat: Kartta alueesta (kansikuva) Sijaintikartta Kuva 1 Sijaintikartta

3 Asemakaava 3 (10) 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS työväline vuorovaikutteisessa kaavoituksessa ssa (OAS) luodaan edellytyksiä avoimelle, vuorovaikutteiselle kaavoitukselle ja hyvälle suunnittelulle. Sen tarkoituksena on auttaa asukkaita, kunnan hallintokuntia ja muita viranomaisia, yhdistyksiä ja luottamushenkilöitä löytämään oman roolinsa kaavaprosessissa. OAS kertoo osallisille kaavoituksen lähtökohdat ja periaatteet sekä sen, miten kaavatyö etenee ja kuinka ratkaisujen vaikutukset tullaan arvioimaan. Osalliset saavat tietoa miten kaavan valmisteluun on mahdollista osallistua ja milloin ratkaisevat päätökset tehdään. Kaavan laatijalle osallistumis- ja arviointisuunnitelma on työväline suunnittelun ohjelmointiin, osallistumisen ja vaikutusten arvioinnin suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin sekä tiedottamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (MRL 62 ) Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. (MRL 63 ) Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. (MRL 64 ) 2. Miten vaikutan kaavoituksen eri vaiheissa? Kaavoituksessa osalliseksi katsotaan jokainen, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisille tulee turvata mahdollisuus saada tietoa kaavoituksen lähtökohdista ja etenemisestä sekä osallistua kaavan valmisteluun ja arviointiin. Osallistuminen ja vaikuttaminen on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa se tapahtuu. Osallistuminen ja vaikuttaminen voi tapahtua: suoraan yksityishenkilönä; edustuksellisten luottamuselinten ja -henkilöiden kautta; kansalaisjärjestöjen välityksellä. Kaavoitusyksikkö on valmistellut opasvihkosen "Miten vaikutan". Lisää tietoa löytyy myös ympäristöministeriön kotisivuilta. Vireille tulo Kaavan laatiminen tai muuttaminen voi tulla vireille kunnan omasta tai asukkaan, maanomistajan tai esimerkiksi yrityksen aloitteesta. Kaavan vireille tulosta tulee tiedottaa niin, että kaikilla, joita asia koskee, on mahdollisuus saada tietoa kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä (OAS). Tiedottaminen voi tapahtua esimerkiksi kaavoituskatsauksen yhteydessä.

4 Asemakaava 4 (10) Valmistelu Kaavan valmisteluun kuuluvat: tarvittavien lähtötietojen hankkiminen; ratkaisuvaihtoehtojen työstäminen; vaihtoehtojen vaikutusten arviointi; valitun vaihtoehdon edelleen kehittäminen. Osallisille varataan jo valmisteluvaiheessa tilaisuus esittää kannanottoja ja arvioita. Tämä voi tapahtua asettamalla valmisteluaineisto nähtäville, esittelemällä hanketta erityisessä kaavakokouksessa tai pienehkön kaavatyön yhteydessä esimerkiksi henkilökohtaisin neuvotteluin. Usein päädytään kaikkien näiden vuorovaikutusväylien yhdistelmään. Kaavaehdotus Kaavakartan ja kaavaselostuksen sisältävä kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Osallisilla on mahdollisuus esittää nähtävilläolon aikana kaavaehdotusta koskevia muistutuksia. Hyväksyminen Mikäli kaavaehdotusta ei lausuntojen ja muistutusten johdosta ole tarpeen tarkistaa, kunnanvaltuusto voi hyväksyä sen. Jos ehdotusta joudutaan olennaisesti tarkistamaan, se asetetaan uudestaan nähtäville. Muutoksenhaku Yleis- tai asemakaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); kunnan jäsenellä; elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa; maakunnan liitolla; kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia; rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan. Valituksen voi tehdä sillä perusteella, että: päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen (esimerkiksi ei täytä kaavan sisältövaatimuksia). Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Siilinjärven kunnallisen ilmoituskäytännön mukaisesti kaikkien kaavavaiheiden nähtävillä olosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella Uutis-Jousessa ja tarpeen mukaan Savon Sanomissa. Tarvittaessa tietoa hankkeen etenemisestä sekä kaavakokouksista lähetetään osallisille myös kirjeitse. Valmistelu- ja tausta-aineisto, ns. kansalaisen kansio, on nähtävillä kunnantalolla sekä Vuorelan kirjaston infopisteessä. Kunnan kotisivuilla ( on myös tietoa kaavojen merkittävistä käsittelyvaiheista ja päätöksenteosta.

5 Asemakaava 5 (10) 3. Suunnittelun lähtökohdat Asemakaavan suunnittelun tarve Etelä-Siilinjärven elinkeinotoiminnalle suunnattujen rakennuspaikkojen vähetessä alueelle tarvitaan lisää yritystoimintaan varattuja tontteja hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Rissala 1 yritysalueen rakennuspaikat ovat pääosin kaikki varattuja. Myös Toivalan teollisuusalueen yritystoimintaan varatut rakennuspaikat ovat lähes kaikki rakentumassa tai varattuja. Suunnitteilla olevan yritysalueen esirakentamisesta saatavaa kalliomursketta käytetään Jännevirran sillan länsipuolen tiepenkereen tekemiseen. Suunnittelualueen rajaus ja vaikutusalue Suunnittelualue sijaitsee Joensuuntien (vt 9) pohjoispuolella, Lentokentäntien (mt 562) ja Joensuuntien koilliskulmassa. Suunnittelualueelta on reilun 3 kilometrin matka Toivalan keskustaan ja reilun 4 kilometrin matka Vuorelan keskustaan. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa ja idässä metsäalueisiin, etelässä Joensuuntiehen ja lännessä Lentokentäntiehen. Suunnittelualue on asemakaavoittamatonta aluetta lukuun ottamatta Joensuutien ja Lentokentäntien risteysaluetta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin x ha. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on esitetty kansikuvassa ja alla olevassa ilmakuvassa. Asemakaavan vaikutukset ulottuvat pääasiassa kaava-alueen ympäristöön ja liikennealueille Lentokentäntiellä ja Joensuuntiellä kaava-alueen tuntumassa. Alueelle tulevien työpaikkojen ja yritystoiminnan osalta vaikutukset ulottuvat laajemmalle Siilinjärvellä ja Kuopion kaupunkiseudulla. Kuva 2 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ortoilmakuvassa.

6 Asemakaava 6 (10) Alueen nykytilanne Suunnittelualue sijaitsee Joensuuntien ja Lentokentäntien koilliskulmassa, reilun kahden kilometrin etäisyydellä Kuopion lentoasemasta. Kaava-aluetta rajaavat idässä ja pohjoisessa laajat metsäalueet, etelässä Joensuuntie ja lännessä Lentokentäntie. Suunnittelualueella, lähellä Joensuuntietä sijaitsee kaksi omakotitaloa. Muutoin kaava-alue on eri-ikäistä havupuuvaltaista talousmetsää. Alue on asemakaavoittamaton. Alueen kaavoitustilanne Maakuntakaavat Suunnittelualueella on voimassa Kuopion seudun maakuntakaava (YM ), Pohjois-Savon maakuntakaava (YM ), Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava (YM ) sekä Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava (MV ). Suunnittelualue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP2). Joensuuntie on osoitettu valtatieksi, Lentokentäntie seututieksi sekä niiden risteys uudeksi eritasoliittymäksi. Sekä Joensuuntien että Lentokentäntien varsi on osoitettu lentoliikenteen erityisalueeksi (el). Joensuuntien varressa on osoitettu retkeilyreitti ja kevyen liikenteen seuturaitti. Lentokentäntien varteen on merkitty uusi kevyen liikenteen seuturaitti, joka rakennettiin Lentokentäntien perusparannuksen yhteydessä Suunnittelualue kuuluu Kuopion lentoaseman melualueeseen, Kuopio-Tahkon matkailun kehittämiskäytävään sekä joukkoliikennevyöhykkeeseen. Kuva 3 Yhdistelmäkartta alueella voimassa olevista maakuntakaavoista.

7 Asemakaava 7 (10) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Etelä-Siilinjärven yleiskaavaa, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Suunnittelualue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Alueella on merkintä valtatiestä (vt), seututiestä (st), uudesta Jännemäentiehen liittyvästä kokoojakadusta (kk), lentoliikenteen erityisalueesta (el), lentomelualueesta (lme-55), maanteiden melualueesta (me), eritasoliittymästä sekä kevyen liikenteen reitistä. Alue on merkitty asemakaavoitettavaksi (ask). Alueen pohjoispuolella on puolustusvoimien aluetta, jota käytetään harjoitusalueena. Kuva 4 Ote Etelä-Siilinjärven yleiskaavasta. Asemakaava Suunnittelualue rajautuu lounaassa, Joensuuntien ja Lentokentäntien risteysalueella, Rissala 1 yritysalueen asemakaavaan, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa Asemakaavaan varattua eritasoliittymää Joensuuntiellä ei ole toteutettu. Kuva 5 Rissala1 yritysalueen asemakaava

8 Asemakaava 8 (10) Maanomistus Kaava-alue on pääosin kunnan omistuksessa. Omakotirakennuspaikat ovat yksityisomistuksessa. Toteutuneet maantiealueet omistaa valtio, mutta asemakaavaan merkittyä maantiealuetta on sekä kunnan että yksityisten omistuksessa. 4. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla lisätään yritystonttien tarjontaa ja mahdollistetaan uusien työpaikkojen syntyminen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella sijaitsevalle alueelle. Kaavatyössä ratkaistaan miten suunniteltu ja jo olemassa oleva rakentaminen sovitetaan yhteen. Alueella sijaitsevat asuinrakennuspaikat osoitetaan yritysrakennuspaikkoina, joilla asuminen on mahdollista. Asemakaavalla osoitetaan aluetta palvelevat liikenne- ja katualueet sekä virkistys- ja suojaviheralueet. Asemakaavassa huomioidaan lentoliikenteen sekä sotilasilmailun tarpeet ja varaukset. 5. Asemakaavoitusta ohjaavat selvitykset ja suunnitelmat Luonto ja luonnonvarat Suunnittelualue on pääosiltaan metsäaluetta. Etelä-Siilinjärvelle tehtiin luontoselvitys Etelä-Siilinjärven yleiskaavaa varten vuonna Suunnittelualueella ei todettu erityisiä luontoarvoja. Biologitoimisto Vihervaara suoritti alueella liito-oravaselvityksen vuonna Merkkejä liito-oravan reviiristä ei löydetty. Alueen pohjoispuolella Lentokentäntien varressa on useita todettuja liitooravareviirejä. Etelä-Siilinjärven yleiskaavaa varten tehtiin hulevesiselvitys, jossa valuma-alueittain tutkittiin uusien rakennettavien alueiden hulevesivaikutuksia ja määriteltiin lisäselvitystarpeita. Suunnittelualueen osalta hulevesiä käsiteltiin yleisellä tasolla. Suunnittelualueen hulevesien käsittelystä laaditaan tarkemmat selvitykset ja suunnitelmat kaavan vaikutusten arviointia varten kaavaehdotusvaiheeseen. Maisema ja topografia Suunnittelualueen maisemalliset arvot selvitetään ja otetaan huomioon suunnittelussa. Tarvittaessa laaditaan erillinen suunnitelma maiseman muutosten ohjaamiseksi. Alueen esirakentamisesta tehdään erillinen suunnitelma, jossa määritellään kallionoton korkotasot ja rakennuspaikkojen täyttötarpeet. Pöyry Finland Oy on suorittanut suunnittelualueen luoteiskulman notkelma-alueella maaperäselvityksen asemakaavatyötä varten. Painauman pohjoisosassa maaperä on pinnasta turvetta ja liejua jopa 3,5 m:n paksuudelta. Tämän alapuolella on hyvin löyhää silttiä paksuimmillaan 4 m:n kerros, jonka alapuolella on edelleen löyhää silttiä 1-2 m:n kerros. Siltin alapuolella on moreenia. Etelän suuntaan siirryttäessä eloperäisen 1,2 1,5 m paksun pintakerroksen alapuolella on hyvin löyhää tai löyhää savista silttiä n. 4-6 m paksu kerros. Silttikerroksen alapuolella on moreenia. Notkelman itä-, etelä- ja länsipuolella nousevat mäkirinteiden maapohja on keskitiivistä ja tiivistä moreenia. Tutkittu alue kuuluu rakennettavuusluokkaan 3 (vaikeasti rakennettava). Notkelman rinteet on luokiteltu vaikeasti rakennettaviksi voimakkaan kaltevuuden (15-30 %) vuoksi. Tutkitun alueen notkelman pohjoisosan perustusratkaisuksi suositellaan massanvaihtoa ja paalutusperustusta. Kunnallistekniikan rakentaminen vaatii myös paaluperusteisia ratkaisuja. Tutkitun alueen notkelman eteläosa on hieman helpommin rakennettavaa aluetta, koska maanpinnassa ei ole turvekerrosta ja maapohja on kantavuudeltaan oleellisesti parempi kuin pohjoisosassa notkelmaa. Kunnallistekniikan rakentaminen ei välttämättä vaadi erityistoimenpiteitä. Alueen rakennettavuutta on tutkittu laajemmin esirakentamissuunnitelman yhteydessä.

9 Asemakaava 9 (10) Liikenneyhteydet ja liikenteen häiriötekijät Liikennejärjestelyjen nykytila ja mahdolliset kehittämisen tarpeet analysoidaan. Huomiota kiinnitetään kevyen liikenteen turvallisuuteen ja reitistöjen suunnitteluun. Laaditaan tarpeelliset suunnitelmat liikenneyhteyksien järjestämiseksi ja varataan niiden perusteella katualueet asemakaavaan. Vuonna 2008 laadittiin Kuopion ja Siilinjärven tie- ja raideliikenteen meluselvitys. Joensuuntien ja Lentokentäntien melualueet ulottuvat jonkin matkaa suunnittelualueelle. Vuonna 2010 laaditun lentokonemeluselvityksen mukaan suunnittelualue sijaitsee pääosin 55 db Lden lentoliikenteen melualueella. Alueella olevien asuinrakennuspaikkojen melutilanne ja kehittämismahdollisuudet arvioidaan näiden selvitysten perusteella. Savo-Karjalan tiepiirin vuonna 2005 laatimassa yleissuunnitelmassa Valtatien 17 parantaminen välillä Vuorela-Jännevirta esitetään Joensuuntien ja Lentokentäntien risteyksen eritasoliittymäsuunnitelma. Taloudelliset selvitykset Tarvittaessa laaditaan laskelmia asemakaavaratkaisun kannattavuudesta. Kunnallistekniset suunnitelmat Suunnittelualue liittyy suoraan olemassa olevaan kunnallistekniseen runkoverkkoon. Alueen kunnallistekniikan järjestämistä varten laaditaan tarvittavat suunnitelmat. Kulttuuriperintö Etelä-Siilinjärven yleiskaavaa varten tehtyjen selvitysten perusteella alueella ei ole arvokkaita rakennusperintökohteita eikä siltä tunneta arkeologisia kohteita. Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö Maankäyttöä pyritään suunnittelemaan alueen asukkaiden kanssa neuvotellen, jotta suunniteltu ja olemassa oleva rakentaminen saadaan sovitettua yhteen. Yhdyskuntarakennetta täydentävä suunnitelma arvioidaan nykytilanteen suhteen ja tehdään tarvittavat lisäykset mm. liikenneverkostoon ja kunnallistekniikkaan. 6. Alueen kaavoituksesta aiheutuvat vaikutukset ja niiden arviointi Arvioinnin tavat täsmentyvät suunnittelun edetessä. Vaikutusten arvioinnit dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttömahdollisuudet, kehittäminen ja eheyttäminen Vaikutukset liikenteeseen - liikenteen sujuvuus, liikenneturvallisuus - kevyen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset Vaikutukset yhdyskuntatalouteen - kaava- ja yhdyskuntatalous - kunta- ja asukkaiden talous Vaikutukset luonnonympäristöön - luonnonsuojelu ja monimuotoisuus Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - pintavedet, hulevedet - maisema- ja taajamakuva - infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö - uudisrakentamisen liittyminen alueen kokonaisuuteen - terveellisyys, viihtyisyys ja elinolot (melu ja ilman laatu) - alueen identiteetti ja imago - palveluiden alueellinen saatavuus - alueen esirakentamisen vaikutukset (kalliolouhinta ja kuljetus)

10 Asemakaava 10 (10) 7. Osalliset Alueen suunnittelua toivotaan tehtävän aktiivisessa vuorovaikutuksessa osallisten kesken sekä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa, joiden toimialaa alueen kaavoitus koskee. Asemakaavan valmisteluvaiheessa on järjestetty aloitusneuvottelu kunnan hallintokuntien kesken. Valmisteluvaiheen ja kaavaehdotuksen nähtävilläpidon aikana järjestetään osallisille neuvotteluja, joissa kirjataan kannanotot kaavan jatkotyötä varten. Lausuntojen antaminen aikaisempaan tapaan on kuitenkin myös mahdollista. Suunnittelussa mukana olevia osallisia ovat mm.: alueen asukkaat, kiinteistöjen omistajat, alueella toimivat yritykset kuntalaiset, joiden oloihin kaavoitus vaikuttaa Pohjois-Savon Liitto ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri vastuualue Puolustusvoimat / Karjalan lennosto Finavia Suomen turvallisuusverkko Oy Toivalan kylätoimikunta Jännevirta-Rissalan kyläyhdistys ry Jännemäentien yksityistien tiekunta Kulttuurihistoriallinen museo Siilinjärven luonnonsuojeluyhdistys ry Pohjois-Savon pelastuslaitos Savon Voima Oyj Savon Voima Verkko Oy DNA OY, Itä- ja Keski-Suomi Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, ympäristöterveys, tekniset palvelut, yritysasiamies Siilinjärven kunnan vesihuoltolaitos, alueellinen jätehuolto 8. Aikataulu Kaava tulee vireille sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville kevään 2016 aikana. Kaavan valmisteluaineistosta huomioidaan mahdolliset lausunnot ja pidetään työneuvotteluja tarpeen mukaan. Valmisteluaineiston nähtävillä pidon aikana osallisille järjestetään mahdollisuus keskustella kaavasta suoraan kaavoittajan kanssa. Asemakaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2016 aikana, minkä jälkeen kaavaehdotus pyritään saamaan hyväksyttäväksi kunnanvaltuustoon lokakuussa Yhteyshenkilöt Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö, puh Erja Soranta, kaavasuunnittelija, puh Yritysasiat: elinkeinoasiamies Heikki Simonen, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@siilinjarvi.fi internet: