Kainuun Korhoset Joulunumero 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kainuun Korhoset Joulunumero 2011"

Transkriptio

1 Kainuun Korhoset Joulunumero 2011 Matti Korhonen

2 Puheenjohtajan terveiset Ensimmäinen vuosi puheenjohtajana on kulunut Kainuun Korhosten sukuseuran toimintaa hoitaessa. Vuosikokousta vietimme Rekivaaran Rekikestissä. Aikaisemmin samoissa tiloissa toimi Rekivaaran koulu. Kokouksen kulku oli normaali, joskin osallistuvia jäseniä olisin toivonut olevan runsaammin. Uusia jäseniä saimme hallitukseen. Seuran sääntöihin tulee muutoksia koskien hallituksen jäsenten määrää ja puheenjohtajan toimikauden pituutta. Uudet säännöt tulevat voimaan kun ne on hyväksytty Patentti - ja Rekisterihallituksessa. Kävin viime kesänä Kuhmossa Piiraisten sukuseuran kokouksessa. Seura oli saanut aikaan paksun teoksen Piiraisten suvusta. Kirjan kokoamiseen oli kulunut yli neljä vuotta ja jäsenten aktiivisella toiminnalla saatiin henkilötietoja kerättyä. Pitkään on ollut sukuseurassa tavoitteena Kainuun Korhosten oma sukukirja yhtenä uutena esimerkkinä Martti Korhosen kirja Kainuun Korhosista. Julkisuuslaki rajoittaa 100 vuotta nuorempien tietojen julkisen jakelun. Kirkonkirjoja ei tutkijat itse pääse tutkimaan, vaan siitä pitää maksaa seurakunnalle yli 30 /tunti. Edellä mainitut seikat hankaloittavat tietojen keruuta. Nyt kaivataan 1870 syntyneiden ja sitä nuorempien tietoja. Paljon löytyy Korhosia Sotkamosta, mutta kyllä heitä on myös muualla Kainuussa. Tietoja kaivataan Kuhmon, Kajaanin, Paltamon, Vuolijoen, Puolangan, Hyrynsalmen, Ristijärven, Suomussalmen Korhosista. Vielä tärkeämpää on saada kirjoituksia esivanhemmista, sekä vanhoja valokuvia. Näitä tietoja kaivataan mahdollisen sukukirjan toimittamiseen. Sukuseuran nettisivuilla on kansio johon voi lähettää omia sukututkimus aineistoja. Tiedot eivät ole kaikkien luettavissa, ne ovat vain jäsenten käytössä. Salasanan saa pyynnöstä puheenjohtajalta. Mikäli ette voi toimittaa tietoja nettisivuille, niin voitte lähettää niitä postitse hallituksen jäsenille tai puheenjohtajalle. Joululehteen kaivataan jäsenten tai muiden henkilöiden kirjoituksia, ja vanhoja valokuvia. Seuramme nettisivut löytyvät osoitteesta: Kainuun Korhosten sukuseuran johtokunta 2012 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Tilivastaava Jäsenet Varajäset Risto Korhonen Vilho Korhonen Maritta Huttunen Hannu Korhonen Sisko Kollatsuo Paavo Korhonen Leila Kaakinen Pentti Korhonen risto_korhonen(at)yahoo.com maritta.huttunen(at)luukku.com hannu.k.korhonen(at)kajaani.net HUOM! Sähköpostiosoitteissa (at) Näin vältämme roskapostia

3 Kalle Setä Kalle Sedän tulin tuntemaan 1950 luvun alussa, kun olin Tipaksella remontoimassa veljeni Eeron kanssa hänen poikansa, Yrjön omakotitaloa, Viertolaa. Setä istui usein tekemässään. kahden istuttavassa keinutuolissa, omissa oloissaan. Ilmeisesti kaikki kuutkin huonekalut olivat hänen tekemiään. Hän oli tehnyt huonekaluja myös naapureilleen aika ajoin. Hän oli puuseppänä taitava ja hallitsi monta muutakin työtä, kuten rakentamista. Maanviljelys oli kuitenkin hänen pääelinkeino. Hänen vaimonsa, Loviisa, hoiti vielä silloin kaikki keittiötyöt. Ja hänen tyttärensä, Martta, oli hoitamassa veljensä Yrjön karjaa. Yrjö oli automies, ja hänen ylpeytensä oli vaaleanvihreä kuormaauto, Mersu, jota hän ajoi ja uurasti sen kanssa töitä miltei yötä päivää, siinä sivussa hoiti vielä maanviljelystä. Sedällä oli tapana herätä varhain aamulla ja mennä usein kokemaan pyydyksiä, läheiselle järvelle. Sieltä hän sai kaloja ja toi niitä pienellä pärekopalla, Martta perkasi ne sitten. Heidän tyttärensä Reeta, oli vaimona Kilpeläisen Martilla. Martti kävi usein siellä Viertolassa tervehtimässä appivanhempiaan. Kuulin Martin sanovan miltei aina appiukolleen, että olet sinä kasvattanut minulle hyvän vaimon. Johon appiukko vastasi hyväntuulisena, että mikäpä hänessä on. Eräänä päivänä tuli sinne Viertolaan pieni porukka metsäherroja, hieromaan Yrjön kanssa metsäkauppoja. He porisivat sitten aitassa, tai paremminkin makasiinissa. Siellä olin minäkin veljeni Eeron kanssa, ja oli siellä Setä Kallekin. Jonkin ajan kuluttua sinne ilmaantui kuin tyhjästä vain, täysinäinen viinapullo. Se lähti kiertämään ja siitä otti jokainen vuorollaan kopsut. Kun pullo Sedälle, niin Yrjö otti sen häneltä pois. Setä näytti olevan loukkaantunut. Sanoi, että on se kumma mies tuo Yrjö. Yrjön kehotuksesta mentiin pirttiin. Siellä oli Loviisa, Setä Kallen vaimo, tehnyt särjistä kalakukon ja pannut sen pirtin pöydälle. Yrjö kehotti meitä kaikkia siirtymään pöydän ääreen ja nauttimaan kalakukosta. Kukko oli tosi maukasta, mutta siinä oli teräviä ruotoja. Jokainen otti suustaan niitä ruotopuruja ja pani ne pöydälle. Yksi metsäherroista teki siinä poikkeuksen. Sanoi, että ettehän te pojat osaa syödä kalakukkoa ja noukki kaikki ne toisten jättämät ruotopurut suuhunsa. En tullut tietämään, tuliko Yrjöllä niiden metsäherrojen kanssa metsäkauppoja? Näitä muisteli Kalle Antinpoika Sukukirja Sukukirja Korhosten suku Kainuussa luvulla perustuu Kauko Korhosen ja Kerttu Korhosen sukututkimuksiin, teosta voidaan pitää perusteoksena Kainuun Korhosten sukujuurille ja kirja sisältää sukutietojen lisäksi laajemmin suvun vaiheista historiatietoa, sekä kuvallista aineistoa. Kirjan hinta on 40 + postikulut Jos haluat tarkempia tietoja tai kiinnostunut kirjasta, niin soita Kerttu Korhoselle puh: tai Mari Korhoselle puh: , sähköisesti: mari(at)avian.fi

4 Näin elettiin ennen. Erittäin huomattavana osana ihmisen ajatusmaailmaan kätkeytyy muistot. Muistot koko elämäntaipaleen myönteisiltä ja kivikkoisiltakin poluilta mutta ennen kaikkea lapsuusmaisemasta ja siitä kylästä jossa kerran syntyi. Minun synnyinpaikkani on Sotkamon Tipasojan Räätäkylä, jonka entisaikojen elämästä aion oheisessa kertoa. Muistoni sijoittuvat kuluvan vuosisadan alkupuolelle, taikka niin kuin usein kuulee sanottavan ennen talvisotaa elettyyn aikaan. Haluaisin ensin kertoa nykypolvelle maalaistalon talvisesta päivästä, joka emännän ja talon naisväen osalta alkoi anivarhain. Varhainen on miestenkin nousuaika sillä hevoset odottavat aamuapettaan ja sukimista tallissa. Navetassa on jo kotvan käynyt kova huiske. On luotava lanta, harjattava jokainen lypsettävä lehmä, lypsettävä, tehtävä apetta ja juotettava. Lammasnavetasta kuuluu äänekäs määintä ja siellä myöskin asuva sika vaatii röhkien aamuruokaansa. Kukko kiekuu ja kanat hyppivät orsiltaan. Räätäkylän taloissa syötiin aamunen klo 8, johon mennessä navetan aamutyöt oli jo tehty. Aamunen koostui joko ryyni- tai jauhovellistä, puurosta, perunamaidosta tai talkkunasta. Tietenkin pöydässä oli leipää, höppävoita, suolasärkiä tai suolasilakoita, joita taloon ostettiin syksyisin 30kg nelikko. Aamun valjettua miehet lähtivät hevosineen metsätöihin tai muihin pihahommiin. Varhain talon vanha isätäkin aloitti puusepäntyönsä höyläpenkin ääressä. Hän teki huonekaluja, rekiä, kärryjä ja suksiakin. Tarvittaessa taitoa riitti pajan alasimen äärelläkin työskentelyyn ja itse tehdyn, jaloilla. polvettavan sorvin työstämiseen. Vuosisadan alkupuolel1a oli taloissa rahaa käytettävissä hyvin vähän. Ostotuotteisiin kuului vain riisiryynit, kahvi, sokeri ja lääkkeet. Vaatetukseen tarvittavat kankaat kudottiin ja neulottiin itse kotona. Niinpä etenkin talvisin oli taloissa em. kotonani käytössä 2:si rukkia. Toisella kehrättiin villalankaa ja toisella hamppu- ja pe11avalankaa. Erittäinkin saran villainen loimilanka oli vaativaa kehrättävä sillä, siitä piti tulla tasaista ja vasenkierteistä. Koko talven oli pirtissä omatekoiset kangaspuut. Paitsi sarkaa, niillä kudottiin naisten- ja miesten puolivillaisia pukukankaita, hamppu- ja pellavalakanoita ja pyyhkeitä, patjan - tai matressin päällyskankaita ja rohdinpellavista viljasäkkejä. Villaisia saaleja ja täkinpäällyskankaita ym. Villalankaa valmistettiin kaksin - tai kolmikertaisena perheen villatakeiksi ja puseroiksi, sukiksi ja lapasiksi. Miesten kintaissa pidettävät vanttuut tehtiin kinnasneulalla, ei virkaten. Tarvittaessa ostettiin koko pakka puuvillaista paitakangasta ja sinistä toimikaspalttinaa joista itse ommeltiin miesväelle aluspaidat - ja housut. Päällysvaatteet niin miehille kuin naisillekin tehtiin tarvittaessa itsekudotusta kankaasta. Kun ennen oli joka talossa paljon lapsia, tehtiin jokaiselle tytölle talveksi vain yksi mekko jonka kyynäspäät eivät tahtoneet kestää koulussa koko talvea ja poikain housujenkin takamukseen ja polviin ilmestyi paikat, Yksinomaan jo tämä vaatetalouden huolto muodosti naisväelle karjanhoidon, erillaisen karjanhoidon ja ruuanlaiton ohessa suunnattoman työnsaran. Jos muilta töiltä milloin jäi aikaa tekivät naiset käsitöitä vielä iltalypsyn ja iltasen jälkeenkin. Ja näin oli tehtäväkin sillä keskeyttihän tämän vaatetalouden huollon päivässä monenlaiset askareet. Oli päivälypsyt, oli puolisenlaitto, joka syötiin klo 14. Ruoaksi tällöin valmistettiin vuodenajasta ja talosta riippuen joko lihakeittoa palvilihasta, kalakeittoa, kapakeittoa, perunoita ja kastiketta, uuniperunalaatikkoa, perunavoita, lanttu - ja porkkanalaatikkoa tai kesäkeittoa. Jälkiruokana oli useimmiten talvella hillovelliä, mustikkasoppaa, mustikka - tai puolukkapuuroa. Metsämarjoja poimittiin talvea varten runsaasti. Puolukat survottiin korkeaan saaviin. Saavi, hilloineen pidettiin luhdissa, josta tarvittaessa käytiin veitsen avulla kovertamassa jäätynyttä hilloa. (Oman ruokavalikoimansa muodostivat teurastusajat, josta kerrotaan myöhemmin.) Illallinen syötiin siinä 7(19) maissa. Tällöin tarjoiltiin päivällispöydästä jääneitä. ruoantähteitä, lanttu kala - tai perunakukkoa, marjapuuroa, leipää, höppävoita, kokkelipiimää, kurria ja suolakalaa. Ruokataukojen välillä nautittiin päivä- ja iltapäiväkahvit. Ostokahvin lisukkeena

5 käytettiin paahdettua jauhettua sikuria, jota kasvatettiin itse. Kahvileipää tai pullaa ei entisaikaan kahvin kanssa ollut. Kainuulaisittain sanottuna "nisua leivottiin vain noin 3-kertaa vuodessa, myöhemmin ehkä useammin. Erittäin raskas työpäivä Tipasojan emännille muodostui, leipomapäivästä. Talossa, josta lähinnä kerron leivottiin joka viikko ruisleipää lauantaisin rieskaa ja ehkä. piirakoita. Suureen ruisleipätaikinaan meni jauhoja noin 20 kg kerralla. Taikanasta tuli 12 isoa ruisleipää, 3-4 lanttukukkoa, pottukukko ja ohkasia reikäleipiä. Pöytään astui liki 20 henkeä sillä olihan. lisänä koulua käyviä perukassa olevien talojen lapsia ym. Oman erikoistyönsä muodosti voinkirnuaminen sepäraattorilla erotetusta maidon kermasta. Punaista voita sanottiin lujavoiksi ja valkoista voita, jossa oli kirnupiimä mukana höppävoiksi. Myöhemmin puinen mäntäkirnu vaihtui kammesta pyöritettävään metallikirnuun jolla lujavoin tekeminen tuli helpommaksi. Kun on suuri perhe oli ennenaikaisissa olosuhteissa erittäin raskas myöskin pyykkipäivä. Pyykki pestiin saunassa tai saunakodassa. Kun pyykkipulvereita ei ollu valmistettiin koivupuun tuhkasta liukastusaineeksi lipeää. Sen tekoa varten oli taloissa puinen, korkea tynnyri jonka alaosassa oli reikälävikkö. Lävikön päälle pantiin suoria olkia ja olkien päälle valutettiin koivupuun tuhkaa. Tuhkien päälle kaadettiin kiehuva vesi. Hetken kuluttua tynnyrin pohjanrajassa olevasta reiästä tuli kirkasta lipeää jota käyttämällä saatiin erittäin valkoista pyykkiä. Lisäksi liukasteena oli käytössä suopaa, jota oli. saatu keittämällä keskenään vettä, lipeäkiveä ja teurastuksen sivutuotteena saatuja huonompia rasvoja. Suopa oli koostumukseltaan puuromaista. Pyykkiä oli kerralla monta saavillista. Vaatteet hangattiin juuriharjalla tai pyykkilaudalla. Haudutettiin kuumassa vedessä ja keitettiin muuripadassa. Viimeinen huuhtelu talvellakin tapahtui jään päällä avannossa. Vuosisadan alkupuolella kulki Tipasojankin miesväki talvisin savotoissa. Sinne lähdettiin hevosen ja rekien kanssa maanantaiaamuisin. Kun savotat olivat useinkin kaukana sydänmailla oltiin siellä yhteenmenoon viikkokausia ja asuttiin tukkikämpillä. Savottaan lähtiäin mukaan piti emännän varata runsaasti evästä: leipää, voita, palvi- ja sianlihaa, suolakalaa, talkkunoita, ryyniä, kahvia ym. Savottalaiset tulivat pyhänajaksi kotiin lepäämään ja varustautumaan tulevaa viikkoa varten sekä miesten että hevosten eväin. Savotassa työskentely sen jälkeen kun puutavarayhtiöt rupesivat ostamaan puita, oli rahansaannin takia hyvinkin tärkeää. Pellot olivat pieniä, tehokkaita maanviljelysvälineitä ja koneita ei ollut, eikä myöskään apulantoja. Elettiin todellista luomuviljelyn aikaa. Joinakin vuosina jouduttiin ostamaan jauhoja oman viljan lisäksi ja siihen tarvittiin rahaa. Katovuosiakin oli ja jolloin edesmenneiden ihmisten kertomana Tipasojallakin liikkui kerjukuormia. Mihin taloon ihmiskuorma tuli, oli talosta annettava ruokaa. Vielä pulavuosina käytettiin kylässämme viljan lisäksi leivässä. pettua ja joskus jäkälääkin. Seuraava pula-aika oli Muistan kuinka raavaat miehet kulkivat taloista kyselemässä ruokapalkalla töitä. He olivat valmiita tekemää halkoja, kaivamaan ojia tai kuokkimaan peltoa. Näitä töitä maataloudessa aina löytyi. Räätäkylän talojen asukkaiden kevät -, kesä- ja syyspäivät sisälsivät monenmoisia töitä. Päivä alkoi heti auringon nousun jälkeen. Naiset kutsuivat lehmät navettaan lypsytoimitusta varten. Lehmäthän olivat olleet avometsässä kankaalla koko yön etsimässä ruokaa aina Heinäsuolla saakka. Aamun tullen karja saapui pistoaita kujaa pitkin kotiin lypsettäväksi kellokkaan ohjaamana. Joskus karja oli mennyt metsään niin kauas että sitä piti etsiä ja tällöin lypsy myöhästyi. Miehet aloittelivat keväiset peltotyönsä joihin naisväkikin aamusen jälkeen osallistui. Ennen maan lopullista muokkausta oli hajoitettava pellolle ajettu lantapatteri hevosella kärrykuormia ajaen. Lantakasojen hajoittaminen oli useinkin naisten työtä. Kylvötyön jälkeen jäi pelto siunaavan Luojan hoiviin. Vuosisadan alkupuolella kasvatettiin Tipasojan taloissa runsaasti turnepsia. Ne keitettiin pehmeiksi ja sekoitettiin jauhojen kanssa lehmien olkiappeeseen. Perunoita kasvatettiin myöskin paljon ja. käytettiin lehmien ruokaan turnepsien tavoin. Useinkin perunoita ei lehmille liiennyt vaan ne

6 tarvittiin kaikki suurten perheiden ravinnoksi. Turnepsien kasvatus vaati runsaasti hoitotyöttä, samoin puutarhakasvien kasvatus. Ennen juhannusta oli lehtikerppujen taitto lampaille. Tällöin kaadettiin koivuja harventaen, oksat leikattiin ja sidottiin kerpuiksi. Haasioitiin kuivumaan ja syötettiin talvella lampaille. Kerppujen taitto oli naisväen työtä. Samojn kesäkuussa nostettiin rahkasuolta turpeita talvisiksi lehmien aluskuivikkeiksi ja lammaskarsinoihin käytettäiviksi. Turpeet kuivattiin heinäseipäillä, tai kärväillä. Näin turpeiden avulla lisäättiin pelloille pantavaa lanta-ainesta. Kiireisen työajan muodosti heinänteko. Peltonurmet niitettiin hevosen vetämällä niittokoneella tai viikatteella miestyövoimaa käyttäen. Väilikosken joenvarsi ja Heinäsuo heinätettiin myöskin. Näissä oli oma ongelmansa saada heinät ja korteet kuivalle maalle kosteikolta. Myöskin heinää käytiin tekemässä kaukaisel1a Nimisen joen varrella, jossa viivyttiin yhtämittaa viikkokausi. Heinäsato pelloillakin kuivattiin levittämällä päiväksi maahan ja kokoamalla yöksi rukoihin. Aamulla oli jälleen levitystyö mikäli oli pouta. Lisäksi, käytettiin kärväs, -keppi ja haasiakuivausta. Ojanvarret niitettiin ja haravoitiin tarkoin, lukuunottamatta huhtisärkän takana olevia peltosarkojen ojanparsia sillä niissä kasvoi runsaasti hienonmakuisia mesimarjoja. Heinänteon loppupuolella oli lakanpoiminta ja mustikatkin kypsyivät. Elokuulla alkoivat viljapellot kellastua ja ruis heilimöidä. Ikimuistettavia ovat kotoiset ruispellot ja sen korsien välissä kirkkaansiniset ruiskukat. Tuttu oli myöskin ruisrääkän ääni ja kiurun lento peltojen yllä. Viljan leikkuu tapahtui sirpillä. Korret sidottiin lyhteiksi ja lyhteet muodosteltiin kuhilaiksi. Ruiskuhilaaseen tuli 10 lyhdettä, ohra, -kaura- ja vehnäkuhilaaseen 7 lyhdettä. Myöhemmin rukiinleikkuussa käytettiin apuna viikatetta ja ohra sekä kaura kuivattiin seipäillä. Vehnänkin viljelyä aloitettiin ja vietiin jauhatettavaksi Ouluun saakka. Viljojen kuivattua alkoi niiden puinti riihessä. Tällöin lyhteet ladottiin riihen orsille, riihtä lämmitettiin 1-2 päivää ennen puimista. Puintiaamuna lyhteet pudotettiin orsilta ja ladottiin rinta rinnan riihen lattialle lyhteiden jyväpuolet vastakkain. Lyhteiden siteet leikattiin auki ja riusa11a puinti tahdikkaasti voi alkaa. Välillä oljet käännettiin ja puitiin jälleen. Sitten oljet puisteltiin jyvistä ja sidottiin olkikuvoksi. Lattialle jääneet jyvät ja ruumenet masiinoitiin jolla toimenpiteellä jyvät eroiteltiin ruumenista. Riihelle mentiin aamulla jo kello 4. Puinnin jälkeen syötiin aamunen, tällöin useinkin karkeista ohrajauhoista keitettyä puuroa, tai perunapuuroa voisilmän kanssa. Puinnista nokisina ollen riihivaatteissaan ahdettiin riiheen uusi ahtaus seuraavan aamun puintitapahtumaa varten. Riihi pantiin lämpiämään ja vasta tämän jälkeen oli saunassa käynnin vuoro. 193O-luvun loppupuolella kun hankittiin 3 talon yhteinen puimakone tapahtui puiminen koneellisesti. Syyspuolen tehtäviin kuului myöskin eri kasvien korjuutyöt. Hampun ja pellavan käsittely, maan kynnöt, teurastus, lihojen palvaus, puolukoiden poiminta, suovan ja saippuan keitto talkkunoiden valmistus, syyskalastus ja kapakalojen kuivaus, lampaiden keritseminen ym. Yllälueteltuja töitä toimittaessa, karjataloustöitä tehdessä ja polttopuita hankkiessa lähestyttiin joulunaikaa ja sen valmistukseen. Jouluhan oli ennen henkisesti korkealle arvostettu juhla ja aineellisesti vaatimaton. Näiltä lapsuusaikani ajoilta on erikoisemmin jäänyt mieleeni lapsuuskotini talvi-ilta suurikokoisessa pirtissä. Kuparipesäinen lakilamppu valaisi kodikkaasti etupäässä miesten työpaikkoja toimien samalla yleisvalona. Isä teki puusepän töitään vielä illallakin höyläpenkkinsä ääressä ja puhtaanvalkoisia lastuja ajelehti jaloissa valtoimenaan. Joku miehistä saattoi korjata hevosvaljaita tai paikata kenkiä tai rukkasia. Pitkällä ovisuupenkillä istui juttusille saapuneita naapurin miehiä. Pirtin pitkän pöydän ääressä lukivat koululaiset läksyjään. Isän vaatimuksesta niitä piti lukea kovalla äänellä. Siinäpähän samalla saivat aikuisetkin uudistaa tietojaan. Pirtin karsinapuolella paloi pieni läppälamppu. Siellä hyrisi usein iltaisinkin rukki ja joku naisista karstasi villoja kehrättävään kuntoon. Siinä ohessa kuului pirtin peränurkasta kangaspuiden pirtaluhdan tasainen lyönti. Joinakin

7 iltoina oli käynnissä kenkien tervaus. Tervattuja kenkiä paahdeltiin tuvan leipäuunin lämmössä. Tervapytyn säilytyspaikka oli ovensuussa penkin alla. Terva oli tärkeä tarveaine taloudessa. Sitä tarvittiin mm. työrekien valmistuksessa pajutusvaiheessa. Reenjalasten ja suksien voiteluun ym. Siihen aikaa vanhukset hoidettiin vielä kotona kuomaansa saakka. Useimmat heistä olivat hyviä sadun ja tarinoiden kertojia. Heidän vierellään kummitusjuttuja kuunnellen ilta kului nopeaan. Useinkin pienet kuulijat nukahtivat pirtin pitkille penkeille, josta heidät isä tai äiti kantoi nukkumapaikolilleen. Talon lauantai-illat olivat juhlaa. Huoneet oli pestyt. Puhtaassa pirtissä tuoksui rieskan ym. leivonnaisten ja uuniruokien tuoksu. Päivän askareet oli tehty ja rannassa oleva savusauna lämmitetty ja kylvetty. Alkoi sunnuntain odotus jonka tunnelmaa useinkin valmistuttiin laulamal1a ääneen hartaita - tai kansanlauluja. Istuimena oli isän tekemä kahden istuttava keinutuoli. Kotien juhlat ja erikoistapahtumat Entisaikoina oli Tipasojallakin jokainen sunnuntai juhlapäivä jolloin tehtiin vain välttämättömät työt. Päälle pantiin pyhävaatteet ja kirkonaikana laulettiin virsiä tai hengellisiä lauluja. Vanhempi väki luki saarnakirjaa tai raamattua, joskus ääneenkin. Iltapäivä oli vasta vierailuaikaa sukulaisten ja naapurien kesken. Nuorempi miesväki kokoontui joskus pyhäisin piilopaikkaan kortille josta heidät vanhemmat ihmiset kävi hajoittamassa. Pääsiäinen oli suuri juhla. Sen kunniaksi leivottiin nisua, tehtiin piirakoita ja rieskaa. Jotkut perheenjäsenistä menivät suksilla tai hevosella kirkkoon. Kotona juhlistettiin pääsiäistä virsin ja lauluin sekä lukemalla hartauskirjallisuutta. Vierailuja harrastettiin ja lapset jopa aikuisetkin ehti mäenlaskuun. Toisen pääsiäispäivän iltana saattoi nuorisolla olla iltamat Maamiesseuran talossa. Useinkin pääsiäisen aikaan oli hanget ja auringon kultaamat lumikiteet kimalsivat hangen päällä. Juhannus, keskikesän juhla vietettiin kotona. Toki osa perheenjäsenistä meni juhannusaamuna kirkkoon. Aattoiltana poltettiin kokko joko kylän yhteinen tai erikseen. Joskus nuoriso kokoontui Multitörmälle männikkötasanteelle, jossa oli mahdollisuus piirileikkiin tai tanssiin. Pari kertaa muistan nuorison menneen aattoiltana Aavasaksalle kokonpolttoon ja tansseihin. Sattui käytössä olemaan kuorma-auto jonka lavalla oli hyvä matkustaa. Juhannus aattoillan kokoontumispaikkana pidettiin myöskin Hildenporttia, jonne mentiin jalan ja jotkut pyörällä neitosia pyöräntangolla kuljettaen. Juhannukseksikin leivottiin nisua. Oli piirakoita, kotona tehtyä kermapäällysteistä viiliä ja kalaruokia. Portaiden pieliin pystytettiin koivut ja pirttiä kaunistivat pihlajain- ja koivunoksat. Muistamisen arvoisena pidettiin syksyistä Kaisan päivää. Tällöin syötiin lampaanpää keittoa. Jokaiselle perheenjäsenelle annettiin paistettu tai keitetty lampaanpään puolikas jonka lihaksiset osat kaluttiin puukonterällä suuhunsa. Oli herkullista. Merkittävä oli myöskin kekrin aika jolloin palkollisväki piti römppäviikkoaan ja olivat vapaana talon töistä. Toiset rengit ja naispalvelijat jatkoivat menneen vuoden palvelutalossaan, toiset taas pestautuivat uuteen taloon. Pestauspaikka oli kirkonkylä jonne palvelusväki ja talojen isännät ja usein emännätkin kokoontuivat tekemään sopimuksia. Kekrinä oli kokopäivän ruoka pöydässä. Tällöin paistettiin uunissa lampaan tai vasikan lapa joka tuotiin kokonaisena pöytään. Sitä sai jokainen leikata niin monta kertaa kuin halusi lihakimpaleen. Muutakin taval1isuudesta poikkeavaa ruokaa pöydässä oli. Sunnuntaisin ja juhla-aikoina päällystettiin leipäpalanen oikealla voilla, vain arkisin käytettiin höppävoita. Milloin keitettiin talkkunaa, pantiin talkkunakupin keskelle voi kahvikuppiin, jossa se suli ja jossa sitten kasteltiin lusikkaa. Näin voita kului vähemmän. Tipasojalla käytettiin ennen runsaasti kokkelipiimää, joka piimitettiin lypsylämpöisestä maidosta. Piimittyä hera kuorittiin pois ja piimän joukkoon lisättiin kuorimatonta maitoa. Piimä oli hyvää juotavaa. Toisena ruokajuomana oli kurri.

8 Halki vuosikymmenien on joulua odotettu yhtä hartaasti ikään kuin talven keskellä avautuvaa kukkasta. Ei se ennen ollut kaupallinen juhla, mutta sitä voimakkaammin eli mielissä juhlahartaus ja lapset näkivät mielikuvituksin metsän - ja pihamaan hämärissä liikkuvan tonttuja ja menninkäisiä. Jouluksi pirtti. ja muut huoneet pestiin tavallista puhtaammiksi leipälapiota myöten. Aattona tuotiin suuri kuusi keskelle pirttiä joka pystytettiin puujalkaan. Oksille sidottiin kynttilöitä ja paperista leikattuja lumikiteiden muotoisia koristeita. Joskus oli jopa koristeena karamelleja, jotka oli kääritty koreisiin papereihin. Kaiken kruunasi kuusen ympärille ripustettu kapea kangasnauha jossa luki "Kunnia olkoon Jumalalle ja maassa rauha ihmisten kesken". Aattoiltana saunasta tulon jälkeen sytytettiin kynttilät. Pirtin pitkän pöydän päälle levitettiin valkea liina ja katettiin jouluaattoillan ateria. Pöydässä oli riisipiirakoita, leipää, voita, kalaa, rosollia, juomana kaljaa, maitoa ja piimää. Oli myöskin riisipuuroa joka syötiin sekahedelmäsopan kanssa. Lienee vielä lisäksi ollut jotain liharuokaakin. Aterian päätyttyä veisattiin jouluvirsi ja luettiin ääneen jouluevankeliumi. Lapset leikkivät kuusen ympärillä ja suorittivat muutakin ohjelmaa. Ja sitten tuli joulupukki joka tavallisesti toi jokaiselle lapselle nisu-ukon jolla oli nappeina ja silminä rusinat. Joskus saattoi pukki tuoda myöskin harmaasta villalangasta kudotut sukat. Tuskimpa mullaisiin lahjoihin oli varaa eikä muuta osattu odottaakaan. Pääasiahan oli odotetun juhlan mieltä juhlistava korkeus, yhteiset joululaulut ja saapuneet jouluvieraat ja muualla asuvat perheenjäsenet. Joulukirkkoon lähdettiin ajamaan jo klo 4:n jälkeen, sillä alkoihan kirkko ja klo 7 ja matkaa oli 22 km. Joulukirkko kesti 2:si tuntia ja kirkko oli kylmä mutta sitä lämmitti tuikkivat kynttilät ja veisaavan kansan suusta tullut lämpö. Sitä paitsi kansahan oli pukeutunut lammasturkkeihin ja rasvanahka saappaisiin. Lapsen mielestä oli juhlavaa kuunnella virrenveisuuta ja katsella ihmetellen kirkon kirkkaita kruunuja, ja kirkon avarista ikkunoista avautuvaa jouluaamun kirkasta tähtitaivasta. Joulukirkosta ajettiin hevosilla kilpaa kotiin ja tiuvut helisivät iloisesti. Valkeni joulupäivä, jonka viettoon laskeuduttiin miettien ja juhlaa tuntien ja arjen unohtaen. Tapani oli kyläilyn päivä. Joulun välipäivät kuluivat arkisia töitä tehden. Mihinkään suurempiin töihin ei kuitenkaan ryhdytty eikä miehetkään menneet kaukaisiin savotoihinsa. Uusi vuosi pysähdytti, ennen kuin nytkin ikään kuin portin eteen. Ihmismieleen tulee väkisenkin kysymys; mitä tapahtuu ensi vuonna? Niinpä muinoinkin tehtiin uudenvuoden taikoja ja valettiin tinaa. Jos ei ollut tinatankoa kerättiin tinanappeja, sulattiin niitä ja ennustettiin mitä valetun tinaharkon seinään syntynyt varjokuva ennusti. Monia ennustusleikkejä - ja tapoja Tipasojalaisekin osasivat. Kun nuorisoa oli paljon järjestettiin jossakin talossa, jossa oli iso pirtti tinanvalajaisia. Tietenkin illan päätteeksi oli piirileikkiä tai tanssia. Joulunaika päättyi 1oppiaiseen ja alkoi reikeleipä viikot, joka merkitsi juhla-aikaisen paremman ruokapuolen päättymistä ja siirtymistä niukempaan ravitsemispuoleen. Naisille alkoi jokapäiväisten töiden lisäksi ahkera käsitöiden tekoaika ja miehille metsä - ja savottatyöt, meno rankametsään tai mudanajoon. Monissa taloissahan joutui naiset tekemään tarvehalot halkoliiterin eteen ajetuista rangoista. etenkin silloin kun miehet olivat savotassa. Kodin juhlien joukkoon kuului häiden viettäminen kotona. Tipasojalla häät kestivät vain päivän. Vihkimisen suoritti pitäjän pappi. Minun lapsuusaikana oli Sotkamon pappina Elias Lönnrot, hänen jälkeensä Marx Katavisto ja Jafvet Räty. Hääkansa syötettiin ja juotettiin. Sahtiakin valmistettiin oikein tynnyrissä. Sahdin valmistus kesti 3-päivää. Lienee miesväellä ollut väkevämpääkin tarjottavaa koska muistan heidän ahkeraan vierailleen nurkan takana. Silloin tällöin vieraili kodissa kuolema. Poistuneelle perheenjäsenelle pidettiin mahdollisuuksien puitteissa olevat hautajaiset. Ruumis säilytettiin hautaan saattamiseen asti riihessä. Kuolemasta ilmoitettiin Kainuun Sanomissa mutta hautajaisiin kutsuttiin mustareunaisella kirjeellä. Surutalossa oli vieraille ruoka - ja kahvitarjoilu. Siinä ohessa veisattiin ja muisteltiin vainajaa, joka arkkuunsa asetettuna lepäsi portaiden eteen pystytetyn 4 kuusen keskellä. Ruokailun jälkeen alkoi vainajan viimeinen matka hautausmaalle. Arkkua kuljettavaa hevosta seurasi milloin pitempi,

9 milloin taas lyhyempi hevosten vetämä saatto. Hautaan laskemisen, siunauksen ja peittämisen jälkeen palattiin vielä surutaloon jatkamaan edesmenneen muistelemista, sekä aterioimaan pitkän matkan jälkeen. Vuosiensaatossa on aina järjestetty kirkon taholta eri taloissa talvi- ja kesäkinkereitä. Joskus kuuli niitä nimitettävän messuiksi. Pappi ja lukkari saapuivat kinkeritaloon hevosella mukanaan kylää koskevat kirkonkirjat ja matkaharmooni. Tavallisesti väkeä tuli kinkereihin runsaasti. Rippikouluun pyrkivät ja rippikoulunsa aloittaneet olivat kinkeriin velvolliset tulemaan ja alistumaan siellä kaiken kansan keskelle kuulusteltavaksi. Joka vuosi oli kinkeriväel1e määrätty raamattu - ja virsiläksy, jotka molemmat kinkereillä kuulusteltiin ja virttä harjoiteltiin. Lisäksi kuulusteltiin pyhäkouluopettajilta ja kinkeriväeltä kylän hengellistä tilaa. Muistan lapsena olleeni kerran Ikolassa kinkereillä, jossa sielläkin pappi kyseli kinkeriväeltä; "Onko Kylässä henkisesti kaikki hyvin ja eletäänkö täällä sovussa ja Herran pelossa"? Joku mies vastasi ja sanoi; "Kylässämme tehdään ahkerasti työtä. Puutetta ei ole ja rauha vallitsee, kyläläisten kesken joitakin kylälle kuuluvia juoppojahan täällä on mutta ei niistä ole isompaa häiriötä, myöskin kylä pitää huolta omista kulkureistaan ja kirkossakin on käyty".tietenkin kinkeritalo tarjosi kuulijakunnalle sekä ruokaa että juomaa. Hengenmiehet olivat ennen korkeassa arvoasteikossa. Ei oikein tiedetty miten parhaiden voisi rovastia ja kanttoria ravita. Ehkäpä hyvä lihakeitto keitettiin ja jälkiruuaksi tarjoiltiin räiskäleitä ja Kainuulaisia lakkoja ja kahvin kanssa juustoleipää. Mainittakoon tässä yhteydessä ettei Tipasojalta ennen viimesotia käyty kuin kerran tai pari vuoden mittaan kirkossa mutta sitä hartaanmalla mielellä sinne mentiin. Ennen ripille menoa piti käydä kirjoituttamassa itsensä sakastissa. Lapsena ollessani vielä naiset istuivat kirkossa vasemalla ja miehet oikealla puolella. Ei pariskunnatkaan vierekkäin. Rippikoulussa oltiin kaksi viikkoa syksyllä ja viikko keväällä. Kirkolta Tipasojalaisetkin joutuivat etsimään kortteeripaikan, jossa kotoa tuotujen eväiden turvin asui rippikouluaikansa. Ripille pääsy tapahtui helluntaina tai juhannussa. Yleensä ripille päästessä oli tytöillä musta mekko, ehkä joillakin valkoinen. Mitään rippikoulumuistoja ei vanhemmilla ollut vara ostaa eikä juhlia sen muistoksi pitää. Olihan kuitenkin suurta päästä rippikoulun käytävään aikuisten ihmisten kirjoihin ja aloittaa omin ajatuksin elämäntiensä kulkemisen. Kerttu Korhonen JOULUYÖNÄ KIRKKOMAALLA PIMEÄ ON KIRKKOMAA, LYHDYT, VALOT SAMMUNEINA. JOULUILTA, YÖ JO SAA, LUOKSE ÄIDIN MIELI HALAA. ALLA MAAN JO ÄITI LEPÄÄ, HUOLTA MAISTA TUNNE EI. EI MUA KATSO, EI HÄN HERÄÄ, HAUDALLEEN KUN TIENI VEI. YKSI SOIHTU VIELÄ PALAA, KIVI MUSTA VIERELLÄÄN. NIMET ISÄN, ÄIDIN TAVAA, KYYNELEET JO VIERÄHTÄÄ. SYTYTÄMME KYNTTILÄMME, ILOISESTI HEHKUU NE. KAIPAUKSESTA KERTOO KATSE, HUOKAUKSET SYDÄMEN. EIVÄT KUULE, EIVÄT VASTAA, VAIKKA KOVAA HUUTAISIN.

10 HAUDASSAAN VAIN LEPÄÄ HILJAA, VAIKKA YÖN MÄ ITKISIN. PÄÄNI PAINUU, AATOKSENI JOULUN LAPSEEN PALAAVAT: KUULU HUUTO SYDÄMENI, PUOLEENI JO KATSAHDA! LIEKIN LOSTE VASTAA MULLE: ISÄ, ÄITI TÄÄLLÄ ON, POISSA MAASTA AHDISTUNUT, POISSA ALTA TUOMION. MAAHAN UUTEEN OVAT TULLEET, SIELLÄ LEVÄTÄ HE VOI. KUULI LUOJA RUKOUKSET, JONKA ETEENSÄ HE TOI. RAUHOITU, EI VAIVAA HEILLÄ, LEPÄÄ LUONA KRISTUKSEN, TARKOITUS ON ELÄMÄLLÄ, AIVAN UUSI IHMEINEN. LIEKIN LÄMPÖ LOHDULLINEN, KYYNELEENI KUIVASI. VAPAHTAJA, TURVA LASTEN, TAIVAAN PORTIN AUKAISI. HILKKA KARJALAINEN OS. KORHONEN YLITORNIO LAPSUUTENI JOULU MUISTELEN, MILLAINEN OLI LAPSUUTENI JOULU PIENESSÄ, HARMAASSA MÖKISSÄ KOTONANI SIEVÄLÄSSÄ. OLIN SILLOIN NOIN 5 VUOTIAS. JOULUUN VALMISTAUDUTTIIN HUOLELLA. KOTI PESTIIN PUHTAAKSI JA LAITETTIIN ITSE KAIKKI JOULURUUAT. JUHLALLISIN HETKI MINUSTA OLI SE, KUN KUUSI TUOTIIN TUPAAN JA SIINÄ OLI METSÄN TUOKSU. KOHTA SE KORISTELTIIN JA PIENET STEARIIINIKYNTTILÄT SIDOTTIIN VILLALANGALLA KUUSEN OKSIIN. KYNTTILÖITÄ SAI POLTTAA VAIN ÄIDIN LUVALLA, ETTÄ NE KESTÄISIVÄT KOKO JOULUNAJAN. SISKONI LEILA OLI TUONUT KIRKOLTA PAPERISIA JOULULIINOJA. YHDEN HÄN LAITTOI PIRTIN PÖYDÄLLE JA MUUT KAMARIN JA PIRTIN SEINILLE. SILLOIN TUNTUI, ETTÄ JOULU OLI TULLUT TUPAAMME. LEILA OLI OSTANUT VIELÄ PARI PIENTÄ TONTTUKORISTETTA KAMARIN PÖYDÄLLLE. MINUSTA NE OLIVAT AIVAN ELÄVIÄ. KOTONA VALMISTETUT JOULURUUAT OLIVAT MAUKASTA. PARHAILTA MAISTUIVAT RIISIPUURO JA LUUMUSOPPA SEKÄ TORTUT JA PIPARIT, JOITA NIITÄKIN SAI VAIN MUUTAMAN. SAUNAN JÄLKEEN TULI JOULUPUKKI. HÄN OLI PUKEUTUNUT RUSKEAAN TAKKIIN. OLI EHKÄ NAAMARIKIN HÄNEN PÄÄSSÄÄN. MULLE OJENNETTIIN YKSI LAHJA. SE PUTOSI LATTIALLE JA RÄMÄHTI KOVASTI. KUN AVASIN LAHJANI, SIELTÄ LÖYTYI PIENI PELTISANKO, JOSSA OLI ULKOPUOLELLA KAUNIITA NORSUN JA KIRAHVIN KUVIA. OLIN LAHJASTANI IKIONNELLINEN. JOULUPUKKI TARJOSI MINULLE VIELÄ KÄTTÄÄN. SIINÄ EI OLLUT KINNASTA, VAAN PALJAS KÄSI NÄYTTI MINUSTA TURHAN PIENELTÄ. SILLOIN TUNNISTIN SEN SISKONI LEILAN KÄDEKSI. PETYIN HIEMAN, MUTTA EI MINUN MAAILMANI MOISESTA ROMAHTANUT, VAAN JATKOIMME JOULUNVIETTOA ENTISEEN TAPAAN.

11 EIVÄT ENTISAJAN JOULUISSA LAHJAT SUINKAAN OLLEET TÄRKEIMMÄT, VAAN JOULUTUNNELMA, JOULUMIELI, YHDESSÄ LAULETUT JOULULAULUT SEKÄ SOPU PERHEEN KESKEN. NOITA LAPSUUDEN JOULUJA EN TULE UNOHTAMAAN KOSKAAN. HILKKA KARJALAINEN OS. KORHONEN YLITORNIO Olihan se Mattikin Kainuun Korhosia "Jos on onnistanut ketä, että hänellä on SETÄ, olkoon kohtelias tälle, niin on setä hyvä hälle. Aamuin kumarrus tee syvä: Hyvää päivää, setä hyvä! Näillä sanoilla pilke silmäkulmassa Matti toivotti aina minut tervetulleeksi kotiinsa. Nuo Kalle Väänäsen kääntämät runot pahankurisista pojista Maksista ja Moritsista huvittivat meitä kovasti, kun isä-aaron ja hänen poikiensa Eeron ja Matin kanssa lueskelimme niitä Kuhmossa Vieksin koululla. Matti Sakari ( ) osoitti jo lapsena suurta mieltymystä sarjakuvien ja erilaisten piirrosten tekemiseen. Taiteilijahan hänestä tulikin, ensiksi kuitenkin kansakoulun opettaja ja sitten Pyhäsalmen lukion kuvaamataidon opettaja, kunnes vuonna 1980 heittäytyi vapaaksi kuvantekijäksi. Hänen vahvuutenaan olivat pikkutarkat ja tinkimätöntä ahkeruutta vaativat tussipiirustukset, joiden aiheet hän tavallisesti otti luonnosta, eri vuodenaikojen maisemista, puista, vanhoista rakennuksista ja kukka-asetelmista. Aluksi hän käytti pelkkää mustaa tussia, mutta sitten mukaan tulivat hillityt pastellivärit. Matti oli hyvin tuottelias taiteilija, joka osallistui kymmeniin näyttelyihin eri taidemuseoissa Suomessa ja ulkomailla. Paljon hänen teoksiaan on päätynyt julkisiin tiloihin ja yksityiskoteihin. Suurelle yleisölle tuntemattomampi puoli lienee, että Matti oli myös lahjakas pakinoitsija, joka omintakeisella ja itseironisella tyylillään sai Pyhäjärven paikallislehdissä ansaittua huomiota. Kun hän usein paneutui yhteiskunnallisiin ongelmiin tai kokemiinsa epäkohtiin, hän sai myös vihamiehiä. Kuvaavaa onkin, että pakinapalstan nimenä oli "Käärmeenpesä". Matin pakinoitten pohjalta Laura Hokkanen on tehnyt Joensuun yliopistolla väitöskirjan, jonka nimenä on Pohjakuohua pinnassa". Siitä paljastuu Matin ajatukset ja elämänvaiheet, kipeitäkään asioita unohtamatta. Näistä Matti on itse kertonut ja lisätietoa saatu läheltä seuranneiden ihmisten muistamina Minulle, Matin sedälle, tapaaminen Hunningossa oli aina miellyttävä kokemus. Hän oli huumorintajuinen, aina ystävällinen ja keskusteluvalmis. Enää ei ole taidekoti Hunnikkoa emmekä näe Mattia istumassa yläkerran suuren työpöydän takana värirasioitten ja tussikynien keskellä, mutta muutaman kymmenen metrin päässä Hunningon pihalla voimme aina piipahtaa Matin hautaa katsomassa. Vieläkin hän toivottaisi tervetulleeksi. Kirjoittaja Reijo Korhonen on kotoisin Paltamon Mustolanvaaralta ja asuu Pellossa.

12 Matti Korhonen s.1944kuhmossa Kansakoulunopettaja, vuodesta 1980 lähtien vapaa kuvantekijä. Osoite: TAIDEKOTI HUNNINKO Pyhäjärvi Puh Luettelo suurimmista näyttelyistä: 1968 Jyväskylän Taidemuseo 1969 Helsinki, Ostrobotnia 1970 Ylivieskan Taidemuseo 1971 Rauman Taidemuseo 1972 Oulu, Pohjanhovi 1974 Englanti, King's Lynn 1974 Helsinki, Taidepiste 1974 Rovaniemi, kirjastotalo 19'76 Ylivieskan Taidemuseo 1981 Oulun Taidemuseo 1982 Helsinki, Galerie Hörhammer 1982 Hämeenlinna, Galleria Tawastia 1983 Hämeenlinna, Galleria Taeastia 1983 Ruotsi, Timrå 1984 Oulun Taidemuseo 1984 Helsinki, Galerie Hörhammer 1984 Saksan Liittotasavalta, Eltville 1985 Ylivieskan Taidemuseo 1985 Oulaisten Taidemuseo Osallistumiset alueen, läänin ja valtakunnallisiin näyttelyihin. Useita julkisissa tiloissa olevia töitä.

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset.

Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset. PASSIIVIN PREESENS Missä tarvitsen? Kun verbi on passiivissa, emme tiedä, kuka tekee. Idea on, että tekijä on joku tai jotkut ihmiset. Muodostus Verbityyppi 1:!!!Passiivia käytetään myös puhekielessä me-pronominin

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI

TAPAN I BAGGE. Rannalla. Rannalla TAMMI Kaisa TAPAN I BAGGE Rannalla Rannalla TAMMI TAPANI BAGGE Rannalla Kuvittanut Hannamari Ruohonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki Kaisa-sarjan kirjat: Pihalla, 2002 Ulkona, 2004 Kylässä, 2005 Yöllä, 2006

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa

Papuri.papunet.net. Arkipäivän elämää. Kuvia vuosikymmenten takaa Papuri.papunet.net Arkipäivän elämää Kuvia vuosikymmenten takaa Perunoitten istuttaminen oli yksi kevään töistä. Valmiiksi idätetyt perunat piti laittaa kyntövakoon tasaisin välimatkoin. Kuvassa istutusta

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta.

sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Näytelmä Joulusatu : sovitus Tiituksen Satu-kertomuksesta ja Marjatta Kurenniemen Joulukuusen koristeita - kertomuksesta. Laatinut: Jaroslava Novikova Opetuskommentit: 1. Kyseessä on draamaa. Esitimme

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

enttämestari Esko Mansikkaviita

enttämestari Esko Mansikkaviita enttämestari Esko Mansikkaviita Seppo Alakoski P arkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta 147 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen laajennus Kenttämestari

Lisätiedot

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus?

Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Puutaloasumisen ihanuus kurjuus? Askareita yläkouluille 27.3. 19.9.2015 esillä olevaan Kuopion korttelimuseon näyttelyyn. KORTTELIN KORHOSTEN JA HEIDÄN NAAPURIENSA ESITTELY: Maire Korhonen (o.s. Miettinen)

Lisätiedot

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille.

Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. Laulu raikuu kesäillassa, kun Säpin sisarukset Olga Hilonen (vas.), Lempi Roiha ja Sylvi Rautio kaivavat lauluvihkot esille. 38 Sampsa Oinaala Kuvat Tommi Taipale Kesäkyläläiset Valtimolta on 1960-luvun

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

JOULUAJAN KYSYMYKSET. Käyttöideoita

JOULUAJAN KYSYMYKSET. Käyttöideoita JOULUAJAN KYSYMYKSET Kortit juhlatunnelman herättelyä ja juhlan suunnittelua varten Kysymykset liittyvät: mielipiteisiin kokemuksiin toiveisiin muistoihin. Alussa on helppoja ja lopussa vaikeita kysymyksiä.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista

M.J. Metsola. Taimentukka. Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista M.J. Metsola Taimentukka Perämeren makuisia runoja vanhemmuudesta ja sukujen polvista Taimentukka Mikko Juhana Metsola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-264-4 Auringossa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto Rouva Tsevelmaa ja rouva Buyankhishig ovat tunteneet kolme vuotta. Tuona aikana rouvista on tullut ystäviä. Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään Rouva Tsevelmaa ottaa iäkkään rouva Buyankhishigin

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 6.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(6) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Kuva 1 Tässä vielä harjoiteltiin Viimeisiä veneitä Anne-Maija näyttää sanoja etupenkissä Itsenäisyyspäivänä olikin sunnuntai ja perinteinen

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Vaihtoehtoiset KAUNIIT JOULUISET KODIT. Kauniit kodit JOULUHERKUT MITÄ LAHJAKSI? JOULULAHJAVINKIT JOKA KUKKAROLLE 5,90

Vaihtoehtoiset KAUNIIT JOULUISET KODIT. Kauniit kodit JOULUHERKUT MITÄ LAHJAKSI? JOULULAHJAVINKIT JOKA KUKKAROLLE 5,90 Kauniit kodit 5,90 Marraskuu 2015 KaritaTykka: Aito ruoka kuuluujouluun TEE ITSE JOULUN HELPOT KORISTEET KIERRÄTÄ & TUUNAA JOULUHERKUT H Vaihtoehtoiset MITÄ LAHJAKSI? JOULULAHJAVINKIT JOKA KUKKAROLLE KAUNIIT

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 3. vuosi nro VT2 _ 17/28 www.pyhäkoulu.fi lapsille@luterilainen.com 23.3. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JERIKON VALTAUS 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupunki b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jatkoa edelliseen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyöpäivää vietettiin Perinnemarkkinoiden merkeissä lauantaina 26.11

Kodin ja koulun yhteistyöpäivää vietettiin Perinnemarkkinoiden merkeissä lauantaina 26.11 Perinnemarkkinat 26.11.2005 Kodin ja koulun yhteistyöpäivää vietettiin Perinnemarkkinoiden merkeissä lauantaina 26.11 Marraskuisena lauantaiaamuna herätään Kivistössä aikaisin. Äiti hoputtaa Leenaa aamupuurolle,

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Mitä perinteitä uudenvuoden viettoon kuuluu kotimaassasi? Mitä tiedät suomalaisten joulunvietosta?

Mitä perinteitä uudenvuoden viettoon kuuluu kotimaassasi? Mitä tiedät suomalaisten joulunvietosta? 1 Mitä perinteitä uudenvuoden viettoon kuuluu Mitä tiedät suomalaisten joulunvietosta? Millaista ruokaa sinun kotimaassasi perinteisesti syödään jouluna? Mikä on ikimuistoisin joululahja, jonka olet saanut?

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

kiulu kieli soutaa seinä työ taulu

kiulu kieli soutaa seinä työ taulu kiulu kieli soutaa seinä työ taulu lainata leuka liemi vyö kaulin köysi mäyrä möyriä suora tuomari vaimo leikki meikki laiva kukka sointu kattila sukka makkara hattara pullo pulla kissa hillo mansikka

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot