Vakka, kuokka ja kloonitaimi

Transkriptio

1 9. HUHTIKUUTA NUMERO 3/ Metsälehti Makasiini 3/2015 Metsänomistaja Tarhurin kiireet alkavat Vaalikone Lisähakkuilla kannatusta Tiet Tukkirekan matkassa Teema: visakoivun istutus uusi metsä Vakka, kuokka ja kloonitaimi Pentti ja Mirja Oksa istuttivat visakoivua. 21 KYSYMYSTÄ kuusen istutuksesta Tilakauppa piristyi alkuvuonna Pikatestissä vänkäri Näin teet leppätorven 3494_.indd 1 01/04/15 10:35

2 Kuule villin luonnon kutsu. Tilaukset verkkokaupastamme tai asiakaspalvelustamme, puh s-posti: Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Kämmeköiden kutsu Henry Väre Kämmeköiden suosion salaisuus on niiden kauneudessa, sillä muuta suoranaista hyötyä niistä ei ihmiselle ole. Näiden orkideoihin kuuluvien kasvien lumo on kuitenkin ollut niin voimakas, että se on ihastuttanut ja innostuttanut ihmisiä kasvattamaan kämmeköitä jo ainakin parin sadan vuoden ajan. Kämmeköiden kutsu esittelee Suomen alkuperäiset kämmekkälajit. Hinta 22 Majavan lammella Petri Nummi Majavan tekee erikoiseksi sen rakennuskyky, joka kestää vertailun ihmisen taitojen kanssa: majava laatii patoja muodostaakseen tulva-altaita, jotka palvelevat sitä ravinnonhankinnassa, ja kanavia, joissa se uittaa rakennustarvikkeensa. Majava luo myös oivan ympäristön lukuisille muille lajeille, niin kaloille ja sammakoille kuin sorsille ja lepakoillekin. Majavan lammella kertoo tästä talttahampaisesta metsurista ja insinööristä sekä sen elämästä eri vuodenaikoina. Hinta 32 Villi keittiö Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren ja Charlotte Gawell Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. Ruusunmarjat ja nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat? Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet. Hinta 34

3 SISÄLLYS seppo samuli LAUra nissinen metsälehti makasiini NRO 3/ UUTISET 4 Pääkirjoitus: Hyviä ehdokkaita 6 MetsänoMISTaja: Lähitaimia Saimaan rannalta 12 Ehdokkaat valmiita lisähakkuisiin 14 Kuusta istutetaan liian reheville maille 15 Metsätyyppi: Miten Stihl eroaa muista sahoista? 16 Markkinat: Puun hinnat pysyvät ennallaan 18 Tilakauppa piristyi 18 Kuukauden puukauppa: Nopeaa toimintaa 19 Verkosta: Nouseeko kuidun hinta? Teema: visakoivun istutus 20 Yhteinen urakka 30 Rahapuu: Onko harvennusrästejä? oma metsä 32 Metsänhoito: 21 kysymystä kuusen istutuksesta 35 PikaTESTI: Vänkärit koetuksella 36 Puukauppakoulu: Mitä tuli sovittua? 38 Tutkimus: Kuusen jalostettu siemen vähissä 39 Metsäläisen allakka: Lippalakki turvanamme 40 Metsäperintö: Luovutusvoiton vero voi yllättää 42 Kysy pois: Aiheuttaako paju allergiaa? 45 Tuoteuutuuksia: Uutuuskelkka keväthangille 46 Tukkirekan matkassa Suomen tiestön korjausvelka kasvaa, vaikka kuljetusten pitäisi lisääntyä. 55 KolUMni: Puumarkkina-palapeli ei pakolla valmistu LUONNOSTA 58 Luhta: Uivelon kevät 62 Tapionpöytä: Pakurista terveysjuomaa 64 Käsin tehty: Lepikossa törähtää 67 Ennen & nyt: Mutkamänty muistona 70 Makasiinikrypto 72 Pilkkeet: Kevään oikkujen uhmaajat 74 Tuote & tekijä: Vaneria näyttämölle MAKASIINI

4 PÄÄKIRJoiTUS Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi TOIMITUS Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Eliisa Kallioniemi p Anna Back p Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg p Tiia Puukila p (perhevapaalla) Hyviä ehdokkaita Vaalikoneista on tullut suosittua huvia vaalien alla. Kansanedustajaehdokkaat ovat saaneet vastattavakseen sanomalehtien, televisiokanavien ja järjestöjen nettikyselyjä tällä kertaa enemmän kuin koskaan ennen. Niihin vastaamiseen kuluu aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta kyselyjen kautta ehdokas saa mielipiteensä julki. Äänestäjiä vaalikoneet kiinnostavat, ja moni tekee niiden perusteella valintansa. Metsälehden ja Tapion metsäaiheinen vaalikone houkutteli lähes 700 ehdokasta vastaamaan. Osallistuminen oli ilahduttavan runsasta ottaen huomioon, että kysely koski melko suppeaa erityisalaa. Kiinnostus kertoo, että metsä koetaan taas tärkeäksi. Sama näkyy myös ehdokkaiden vastauksista. Lähes kaikki arvioivat, että seuraavien neljän vuoden aikana metsien taloudellinen merkitys kasvaa. Myös suhtautuminen puunkäytön lisäämiseen on yllättävän yksimielistä. Valtaosan mielestä hakkuita on mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi. Varsinkin ehdokkaiden kirjoittamista perusteluista huomaa, miten arvokkaana kansallisvarallisuutena metsiä pidetään. Siksi valtion edellytetään jatkossakin tukevan metsänhoitotöitä ja metsäluonnon hoitoa. Vastaajat toivovat myös lisää metsien suojelua. Toisaalta kyselyyn vastanneet ehdokkaat kunnioittavat metsäomistajien oikeutta päättää omaisuudestaan. Pakkokeinot tai verokeppi saavat hyvin vähän kannatusta. Kannattaa käydä testaamassa ehdokkai- den mielipiteitä. Vaalikoneen löydät Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www. metsalehti.fi ja kannattaa äänestää. Ennakkoon sen voi tehdä jo nyt. Metsätalouteen suopeasti suhtautuvia ehdokkaita näyttää olevan tarjolla kaikissa puolueissa. Toivottavasti heistä monet pääsevät eduskuntaan, sillä biotalouden menestys vaatii tiukassa taloustilanteessa viisaita päätöksiä. Yksi perusedellytyksistä on, että maaseudun tiet ja sillat pidetään kunnossa. Niiden korjausvelkaa valtiolla ei enää ole varaa kasvattaa. Kaikista kuljetuksista lähes 30 prosenttia liittyy tavalla tai toisella metsiin, ja syrjäseuduilla osuus on huomattavan iso. Toimittaja Valtteri Skyttä kävi pohjoisella Pirkanmaalla katsomassa, miltä teiden kunto näyttää rekan nupista tarkasteltuna. Matka metsästä sahalle alkaa sivulta 46. Tässä numerossa tuntuu jo tuulahdus keväästä. Toimittaja Liina Kjellbergin reportaasi viime viljelykaudelta kertoo visakoivikon istuttamisesta. Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Valtteri Skyttä Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Somari p Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Eeva Kurko p Ulla Ylikangas p , Metsätaloudellinen ammattilehti 83. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/14) Painopaikka Forssa Print 2015 Paperit G-print 170 g PEFC/ Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva laura nissinen

5 Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. maaliskuussa vätelee ke paistatt a o k ik p iv lo u s s ko kuun Nuori ut m a a li s n a a t s t s o o an a u r in g. Ku v isen ä lä s s ä voitti to n Mänts e n o k k aan u u L e-uusim Markku to Häm e ssa e M is n ll o akunna palkinn s ä va lt s ä m tä jä rj e s ssa. akilpailu valokuv 3463_.indd 5 01/04/15 15:43

6 METSÄNOMISTAJA Teksti ja kuvat Mikko Riikilä Lähitaimia Saimaan rannalta Kuusentaimet pilkistävät jo kevätauringon ohentaman lumihangen alta. Taimituottaja Hannu Karvisen kiireet alkavat muutaman viikon kuluttua _.indd 6 MAKASIINI /04/15 18:27

7 Hannu Karvinen kasvattaa vuosittain reilut tainta. Ne myydään lähiseutujen metsänomistajille. MAKASIINI _.indd /04/15 18:27

8 METSÄNOMISTAJA Taimituottaja Hannu Karvinen hoitaa maatilaansa ja taimitarhaansa Savonrannalla. Syrjäisessä ex-pitäjässä miltei kaikki sijaitsee Saimaan rannalla, niin Karvisen tilakin. Kasvukeskukseksi seutua ei parhaalla tahdollakaan voi kehua. Kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2008 alusta. Silloin vakituisia asukkaita oli Nyt meitä on hieman alle tuhat. Siitäkin joukosta iso osa on eläkeläisiä, Karvinen kertoo. Kesällä väkimäärä kolminkertaistuu, kun kesäasukkaat kansoittavat Saimaan rannat. Karvinen sai kotitilansa isännyyden vanhemmiltaan vuoden 1995 alussa. Samana päivänä Suomesta tuli EU:n jäsen. Sinipohjaisen tähtilipun alla vajaat kymmenen peltohehtaaria, pieni lypsykarja ja kolmekymmentä metsähehtaaria eivät tarjonneet kummoisia näköaloja. Maatalouden laajentaminenkaan ei olisi onnistunut. Täällä on vähän peltoja. Niistäkin iso osa metsitettiin jo 1990-luvun alkupuolella, Karvinen muistelee. Kiteen maatalousopistossa agrologiksi opiskellut Karvinen päätti sinnitellä. Hän etsi uusia tulonlähteitä tilanpidon tueksi. Polvijärvellä järjestettiin kurssi taimien pientuotantoon. Meitä oli siellä toistakymmentä. Nyt taidan olla joukosta ainoa, joka edelleen kasvattaa taimia. Iso kuusipaakku ykköstuote Suomessa on arviolta parikymmentä paikallista taimituottajaa, jotka kasvattavat enintään pari miljoonaa tainta vuosittain. Kaikkiaan pientarhoilla tuotetaan runsaat kymmenen prosenttia Suomessa vuosittain istutettavista reilusta 150 miljoonasta metsäpuun taimesta. Aloitin varovasti. Ensimmäisinä vuosina kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia rauduskoivun taimia ja vähän visaa. Niillä oli silloin kysyntää pellonmetsityksillä. Muutaman vuoden kuluttua tarhan tuotantosuunta piti kääntää kuuselle. Peltojen metsitykset vähenivät 2000-luvun alussa ja uudistamisessa alkoi kuusen valtakausi. Nykyisin Karvinen tuottaa vuosittain reilut tainta, pääosin isoja kuusen paakkutaimia. Lisäksi kasvussa on pieni määrä koivun ja lehtikuusen taimia. Takavuosina hän kasvatti myös tervalepän taimia. Niistä muistona on istutuslepikko omassa metsässä. Koivuntaimien kysyntä näyttää viriä- 8 MAKASIINI Lehtikuusi on Karvisen mukaan kiinnostava puulaji: Se kasvaa metrin pituutta ja kaksi senttiä paksuutta vuodessa. vän uudelleen. Osa metsänomistajista lienee kyllästynyt istuttamaan kuusta joka paikkaan. Kirjanpainajatuhotkin saattavat pelottaa. Varma myyntivaltti Karvinen myy pääosan taimistaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon välittämänä lähiseudun metsänomistajille. Pohjois-Karjalan puolelle hän myy taimia myös suoraan metsänomistajille. Viime vuonna Karvinen joutui markkinoimaan kuusentaimensa itse, koska yhdistyksellä oli laarit täynnä isojen tarhojen taimia. Aluksi vähän huolestutti, mutta menekki oli yllättävän hyvää. Osalle isoista metsänomistajista meni suuriakin taimieriä. Lopulta jo melkein toivoin, että kukaan ei enää soittaisi ja kyselisi taimia. Hän vakuuttaa, että pienellä tuottajalla on tilaa markkinoilla, vaikka isot taimiyhtiöt kilpailevat raivokkaasti eikä taimien hinta ole noussut vuosiin. Pärjäämiseen Karvisella on yksinkertai- Savonrannalla on vain vähän peltoja ja niistäkin iso osa metsitettiin jo 1990-luvulla. Taimitarha sopi hyvin tukielinkeinoksi pientilalle, Hannu Karvinen pohtii.

9 Aloitin varovasti. Ensimmäisinä vuosina kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia rauduskoivun taimia ja vähän visaa. Savonranta Omalla taimitarhalla kasvaneet tervalepät viihtyvät vetisellä peltomaalla. MAKASIINI _.indd /04/15 18:27

10 METSÄNOMISTAJA Hannu Karvisen mukaan isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kunhan kasvatuspaakku on riittävän tilava. Parikymmentä senttiä maan sisään ulottuva peltiaita pitää myyrät pois taimistosta. nen, varma resepti. Hän tuottaa taimia, joita metsänomistajat haluavat istuttaa. Maat ovat täällä reheviä. Isännät tykkäävät vankoista kuusentaimista. Ne pärjäävät heinikossa. Isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kun paakku on niin tilava, etteivät juuret kierry sykkyrälle. Laatu on hänen toinen valttinsa. Sutta ei lähde asiakkaille, kun kasvattaja lajittelee ja pakkaa taimet omin käsin. Minulta saa samaan hintaan pikkuisen parempaa tavaraa kuin isoilta tuottajilta. Lisäksi pystyn toimittamaan taimia sitä mukaa, kun istutukset etenevät. Näin taimet eivät joudu viikkokaupalla odottamaan laatikoissa ennen istuttamista. Karvisella on käytössään yksi muovihuone. Toista varten ovat kaaret pellon reunassa pystytystä odottamassa, mutta lopullista investointipäätöstä ei vielä ole tehty. Ostin kaaret lopetetun taimitarhan jäämistöstä. En ole kuitenkaan arvannut laittaa toista muovihuonetta tuotantoon, koska taimien menekistä ei ole ollut varmuutta. Savo-Karjalan taimimarkkinoilla saattaa lähiaikoina avautua lisää tilaa pientuottajalle, kun valtion omistama Fin Forelia lopettaa Kerimäen, Tuusniemen ja Tohmajärven taimitarhat. Haastattelua seuraavana päivänä sain Karviselta sähköpostia: Tänään sain myytyä loputkin tälle keväälle valmistuvat kuusentaimet. Kevät on siis Savonrannalla ihan mallillaan. Keväällä kiireitä Vapun alla Hannu Karvinen virittelee ensi 10 MAKASIINI töikseen kasvihuoneen muovit talviteloilta paikalleen. Samoihin aikoihin pitää aloittaa istutuksille lähetettävien taimien suojaaminen tukkimiehentäiltä. Myös koivun ja kuusen kylvösesonki alkaa. Työhuipun loiventamiseksi muoviset paakkulokerikot on täytetty turpeella jo syksyllä. Kylvän jokaiseen paakkuun yhden tai kaksi siementä. Näin voin täydentää tyhjäksi jäävät paakut siirtämällä taimia paakuista joihin on itänyt kaksi tainta. Hän ostaa kuusen ja lehtikuusen siemenet Siemen Forelialta. Koivun siemenet tulevat Luonnonvarakeskukselta Haapastensyrjästä. Kasvatan kaikki kuuset ja koivut jalostetuista siemenalkuperistä. Parhaat koivulajikkeet kasvavat jopa 30 prosenttia maatiaispuita nopeammin ja tuottavat laadukkaampaa puuta. Kuusella jalostushyöty on noin kymmenen prosenttia. Metsään lähtevät taimet Karvinen pakkaa muovipusseihin. Yhdistyksen neuvojat noutavat pääosan taimista. Jatkossa toimitukset siirtynevät enenevästi minun hoidettavakseni. Se keventää neuvojien työtaakkaa ja säästää yhdistyksen kuluja. Pääosa Karvisenkin taimista istutetaan keväällä ja alkukesästä. Mies itse kannustaa ihmisiä syysistutuksiin. Taimet lopettavat pituus- ja paksuuskasvunsa jo kesällä, mutta juuristo kasvaa lokakuulle asti. Taimi ehtii juurtua ennen talvea ja on valmiina kasvuun keväällä. Maaliskuun puolivälissä melkoinen osa avomaalla talvehtineista taimista pilkisti jo lumen alta. Osa oli maallikon silmin katsoen pahannäköisesti laossa lumen alla. Lako ei tuottajaa huoleta. Lumesta paljastuneet taimet sen sijaan ovat keväällä vaarassa kuivua. Vesi uhkaa loppua versosta, kun auringon lämmittämät neulaset alkavat haihduttaa, mutta juuripaakku on vielä jäässä. Kuivumisen estämiseksi sadetan taimikenttää. Taimet ovat suojassa, vaikka kasteluvesi jäätyisi kuoreksi niiden ympärille. Vieressä oleva Saimaa, tai tarkalleen ottaen Orivesi, on ehtymätön kasteluveden lähde. Lisäksi iso järviallas luo otolliset kasvuolosuhteet taimitarhalle. Pienilmasto pysyy leutona pitkälle syksyyn. Laatumetsää omista taimista Karvisen työvuosi jakautuu kolmeen. Keväällä kiirehditään taimien kanssa. Kesä kuluu peltoja viljellen. Lokakuussa, kun peltotyöt on tehty, mies lähtee metsätöihin. Metsäala on vuosien saatossa kasvanut noin sataan hehtaariin. Olen ostanut lisää metsiä Liperin puolelta. Meilläpäin sopivia palstoja ei ole ollut sopuhintaan saatavilla. Karvinen tukeutuu metsänhoidossa yhdistyksen apuun. Savonrannalla yhdistyksen nimi on muuttunut taajaan. Kun aloitin, meillä oli oma Savonrannan yhdistys. Ensin se sulautui Kerimäkeen. Sitten liityttiin Itä-Savon yhdistykseen. Tämän vuoden alusta siirryimme osaksi maakunnallista Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoa. Savonrannan yhdistyksen aikana Karvinen oli valtuustossa.

11 113x297_final3.pdf Sen jälkeen järkeilin, että taimien tuottajana olen jäävi valvomaan metsänomistajien etua. Metsänhoitotöiden lisäksi mies tekee nuorten metsien hakkuut itse. Hän esittelee ylpeänä alkutalven harvennusleimikkoaan. Se on 90-luvun puolivälissä osin itse kasvatetuilla taimilla istutettua, melkoisen monimuotoista kasvatusmetsää. Puustossa on raudusta, visakoivikkoa ja huimasti kasvanutta lehtikuusikkoa. Kokenut oman metsänsä hoitaja ja metsätaitokisailija sai syksyllä savottaa aloitellessaan opetella uusia konsteja. Visakoivikon harventamisessa asiat piti ajatella kokonaan uudelleen. Yleensähän suurimmat puut jätetään ja alle jääneet kaadetaan. Nyt tilanne oli päinvastainen: isot visautumattomat koivut piti kaataa. Rankapuuta kertyi roima pino. Kaikki korjattu meni energiapuukasaan. Kuten Karvosen kasvattamat taimetkin, myös ne päätyvät käytettäväksi lähitienoolla. Hän sai myytyä puut naapurissa toimivalle lämpöyrittäjälle. Hain tälle kuviolle kemeratukea jo taimikonhoitovaiheessa. Näin energiapuulle tarjolla oleva seitsemän euroa kuutiolta jäi nyt saamatta. Sain silti tienvarsihintaa melkein saman kuin kuitupuusta. Lisäksi my ytävää kertyy runsaammin. Esimerkiksi lehtikuuset eivät kelpaisi kuitupuuksi. Tälle keväälle Karvisella on vireillä vielä toinen savotta. Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun on määrä tulla harventamaan varttunut, kertaalleen harvennettu kasvatusmetsäkuvio. Yhdistyksellä on parrukauppa Sahakuution Kerimäen sahan kanssa. Parruksi kelpaa suunnilleen kuitupuun mitat täyttävä mänty, mutta kantohinta on reilusti parempi. Se parantaa harvennusten kannattavuutta. Kuitupuun kaupaksi saaminenkin on viime aikoina ollut lievästi sanoen vaikeaa Savonrannalla kuten muuallakin Suomessa. Kuopion sellutehdashanke luo ainakin pientä toivoa. Puuta ainakin riittäisi yhdelle sellutehtaalle. Lokakuussa, kun peltotyöt on tehty, mies lähtee metsätöihin. 3464_.indd C M Y CM MY CY CMY K 01/04/15 18:27

12 UUTISET Ehdokkaat valmiita lisähakkuisiin Metsälehden ja Tapion vaalikoneeseen vastanneista selvä enemmistö on valmis lisäämään puun käyttöä mutta lähes puolet kieltäisi avohakkuut. LIINA KJELLBERG MetSIStä voidaan hakata nykyistä enemmän puuta. Pitkälti tätä mieltä ovat Metsälehden ja Tapion vaalikoneeseen vastanneet lähes 700 kansanedustajaehdokasta. Heistä 88 prosenttia kokee, että metsien nykyistä hakkuumäärää voi kasvattaa ekologisesti kestävästi. Ehdottomasti ja välittömästi kymmenen miljoonaa kuutiota, arvioi Keskustan ehdokas Jari Leppä. Vielä suurempi osa ehdokkaista, 95 prosenttia, ennakoi metsien taloudellisen merkityksen kasvavan seuraavan neljän vuoden aikana. Metsälehden ja Tapion vaalikone avattiin viime viikolla. Se sisältää kaikkiaan 16 metsäaiheista kysymystä. Kun käy vastaamassa kysymyksiin, vaaliko- ne etsii oman vaalipiirin alueelta ne ehdokkaat, jotka ajattelevat metsäasioista samalla tavalla. Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 461 ilmoittaa olevansa metsien virkistyskäyttäjiä, 199 metsänomistajia, 62 puuntuottajia, 27 metsäalalla töissä ja 129 luonnonsuojelijoita. Vastanneista 83 kokee, ettei heillä ole erityistä metsäsuhdetta. Kaikista kansanedustajaehdokkaista vaalikoneeseen vastanneet kattavat noin kolmanneksen. Suojelu jakaa Suuri osa vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista on sitä mieltä, että valtiolla tulee olla vahva rooli metsätaloudessa. 85 prosenttia vastanneista myöntäisi jatkossakin valtion tukea puuntuotantoon, 86 prosenttia 4. Metsien nykyistä hakkuumäärää on mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi. 29% Vastaajaa % % % 9% 60 4% % 1% 2% 3% 1% 0 eri mieltä 11% samaa mieltä 88% 14. Avohakkuut pitäisi kieltää lailla. Vastaajaa 16% % 12% 14% 60 9% 10% 10% 50 8% % 3% 4% 10 0 eri mieltä 53% samaa mieltä 44% Vaalikone auttaa löytämään metsäasioista samalla tavalla ajattelevan ehdokkaan. Valtaosa ehdokkaista on valmis lisäämään hakkuita, mutta avohakkuut jakavat mielipiteet. Lyhyesti Mäntyankeroinen yritti taas Suomeen Evira on löytänyt Yhdysvalloista tuoduista puupakkauksista mäntyankeroisia, Maaseudun uutiset kertoo. Edellisen kerran mäntyankeroisia löytyi puupakkauksista marraskuussa. Mäntyankeroinen on vaarallinen tuholainen, joka iskee havupuihin. Sitä esiintyy yleisimmin Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä. Euroopassa mäntyankeroisia todettiin vuonna 1999 Portugalin metsistä. Vuonna 2008 ankeroinen löytyi Espanjan puolelta. 12 MAKASIINI Włodzimierz Wysocki Mustikkaa Kiinaan, tatteja Italiaan Suomalaisia metsämarjoja ja sieniä vietiin viime vuonna ulkomaille 24 miljoonan euron ja kymmenen miljoonan kilon edestä, tiedottaa Arktiset Aromit ry. Pakastettua puolukkaa ja mustikkaa vietiin runsaat neljä miljoonaa kiloa kumpaistakin ja herkkutatteja kiloa. Puolukalle perso Ruotsi on ohittanut perinteisesti vientimaiden ykkössijaa pitäneen Saksan. Mustikkaa vietiin eniten Kiinaan ja herkkutatteja Italiaan.

13 metsäluonnon hoitoon. Metsien uudistaminen ja hoito vaatii tämäntyyppisiä tukia, mutta ne saadaan moninkerroin takaisin, kun metsät tulevat paremmin hyödynnettäviksi, kirjoittaa Kokoomuksen ehdokas Timo Heinonen. Ehdokkaista 71 prosenttia on lisäksi sitä mieltä, että valtion tulisi verotuksella kannustaa metsänomistajia myymään puuta. Myyntitulojen verotusta laskisi 60 prosenttia vastanneista. Ylimääräistä veroa niille, jotka eivät halua myydä puuta, kannattaa sen sijaan vain 15 prosenttia. Lakia, joka kieltäisi avohakkuut, kannattaa 44 prosenttia ja vastustaa 53 prosenttia. Ei muunkaan omaisuuden myymättä jättämisestä sakoteta, toteaa Vihreiden ehdokas Satu Hassi. Osa vaalikoneen kysymyksistä jakaa mielipiteet. Lakia, joka kieltäisi avohakkuut, kannattaa 44 prosenttia ja vastustaa 53 prosenttia. Etelä-Suomen suojelupinta-alaa lisäisi 56 prosenttia, kun taas 40 prosenttia on lisäystä vastaan. Stora Enso sulkee tehtaan Pälkäneellä Stora Enso suunnittelee Pälkäneen puuelementtitehtaansa sulkemista ja tuotannon keskittämistä Hartolaan. Yhtiö on aloittanut yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa noin 50 työntekijän irtisanomiseen. Yksi tuotantolinja, joka hyödyntää raaka-ainetta Varkauden investointiprojektistamme, pystyisi palvelemaan nykyisiä ja tulevia markkinoiden tarpeita, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen. Eurooppalaisittain Suomessa metsien suojelu on hyvällä mallilla. Nykyinen käytäntö on mielestäni hyvä, arvioi SDP:n ehdokas Raisa Kinnunen. Siitä, että suojelun pitää olla vapaaehtoista, on 70 prosenttia vastaajista samaa mieltä. Jokainen tehköön omaisuudellaan mitä haluaa, kirjoittaa Perussuomalaisten ehdokas Reijo Lahtonen. Valtiolta tukea Millaisen kuvan vaalikone kaikkiaan antaa ehdokkaiden metsänäkemyksistä? Valtaosa vastanneista näkee metsien taloudellisen merkityksen suurena. Lisäksi he ovat aktiivisen metsäpolitiikan kannattajia, valtion rooli metsien hoidossa ja käytössä nähdään merkittävänä, sanoo Tapion toimitusjohtaja Ritva Toivonen. Metsälehden päätoimittajan Eliisa Kallioniemen mielestä vastauksissa näkyy myös se, että valtion halutaan kannustavan ja tukevan mutta ei rankaisevan. Ajan henki on, että valtion holhousta ja ohjailua ei enää haluta, hän sanoo. Tapion Metsänhoito ja metsävarat -yksikön johtaja Kalle Vanhatalo arvioi, että ehdokkaiden vastauksissa näkyy usko tulevaisuuteen. Viime vaalien alla kysymyksiin olisi vastattu eri tavalla. Silloin metsäalalla ei näyttänyt menevän kovin lujaa. Nyt biotalous ja metsäyhtiöiden uudet investoinnit näkyvät monissa kommenteissa, hän sanoo. Se on Vanhatalosta silti yllättävää, että puuntuotannon tuet saavat kannatusta tiukentuvasta taloustilanteesta huolimatta. Apua etsintään Kenelle vaalikone on tarkoitettu? Vanhatalon mukaan kaikille metsästä kiinnostuneille. Vaalikoneen avulla ei hänen mukaansa varsinaisesti ole tarkoitus etsiä itselleen sopivaa ehdokasta, vaan tarkistaa, mitä mieltä sopivalta tuntuvat ehdokkaat ovat metsäasioista. Voi laittaa miettimään, jos esimerkiksi itse on vahvasti avohakkuiden puolella tai niitä vastaan, mutta sopivalta tuntunut ehdokas onkin aivan eri mieltä, hän sanoo. Toivosen mukaan vaalikone auttaa myös silloin, jos haluaa löytää tasaväkisiltä tuntuvista ehdokkaista itselleen sopivimman. Metsälehden ja Tapion vaalikone löytyy osoitteesta Energiapuun korjuun laatu ennallaan Energiapuun korjuun laatu ei viime vuonna parantunut, mutta ei huonontunutkaan. Suomen metsäkeskuksen tarkastuksissa puolelta kohteista löytyi huomautettavaa. Korjuun laatua heikensivät runsaat puustovauriot, liian voimakkaat harvennukset ja ylileveät ajourat. Hyvä kokonaisarvosana saavutettiin alle puolessa kohteista. Hyvien osuus kasvoi, mutta tähän vaikutti lähinnä entistä suurempi sallittu vaurioitumisprosentti. Metsäntutkimuslaitokselle on käynyt kuten paljasjuuritaimille ja se on korvattu Luonnonvarakeskuksella. Vanhempi tutkija Marja Poteri, Taimiuutiset 1/2015. Metsäbiotalous ei ole kestävää, ellei metsien käyttö ole kestävää. Talousmetsien hehtaarikohtaista puuntuotantoa on voitava lisätä, jotta hakkuumääriä voitaisiin selvästi nostaa ekologisesti kestävästi ja nykyisin hakkuupinta-aloin. MetsäbioTALouden professori Jyrki Kangas, Helsingin Sanomat Tukkia ei ole järkevää polttaa, mutta kaiken byrokratian jälkeen energiapuujaekin on jo niin kallista, että hankkeiden toteutuminen on entistä epävarmempaa. Helenin (ent. Helsingin Energia) toimitusjohtaja Pekka Manninen (kuvassa), Kauppalehti Vuosina Suomeen rakennettiin 584 siltaa. Niistä puurakenteisia oli 17. MAKASIINI

14 UUTISET Kuusta liian karuille maille Muutaman vuosikymmenen takainen mäntyinnostus on vaihtunut kuusi-innostukseksi. Into tuottaa usein tepposen, niin nytkin. Mikko Häyrynen 1980-luvun loppupuolella pienistä taimikoista 75 prosenttia oli mäntyä. Mäntyä istutettiin liian reheville paikoille, vaikka suurin mäntyvillitys oli jo takana ja laatupuun kasvattamisen toivottomuus oli tiedossa. Tuore inventointi VMI11 osoittaa männyn osuuden laskeneen 40 prosenttiin ja kuusen osuuden nousseen lähelle 60 prosenttia. Herää epäilys, että onko menty toiseen äärilaitaan ja kuusta viljellään liian karuille kasvupaikoille, Luonnonvarakeskuksen tutkija Kari T. Korhonen kysyy. Hyvä kasvu hiipuu Tulevaisuudessa nähdään, että laihoilla mailla kuusen kasvu hiipuu. Karulla kasvupohjalla kuusi saattaa kasvaa ihan hyvin vuotta, mutta sitten kasvu hiipuu ja mänty menee kokonaiskasvussa edelle. Puolukkatyyppi on yksiselitteisesti mäntymaata ja mustikkatyypin laihempi laitakin jo rajatapaus. Kuusta suositaan etenkin siksi, että se on varma valinta, Korhonen sanoo. Kuusella ei juuri esiinny taimikkotuhoja. Vähät myyrätuhot ovat paikallisia ja pienialaisia, ja hallatuhot harvinaisia 1980-luvun jälkeen. Turvemaat ovat toista maata Kuusi on puolukkakankailla mäntyä huonompi vaihtoehto, mutta tilanne muuttuu turv la. Karuilla kivennäismailla typen puute ja ajoittainen kuivuus rajoittavat enemmän kuusen kuin männyn kasvua, turv la näitä rajoitteita ei ole, ei ainakaan puolukkatyyppiä vastaavalla viljavuustasolla. Se onkin oikeastaan kaikki, mitä varmuudella voi sanoa tuotokseltaan puolukkakankaita vastaavien turvemaiden soveltuvuudesta kuuselle. Tutkimustietoa ei ole, Luken tutkija Markku Saarinen kertoo. Puolukkaturvekankaiden sekametsissä on paljon kuusen luontaista alikasvosta. Saarisen mukaan kuusialikasvoksen vapauttaminen uudeksi puusukupolveksi on mielekkäämpi uudistustapa verrattuna avohakkuuseen, ojitusmätästykseen ja istutukseen männylle. Alikasvosta ei kannata jättää hyödyntämättä, vaikka kasvu jäisikin vähän männystä jälkeen koko kiertoajan mitassa. Turvemaiden istutuksissa männyllä on laatuongelma puolukka- ja mustikkaturvekankailla sekä ojitusalueille tyypilliset hirvituhojen riskit. Siksikään en pidä kuusta puolukkaturvekankailla niin epäilyttävänä valintana kuin sen istuttamista kivennäismaiden puolukkakankaille. Koivu voi hyvin sekapuuna Koivun uudistusalat ovat supistuneet hehtaariin. Koivu Kuusi jyrää Männyn suosio uudistamisessa on laskenut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, samalla kuusen suosio on noussut Lähde: Luke Hehtaaria Mänty Kuusi Muut ei kuitenkaan ole mihinkään katoamassa, sillä tilavuustarkastelun mukaan koivun määrä on kasvanut sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Koivua tulee luontaisesti sekapuustoksi ja sitä on etenkin hoitamattomissa taimikoissa. Hivenen kärjistäen voi sanoa, että siellä ne tulevaisuuden laatukoivut kasvavat, Korhonen sanoo. Koivun uudistusalat olivat enimmillään 1990-luvun alussa hehtaaria. Silloin myös metsitettiin peltoja runsaasti, mikä selittää osan mutta ei kaikkea koivubuumista. Koivunviljelyä on hillinnyt tuhoherkkyys ja parikymmentä prosenttia havupuita alhaisempi tukin kantohinta Lyhyesti Metsähallituksen tulos laski hieman Metsähallitus teki viime vuonna 114 miljoonan euron tuloksen, pari miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Tästä valtiolle tuloutetaan 110 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 14 miljoonaa 360 miljoonaan euroon. Metsätalouden liikevoitto parani, vaikka ainespuun myyntimäärä laski hieman vajaaseen kuuteen miljoonaan kuutiometriin. Myös kiinteistöistä vastaava Laatumaa teki hyvän tuloksen. Metsämaata myytiin ennätysmäärä. 14 MAKASIINI Markku Pirttimaa Oulanka Euroopan top-kymppiin Brittilehti The Guardian on listannut Oulangan kansallispuiston Euroopan kymmenen parhaan kansallispuiston joukkoon. Lehden mukaan Oulanka on upea vuodenajasta riippumatta. The Guardian esitteli 10 eurooppalaista kansallispuistoa, joissa on uskomattomat maisemat ja luonto, mutta vähän kävijöitä verrattuna Euroopan suosituimpiin luontokohteisiin. Jutussa mukana olleita kansallispuistoja ei ollut laitettu paremmuusjärjestykseen.

15 metsäty yppi Koivuvaneria tehdään jo kolmessa vuorossa Finanssikriisi rokotti vanerituotantoa ankarasti, mutta viime vuosina on päästy tasaiseen kasvuun. Mikko Häyrynen Koivuvanerilla menee paremmin kuin monella muulla metsäteollisuustuotteella. Vientimäärät ovat nousseet vuosi vuodelta koko finanssikriisin jälkeisen ajan. Euroopan koivuvanerimarkkinat ovat kasvaneet vakaasti 1,5-2 prosentin vuosivauhtia ja hinnat ovat vahvistuneet. Kotimaan suurimman valmistajan Koskisen Oy:n vanerijohtaja Juha Jalkanen on silti maltillinen. Päämarkkinoilla Euroopassa on odottava tunnelma. Venäjä on isoin tuottaja ja koska heidän oma markkinansa on taantunut, niin he puskevat perusvaneria Eurooppaan, Jalkanen kertoo. Tehtaiden käyntiasteet ovat korkeat. Koskisen Oy:n vaneritehtaat käyvät kolmessa vuorossa osittain viikonloppunakin ja Uuteen nousuun Koivuvanerin vienti on viime vuodet ollut tasaisessa nousussa, mutta huippuvuoden 2006 tasolle on vielä matkaa m Lähde: Luke pinnoituskapasiteetti on lähes täyskäytössä. Suomen pienin valmistaja, viime vuonna latvialaisomistukseen siirtynyt Vammalan vaneritehdas on käynyt tämän vuoden kolmessa vuorossa viitenä päivä viikossa. Muita vanerin valmistajia ovat Metsä Wood ja UPM. Ei näy tukin hinnassa Koivuvaneria käytetään etenkin lujuutta vaativissa kohteissa, kuten betonimuoteissa, kuljetusvälineiden lattioissa ja kaasutankkereissa. Kuluttajille tutumpia ovat rakentamisen sisäverhoustuotteet eli näkyvät pinnat. Myös huonekalu- ja pakka usteollisuus on merkittävä asiakas. Koivuvaneri on erikoistuote, joten ylituotantoa ei synny hetkessä. Havuvaneri on hinnaltaan halvempi ja volyymiltaan suurempi, mutta markkinoiltaan syklisempi tuote. Koivuvanerin useita vuosia jatkunut hyvä veto ei ole tuntunut kotimaan koivutukin kantohinnassa. Se on tämän vuosikymmenen pysynyt jokseenkin paikallaan Miten Stihl eroaa muista sahoista? Nikolas Stihlin mukaan yhtiön sahat suunnitellaan kokonaisuuksina. teksti ja kuva Mikko Riikilä 1 Miten Stihlillä menee? Erittäin hyvin. Ylsimme viime vuonna ennätykselliseen kolmen miljardin euron liikevaihtoon. Tuloslukuja emme julkista, mutta voin sanoa, että olemme tulokseen hyvin tyytyväisiä. 2 Vaikuttiko Ukrainan kriisi Stihlin liiketoimintaan? Kyllä. Venäjälle on myyty suuri määrä moottorisahoja. Ruplan arvon aleneminen nosti maahan vietyjen sahojen hintaa ja myynti väheni. Pystyimme kuitenkin kasvattamaan myyntiä muilla markkina-alueilla. Osuutemme maailman moottorisahamarkkinoista on 32 prosenttia. Olemme markkinajohtaja, isompi kuin Husqvarna. 3 Perustitte Suomeen tytäryhtiön ja yhteistyö Oy Elfving Ab:n kanssa loppui. Olitteko tyytymättömiä Elfvingiin? Emme missään nimessä. Erosimme ystävinä. Nyt oli sopiva hetki siirtää maahantuonti omalle tytäryhtiölle, kun Elfvingin omistaja jäi eläkkeelle. Kuka: tohtori Nikolas Stihl, Stihlin hallituksen puheenjohtaja, yhtiön perustajan Andreas Stihlin pojanpoika. MIksi: pistäytyi Suomessa Stihlin uuden tytäryhtiön virallisissa avajaisissa. 4 Esittelitte äskettäin edistyksellisen Carbon Consept prototyyppisahan. Milloin siinä esitellyt teknologiat tulevat myytäviin sahamalleihin? Osa ratkaisuista on jo käytössä. Järeässä Stihl MS 661 -sahassa käytetään aiempaa kevyemmiksi mitoitettuja rakenteita. Polttoaineen ruiskutusjärjestelmä tulee moottorisahoihin näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana. 5 Mikä erottaa Stihlin muista sahoista? Suunnittelemme sahat kokonaisuuksina. Siihen kuuluvat myös laipat ja ketjut. Valmistamme tärkeimmät komponentit itse. Meille myynti ja huolto ovat yhtä tärkeitä kuin itse sahat. Niistä muodostuu paras käyttäjäkokemus. 6 Mikä sinun suosikkisahamallisi on? Suomessa runsaimmin myydyistä malleista suosikkini on kevyt MS 201. Jos minun pitäisi hankkia vain yksi moottorisaha, se olisi ehdottomasti MS 201. MAKASIINI

16 markkinat mikko riikilä PTT: Hinnat pysyvät ennallaan Vaikka puun käytön ei tänä vuonna odoteta kasvavan, metsätalouden näkymät ovat hyvät, PTT:n Paula Horne ennakoi. Hannu Jauhiainen Hyvän viime vuoden jälkeen vedetään vähän henkeä tulevaa kasvua odotellessa, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne luonnehtii kuluvan vuoden näkymiä. Vaikka metsätalous on saanut paljon myönteistä julkisuutta uusien investointihankkeiden ja innovaatioiden ansiosta, niiden vaikutus ei vielä näy käytännön metsätaloudessa. Metsätaloutta painaa Hornen mukaan alas kotimaan heikko taloustilanne ja siitä seuraava metsätalouden tuotteiden huono kysyntä. Vientimarkkinoillakaan ei suurta muutosta ole odotettavissa. Koivulla parhaat näkymät PTT ennusteen mukaan puun hinta pysyy kuluvana vuonna suurin piirtein viime vuoden tasolla. Kuusen hintakehitys voi 16 MAKASIINI olla mäntyä heikompaa. Koivutukin näkymät ovat parhaat ja hintataso voi hieman nousta. Kuitupuiden hintoihin ei ole tulossa juuri muutoksia. Puun tuonnissakaan ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia, tuonti painottuu edelleen koivukuituun. Metsänomistajien saamat kantorahatulot saattavat kokonaisuutena hieman supistua tänä vuonna. Ensi vuonna olisi sen sijaan odotettavissa pientä parannusta. Puun hintojen junnaaminen selittyy sillä, että metsäteollisuuden puun käyttö ei tänä vuonna lisäänny. Puuta tarvittaneen viimevuotiset 56 miljoonaa kuutiometriä. Ensi vuonna kysyntä hieman kasvaa. Vientimarkkinoilla paperin alamäki jatkuu, mutta vastapainoksi kartongin viennin kasvu jatkuu. Myös sellun vientimäärien uskotaan kasvavan. Vientihinnoissa on vastaava kehitys. Tämä vuosi menee kasvua odotellessa, Paula Horne arvio. Sahatavaran vienti supistuu hieman. Yleiskuva on Hornen mukaan kuitenkin metsänomistajien kannalta myönteinen. Viime vuosi oli hyvä ja samalla hyvällä tasolla jatketaan tänäkin vuonna. Metsätalouden näkymät ovat hyvät, etenkin jos lukuja verrataan 2000-luvun keskimääräiseen kehitykseen. Myyntiaikeet vähenivät Myös metsänomistajien odotukset tulevan vuoden puukauppatilanteesta ovat maltilliset. kimmo brandt/com.pic MTK:n Metsätutka-kyselyn mukaan suurin osa metsänomistajista arvelee hintatason säilyvän ennallaan tai ei osaa ottaa asiaan kantaa. Noin viidennes uskoo hintatason lievään nousuun ja vajaa viidennes arvioi, että hintataso laskee hieman. Tuntuvaan hinnannousuun ei metsänomistajien keskuudessa uskota lainkaan. Kyselyn luvut ovat suurin piirtein samaa tasoa vuoden 2014 kyselyn tulosten kanssa. Puun hinnannousuun uskovien määrä on kuitenkin hieman vähentynyt. Myös metsänomistajien puunmyyntiaikomuksissa on kyselyn mukaan tapahtumassa muutos. Varmasti tai luultavasti puuta myyvien osuus on hieman laskenut vuodesta 2014, mutta on kuitenkin suurempi kuin vuosien kyselyissä. Puuta aikoo myydä tämän vuoden aikana noin neljännes metsänomistajista. Vajaa puolet metsänomistajista ilmoittaa, että ei varmasti myy puuta tämän vuoden aikana. Määrä on edellisvuosien tasoa.

17 Raakapuun kantohinnat huhtikuussa viikolla 13 nousussa laskussa Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,99 54,22 41,91 15,89 16,88 15,47 Uudistushakkuu 56,50 55,08 43,28 17,30 17,95 16,93 Harvennushakkuu 48,60 47,87 37,94 14,70 14,93 14,31 Ensiharvennus 45,25 45,41 33,62 14,40 13,99 13,48 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,88 54,78 40,06 15,59 17,39 15,68 Uudistushakkuu 56,39 55,49 41,06 16,62 18,36 16,78 Harvennushakkuu 50,09 50, ,92 15,22 14,85 Ensiharvennus 46,31 46, ,72 15,09 14,42 Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,59 54,48 41,51 15,83 17,36 16,03 Uudistushakkuu 57,21 55,36 43,37 17,16 18,39 17,59 Harvennushakkuu 48,27 48, ,74 15,40 14,30 Ensiharvennus 45,84 45, ,13 14,37 14,21 Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,77 52,59 41,73 15,28 15,82 14,68 Uudistushakkuu 55,43 53,73 43,40 16,98 17,50 16,87 Harvennushakkuu 47,37 46, ,64 14,66 14,12 Ensiharvennus 44,77 42, ,04 10,30 11,96 Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,92 54,84 43,73 15,86 16,76 15,49 Uudistushakkuu 58,17 55,71 44,90 17,33 18,00 17,36 Harvennushakkuu 49,38 46,94 38,15 15,05 14,82 14,54 Ensiharvennus 45,21 45, ,44 14,14 12,86 Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,34 53, ,61 16,99 16,58 Uudistushakkuu 56,72 54, ,33 17,48 17,74 Harvennushakkuu 47, ,75 14,67 14,40 Ensiharvennus 46, , ,00 Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,26 51,28 16,12 14,39 15,02 Uudistushakkuu 53,69 52,63 17,32 14,71 15,75 Harvennushakkuu 45, , ,93 Ensiharvennus , ,61 Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 45,95 43,72 16,63 13,07 Uudistushakkuu 47,30 44,09 17,44 13,58 Harvennushakkuu ,35... Ensiharvennus 41,58 16,13... Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m Kantohintojen kehitys Euroa m Puutavaralajien kantohintaindeksit /2014 2/2015 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Indeksi kertoo muutoksista Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksin laskennassa erityyppisten leimikoiden uudistus, harvennus ja ensiharvennus osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin vuonna Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut 10 prosenttia joulukuusta MAKASIINI

18 markkinat Tilakauppa piristyi Mikko Häyrynen Alkuvuonna myyntiin on tullut vajaat 300 vähintään kymmenen hehtaarin metsätilaa. Se on lähes sata enemmän kuin vuosi aiemmin. Myös tehtyjen kauppojen määrä 221 kappaletta on viimevuotista enemmän, Hannu Liljeroosin ylläpitämä tilakauppojen seuranta osoittaa. Eniten tarjontaa on Kainuussa, missä UPM markkinoi uusia kohteitaan. Myös Etelä-Savossa on tavallista vilkkaampaa, Liljeroos sanoo. Maaliskuun loppuun mennessä myytyjen metsätilojen pinta-ala on noin hehtaaria, josta noin puolet on UPM:n ja Metsähallituksen maita. Eniten kauppoja on tehty Kainuussa ja Lapissa. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa on ollut hiljaist. Liljeroos on laskenut keskipuuston ja muita tunnuslukuja niistä maakunnista, joissa on tehty vähintään kymmenen kauppaa. Pohjois-Karjalassa keskipuusto on korkein eli 118 kuutiometriä hehtaarilla. Siellä on myös korkein hehtaarihinta, euroa. Kaikista kohteista ei ole tuoreita kuviotietoja. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on myynnissä 33 hehtaarin tila, jonka myyntiesitteessä todetaan, että maastotarkastusta ei ole tehty ja että arvio perustuu 2011 laadittuun arvioon, johon on päivitetty hakkuut ja uudistamistyöt. Tällaisessa tapauksessa ostaja voi kohdata yllätyksiä, Liljeroos varoittaa. UPM:n isot sijoittajakohteet eivät ole taulukossa mukana. Alkuvuonna niitä on myyty yhteensä noin hehtaaria. Maaliskuussa yksityishenkilö osti Puolangalta noin hehtaarin tilan 1,5 miljoonalla eurolla. Myydyt metsätilat Maakunta kaupan myyty keskiala hakkuu- puusto kpl kpl ha taimikot, % kypsät, % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi Satakunta Häme-Uusimaa Etelä-Karjala Kymenlaakso Pirkanmaa ,9 Etelä-Savo ,78 E- ja K-Pohjanmaa ,82 Keski-Suomi ,83 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu P-Pohjanmaa ,94 Lappi ,78 Koko maa muutos ed. v *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Kuukauden puukauppa Nopeaa toimintaa Hannu Jauhiainen Metsänomistaja oli teettänyt paikallisella metsänhoitoyhdistyksellä metsäsuunnitelman Pohjois-Savossa sijaitsevalle tilalleen. Sen pohjalta alettiin suunnitella myös puukauppoja. Yhdistys teki helmikuussa tuoreen suunnitelman perusteella leimikon, jonka pinta-ala oli yhteensä 9,8 hehtaaria. Pääosa oli kesäkorjuukelpoista avohakkuuta kahdessa eri kuviossa. Lisäksi leimikkoon kuului ylispuiden poistoa 3,7 hehtaarin alalla. Tämä kuvio edellytti talvikorjuuta. Puuta leimikosta arvioitiin kertyvän yhteensä kuutiometriä. Yhdistys pyysi tarjoukset alueen puunostajilta helmikuun lopulla. Tarjo uksia tuli neljä kaksi koski koko leimikkoa, yksi pelkästään pylväitä ja yksi vain koivuja. Tarjousten vertailussa päädyttiin siihen, että pääosa leimikosta myydään parhaan kuusitukin hinnan tarjonneelle sahalle. Pylväät ja koivut myytiin erikseen niistä tarjouksen tehneille yhtiöille. Puut korjattiin maaliskuun puolivälissä. Puun korjuusta vastasi sahan yrittäjä, vaikka osa puista menikin eri ostajille. Puuta kertyi lopulta kuutiometriä, eli hieman leimaustietoja enemmän.hakkuu paljasti, miten kiireellistä päätehakkuukohteiden uudistaminen oli. Lahovikaista ja pystyyn kuivunutta kuusta kertyi lähes 200 kuutiometriä. Uudistusalat muokataan yhdistyksen toimesta heti keväällä ja uudet taimet istutetaan saman tien. Näin uudistusala ei jää kesäksi heinittymään vaan tuottaa heti uutta metsää. Pystykauppa Pohjois-Savossa Puutavaralaji m3 /m3 Mäntytukki 160,3 54,0 Mäntypylväs 23,5 66,0 Mäntykuitu 49,3 16,5 Kuusitukki 1 237,4 55,0 Kuusipikkutukki 33,5 30,0 Kuusikuitu 201,8 17,0 Sellukuitu 172,2 7,0 Erikoiskoivutukki 9,7 80,0 Koivutukki 23,5 45,0 Koivukuitu 115,9 19,0 Haapakuitu 0,2 9,0 Energiapuu 18,7 5,0 Yhteensä m euroa 18 MAKASIINI

19 METSALEHTI.FI Keskustelua Nouseeko kuidun hinta? Uudet sellutehtaat ja kuitupuun hinta mietityttävät verkossa. En usko kuin nimelliseen hinnan nousuun, ehkä euron pari. Prosenteissa tietysti tällainenkin nousu saattaa teollisuuden silmissä tuntua suurelta. Kunhan kuitupuun hinnanlasku ensiksi päättyisi. Metsäkupsa Ajatellaan positiivisesti. Ilman uusia tehtaita tilanne olisi vielä huonompi. Timppa Ei ainakaan kuitupuun reaalihinta tule nousemaan. Kyllä sellumiehet osaavat laskea, eivätkä he nosta ehdoin tahdoin omia kustannuksiaan. Korpituvan Taneli Venäjän metsät kasvavat hyvää kyytiä. Kuitupuun kysyntä Venäjällä tuskin lisääntyy, niin johonkin se puusuma tulvii. Ei ole rapoisat näkymät niillä, jotka odottavat hinnan nousevan. Kuitupuun kasvattaja Uskoisin, että nousee prosenttia viiden vuoden kuluessa. Eihän se ole kuin 1,5 3 euroa. Pihkatappi Selluntuotannossa Osallistu on siirrytty keskusteluun ylituotantotilanteeseen, joka osoitteessa voi jatkua hinnanlaskuineen pitkään. Puun takaa Puun hinta on pitänyt olosuhteisiin nähden aika hyvin pintansa verrattuna moneen muuhun tuotteeseen tai raaka-aineeseen. Vertailuun voi ottaa esimerkiksi arkisen kodintekniikan. Suorittava porras Säädökset, uhkalait ja kiristyspolitiikka tulevat sanelemaan massapuun hinnan niin, että yhtiöt tulevat saamaan miljardivoittonsa ja metsänmyyjä hänelle kuuluvan häpeäviitan. Kantona Ei sen tarvitse noustakaan. Tärkeämpää lienee, että markkinoille tarjottava kuitupuu menee kaupaksi ja tehokas metsänkasvatus saa jatkua. Metsuri-motokuski Ei ihme, että esimerkiksi UPM myy metsiään. Mikäs on myydessä, kun on hölmöläisiä, jotka ovat valmiita tuottamaan tappiolla heille raaka-ainetta sellunkeittoon. Horjumaton Minä en usko, että hinta nousee, hankintahinnat ehkä hieman mutta eivät merkittävästi. Luulen, että hinta voi laskea. Laitoksia suunnitellaan nykyisellä raaka-aineen hinnalla. Tervahauta Gallup Kasvatatko visakoivua? Kyllä 31% Ei 69% Vastauksia 93 Uusi kysymys: Oletko saanut korvauksia hirvituhoista? Lukijan kuva Verkossa nyt Maankamara-karttasovelluksella voi alustavasti arvioida metsänuudistamiskohteen soveltuvuutta vaikka männyn kylvöön. Pohjoismaisen neuvoston alainen yhteistyöelin esittelee sivuillaan jäsenmaiden metsäntutkimusta. Talviharvennuksen antia Tässä on näytille muutama sata kuutiota ylispuina poistettuja koivuja (enemmän kuin 500 mutta vähemmän kuin 1 000). Onneksi sai tehdä viisimetristä rankaa. Suorittava porras Etsitkö klapikoneen vuokraajaa tai kaipaatko tietoa polttopuusta, varastoinnista ja puulla lämmittämisestä? Täältä löytyy. MAKASIINI

20 Teema: visakoivun istutus Pentti Oksa käyttää kuokkaa, Mirja Oksa painaa taimen tiiviisti maahan _.indd 20 MAKASIINI /03/15 16:47

21 TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT LAURA NISSINEN Kun Mirja ja Pentti Oksa suuntaavat istutusalalle, luottoistuttaja naapurista liittyy seuraan. Nyt istutettavana on visakoivua, johon pariskunta päätyi sekä puun erikoisuuden että taloudellisen arvon takia. MAKASIINI _.indd /03/15 16:47

22 Teema: visakoivun istutus Naapurin rouva odottaa jo istutusalalla, kun Mirja ja Pentti Oksan visakoivun taimilla lastattu auto kääntyy alaa reunustavalle soratielle. Toukokuinen aamupäivä on Pukkilassa Uudellamaalla viileä ja pilvinen, mutta sääennusteen lupaama sade antaa ainakin toistaiseksi odottaa itseään. Kolmikko nostaa taimipussit autosta ja naiset alkavat tottunees- 22 MAKASIINI ti suunnitella päivän istutusurakkaa. Ei mahdu, ei mahdu, toteaa Mirja Oksa naapurinsa Kirsti Mäkelän tuomasta pottiputkesta. Taimien juuripaakut ovat niin isoja, etteivät ne mahdu pottiputken läpi. No, se on sitten viraton, sanoo Kirsti Mäkelä. Istuttajat saavat tyytyä kuokkiin. Naiset ovat istuttaneet yhdessä aiemminkin. Monta kertaa. Aina, kun miehet ovat olleet peltotöissä. Kun tätä juttua vuosi sitten tehtiin, on edellisestä istutusrupeamasta vain viikko. Puolet työn alla olevasta istutusalasta on jo istutettu rauduskoivulle. Naisten kädenjälki näkyy myös istutusalan viereisellä kuviolla. Siellä kasvaa vuoden ikäinen kuusentaimikko. Ja kauempana soratien toisella puolella nelivuotias kuusentaimikko. Kirsti on meidän luottoistuttajamme. Olemme hoitaneet monet metsänistutukset naisissa, sillä istutusaika osuu samaan kohtaan toukotöiden kanssa. Vaikka on viljelyssä ollut välipäiviäkin, tällaisia sateisempia päiviä, Mirja Oksa kertoo. Viimeksi meillä oli kahvitkin mukana. Tärkeintä melkein olikin, että pääsi metsään kahville. Paransimme samalla maailmaa, Kirsti Mäkelä sanoo. Kuin rauduskoivua istuttaisi Nyt istutettavana on 500 visakoivun tainta. Taimet ovat niin sanottuja mikrolisätty-

23 Pukkila Naapurukset Kirsti Mäkelä ja Mirja Oksa ovat hoitaneet monet metsänistutukset yhdessä. Kuokka sopii isopaakkuisten visakoivun taimien istutukseen. Visakoivun istutus ei juuri eroa RAUduskoivun ISTUTUKSESTA. jä kloonitaimia eli tietystä emopuusta kloonaamalla tuotettuja taimia. Puolet taimista on peräisin Pertunmaalla, puolet Kuhmoisissa kasvaneesta emopuusta. Metsänhoitoyhdistyksestä neuvoivat, että taimia kannattaa laittaa istutusalalle sekaisin. Jos tulee jokin tenkkapoo, toiset taimet saattavat pärjätä paremmin kuin toiset. Niiden taudin- tai pakkasenkestävyys voi esimerkiksi olla parempi, Mirja Oksa kertoo. Naiset päättävät edetä istutusalalla kahdessa rivissä. Mirja ja Pentti Oksa istuttavat Pertunmaalta, Kirsti Mäkelä Kuhmoisista kotoisin olevia taimia. Kirsti Mäkelä nostaa taimet ämpäriin ja suuntaa ämpäri, kuokka ja taimisuojat käsissään istutusalalle, Mirja Oksa taiteilee taimivakan pitkine visakoivun taimineen olalleen ja nappaa käteen tornillisen taimisuojia. Pentti Oksa ottaa käteensä kuokan. Taimien väliin saa jäädä ainakin viisi metriä. Näitähän ei koskaan harvenneta, Mirja Oksa sanoo. Visakoivun istutus ei juuri eroa rauduskoivun istutuksesta. Pentti Oksa iskee kuokan kohtisuoraan mättääseen ja vetää maata sen verran pois, että Mirja Oksa saa taimen maahan. Pentti työntää kuokalla maata taimen ympärille ja Mirja tiivistää saappaankärjellään maan taimen ympäriltä ja pujottaa lopuksi taimen ympärille sinisen taimisuojan. Ensimmäinen taimi seisoo suorana mättäällään ja pariskunta suuntaa seuraavalle mättäälle. Tai oikeastaan sitä seuraavalle, sillä istutusalalle on tehty maanmuokkauksessa enemmän mättäitä kuin istuttajilla on taimia. Visakoivun kloonitaimet ovat kalliita, joten niitä ei kannata istuttaa niin tiuhaan, että niitä joutuisi harventamaan. Oksat maksoivat taimistaan arvonlisäveroineen 2,13 euroa kappaleelta, kun samaan aikaan esimerkiksi kuusen kaksivuotiaiden keskipaakkutaimien arvonlisäverollinen hinta oli 0,33 euroa. Taimisuojia istuttajat laittavat myyrien varalta. Myyristä ei juurikaan ole MAKASIINI