Työ- ja elinkeinoministeriö. Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa. Raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriö. Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa. Raportti"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa Raportti Helsinki

2 Copyright Indufor Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Indufor Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Indufor Oy ei vastaa asiakirjan mahdollisesti sisältämien virheellisten tai puutteellisten tietojen tai suositusten aiheuttamista vahingoista.

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JA SUOSITUKSET 1 1. JOHDANTO 6 2. METSÄSEKTORIN ARVOKETJU Metsäsektorin arvoketjuajattelu Selvityksen palvelutarjonnan rajaus: puupohjaiset tuotteet ja muut ekosysteemipalvelut Keskeiset palvelutarjoajat Palveluiden kysynnän tulevat muutokset - metsänomistajakunnan muutostrendit Yksityismetsälöiden koko ja mittakaavaetujen hyväksikäyttäminen METSÄTALOUDEN YRITYSTOIMINNAN NYKYTILA JA POTENTIAALI Metsätalouden nykytila Metsätalouden tuotos Metsätalouden ja koneyrittämisen kannattavuus Metsätalouden tuottavuus Metsänhoito- ja perusparannustyöt Hakkuut, puunkorjuu ja -kuljetus Energiapuu Metsäsuunnittelu Metsäomaisuuden hoito Luonto- ja maisemapalvelut, muut uudet palvelut Kasvupotentiaali kotimaassa Kasvupotentiaali ulkomailla HAASTATTELUIDEN YHTEENVETO Metsäalan edistämisorganisaatioiden toimintamallit Palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisiksi Yrittäjien toimintamallit ja tehokkuuden parantaminen Kehityksen esteet KEHITYKSEN ESTEET JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEEN Muutosvastarinta Kilpailun epätasa-arvo Tietojärjestelmät Metsäyhtiöiden rakentamat puunhankinnan tietojärjestelmät Metsävaratietojärjestelmä Julkisten kannusteiden kilpailua vääristävä vaikutus Metsälöiden pirstoutuminen TEHOKKUUDEN MUUTOSPOTENTIAALI Toimenpiteet kannattavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi Metsänhoitotöiden koneellistamisen nopeuttaminen Metsätalouden kannattavuuden ja tuottavuuden mittaaminen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen METSÄTALOUDEN TOIMINTAMALLIT VERTAILUMAISSA Ruotsi Itävalta Metsätalouden yrittäjyys Yhdysvaltain itärannikolla UUDET TOIMINTAMALLIT JA VAIHTOEHDOT Metsäalan edistämisorganisaatiot 48 i

4 8.2 Palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisiksi ja kustannustehokkaiksi Metsätalouden palvelutarjonta: verkostoitumisen edistäminen Puunkorjuun palvelutarjonta Puunhankinnan logistiikan tehostaminen mittakaavaetuja hyödyntäen Alueelliset pilotit liiketoimintamallien uusiutumisen vauhdittajaksi SUOSITUKSET JA VAADITTAVAT TOIMENPITEET SUOSITUSTEN TOTEUTTAMISEKSI Metsänomistajille suunnattujen palvelujen tuottaminen markkinalähtöisesti, kustannustehokkaasti ja tuottavasti Verkostomalli ja portaali metsäomaisuuden hoitoon arvoketjuajatteluun perustuen Yksityismetsätaloudesta tehdään kannattavaa elinkeinotoimintaa Ruotsin markkinaehtoisen mallin mukaisesti Liiketoimintaosaamisen kasvattaminen metsäsektorin koko arvoketjussa Puunhankinnan logistiikan tehostaminen mittakaavaetuja hyödyntäen Metsäorganisaatiorajat ylittävät alueelliset puuhuollon toimintamallipilotit Metsäteollisuuden kansainvälisen toimintaympäristön yhdenmukaistaminen Muut suositukset TEM:n rahoitusinstrumentit yrittäjien saataville Puusta Poweria kotimainen mediakampanja 65 LIITTEET Liite 1 Toimeksianto Liite 2 Lähdeluettelo Liite 3 Palveluntarjonta metsänomistajille Liite 4 Yksityismetsätalouden keskeiset organisaatiot 2010 Liite 5 Metsätalouden nykytila - lisäinformaatio Liite 6 Metsätalouden yrittäjyyden kasvupotentiaali - lisäinformaatio KUVALUETTELO Kuva 2.1 Metsäsektorin arvoketju 7 Kuva 2.2 Metsien hyödyt 8 Kuva 2.3 Metsäteollisuuden tuotannon trendi, 2020 ennuste 9 Kuva 2.4 Puunkäyttö Suomessa, e 9 Kuva 2.5 Metsähakkeen vuotuinen energiakäyttö ja tavoitteet 2020 asti 10 Kuva 2.6 Metsänomistajien keskeisimmät palveluketjuvaihtoehdot 11 Kuva 2.7 Yksityismetsälöiden lukumäärä kokoluokittain Kuva 3.1 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä, Kuva 3.2 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä, Kuva 3.3 Puutuoteteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä, ii

5 Kuva 3.4 Yksityismetsätalouden harjoittamisen kannattavuus liiketuloksella mitattuna 17 Kuva 3.5 Kokonaistuottavuus metsäsektorilla 18 Kuva 3.6 Työn tuottavuus metsäsektorilla 18 Kuva 3.7 Metsätalouden työllisyys, Kuva 3.8 Metsänhoito- ja perusparannustöiden kehitys, kaikkien metsänomistajien metsät, Kuva 3.9 Hakkuukertymä ja markkinahakkuut, Kuva 3.10 Hakkuualojen kehitys, kaikki metsänomistajat, Kuva 3.11 Puutavaran kaukokuljetuksen puumäärät, Kuva 3.12 Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa, Kuva 3.13 Yksityismetsien metsäsuunnittelu 24 Kuva 3.14 Käytetyt KEMERA-tuet: metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoito 25 Kuva 3.15 Metsäteollisuuden ainespuun ja metsähakkeen käyttö Kuva 5.1 Lisäarvon luominen metsäsektorilla 33 Kuva 5.2 Puunkorjuun tiedonsiirto useamman kuin yhden asiakkaan yritystoiminnassa. 37 Kuva 8.1 Metsänhoitoyhdistysten ja metsätoimihenkilöiden lukumäärä 50 Kuva 8.2 Yhden luukun periaate metsäomaisuuden palveluntarjontaan: metsäpalveluportaali 51 Kuva 8.3 SilvaNetti 52 Kuva 8.4 Metsäsoppi 53 Kuva 8.5 Tulevaisuuden puunkorjuuyrityksen toiminnanohjaus 55 Kuva 8.6 Semantic Web -teknologiaan perustuvan metsäsektorin pkyritysten toiminnanohjausjärjestelmä 56 Kuva 8.7 Kausitasausjärjestelmä 58 Kuva 8.8 Kehittyvä puuhuolto Kainuussa -hankkeessa toteutettavan puunkorjuuyritysten välisen siirtorenkaan kehityskulku kohti uutta yritystoimintaa 59 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 3.1 Metso-ohjelman toteutuneet ja tavoitellut pinta-alat 25 Taulukko 3.2 Metsätalouden yrittäjyyden vuotuinen kasvupotentiaali kotimaassa vuoteen 2015/16 27 Taulukko 6.1 Metsänhoidon arvioidut työmäärät ja koneellistamisaste vuonna iii

6 LYHENNELUETTELO ALV BKT ELY-keskus EU ha htkk htpv IKI IT KEMERA KMO Medor-hanke MELA Metla Mhy ml. MMM MSO Pl. PTT REIT TEM TIMO TWh UM VILMAT VMI YK Öbf arvonlisävero bruttokansantuote Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan Unioni hehtaari henkilötyökuukausi henkilötyöpäivä Instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti (UM) Information technology (tietotekniikka) Kestävän metsätalouden rahoituslaki Kansallinen metsäohjelma Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Suomen oloihin kehitetty metsätalousmalli ja suunnitteluväline, jonka avulla voidaan tehostaa metsäsuunnittelua ja metsävarojen käyttöä. (Metla) Metsäntutkimuslaitos Metsänhoitoyhdistys mukaan lukien Maa- ja metsätalousministeriö Metsäalan strateginen ohjelma pois lukien Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos Real Estate Investment Trust Työ- ja elinkeinoministeriö Timber investment and management organization (metsärahaston hallintayhtiö) Terawattitunti Ulkoasiainministeriö Valtakunnallinen luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämisohjelma Valtakunnan metsien inventointi Yhdistyneet kansakunnat Österreichische Bundesforste AG (Itävallan tasavallan omistama valtion liikelaitos) iv

7 TIIVISTELMÄ JA SUOSITUKSET Metsätalouden yrittäjyyden tulevaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, miten metsäteollisuuden ja bioenergian tuotannon kilpailukyky kehittyy ja miten metsä- ja energiasektorin toimintaa pystytään tehostamaan kotimaassa vastaamaan globaalin kilpailun haasteisiin uusilla toimintatavoilla ja tuotteilla. Lisäksi yrittäjyyteen vaikuttavat metsänomistajakunnan rakenteelliset muutokset, tuottavuuden kasvu sekä uusien palveluiden tarve. Realistisen arvion mukaan teollisuuden käyttämän kotimaisen ainespuun hakkuut laskisivat vuoteen 2015 mennessä nykyisestä 52 miljoonasta kuutiosta (2008) noin 50 miljoonaan kuutioon. Optimistisempi arvio hyödyntää MELA-laskelmaa, joka perustuu toteutuneisiin hakkuisiin ja niitä vastaavaan metsien kehitykseen. Kyseisen arvion mukaan ainespuun hakkuut olisivat 56 miljoonaa kuutiota vuonna Samanaikaisesti metsähakkeen käytön arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 4 miljoonasta kuutiosta 10 miljoonaan kuutioon. Optimistisen arvion mukaan metsänhoito-, metsänparannus- ja hakkuutöihin osallistuvien sekä muiden metsäpalveluyritysten liikevaihto voisi kasvaa kotimaassa nykyisestä arviolta noin 1,2 miljardista eurosta 1,4 miljardiin euroon vuoteen 2015 mennessä. Nykyisin yli 80 % liikevaihdosta syntyy korjuu- ja kuljetusalan yrittäjien keskuudessa, mutta tulevaisuudessa muiden palveluiden osuus tulee kasvamaan. On huomattava, että arvioitu liikevaihto on hyvin suuntaa antava. Alan toimintakentässä on nähtävissä myös mahdollisuuksia monille uusille palveluille, tuotteille ja liiketoimintamalleille. Uudet liiketoimintaideat ovat kuitenkin vasta kehitysasteella ja tulevaisuuden liikevaihdon potentiaalia on vaikea arvioida. Selkeitä kasvavan potentiaalin omaavia tuotteita ja palveluita ovat esimerkiksi metsäomaisuuden hoito, maisemanhoitopalvelut, ja luonto- ja matkailupalvelut. On arvioitavissa, että puuntuotannon tuottavuutta voidaan parantaa merkittävästi sopivilla toimenpiteillä. Suuremmat yksiköt, intensiivinen puuntuotanto ja metsäomaisuuden hoito mahdollistaisivat skaalaetuja metsänhoidossa, korjuussa ja puun myynnissä parantaen sekä kannattavuutta että tuottavuutta. Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen ja metsätalouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen kotimaassa edellyttävät laajoja ja välittömiä toimenpiteitä. Tärkein ja kiireellisin tehtävä on selkiyttää metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten asema siten, ettei niiden toiminta vääristä kilpailua yrittäjyysmarkkinoilla. Molemmissa organisaatioissa julkisin varoin eli valtion avulla ja metsänhoitomaksuilla rahoitettavat palvelut tulee eriyttää selkeästi organisatorisesti asiakasrahoitteisesta toiminnasta (liiketoiminnasta), esim. yhtiöittämällä. Metsänhoitoyhdistyksissä asiaa ei voida ratkaista palomuurilla, koska jo olemassa olevaan metsänhoitoyhdistyslakiin (534/1998) liittyvät tiukat palomuurisäännökset eivät ole taanneet kilpailuneutraliteetin toteutumista. Pahimmillaan palomuuri estää palvelujen tehokkaan ketjuttamisen ja heikentää palveluyrittämisen kannattavuutta. On olemassa monta käynnissä olevaa selvitystä tai hanketta, jotka edistävät suoraan tai välillisesti metsäalan yrittäjyyden toimintaedellytyksiä, mm. Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke ja uusi metsävaratietojärjestelmä ja sen soveltaminen käytäntöön kilpailuneutraalisti. Metsätalouden yrittäjyyden kehittämisen tiellä on monia esteitä, mm. metsäsektorin muutosvastarinta, kilpailun epätasa-arvo, strategisen ketteryyden puute, tietojärjestelmien yhteensopimattomuus, julkisten kannusteiden kilpailua vääristävä vaikutus sekä mahdollinen työvoimapula, etenkin jos metsähakkeen käyttö lisääntyy ennustetusti. Lisäksi on monia organisaatioiden sisäisiä ja niiden välisiä kehityksen esteitä. Ehdotetut toimenpiteet kohdistuvat näiden esteiden poistamiseen. Metsäalan organisaatioiden on lähes mahdotonta uusiutua itseohjautuvasti, sillä kyseessä ovat liian monet työpaikat ja omat edut. Tarvitaan poliittista tahtoa ja osapuolten keskinäistä luottamusta. 1

8 SUOSITUKSET Suositukset ja toimenpide-ehdotukset näiden toteuttamiseksi ovat seuraavat: Tärkeimmät suositukset ovat seuraavat: 1. Metsänomistajille suunnattujen palvelujen tuottaminen markkinalähtöisesti, kustannustehokkaasti ja tuottavasti 2. Verkostomalli ja portaali metsäomaisuuden hoitamiseen arvoketjuajatteluun perustuen 3. Yksityismetsätaloudesta tehdään kannattavaa elinkeinotoimintaa Ruotsin markkinaehtoisen mallin mukaisesti 4. Liiketoimintaosaamisen kasvattaminen metsäsektorin koko arvoketjussa 5. Puunhankinnan logistiikan tehostaminen mittakaavaetuja hyödyntäen 6. Metsäorganisaatiorajat ylittävät alueelliset puuhuollon toimintamallipilotit 7. Metsäteollisuuden kansainvälisen toimintaympäristön yhdenmukaistaminen Suositukset on kuvattu tarkemmin luvussa Metsänomistajille suunnattujen palvelujen tuottaminen markkinalähtöisesti, kustannustehokkaasti ja tuottavasti Toimenpide-ehdotukset: 1.1. Huippuseminaari, joka antaa siunauksensa puuntuotannon kannattavuuden ja kysyntälähtöisyyden edistämiselle ja merkittävälle puuntuotannon kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantamiselle. Asian vieminen myös seuraavaan hallitusohjelmaan on tärkeää, koska ilman poliittista mandaattia asia ei välttämättä etene Huippuseminaari toimii lähtölaukauksena innovatiivisista ja muutoshakuisista metsänomistajista ja palveluntarjoajista (noin 10 henkilöä) koostuvan Kannattava metsä -foorumin perustamiselle, joka luo nopealla aikataululla käytännön toimenpidemalliehdotukset sille, miten metsätalouden kannattavuutta parannetaan ja miten palvelutarjonta järjestetään markkina- ja asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti (kuluttajajärjestöt mukaan). Foorumin toimeksiantoon kuuluvat seuraavat asiat: - Uusien toimintamallien ja kannustimien löytäminen metsänomistajien palvelutarjontaan; mm. tilaaja-tuottajamalli, palveluseteli, sijoitusneuvonnan lisääminen ja metsätalouden kannattavuuden parantaminen - Uudenlaisten, metsäorganisaatioiden rajat ylittävien toimintamallien, verkostoitumispilottien, ja ideoitten kehittäminen (vrt. puunkorjuun metsäkoneiden siirtorenkaat ja henkilöpoolit, joiden kehittäminen jo meneillään) - Metsänhoito- ja parannustöiden, puunkorjuun ja kuljetuksen sekä muiden palveluiden hinnoittelun kehittäminen, ml. hinnoittelun läpinäkyvyys ja toimenpiteiden kustannustehokkuus, riskin jakaminen ja aito kilpailuttaminen - Metlan Metsänomistaja 2010 tutkimuksen kehittäminen reaaliaikaiseksi barometriksi, joka auttaa palveluyrityksiä suuntaamaan markkinointia oikein - Metsänomistajaportaalin käyttötarvekartoitus jatkotyötä varten (ks. suositus 2) - Metsäsuunnitelman ja metsänkäsittelyohjeiden muokkaaminen tukemaan asiakaslähtöistä metsänkäsittelyä. (Maa- ja metsätalousministeriö on jo käynnistänyt keskustelun metsänhoitomenetelmistä) - Metsänviljelyn laatuseurannan standardin toimeenpanon edistäminen. 2

9 2. Verkostomalli ja portaali metsäomaisuuden hoitoon arvoketjuajatteluun perustuen Toimenpide-ehdotus: 2.1. TEM ja MMM aloittavat koordinointihankkeen portaalin kehittämiseksi (konsulttihanke tai työryhmä). - Ensimmäinen askel on tehdä kattava inventaario kaikista olemassa olevista sähköisistä metsänomistajapalveluista. - Sen jälkeen laaditaan työsuunnitelma ja kustannusarvio kattavan ja teknisesti laajenemiskykyisen valtakunnallisen sähköisen metsänomistajapalveluita tarjoavan portaalin rakentamiseksi. Tekniset ratkaisut tulee tehdä niin, että järjestelmä on mahdollista integroida muihin järjestelmiin. Jo olemassa oleviin toimiviin järjestelmiin tehdään linkit. - Järjestelmä toteutetaan ja tehdään se tutuksi metsänomistajille ja muille toimijoille. 3. Yksityismetsätaloudesta tehdään kannattavaa elinkeinotoimintaa Ruotsin markkinaehtoisen mallin mukaisesti Toimenpide-ehdotukset: 3.1. Selvitetään Ruotsin yksityismetsätalouden parhaat käytännöt ja verrataan niitä Suomen järjestelmään. Ruotsissa yksityismetsätalous toimii markkinaehtoisesti, KEMERA-järjestelmää ei ole, puumarkkinat toimivat ja edunvalvontajärjestelmä on selkeä. Vertailuun sisällytetään mm. yksityismetsätalouden organisaatiot, lainsäädäntö, verotus, keskeiset palveluketjuvaihtoehdot, tukijärjestelmä, edunvalvonta, lisäarvon tuottaminen (ml. laatuhinnoittelu), tuottavuus, riskinjako, funktionaalinen tulonjako ja kilpailuttamisen aitous/kilpailuneutraliteetti. Kartoitus antaa eväitä sille, miten markkinalähtöisyyttä ja läpinäkyvyyttä Suomen yksityismetsätaloudessa voitaisiin parantaa. Vertailu tehdään ulkopuolisen tahon toimesta Metsäntutkimuslaitos kehittää sekä metsätalouden kannattavuusseurantaa että luo puuntuotannon kustannusten ja tuottavuuden seurantajärjestelmän yhdessä alan toimijoiden kanssa. Metsätalouden kannattavuuden seuraaminen edellyttää luotettavia kannattavuusmittareita; tarvitaan sekä absoluuttisia että suhteellisia tunnuslukuja, ml. metsäpääoman (puuston) arvonmuutos, rahoituskustannukset ja verotus, jotta metsätalouden tuottoa voidaan verrata vaihtoehtoisiin sijoitusmahdollisuuksiin. Makrotason keskimääräisestä kannattavuusajattelusta on aika siirtyä yksittäisten metsänomistajien sijoitusneuvontaan (esim. milloin päätehakkuu kannattaa tehdä, mikä on intensiivisellä metsänhoidolla saatava kate verrattuna hoitamattoman metsän tuottoon, jne.). On myös tarpeen koota yhteen koneyrittämisen kannattavuudesta tehtyjen selvitysten tulokset ja kehittämisehdotukset ja panna ne käytäntöön Tarkemman selvityksen tekeminen REIT -kiinteistörahastomuotoisesta metsänomistuksesta pilottihankkeena esimerkiksi seurakunnan tai kunnan metsäomaisuuden uudelleen järjestämisen puitteissa nykyisen lainsäädännön puitteissa sekä mahdollisen uuden metsäosakeyhtiölain mukaan (muut toimenpiteet jo meneillään) Edistetään lainsäädännön kehittämistä ammattimaista metsänomistamista tukevaksi, mukaan lukien metsäosakeyhtiölain säätäminen. 3

10 4. Liiketoimintaosaamisen kasvattaminen metsäsektorin koko arvoketjussa Toimenpide-ehdotukset: 4.1. Aalto-yliopiston toimintatapaa (kauppa, tekniikka ja taide -kolmiyhteys), sovelletaan myös metsäsektorille ja metsäalan korkeakoulutukseen. Parhaillaan on meneillään mm. metsänhoitajakoulutuksen uudistaminen ja siihen voi vielä aktiivisesti vaikuttaa. Aktiivista yhteistyötä tarvitaan myös akselilla TEM/MMM/OPM Metsäsektorin toimijat edistävät yrittäjyyttä. Yrittäjyyden tukemiseen ja yrityksen perustamiseen antavat useat tahot neuvoja. Tarjolla on valmennusta, neuvontaa, tukea ja verkostoja. Rahoitustakin on saatavilla useasta eri lähteestä. Lisäksi on olemassa yrityshautomoita, jotka tarjoavat aloittelevalle yrittäjälle tilat ja tietyt palvelut ilmaiseksi Oppisopimuskoulutusjärjestelmä on uudistettava palvelemaan paremmin korjuukoneyrittäjien tarpeita Mentoroinnin aktiivinen lisääminen eri alueilla. Esim. pääkaupunkiseudulla yritysmentorointia järjestävät yhteistyössä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöt. Metsänhoitajaliitto järjestää mentorointia metsänhoitajatutkintoa opiskeleville ja Naismetsänhoitajat ry metsäopiskelijanaisille Metsätalouden edistämisorganisaatioita on myös koulutettava kilpailuttamisessa ja hankintalain soveltamisessa. Kilpailutuksessa on otettava huomioon sekä hinta että laatu Metsäntutkimuksenlaitoksen Parkanon yksikön vetämä Lisää työtä metsäyrittäjyydestä hanke tarjoaa hyviä, jo testattuja toimintamalleja metsäyrittäjyyden, ml. liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. 5. Puunhankinnan logistiikan tehostaminen mittakaavaetuja hyödyntäen Toimenpide-ehdotukset: 5.1. Käynnistetään alan toimijoiden välinen kehittämishanke korjuun kausitasausjärjestelmän käyttöön ottamiseksi. Sen avulla voidaan edistää yrittäjäkentän asiakaspohjan laajenemista ja alan sisällä uutta ajattelutapaa Edellä mainitun, uusien toimintamallien käyttöönottoa helpottavan tietojärjestelmäkehitystyön toteutus. Hankkeen johtajaksi ja kausitasausjärjestelmän koordinaattoriksi esitetään Metsäkeskusta. Metsäkeskuksen asema puunhankinnan logistiikan organisoinnin kannalta on neutraali ja sen ylläpitämiä ja hallinnoimia tietokantoja voitaneen hyödyntää hankkeen toteutuksessa. Tietojärjestelmäkehitystyön osalta esitetään Jyväskylän yliopistossa valtioneuvoston osaamiskeskusohjelman puitteissa 2009 toteutetun esiselvitystyön tulosten hyödyntämistä. Esiselvitystyön tuloksena laadittiin projektisuunnitelma Semantic Web-teknologiaan perustuvan - alustaratkaisun toteutuksesta. 4

11 6. Metsäorganisaatiorajat ylittävät alueelliset puuhuollon toimintamallipilotit Toimenpide-ehdotus: 6.1. Alan liiketoimintamallien uusiutumisen vauhdittamiseksi järjestetään alueelliset puuhuollon kehittämisen kick off tilaisuudet Metsäalan strategiaohjelman puitteissa. Tilaisuudet järjestetään maakunnittain ja niihin kutsutaan laaja-alaisesti alueen kehittämis- ja koulutusorganisaatiot sekä metsäsektorin organisaatiot. - Tilaisuudessa esitellään Kainuussa meneillään oleva Kehittyvä puuhuolto hanke ja sen pohjalta laadittu ns. pilottisalkku, joka sisältää joukon ennalta valmisteltuja kokeiluhankeluonnoksia. Osallistujille jaetaan myös lomake, johon heitä pyydetään kirjaamaan yhteystietonsa sekä esittelyn ja ryhmäideoinnin päätteeksi heitä kiinnostava pilottihanke. - Ennalta valmisteltujen kokeiluhanke-esitysten lisäksi osallistujilla on mahdollisuus tuoda esiin muita heitä kiinnostavia hankeideoita. - Esittelyn päätteeksi tilaisuuden vetäjä koostaa samoista piloteista kiinnostuneista henkilöistä työryhmät. - Tilaisuuden aikana osallistujille annetaan tiivis projektijohtamisen koulutus, minkä aikana potentiaaliset pilottiryhmien jäsenet tuodaan yhteen mm. harjoitustehtävien avulla. - Alueelliset hankerahoittajat esittelevät palvelujaan ja antavat käytännön ohjeita rahoituksen hakemiseen, jotta kiinnostusta herättäneet pilotit saadaan käynnistettyä. Metsäalan strategiaohjelman puitteissa järjestettävien kick off tilaisuuksien tuloksena saadaan jalkautettua laajamittaisesti Kehittyvä puuhuolto hankkeen anti metsäalan organisaatioiden käyttöön. Ohjelman puitteissa toteutettavien tilaisuuksien avulla käynnistetään myös alueellisten koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden ja yritysten välinen yhteistyö. Tilaisuuden päätteeksi valitaan alueellisen puuhuollon kehittämishankkeesta johtovastuun ottava organisaatio, joka panee toiminnan liikkeelle. 7. Metsäteollisuuden kansainvälisen toimintaympäristön yhdenmukaistaminen Toimenpide-ehdotukset: 7.1. TEM selvittää, miten suomalaisten metsäyritysten kilpailukykyä voitaisiin parantaa etenkin kehittyvillä markkinoilla ja myös kehitysmaissa ns. sosiaalisen riskin hallinnan kautta, joka auttaa yhdenmukaistamaan toimintaympäristöä. Nopeakasvuisia istutusviljelmiä perustavien suomalaisten metsäyritysten kansainvälinen kilpailukyky paranisi, jos myös tärkeimmät kilpailijat ovat tietoisia sosiaalisen kestävyyden vaatimuksista ja joutuvat toteuttamaan tällaisia investointeja Metsäalan palveluyritysten mahdollisuudet kansainvälistymiseen pitäisi selvittää pitkäjänteisen vientitoiminnan rakentamiseksi. Tulisi kartoittaa toimijoiden (esim. koneyrittäjät) keskeiset kokemukset, joista ulkomaille lähtevien pitäisi olla ehdottomasti tietoisia virheinvestointien välttämiseksi. Koneyrittäjien liitolla voisi olla keskeinen rooli vientiverkoston pystyttämisessä/koordinoinnissa, ja työtä voisi tukea/jatkaa esim. TEM/Finpro. Muut suositukset koskien TEM:n rahoitusinstrumentteja yrittäjille ja kotimaista mediakampanjaa Puusta Poweria on esitetty luvussa 9. 5

12 1. JOHDANTO Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa -selvityksen taustalla on Työ- ja elinkeinoministeriön alla käynnistetty metsäalan strateginen ohjelma. Ohjelma on käynnistänyt yhtenä painopistealueenaan tämän metsäpalveluliiketoiminnan tilannetta ja potentiaalia selvittävän työn. Tavoitteena on metsiin kytkeytyvien liiketoimintojen kehittäminen ja alan yrittäjyyden/yritysten toimintaedellytysten parantaminen (toimeksianto on esitetty liitteessä 1). Tavoitteena oli selvittää seuraavia asioita metsätalouden yrittäjätoiminnan laajentamisen ja kasvun mahdollisuudet vaihtoehdot ja markkinapotentiaali kotimaassa ja ulkomailla mahdolliset kehityksen esteet metsään kytkeytyvien liiketoimintojen kehittäminen ja alan yrittäjien/yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Suositukset perustuvat seuraaviin lähteisiin: Induforin ja Minna Lappalaisen asiantuntemus haastattelut (10 haastateltua eri organisaatiosta) KMO 2015 ennakkoarviointi aikaisemmat tutkimukset, esitykset ja artikkelit (lähdeluettelo on liitteessä 2) selvitykset vertaismaista tilastoanalyysi. Työssä on hyödynnetty laaja-alaisesti olemassa olevia työryhmäraportteja sekä muita selvityksiä. Suomessa on ja 2000-luvuilla laadittu yllättävän suuri määrä selvityksiä tähänkin aiheeseen liittyen. Harvat niistä ovat johtaneet toimenpiteisiin ja välittömään muutokseen. Sektorilla vallitsee suuri muutosvastarinta, jonka ensimmäinen torjuntareaktio on tehdään asiasta selvitys ja selvityksen valmistuttua todetaan, että vaara on ohi, eikä käytännön toimenpiteitä tarvita, etenkään jos poliittista painetta ei ole. Selvitysten laatiminen on kuitenkin kallista ja se tehdään useimmiten julkisella rahalla. Siksi on vastuutonta olla käyttämättä hyväksi jo tehtyä työtä. Vastuun muutoksesta on oltava julkisella sektorilla. Kansallisen metsäohjelman 2015 alla on kiitettävästi alettu ottaa huomioon metsätalouden toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset. Kaikki metsäsektorin toimijat myöntävät, että nyt alalla on kriisitilanne ja tarvitaan suuria muutoksia metsätalouden toimenpiteiden kustannustehokkuuden lisäämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Nyt on oiva tilaisuus ja pakko toteuttaa vaaditut muutokset. Työn lähtökohtana olivat seuraavat ajatukset: Palvelu-, asiakas- ja kysyntälähtöisyys. On siirryttävä puuntuotantolähtöisestä ajattelusta asiakaslähtöisyyteen. Toiminnan tehokkuus ja sitä kautta koko arvoketjun kannattavuuden parantaminen yrittäjyyteen pohjautuen. Suomessa on korkea kantohinta ja olemme kaukana päämarkkinoilta. Ainoa keino selviytyä on parantaa koko sektorin tehokkuutta. Organisaatioiden toimintatavoissa on suosittava arvoa tuottavia mekanismeja ja pyrittävä eroon arvoa tuhoavista toimintatavoista ( kollektiivinen sokeus ). Julkisen sektorin vastuulla on, että Suomessa on tulevaisuudessa puuta ja hyväkuntoista metsää. Emme tiedä vielä tarvitaanko parin-kolmen sukupolven kuluttua raakapuuta vai ilmastohyötyjä, mutta meidän sukupolvemme vastuulla on, ettei metsiä tuhota, eikä puuvaroja päästetä häviämään. Työn edistyessä laadittiin ensin 12 suosituskokonaisuutta keskustelun pohjaksi, ja näistä valittiin seitsemän suositusta jatkotyöskentelyä varten. 6

13 2. METSÄSEKTORIN ARVOKETJU 2.1 Metsäsektorin arvoketjuajattelu Tässä selvityksessä metsätalouden toiminnat (metsänhoito- ja perusparannus, puukauppa, puun korjuu ja kuljetus ja muut vastaavat toiminnat) nähdään arvoketjuna, joka tuottaa lisäarvoa kuluttajille (Kuva 2.1). Metsäsektorin arvoketjun analysointi auttaa selvittämään, kuinka kustannustehokkaasti metsäsektorin organisaatiot yksin ja/tai yhdessä kykenevät tuottamaan lisäarvoa ketjun eri vaiheissa. Loppukäyttömarkkinoiden tarpeet määrittävät sen, mistä koettu lisäarvo muodostuu ja kaikki toiminnot, jotka eivät palvele lisäarvon muodostumista, toimivat kilpailun esteenä. Kuva 2.1 Metsäsektorin arvoketju Metsänomistaja Tree Tree Tree Metsänhoito Muut palvelut Hakkuun suunnittelu Tree Metsän uudistaminen Puukauppa Luonnonarvokauppa Loppuasiakas Kuljetus Korjuu Jakelu Jalostus 2.2 Selvityksen palvelutarjonnan rajaus: puupohjaiset tuotteet ja muut ekosysteemipalvelut Metsiä hoidetaan ja käytetään tulevaisuudessa hyvin kokonaisvaltaisesti. Pelkän puutavaran ja muiden metsäntuotteiden, kuten marjojen, sienten ja virkistyksen lisäksi, metsät tuottavat lisääntyvästi myös muita ekosysteemipalveluja. Näitä ovat mm. virkistys-, luonto- ja ympäristöpalvelut sekä hiilensidonta, joilla tulevaisuudessa tehdään lisääntyvästi luonnonarvokauppaa (Kuva 2.2). Jo lähitulevaisuudessa puhutaan metsien taloudellisesta kokonaishyödystä, joka muodostuu sekä metsän käyttöarvoista että ei-käyttöarvoista. Ekosysteemipalvelut ovat tulleet jäädäkseen ja muodostavat tulevaisuudessa puuntuotannon kanssa metsien hoidon ja käytön toimintakehikon. 7

14 Kuva 2.2 Metsien hyödyt METSIEN TALOUDELLINEN KOKONAISHYÖTY, EKOSYSTEEMIPALVELUT Käyttöarvot Ei-käyttöarvot SUORAT KÄYTTÖARVOT (a) EPÄSUORAT KÄYTTÖARVOT (b) ODOTUSARVOT (c) OLEMASSAOLO- ARVOT (d) Suorasta käytöstä kertyvä hyöty kuten: - puutavara - muut metsäntuotteet - asuminen - vapaa-aika ja virkistys - kasvien geeniaines - jne... Ympäristölliset vaikutukset kuten: - hiilen sidonta - biodiversiteetti - mikroilmaston tasaaminen - ilman saastumisen vähentäminen - ravinteiden kierrätys - valuma-alueet Mahdollisuus metsän tuottamiin tulevaisuuden hyödykkeisiin, joita luetellaan esimerkeissä a) suorat käyttöarvot ja b) epäsuorat käyttöarvot Metsän pysyvä itseisarvo huolimatta metsän varsinaisesta käytöstä. Tällaisia arvoja ovat mm. - kulttuuriset arvot - perinnölliset arvot - jäämistöarvot - esteettiset arvot - jne... Kansallisesta metsäohjelma (KMO) 2015-asiakirjasta onkin nähtävissä, että metsäpolitiikassa otetaan jo kasvavasti huomioon muut kuin puupohjaiset tuotteet. Tunnustetaan, että kysyntää on myös bioenergialle ja muille uusille tuotteille, kuten myös virkistykselle, luontopalveluille, luonnon monimuotoisuudelle, ja sosiaalisille, kulttuurisille ja esteettisille palveluille, vaikka ekosysteemipalvelukäsitettä ei vielä virallisesti hyväksytty KMO valmisteluprosessissa metsäpolitiikan toimintakehikoksi. Tässä selvityksessä keskitytään toimeksiannon mukaisesti pääasiassa puupohjaisiin tuotteisiin ja bioenergiaan ja niiden kysynnän kasvutrendeihin. Muiden tuotteiden tarjoamaa markkina- ja palvelutarjontapotentiaalia sivutaan vain hyvin lyhyesti. Puukauppa, raakapuun hinnoittelu ja vastaavat asiat eivät ole kuuluneet tämän selvityksen toimeksiantoon, vaan näistä MSO on teettänyt erillisselvityksen, samoin kuin energiapuusta. Puupohjaisten tuotteiden kysynnän kasvutrendit Metsätalouden perinteisen tuotteen, raakapuun, kysyntä on johdettua kysyntää, joka on peräisin puutuotteiden sekä massa-, paperi- ja kartonkituotteiden markkinoilta. Metsäteollisuus puolestaan myy tuotteensa loppuasiakkaille. Metsäteollisuuden tuotannon on ennustettu vähentyvän voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä, mikä on seurausta uusien laajennusinvestointien puutteesta ja heikon kilpailukyvyn laitosten sulkemisesta (Kuva 2.3). Tämä koskee erityisesti paperi- ja kartonkiteollisuutta, mutta osin myös puutuoteteollisuutta, jossa on sekä ylikapasiteettia että osin vanhentuneita tuotantolaitoksia. 8

15 Kuva 2.3 Metsäteollisuuden tuotannon trendi, 2020 ennuste Paperi ja kartonki (milj. t) Massat (milj. t) Puutuoteteollisuus (milj. m³) e 2020e Lähde: Tilastopalvelu, Metsäteollisuus ry ja 2020 Hetemäki & Hänninen Metsäteollisuuden ainespuun käyttö (ml. tuontipuu) oli 66,3 miljoonaa m 3 vuonna 2008, kun metsähakkeen kokonaiskäyttö oli 4,7 miljoonaa m 3 (Kuva 2.4). Metsistä kerättävän biomassan hyödyntämisen energiakäytössä (poltto, polttonesteet) ennakoidaan kasvavan nopeasti tulevaisuudessa, tosin perustuen pitkälti odotuksiin tulevista investoinneista ja poliittisista päätöksistä. Toistaiseksi konkreettisia investointeja on kuitenkin tehty hitaasti. Vuonna 2020 (optimistiset) ennusteet (Kuva 2.5) arvioivat puun energiakäytön olevan noin 12 miljoonaa m 3. KMO ennusteen mukaan 8-12 miljoonan m 3 taso saavutettaisiin vuonna Kuva 2.4 Puunkäyttö Suomessa, e 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 milj. m³ Metsähake* Metsäteollisuus, tuontipuu Metsäteollisuus, kotimainen ainespuu * Pientalojen ja lämpö- ja voimalaitosten käyttämä metsähake Lähde: Metinfo, Ennusteet: Hetemäki & Hänninen (2009), KMO, Indufor. 9

16 Kuva 2.5 Metsähakkeen vuotuinen energiakäyttö ja tavoitteet 2020 asti 14 milj. m³/vuosi e2015e2020e Lähde: Metinfo, Metsäntutkimuslaitos KMO Pitkän aikavälin ilmastostrategia, TEM. 2.3 Keskeiset palvelutarjoajat Metsätalouden palveluista suurin osa tuotetaan suoraan metsänomistajille, mutta välillisesti myös kuluttajille. Metsänomistajille on nykyään tarjolla erittäin iso määrä erilaisia palveluita, joista keskeisimpiä ovat seuraavat: puukauppa, puun korjuu ja kuljetus metsänhoito- ja perusparannus metsäluonnonhoito (laatu- ja ympäristöasiat) metsäverotus arviointi, tiedotus, koulutus ja neuvonta sijoitusneuvonta energiapuun korjuu uudet metsänomistusmuodot (mm. Tornator, metsärahastot) erilaiset kehittämishankkeet metsäsertifiointi Näitä palveluja tuottaa iso joukko organisaatioita sekä muita palvelutuottajia, joista tärkeimpiä ovat metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset, metsäyhtiöt, koneyrittäjät, metsäyrittäjät, pankit jne. Erilaiset palvelut ja palvelutuottajat on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteessä 3 ja yksityismetsätalouden keskeiset organisaatiot liitteessä 4. Suomalaisessa yksityismetsätaloudessa metsänhoitoyhdistyksillä, jotka ovat voittoa tavoittelemattomia yksityisoikeudellisia yhdistyksiä, on keskeisin rooli sekä puukaupassa että metsänhoitopalveluiden tuottamisessa. Metsänhoitoyhdistyksillä on hallitseva asema niin puunmyyntisuunnitelmien teossa kuin metsänhoitopalveluiden tuottamisessa (Kuva 2.6). Täten yhdistykset pystyvät erittäin pitkälle vaikuttamaan metsätalouden kentän toimintaan. Yhdistysten tekemät puunmyyntisuunnitelmat kattavat noin 70 % kokonaismyyntimäärästä. Yhdistysten asemaa puukaupassa vahvistaa merkittävästi se, että lakisääteisiä metsänhoitomaksuja saa käyttää puunmyyntisuunnitelmien tekoon. Lisäksi yhdistykset kilpailuttavat noin 40 % yksityismetsien myyntimääristä valtakirjakaupalla ja ohjaavat/toteuttavat prosenttia metsänhoitotöistä, jolloin yhdistykset joko käyttävät omia metsureitaan, urakoitsijoita tai metsätalousyrittäjiä. Metsänhoitoyhdistykset tekevät myös mm. tilasuunnittelua, tila-arvioita ja 10

17 -kauppaa, jne. Suorittavasta työstä yrittäjät ja urakoitsijat tekevät 94 %, ja metsänhoitoyhdistys itse vain 6 %. Metsurien keski-ikä on kuitenkin jo 61 vuotta ja heidän korvaamisensa on vaikeaa. Laki metsänhoitoyhdistyksistä (Mhy-laki, 534/1998) edellyttää, että metsänhoitoyhdistys kohtelee sekä kaikkia puunostajia että metsänomistajia tasapuolisesti. Laki myös mahdollistaa metsänhoitomaksujen keräämisen, joka koostuu kiinteästä perusmaksusta ja metsähehtaarikohtaisesta maksusta. Metsänhoitomaksun käyttökohteet on tarkoin määritelty laissa ja asetuksissa. Metsänhoitomaksujen osuus on noin 30 % metsänhoitoyhdistysten tuloista. Muita tulolähteitä ovat mm. toimitusmaksutulot, metsänparannustöiden suunnittelu- ja työnjohtokorvaukset sekä hankintapalvelupalkkiot. Käytännössä metsänomistajien tasavertaisuus ei kuitenkaan eri paikkakunnilla toteudu, koska metsänhoitoyhdistysten palvelutarjonnassa on erittäin isoja eroja. Metsänhoitoyhdistyksiä on kaikkiaan 113, joista runsaalla 30:lla on palveluksessaan vain 1-2 toimihenkilöä, jotka pystyvät hoitamaan vain keskeisimmät palvelut alueensa metsänomistajille. Nämä yhdistykset eivät ole kehittäneet palvelujaan ja niiden tuloista suurin osa tullee metsänhoitomaksuista. Isoja kilpailukykyisiä metsänhoitoyhdistyksiä arvioidaan olevan noin 35 kappaletta. Niiden palveluvalikoima on laaja ja toiminta tehokasta, lisäksi niiden riippuvuus metsänhoitomaksusta on vähäinen. Kuva 2.6 Metsänomistajien keskeisimmät palveluketjuvaihtoehdot PALVELUN TARJOAJA HAKKUUN SUUNNITTELU PUUKAUPPA PUUN KORJUU & HANKINTA METSÄNHOITOTYÖT MUUT PALVELUT METSÄNHOITO YHDISTYS Mhy:n suunnittelu kattaa n. 70% myydystä puumäärästä Mhy:n valtakirjakauppa kattaa n. 40% myydystä puumäärästä Mhy korjuupalvelu kattaa 13% hakatusta puumäärästä. Tekijänä Mhy tai urakoitsija. Mhy:t hoitavat 80% metsänh.töiden toteutuksesta. Tekijänä Mhy tai urakoitsija. Neuvonta, ym. Täyden palvelun paketti tai osa ketjusta muille METSÄPALVELU YRITYKSET Tekijänä metsäpalveluyritys Pysty tai hankintakauppa valtakirjalla Tekijänä metsäpalveluyritys tai urakoitsija Tekijänä metsäpalveluyritys tai urakoitsija Neuvonta, tukien hakeminen, ym. Täyden palvelun paketti tai osa ketjusta muille METSÄ TEOLLISUUS YRITYKSET Yhdessä metsäpalveluyritysten kanssa kattaa n. 30% myydystä puumäärästä. Tekijänä yritysten metsäosastot ja tytäryhtiöt. Yritysten sopimusasiakaskaupat & suorat ostot kattavat n. 60% myydystä puumäärästä. Tekijänä yritysten metsäosastot. Pystykaupat kattavat 79% hakatusta puumäärästä. Tekijänä urakoitsija. Yhdessä metsäpalveluyritysten ja omatoimisen työn kanssa kattaa 20% metsänh.töiden toteutuksesta. Tekijänä urakoitsija. Neuvonta, ym. Täyden palvelun paketti tai osa ketjusta muille (jäsenetusopimus, metsäpalvelusopimus, puukaupan yhteistyösopimus) METSÄN OMISTAJA METSÄ KESKUKSET Kaikki osuudet koskevat yksityismetsiä Omatoimiset hankintakaupat kattavat 8% hakatusta puumäärästä.omatoiminen työ Neuvonta, ojitus, metsätiet, metsäsuunnitelmat, viranomaistehtävät Puun korjuu ja kuljetus sen sijaan ovat hyvin pitkälle metsäteollisuusyritysten käsissä, jotka teettävät nämä työt aliurakoitsijoilla. Metsänhoitoyhdistysten korjuu- ja hankintapalvelu urakoi vain noin 10 % kokonaismyyntimäärästä, lähinnä metsänomistajien hankintapuuta ja nyttem- 11

18 min myös merkittävästi energiapuuta. Kaikki isoimmat metsäyhtiöt ovat viimeisten vuoden aikana panostaneet sopimusasiakkuuksien luomiseen tasoittaakseen puun myynnissä ja raaka-aineen saatavuudessa ilmeneviä piikkejä. Yritysten suorat ostot metsänomistajilta ja ostot sopimusasiakkailta kattavat noin 60 % ostetusta puumäärästä. Metsätyöpalvelumarkkinoille on vasta viime vuosina syntynyt muutamia isohkoja metsätyöpalveluyrityksiä, mutta määrä on markkinoihin nähden hyvin pieni, ja nämä myyvät palvelujaan suurelta osin metsänhoitoyhdistyksille. Myös markkinoilla olevat yhden hengen metsuri- ja toimihenkilöyrittäjät myyvät palveluitaan pääosin metsänhoitoyhdistyksille. Metsänhoitoyhdistyksillä on metsätyöpalvelumarkkinoilla tehdyistä metsänhoitotöissä selvä määräävä markkina-asema. Metsänhoitoyhdistysten markkinaosuus metsänhoitotöistä on %. Metsäkeskuksilla, jotka ovat julkisoikeudellisia laitoksia on kolmenlaisia tehtäviä eli metsähallinnon viranomaistehtävien hoito, metsätalouden edistäminen ja näitä toimintoja tukeva elinkeino/liiketoiminta. Liiketoiminta käsittää metsänomistajien tilaamien tilakohtaisten metsätaloussuunnitelmien laatimisen sekä kunnostusojitus- ja metsätiehankkeiden suunnittelun ja urakoinnin. Metsäkeskukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa. Tuloista noin 60 % on valtionapua. Metsäkeskuksilla ei ole mitään roolia puukaupassa. Koska metsäkeskukset ovat alueillaan hyvin itsenäisesti toimia organisaatioita, niiden toimintamallit poikkeavat toisistaan ja niiden palvelutarjonta ei kohtele kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti. Myöskään metsäkeskusten toiminta ei kaikilta osin täytä kilpailuneutraliteetin vaatimuksia. 2.4 Palveluiden kysynnän tulevat muutokset - metsänomistajakunnan muutostrendit Suurten ikäluokkien luopuessa metsäomistuksesta vuoden 2020 jälkeen metsänomistajakunnassa syntyy radikaali muutos, vaikka vuoden 2010 alusta voimaan tulevan perintöverouudistuksen on arvioitu edistävän metsätilojen jäämistä perikuntien haltuun pitkiksi ajoiksi. Vuoden 2020 jälkeinen uusi metsänomistajasukupolvi eroaa monella tavalla edeltäneistä sukupolvista. Metsiin liittyvät arvot ja näkemykset ovat erilaisia, ja heidän saavuttamisekseen tarvitaan uusia keinoja. Metlan Perhemetsätalous ja metsäpolitiikka hankkeen alla toteutettu Metsänomistaja 2010 tutkimus on tuottanut yksityiskohtaisia tuloksia metsänomistajakunnan muutoksesta. Tutkimuksen alla on myös kehitteillä yksityismetsätalouden seurantajärjestelmä, joka tuottaa määrävälein peruskuvauksen metsänomistajakunnasta ja sen käyttäytymisestä. Järjestelmään sisältyy myös nykyisten metsänomistajien lapsia tai lastenlapsia koskeva tutkimus, jonka avulla saadaan tietoa tulevista metsänomistajista ja heidän suhtautumisestaan metsiin ja niiden käyttöön. Tutkimuksessa arvioitiin metsänomistajien tavoitteita, ja päädyttiin seuraaviin ryhmiin: Monitavoitteiset: oman metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt, taloudellinen turvallisuus, säännölliset tulot sekä työtilaisuudet ja ulkoilu tärkeitä Virkistyskäyttäjät: painottivat aineettomia näkökohtia kuten luonnon- ja maisemansuojelua sekä ulkoilumahdollisuuksia Metsästä elävät: tärkeitä tavoitteita olivat työtilaisuudet ja ulkoilu, vaikkei metsä liene monellekaan tärkein tulon lähde Taloudellista turvaa korostavat: tärkeitä tavoitteita olivat metsän tuoma taloudellinen turvallisuus ja sen merkitys sijoituskohteena sekä säännölliset puunmyyntitulot Epätietoiset: eivät asettaneet erityisiä tavoitteita metsänomistukselleen. PTT:n uusiin metsänomistajiin kohdistuvassa tutkimuksessa (Rämö, Toivonen, 2009) haastateltiin 2000-luvulla omistajiksi tulleita, keskimäärin 54-vuotiaita metsänomistajia. Tutkimukset tukevat toisiaan. Osa uusista metsänomistajista painottaa metsäkiinteistön arvon nousuun liittyviä ominaisuuksia, eli he näkevät metsän puhtaana kiinteistösijoituksena. Sekä kiinteistön 12

19 arvonnousua että metsänhoitotöiden tekoa korostavat asuvat tyypillisesti maaseudulla ja taajamissa. Heidän tiloihinsa ei kuulu peltoa, vaan ne ovat puhtaasti metsätiloja. Metsien hyvä hoito on uusien metsänomistajien mielestä tärkeää. Hyvän metsänhoidon avulla uudet metsänomistajat pyrkivät parantamaan sekä metsiensä taloudellista tuottoa että virkistyskäyttömahdollisuuksia. Metsiinsä kohdistuvien toimenpiteiden määrittelyssä ja toteutuksessa uudet metsänomistajat käyttävät mielellään ammattilaisten asiantuntemusta ja apua. Metsäasioiden ja -töiden omatoimiseen hoitamiseen uusilla metsänomistajilla on myös kiinnostusta ja periaatteellista halukkuutta. Käytännössä mahdollisuuksia omatoimisuuteen rajoittavat ajan ja kaluston puute sekä heikot tiedot ja taidot metsäasioissa. Pitkä metsätilan ja asuinpaikan välinen etäisyys nousee omatoimisen työskentelyn rajoitteeksi erityisesti suurissa kaupungeissa asuvilla metsänomistajilla. Enemmistö uusista metsänomistajista huolehtii itse paperitöistä sekä kevyistä metsänhoitotöistä, kuten esimerkiksi istutuksesta. Yleisimmin ulkopuolisilla teetetään puunkorjuu. Tärkeimmät metsällisen tiedon lähteet uusilla metsänomistajilla ovat metsäsuunnitelma, Metsälehti ja Maaseudun Tulevaisuus. Suurimmissa kaupungeissa asuville metsänomistajille sanomalehdet ovat tärkein tietokanava metsäasioissa. Metsäorganisaatioista tärkeimmäksi nousee metsänhoitoyhdistys. Seuraavina ovat metsäkeskus ja metsäyhtiöt. Tärkeimmät tietokanavansa uudet metsänomistajat arvioivat yleensä myös luotettaviksi. Organisaatioiden luotettavuudesta esiintyy kuitenkin epävarmuutta, mikä johtunee ainakin osittain siitä, että uudet metsänomistajat kokevat metsäorganisaatioiden tehtävät usein epäselviksi ja päällekkäisiksi. Metsänomistajat ovat palveluiden suhteen aiempaa vaativampia ja hintatietoisempia, ja arvioivat kannattavuutta ja sijoitusten tuottoa nykyistä enemmän. Osa metsänomistajista hoitaa asioita ja tekee töitä itse niin paljon kuin mahdollista ja käyttää ulkopuolista apua vain pakottavissa tilanteissa. Toiset puolestaan antavat kaikki metsätyöt ja metsäasiat ulkopuolisten hoidettavaksi esimerkiksi tekemällä palvelusopimuksen jonkin palvelutarjoajan kanssa. Melko yleistä on, että uudet metsänomistajat hoitavat paperiasiat itse, mutta teettävät metsänhoitotyöt ja puukaupat ulkopuolisilla. Osa uusista metsänomistajista laskee myös tarkkaan metsänhoidon kustannuksia ja tekee kannattavuusvertailuja erilaisilla vaihtoehdoilla (oma työ / palveluna ostettu työ jne.). Ääriesimerkkinä tulevasta mahdollisesta muutoksesta nuorista, 18-vuotiaista, lähes puolet olisi valmiita kieltämään avohakkuut lailla (Mäkijärvi, 2009). Nuoret pitävät puun energiakäyttöä uhkana monimuotoisuudelle ja yli puolet pidättäytyisi puukaupoista, jos tulisi toimeen muutenkin. Vaikka metsäomaisuuden ja iän kertyessä asenteet hieman muuttunevat, nuorten näkemykset heijastavat nykyisten metsänomistajien näkemyksistä eroavaa kantaa metsän omistamiseen, sen hoitoon ja käyttöön. Tärkeimpiä eroavaisuuksia nykyisten ja vuoden 2020 jälkeen tulevan metsänomistajasukupolvien välillä ovat mm. seuraavat. Uusi metsänomistaja on: yhä useammin syntyperäinen kaupunkilainen etämetsänomistaja paremmin koulutettu parempituloinen palkansaaja tottunut käyttämään palveluita. Lisäksi uusi metsänomistaja: käyttää metsiään monipuolisesti haluaa hoitaa metsiään hyvin myy puuta 13

20 luottaa metsäammattilaisiin käyttää palveluita edellyttää palveluilta ja metsätoimenpiteiltä hyvää laatua ja luontoarvojen huomioon ottamista Lisäksi on huomattava, että metsänomistajiksi tullaan yhä vanhempina. Koska perillisiä on tulevaisuudessa yhä vähemmän, myös pirstoutuminen vähenee. Ikääntymisen, kaupunkilaistumisen ja etämetsänomistajuuden yleistymisen vuoksi metsänomistajista yhä suurempi osa on riippuvaisia neuvonnasta ja ostopalveluista metsien hoidossa sekä korjuussa. Lisäksi uudet kaupunkilaissukupolvet ovat tottuneita ostamaan palveluita. Etämetsänomistajille on oltava tarjolla neuvontaa asuinpaikkakunnalla, tilan sijainnista riippumatta, sillä yhä useammalla on metsätiloja usean kunnan alueella. Pienmetsätilavaltaisuudesta johtuen valtaosa tulevista metsänomistajista tarvitsee palveluita vain harvoin, jolloin on omaksuttava yhden luukun periaate asioitaessa ja keskeinen tieto ja palvelut tai yhteys palveluntarjoajiin on löydyttävä helposti. Tulevaisuudessa metsänomistajien itse suorittaman metsänhoitotyön määrä laskee kaikista yllä mainituista syistä, joten syntyy merkittävää potentiaalia metsänhoitotöiden ammattimaiselle toteuttamiselle. Omatoimisuus vähenee merkittävästi kuitenkin vasta vuoden 2020 jälkeen. Tulevaisuuden metsänomistaja on myös kriittinen ja siksi neuvonnan sijasta tulisi lisätä omavalvontaa ja metsänhoidollisten toimenpiteiden toteuttamisen kannusteena markkinointia syyllistämisen sijasta. Tulevaisuuden metsänomistajakuntaan voidaan myös vaikuttaa yhteiskunnan toimin. Keinoja ovat mm. perintöverotus, omistuksen etuoikeussäädökset, tilakoon kasvattaminen, yhteismetsäedut, yhtiömuotovaihtoehdot, jne. 2.5 Yksityismetsälöiden koko ja mittakaavaetujen hyväksikäyttäminen Metsänhoitomaksua maksavia metsälöitä oli vuoden 2008 alussa kpl, ja niiden keskikoko oli 31 hehtaaria. Metsälöitä oli yhteensä kpl, joiden keskikoko oli 23,6 ha. Alle 10 hehtaarin tiloja on 25 %, hehtaarin tiloja 27 %, hehtaarin tiloja on 30 %, hehtaarin tiloja 13 % ja yli 100 hehtaarin tiloja oli vain 5 %. (Kuva 2.7) Kuva 2.7 Yksityismetsälöiden lukumäärä kokoluokittain lkm < >200 Hehtaaria Lähde: Metinfo, metsäntutkimuslaitos 14

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Hankkeen ensisijaiset tavoitteet Etsiä kustannustehokkaita vaihtoehtoisia toimintamalleja suometsänhoidon, erityisesti kunnostusojituksen operaatioiden toteutukseen Lisätä ojitettujen suometsien kunnostusojituksia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Korjuuyritykset

Korjuuyritykset Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Korjuuyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus, Metsäliitto

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä

Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Suomen metsäsektorin kilpailukyky: näkemyksiä Lauri Hetemäki Metsäalan strateginen ohjelma kilpailukykyselvitys, ohjausryhmän kokous 18.6.2009, TEM, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto

Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen. Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituksen toimintamallin ja lainsäädännön uudistaminen Maa- ja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto Metsähallituslain valmistelun taustaa: Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttamassa Metsähallitusta

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot