SIILINJÄRVI Radantaus, teollisuusalue

Transkriptio

1 SIILINJÄRVI Radantaus, teollisuusalue 1. kunnanosa Korttelit , 3506 ja Asemakaava ja asemakaavan muutos Siilinjärven kunta, maankäyttöpalvelut 2016 kaavatunnus

2 Asemakaava ja asemakaavan muutos 2 (10 ) Sisältö: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma Miten vaikutan kaavoituksen eri vaiheissa? Suunnittelun lähtökohdat Asemakaavan tavoitteet Asemakaavoitusta ohjaavat selvitykset ja suunnitelmat Alueen kaavoituksesta aiheutuvat vaikutukset ja niiden arviointi Osalliset Aikataulu Yhteyshenkilöt Kuvat: Ilmakuva (kansikuva) Sijaintikartta Kuva 1 Sijaintikartta

3 Asemakaava ja asemakaavan muutos 3 (10 ) 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS työväline vuorovaikutteisessa kaavoituksessa ssa (OAS) luodaan edellytyksiä avoimelle, vuorovaikutteiselle kaavoitukselle ja hyvälle suunnittelulle. Sen tarkoituksena on auttaa asukkaita, kunnan hallintokuntia ja muita viranomaisia, yhdistyksiä ja luottamushenkilöitä löytämään oman roolinsa kaavaprosessissa. OAS kertoo osallisille kaavoituksen lähtökohdat ja periaatteet sekä sen, miten kaavatyö etenee ja kuinka ratkaisujen vaikutukset tullaan arvioimaan. Osalliset saavat tietoa miten kaavan valmisteluun on mahdollista osallistua ja milloin ratkaisevat päätökset tehdään. Kaavan laatijalle osallistumis- ja arviointisuunnitelma on työväline suunnittelun ohjelmointiin, osallistumisen ja vaikutusten arvioinnin suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin sekä tiedottamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (MRL 62 ) Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. (MRL 63 ) Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. (MRL 64 ) 2. Miten vaikutan kaavoituksen eri vaiheissa? Kaavoituksessa osalliseksi katsotaan jokainen, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisille tulee turvata mahdollisuus saada tietoa kaavoituksen lähtökohdista ja etenemisestä sekä osallistua kaavan valmisteluun ja arviointiin. Osallistuminen ja vaikuttaminen on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmassa vaiheessa se tapahtuu. Osallistuminen ja vaikuttaminen voi tapahtua: suoraan yksityishenkilönä; edustuksellisten luottamuselinten ja -henkilöiden kautta; kansalaisjärjestöjen välityksellä. Kaavoitusyksikkö on valmistellut opasvihkosen "Miten vaikutan". Lisää tietoa löytyy myös ympäristöministeriön kotisivuilta. Vireille tulo Kaavan laatiminen tai muuttaminen voi tulla vireille kunnan omasta tai asukkaan, maanomistajan tai esimerkiksi yrityksen aloitteesta. Kaavan vireille tulosta tulee tiedottaa niin, että kaikilla, joita asia koskee, on mahdollisuus saada tietoa kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä (OAS). Tiedottaminen voi tapahtua esimerkiksi kaavoituskatsauksen yhteydessä.

4 Asemakaava ja asemakaavan muutos 4 (10 ) Valmistelu Kaavan valmisteluun kuuluvat: tarvittavien lähtötietojen hankkiminen; ratkaisuvaihtoehtojen työstäminen; vaihtoehtojen vaikutusten arviointi; valitun vaihtoehdon edelleen kehittäminen. Osallisille varataan jo valmisteluvaiheessa tilaisuus esittää kannanottoja ja arvioita. Tämä voi tapahtua asettamalla valmisteluaineisto nähtäville, esittelemällä hanketta erityisessä kaavakokouksessa tai pienehkön kaavatyön yhteydessä esimerkiksi henkilökohtaisin neuvotteluin. Usein päädytään kaikkien näiden vuorovaikutusväylien yhdistelmään. Kaavaehdotus Kaavakartan ja kaavaselostuksen sisältävä kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Osallisilla on mahdollisuus esittää nähtävilläolon aikana kaavaehdotusta koskevia muistutuksia. Hyväksyminen Mikäli kaavaehdotusta ei lausuntojen ja muistutusten johdosta ole tarpeen tarkistaa, kunnanvaltuusto voi hyväksyä sen. Jos ehdotusta joudutaan olennaisesti tarkistamaan, se asetetaan uudestaan nähtäville. Muutoksenhaku Yleis- tai asemakaavan hyväksymispäätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintooikeuteen. Valitusoikeus on: sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen); kunnan jäsenellä; alueellisella ympäristökeskuksella; muulla viranomaisella toimialaansa kuuluvissa asioissa; maakunnan liitolla; kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia; rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan. Valituksen voi tehdä sillä perusteella, että: päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen (esimerkiksi ei täytä kaavan sisältövaatimuksia). Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Siilinjärven kunnallisen ilmoituskäytännön mukaisesti kaikkien kaavavaiheiden nähtävillä olosta ilmoitetaan lehti-ilmoituksella Uutis-Jousessa ja tarpeen mukaan Savon Sanomissa. Tarvittaessa tietoa hankkeen etenemisestä sekä kaavakokouksista lähetetään osallisille myös kirjeitse. Valmistelu- ja tausta-aineisto, ns. kansalaisen kansio, on nähtävillä kunnantalolla sekä pääkirjaston infopisteessä. Kunnan kotisivuilla ( on myös tietoa kaavojen merkittävistä käsittelyvaiheista ja päätöksenteosta.

5 Asemakaava ja asemakaavan muutos 5 (10 ) 3. Suunnittelun lähtökohdat Asemakaavan suunnittelun tarve Kirkonkylän alueella vapaiden, rakentamiskelpoisten yritystoimintaan varattujen rakennuspaikkojen vähetessä, tutkitaan Radantauksen yritysalueella mahdollisuutta laajentaa elinkeinotoiminnalle suunnattua yritystoiminnan aluetta. Samalla tarkistetaan ja päivitetään läheisten kortteleiden voimassa olevat asemakaavat. Suunnittelualueen rajaus ja vaikutusalue Kaava-alue sijaitsee kirkonkylästä noin 2 km pohjoiseen, Valtatie 5:n itäpuolella, Radantauksen yritysalueella. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Yrittäjäntiehen, idässä viljelykäytössä oleviin peltoalueisiin ja etelässä sekä lännessä Teollisuustiehen. Suunnittelualueella on voimassa vuosina 1983, 1988 ja 1999 hyväksytyt Radantauksen asemakaavat. Suunnittelualueen koilliskulma on asemakaavoittamatonta aluetta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 18 ha, josta asemakaavan muutosaluetta on noin 15 ha. Asemakaavan vaikutukset ulottuvat kaava-alueen lisäksi maiseman, taajamakuvan, palvelujen tarjonnan ja liikenteen vaikutusten osalta koko kirkonkylän alueelle. Kuva 2 Suunnittelualueen sijainti ortoilmakuvassa (Maanmittauslaitos). Alueen nykytilanne Suunnittelualue kuuluu Radantauksen yritysalueeseen, joka pohjoisosiltaan on toteutunut asemakaavan mukaisesti. Yritysalueen eteläosan rakentumista on vaikeuttanut maaperän heikko rakennettavuus. Suunnittelualue rajautuu pohjois-, itä- ja eteläosistaan viljelykäytössä oleviin peltoalueisiin ja koilliskulma suunnittelualueesta on viljelykäytössä. Alueen keskellä ja kaakkoiskulmassa kasvaa havu- ja sekametsää.

6 Asemakaava ja asemakaavan muutos 6 (10 ) Suunnittelualueella toimii tällä hetkellä eri teollisuustuotteiden valmistukseen, huoltoon ja korjauksen erikoistuneita yrityksiä mm. konepaja, autokorjaamo ja automaalaamo. Alueen eteläosassa, Teollisuustien varressa sijaitsee kunnan lumenkaatopaikka. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee kolme asuinrakennusta, joista yksi asuinrakennus sijoittuu kaavan laajennusalueen välittömään läheisyyteen. Alueen kaavoitustilanne Maakuntakaava Vuonna 2008 vahvistetussa Kuopion seudun maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi (T ). Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Savon maakuntakaavassa on Kuopion seudun osalta maakuntakaavaan tehty vain muutokset vuonna 2008 vahvistettuun Kuopion seudun maakuntakaavaan. Suunnittelualue kuuluu Kuopio-Tahko matkailun kehittämiskäytävään sekä joukkoliikennevyöhykkeeseen. Ympäristöministeriön vahvistamassa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa ei ole tätä aluetta koskevia merkintöjä. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan 2030, joka on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaavassa osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä ja myymäläkeskittymiä. Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole tätä aluetta koskevia merkintöjä. Kuva 3 Kuopion seudun maakuntakaava ja Pohjois-Savon maakuntakaava. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Kirkonkylän yleiskaava-alueeseen. Yleiskaava on ehdotuksena nähtävillä Suunnittelualue on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu työpaikka-alueeksi (TP), teollisuusalueeksi (T), teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY) ja jätteenkäsittelyalueeksi, lumenkaatopaikka (EJ-1). Alueella on merkintä asemakaavoitettavasta alueesta (ask), kevyen liikenteen reitistä ja nykyisestä tiestä.

7 Asemakaava ja asemakaavan muutos 7 (10 ) Kuva 4 Ote Kirkonkylän yleiskaavaehdotuksesta. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Radantauksen asemakaavat, jotka lääninhallitus on vahvistanut ja ja kunnanvaltuusto hyväksynyt Asemakaavoitettu alue on osoitettu liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (KT-2, KT-8), teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT-1) ja lähivirkistysalueeksi (VL, VL-1). Kuva 5 Ote ajantasa-asemakaavasta.

8 Asemakaava ja asemakaavan muutos 8 (10 ) Maanomistus Kaava-alue on pääosin kunnan omistuksessa. kunta yksityinen Kuva 2 Maanomistus 4. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavalla laajennetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja teknisen huollon verkostoihin liittyvää yritystoiminnan aluetta Radantauksen alueella. Asemakaavalla lisätään yritystonttien tarjontaa ja mahdollistetaan uusien työpaikkojen syntyminen alueelle. Tarkistetaan ja päivitetään läheisten kortteleiden voimassa olevat asemakaavat. 5. Asemakaavoitusta ohjaavat selvitykset ja suunnitelmat Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö Maankäyttöä pyritään suunnittelemaan alueella olevan ja alueen tulevien yritysten todelliseen tarpeeseen perustuen. Pelto- ja metsäalueen kaavoittaminen teollisuus- ja yrityskäyttöön muuttaa naapuruston lähiympäristöä. Asianosaisten kanssa neuvotellaan, jotta suunniteltu ja olemassa oleva rakentaminen saadaan sovitettua yhteen. Yhdyskuntarakennetta tiivistävä suunnitelma arvioidaan nykytilanteen suhteen ja tehdään tarvittavat lisäykset mm. liikenneverkostoon ja kunnallistekniikkaan. Liikenneyhteydet ja liikenteen häiriötekijät Kaavatyön yhteydessä analysoidaan liikennejärjestelyjen nykytila ja mahdolliset kehittämisen tarpeet. Laaditaan tarpeelliset suunnitelmat liikenneyhteyksien järjestämiseksi ja varataan niiden perusteella katualueet asemakaavaan.

9 Asemakaava ja asemakaavan muutos 9 (10 ) Maisema ja topografia Suunnittelualueen maisemalliset arvot selvitetään ja otetaan huomioon suunnittelussa. Tarvittaessa laaditaan erillinen suunnitelma maiseman muutosten ohjaamiseksi. Alueen kokonaissuunnittelussa toiminnoille haetaan luonnollista käyttötarkoitusta ja rakennukset sijoitetaan toimintojen kannalta soveltuville paikoille. Radantauksen alueelle on teetetty rakennettavuusselvitys vuosina 1988 ja Radantauksen alue, rakennettavuustutkimus. Savon Suunnittelu Oy Radantauksen alueen rakennettavuusselvitys. Pöyry Finland Oy Luonnonympäristö Suunnittelualue on osin pelto- ja metsäaluetta. Kirkonkylän alueelle on tehty luontoselvitys yleiskaavaa varten vuonna Itäreuna suunnittelualueesta kuuluu Ahmon peltoalueisiin, joka on luontoselvityksessä mainittu paikallisesti arvokkaana linnustokohteena. Suunnittelualueella sijaitsee lumenkaatopaikka. Suunnittelu-alueen hulevesien käsittelystä laaditaan tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat. Kirkonkylän osayleiskaava, Luontoselvitys Siilinjärven liito-oravaselvitykset. Taloudelliset vaikutukset Kaavataloudellisilla laskelmilla selvitetään asemakaavoitusratkaisujen kannattavuutta. 6. Alueen kaavoituksesta aiheutuvat vaikutukset ja niiden arviointi Arvioinnin tavat täsmentyvät suunnittelun edetessä. Vaikutusten arvioinnit dokumentoidaan kaavaselostuksessa. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen - olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttömahdollisuudet, kehittäminen ja eheyttäminen Vaikutukset liikenteeseen - liikenteen sujuvuus, liikenneturvallisuus Vaikutukset yhdyskuntatalouteen - kaava- ja yhdyskuntatalous - kuntatalous Vaikutukset luonnonympäristöön - luonnonsuojelu ja monimuotoisuus Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - pintavedet, hulevedet - maisema- ja taajamakuva - infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö - uudisrakentamisen liittyminen alueen kokonaisuuteen - terveellisyys ja viihtyisyys (melu ja ilman laatu) - alueen identiteetti ja imago - palveluiden alueellinen saatavuus 7. Osalliset Alueen suunnittelua toivotaan tehtävän aktiivisessa vuorovaikutuksessa osallisten kesken sekä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa, joiden toimialaa alueen kaavoitus koskee. Osalliset muodostavat suunnittelussa osapuolen, joka täydentää kaavoittajien suunnittelua näkemyksillään ja asiantuntemuksellaan. Osallisten esittämät huomiot ja kannanotot otetaan huomioon suunnitteluratkaisuja ja niiden vaikutuksia arvioitaessa.

10 Asemakaava ja asemakaavan muutos 10 (10 ) 8. Aikataulu Suunnittelussa mukana olevia osallisia ovat mm.: - kiinteistöjen omistajat, alueella toimivat yritykset - kuntalaiset, joiden oloihin kaavoitus vaikuttaa - Pohjois-Savon Liitto - ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue - Pohjois-Savon pelastuslaitos - Savon Voima Oyj - Savon Voima Verkko Oy - DNA Palvelut - Rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, ympäristöterveys, tekniset palvelut, yritys-asiamies Kaava tulee vireille sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville talvella Kaavan valmisteluaineistosta pyydetään lausunnot ja pidetään työpalavereja tarpeen mukaan. Valmisteluaineiston nähtävillä pidon aikana osallisille järjestetään mahdollisuus keskustella kaavasta suoraan kaavoittajan kanssa. Asemakaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua kevään 2016 aikana, minkä jälkeen kaava pyritään saamaan lainvoimaiseksi. 9. Yhteyshenkilöt Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö, puh Riikka Leskinen, kaavasuunnittelija, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@siilinjarvi.fi internet: