Lauri Viita veljesi oleonnellinen ja Raitis Älä pahalla Palkitse Palkitse Hyvällä Lauri Viita

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lauri Viita veljesi oleonnellinen ja Raitis Älä pahalla Palkitse Palkitse Hyvällä Lauri Viita"

Liisa Niemelä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

Runoilija Lauri Viita (1916 1965) Lauri Viita syntyi vuonna 1916 Santamäen talossa Pispalan harjulla. Pispalan maisemaa hallitsivat jo tuolloin ilman asemakaavaa rakennetut puutalot.

1 Runoilija Lauri Viita ( ) Lauri Viita syntyi vuonna 1916 Santamäen talossa Pispalan harjulla. Pispalan maisemaa hallitsivat jo tuolloin ilman asemakaavaa rakennetut puutalot. Monen työläisperheen tavoin myös Viidan perhe oli asettunut asumaan Pispalaan. Laurin isä, Emil, oli ammatiltaan kirvesmies ja yhdessä Viidan isoisän Juho Nikanderin kanssa he rakensivat kahden asunnon puutalon Portaanpäähän. Nykyään talo, jossa Lauri asui 5-vuotiaasta 22-vuotiaaksi, on Lauri Viita-museo. Laurin veljet siirtyivät jo nuorina työskentelemään rakennusalalle isänsä jalanjäljissä. Laurikin oli mukana rakennuspuuhissa, kun kotitaloon rakennettiin lisäsiipi hänen ollessaan viisivuotias. Viita oli lahjakas lapsi, jolle ainoana seitsenlapsisesta katraasta tarjottiin mahdollisuus jatkaa koulunkäyntiä lyseoon asti. Kirjoittamisesta hän innostui varhain, ensimmäisen runonsa hän kirjoitti Liisi-siskonsa kouluvihon takakanteen jo kuusivuotiaana. Runo kuului seuraavasti: Lauri Viita veljesi oleonnellinen ja Raitis Älä pahalla Palkitse Palkitse Hyvällä Lauri Viita Näin pienestä lähti liikkeelle Lauri Viidan ura kirjoittajana. Seuraavilla sivuilla on tehtäviä, joiden kautta sinulle kerrotaan lisää Lauri Viidasta kirjailijana. Samalla saat myös muutamia vihjeitä siitä, millaiset seikat ovat vaikuttaneet siihen, että Lauri Viitaa on pidetty hyvänä runoilijana. Tehtävien myötä pääset myös itse kirjoittamaan. Osa Viidan runokokoelmissa julkaistuista runoista ovat saaneet alkunsa jo hyvin nuorella iällä ja hioutuneet useiden kirjoituskertojen jälkeen siihen muotoon, jossa ne on julkaistu. Tartu siis rohkeasti kynään!

2 Tehtävä 1: Pispalalainen työväenkirjailija Lauri Viitaa innoitti hänen kasvuympäristönsä Pispala, jonka persoonallista maisemaa ja elämää hän kuvasi teksteissään nuoresta alkaen. Vuonna 1931 Viita perusti neljän ystävänsä kanssa Falcoklubin, jolla oli oma lehti, jossa Viita pääsi esittelemään kirjailijantaitojaan. Aiheita teksteihin löytyi pitkiltä retkiltä Pyhä- ja Näsijärvien saariin sekä koulumaailmasta. Pispala säilyi Viidan teksteissä läpi hänen tuotantonsa. Viidan kerrotaankin sanoneen: Kaikki, mitä minussa tapahtuu, tapahtuu Pispalassa. Tunnetuimmassa romaanissaan Moreeni (1950) Viita jatkaa Pispalan elämänmenon kuvausta. Osa Moreenin tapahtumista perustuu Viidan perheen kokemuksiin. Moreenin työläisperhe, Niemelät, muistuttaa paljon Viidan perhettä. Perheen äidin, Josefiinan esikuva on Laurille rakas Alfhild-äiti. Iisakki Niemelällä puolestaan on Emil-isän piirteitä. Myös sisaruskatras muistuttaa paljon Laurin omaa sisarusparvea. Kirjailijalle on usein eduksi jonkin elämänpiirin tuntemus. Lauri Viitaa kutsutaan työväenkirjailijaksi. Viita osasi kuvata työläisten oloja erityisellä tarkkuudella. Hän oli itse työskennellyt kirvesmiehenä ja kasvanut työväen keskuudessa. Falco-klubin lehdessä julkaistiin vuonna 1931 Laurin kirjoittama kuvaus Pispalasta: Pispala, maailman keskus Maailmassa on paljon kummallista, sen tietää jokainen. Mutta se on meidän mielestämme kummallisinta, että suomalaiset matkustavat ulkomaille katsomaan kummallisuuksia, vaikka omassa maassakin niitä olisi. Ja niitä on. Maailman kummallisin paikka on mielestämme Pispala. Emme tahdo väitellä, vaan sanomme: meidän mielestämme. Jos avaamme silmämme ja rupeamme katselemaan Pispalaa, niin huomaamme siinä paljon yhtäläisyyttä suuren maailman kanssa. Ruotsiin emme vertaa, sillä se hävisi maaottelun. Norjassa on salapoliisi Asbjörn Krag, Pispalassa etsiväpoliisi Ahola. Yhdysvalloissa on kuuluisa Long Island, Pispalassa Pyhäjärven rannassa sijaitseva hiekkaranta. Kiinassa on pitkä rajamuuri, Pispalassa kaupungin rajalla kivimuuri. Ranskassa on Notre Dame, Pispalassa rukoushuone. Hollannissa on kanavat Pispalassa uittotunneli. Venäjään emme vertaa, sillä Kosola on sanonut, että se kohta kuuluu Suomelle. Ja sanoista tekoihin. Emme vertaa enempää, sillä kohta Pispalaan tulisi kansainvaellus, emmekä me ole valmistaneet pelipankkeja emmekä alistaneet rakkauskauppoja kunnan silmälläpidon alaisiksi. Nojautuen edellä olevaan voimme huudahtaa: Pispala, koko maailma! Millaisen tekstin sinä kirjoittaisit omasta kotikaupunginosastasi? Millaisia kummallisuuksia koulumatkasi varrella on?

3 Tehtävä 2. Viidan kieli a) Runoilijat tyypillisesti käyttävät kieltä uudella tavalla. Viidan teksteistä jotkin sanat, kuten kukonnuppi ja pilkkumi, saattavat olla nykylukijalle jo merkitykseltään vieraampia. Kirjoita runo, jossa käytät sanoja, joiden merkitystä vanhempasi ja opettajasi eivät ehkä tunnista, mutta ystäväsi tietävät heti mistä puhutaan. b) Toisaalta kirjailijan kieleen vaikuttavat paikalliset puheenparret, sanat ja sanonnat, paikkakunnan murre. Viita oli tamperelainen ja vielä tarkemmin pispalalainen, joten hänen teksteissään oli sanoja, joiden merkitys ei välttämättä ollut edes kaikille aikalaisille tuttu. Tunnetko sinä Tampereen murteen? Oheisissa esimerkkilauseissa on käytetty tampereenkiälisiä sanoja. Mitä ne ovat suomeksi? Oikeat vastaukset löytyvät viimeiseltä sivulta. Nimiä mainittematta eräskin Teiskon isäntä oli viime jussina nin (1) tikussa, että se (2) pokneeras pihan variksille. 1 a) iloinen b) humalassa c) vihainen 2 a) rähjäsi b) jutteli c) kumarsi Ilves teki oman maalin, mutta sitä ei (3) illattu, kun tuamari oli jo puhaltanu pilliinsä. 3 a) hyväksytty b) huomattu c) toistettu Ei ollu ensimmäinen kerta, kun kuulin onnikkakuskin (4) jaskuttavan niistä lapsenlapsistaan Ikurista keskustaan astikka. 4 a) räksyttävän b) lässyttävän tylsästi c) olevan huolissaan On tää uus nokialainen kanssa ihme (5) kepsu. 5 a) heikkotekoinen b) monimutkainen c) fantastinen Ihan vaan meitin kesken, toi naapurin (6) hessakka tarjos nuahoojalle kolme vuatta vanhoja (7) pumpereita. 6 a) emäntä b) taloudenhoitaja c) höppänä 7 a) aikakauslehtiä b) piparkakkuja c) korppuja

4 Äites sano, kun sua vartos, että on ninkun olis nialassu (8) pulterin. 8 a) kivenmurikan b) kaalinpään c) pettymyksensä Kun Irmeli synty, taivaskin poras ilosta ja (9) paarmuska miätti, että kumman näkönen. 9 a) äiti b) isoäiti c) kätilö Taas toi parkkipaikka on täynnä (10) kölvejä, vaikka Raimo ne vasta pois hätisti. 10 a) pienpetoja b) puluja c) poikia c) Lauri Viidan kerrotaan olleen jo nuorena taitava riimittelemään ja keksimään sanoja. Uransa loppupuolella hän alkoi käyttää teoksissaan runsaasti oma keksimiään sanoja. Joidenkin mielestä tämä vaikutti hänen tekstiensä ymmärrettävyyteen. Seuraavassa tehtävässä Lauri Viidan sanojen (vasen palsta) merkitykset ovat menneet sekaisin (oikea palsta). Yritä korjata suomennokset paikalleen. a) kaikko värikuva b) myötti auto c) käiläs mainos d) kylykirjasto aurinko e) säihiö luonnontiede f) tolaoppi hehkuvat kiuaskivet

5 Tehtävä 3: Rytmin mestari Niin riimitellen kirjoitetuissa runoissa kuin modernimmissa runoissa rytmi on tärkeä. Lauri Viidan kuvataan olleen rytmin mestari. Hän käytti perinteistä kalevalamittaa erityisesti myöhemmässä tuotannossaan, mutta otti myös paljon vapauksia runomitan suhteen. Viidan 100- vuotisjuhlavuotena on puhuttu paljon hänen runojensa ja räpin yhteydestä. Sekä kalevalamitassa että nykyajan räpissä on olennaista, miltä runo kuulostaa esitettynä. Se taas riippuu paljon tavasta, jolla se lausutaan. Lausukaa porukassa seuraavat runot: a) räpäten b) iloisesti c) haikeasti d) uutistenlukijan vakavuudella f) leikkisästi Tikanpolkka Tuletko kanssani korkealle Tikka päätään puuhun hakkaa, muttei loukkaa, koskei lakkaa, vaikka jäistä kuusta hakkaa, jotta koko kumpu kolkkaa tikanpolkkaa taikka vaikka silkka pilkka sakka rokka rikka joka kukon kurkkuun poukkaa eikä edes ensimmäistä pitkää, pätkää, umpijäistä käppyräistä soukkaa toukkaa koskaan moukan noukkaan koukkaa viisivarvastikka Tuletko kanssani korkealle pieniä hevosia katselemaan. Tehdään tuohesta pienet länget ja tullaan alas ja valjastetaan. Ajetaan kissalla piispan pihaan. Sanotaan niin, että ajateltiin: pitäisi muutama lehmäkin olla ja mentäis samalla naimisiin. (Runokokoelmasta Suutarikin, suuri viisas 1965) (Runokokoelmasta Käppyräinen 1954)

6 Oikeat vastaukset Tehtävä 2. b): 1b, 2c, 3a, 4b, 5a, 6c, 7b, 8a, 9c, 10c Tehtävä 2 c): a) aurinko b) mainos c) auto d) hehkuvat kiuaskivet e) värikuva f) luonnontiede

Samankaltaiset tiedostot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti