Työ- ja elinkeinoministeriö. Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa. Raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö. Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa. Raportti"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa Raportti Helsinki

2 Copyright Indufor Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Indufor Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Indufor Oy ei vastaa asiakirjan mahdollisesti sisältämien virheellisten tai puutteellisten tietojen tai suositusten aiheuttamista vahingoista.

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JA SUOSITUKSET 1 1. JOHDANTO 6 2. METSÄSEKTORIN ARVOKETJU Metsäsektorin arvoketjuajattelu Selvityksen palvelutarjonnan rajaus: puupohjaiset tuotteet ja muut ekosysteemipalvelut Keskeiset palvelutarjoajat Palveluiden kysynnän tulevat muutokset - metsänomistajakunnan muutostrendit Yksityismetsälöiden koko ja mittakaavaetujen hyväksikäyttäminen METSÄTALOUDEN YRITYSTOIMINNAN NYKYTILA JA POTENTIAALI Metsätalouden nykytila Metsätalouden tuotos Metsätalouden ja koneyrittämisen kannattavuus Metsätalouden tuottavuus Metsänhoito- ja perusparannustyöt Hakkuut, puunkorjuu ja -kuljetus Energiapuu Metsäsuunnittelu Metsäomaisuuden hoito Luonto- ja maisemapalvelut, muut uudet palvelut Kasvupotentiaali kotimaassa Kasvupotentiaali ulkomailla HAASTATTELUIDEN YHTEENVETO Metsäalan edistämisorganisaatioiden toimintamallit Palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisiksi Yrittäjien toimintamallit ja tehokkuuden parantaminen Kehityksen esteet KEHITYKSEN ESTEET JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEEN Muutosvastarinta Kilpailun epätasa-arvo Tietojärjestelmät Metsäyhtiöiden rakentamat puunhankinnan tietojärjestelmät Metsävaratietojärjestelmä Julkisten kannusteiden kilpailua vääristävä vaikutus Metsälöiden pirstoutuminen TEHOKKUUDEN MUUTOSPOTENTIAALI Toimenpiteet kannattavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Metsänhoitotöiden koneellistamisen nopeuttaminen Metsätalouden kannattavuuden ja tuottavuuden mittaaminen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen METSÄTALOUDEN TOIMINTAMALLIT VERTAILUMAISSA Ruotsi Itävalta Metsätalouden yrittäjyys Yhdysvaltain itärannikolla UUDET TOIMINTAMALLIT JA VAIHTOEHDOT Metsäalan edistämisorganisaatiot 48 i

4 8.2 Palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisiksi ja kustannustehokkaiksi Metsätalouden palvelutarjonta: verkostoitumisen edistäminen Puunkorjuun palvelutarjonta Puunhankinnan logistiikan tehostaminen mittakaavaetuja hyödyntäen Alueelliset pilotit liiketoimintamallien uusiutumisen vauhdittajaksi SUOSITUKSET JA VAADITTAVAT TOIMENPITEET SUOSITUSTEN TOTEUTTAMISEKSI Metsänomistajille suunnattujen palvelujen tuottaminen markkinalähtöisesti, kustannustehokkaasti ja tuottavasti Verkostomalli ja portaali metsäomaisuuden hoitoon arvoketjuajatteluun perustuen Yksityismetsätaloudesta tehdään kannattavaa elinkeinotoimintaa Ruotsin markkinaehtoisen mallin mukaisesti Liiketoimintaosaamisen kasvattaminen metsäsektorin koko arvoketjussa Puunhankinnan logistiikan tehostaminen mittakaavaetuja hyödyntäen Metsäorganisaatiorajat ylittävät alueelliset puuhuollon toimintamallipilotit Metsäteollisuuden kansainvälisen toimintaympäristön yhdenmukaistaminen Muut suositukset TEM:n rahoitusinstrumentit yrittäjien saataville Puusta Poweria kotimainen mediakampanja 65 LIITTEET Liite 1 Toimeksianto Liite 2 Lähdeluettelo Liite 3 Palveluntarjonta metsänomistajille Liite 4 Yksityismetsätalouden keskeiset organisaatiot 2010 Liite 5 Metsätalouden nykytila - lisäinformaatio Liite 6 Metsätalouden yrittäjyyden kasvupotentiaali - lisäinformaatio KUVALUETTELO Kuva 2.1 Metsäsektorin arvoketju 7 Kuva 2.2 Metsien hyödyt 8 Kuva 2.3 Metsäteollisuuden tuotannon trendi, 2020 ennuste 9 Kuva 2.4 Puunkäyttö Suomessa, e 9 Kuva 2.5 Metsähakkeen vuotuinen energiakäyttö ja tavoitteet 2020 asti 10 Kuva 2.6 Metsänomistajien keskeisimmät palveluketjuvaihtoehdot 11 Kuva 2.7 Yksityismetsälöiden lukumäärä kokoluokittain Kuva 3.1 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä, Kuva 3.2 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä, Kuva 3.3 Puutuoteteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä, ii

5 Kuva 3.4 Yksityismetsätalouden harjoittamisen kannattavuus liiketuloksella mitattuna 17 Kuva 3.5 Kokonaistuottavuus metsäsektorilla 18 Kuva 3.6 Työn tuottavuus metsäsektorilla 18 Kuva 3.7 Metsätalouden työllisyys, Kuva 3.8 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kehitys, kaikkien metsänomistajien metsät, Kuva 3.9 Hakkuukertymä ja markkinahakkuut, Kuva 3.10 Hakkuualojen kehitys, kaikki metsänomistajat, Kuva 3.11 Puutavaran kaukokuljetuksen puumäärät, Kuva 3.12 Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa, Kuva 3.13 Yksityismetsien metsäsuunnittelu 24 Kuva 3.14 Käytetyt KEMERA-tuet: metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoito 25 Kuva 3.15 Metsäteollisuuden ainespuun ja metsähakkeen käyttö Kuva 5.1 Lisäarvon luominen metsäsektorilla 33 Kuva 5.2 Puunkorjuun tiedonsiirto useamman kuin yhden asiakkaan yritystoiminnassa. 37 Kuva 8.1 Metsänhoitoyhdistysten ja metsätoimihenkilöiden lukumäärä 50 Kuva 8.2 Yhden luukun periaate metsäomaisuuden palveluntarjontaan: metsäpalveluportaali 51 Kuva 8.3 SilvaNetti 52 Kuva 8.4 Metsäsoppi 53 Kuva 8.5 Tulevaisuuden puunkorjuuyrityksen toiminnanohjaus 55 Kuva 8.6 Semantic Web -teknologiaan perustuvan metsäsektorin pkyritysten toiminnanohjausjärjestelmä 56 Kuva 8.7 Kausitasausjärjestelmä 58 Kuva 8.8 Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -hankkeessa toteutettavan puunkorjuuyritysten välisen siirtorenkaan kehityskulku kohti uutta yritystoimintaa 59 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 3.1 Metso-ohjelman toteutuneet ja tavoitellut pinta-alat 25 Taulukko 3.2 Metsätalouden yrittäjyyden vuotuinen kasvupotentiaali kotimaassa vuoteen 2015/16 27 Taulukko 6.1 Metsänhoidon arvioidut työmäärät ja koneellistamisaste vuonna iii

6 LYHENNELUETTELO ALV BKT ELY-keskus EU ha htkk htpv IKI IT KEMERA KMO Medor-hanke MELA Metla Mhy ml. MMM MSO Pl. PTT REIT TEM TIMO TWh UM VILMAT VMI YK Öbf arvonlisävero bruttokansantuote Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan Unioni hehtaari henkilötyökuukausi henkilötyöpäivä Instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti (UM) Information technology (tietotekniikka) Kestävän metsätalouden rahoituslaki Kansallinen metsäohjelma Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Suomen oloihin kehitetty metsätalousmalli ja suunnitteluväline, jonka avulla voidaan tehostaa metsäsuunnittelua ja metsävarojen käyttöä. (Metla) Metsäntutkimuslaitos Metsänhoitoyhdistys mukaan lukien Maa- ja metsätalousministeriö Metsäalan strateginen ohjelma pois lukien Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Real Estate Investment Trust Työ- ja elinkeinoministeriö Timber investment and management organization (metsärahaston hallintayhtiö) Terawattitunti Ulkoasiainministeriö Valtakunnallinen luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämisohjelma Valtakunnan metsien inventointi Yhdistyneet kansakunnat Österreichische Bundesforste AG (Itävallan tasavallan omistama valtion liikelaitos) iv

7 TIIVISTELMÄ JA SUOSITUKSET Metsätalouden yrittäjyyden tulevaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, miten metsäteollisuuden ja bioenergian tuotannon kilpailukyky kehittyy ja miten metsä- ja energiasektorin toimintaa pystytään tehostamaan kotimaassa vastaamaan globaalin kilpailun haasteisiin uusilla toimintatavoilla ja tuotteilla. Lisäksi yrittäjyyteen vaikuttavat metsänomistajakunnan rakenteelliset muutokset, tuottavuuden kasvu sekä uusien palveluiden tarve. Realistisen arvion mukaan teollisuuden käyttämän kotimaisen ainespuun hakkuut laskisivat vuoteen 2015 mennessä nykyisestä 52 miljoonasta kuutiosta (2008) noin 50 miljoonaan kuutioon. Optimistisempi arvio hyödyntää MELA-laskelmaa, joka perustuu toteutuneisiin hakkuisiin ja niitä vastaavaan metsien kehitykseen. Kyseisen arvion mukaan ainespuun hakkuut olisivat 56 miljoonaa kuutiota vuonna Samanaikaisesti metsähakkeen käytön arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 4 miljoonasta kuutiosta 10 miljoonaan kuutioon. Optimistisen arvion mukaan metsänhoito-, metsänparannus- ja hakkuutöihin osallistuvien sekä muiden metsäpalveluyritysten liikevaihto voisi kasvaa kotimaassa nykyisestä arviolta noin 1,2 miljardista eurosta 1,4 miljardiin euroon vuoteen 2015 mennessä. Nykyisin yli 80 % liikevaihdosta syntyy korjuu- ja kuljetusalan yrittäjien keskuudessa, mutta tulevaisuudessa muiden palveluiden osuus tulee kasvamaan. On huomattava, että arvioitu liikevaihto on hyvin suuntaa antava. Alan toimintakentässä on nähtävissä myös mahdollisuuksia monille uusille palveluille, tuotteille ja liiketoimintamalleille. Uudet liiketoimintaideat ovat kuitenkin vasta kehitysasteella ja tulevaisuuden liikevaihdon potentiaalia on vaikea arvioida. Selkeitä kasvavan potentiaalin omaavia tuotteita ja palveluita ovat esimerkiksi metsäomaisuuden hoito, maisemanhoitopalvelut, ja luonto- ja matkailupalvelut. On arvioitavissa, että puuntuotannon tuottavuutta voidaan parantaa merkittävästi sopivilla toimenpiteillä. Suuremmat yksiköt, intensiivinen puuntuotanto ja metsäomaisuuden hoito mahdollistaisivat skaalaetuja metsänhoidossa, korjuussa ja puun myynnissä parantaen sekä kannattavuutta että tuottavuutta. Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen ja metsätalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen kotimaassa edellyttävät laajoja ja välittömiä toimenpiteitä. Tärkein ja kiireellisin tehtävä on selkiyttää metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten asema siten, ettei niiden toiminta vääristä kilpailua yrittäjyysmarkkinoilla. Molemmissa organisaatioissa julkisin varoin eli valtion avulla ja metsänhoitomaksuilla rahoitettavat palvelut tulee eriyttää selkeästi organisatorisesti asiakasrahoitteisesta toiminnasta (liiketoiminnasta), esim. yhtiöittämällä. Metsänhoitoyhdistyksissä asiaa ei voida ratkaista palomuurilla, koska jo olemassa olevaan metsänhoitoyhdistyslakiin (534/1998) liittyvät tiukat palomuurisäännökset eivät ole taanneet kilpailuneutraliteetin toteutumista. Pahimmillaan palomuuri estää palvelujen tehokkaan ketjuttamisen ja heikentää palveluyrittämisen kannattavuutta. On olemassa monta käynnissä olevaa selvitystä tai hanketta, jotka edistävät suoraan tai välillisesti metsäalan yrittäjyyden toimintaedellytyksiä, mm. Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke ja uusi metsävaratietojärjestelmä ja sen soveltaminen käytäntöön kilpailuneutraalisti. Metsätalouden yrittäjyyden kehittämisen tiellä on monia esteitä, mm. metsäsektorin muutosvastarinta, kilpailun epätasa-arvo, strategisen ketteryyden puute, tietojärjestelmien yhteensopimattomuus, julkisten kannusteiden kilpailua vääristävä vaikutus sekä mahdollinen työvoimapula, etenkin jos metsähakkeen käyttö lisääntyy ennustetusti. Lisäksi on monia organisaatioiden sisäisiä ja niiden välisiä kehityksen esteitä. Ehdotetut toimenpiteet kohdistuvat näiden esteiden poistamiseen. Metsäalan organisaatioiden on lähes mahdotonta uusiutua itseohjautuvasti, sillä kyseessä ovat liian monet työpaikat ja omat edut. Tarvitaan poliittista tahtoa ja osapuolten keskinäistä luottamusta. 1

8 SUOSITUKSET Suositukset ja toimenpide-ehdotukset näiden toteuttamiseksi ovat seuraavat: Tärkeimmät suositukset ovat seuraavat: 1. Metsänomistajille suunnattujen palvelujen tuottaminen markkinalähtöisesti, kustannustehokkaasti ja tuottavasti 2. Verkostomalli ja portaali metsäomaisuuden hoitamiseen arvoketjuajatteluun perustuen 3. Yksityismetsätaloudesta tehdään kannattavaa elinkeinotoimintaa Ruotsin markkinaehtoisen mallin mukaisesti 4. Liiketoimintaosaamisen kasvattaminen metsäsektorin koko arvoketjussa 5. Puunhankinnan logistiikan tehostaminen mittakaavaetuja hyödyntäen 6. Metsäorganisaatiorajat ylittävät alueelliset puuhuollon toimintamallipilotit 7. Metsäteollisuuden kansainvälisen toimintaympäristön yhdenmukaistaminen Suositukset on kuvattu tarkemmin luvussa Metsänomistajille suunnattujen palvelujen tuottaminen markkinalähtöisesti, kustannustehokkaasti ja tuottavasti Toimenpide-ehdotukset: 1.1. Huippuseminaari, joka antaa siunauksensa puuntuotannon kannattavuuden ja kysyntälähtöisyyden edistämiselle ja merkittävälle puuntuotannon kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiselle. Asian vieminen myös seuraavaan hallitusohjelmaan on tärkeää, koska ilman poliittista mandaattia asia ei välttämättä etene Huippuseminaari toimii lähtölaukauksena innovatiivisista ja muutoshakuisista metsänomistajista ja palveluntarjoajista (noin 10 henkilöä) koostuvan Kannattava metsä -foorumin perustamiselle, joka luo nopealla aikataululla käytännön toimenpidemalliehdotukset sille, miten metsätalouden kannattavuutta parannetaan ja miten palvelutarjonta järjestetään markkina- ja asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti (kuluttajajärjestöt mukaan). Foorumin toimeksiantoon kuuluvat seuraavat asiat: - Uusien toimintamallien ja kannustimien löytäminen metsänomistajien palvelutarjontaan; mm. tilaaja-tuottajamalli, palveluseteli, sijoitusneuvonnan lisääminen ja metsätalouden kannattavuuden parantaminen - Uudenlaisten, metsäorganisaatioiden rajat ylittävien toimintamallien, verkostoitumispilottien, ja ideoitten kehittäminen (vrt. puunkorjuun metsäkoneiden siirtorenkaat ja henkilöpoolit, joiden kehittäminen jo meneillään) - Metsänhoito- ja parannustöiden, puunkorjuun ja kuljetuksen sekä muiden palveluiden hinnoittelun kehittäminen, ml. hinnoittelun läpinäkyvyys ja toimenpiteiden kustannustehokkuus, riskin jakaminen ja aito kilpailuttaminen - Metlan Metsänomistaja 2010 tutkimuksen kehittäminen reaaliaikaiseksi barometriksi, joka auttaa palveluyrityksiä suuntaamaan markkinointia oikein - Metsänomistajaportaalin käyttötarvekartoitus jatkotyötä varten (ks. suositus 2) - Metsäsuunnitelman ja metsänkäsittelyohjeiden muokkaaminen tukemaan asiakaslähtöistä metsänkäsittelyä. (Maa- ja metsätalousministeriö on jo käynnistänyt keskustelun metsänhoitomenetelmistä) - Metsänviljelyn laatuseurannan standardin toimeenpanon edistäminen. 2

9 2. Verkostomalli ja portaali metsäomaisuuden hoitoon arvoketjuajatteluun perustuen Toimenpide-ehdotus: 2.1. TEM ja MMM aloittavat koordinointihankkeen portaalin kehittämiseksi (konsulttihanke tai työryhmä). - Ensimmäinen askel on tehdä kattava inventaario kaikista olemassa olevista sähköisistä metsänomistajapalveluista. - Sen jälkeen laaditaan työsuunnitelma ja kustannusarvio kattavan ja teknisesti laajenemiskykyisen valtakunnallisen sähköisen metsänomistajapalveluita tarjoavan portaalin rakentamiseksi. Tekniset ratkaisut tulee tehdä niin, että järjestelmä on mahdollista integroida muihin järjestelmiin. Jo olemassa oleviin toimiviin järjestelmiin tehdään linkit. - Järjestelmä toteutetaan ja tehdään se tutuksi metsänomistajille ja muille toimijoille. 3. Yksityismetsätaloudesta tehdään kannattavaa elinkeinotoimintaa Ruotsin markkinaehtoisen mallin mukaisesti Toimenpide-ehdotukset: 3.1. Selvitetään Ruotsin yksityismetsätalouden parhaat käytännöt ja verrataan niitä Suomen järjestelmään. Ruotsissa yksityismetsätalous toimii markkinaehtoisesti, KEMERA-järjestelmää ei ole, puumarkkinat toimivat ja edunvalvontajärjestelmä on selkeä. Vertailuun sisällytetään mm. yksityismetsätalouden organisaatiot, lainsäädäntö, verotus, keskeiset palveluketjuvaihtoehdot, tukijärjestelmä, edunvalvonta, lisäarvon tuottaminen (ml. laatuhinnoittelu), tuottavuus, riskinjako, funktionaalinen tulonjako ja kilpailuttamisen aitous/kilpailuneutraliteetti. Kartoitus antaa eväitä sille, miten markkinalähtöisyyttä ja läpinäkyvyyttä Suomen yksityismetsätaloudessa voitaisiin parantaa. Vertailu tehdään ulkopuolisen tahon toimesta Metsäntutkimuslaitos kehittää sekä metsätalouden kannattavuusseurantaa että luo puuntuotannon kustannusten ja tuottavuuden seurantajärjestelmän yhdessä alan toimijoiden kanssa. Metsätalouden kannattavuuden seuraaminen edellyttää luotettavia kannattavuusmittareita; tarvitaan sekä absoluuttisia että suhteellisia tunnuslukuja, ml. metsäpääoman (puuston) arvonmuutos, rahoituskustannukset ja verotus, jotta metsätalouden tuottoa voidaan verrata vaihtoehtoisiin sijoitusmahdollisuuksiin. Makrotason keskimääräisestä kannattavuusajattelusta on aika siirtyä yksittäisten metsänomistajien sijoitusneuvontaan (esim. milloin päätehakkuu kannattaa tehdä, mikä on intensiivisellä metsänhoidolla saatava kate verrattuna hoitamattoman metsän tuottoon, jne.). On myös tarpeen koota yhteen koneyrittämisen kannattavuudesta tehtyjen selvitysten tulokset ja kehittämisehdotukset ja panna ne käytäntöön Tarkemman selvityksen tekeminen REIT -kiinteistörahastomuotoisesta metsänomistuksesta pilottihankkeena esimerkiksi seurakunnan tai kunnan metsäomaisuuden uudelleen järjestämisen puitteissa nykyisen lainsäädännön puitteissa sekä mahdollisen uuden metsäosakeyhtiölain mukaan (muut toimenpiteet jo meneillään) Edistetään lainsäädännön kehittämistä ammattimaista metsänomistamista tukevaksi, mukaan lukien metsäosakeyhtiölain säätäminen. 3

10 4. Liiketoimintaosaamisen kasvattaminen metsäsektorin koko arvoketjussa Toimenpide-ehdotukset: 4.1. Aalto-yliopiston toimintatapaa (kauppa, tekniikka ja taide -kolmiyhteys), sovelletaan myös metsäsektorille ja metsäalan korkeakoulutukseen. Parhaillaan on meneillään mm. metsänhoitajakoulutuksen uudistaminen ja siihen voi vielä aktiivisesti vaikuttaa. Aktiivista yhteistyötä tarvitaan myös akselilla TEM/MMM/OPM Metsäsektorin toimijat edistävät yrittäjyyttä. Yrittäjyyden tukemiseen ja yrityksen perustamiseen antavat useat tahot neuvoja. Tarjolla on valmennusta, neuvontaa, tukea ja verkostoja. Rahoitustakin on saatavilla useasta eri lähteestä. Lisäksi on olemassa yrityshautomoita, jotka tarjoavat aloittelevalle yrittäjälle tilat ja tietyt palvelut ilmaiseksi Oppisopimuskoulutusjärjestelmä on uudistettava palvelemaan paremmin korjuukoneyrittäjien tarpeita Mentoroinnin aktiivinen lisääminen eri alueilla. Esim. pääkaupunkiseudulla yritysmentorointia järjestävät yhteistyössä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöt. Metsänhoitajaliitto järjestää mentorointia metsänhoitajatutkintoa opiskeleville ja Naismetsänhoitajat ry metsäopiskelijanaisille Metsätalouden edistämisorganisaatioita on myös koulutettava kilpailuttamisessa ja hankintalain soveltamisessa. Kilpailutuksessa on otettava huomioon sekä hinta että laatu Metsäntutkimuksenlaitoksen Parkanon yksikön vetämä Lisää työtä metsäyrittäjyydestä hanke tarjoaa hyviä, jo testattuja toimintamalleja metsäyrittäjyyden, ml. liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. 5. Puunhankinnan logistiikan tehostaminen mittakaavaetuja hyödyntäen Toimenpide-ehdotukset: 5.1. Käynnistetään alan toimijoiden välinen kehittämishanke korjuun kausitasausjärjestelmän käyttöön ottamiseksi. Sen avulla voidaan edistää yrittäjäkentän asiakaspohjan laajenemista ja alan sisällä uutta ajattelutapaa Edellä mainitun, uusien toimintamallien käyttöönottoa helpottavan tietojärjestelmäkehitystyön toteutus. Hankkeen johtajaksi ja kausitasausjärjestelmän koordinaattoriksi esitetään Metsäkeskusta. Metsäkeskuksen asema puunhankinnan logistiikan organisoinnin kannalta on neutraali ja sen ylläpitämiä ja hallinnoimia tietokantoja voitaneen hyödyntää hankkeen toteutuksessa. Tietojärjestelmäkehitystyön osalta esitetään Jyväskylän yliopistossa valtioneuvoston osaamiskeskusohjelman puitteissa 2009 toteutetun esiselvitystyön tulosten hyödyntämistä. Esiselvitystyön tuloksena laadittiin projektisuunnitelma Semantic Web-teknologiaan perustuvan - alustaratkaisun toteutuksesta. 4

11 6. Metsäorganisaatiorajat ylittävät alueelliset puuhuollon toimintamallipilotit Toimenpide-ehdotus: 6.1. Alan liiketoimintamallien uusiutumisen vauhdittamiseksi järjestetään alueelliset puuhuollon kehittämisen kick off tilaisuudet Metsäalan strategiaohjelman puitteissa. Tilaisuudet järjestetään maakunnittain ja niihin kutsutaan laaja-alaisesti alueen kehittämis- ja koulutusorganisaatiot sekä metsäsektorin organisaatiot. - Tilaisuudessa esitellään Kainuussa meneillään oleva Kehittyvä puuhuolto hanke ja sen pohjalta laadittu ns. pilottisalkku, joka sisältää joukon ennalta valmisteltuja kokeiluhankeluonnoksia. Osallistujille jaetaan myös lomake, johon heitä pyydetään kirjaamaan yhteystietonsa sekä esittelyn ja ryhmäideoinnin päätteeksi heitä kiinnostava pilottihanke. - Ennalta valmisteltujen kokeiluhanke-esitysten lisäksi osallistujilla on mahdollisuus tuoda esiin muita heitä kiinnostavia hankeideoita. - Esittelyn päätteeksi tilaisuuden vetäjä koostaa samoista piloteista kiinnostuneista henkilöistä työryhmät. - Tilaisuuden aikana osallistujille annetaan tiivis projektijohtamisen koulutus, minkä aikana potentiaaliset pilottiryhmien jäsenet tuodaan yhteen mm. harjoitustehtävien avulla. - Alueelliset hankerahoittajat esittelevät palvelujaan ja antavat käytännön ohjeita rahoituksen hakemiseen, jotta kiinnostusta herättäneet pilotit saadaan käynnistettyä. Metsäalan strategiaohjelman puitteissa järjestettävien kick off tilaisuuksien tuloksena saadaan jalkautettua laajamittaisesti Kehittyvä puuhuolto hankkeen anti metsäalan organisaatioiden käyttöön. Ohjelman puitteissa toteutettavien tilaisuuksien avulla käynnistetään myös alueellisten koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden ja yritysten välinen yhteistyö. Tilaisuuden päätteeksi valitaan alueellisen puuhuollon kehittämishankkeesta johtovastuun ottava organisaatio, joka panee toiminnan liikkeelle. 7. Metsäteollisuuden kansainvälisen toimintaympäristön yhdenmukaistaminen Toimenpide-ehdotukset: 7.1. TEM selvittää, miten suomalaisten metsäyritysten kilpailukykyä voitaisiin parantaa etenkin kehittyvillä markkinoilla ja myös kehitysmaissa ns. sosiaalisen riskin hallinnan kautta, joka auttaa yhdenmukaistamaan toimintaympäristöä. Nopeakasvuisia istutusviljelmiä perustavien suomalaisten metsäyritysten kansainvälinen kilpailukyky paranisi, jos myös tärkeimmät kilpailijat ovat tietoisia sosiaalisen kestävyyden vaatimuksista ja joutuvat toteuttamaan tällaisia investointeja Metsäalan palveluyritysten mahdollisuudet kansainvälistymiseen pitäisi selvittää pitkäjänteisen vientitoiminnan rakentamiseksi. Tulisi kartoittaa toimijoiden (esim. koneyrittäjät) keskeiset kokemukset, joista ulkomaille lähtevien pitäisi olla ehdottomasti tietoisia virheinvestointien välttämiseksi. Koneyrittäjien liitolla voisi olla keskeinen rooli vientiverkoston pystyttämisessä/koordinoinnissa, ja työtä voisi tukea/jatkaa esim. TEM/Finpro. Muut suositukset koskien TEM:n rahoitusinstrumentteja yrittäjille ja kotimaista mediakampanjaa Puusta Poweria on esitetty luvussa 9. 5

12 1. JOHDANTO Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa -selvityksen taustalla on Työ- ja elinkeinoministeriön alla käynnistetty metsäalan strateginen ohjelma. Ohjelma on käynnistänyt yhtenä painopistealueenaan tämän metsäpalveluliiketoiminnan tilannetta ja potentiaalia selvittävän työn. Tavoitteena on metsiin kytkeytyvien liiketoimintojen kehittäminen ja alan yrittäjyyden/yritysten toimintaedellytysten parantaminen (toimeksianto on esitetty liitteessä 1). Tavoitteena oli selvittää seuraavia asioita metsätalouden yrittäjätoiminnan laajentamisen ja kasvun mahdollisuudet vaihtoehdot ja markkinapotentiaali kotimaassa ja ulkomailla mahdolliset kehityksen esteet metsään kytkeytyvien liiketoimintojen kehittäminen ja alan yrittäjien/yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Suositukset perustuvat seuraaviin lähteisiin: Induforin ja Minna Lappalaisen asiantuntemus haastattelut (10 haastateltua eri organisaatiosta) KMO 2015 ennakkoarviointi aikaisemmat tutkimukset, esitykset ja artikkelit (lähdeluettelo on liitteessä 2) selvitykset vertaismaista tilastoanalyysi. Työssä on hyödynnetty laaja-alaisesti olemassa olevia työryhmäraportteja sekä muita selvityksiä. Suomessa on ja 2000-luvuilla laadittu yllättävän suuri määrä selvityksiä tähänkin aiheeseen liittyen. Harvat niistä ovat johtaneet toimenpiteisiin ja välittömään muutokseen. Sektorilla vallitsee suuri muutosvastarinta, jonka ensimmäinen torjuntareaktio on tehdään asiasta selvitys ja selvityksen valmistuttua todetaan, että vaara on ohi, eikä käytännön toimenpiteitä tarvita, etenkään jos poliittista painetta ei ole. Selvitysten laatiminen on kuitenkin kallista ja se tehdään useimmiten julkisella rahalla. Siksi on vastuutonta olla käyttämättä hyväksi jo tehtyä työtä. Vastuun muutoksesta on oltava julkisella sektorilla. Kansallisen metsäohjelman 2015 alla on kiitettävästi alettu ottaa huomioon metsätalouden toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset. Kaikki metsäsektorin toimijat myöntävät, että nyt alalla on kriisitilanne ja tarvitaan suuria muutoksia metsätalouden toimenpiteiden kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Nyt on oiva tilaisuus ja pakko toteuttaa vaaditut muutokset. Työn lähtökohtana olivat seuraavat ajatukset: Palvelu-, asiakas- ja kysyntälähtöisyys. On siirryttävä puuntuotantolähtöisestä ajattelusta asiakaslähtöisyyteen. Toiminnan tehokkuus ja sitä kautta koko arvoketjun kannattavuuden parantaminen yrittäjyyteen pohjautuen. Suomessa on korkea kantohinta ja olemme kaukana päämarkkinoilta. Ainoa keino selviytyä on parantaa koko sektorin tehokkuutta. Organisaatioiden toimintatavoissa on suosittava arvoa tuottavia mekanismeja ja pyrittävä eroon arvoa tuhoavista toimintatavoista ( kollektiivinen sokeus ). Julkisen sektorin vastuulla on, että Suomessa on tulevaisuudessa puuta ja hyväkuntoista metsää. Emme tiedä vielä tarvitaanko parin-kolmen sukupolven kuluttua raakapuuta vai ilmastohyötyjä, mutta meidän sukupolvemme vastuulla on, ettei metsiä tuhota, eikä puuvaroja päästetä häviämään. Työn edistyessä laadittiin ensin 12 suosituskokonaisuutta keskustelun pohjaksi, ja näistä valittiin seitsemän suositusta jatkotyöskentelyä varten. 6

13 2. METSÄSEKTORIN ARVOKETJU 2.1 Metsäsektorin arvoketjuajattelu Tässä selvityksessä metsätalouden toiminnat (metsänhoito- ja perusparannus, puukauppa, puun korjuu ja kuljetus ja muut vastaavat toiminnat) nähdään arvoketjuna, joka tuottaa lisäarvoa kuluttajille (Kuva 2.1). Metsäsektorin arvoketjun analysointi auttaa selvittämään, kuinka kustannustehokkaasti metsäsektorin organisaatiot yksin ja/tai yhdessä kykenevät tuottamaan lisäarvoa ketjun eri vaiheissa. Loppukäyttömarkkinoiden tarpeet määrittävät sen, mistä koettu lisäarvo muodostuu ja kaikki toiminnot, jotka eivät palvele lisäarvon muodostumista, toimivat kilpailun esteenä. Kuva 2.1 Metsäsektorin arvoketju Metsänomistaja Tree Tree Tree Metsänhoito Muut palvelut Hakkuun suunnittelu Tree Metsän uudistaminen Puukauppa Luonnonarvokauppa Loppuasiakas Kuljetus Korjuu Jakelu Jalostus 2.2 Selvityksen palvelutarjonnan rajaus: puupohjaiset tuotteet ja muut ekosysteemipalvelut Metsiä hoidetaan ja käytetään tulevaisuudessa hyvin kokonaisvaltaisesti. Pelkän puutavaran ja muiden metsäntuotteiden, kuten marjojen, sienten ja virkistyksen lisäksi, metsät tuottavat lisääntyvästi myös muita ekosysteemipalveluja. Näitä ovat mm. virkistys-, luonto- ja ympäristöpalvelut sekä hiilensidonta, joilla tulevaisuudessa tehdään lisääntyvästi luonnonarvokauppaa (Kuva 2.2). Jo lähitulevaisuudessa puhutaan metsien taloudellisesta kokonaishyödystä, joka muodostuu sekä metsän käyttöarvoista että ei-käyttöarvoista. Ekosysteemipalvelut ovat tulleet jäädäkseen ja muodostavat tulevaisuudessa puuntuotannon kanssa metsien hoidon ja käytön toimintakehikon. 7

14 Kuva 2.2 Metsien hyödyt METSIEN TALOUDELLINEN KOKONAISHYÖTY, EKOSYSTEEMIPALVELUT Käyttöarvot Ei-käyttöarvot SUORAT KÄYTTÖARVOT (a) EPÄSUORAT KÄYTTÖARVOT (b) ODOTUSARVOT (c) OLEMASSAOLO- ARVOT (d) Suorasta käytöstä kertyvä hyöty kuten: - puutavara - muut metsäntuotteet - asuminen - vapaa-aika ja virkistys - kasvien geeniaines - jne... Ympäristölliset vaikutukset kuten: - hiilen sidonta - biodiversiteetti - mikroilmaston tasaaminen - ilman saastumisen vähentäminen - ravinteiden kierrätys - valuma-alueet Mahdollisuus metsän tuottamiin tulevaisuuden hyödykkeisiin, joita luetellaan esimerkeissä a) suorat käyttöarvot ja b) epäsuorat käyttöarvot Metsän pysyvä itseisarvo huolimatta metsän varsinaisesta käytöstä. Tällaisia arvoja ovat mm. - kulttuuriset arvot - perinnölliset arvot - jäämistöarvot - esteettiset arvot - jne... Kansallisesta metsäohjelma (KMO) 2015-asiakirjasta onkin nähtävissä, että metsäpolitiikassa otetaan jo kasvavasti huomioon muut kuin puupohjaiset tuotteet. Tunnustetaan, että kysyntää on myös bioenergialle ja muille uusille tuotteille, kuten myös virkistykselle, luontopalveluille, luonnon monimuotoisuudelle, ja sosiaalisille, kulttuurisille ja esteettisille palveluille, vaikka ekosysteemipalvelukäsitettä ei vielä virallisesti hyväksytty KMO valmisteluprosessissa metsäpolitiikan toimintakehikoksi. Tässä selvityksessä keskitytään toimeksiannon mukaisesti pääasiassa puupohjaisiin tuotteisiin ja bioenergiaan ja niiden kysynnän kasvutrendeihin. Muiden tuotteiden tarjoamaa markkina- ja palvelutarjontapotentiaalia sivutaan vain hyvin lyhyesti. Puukauppa, raakapuun hinnoittelu ja vastaavat asiat eivät ole kuuluneet tämän selvityksen toimeksiantoon, vaan näistä MSO on teettänyt erillisselvityksen, samoin kuin energiapuusta. Puupohjaisten tuotteiden kysynnän kasvutrendit Metsätalouden perinteisen tuotteen, raakapuun, kysyntä on johdettua kysyntää, joka on peräisin puutuotteiden sekä massa-, paperi- ja kartonkituotteiden markkinoilta. Metsäteollisuus puolestaan myy tuotteensa loppuasiakkaille. Metsäteollisuuden tuotannon on ennustettu vähentyvän voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä, mikä on seurausta uusien laajennusinvestointien puutteesta ja heikon kilpailukyvyn laitosten sulkemisesta (Kuva 2.3). Tämä koskee erityisesti paperi- ja kartonkiteollisuutta, mutta osin myös puutuoteteollisuutta, jossa on sekä ylikapasiteettia että osin vanhentuneita tuotantolaitoksia. 8

15 Kuva 2.3 Metsäteollisuuden tuotannon trendi, 2020 ennuste Paperi ja kartonki (milj. t) Massat (milj. t) Puutuoteteollisuus (milj. m³) e 2020e Lähde: Tilastopalvelu, Metsäteollisuus ry ja 2020 Hetemäki & Hänninen Metsäteollisuuden ainespuun käyttö (ml. tuontipuu) oli 66,3 miljoonaa m 3 vuonna 2008, kun metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 4,7 miljoonaa m 3 (Kuva 2.4). Metsistä kerättävän biomassan hyödyntämisen energiakäytössä (poltto, polttonesteet) ennakoidaan kasvavan nopeasti tulevaisuudessa, tosin perustuen pitkälti odotuksiin tulevista investoinneista ja poliittisista päätöksistä. Toistaiseksi konkreettisia investointeja on kuitenkin tehty hitaasti. Vuonna 2020 (optimistiset) ennusteet (Kuva 2.5) arvioivat puun energiakäytön olevan noin 12 miljoonaa m 3. KMO ennusteen mukaan 8-12 miljoonan m 3 taso saavutettaisiin vuonna Kuva 2.4 Puunkäyttö Suomessa, e 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 milj. m³ Metsähake* Metsäteollisuus, tuontipuu Metsäteollisuus, kotimainen ainespuu * Pientalojen ja lämpö- ja voimalaitosten käyttämä metsähake Lähde: Metinfo, Ennusteet: Hetemäki & Hänninen (2009), KMO, Indufor. 9

16 Kuva 2.5 Metsähakkeen vuotuinen energiakäyttö ja tavoitteet 2020 asti 14 milj. m³/vuosi e2015e2020e Lähde: Metinfo, Metsäntutkimuslaitos KMO Pitkän aikavälin ilmastostrategia, TEM. 2.3 Keskeiset palvelutarjoajat Metsätalouden palveluista suurin osa tuotetaan suoraan metsänomistajille, mutta välillisesti myös kuluttajille. Metsänomistajille on nykyään tarjolla erittäin iso määrä erilaisia palveluita, joista keskeisimpiä ovat seuraavat: puukauppa, puun korjuu ja kuljetus metsänhoito- ja perusparannus metsäluonnonhoito (laatu- ja ympäristöasiat) metsäverotus arviointi, tiedotus, koulutus ja neuvonta sijoitusneuvonta energiapuun korjuu uudet metsänomistusmuodot (mm. Tornator, metsärahastot) erilaiset kehittämishankkeet metsäsertifiointi Näitä palveluja tuottaa iso joukko organisaatioita sekä muita palvelutuottajia, joista tärkeimpiä ovat metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset, metsäyhtiöt, koneyrittäjät, metsäyrittäjät, pankit jne. Erilaiset palvelut ja palvelutuottajat on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteessä 3 ja yksityismetsätalouden keskeiset organisaatiot liitteessä 4. Suomalaisessa yksityismetsätaloudessa metsänhoitoyhdistyksillä, jotka ovat voittoa tavoittelemattomia yksityisoikeudellisia yhdistyksiä, on keskeisin rooli sekä puukaupassa että metsänhoitopalveluiden tuottamisessa. Metsänhoitoyhdistyksillä on hallitseva asema niin puunmyyntisuunnitelmien teossa kuin metsänhoitopalveluiden tuottamisessa (Kuva 2.6). Täten yhdistykset pystyvät erittäin pitkälle vaikuttamaan metsätalouden kentän toimintaan. Yhdistysten tekemät puunmyyntisuunnitelmat kattavat noin 70 % kokonaismyyntimäärästä. Yhdistysten asemaa puukaupassa vahvistaa merkittävästi se, että lakisääteisiä metsänhoitomaksuja saa käyttää puunmyyntisuunnitelmien tekoon. Lisäksi yhdistykset kilpailuttavat noin 40 % yksityismetsien myyntimääristä valtakirjakaupalla ja ohjaavat/toteuttavat prosenttia metsänhoitotöistä, jolloin yhdistykset joko käyttävät omia metsureitaan, urakoitsijoita tai metsätalousyrittäjiä. Metsänhoitoyhdistykset tekevät myös mm. tilasuunnittelua, tila-arvioita ja 10

17 -kauppaa, jne. Suorittavasta työstä yrittäjät ja urakoitsijat tekevät 94 %, ja metsänhoitoyhdistys itse vain 6 %. Metsurien keski-ikä on kuitenkin jo 61 vuotta ja heidän korvaamisensa on vaikeaa. Laki metsänhoitoyhdistyksistä (Mhy-laki, 534/1998) edellyttää, että metsänhoitoyhdistys kohtelee sekä kaikkia puunostajia että metsänomistajia tasapuolisesti. Laki myös mahdollistaa metsänhoitomaksujen keräämisen, joka koostuu kiinteästä perusmaksusta ja metsähehtaarikohtaisesta maksusta. Metsänhoitomaksun käyttökohteet on tarkoin määritelty laissa ja asetuksissa. Metsänhoitomaksujen osuus on noin 30 % metsänhoitoyhdistysten tuloista. Muita tulolähteitä ovat mm. toimitusmaksutulot, metsänparannustöiden suunnittelu- ja työnjohtokorvaukset sekä hankintapalvelupalkkiot. Käytännössä metsänomistajien tasavertaisuus ei kuitenkaan eri paikkakunnilla toteudu, koska metsänhoitoyhdistysten palvelutarjonnassa on erittäin isoja eroja. Metsänhoitoyhdistyksiä on kaikkiaan 113, joista runsaalla 30:lla on palveluksessaan vain 1-2 toimihenkilöä, jotka pystyvät hoitamaan vain keskeisimmät palvelut alueensa metsänomistajille. Nämä yhdistykset eivät ole kehittäneet palvelujaan ja niiden tuloista suurin osa tullee metsänhoitomaksuista. Isoja kilpailukykyisiä metsänhoitoyhdistyksiä arvioidaan olevan noin 35 kappaletta. Niiden palveluvalikoima on laaja ja toiminta tehokasta, lisäksi niiden riippuvuus metsänhoitomaksusta on vähäinen. Kuva 2.6 Metsänomistajien keskeisimmät palveluketjuvaihtoehdot PALVELUN TARJOAJA HAKKUUN SUUNNITTELU PUUKAUPPA PUUN KORJUU & HANKINTA METSÄNHOITOTYÖT MUUT PALVELUT METSÄNHOITO YHDISTYS Mhy:n suunnittelu kattaa n. 70% myydystä puumäärästä Mhy:n valtakirjakauppa kattaa n. 40% myydystä puumäärästä Mhy korjuupalvelu kattaa 13% hakatusta puumäärästä. Tekijänä Mhy tai urakoitsija. Mhy:t hoitavat 80% metsänh.töiden toteutuksesta. Tekijänä Mhy tai urakoitsija. Neuvonta, ym. Täyden palvelun paketti tai osa ketjusta muille METSÄPALVELU YRITYKSET Tekijänä metsäpalveluyritys Pysty tai hankintakauppa valtakirjalla Tekijänä metsäpalveluyritys tai urakoitsija Tekijänä metsäpalveluyritys tai urakoitsija Neuvonta, tukien hakeminen, ym. Täyden palvelun paketti tai osa ketjusta muille METSÄ TEOLLISUUS YRITYKSET Yhdessä metsäpalveluyritysten kanssa kattaa n. 30% myydystä puumäärästä. Tekijänä yritysten metsäosastot ja tytäryhtiöt. Yritysten sopimusasiakaskaupat & suorat ostot kattavat n. 60% myydystä puumäärästä. Tekijänä yritysten metsäosastot. Pystykaupat kattavat 79% hakatusta puumäärästä. Tekijänä urakoitsija. Yhdessä metsäpalveluyritysten ja omatoimisen työn kanssa kattaa 20% metsänh.töiden toteutuksesta. Tekijänä urakoitsija. Neuvonta, ym. Täyden palvelun paketti tai osa ketjusta muille (jäsenetusopimus, metsäpalvelusopimus, puukaupan yhteistyösopimus) METSÄN OMISTAJA METSÄ KESKUKSET Kaikki osuudet koskevat yksityismetsiä Omatoimiset hankintakaupat kattavat 8% hakatusta puumäärästä.omatoiminen työ Neuvonta, ojitus, metsätiet, metsäsuunnitelmat, viranomaistehtävät Puun korjuu ja kuljetus sen sijaan ovat hyvin pitkälle metsäteollisuusyritysten käsissä, jotka teettävät nämä työt aliurakoitsijoilla. Metsänhoitoyhdistysten korjuu- ja hankintapalvelu urakoi vain noin 10 % kokonaismyyntimäärästä, lähinnä metsänomistajien hankintapuuta ja nyttem- 11

18 min myös merkittävästi energiapuuta. Kaikki isoimmat metsäyhtiöt ovat viimeisten vuoden aikana panostaneet sopimusasiakkuuksien luomiseen tasoittaakseen puun myynnissä ja raaka-aineen saatavuudessa ilmeneviä piikkejä. Yritysten suorat ostot metsänomistajilta ja ostot sopimusasiakkailta kattavat noin 60 % ostetusta puumäärästä. Metsätyöpalvelumarkkinoille on vasta viime vuosina syntynyt muutamia isohkoja metsätyöpalveluyrityksiä, mutta määrä on markkinoihin nähden hyvin pieni, ja nämä myyvät palvelujaan suurelta osin metsänhoitoyhdistyksille. Myös markkinoilla olevat yhden hengen metsuri- ja toimihenkilöyrittäjät myyvät palveluitaan pääosin metsänhoitoyhdistyksille. Metsänhoitoyhdistyksillä on metsätyöpalvelumarkkinoilla tehdyistä metsänhoitotöissä selvä määräävä markkina-asema. Metsänhoitoyhdistysten markkinaosuus metsänhoitotöistä on %. Metsäkeskuksilla, jotka ovat julkisoikeudellisia laitoksia on kolmenlaisia tehtäviä eli metsähallinnon viranomaistehtävien hoito, metsätalouden edistäminen ja näitä toimintoja tukeva elinkeino/liiketoiminta. Liiketoiminta käsittää metsänomistajien tilaamien tilakohtaisten metsätaloussuunnitelmien laatimisen sekä kunnostusojitus- ja metsätiehankkeiden suunnittelun ja urakoinnin. Metsäkeskukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa. Tuloista noin 60 % on valtionapua. Metsäkeskuksilla ei ole mitään roolia puukaupassa. Koska metsäkeskukset ovat alueillaan hyvin itsenäisesti toimia organisaatioita, niiden toimintamallit poikkeavat toisistaan ja niiden palvelutarjonta ei kohtele kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti. Myöskään metsäkeskusten toiminta ei kaikilta osin täytä kilpailuneutraliteetin vaatimuksia. 2.4 Palveluiden kysynnän tulevat muutokset - metsänomistajakunnan muutostrendit Suurten ikäluokkien luopuessa metsäomistuksesta vuoden 2020 jälkeen metsänomistajakunnassa syntyy radikaali muutos, vaikka vuoden 2010 alusta voimaan tulevan perintöverouudistuksen on arvioitu edistävän metsätilojen jäämistä perikuntien haltuun pitkiksi ajoiksi. Vuoden 2020 jälkeinen uusi metsänomistajasukupolvi eroaa monella tavalla edeltäneistä sukupolvista. Metsiin liittyvät arvot ja näkemykset ovat erilaisia, ja heidän saavuttamisekseen tarvitaan uusia keinoja. Metlan Perhemetsätalous ja metsäpolitiikka hankkeen alla toteutettu Metsänomistaja 2010 tutkimus on tuottanut yksityiskohtaisia tuloksia metsänomistajakunnan muutoksesta. Tutkimuksen alla on myös kehitteillä yksityismetsätalouden seurantajärjestelmä, joka tuottaa määrävälein peruskuvauksen metsänomistajakunnasta ja sen käyttäytymisestä. Järjestelmään sisältyy myös nykyisten metsänomistajien lapsia tai lastenlapsia koskeva tutkimus, jonka avulla saadaan tietoa tulevista metsänomistajista ja heidän suhtautumisestaan metsiin ja niiden käyttöön. Tutkimuksessa arvioitiin metsänomistajien tavoitteita, ja päädyttiin seuraaviin ryhmiin: Monitavoitteiset: oman metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt, taloudellinen turvallisuus, säännölliset tulot sekä työtilaisuudet ja ulkoilu tärkeitä Virkistyskäyttäjät: painottivat aineettomia näkökohtia kuten luonnon- ja maisemansuojelua sekä ulkoilumahdollisuuksia Metsästä elävät: tärkeitä tavoitteita olivat työtilaisuudet ja ulkoilu, vaikkei metsä liene monellekaan tärkein tulon lähde Taloudellista turvaa korostavat: tärkeitä tavoitteita olivat metsän tuoma taloudellinen turvallisuus ja sen merkitys sijoituskohteena sekä säännölliset puunmyyntitulot Epätietoiset: eivät asettaneet erityisiä tavoitteita metsänomistukselleen. PTT:n uusiin metsänomistajiin kohdistuvassa tutkimuksessa (Rämö, Toivonen, 2009) haastateltiin 2000-luvulla omistajiksi tulleita, keskimäärin 54-vuotiaita metsänomistajia. Tutkimukset tukevat toisiaan. Osa uusista metsänomistajista painottaa metsäkiinteistön arvon nousuun liittyviä ominaisuuksia, eli he näkevät metsän puhtaana kiinteistösijoituksena. Sekä kiinteistön 12

19 arvonnousua että metsänhoitotöiden tekoa korostavat asuvat tyypillisesti maaseudulla ja taajamissa. Heidän tiloihinsa ei kuulu peltoa, vaan ne ovat puhtaasti metsätiloja. Metsien hyvä hoito on uusien metsänomistajien mielestä tärkeää. Hyvän metsänhoidon avulla uudet metsänomistajat pyrkivät parantamaan sekä metsiensä taloudellista tuottoa että virkistyskäyttömahdollisuuksia. Metsiinsä kohdistuvien toimenpiteiden määrittelyssä ja toteutuksessa uudet metsänomistajat käyttävät mielellään ammattilaisten asiantuntemusta ja apua. Metsäasioiden ja -töiden omatoimiseen hoitamiseen uusilla metsänomistajilla on myös kiinnostusta ja periaatteellista halukkuutta. Käytännössä mahdollisuuksia omatoimisuuteen rajoittavat ajan ja kaluston puute sekä heikot tiedot ja taidot metsäasioissa. Pitkä metsätilan ja asuinpaikan välinen etäisyys nousee omatoimisen työskentelyn rajoitteeksi erityisesti suurissa kaupungeissa asuvilla metsänomistajilla. Enemmistö uusista metsänomistajista huolehtii itse paperitöistä sekä kevyistä metsänhoitotöistä, kuten esimerkiksi istutuksesta. Yleisimmin ulkopuolisilla teetetään puunkorjuu. Tärkeimmät metsällisen tiedon lähteet uusilla metsänomistajilla ovat metsäsuunnitelma, Metsälehti ja Maaseudun Tulevaisuus. Suurimmissa kaupungeissa asuville metsänomistajille sanomalehdet ovat tärkein tietokanava metsäasioissa. Metsäorganisaatioista tärkeimmäksi nousee metsänhoitoyhdistys. Seuraavina ovat metsäkeskus ja metsäyhtiöt. Tärkeimmät tietokanavansa uudet metsänomistajat arvioivat yleensä myös luotettaviksi. Organisaatioiden luotettavuudesta esiintyy kuitenkin epävarmuutta, mikä johtunee ainakin osittain siitä, että uudet metsänomistajat kokevat metsäorganisaatioiden tehtävät usein epäselviksi ja päällekkäisiksi. Metsänomistajat ovat palveluiden suhteen aiempaa vaativampia ja hintatietoisempia, ja arvioivat kannattavuutta ja sijoitusten tuottoa nykyistä enemmän. Osa metsänomistajista hoitaa asioita ja tekee töitä itse niin paljon kuin mahdollista ja käyttää ulkopuolista apua vain pakottavissa tilanteissa. Toiset puolestaan antavat kaikki metsätyöt ja metsäasiat ulkopuolisten hoidettavaksi esimerkiksi tekemällä palvelusopimuksen jonkin palvelutarjoajan kanssa. Melko yleistä on, että uudet metsänomistajat hoitavat paperiasiat itse, mutta teettävät metsänhoitotyöt ja puukaupat ulkopuolisilla. Osa uusista metsänomistajista laskee myös tarkkaan metsänhoidon kustannuksia ja tekee kannattavuusvertailuja erilaisilla vaihtoehdoilla (oma työ / palveluna ostettu työ jne.). Ääriesimerkkinä tulevasta mahdollisesta muutoksesta nuorista, 18-vuotiaista, lähes puolet olisi valmiita kieltämään avohakkuut lailla (Mäkijärvi, 2009). Nuoret pitävät puun energiakäyttöä uhkana monimuotoisuudelle ja yli puolet pidättäytyisi puukaupoista, jos tulisi toimeen muutenkin. Vaikka metsäomaisuuden ja iän kertyessä asenteet hieman muuttunevat, nuorten näkemykset heijastavat nykyisten metsänomistajien näkemyksistä eroavaa kantaa metsän omistamiseen, sen hoitoon ja käyttöön. Tärkeimpiä eroavaisuuksia nykyisten ja vuoden 2020 jälkeen tulevan metsänomistajasukupolvien välillä ovat mm. seuraavat. Uusi metsänomistaja on: yhä useammin syntyperäinen kaupunkilainen etämetsänomistaja paremmin koulutettu parempituloinen palkansaaja tottunut käyttämään palveluita. Lisäksi uusi metsänomistaja: käyttää metsiään monipuolisesti haluaa hoitaa metsiään hyvin myy puuta 13

20 luottaa metsäammattilaisiin käyttää palveluita edellyttää palveluilta ja metsätoimenpiteiltä hyvää laatua ja luontoarvojen huomioon ottamista Lisäksi on huomattava, että metsänomistajiksi tullaan yhä vanhempina. Koska perillisiä on tulevaisuudessa yhä vähemmän, myös pirstoutuminen vähenee. Ikääntymisen, kaupunkilaistumisen ja etämetsänomistajuuden yleistymisen vuoksi metsänomistajista yhä suurempi osa on riippuvaisia neuvonnasta ja ostopalveluista metsien hoidossa sekä korjuussa. Lisäksi uudet kaupunkilaissukupolvet ovat tottuneita ostamaan palveluita. Etämetsänomistajille on oltava tarjolla neuvontaa asuinpaikkakunnalla, tilan sijainnista riippumatta, sillä yhä useammalla on metsätiloja usean kunnan alueella. Pienmetsätilavaltaisuudesta johtuen valtaosa tulevista metsänomistajista tarvitsee palveluita vain harvoin, jolloin on omaksuttava yhden luukun periaate asioitaessa ja keskeinen tieto ja palvelut tai yhteys palveluntarjoajiin on löydyttävä helposti. Tulevaisuudessa metsänomistajien itse suorittaman metsänhoitotyön määrä laskee kaikista yllä mainituista syistä, joten syntyy merkittävää potentiaalia metsänhoitotöiden ammattimaiselle toteuttamiselle. Omatoimisuus vähenee merkittävästi kuitenkin vasta vuoden 2020 jälkeen. Tulevaisuuden metsänomistaja on myös kriittinen ja siksi neuvonnan sijasta tulisi lisätä omavalvontaa ja metsänhoidollisten toimenpiteiden toteuttamisen kannusteena markkinointia syyllistämisen sijasta. Tulevaisuuden metsänomistajakuntaan voidaan myös vaikuttaa yhteiskunnan toimin. Keinoja ovat mm. perintöverotus, omistuksen etuoikeussäädökset, tilakoon kasvattaminen, yhteismetsäedut, yhtiömuotovaihtoehdot, jne. 2.5 Yksityismetsälöiden koko ja mittakaavaetujen hyväksikäyttäminen Metsänhoitomaksua maksavia metsälöitä oli vuoden 2008 alussa kpl, ja niiden keskikoko oli 31 hehtaaria. Metsälöitä oli yhteensä kpl, joiden keskikoko oli 23,6 ha. Alle 10 hehtaarin tiloja on 25 %, hehtaarin tiloja 27 %, hehtaarin tiloja on 30 %, hehtaarin tiloja 13 % ja yli 100 hehtaarin tiloja oli vain 5 %. (Kuva 2.7) Kuva 2.7 Yksityismetsälöiden lukumäärä kokoluokittain lkm < >200 Hehtaaria Lähde: Metinfo, metsäntutkimuslaitos 14

Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa

Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Kilpailukyky 19/2010 indufor oy Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET

METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET METSÄALAN STRATEGINEN OHJELMA METSÄALAN YRITYSTEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN KEHITTÄMINEN TYÖRYHMÄN KEHITTÄMISEHDOTUKSET 19.3.2010 Metsäalan yritysten toimintamahdollisuuksien kehittäminen Elinkeinoministeri

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla Metsien käytön tulevaisuus Suomessa ohjausryhmän kokous Salon Suomusjärvellä 12.5.2009 Katja Lähtinen, Varttunut tutkija Metla,

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy

Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä. Pertti Harstela Metla/Joy Puun saatavuus turvaa metsäsektorin menestystä Pertti Harstela Metla/Joy Metsätalouden merkitys kansan- ja aluetaloudessa Metsätalous Suomessa 1,9 % BKT:stä Pohjois-Karjalassa 6,4 % BKT:stä Metsäsektori

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti

Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa. Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Metsätalouden toimijat löytävät roolinsa Taneli Kolström Tulevaisuusseminaari 3 16.3.2004 Lahti Esityksen sisältö Johdanto Metsätalouden nykytoimijat Tulevaisuuden toimijaryhmät Tulevaisuuden tavoitteet

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Kajaani 18.11.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Työn tulokset 4.11.2013 Rainer Häggblom Vision Hunters Ltd Oy Agenda Mikä on hintaindeksi? Yhteenveto työn tuloksista Miksi raakapuun hintaindeksi? Hintaindkesin plussat

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Miksi töihin Metsäteollisuuteen?

Miksi töihin Metsäteollisuuteen? Miksi töihin Metsäteollisuuteen? 1 24.1.2008 Sari Rämö Kuka olen? Sari Rämö, KTM Tehnyt töitä insinöörien kanssa vuodesta 1990. Pakkausteollisuus SCA joulukuu 2000 SCA Packaging Suomen toimitusjohtaja

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma. tilannekatsaus 24.11.2009. Juha Ojala

Metsäalan strateginen ohjelma. tilannekatsaus 24.11.2009. Juha Ojala Metsäalan strateginen ohjelma tilannekatsaus 24.11.2009 Juha Ojala Metsäteollisuuden jalostusarvo on pudonnut 40% 2000-luvulla Metsäalan strategisen ohjelman ydin: Käynnistää ja toteuttaa metsäalan strategisia

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot