Ilmarinen MIKÄ IHMEEN SUOMI- RISKI? SAULI NIINISTÖ KAIPAA ILMASTO- TEKOJA NYT. Kehitysvammaisissa työvoimareserviä

Transkriptio

1 Ilmarinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 4/2007 SAULI NIINISTÖ KAIPAA ILMASTO- TEKOJA NYT MIKÄ IHMEEN SUOMI- RISKI? Kehitysvammaisissa työvoimareserviä Ilmarinen ja OP-Pohjola-ryhmä tukevat hyvinvointia yrityksissä Ilmoittaudu TyEL-päiville ja työhyvinvointitilaisuuksiin

2 Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen asiakaslehti 4/2007 Ilmarinen 4/07 Sisältö Debatti 5 Työ ja eläke 10 Kolumni 17 Sijoitukset turvanasi 18 Ilmarinen 21 Työhyvinvointi 24 Palvelut 26 Mitä uutta? 32 Lyhyesti 34 Svenska sidor 36 Kysyttyä 38 Tilaisuuksia 39 Debatti 5Luottokriisi ravistelee Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoita ja heikentää kulutushaluja. Suomella menee melkein liiankin lujaa. Onko sijoitusten Suomi-paino edelleen riski? Työ ja eläke Kehitysvammaiset voivat suoriutua palkkatyöstä hyvin, tiedetään Kannelmäen Prismassa. Tärkeä motiivi heidän palkkaamiseensa on myös halu hoitaa henkilöstöpolitiikkaa vastuullisesti. Kehitysvammaisten Tukiliiton mukaan kyse ei ole sosiaalisesta työstä, vaan työnantaja hyötyy aidosti. Työ ja eläke Henkilöstövuokrausala on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja uusia yrityksiä on syntynyt runsaasti. Kokki Kimmo Valtonen pitää vuokratyön mahdollistamasta vaihtelusta. Seppo Ruotsalaisen omistama Kairest on toiminut alalla jo vuodesta Kannen kuva: Lehtikuva Ilmarinen SAULI NIINISTÖ KAIPAA ILMASTO- TEKOJA NYT MIKÄ IHMEEN SUOMI- RISKI? Kehitysvammaisissa työvoimareserviä Ilmarinen ja OP-Pohjola-ryhmä tukevat hyvinvointia yrityksissä Ilmoittaudu TyEL-päiville ja työhyvinvointitilaisuuksiin JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Eeva Hukka, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Anne Koivula, Jani Mikkola, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jouni Saarinen, Jaakko Tuomikoski LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto, Reprotyö: HEKU, Painopaikka: Acta Print Oy, ISSN: X, Painos: Painettu joulukuussa 2007

3 Kasvua Ilmarinen menestyi erinomaisesti eläkeyhtiöiden välisessä siirtokilpailussa. Vuonna 2007 vakuutustenmäärät ja maksutulo kasvoivat seuraavasti: 26 Palvelut Ilmarinen ja sen yhteistyökumppani OP-Pohjola-ryhmä tarjoavat asiakkailleen menestymistä tukevia palveluja: työhyvinvoinnin kehittämistä, lisäeläkkeitä ja lisäturvaa työterveyden hoitoon. Terveysturvan ideana on Ari Salmen mukaan se, että yritys säästää vakuuttamalla paremmin. Sijoitukset 18 turvanasi Ilmastonmuutos on ihmiskunnan pahin uhka. Se vaikuttaa yritysten kilpailutilanteeseen, talouteen ja yrityskuvaan. Sauli Niinistö kaipaa aktiivisia toimia ja ideoita, joista yksi voisi olla Suomen metsäomaisuuden muuttaminen ekokilpailuvaltiksi. Lähde: Tilastokeskus Fakta Vinkki Yritysten TyEL-vakuutukset: kpl Yrittäjien YEL-vakuutukset: 856 kpl Maksutulo: 51 milj. euroa Vanhimpien ikäluokkien työllisyys on kehittynyt ilahduttavasti vuotiaista on nyt työssä 68 % (59 % v. 2000) vuotiaista on nyt työssä 39 % (23 % v. 2000) % tammikesäkuu Työntekijöiden ansiot pitää ilmoittaa Ilmariseen tammikuun loppuun mennessä. KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen, puhelin , faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: asiakaslehti@ilmarinen.fi ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi. Asiakkaitamme palvelevat myös Pohjola-OP-ryhmän, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden konttorit. Vaivattomimmin ansioilmoitukset teet Vakuutuspalvelussa:

4 Pääkirjoitus Uusi lehti kääntyy Ilmarisessa aloittelemme uutta vuotta positiivisissa merkeissä. Yksi merkittävimmistä ilonaiheista on se, että viime vuoden aikana saimme historiallisen paljon uusia asiakkaita. Pidämme asiaa suurena luottamuksena Ilmarisen toimintaa kohtaan ja myös osoituksena hyvästä kilpailu- ja palvelukyvystämme, jotka on pidettävä jatkuvasti huippukunnossa. Laakereille ei passaa jäädä lepäämään. Olemme linjanneet tavoitteissamme, että haluamme olla eläkevakuuttamisen edelläkävijä. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että meidän on kyettävä kehittämään palveluamme asiakkaidemme alati muuttuvien tarpeiden mukaan ja olla siinä vielä mieluusti alan kärkijoukossa. Tämä lehti on yksi yritys- ja yrittäjäasiakkaidemme palveluista. Kädessänne on uudistetun lehtemme ensimmäinen numero. Lehden tavoitteena on tarjota tietoa, esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä elävästä elämästä. Pyrimme saamaan juttuihin uusia kiinnostavia näkökulmia ja haluamme herättää ajatuksia ja keskustelua työelämään ja työeläketurvaan liittyvistä asioista. Uusia palstoja on esimerkiksi debattipalsta, joka antaa tilaa erilaisille näkökannoille ajankohtaisesta teemasta. Työhyvinvointi tarjoaa nimensä mukaisesti tietoa tästä aihepiiristä. Sijoitukset turvanasi -palsta kertoo eläkkeiden katteena olevan sijoitusvarallisuuden hoidosta. Työ ja eläke -palsta puolestaan kertoo laajasti työelämän ilmiöistä ja eläketurvan hoitoon liittyvistä asioista. Mukavia lukuhetkiä ja menestystä alkaneelle vuodelle 2008! Satu Mehtälä viestintäjohtaja Vuoden helsinkiläinen Bubille ja sen kaverille koti 4 Paljon julkisuutta saaneelle futaajien suursuosikille, hiljattain vuoden helsinkiläiseksikin valitulle, Bubihuuhkajalle (Bubo bubo) on laitettu pesäpönttö Ilmarisen toimitalon katolle. Saa nähdä kelpuuttaako Bubi tai joku sen pääkaupungissa asustelevista serkuista laatikon asumuksekseen. Pesälaatikkoa on mitoitettu reilulla kädellä, hyvästä syystä. Kaupunkielämään hyvin sopeutuva huuhkaja on Euroopan suurin pöllö, ja se voi painaa jopa 4 kg. Katoilta pelottomasti huhuilevan yön ruhtinaan soidinhuutoa voi kuulla alkukevään illassa.

5 Debatti Puheenjohtaja: Satu Mehtälä Teksti: Raili Oksa Keskustelemassa: Eva Liljeblom Timo Viherkenttä Jussi Laitinen MIKÄ IHMEEN SUOMI- RISKI? Maailmantalouden moottorina pidetyn Yhdysvaltojen talous yskii: luottokriisi ravistelee rahoitusmarkkinoita ja heikentää kulutushaluja. Suomella sen sijaan menee melkein liiankin lujaa. Onko sijoitusten Suomi-paino edelleen riski? Mitä sanovat talousviisaat? 5

6 Debatti Kuvat: Esko Tuomisto Ilmarinen kutsui kolme asiantuntijaa keskustelemaan talouden näkymistä tilanteessa, jossa USA:n asuntolainoista alkaneen luottokriisin mainingit pitävät yllä epävarmuutta sijoittajien liikkeissä ja aiheuttavat turbulenssia pörssikursseissa. Keskustelun aiheet kumpuilivat maailman taloudesta kotimaan näkymiin ja sijoitusten Suomi-painon problematiikkaan. Keskusteluun osallistuivat rahoitustieteen professori Eva Liljeblom Hankenilta, varatoimitusjohtaja Timo Viherkenttä Kuntien eläkevakuutuksesta sekä sijoitusjohtaja Jussi Laitinen Ilmarisesta. Keskustelua johdatteli Ilmarinen-lehden päätoimittaja, viestintäjohtaja Satu Mehtälä, ja raportin laati tiedottaja Raili Oksa. Jussi Laitinen, sijoitusjohtaja, Ilmarinen Tutkimuksen valossa Suomi on yksi eniten tuottavista maista Eva Liljeblom, rahoitustieteen professori USA:n rahoitusmarkkinat natisevat Mehtälä: Minkälaisia ajatuksia USA:n asuntoluottokriisi herättää? Onko käännettä näköpiirissä, ja jos, niin mihin suuntaan? Liljeblom: Suhtaudun aika skeptisesti talousnäkymiin, sillä luottokriisin todelliset vaikutukset tulevat esiin vaiheittain. Lainoissa on käytetty houkuttimena ns. teasereitä. Se tarkoittaa, että lainanottaja maksaa ensimmäisinä vuosina alennettua korkoa, joka voi olla selvästi alle markkinakoron tai jopa lähellä nollakorkoa. Niihin liittyy usein myös lyhennysvapaita vuosia. Nämä teaserit eivät ole menneet vielä koko kannan läpi, joten pahin vaihe on todennäköisesti edessäpäin. Ongelmat kasvavat myös siksi, että lainoja on vuosi vuodelta myönnetty aina vaan maksukyvyltään huonommille asiakkaille. Laitinen: Ongelmia aiheuttaa myös se, että luottokriisi on levinnyt jo ihan normaaleihinkin asuntolainoihin. Muun muassa arvostettu amerikkalainen Freddie Mac -pankki ilmoitti hiljattain kirjaavansa alas luottojaan, ja sitähän on yleisesti pidetty erittäin luottokelpoisena asuntoluottopankkina. Into kuluttaa laimenee Mehtälä: Kantavatko mainingit asunto- ja rahoitussektorin ulkopuolelle? Uhkaako USA:ta taantuma? Liljeblom: Uskon, että luottokriisi puree myös kulutukseen, sillä lainaa ei ole otettu vain uutta asuntoa varten, vaan lisälainaksi olemassa olevaa asuntoa vastaan. Lainoilla on vaihdettu asuntovarallisuutta kulutusluotoiksi, toisin sanoen niillä on rahoitettu kulutusta. Nyt kun asuntojen hinnat ovat laskeneet, ei lisälainaakaan voi enää ottaa, jolloin luottokriisi puree kulutuskysyntään ihan eri tavalla. Laitinen: Olen Evan kanssa samaa mieltä, että luottokriisi tulee vaikuttamaan kuluttajien intoon kuluttaa. Intoon vaikuttaa lisäksi öljyn korkea hinta, minkä seurauksena amerikkalaisten bensalaskut ovat kolminkertaistuneet kahden viimeisen vuoden aikana. Liljeblom: Ketjureaktiona tämä synnyttää maailmantalouden korttitalon kaatumisefektin: kun jenkit kuluttavat vähemmän, kiinalaiset voivat myydä vähemmän, ja kun kiinalaiset myyvät vähemmän, ne voivat myös ostaa vähemmän. Joku onkin paradoksaalisesti todennut maailman työnjaosta, että kiinalaiset 6

7 Tiesitkö? Suomi-riski Sijoittajan tuttu perussääntö on ei kaikkia munia samaan koriin. Sijoitusten hajauttamisella tarkoitetaan juuri sijoitettavien varojen jakamista useaan kohteeseen. Sijoituksia voidaan hajauttaa niin maantieteellisesti, eri toimialoille, eri omaisuuslajeihin kuin ajallisestikin. Hajautuksella haetaan pienempää riskiä yksittäisen sijoituskohteen huonon menestyksen varalta. Eläkejärjestelmän menestyminen on riippuvainen Suomen kansantalouden kehityksestä. Siksi Ilmarinen haluaa olla aktiivinen sijoittaja suomalaisessa elinkeinoelämässä ja edistää suomalaista yrittäjyyttä. Yhtiön osakkeista noin 40 prosenttia on ns. Suomi-sijoituksia. Missä kulkee Suomi-riskin raja? Ja mikä ylipäätään on Suomi-riski maailmassa, jossa suomalaiset pörssiyhtiöt toimivat täysin globaalisti? valmistavat eurooppalaisilla koneilla kulutustavaroita jenkeille. Jos kiinalaiset eivät saa myytyä tavaroitaan, suomalaisetkaan eivät saa myytyä koneitaan. Viherkenttä: Amerikkalaiset eivät ole kuluttaneet pelkästään tulojaan vaan myös asuntojensa arvonnousua vastaan. Tällä on iso merkitys siihen, että Amerikan talouskehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut nopeampaa kuin Euroopan. Minullakin on talousnäkymistä pessimistinen käsitys, mutta en kuitenkaan olisi aivan yhtä yltiöpessimistinen, kuin nämä kuomat tässä vierellä. Maailman talous on kokonaisuutena toistaiseksi suhteellisen hyvässä jamassa. Ja vaikka rahoitusmarkkinoiden ongelmat ovat osoittautuneet paljon luultua suuremmiksi, ne eivät ole toistaiseksi levinneet laajasti asunto- ja rahoitussektorin ulkopuolelle. Mehtälä: Mihin perustat käsitykseksi, ettei luottokriisi laajene näiden sektoreiden ulkopuolelle? Viherkenttä: Inflaation kehittymisestä on eri suuntaan meneviä arvioita. Itse näen, että jos ongelmat laajenevat, silloin inflaatiopaineetkin hellittävät. Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankilla on vielä paljon mahdollisuuksia käytettävänään. Heikentynyt dollarikin saattaa auttaa, ja se ehkä osittain tasapainottaa maailman taloutta. Sopeutumisongelmia tästä totta kai seuraa, Yhdysvalloissa voi olla edessä jopa vuosia kestävä matalan kasvun vaihekin. USA:n suhteellinen merkitys ei kuitenkaan ole enää ihan sitä, mitä se on parhaimmillaan ollut. Muut taloudet ja varsinkin kehittyvät markkinat ovat nyt vahvempia kestämään tilanteen. Onko kehittyvistä talouksista talouden pelastajaksi? Mehtälä: Miten arvelette kehittyvien talouksien nousun kompensoivan USA:n kulutusvajetta ja milloin tasapainotilaan päästään? Laitinen: Jo nyt kehittyvät taloudet tuovat merkittävän osan maailman talouden kasvusta. En kuitenkaan jaksa uskoa siihen, että ne pystyisivät korvaamaan USA:n kulutusvajetta kokonaan. Varmaan puhutaan vuosikymmenistä, ennen kuin siihen päästään. Kiinassa tosin on miljoonaa ihmistä, jotka jo nyt kuluttavat keskivertoamerikkalaisen tapaan, tai ainakin heillä on mahdollisuuksia siihen. Liljeblom: Täytyy kuitenkin muistaa, että kehittyvät taloudet ovat vientivetoisia, ja niillä on toistaiseksi hyvin vähän omaa varallisuutta. Jos Eurooppa ja USA olisivat yhtä aikaa lamassa, se jarruttaisi huomattavasti myös kehittyviä talouksia. Sisämarkkinat eivät vielä siellä toimi. Viherkenttä: Mielenkiintoista tässä ilmiössä on se, että kun rahoitusmarkkinoiden kehittymisen ja uusien instrumenttien pitäisi olla omiaan parantamaan talouden tehokasta toimintaa, ne ovatkin nyt kääntyneet itseään vastaan. Entistä monimutkai- 7

8 Debatti Teoria ei ole ihan pysynyt Suomi-asetelmassa kehityksen vauhdissa Jussi Laitinen, rahoitusjohtaja, Ilmarinen semmat instrumentit eivät näytä enää olevan kenenkään hallinnassa. Suurimmat takaiskut kohdistuivat juuri niihin kansainvälisiin investointipankkeihin, joiden pitäisi olla näiden instrumenttien parhaita osaajia. On vaikea olla viisas, jos maailman parhaat asiantuntijatkin ovat näiden instrumenttiensa kanssa joutuneet kaikkein pahimpaan liemeen. Sijoittajien varovaisuus lisääntyy Mehtälä: Uskotteko Euroopan menevän taantumaan? Liljeblom: En suoranaisesti, mutta aika lailla suhdannehuipussa nyt ollaan. Meillä menee jo melkein liiankin lujaa, sillä alkaa olla pulaa tekijöistä ja raaka-aineista. Mutta jos USA ryhtyy jarruttamaan, pieni korjausliike saattaa olla paikallaan. Laitinen: Sijoittajien varovaisuus ainakin tulee lisääntymään. Uusien lainojen myöntö on jähmettynyt täysin. Tällaisen kriisin jälkeen me sijoittajat vetäydymme poteroihimme, ja ostamme vain sellaista, minkä hyvin tunnemme. Sen pitää olla melkein käsin kosketeltavaa. Kaikki vähänkin kaukaisemmat sijoituskohteet eivät käy kaupaksi. Vaikka eihän se ole yksin hevoskauppiaiden vika; sijoittajilla ei ollut aikaa kurkistaa edes hevosen suuhun, niin hirveä kiire oli sijoittaa rahaa. Viherkenttä: Markkinoiden muistihan on tunnetusti lyhyt. Luulen, että tästä seuraa enintään pieni tasannevaihe. Kohta me ollaan Jussin kanssa taas innolla ostamassa mitä kummallisimpia instrumentteja. Pelikentässä ja mahdollisuuksissa eroja Mehtälä: Tästä onkin hyvä siirtyä kotimaan kamaralle ja suomalaisiin osakesijoituksiin. Mutta selvitetään ensiksi erot Ilmarisen ja Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) pelikentissä ja mahdollisuuksissa sijoittaa osakkeisiin. Laitinen: Olennainen ero yhtiöiden välillä on se, että Keva toimii eräänlaisena kunnallisen sektorin puskurirahastona. Toisin kuin Ilmarisella, sille ei ole asetettu selvää vastuuvelkaa, vaan sen tehtävänä on tuoton maksimoiminen tietyllä aikavälillä. Viherkenttä: Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että meillä on vapaat kädet sijoitustoiminnassa. Voimme pyrkiä aidosti optimoimaan pitkän aikavälin sijoitustuottoa ja rakentaa salkun siltä pohjalta. Ainut huono puoli tässä on se, että jos menee huonosti, emme voi syyttää muita kuin itseämme. Emme voi viitata järjestelmän hankalaan sääntelyyn tai regulaattoreiden ja lainsäädännön ongelmallisuuteen. Mehtälä: Kevalla on listatuissa osakkeissa tällä hetkellä noin 50 prosenttia, mikä on viitisen prosenttia enemmän kuin Ilmarisella. Noin 40 prosenttia Ilmarisen osakkeista on ns. Suomi-sijoituksia, kun taas Kevalla niitä ei ole juuri lainkaan. Miksi näin? Viherkenttä: Meidän suurempi osakesalkku Ilmariseen verrattuna johtuu pääosin juuri näistä pelisääntöjen erilaisuudesta. Pystymme ottamaan enemmän riskiä isommalla osakepainolla, mutta vastapainoksi tasapainotamme sitä erittäin suurella hajauttamisella. Ilmarisen salkun riskipitoisuutta nostaa pienehkön markkina-alueen suuri paino. Sijoitustoiminnan perinteisillä riskimittareilla arvioiden päädymme lähes samaan kokonaisriskiin. Tilanne ei siis johdu siitä, että pitäisimme Suomea erityisen riskillisenä maana, pikemminkin päinvastoin. Suomi-sijoitukset tuottaneet keskimääräistä paremmin Liljeblom: Tutkimuksen valossa voin sanoa, että erään tohtoriopiskelijamme parhaillaan työn alla oleva selvitys puhtaista tuottoindekseistä näyttäisi osoittavan, että Suomi on USA:n rinnalla yksi kaikkein eniten tuottavista maista. Laitinen: Kiitän Ilmarisen hallitusta kaukoviisaudesta, kun meidän sijoitustemme Suomi-painoksi aikoinaan lyötiin lukkoon tuo 40 prosenttia. Se oli historiallisesti hyvä päätös, sillä Suomisijoitukset ovat tuottaneet keskimäärin paremmin kuin kaikki muut kehittyviä talouksia lukuun ottamatta. Mielestäni teoria ei ole pysynyt tässä Suomi-asetelmassa ihan kehityksen vauhdissa. Suomalaiset pörssiyhtiöt toimivat nykyisin täysin globaalisti ja kotipaikka on oikeastaan vain noteerauspaikka. Tarvittaisiin uudenlaisia indeksejä, jotka pureutuisivat seuraavalle tasolle. Viherkenttä: Suomi-painon problematiikka ei mielestäni olekaan siinä, että yhtiöt sijaitsevat Suomessa. Ongelma on se, että tällaisia yhtiöitä meillä on vain muutama. Kriittinen Suomi- 8

9 Kriittinen Suomipaino tarkoittaa, että juuri tietyt yhtiöt ovat salkussa Timo Viherkenttä, varatoimitusjohtaja, Kuntien eläkevakuutus Kiinalaiset valmistavat eurooppalaisilla koneilla kulutustavaroita jenkeille Eva Liljeblom, rahoitustieteen professori, Hanken paino tarkoittaa sitä, ainakin me Kevassa voittopuolisesti ajattelemme niin, että väkisinkin juuri tietyt yhtiöt ovat salkussa. Riskin hajauttamiseksi on kaksi vaihtoehtoista tapaa; toisessa vaakakupissa painaa mahdollisimman tehokas sijoitusten hajauttaminen ja toisessa taas toimintaympäristön ja yhtiöiden hyvä tuntemus. Liljeblom: Teoreettisesti hajautushyöty syntyy kassavirtojen eriaikaisuudesta eri yrityksissä. Vanhassa konseptissa, kun vielä oli oma valuutta ja yrityksen kustannukset olivat tyypillisesti kotimaassa, vientiyritykset olivat erittäin herkkiä valuutan heilahteluille. Tämä näkyi nopeasti myös niiden kannattavuuden heiluntana. Vanha järjestelmä loi samanaikaisuutta yritysten välillä, minkä takia hajautus oli järkevä tehdä maantieteelliseltä pohjalta. Nyt kun valuuttamuuri on hävinnyt, ei maantieteellisellä lähtöpisteellä ole enää samanlaista merkitystä. Tällaisessa tilanteessa maantieteellistä hajauttamista tärkeämpää on sijoitusten hajauttaminen eri sektoreihin. Omistajuus tuo vastuuta Viherkenttä: Minusta on hienoa, että hajautettu työeläkejärjestelmämme mahdollistaa erilaisia lähestymistapoja. Jos ajatellaan esimerkiksi eläkesijoittajan institutionaalisia rooleja, iso Suomisalkku tarkoittaa meidän kokoisillamme sijoittajilla sitä, että olemme sijoittamissamme yhtiöissä suurimpien omistajien joukossa. Meillä ei ole silloin pelkästään finanssisijoittajan rooli vaan myös merkittävä omistajan rooli. Tämä rooli sopii hyvin Ilmariselle, joka on yksityinen yhtiö. Mutta vaikka Keva toimii sijoitusmaailmassa samoin pelisäännöin kuin muutkin, ainakin itse ajattelen niin, että institutionaalisesti olemme kunnallinen viranomainen. Meille ei ihan luontevasti istu hallitseva asema listattujen yhtiöiden viimekätisenä vallankäyttäjänä. Laitinen: Omistajan roolia mekin olemme joutuneet miettimään. Tätä varten olemme kehittäneet ja luoneet omistajapolitiikkaamme toimintaperiaatteet, miten omistajan valtaamme käytämme. Liljeblom: Institutionaalisen sijoittajan osallistuminen on corporate governance -mielessä plussaa. Monissa tutkimuksissakin on todistettu, että kontrolloivien omistajien toiminta tiettyyn rajaan asti lisää yrityksen arvoa. Tämä raja on prosentin osuus osakkeista. Kun raja ylittyy, kontrolloivan omistajan toimilla on omistuksen arvoa laskevia vaikutuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että omistajakontrolli on pörssiyhtiöiden hallinnointi- ja ohjausmekanismeista vain yksi, joskin yksi tärkeimpiä. 9

10 Työ ja eläke Teksti: Eeva Hukka Satu Haukanheimo ja Lars Lindlöf ovat hyviä esimerkkejä siitä, että kehitysvammaiset ihmiset voivat suoriutua palkkatyöstä todella kunnialla. Jos meidän kaikki työntekijämme tekisivät hommansa yhtä suurella sydämellä, ei meillä olisi hätäpäivää, palvelupäällikkö Kirsi Haavisto sanoo. Työntekoa suurella sydämellä Kuva: Esko Tuomisto Kannelmäen Prisman leipäosastolla hyörii iso mies hyllyttämässä leipää. Hän tekee työtä tehokkaasti ja tarkasti, eikä keskittymistä häiritse edes se, että valokuvaaja häärää ympärillä, tai se, että asiakkaat tuijottavat ja hämmästelevät, miksi häntä kuvataan. Haastattelua vartenkaan hän ei selvästi malttaisi jättää loppuja leipälaatikoita purkamatta, mutta lähtee kuitenkin mukaan, kun työkaveri lupaa jatkaa hänen töitään. Lars Lindlöf on ollut töissä Kannelmäen Prismassa neljä vuotta. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa eräässä toisessa kaupassa, leipomossa, vanhainkodissa ja siivousfirmassa. Minut on pienestä pitäen opetettu tekemään paljon töitä. Pappa opetti. On kivaa, kun saa tehdä töitä, hän sanoo. Prismaankin Lars siirtyi siksi, ettei edellisessä työpaikassa ollut tarpeeksi tekemistä. Kun töihin kerran tullaan, niin töitä pitää myös tehdä kunnolla. Alun perin Lars työskenteli vain leipäpuolella, mutta sittemmin vastuuta on lisätty hedelmä- ja vihannesosastolle. Vihannesten hyllyttäminen on hyvin erilaista kuin leivän, koska niitä pitää käsitellä varoen, ja lisäksi pitää osata ottaa huonot pois. Lars on kuitenkin suoriutunut myös siitä aivan erinomaisesti, Kirsi Haavisto kehuu. Tärkeä lisä työyhteisöön Hok-Elannossa on pitkä perinne vajaakuntoisten ihmisten työllistämisestä. Kaikissa Hok-Elannon liikkeissä heitä työskentelee yhteensä 40, joista kolme kehitysvammaista ihmistä on töissä Kannelmäen Prismassa. Meidän kokemuksemme tuetuista työntekijöistä ovat erittäin hyviä. Kirsi Haavisto, palvelupäällikkö, Kannelmäen Prisma Uskon että he tuovat tiettyä avoimuutta ja avarakatseisuutta meille kaikille, ja lisäksi he ovat todella tunnollisia työntekijöitä. Meidän tuetuilla työntekijöillä ei ole esimerkiksi ollut yhtään sairauspoissaoloja. He ovat hirveän tärkeä lisä tässä työyhteisössä, Kirsi luettelee syitä siihen, miksi he ovat päätyneet palkkaamaan Larsin ja muut tuetut työntekijät. Tärkeä motiivi on myös halu hoitaa henkilöstöpolitiikkaa vastuullisesti. Tiettyä lisävastuuta Kirsi sanoo kuitenkin kokevansa heistä. Vaikka tämä työ on välillä aika hektistä, heiltä ei voi 10

11 Minut on pienestä pitäen opetettu tekemään paljon töitä. Lars Lindlöf, työntekijä, Kannelmäen Prisma Lars Lindlöf on rauhallinen ja tunnollinen työntekijä. Hän pitää siitä, että töitä tehdään kunnolla, kun töihin kerran tullaan. olettaa, että kaikki tapahtuu sormia napsauttamalla. Se vaatii tietynlaista pitkämielisyyttä ja sen miettimistä, milloin ja miten asioista kannattaa sanoa, hän konkretisoi suhtautumistaan kehitysvammaisiin työntekijöihin verrattuna muihin. Lisäksi hän kertoo pitävänsä erityistä huolta siitä, että hän juttelee heidän kanssaan säännöllisesti. Se on tärkeää, jotta keskusteluyhteys varmasti säilyy ja jotteivat he koe, että heidät on jätetty yksin. Henkarirumba haltuun Satu Haukanheimo aloitti työnsä Prisman pukeutumisosastolla kaksi vuotta sitten. Työsuhde lähti liikkeelle siitä, kun Sadun työhönvalmentaja Teija Soini otti yhteyttä Kirsiin. Keskustelujen jälkeen he tapasivat, ja Kirsi piti Sadulle työhaastattelun, johon myös Teija osallistui. Tiesin heti, että Satu on oikea ihminen meille ja että hän sopeutuu hyvin, Kirsi kuvailee heidän ensimmäistä tapaamistaan. Hän on aivan ihana ihminen. Seuraavaksi alettiin räätälöidä Sadulle sopivia työtehtäviä. Koska hän pitää kovasti vaatteista ja koska pukeutumisosastolla tarvittiin apua, Satu päätyi sinne. Sadun vastuulla ovat henkarit ja hälyttimet, jotka hän hakee kassoilta ja lajittelee. Lisää vastuuta pienin askelin Sadun työhönvalmentaja kävi Sadun mukana töissä kaksi ensimmäistä viikkoa, jonka aikana työmatka ja työtehtävät tulivat riittävän tutuiksi. Sittemmin he ovat pitäneet yhteyttä tarpeen mukaan, mutta kuitenkin säännöllisesti. Teija on sanonut, että et sinä minua tarvitse, kun pärjäät niin hyvin. Välillä Teija soittaa aamulla, jolloin sanon, että hei haloo, olen juuri täällä bussipysäkillä, Satu kertoo iloisesti naureskellen yhteydenpidostaan oman työhönvalmentajansa kanssa. Kaikenlaisissa muutos- ja poikkeustilanteissa Teijan tuki on kuitenkin korvaamaton. Hän saattaa esimerkiksi tulla Sadun kanssa yhdessä bussilla töihin, jos Sadun työt alkavat poik- 11

12 Työ ja eläke Satu Haukanheimon vastuualue on laajentunut hiljattain: Hän huolehtii henkareiden lajittelun lisäksi myös yläkerran ostoskorien tuomisesta portaiden päähän asiakkaita varten. Kuva: Esko Tuomisto keuksellisesti kahdeksan sijasta vasta yhdeksältä. Niin ikään Teijaa tarvittiin käymään läpi muutosta, kun Sadun vastuualue laajeni pari kuukautta sitten. Tuolloin hänen tehtäviinsä lisättiin yläkerran ostoskorien tuominen portaiden päähän. Se on periaatteessa pieni asia, mutta se on yritykselle ja meidän asiakkaille erittäin tärkeää, koska mihin he muuten laittavat ostoksensa, jos meillä on korit loppu, Kirsi kertoo Sadun uudesta tehtävästä. Aiemmin tämä asia oli meillä tosi usein rempallaan, mutta sen jälkeen kun vastuu koreista on tullut Sadulle, ne eivät ole olleet enää ikinä loppu, hän sanoo. Miten Satu itse sitten koki tämän uuden vastuunsa? On kiva, kun on uusia haasteita. Eikä siinä niin kiirekään ole, kun on opetellut ja osaa tehdä sen hyvin. Työhönvalmentaja kaupan päälle Suomen kehitysvammaisista ihmisistä noin pystyisi Kehitysvammaisten Tukiliiton arvion mukaan tekemään palkkatyötä. Silti heistä on työsuhteessa vain reilut 350. Suunnittelija Kari Vuorenpää ja koulutuspäällikkö Marjo Reunanen Kehitysvammaisten Tukiliitosta edistävät työkseen kehitysvammaisten oloja ja huolehtivat siitä, että heidän oikeutensa toteutuvat. Lain mukaan näihin oikeuksiin kuuluu muun muassa mielekäs työ- ja päivätoiminta. Suurelle osalle tämä tarkoittaa käytännössä ihan muuta, mutta lievimmin vammaisille mielekäs työ voi tarkoittaa normaalia työsuhdetta. Jos Vuorenpäältä ja Reunaselta kysytään, kehitysvammaisia pitäisi palkata töihin huomattavasti nykyistä enemmän. Asenteet kunnossa Aika pitkään me puhuimme, että työnantajien asenteissa on vikaa, mutta ei se pidä paikkaansa. Aina löytyy työantajia, joilla on tarpeeksi pelimannihenkeä lähteä kokeilemaan tätä, ja joilla on toisaalta myös aitoa tarvetta, Vuorenpää vastaa kysymykseen siitä, miksei kehitysvammaisista suurempi osa tee palkkatyötä. Asenteita suurempi pullonkaula on Vuorenpään mukaan tiedon puute. Yrityksissä ei tulla edes ajatelleeksi, että kehitysvammaiset ihmiset ovat täysin kykeneviä moniin avustaviin tehtäviin miltei millä tahansa alalla. Monilla työpaikoilla on paljon sellaista työtä, joka pitää tehdä ja josta pitää maksaa, mutta jota ei kannata teettää kaikilla, Vuorenpää sanoo ja kertoo esimerkin. Heillä tukiliitossa on töissä kehitysvammainen toimistotyöntekijä, joka esimerkiksi huolehtii kopioinneista, vastaa koulutusilmoittautumisiin ja tekee monenlaisia tekstinkäsittelytöitä. Ajatus on, että hän vapauttaa muilta työntekijöiltä aikaa heidän omiin ydintehtäviinsä. Homma toimii ja kaikki ovat tyytyväisiä. Jos meidän toimistotyöntekijää ei olisi, minun pitäisi hoitaa esimerkiksi koulutusmateriaalien kopioinnit itse, Vuorenpää sanoo. Ei hyväntekeväisyyttä Toinen, ehkä tiedon puutettakin suurempi ongelma kehitysvammaisten työllistymiseksi, on ontuva tukijärjestelmä: kehitysvammaisten tuettuun työllistymiseen kuuluu kunnan palkkaama työhönvalmentaja, eikä heitä ole kaikissa kunnissa läheskään riittävästi. Työhönvalmentajan rooli on tuetussa työllistymisessä todella kriittinen. Kehitysvammainen ihminen ei pysty hakemaan töitä itse, vaan työpaikan etsii työhönvalmentaja, joka keskustelee mahdollisten työnantajien kanssa siitä, olisiko heillä tarvetta ja 12

13 Marjo Reunasen ja Kari Vuorenpään mielestä suurin este kehitysvammaisten ihmisten työllistymiseksi on ontuva tukijärjestelmä. mahdollisuutta räätälöidä työllistyjälle sopivia töitä. Lähtökohtaisesti mitkään avoimet työpaikat eivät käy sellaisenaan, vaan tehtävät räätälöidään aina työntekijälle sopivaksi. Työhönvalmentaja on myös avainasemassa työntekijän perehdytyksessä, ja hän on jatkuvana tukena tarvittaessa muulloinkin, esimerkiksi työpaikan muutostilanteissa. Työnantajalle ja työntekijälle itselleen valmentaja ei maksa mitään. Koska kehitysvamma on vamma nimenomaan ymmärryksen ja käsityskyvyn alueella, kehitysvammaiset ihmiset oppivat eri tavoin ja yleensä hitaammin kuin muut. Työhönvalmentajan ansiosta yrityksissä ei kuitenkaan kulu normaalia kauemmin aikaa esimerkiksi perehdyttämiseen: valmentajalla on aikaa ja myös taitoa opettaa ja kerrata työtehtäviä niin kauan, että työntekijä suoriutuu niistä itsenäisesti. Reunanen arvioi, että yleisin motiivi yrityksille palkata kehitysvammaisia työntekijöitä liittyy haluun kantaa yhteiskuntavastuuta. Hän korostaa, ettei kyse ole siitä huolimatta sosiaalityöstä: lähtökohta on se, että työnantaja palkkaa tarvitsemansa työntekijän, josta on hänelle aitoa plus-merkkistä hyötyä. Tilapäishoito auttaa kehitysvammaisten vanhempia jaksamaan On vaikea kuvitella, minkälaista elämää vietetään niissä perheissä, joissa asuu vaikeasti kehitysvammainen lapsi tai nuori. Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki ja tilapäishoidon johtaja Anni Häme Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä kuvailevat, minkälaista se voi olla. Öisin tällaisissa perheissä ei välttämättä nukuta, sillä monilla kehitysvammaisilla ihmisillä on muitakin vammoja, ja siksi esimerkiksi epilepsia saattaa pitää vanhempia öisin valveilla. Lapsi tai nuori käy yleensä päivähoidossa tai koulussa, mutta sen ulkopuolella vanhemmat ovat täysin sidottuja lapseensa. Hoito itsessään voi olla niin haastavaa, ettei lapselle löydy ketään perheen ulkopuolista hoitajaa, eikä tilanne muutu, kun lapsi kasvaa, vaan vaikeasti kehitysvammainen ihminen tarvitsee jatkuvaa hoitoa vielä aikuisenakin. Ennaltaehkäisevää toimintaa Vaikka arki kehitysvammaisten lasten perheissä on taatusti raskasta, useimmat vaikeastikin vammaisten lasten vanhemmat käyvät töissä. Siitä seuraa taas omia haasteita, sillä työt eivät välttämättä jousta vammaiskuljetusten rytmien mukaan, eikä työnantaja ehkä anna kahden kuukauden kesälomaa joka vuosi siksi, että perheen lapsella on koulusta kesäloma. Puhumattakaan siitä, miten vanhemmat jaksavat niin raskasta arkea. Vastauksena näihin haasteisiin kehitysvammaisille ihmisille on kehitetty mahdollisuus tilapäishoitoon. Se tarkoittaa sitä, että perhe voi jättää kehitysvammaisen lapsen tai nuoren esimerkiksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiön järjestämään hoitoon: hoitaja voi tulla perheen kotiin, lapsi voi mennä hoitajan kotiin tai tätä varten perustettuun tilapäishoitokotiin. Sillä aikaa, kun lapsi tai nuori on tilapäishoidossa, vanhemmat voivat viettää sitä vapaa-aikaa, jota heillä ei välttämättä muuten ole ikinä. Tilapäishoito on erittäin ennaltaehkäisevää toimintaa. Toimivana järjestelmänä se auttaa vanhempia jaksamaan työelämässä ja ehkäisee paljon suurempia ongelmia näissä perheissä. Sitä kautta se myös säästää muita yhteiskunnan kustannuksia, Virkamäki sanoo. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö avaa huhtikuussa Helsinkiin uuden tilapäishoitokodin, Citytulppaanin. Säätiöllä on käynnissä merkittävä varainkeruukampanja sen rahoittamiseksi, ja Virkamäki vihjaakin, että tilapäishoitokodin tukeminen voisi olla joillekin yrityksille oiva tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. Myös järjestöillä ja yksityishenkilöillä on mahdollisuus tukea hanketta. Kehitysvammaisten lasten perheissä arki voi olla hyvin raskasta. Tilapäishoito auttaa vanhempia jaksamaan. 13

14 Työ ja eläke Työsuhteen hyvä hoito on Kairestille kunnia-asia Teksti: Sami Kelhä, Kuvat: Arto Tulima 14 Pidämme huolta työntekijöistämme hoitamalla asiat reilusti, sanoo toimitusjohtaja Seppo Ruotsalainen. Kimmo Valtonen on työskennellyt Kairestissa useita pätkiä ja nyt kahden vuoden ajan katkeamattomassa työsuhteessa.

15 Henkilöstövuokrausalalle on noussut yrityksiä kuin sieniä sateella. Kajaanilaisen Kairest Oy:n toimitusjohtajan, yrittäjä Seppo Ruotsalaisen mukaan alalla pärjäämisen edellytys on ehdoton luotettavuus ja rehellisyys. Kairest Oy aloitti toimintansa vuonna 1991 toiminta-ajatuksenaan henkilöstövuokraus hotelli- ja ravintola-alalle. Kairestin perustajalla, toimitusjohtaja Seppo Ruotsalaisella, on alalta 30 vuoden kokemus. Mistä idea oman yrityksen perustamiseen lähti? Olin 70-luvulla töissä Helsingissä Ravintolapalvelu Oy:ssä, jonka toimintapa liippasi vähän nykyistä henkilöstövuokrausalaa. Olin maaseudulla tottunut tekemään paljon töitä ja hankin lisäansioita Ravintolapalvelun kautta. Se herätti miettimään, että tämäntyyppistä toimintaa ei varmaan pienemmillä paikkakunnilla harjoiteta, joten päätin alkaa yrittäjäksi, sanoo Seppo Ruotsalainen Kairest tarjoaa henkilöstövuokrauksen lisäksi palkkahallintoratkaisuja, konsultointia, koulutusta, pitopalveluja, ja onpa yrityksellä tarjota vuokralle myös 5000 hengen astiasto tiskauspalveluineen. Tarjoamme räätälöityä palvelua esimerkiksi yrityksen sairaustapausten, lomien ja erikoistapahtumien takia syntyvään työvoimatarpeeseen. Järjestämme myös alan koulutusta Palko-yhtiön kautta. Olemme suunnitelleet ja toteuttaneet ravintola-alan täsmäkoulutusta työttömille yhdessä työvoimahallinnon kanssa. Kairestilta saa myös avaimet käteen -tyyppisiä palveluita. Olemme hoitaneet kokonaisen ravintolan henkilökunnan palkkauksen. Joillekin yritykselle on kätevämpää ja edullisempaa, että me hoidamme kaiken yrityksen työsuhteisiin liittyvän rekrytoinnista palkkahallintoon ja työterveyshuollon koordinointiin saakka, kertoo Ruotsalainen. Palveleva perheyritys Kairest työllistää vuodessa noin henkeä, ja toimihenkilöitä yrityksellä on palveluksessaan toistakymmentä eri puolilla maata. Kairestin liikevaihdoksi on budjetoitu vuodelle 2007 kuusi miljoonaa euroa, ja tytäryhtiö Kaibestin budjetti on miljoonan euron luokkaa. Minä en oikein muuta voisi ajatellakaan kuin vuokratyötä. Kimmo Valtonen, kokki Kairest on Seppo Ruotsalaisen perheen hallinnassa oleva yritys. Osake-enemmistö on perheeni hallinnassa, ja myös vaimoni on yrityksen kautta työsuhteessa. Perheyhtiönä Kairest tulee pysymään myös toistaiseksi, ainakin niin kauan kuin itse olen yrityksen johdossa, Ruotsalainen toteaa. Kairestin vuonna 2003 syntynyt tytäryhtiö Kaibest keskittyy työvoimanhankintaan rakennus- ja teollisuusaloille. Asiakkaamme saavat samat palvelut kummankin yhtiön kautta, mutta Kaibestin palveluesimiehet tuntevat paremmin teollisuuden tarpeet. Kaibestin toiminta on kasvussa, ja näenkin sen toiminnassa vielä paljon potentiaalista laajenemisvaraa. Kaibest ei kuitenkaan ole laajentamassa toimintaa Etelä-Suomeen kovin nopealla aikataululla. Syynä tähän on työvoimapula. Ei kannata lähteä pääkaupunkiseudulle, jos ei ole asiakkaille tarjota heidän tarvitsemaansa työvoimaa. Yhtenä ratkaisuna alkavaan työvoimapulaan on katseen kääntäminen rajojemme ulkopuolelle. Meillä on ollut vuodesta 2003 yhtiö myös Virossa. Olemme tuoneet sieltä mm. kokkeja töihin Suomeen. Valitettavasti nykyään myös Baltian maissa alkaa olla työvoimapulaa. Voi olla, että jatkossa joudumme hakemaan työntekijöitä vieläkin kauempaa, Ruotsalainen sanoo. Asiat hoidetaan kunnolla Kairestilla on toistaiseksi riittänyt melko hyvin työntekijöitä. Seppo Ruotsalainen pitää vuokrayhtiön mainetta oleellisena tekijänä työtekijöiden hankinnassa. Meille on ollut alusta asti tärkeää, että hoidamme asiamme kunnolla. Kunnioitamme lakisääteisiä velvollisuuksiamme ja työehtosopimuksia. Pidämme huolta työntekijöistämme hoitamalla heidän asiansa reilusti ja rehellisesti, ja näin myös työntekijät luottavat meihin ja haluavat olla meillä töissä. Henkilöstövuokrausala saa turhan usein negatiivista julkisuutta, kun muutama alan yritys hoitaa asiansa huonosti. Ala on kuitenkin hyvin valvottu ja säädelty, eikä varmasti ole kenenkään etu kohdella ketään epärehellisesti. Kun asiakkaat ja työntekijät ovat tyytyväisiä, myös meillä menee hyvin. Henkilöstövuokrausala on kasvanut voimakkaasti viime vuosina ja samalla on syntynyt runsaasti uusia yrityksiä. Yhteensä alan yrityksiä on jo satoja. Vuonna 2006 koko ala työllisti noin työntekijää henkilötyövuosiksi muutettuina. Kilpailu alalla tiukkenee. Toimialalla on paljon yrityksiä, jotka kamppailevat samoista toimeksiannoista ja työntekijöistä. Luulen, että jonkinlaista yhdistymistä ja karsintaa alan yritysten piirissä nähdään lähivuosina. Yritysten tarvitsemien tietojärjestelmien kehittäminen on kallista, joten mielestäni eri firmojen kannattaisi tehdä yhteistyötä ja hyödyntää jo valmiita järjestelmiä. 15

16 Työ ja eläke Tyytyväiset keikkatyöläiset Laura Kyllönen on tehnyt keikkaa Kairestin palveluksessa vuodesta Tapasimme Kajaanin Hotelli Kajanuksessa kaksi Kairestin palveluksessa olevaa kokkia, Kimmo Valtosen ja Laura Kyllösen. Kuinka kauan olette olleet Kairestin palveluksessa? Olen ollut Kairestin palveluksessa useampia pätkiä, ja nyt minulla on tuollainen kahden vuoden katkeamaton työsuhde alla. Lähinnä olen tehnyt kokin hommia, mutta olen ollut mukana myös pitopalvelukeikoilla, kertoo Kimmo Valtonen. Minä olen tehnyt keikkaa Kairestille vuodesta Välillä olin puoli vuotta vakituisena mutta palasin sitten takaisin vuokratyöhön, sanoo Laura Kyllönen Mitä hyviä ja huonoja puolia vuokratyössä on mielestänne? Pidän erityisesti siitä, että pääsen reissaamaan ja näkemään eri ravintoloita. Olen tehnyt 30 vuotta näitä hommia, ja vuokratyön mahdollistama vaihtelu antaa minulle hirveä paljon. Perhe-elämä kyllä kärsii välillä, kun olen kauempana töissä, Kimmo kertoo. Hyviä puolia on, että pystyy itse vaikuttamaan työvuoroihinsa ja hakemaan kokemusta erilaisista tehtävistä ja keittiöistä. Huono puoli voisi olla, että työsuhteesta riippuen ei aina sairausajalta saa korvausta. Vakituista työpaikkaa voisin kyllä harkita, jos sopiva sattuu kohdalle, Laura sanoo. Vuokratyöstä etuja Kairestin aloittaessa Lapin hiihtokeskukset olivat tärkeitä työllistäjiä ja ovat edelleen. Toimitamme hiihtokeskuksille kymmeniä kausityöntekijöitä. Pystymme myös tarjoamaan talvisesongin ajan Lapin keskuksissa työskennelleille töitä kesäksi eri kesäravintoloihin. Keväällä ja syksyllä on hiljaisempaa. Näihin aikoihin vuokratyöntekijät pitävät mielellään lomia, jotka ovat usein pidempiä kuin vakituisessa työsuhteessa olevilla. Kenelle vuokratyö sopii? Vuokratyö sopii hyvin opiskelijoille tuomaan lisätienestejä opintojen lomaan. Meillä on myös vanhempia työntekijöitä, jotka ovat olleet palveluksessamme koko yrityksen olemassaolon ajan ja jotka eivät edes suostu ottamaan vakituista työtä vastaan. Nuoret ihmiset eivät välttämättä halua sitoutua yhteen työpaikkaan. Vuokratyön avulla on myös helppo kokeilla erilaisia työpaikkoja ja oppia taitoja eri aloilta. Työvoimaa koko maahan Kairest pystyy nettipohjaisen työnvälitysjärjestelmän kautta tarjoamaan työvoimaa koko maahan. Nettipalvelussa on helppo ilmoittautua työnhakijaksi, selata avoimia työpaikkoja tai ilmoittaa avoimista työpaikoista. Asiakkaamme voivat tehdä tilauksia järjestelmässä mihin vuorokauden aikaan ja mistä päin Suomea tahansa, ja me pystymme heti reagoimaan toimeksiantoon järjestelmän välittämän tiedon perusteella. Järjestelmään on syötetty valmiiksi yli 30 erilaista työehtosopimusta. Eri toimialoista vastaavat palveluesimiehet haastattelevat työnhakijat ympäri maata sijaitsevissa toimipisteissämme. Päivitämme työhakijoiden ansioluettelot ja muut tiedot nettipalveluumme haastattelujen jälkeen. Verkkopalveluumme muodostuu näin profiilit kaikista työtekijöistämme, ja pystymme heti lähettämään tiedon tekstiviestillä vaikka sadalle palveluumme rekisteröidylle työntekijälle heidän osaamistaan vastaavan työpaikan tullessa tarjolle. Kairestin palveluun kirjatut työpaikat näkyvät myös työvoimahallinnon palvelussa, joten samoja työpaikkoja voi hakea kummankin järjestelmän kautta. Työvoimatoimistot eivät ole meille kilpailijoita, vaan päinvastoin: meillä on yhteinen tavoite saada ihmisiä työllistettyä. Seppo Ruotsalainen kuuluu mm. Rotisseursiin eli Paistinkääntäjiin ja on Suomen Keittiömestarit -yhdistyksen hallituksen jäsen. Hänelle on myönnetty myös erilaisia tunnustuksia hänen elämäntyöstään. Arvostan erityisesti vuonna 2002 Kairestille myönnettyä Savon Yrittäjien maakunnallista yrittäjäpalkintoa, joka lienee ensimmäinen henkilöstövuokrausyritykselle myönnetty. 16

17 Kolumni Miksi täällä taas oltiinkaan? Lehtikuva Hannu Raittila Mättötalouden vuosikierron viimeinen kvartaali päättyy jouluun. Niin tapahtuu ihmistenkin elämässä. Me lopetamme oman kaksitoistajakoisen kalenterimme joulukuuhun, jonka viimeinen viikko on perinteistä yltäkylläisyyden juhlaa. On aika kysyä, otanko vielä? Riittääkö tämä kenties? Mikä on tarpeeksi? Kaiken tahtomisen ja ahmimisen, voittoisan suorittamisen ja pätemisen taustalla väijyy se isoin kysymys: Miksi täällä ollaan? Koska käsillä on joulu ja elämän isoimmat kysymykset, on meidän kulttuurissamme luontevaa hakea vastauksia Raamatusta. Ei minulta mitään puutu, sanoo psalmin 23 ensimmäinen jae. Saman jakeen sanat kuuluvat englanniksi: I shall not want. Merkityssisältö ei ole sama ainakaan talouseettisesti. Raamatulla englanniksi opetetut kansat näyttäisivät tietävän, että jotakin haluttavaa olisi saatavissa. Minun ei vain pidä sitä haluta. Halun pidättämisestä on johdettavissa ajatus, että Herra on varustanut minut kaikella, mitä elämässäni tarvitsen. Mutta silti: jossakin on olemassa jotakin, jota periaatteessa voi haluta jotakin enemmän. Ei minulta mitään puutu, sanomme me. Se on ihan eri juttu kuin englanninkielisen psalminjakeen aktiivinen pidättyminen. Suomalainen psalmi toteaa meidän olevan passiivisessa yltäkylläisyyden tilassa. Meidän on oman raamatuntekstimme mukaan yhtä mieletöntä haluta lisää kuin äitinsä rintaa kylliksi saaneen lapsen tai joulupöydässä itsensä läkähdyksiin syöneen aikuisen. Raamattumme mukaan me suomalaiset olemme staattisessa ja tyydytetyssä tilassa. Anglosaksit taas oman pyhän tekstinsä sanoin nälkäisiä ja dynaamisia. Dynamiikka syntyy todetun tarpeen tyydyttämisen lykkäämisestä. Jos uskomme, ettei meiltä puutu mitään, olemme kuin ensimmäiset ihmiset, paratiisillisessa tilassa. Kun oivallamme, että jossakin on jotakin haluttavaa, on käärme mennyt meihin ja pannut syömään tiedon puusta. Suomalaisten käytettävissä olevien rahojen reaaliarvo on kaksinkertaistunut kolme kertaa viimeisten sadan vuoden aikana. Meillä oli 1930-luvulla kaksi kertaa enemmän rahaa kuin saman vuosisadan alussa. 60-luvulla omistimme tuplasti sen, mitä 30 vuotta aiemmin ja nyt jo kohta nelinkertaisesti 1960-lukuun nähden. Tämä kuusitoistakertaistunut omaisuuden ja tulojen summa tulee jälleen kaksinkertaistumaan 2030-lukuun mennessä. Ennen kuin ryhdymme miettimään, mitä teemme neljäkymmentäkaksikertaistuneilla rahoillamme, on uhrattava ajatus sille, mihin uskomme. Me uskomme jatkuvaan kasvuun. Uskomme mukaisesti, meillä on tämän vuosisadan lopussa satakuusikymmentäkahdeksan kertaa enemmän rahaa kuin viime vuosisadan alussa. Siitä sadan vuoden päästä meillä on rahaa tuhatkolmesataaneljäkymmentäneljä kerta enemmän. Tämä koskee vain tavallisia palkansaajia. Niillä jotka ovat ymmärtäneet sijoittaa pitkäjänteisesti, on tietysti eksponentiaalisesti enemmän. Puuttuisiko meiltä silloin enää mitään? Meidän raamatunkäännöksemme mukaan ei, englantilaisen käännöksen ja kapitalismin hengen mukaisesti puuttuisi. Rahaa rahan päälle kasaava mättötalous ei tunne eikä tunnusta kylläisyyttä. Sen mukaan olemme tuhon omia, jos pysähdymme tyytyväisinä nyt, sadan vuoden päästä tai koskaan. Toki voi ajatella että I shall not want velvoittaa meitä pidättäytymään siitä, mikä meiltä puuttuu jos ei teologisista niin ekologisista syistä. Tai pelkästään terveen järjen perusteella.meistä monilla on kaksi autoa ja neljä televisiota. Ei kukaan tekisi mitään kuudellatoista autolla ja kuudellakymmenelläneljällä telkkarilla, vaikka tulomme olisivatkin sadan vuoden päästä taas kaksinkertaistuneet kolmeen kertaan. Korkeakouluopiskelijoiden luettavaksi sälytetty sivumäärä on kaksi ja puolikertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa sekin. Ovatko he kaksi ja puoli kertaa viisaampia nyt? Onko Sibeliuksen toinen kaksi kerta parempi, kun se soitetaan tuplatempolla? Kuusinkertaistuuko tyytyväisyytemme, jos kerromme samalla luvulla ruuan ja alkoholin määrän joulupöydässämme? Miksi täällä taas oltiinkaan? 17

18 Sijoitukset turvanasi Teksti: Raili Oksa Kuvat: Lehtikuva Nyt! Ilmastonmuutos vaatii tekoja Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö kummeksui suomalaisten hidasta heräämistä ilmastonmuutokseen. Hän puhui Ilmarisessa pidetyssä seminaarissa, jossa julkistettiin ensimmäinen sijoittajan näkökulmasta toteutettu pohjoismainen ilmastoraportti. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät erilaiset luonnonkatastrofit, kuten myrskyt ja tulvat. Pahiten ne koettelevat maailman köyhimpiä kolkkia, joissa muutokseen sopeutumiseen ei ole juuri keinoja eikä rahaa. Ilmaston ääri-ilmiöistä on jo saatu näyttöäkin, vaikka Suomi on niiltä toistaiseksi varjeltunut. Keski-Euroopassakin asia on tullut ihmisten arkeen nopeammin jättitulvien ja poikkeuksellisten sääilmiöiden takia, Niinistö totesi. Suomalainen metsä ekokilpailuvaltiksi Myös Suomen hallituksen uneliaisuutta ihmiskunnan pahimman uhkan edessä valtakunnan unilukkari hämmästeli: Aika moni meistä odottaa jo konkreettisia tekoja, eikä vain tyhjiä julkilausumia, Niinistö sivalsi hallituksen suuntaan. Aktiivisia toimia ja ideoita tarvitaan, ja yksi tällainen voisi hänen mukaansa olla Suomen metsäomaisuuden muuttaminen ekokilpailuvaltiksi. Niinistö haluaisi työntää liikkeelle metsärahastoja, aluksi valtion metsäomaisuutta hallinnoimaan, mutta metsärahastoajattelua voisi hänen mielestään laajentaa muuallekin Eurooppaan, Suomen aloitteesta. Ilmastonmuutosta mietitään tälläkin hetkellä monissa seminaareissa ja paneeleissa eri puolilla maailmaa. Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö odottaisi näiltä kokouksilta mieluummin konkreettisia ratkaisuja tyhjien julkilausumien sijasta. Suomalainen metsä pitäisi muuttaa ekokilpailuvaltiksi. Sauli Niinistö, Eduskunnan puhemies 18

19 CDP lyhyesti Maailmanlaajuiseen Carbon Disclosure Projectiin (CDP) kuuluu 315 institutionaalista sijoittajaa. Sen yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus on lähes miljardia euroa, mikä on noin 178 kertaa Suomen bruttokansantuotteen verran. CDP kartoittaa yritysten kasvihuonepäästöihin liittyviä riskejä ja niiden vaikutuksia muun muassa yritysten kilpailutilanteeseen, talouteen ja yrityskuvaan. Lisäksi sen tavoitteena on helpottaa sijoittajien ja yhtiöiden välistä dialogia. CDP on tehnyt globaalin ilmastoraportin Financial Timesin FT500- listan yhtiöistä jo viisi kertaa. Vuonna 2000 toimintansa aloittaneella CDP:llä on maailman kattavin tietopankki suuryritysten ilmastostrategioista. Koko hankkeen suojelijoina toimivat muun muassa Tony Blair ja Angela Merkel. Lisää tietoa CDP:stä löytyy osoitteesta Tässä Suomella olisi erinomainen PR:n paikka osoittaa, että olemme aktiivisia tässä asiassa ja että olemme valmiit tarjoamaan asiantuntemuksemme käyttöön. Uskon, että viime kädessä tästä olisi niin taloudellista kuin ympäristöön kohdistuvaa hyötyä, kun hiilidioksidia neutralisoivat metsät alkaisivat saada suoraa tuloa päästöoikeuskaupasta, Niinistö sanoi. Ennustettavuus vaikeutuu Ilmastonmuutos tarkoittaa sijoittajan vinkkelistä ennen muuta sitä, että tulevaisuuden mallintaminen yrityksissä vaikeutuu. Historiatietoon perustuvilla aikasarjoilla ei enää pärjää erilaisten ääri-ilmiöiden todennäköisyyden kasvaessa, arvioi Ilmarisen arvopaperisijoitusjohtaja Mikko Mursula. Epävarmuutta aiheuttavat hänen mukaansa muun muassa energian hinnan nousut ja sen heilahtelut, säätilan muutokset ja päästökauppa, samoin kulutta- 19

20 Sijoitukset turvanasi jakäyttäytymisen pysyvämmät muutokset, tiukentuvat ympäristönormit sekä päästökaupan mahdolliset laajenemiset uusille sektoreille. Mursula piti maailmanlaajuisessa sijoittajayhteisössä, Carbon Disclosure Projectissa (CDP), mukana olevien sijoittajien määrän, samoin kuin YK:n vastuullisen sijoittamisen ohjeiden allekirjoittaneiden määrän kasvuja hyvänä esimerkkinä sijoittajien valveutumisesta ympäristöasioissa. Valveutuminen ei kuitenkaan toistaiseksi ole johtanut siihen, että sijoittajat ottaisivat näitä asioita suunnitelmallisesti sijoituspäätöstensä tueksi, Mursula huomautti. Suomella on erinomainen PR:n paikka osoittaa aktiivisuutensa ilmastonmuutosasiassa. Yritysten tiedon taso korkea CDP:n pohjoismaista toimistoa vetävää Amanda Haworth Wiklundia ilahdutti yritysten korkea tiedon taso ilmastonmuutoksesta, mikä oli yksi keskeinen tulos pohjoismaisessa kyselytutkimuksessa. Vaikka on olemassa ero tietoisuuden ja tekemisen välillä, ilmastotyö alkaa aina yrityksen omien päästöjen mittaamisella ja riskien tiedostamisella. On ilahduttavaa, että niin monet yhtiöt ovat tämän oivaltaneet, hän totesi tyytyväisenä. Ilmastonmuutoksesta paljon tietoa, mutta vähän tekoja Lehtikuva Kansainvälinen sijoittajayhteisö Carbon Disclosure Project (CDP) kyseli viime kesän aikana pohjoismaisten sijoittajien halua vähentää ympäristöä kuormittavia päästöjään. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi, onko yhtiöllä ilmastostrategia ja -suunnitelma, miten keskeisiä ilmastonmuutoskysymykset ovat yrityksessä ja miten hyvin yhtiö on perillä omista päästöistään. Ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa tehty kyselytutkimus lähetettiin kaikkiaan 125 yhtiölle. Suomessa kyselyn sai vastattavakseen 25 suurta pörssiyritystä. Tutkimusta varten vastaukset pisteytettiin ja yritykset luokiteltiin CDP:n kehittämän Climate Disclosure Leadership -indeksin mukaiseen järjestykseen. Uhkia ja mahdollisuuksia Tutkimuksen mukaan useimmalla suomalaisyrityksellä on hyvät tiedot ilmastonmuutosasioissa, mutta niihin liittyvät konkreettiset päämäärät ja tuotekehittelyt ovat vielä alkuvaiheessa. Melkein 90 prosenttia yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen uhkana, mutta yhtä moni katsoo siinä piilevän myös liiketoimintamahdollisuuksia. Kyselyyn vastanneista noin kolmella yrityksellä neljästä on ilmastostrategia, vajaa kolmannes yrityksistä on kehittänyt tuotteita tai palveluja ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja alle viidennes on asettanut aikaan sidottuja tavoitteita yrityksen omien päästöjen hillitsemiseksi. Fortum ja Nokia toimialansa parhaat Kyselyyn osallistuneet suomalaisyritykset jaoteltiin tutkimuksessa kahteen ryhmään: vähäpäästöisiin ja korkeapäästöisiin toimialoihin. Näiden joukossa on yhtiöitä, jotka ovat avoimesti raportoineet ilmastoasioistaan ja toimineet kunnianhimoisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Korkeapäästöisten toimialojen parhaimmistoa Climate Disclosure Leadership -indeksin mukaan olivat Fortum, Outokumpu, Neste Oil, Huhtamäki ja M-Real. Fortum oli tässä sarjassa ylivoimainen. Saamallaan pistemäärällä se sijoittui kärkeen myös kaikkien pohjoismaisten yhtiöiden joukossa. Suomaisyritysten parhaimmistoon vähäpäästöisten toimialojen sarjassa sijoittuivat Nokia, Kesko, Metso, SanomaWSOY ja Stockmann. 20