Koneyrittäjyyden kehittymisen haasteet (bioenergia-alalla) Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry

Transkriptio

1 Koneyrittäjyyden kehittymisen haasteet (bioenergia-alalla) Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI, Rovaniemi

2 Perustiedot: energia-, maarakennus- ja metsäalan koneyrittäjien yrittäjä- ja työnantajajärjestö perustettu jäsenyhdistystä 2500 jäsenyrittäjää Toiminnassa painottuvat: 1. Edunvalvonta 2. Työmarkkinatoiminta (3 TES:ta) 3. Tiedotus (netti, ekstranetti,koneyrittäjä, KLuutiset jne..) 4. Neuvonta (KL) ja koulutus (Finnmetko Oy) 5. Osaamisen kehittäminen (oma/yhteistyö) 6. Kaupallinen yhteistyö (jäsenedut, ostoyhteistyö) 7. Vapaa-ajan virkistystoiminta Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja

3 Bioenergia-alan yrittäjyyttä on kaikkialla Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja 3

4 Kustannukset ja kannattavuus 4

5 Lähteet: OP-Pohjolan toimialatilasto ja Koneyrittäjien tulosselvitys

6 Bioenergia-alojen yritysten kannattavuus v Yritysryhmä nettotulos liikevaihto Bioenergiayritysryhmä +2,1% (5,7%/2006) 1,00 milj. /v/yritys Lämpöyrittäjäryhmä +4,0% (7,7%/2006) 0,49 milj. /v/yritys Haketusyritysryhmä - 2,4% (9,2%/2006) 1,45 milj. /v/yritys Energiapuuryhmä +5,0% (5,7%/2006) 0,79 milj. /v/yritys (Lähde:TEM toimialakatsaus) 6

7 Bioenergia-alan koneyrittäjyyden kehittymisen haasteet: Tarvitaan kannattavan toiminnan edellytykset: 1. Energiapuutuet 2. Verotus 3. Energiapuun käytön tasainen määrä 4. Korjuumenetelmät ja hinnoittelu 5. Mittaus 6. Kustannukset 7. Hakkeen tuonti 8. Työehdot ja työvoima 9. Markkinarakenteet 10. Osaaminen 7

8 Haaste 1 - tuet Kemera: korjuutuki + haketustuki, mitoitettu osalle vuotta 2011, rahat loppuu. Tilanne sama ellei pahempi =toimijat pankkeina, kitkaa urakointiin Pienpuun energiatuki: -8 /m3, enintään 40 m3/ha, ensiharvennuksille, yksityiset ja yhteisöjen maat -> suuntaa energiapuun korjuuta nykyistä järeämpiin kohteisiin -> vaikuttaa positiivisesti kertymään, tehokkuuteen ja tekemisen kannattavuuteen -> voimaantulo edelleen auki, ehkä Aikataulu selväksi pikaisesti. Puusähkön tuotantotuki (Metsähakevoimalan syöttötariffi) : -> auttaa puun kilpailukykyä CO2 päästötonnin hinnan ollessa alhainen -> lisää puun kilpailukykyä ja kysyntää energiantuotannossa lisää metsäpään kysyntää -> myös tuontihakkeelle haitallinen vaikutus kotimarkkinoille -> tasoa aiotaan leikata TEMPOILUA TUKIPOLITIIKASSA, YRITTÄMISELLE MYRKKYÄ Investointituet: -> kivihiilen käytön korvaaminen rannikon laitoksissa -> lisää metsäpään kysyntää JATKUVUUS, ENNAKOITAVUUS JA PITKÄJÄNTEISYYS = HYVÄN TUKIPOLITIIKAN OMINAISUUKSIA 8

9 Valmisteverojen kehitys Suomessa Haaste 2 - verotus /MWh ei CHP 2015 CHP 2015 Kevyt öljy Raskas öljy Kivihiili Jyrsinturve Maakaasu Sähkö, luokka I Puun kilpailukyky paranee Huom! Moottoripolttoöljyn valmisteveron korotus nosti puunkorjuukustannuksia v yli1 %. Kotimaisten kilpailukyky heikkeni Lähde : Energiateollisuus / Nuutila

10 Haasteet 1 ja 2 tuet ja verotus Kokonaisvaikutus energiapuun talteenoton ja käytön kannalta positiivinen, mutta Kone- ja autoyritysten liikevaihdosta -ainespuun korjuusta ja kuljetuksesta n. 850 milj. -energiapuuketjusta (korjuu, haketus, kuljetus) nyt n. 250 milj. ja vuonna 2020 tavoiteluvuilla n. 550 milj. Tuki- ja verojärjestelmän oltava rakenteeltaan sellainen, että johtaa tilanteeseen, jossa ainespuumäärät eivät laske, mutta energiapuumäärät nousevat. (win-win). 10

11 Haaste 3 tasainen käyttö Energiapuun korjuu vaatii suurehkoja / suuria pääomia pääoman tuotto edellyttää isohkoja vuosityömääriä iso vuosityömäärä = tasainen työmäärä /jatkuva työ kannattavan toiminnan edellytykset, kilpailukykyisen hinnan edellytykset 11

12 Haaste 4 korjuumenetelmät ja hinnoittelu Latvusmassan korjuu - vakiintunutta, kannattavaakin Kantojen nosto kehno kannattavuus, tekijät vaihtuu, ympäristöseikat puhuttaa Energiapuun hakkuu - kehno kannattavuus -> joukkokäsittely ja integroitu korjuu 12

13 Haaste 4 korjuumenetelmät ja hinnoittelu Joukkokäsittely ja integroitu korjuu tarkemmin Fakta: -Ensiharvennuspuun korjuussa suurin energiapuun lisäyspotentiaali -Harvennusenergiapuusta vaikea saada kannattavaa energiapuuna -Harvennusten kannattavuus heikko (keskimäärin) kannattavuutta olisi kohennettava -Joukkokäsittely vaatii lisää investointeja laitteisiin lisää tuottoa Mitä tapahtunut markkinoilla? -> tutkimusaineistoa ja kokemusta joukkokäsittelystä on vähän -> kyritäjien näkemyksiin ei luoteta -> monimutkainen asia yksinkertaistettu, vähäiset tutkimukset yleistetty johtopäätöksiä mutkat suoriksi ajattelulla -> tutkimuksiin vedoten asetettu ylimitoitettuja hinnanalennusvaatimuksia yrittäjät maksumiehinä Johtopäätös: -> liialla kiireellä pilataan koko homma, unohda hinnanalennukset -> tarvitaan tietoa, kokemusta, yrittäjävetoisuutta kohdevalinnoissa 13

14 Haaste 5 mittaus Energiapuun korjuussa (ensiharvennukset) vannotaan joukkokäsittelyn ja integroidun korjuun nimiin sekä kuormainvaakamittaukseen -> yleistyy, tekniikka kehittyy, luotettavuus lisääntyy, osaaminen lisääntyy -> alalla hyvä konsensus, yhteistyö pelaa Energiapuun mittauksen neuvottelukunnassa -> uudet tuoretiheystaulukot parantavat luotettavuutta -> energiapuun mittaus puutavaranmittauslain alaista > mittauksen kehittämisohjelma liikkeelle, parannettavaa edelleen riittää Mittaus kuormainvaa alla. Piirrokset: Juha Varhi 14

15 Haaste 6 - kustannusnousut Kustannukset karkaavat käsistä? Riskin hallinta indeksiehdoin / polttoainelausekkein Kilpailukyky murenee Lähde: Tilastokeskus Mekki-indeksi 15

16 Indeksiluku Metsäkonealan kustannusindeksin kehitys vuoden aikana 126,0 124,0 122,0 120,0 118,0 116,0 114,0 112,0 110,0 108,0 106,0 IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Vuosien 2010 ja 2011 kuukaudet (syys-loka) Lähde: Tilastokeskus, Mekki-indeksi 16

17 Haaste 7 - tuontihake Hakkeen tuonti on lisääntynyt -> tuontihakkeelle sähköntuotantotuki -> syö tukieuroja, aluetaloushyödyt vähenevät -> aiheuttaa tempoilua kotimarkkinoilla toimiville kone, kuljetus- ja haketusyrittäjille -> aiheuttaa epävarmuutta -> kannattavuus kärsii Kysymys: Asetetaanko tuontihakkeen tuotantoketjulle samat vaatimukset kuin kotimaiselle tuotantoketjulle (metsäsertifiointivaatimukset ympäristö, korjuujälki, yhteiskunnalliset velvoitteet, työnantajavelvoitteet )? Vai hintako vain ratkaisee? 17

18 Bioenergian tuotannossa on etenkin metsähakkeen osalta kasvava tarve työntekijöistä -> kokonaistavoite n htv/vuosi +toimihlöt GPS Kotitalousjätteestä tehty polttoaine (REF) Kone- kuskeja Metsä Hakkuutähteiden paalaus Myyjiä Hakkurinkäyttäjiä Osaurakoitsijoita CHP - laitos Suo Turve Pienet CO -päästöt 2 Jyrsinturpeen karheaminen Kone- kuskeja Kuori ja muu puutähde Tehdas Kaukolämpö Metsähake Auto- kuskeja Joustava eri polttoaineiden käyttö Hakkuutähteet Peltobiomassat Prosessilämpö Työnjohtoa Puuraaka-aine 18 Sähkö Niitto Pelto Silppuaminen Kuljetus Kone- kuskeja Metsä Ostajia

19 Haaste 8 kilpailukykyiset työehdot Energiapuuketjussa toimivat koneenkuljettajat ja hakkurien/murskien käyttäjiin sovelletaan metsäkonealan työehtosopimusta -yleissitova sopimus (kaikkien noudatettava) -uusin työehtosopimus Palkantarkistukset 2011 ( +0,22 /h), 2012 (0,33 /h) ja 2013 (0,24 /h) -> Työrauha kolme vuotta -> työntekijöiden palkkauksen kilpailukykyisyys ja ostovoiman kehitys turvattu edellisen sopimuskauden korkeilla korotuksilla ja nyt tehdyillä maltillisilla (?) ratkaisuilla (huom! Heikkenevä markkinanäkymä) -työehtosopimuksen ehtojen puolesta alan kilpailukykyisyys ja imago on hoidettu nyt pallo on kentän kaikilla toimijoilla, osataanko tämä hyödyntää -alan yleinen imago kaipaa kohennusta hakijoita alalle 19

20 Haaste 9 - Jäykät markkinarakenteet - nyt Tehdas 1 Energialaitos MHY Metsänomistajat, metsät Metsäkeskus Tehdas 2 Yrittäjä Energia -laitos Tehdas 3 Tehdas 4 Han- kintaorga- nisaa- tio: Energialaitos (oma) Liiketoimintaympäristö metsäalalla -Yrittäjä on alihankkijana toivottu kumppani - Perinteisen alihankkijaroolin ulkopuolella yrittäjä on yksin markkinoilla ja pääsy tavaran toimittajaksi tai raaka-aineen ostajaksi on eristetty betonoitujen metsäalan organisaatioiden toimesta 20

21 Haaste 9 markkinarakenteet tasapuolisiksi Energialaitos Metsänomistajat, metsät Tehdas 1 MHY Tehdas 2 Energia -laitos Tehdas 3 Tehdas 4 Han- kintaorga- nisaa- tio: Yrittäjä Energialaitos (oma) 21 Metsäkeskus Edistäminen ja liiketoiminta eriytetään viimeistään > UUSI MARKKINA-ASEMA + Metsätiedon tasapuolisen hyödyntämisen edellytykset parantuneet

22 Energiapuualan liiketoimintaedellytysten muutokset koneyrittäjien näkökulma YHTEENVETO (+ =posit.vaikutus, - = negat.vaikutus,? = avoin) : 1. Energiapuutuet ++ (pitkä aikaväli) / - lyhyt aika 2. Verotus ++/- 3. Energiapuun käytön tasainen määrä -/? 4. Korjuumenetelmät?+ ja hinnoittelu - 5. Mittaus + 6. Kustannukset - 7. Hakkeen tuonti - 8. Työehdot Markkinarakenteet+ 22

23 Haaste 10 osaaminen Yrittäjät - tärkeimmät kehittämiskohteet - Johtaminen - Liiketoimintaosaaminen ; pienyrityksissä liian heikkoa, vahvistavia ja kehittäviä toimenpiteitä tarvitaan koulutusta, työkaluja, sopimusmalleja - Työnantajana toimiminen - Bioenergian raaka-aineen tuotannon vaatimukset Vanhat työntekijät - osaamiskapeikot - Huom! Suuri osa ns. vanhoja työntekijöitä Täydennystä taitoihin - bioenergian raaka-aineen tuotannon vaatimukset Uudet työntekijät keskeiset oppimisalueet Bioenergian raaka-aineen tuotannon vaatimukset Motivaatio, koneenkäsittelytaidot työssäoppimisen kehittäminen Turvealalla erikseen lyhytkoulutusta kausityöntekijöille 23