LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET - 2014"

Transkriptio

1 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET KARI LAAMANEN SAMI SOININEN Ympäristönsuojelu Lempäälän kunta

2

3 Monibiotoopit ja vanhat metsät 1. Perimmäinen 2. Tuulivalta 3. Tuulivallan lähdemetsä 4. Kalliojärvi 5. Kaitajärven alue (Multivuori) 6. Sorvalammin ja Siisjärven alueet 7. Muurajärvien vesistö- ja suoalueet 8. Peräkulo 9. Pirunlinnan alue 10. Kylälammin alue 11. Houkkalammin alue 12. Pyhällönvuori 13. Koipitaipale 14. Lehtivuori 15. Pastellin metsä 16. Ruokolaisen metsä Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö 18. Lehtivuoren jalopuumetsikkö 19. Sillanojanlahden jalopuumetsikkö 20. Hiltiän jalopuumetsikkö 21. Koipitaipaleen jalopuumetsikkö 22. Merunojan jalopuumetsikkö 23. Uuramonmäen jalopuumetsikkö 24. Tervajärven jalopuumetsikkö 25. Niinivuoren lehmusmetsikkö Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Lintu-Laurilan lehto) 27. Tervajärven lehdot 28. Saarikon pähkinälehto 29. Korvenmäki 30. Herralanvuoren aluslehdot 31. Väänteenvuolteen tervaleppälehto 32. Heikkilän tervaleppälehto 33. Peurauksen tervaleppälehto 34. Toussunojan lehto Kedot ja perinnebiotoopit 35. Päiväänniemi 36. Ronkion kedot 37. Innilän haka 38. Sarapiston keto ja muinaismuistoalue 39. Hennerin kalmistoniemi (Maskunkallio) Vesistöt 40. Ahtialanjärvi 41. Iso-Savijärvi 42. Hiivalahti 43. Salmuksen alue 44. Vähä-Kausjärvi Toussunoja 45. Myllyoja 46. Herralan- ja Kuokkalankosken alue Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka 48. Heposuo 49. Kortejärven suo 50. Sarvikkaan luhta 51. Koivistonjärven tulvaniitty Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju 53. Mäyhäjärven Pitkäsaari 54. Siisjärvenkukkula 55. Pirunlinna 56. Herralanvuori Rassanvuori 57. Houkanvuori-Ruutananvuoristo

4 LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET KARI LAAMANEN JA SAMI SOININEN Kannen kuva: Ilona Ogbeide Takakannen kuva: Kaavoitus, Lempäälän kunta Maastotyöt: Kari Laamanen Kohdekorttien tiedot: Kari Laamanen, Ilona Ogbeide ja Sami Soininen Tekstit: Ilari Rasimus, Kati Skippari ja Sami Soininen Kartat: Sami Soininen Kirjapaino: Multiprint Oy, 2014 Ympäristönsuojelu Lempäälän kunta Ympäristönsuojelu Lempäälän kunta 2014 Lempäälän kunta

5 Sisällysluettelo: Johdanto... 2 Luonnonsuojelun säännösperusta... 2 Luonnonsuojelu kunnan päätöksenteossa... 4 Luonnonsuojelualueet Lempäälässä... 4 Arvokkaat luontokohteet... 7 Monibiotoopit ja vanhat metsät... 9 Jalopuumetsät (LSL 29 )...41 Lehdot ja korvet...59 Kedot ja perinnebiotoopit...77 Vesistöt...87 Suot ja kosteikot Harjut ja kalliot Maisemakohteet Luonnonmuistomerkit Retkeilijälle ja kuntalaiselle Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Vinkkejä luontokohteilla liikkumiseen METSO-ohjelma Lähteet

6 Johdanto Lempäälän arvokkaista luontokohteista on tehty vuonna 1989 ilmestynyt julkaisu (Tapani Länsirinne 1989, Lempäälän luontokohteet). Tietämystä Lempäälässä olevista arvokkaista luontokohteista on sittemmin karttunut lisää eri selvitysten muodossa ja toisaalta joidenkin julkaisussa mainittujen kohteiden osalta luontoarvot ovat saattaneet heikentyä umpeenkasvun tai ihmistoiminnan myötä. Lempäälän kunnan arvokkaiden luontokohteiden päivityksestä tehtiin vuonna 2012 valtuustoaloite, johon päivitystyö pohjautuu. Työn tarkoituksena on päivittää tiedossa olevien kohteiden nykytila ja kartoittaa myös muutamia uusia kohteita yleisöhavaintojen tai kunnan omien selvitysten perusteella. Maastokäynneillä on keskitytty erityisesti liito-oraviin, arvokkaisiin elinympäristöihin sekä uhanalaisiin kasvilajeihin ja lintuihin. Tavoitteena on ollut luoda kunnan viranomaisia palveleva tietokokonaisuus ja samalla antaa kuntalaisille tietoa kunnan arvokkaista luontokohteista. Maastotyöt teki ja kohdekortit kokosi vuosina ympäristösuunnittelija Kari Laamanen. Kasviasiantuntijana toimi Tapio Lahtonen Pirkanmaan kasvitieteellisestä yhdistyksestä. Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen Lokkisaariyhdistyksestä avustivat Ahtialanjärven lintutietojen tarkistuksessa. Tuula Suihko Pirkanmaan lintutieteellisestä yhdistyksestä osallistui lintulaskentoihin. Keijo Ruuskanen luovutti avuliaasti petolintutietojaan ja Ilari Rasimus perhostietojaan. Antero Korhosen kirja Lempäälän puista oli oiva apu. Projektityöntekijä Ilona Ogbeide otti hienoja kuvia ja keräsi aineistoa. Julkaisun kokosi projektityöntekijä Sami Soininen yhteistyössä ympäristönsuojelun väen kanssa. Kiitämme lämpimästi kaikkia työhön osallistuneita ja tietojaan luovuttaneita henkilöitä! Luonnonsuojelun säännösperusta Luonnonsuojelun tavoitteena on eliölajien, luontotyyppien, luonnon monimuotoisuuden, luonnonkauneuden ja maisema-arvojen säilyttäminen. Suojelu voi kohdistua esimerkiksi eliölajiin, elinympäristöön, luontotyyppiin tai luonnonmuistomerkkiin. Luonnonsuojelu pyrkii ehkäisemään ihmisen aiheuttamia muutoksia luonnontilaisessa ympäristössä ja toisaalta säilyttämään ihmisen aikaansaamia omaleimaisia kulttuuriympäristöjä sekä palauttamaan ihmisen toiminnan tuhoamia ympäristöjä entiselleen. Luonnon- ja maisemansuojelua ohjaa ja valvoo kansallisesti ympäristöministeriö. Alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (Ely-keskusten) tehtävänä on edistää ja valvoa suojelua alueellaan. Kunnat on velvoitettu edistämään suojelua alueellaan. Luonnonsuojelun keinoja ovat mm. luonnonsuojelualueiden perustaminen, Natura 2000 verkosto, eliölajien sekä luontotyyppien suojelu ja rauhoittaminen. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen edellyttää myös laajojen viheraluekokonaisuuksien ja niiden välisten viherkäytävien säilyttämistä sekä arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämistä metsänhoidon yhteydessä. Luonnonsuojelusta on säädetty tarkemmin useassa eri säännöksessä, jotka määrittelevät miten suojelua on toteutettava laji- ja luontotyyppitasolla. Keskeisimpiä säännöksiä ovat luonnonsuojelulaki ja asetus, luonto- ja lintudirektiivi sekä metsälaki. Koskiensuojelulaki kieltää voimalaitosrakentamisen laissa mainituissa paikoissa, mikä on käytännössä toteuttanut alueiden suojelun (koskee Lempäälän Kuokkalankoskea ja Herralankoskea Ahtialanjärven ja Kirkkojärven välillä). Lisäksi luonnonsuojelulain huomioon ottamisesta ja luontoarvojen turvaamisesta on säädetty useassa muussa laissa kuten maankäyttö- ja rakennuslaissa, ympäristönsuojelulaissa sekä maa-aineslaissa Lempäälän ympäristönsuojelu 2

7 Luonnonsuojeluohjelmat ja Natura verkosto Luonnonsuojelulaissa on määrätty luonnonsuojeluohjelmista ja Natura verkostosta, joiden avulla pyritään säilyttämään suojelun suotuisa taso maassamme. Suomessa on suojeluohjelmat soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojelemiseksi. Alueista voidaan muodostaa lailla tai asetuksella luonnonsuojelualueita. EU:n yhteinen Natura verkosto koostuu luonto- ja lintudirektiivin nojalla suojelluista alueista, jotka on valittu Natura verkostoon. Natura verkoston tarkoitus on turvata luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä tarkoitettujen linnustonsuojelualueiden suojelu. Suomen Natura-alueista 97 % on joko kansallisilla päätöksillä perustettuja luonnonsuojelualueita tai ne kuuluvat kansallisiin suojeluohjelmiin tai muilla tavoin suojeltuihin alueisiin. Esimerkiksi Ahtialanjärven Natura alue kuuluu myös lintuvesiensuojeluohjelmaan. Natura-alueilla ei saa heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Naturaan. Hankkeille, jotka saattavat vaikuttaa Natura-alueen luonnonarvoihin, tulee tehdä vaikutusten arviointi. Lajien suojelu Eliölajien suojelusta ja rauhoittamisesta säädetään luonnonsuojelulain 6 luvussa. Muita lajeja koskevia suojelusäädöksiä ja -asiakirjoja on mm.: lintudirektiivin liite I luontodirektiivin liite II, joissa lajien suojeluun osoitettava erityisiä suojelutoiminnan alueita (Natura 2000) luontodirektiivin liite IV, joka edellyttää siinä olevien lajien osalta tiukkaa suojelua ja lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. valtakunnallisesti erittäin uhanalaisten, vaarantuneiden tai silmälläpidettävien lajien luettelot alueellisesti uhanalaisten lajien luettelo (uusin arvio ) Suomella on myös kansainvälinen vastuu tiettyjen pohjoisten alkuperäislajien säilyttämisestä. Vastuulajien seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja lajien elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Lajit eivät välttämättä ole uhanalaisia eikä lajeilla ole lainsäädännössä määriteltyä asemaa. Vastuulajiluettelot löytyvät mm. ymparisto.fi internetsivuilta. Elinympäristöjen suojelu Elinympäristöjä voi suojella mm. luonnonsuojelulain luontotyyppeinä, yksityisinä luonnonsuojelualueina tai luonnonmuistomerkkeinä, metsälain arvokkaina elinympäristöinä, kaavasuojelukohteina ja METSO-ohjelman puitteissa (ks. sivu 138). Luonnonsuojelulain luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen alueella vaarantuu. Kielto tulee voimaan, kun alueellinen Ely-keskus on päätöksellään määritellyt alueen rajat maastossa. Metsäisten luontotyyppien rajat määritellään Ely-keskuksen ja metsäkeskuksen yhteistyönä. Lempäälässä on luontotyypeistä saanut suojelualuerajauksen 9 jalopuumetsikköä (luontaisesti syntyneitä, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt). Metsälain mukaan metsänhoidossa tulee turvata metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeiden luonnontilaisten tai sen kaltaisten elinympäristöjen säilyminen. Niillä voidaan tehdä varovaisia hoitotoimenpiteitä, mutta samalla on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja lahot puut sekä otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä. Erityisen tärkeissä elinympäristöissä ei saa tehdä metsänhoitotoimenpiteitä, jotka voivat heikentää elinympäristöjen ominaispiirteitä. Tärkeitä elinympäristöjä ovat mm. lähteiden, purojen ja norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt, ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet, rehevät lehtolaikut, pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla, jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät sekä vähätuottoiset kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. 3

8 Vesilaissa määrätään eräiden luontotyyppien suojelusta. Lempäälää vesilain 11 : n luontotyypeistä koskee luonnontilaiset lähteet, norot tai enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet tai järvet, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Luonnonmuistomerkit Yksittäinen luonnonmuodostuma, kuten puu, puuryhmä tai siirtolohkare on mahdollista suojella luonnonsuojelulain perusteella luonnonmuistomerkkinä. Suojelun perusteena voi olla tieteellinen, historiallinen tai maisemallinen arvokkuus, harvinaisuus tai kauneus. Rauhoitetun luonnonmuistomerkin vahingoittaminen tai turmeleminen on kielletty. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen päättää alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta tai rauhoittamisen lakkauttamisesta. Maisemansuojelu Luonnonsuojelulain 32 :n nojalla voidaan perustaa maisema-alue luonnon tai kulttuurimaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien muiden arvojen säilyttämiseksi tai hoitamiseksi. Maisema-alueilla suojellaan perinnemaisemia eli ihmiskäsien muokkaamia perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä. Luonnonsuojelu kunnan päätöksenteossa Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukaan kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Kunnat voivat muun muassa valmistella rauhoitusesityksiä ja suojelukohteiden hoito- ja käyttösuunnitelmia alueelliselle Ely-keskukselle tai päättää luonnonmuistomerkkien suojelusta. Kunta huolehtii, että maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa edistetään ekologisesti kestävää kehitystä ja että suunnitelmien vaikutukset ympäristöön otetaan huomioon. Tämän vuoksi etenkin kaavoitus sekä rakennus- ja ympäristövalvonta tarvitsevat ajantasaista tietoa kunnan arvokkaista luontokohteista ja suojelualueista päätöksenteon pohjaksi. Luonnonsuojelualueet Lempäälässä Taulukossa 1 on listattu Lempäälän luonnonsuojelualueita. Lempäälän alueella on yhteensä kolme Natura verkostoon kuuluvaa aluetta, kuusi luonnonsuojelulain nojalla suojeltua luonnonsuojelualuetta, kahdeksan luonnonsuojelulailla suojeltua luontotyyppikohdetta ja yksi luontotyyppikohde valmistelussa (jalopuumetsiköitä). Lisäksi Lempäälässä on koskiensuojelualue ja neljä arvokasta kallioaluetta. Ahtialanjärvi kuuluu lintujensuojeluohjelmaan ja osia Lempäälästä on mukana Vesilahden kulttuurimaisemaalueessa. Kunnan päätöksenteossa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on otettava huomioon usean eri lain perusteella. Esimerkiksi kuntalain mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Luonnonsuojelulain mukaan kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen sekä luonnonvarojen säästeliäs käyttö. 4

9 Taulukko 1 Nro. Nimi Pinta-ala (ha) Koodi Status Kuvaus 1 Salmuksen alue (myös Kangasala) 346,0 (yht.) FI Natura 2000 Vanhoja metsiä, rantasoita, puroja ja lehtoja. 2 Peräkulo 26,0 FI Natura 2000 Edustava kuusivaltaisen vanhan metsän alue. 3 Ahtialanjärvi 159,0 FI Natura 2000 Matala, rehevä lintujärvi keskustan lähellä. 5 Hennerin Kalmistoniemi, Maskunkallio 1,4 YSA Luonnonsuojelualue Puronvarsiniittyä ja kallioaluetta. 6 Päivölän lehtometsäalue, Lintu-Laurila 3,5 YSA Luonnonsuojelualue Vanha sekametsä. Kolohaapoja. Lehtoa. 7 Ahtialanjärven luonnonsuojelualue 131,2 YSA203164, YSA045411, YSA202909, YSA202908, YSA Luonnonsuojelualue Matala eutrofinen (rehevä) lintujärvi Lempälän keskustan välittömässä läheisyydessä. 8 Koukkurahka, kuuluu Salmuksen alueeseen 2,5 YSA Luonnonsuojelualue - 9 Ruokolaisen metsä 9,9 YSA METSO -alue Kangasmetsä. 10 Pastellin metsä 12,3 YSA METSO -alue Runsaslahopuinen kangasmetsä. 11 Sillanojanlahden jalopuumetsikkö 0,4 LTA Suojeltu luontotyyppi Vaahteroita ja kynäjalavia kasvava metsikkö. 12 Hiltiän jalopuumetsikkö 1,7 LTA Suojeltu luontotyyppi Monipuolinen lehmusmetsikkö kumpareella. 13 Koipitaipaleen jalopuumetsikkö 1,1 LTA Suojeltu luontotyyppi Lehmusmetsikkö Höytämöjärvellä. 14 Uuramonmäen jalopuumetsikkö 0,2 LTA Suojeltu luontotyyppi Pienialainen lehmusmetsikkö. 15 Tervajärven jalopuumetsikkö 0,3 LTA Suojeltu luontotyyppi Pienialainen lehmusmetsikkö. 16 Merunojan jalopuumetsikkö 1,2 LTA Suojeltu luontotyyppi Lehmusmetsikkö rinteessä. 17 Helininlahden jalopuumetsikkö 4,7 LTA Suojeltu luontotyyppi Elinvoimainen lehmusmetsikkö. 18 Lehtivuoren jalopuumetsikkö 0,7 LTA Suojeltu luontotyyppi Jalopuumetsikkö Lehtivuoren laella. 19 Niinivuoren lehmusmetsikkö 0,9 - Valmistelussa LSL Lehmusmetsä Niinivuoren laella. 20 Ahtialanjärvi 158,8 LVO Lintuvesiensuojeluohjelma katso yllä. 21 Vesilahden kult.maisemat (myös Vesilahti) 13237,6 (yht.) MAO Maisemakokonaisuudet - 22 Kuokkalankoski ja Herralankoski 7,7 MUU Suojellut kosket - 23 Siisjärvenkukkula 67,8 KAO Arvokas kallioalue lk 3 24 Houkanvuori-Ruutananvuoristo 178,2 (yht.) KAO Arvokas kallioalue lk 4 25 Pirunlinna 4,5 KAO Arvokas kallioalue lk 4 26 Herralanvuori-Rassanvuori 62,6 KAO Arvokas kallioalue lk 4 5

10 6

11 Arvokkaat luontokohteet Arvokkaita luontokohteita löysimme Lempäälässä 57 kohdetta ja lisäksi 11 maisemakohdetta. Julkaisussa on mainittuna myös kunnassa rauhoitetut luonnonmuistomerkit, joita on 10. Lempäälän arvokkaat luontokohteet on koottu ja jaoteltu eri luontotyyppien mukaan. Monet kohteet sisältävät useita eri luontotyyppejä, minkä seurauksena jaottelu sisältää joitakin päällekkäisyyksiä. Tuloksena on saatu seuraava luontokohteiden jaottelu: o Monibiotoopit ja vanhat metsät o Jalopuumetsät (Luonnonsuojelulaki 29 ) o Lehdot ja korvet o Kedot ja perinnebiotoopit o Vesistöt o Suot ja kosteikot o Harjut ja kalliot Tapani Länsirinteen Lempäälän luontokohteet julkaisun luontokohteista on jätetty tässä päivitystyössä joitain kohteita pois tai rajausta on muutettu kohteen elinympäristön muutosten vuoksi (esim. avohakkuu). Uusia kohteita on kartoitettu ja valittu mukaan mm. suojelupäätösten, kunnan aikaisempien kartoitusten ja yleisöhavaintojen perusteella. Valinnat on tehty kohteen biologisten ja ekologisten arvojen perusteella eli uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen perusteella. Luontokohteissa on mukana erilaisista biotoopeista koostuvia, toisiinsa yhteydessä olevia elinympäristöjä, jotka toimivat lajien leviämisen ja säilymisen kannalta tärkeinä ekologisina käytävinä. Esimerkkejä monibiotoopeista mainittakoon Kaitajärven sekä Sorvalammin ja Siisjärven alueet, Muurajärven vesistö- ja suoalueet sekä Koipitaipaleen alue. Myös vesistöt ja niiden rannat voivat toimia tärkeinä ekologisina käytävinä. Tällaisia kohteita julkaisussa on mm. Salmuksen alue sekä Kuokkalan- ja Herralankoski. Päivitystyön yhteydessä on kartoitettu uhanalaisia lajeja ja niiden esiintymisalueita. Lajeista tehdään tarkempi uhanalaisliite viranomaiskäyttöön. Tässä julkaisussa keskitytään arvokkaisiin elinympäristöihin kokonaisuutena. Luontokohteet on jaoteltu erillisille kohdekorteille, joissa sijainnin ja rajauksen lisäksi esitellään kohteen ominaisuuksia. Osasta kohteita voi olla kaksi kohdekorttia kohteen erilaisten ominaisuuksien perusteella (esim. vanha metsä ja arvokas kallioalue). Kohdekortit sisältävät alueiden lyhyen kuvauksen, listauksen merkittävästä lajistosta sekä informaatiota miten kohteen voi saavuttaa. Jokaisessa luontokohdekortissa on lisäksi erillinen tietolaatikko, johon on merkitty pinta-ala, sijaintikylä, omistaja, kohteen soveltuvuus METSOohjelmaan (ks. sivu 138) ja status. Statuksella kuvataan kohteen suojelullista asemaa: onko kohde virallisesti suojeltu vai onko kyseessä ehdotus. Lisäksi statuksella kuvataan kohteen muita arvoja. Status on määritelty seuraavasti: Suojelualueet: o Natura 2000 alue (Luonnonsuojelulaki, LSL) o Luonnonsuojelualue (LSL) o Suojeltu luontotyyppi (LSL, vesilaki) o Kaavasuojelualue (merkitty aluetta koskevassa asema- tai yleiskaavassa suojelualueeksi) o METSO alue (Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman mukainen kohde) o Muinaismuistoalue (Muinaismuistolaki) o Arvokas harjualue (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) o Arvokas kallioalue (Pirkanmaan 1. maakuntakaava) 7

12 Kohteen muut arvot tai soveltuvuus suojelualueeksi o Arvokas luontokohde o Arvokas maisemakohde o Lintualue o Opetuskohde o Avainbiotooppi ML soveltuva (Metsälain 10 :n mukainen avainbiotooppi) o Arvokkaaksi luontotyypiksi soveltuva (LSL, Vesilaki) Luontokohdekorttien kartoissa on käytetty samoja symboleita kuin edellisen sivun suojelualuekartassa. Samalla kartalla on esitetty myös lähialueen alueen muut kohteet. Kohdekortissa esiteltävä kohde on nimetty karttaan ja merkitty tummanvihreällä pohjavärillä. (esim. luonnonsuojelualueet, kyseinen kohde on tummanvihreällä pohjalla ja nimetty karttaan). Ohessa karttamerkit. Julkaisussa esitettyjen arvokkaiden kallioalueiden arvoluokitus perustuu Suomen ympäristökeskuksen luokitukseen ja on seuraava: 1 - ainutlaatuinen kallioalue 2 - erittäin arvokas kallioalue 3 - hyvin arvokas kallioalue 4 - arvokas kallioalue Lempäälän arvokkaat luontokohteet on valittu kohteiden biologisten luontoja maisema-arvojen vuoksi. Kohteiden virkistyskäyttöarvoa on kuitenkin arvioitu suuntaa antavasti kolmeportaisella tähti asteikolla. Tavoitteena on ollut retkeilijöiden ohjaaminen aluille, jotka mahdollistavat virkistyskäytön, ilman että arvokkaat luonnonarvot tai naapurit häiriintyisivät. Tästäkin huolimatta luonnossa liikkujan tulisi noudattaa harkintaa. Julkaisun Retkeilijälle ja kuntalaiselle -kappaleessa on lisää tietoa aiheesta. Virkistyskäyttöluokat: = Soveltuu hyvin ulkoiluun ja muuhun virkistyskäyttöön, alueella on hyvä saavutettavuus, polkuverkostoa, mielenkiintoista nähtävää = Soveltuu melko hyvin virkistyskäyttöön = Soveltuu melko huonosti virkistyskäyttöön - = Alue ei sovellu virkistyskäyttöön 8

13 Retkeilijälle ja kuntalaiselle Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Perinteiset jokamiehenoikeudet ja maamme runsaat metsät ja vesistöt antavat erinomaiset puitteet liikkua ja virkistäytyä luonnossa. Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään. Luonnonsuojelualueilla eivät kuitenkaan jokamiehenoikeudet ole sellaisenaan voimassa. Jokamiehenoikeudella toimiminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle. Lisää tietoa jokamiehenoikeuksista ympäristöhallinnon verkkosivuilta. Jokamiehenoikeudella saa: liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä ratsastaa oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja onkia ja pilkkiä veneillä, uida ja peseytyä vesistössä ja kulkea jäällä. Jokamiehenoikeudella ei saa: haitata maanomistajan maankäyttöä kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta ottaa sammalta tai jäkälää tehdä avotulta toisen maalle häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla roskata ympäristöä ajaa moottoriajoneuvolla maastossa häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia häiritä eläimiä kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella pitää koiraa kytkemättömänä välisenä aikana edes omalla alueella. Vinkkejä luontokohteilla liikkumiseen Nuotiota tai muuta avotulta ei saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Jos metsäpalovaara on ilmeinen, tulta ei saa tehdä edes maanomistajan luvalla. Retkikeittimen käyttö on monesti perusteltua. Muistathan noudattaa erityistä varovaisuutta tulenteossa! Luonnossa liikkuessa on hyvä muistaa, että muutkin arvostavat sitä rauhaa ja puhtautta, jota itse lähdet virkistysalueilta hakemaan. Siisti siis jälkesi ja pakkaa jätteet reppuusi, ja pudota ne kunnan ylläpitämiin jätepisteisiin. Pakkaamalla ruokasi uudelleen käytettäviin rasioihin jo kotona, vältyt monelta jäteongelmalta. 137

14 Jokamiehenoikeudella voi tilapäisesti oleskella, esim. levähtää, uida ja telttailla kauempana pihapiiristä sellaisilla alueilla, joilla liikkuminen on sallittua, ja sillä edellytyksellä, ettei siitä aiheudu häiriötä. Huom.! jokamiehenoikeus ei salli maastossa liikkumista moottoriajoneuvolla. Rauhoittamattomia kukkia, metsämarjoja ja sieniä voi poimia sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Lintujen ja muiden eläinten tarkkailussa on hyvä säilyttää kiikarointietäisyys, jotta ne eivät häiriinny. Erityisesti lintujen pesimäaikaan tulee pesäpaikat jättää rauhaan. Retkeilyalueilla kulje mieluiten merkityillä poluilla, sillä maapohja erityisesti taukopaikkojen ympäristössä tallaantuu helposti. Erityisesti kalliojäkäliköt ja märät avosuot kestävät kulutusta huonosti. Älä vahingoita kulkiessasi kasvillisuutta. Jokamiehen oikeudella saa onkia ja pilkkiä. Niitä ei kuitenkaan saa harjoittaa lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa tai muilla vesialueilla, joissa kalastuslainsäädännön tai sen perusteella annettujen määräysten mukaan kalastaminen on kielletty. valinnassa voidaan luonnontieteellisten perusteiden lisäksi tarkastella niiden sosiaalisia merkityksiä kuten virkistys- ja monikäyttöä sekä maisema- ja kulttuuriarvoja. Tarjotun alueen valintaan vaikuttaa myös se, millainen suojelutarve sen edustamalla elinympäristöllä on ja kuinka lähellä se sijaitsee nykyisiä suojelualueita. METSO-ohjelmalla pyritään laajentamaan yhtenäisten suojelualueverkostoiden pinta-alaa. METSO-ohjelman tarjoamat vaihtoehdot metsänomistajalle ovat pysyvä suojelu, määräaikainen suojelu ja metsäluonnonhoito. Pysyvän suojelun vaihtoehtoja on kolme: yksityisen suojelualueen perustaminen, alueen myynti valtiolle pysyvään suojeluun tai alueen vaihto valtion maahan. Määräaikaisen suojelun keino on kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukainen ympäristötukisopimus, joka tehdään yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla toteutetaan myös määräaikaisia suojelujaksoja ja pisimmillään määräaikaisen luonnonsuojelusopimuksen voi tehdä 20 vuodeksi. Lempäälässä on kaksi METSO -aluetta, Pastellin ja Ruokolaisen metsät. METSO-ohjelma Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma (jatkuu vuoteen 2025) eli METSO yhdistää metsien suojelun ja talouskäytön. Sen avulla yksityiset metsänomistajat voivat suojella metsänsä monimuotoisuutta. Ohjelmassa lisätään metsäisten suojelualueiden määrää ja tehdään luonnonhoitotöitä talousmetsissä, suojelualueilla ja niiden lähituntumassa. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kasvaa jatkossakin sellaisia metsiä, joissa myös uhanalaiset ja taantuneet eliölajit voivat elää. METSO-ohjelman eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Metsänomistaja voi halutessaan tarjota metsäänsä METSO-kohteeksi. Metsä arvioidaan sen perusteella, millaista puustoista elinympäristöä se edustaa sekä millaisia luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä siinä on. Arvio pohjaa luonnontieteellisiin valintaperusteisiin, ja sen tekee asiantuntija paikan päällä. Kohteiden 138

15 Lähteet Ahtialanjärvi: Birgitan polku: Korhonen Antero, 2010: Lempääläisiä merkkipuita puistoista perämetsiin. Lempäälän ympäristönsuojeluyhdistys LYSY ry. Lempäälän kunnan www-sivut: Ympäristönsuojelu. Luonto. Lempäälän Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaava-alueen maisema- ja luontoselvitys Tapani Länsivuori, 1989: Lempäälän luontokohteet Lempäälän ympäristölautakunta. Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueelliset julkaisut 125, 1997: Pirkanmaan perinnemaisemat. Tampere Pirkanmaan virkistysalueyhdistys, Retkeilijän ohjeet: Rytkönen Saara ja Vierikko Merja 2001, Luonnonsuojelulain luontotyyppien kartoitus. Lempäälä. Valtonen Pekka & Salokannel Juha, Peräkulon vanhan metsän kovakuoriaisista. Diamina Turunen Harri: Koukkujärven perhosista. Diamina Turunen Harri: Mantereen suoalueen perhosista. Diamina Salokannel Juha, Antikainen Tapio, Turunen Harri & Seuranen Ilkka: Vuoreksen alueen hyönteisselvitys. Diamina Paakasuo Raimo: Koukkurahkan kovakuoriaisista. Diamina. METSO-ohjelma: METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet: YM Metsähallitus: Luontoon.fi. Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet. Default.aspx Ogbeide Ilona, 2012: viheralueselvitys, Lempäälän kunta (julkaisematon). Pirkanmaan ekologinen verkosto, taustaselvitykset. Luonnos Ramboll Finland Oy 139

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Saavutettavuus: Virkistyskäyttö:

Saavutettavuus: Virkistyskäyttö: Monibiotoopit ja vanhat metsät 1. Perimmäinen Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 28,3 ha Hemminkilä / Pappila / Haurala Valtio, Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL (osa), Avainbiotooppi

Lisätiedot

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys. Selkämeren kansallispuistossa. Mikael Nordström

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys. Selkämeren kansallispuistossa. Mikael Nordström Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Selkämeren kansallispuistossa Mikael Nordström Tässä esitelmässä Jokamiehenoikeudet Luvanvarainen toiminta Tapahtumat Metsästys Jokamiehenoikeus Mahdollisuus

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus. Teijon kansallispuistossa. Mikael Nordström 2.2.2015

Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus. Teijon kansallispuistossa. Mikael Nordström 2.2.2015 Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus Teijon kansallispuistossa Mikael Nordström 2.2.2015 Tässä esitelmässä Jokamiehenoikeudet Luvanvarainen toiminta Tapahtumat Kalastus Metsästys Jokamiehenoikeus

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille.

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassi 1 Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa

Lisätiedot

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille.

Eräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassi 1 Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen

Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen Maa-ainesluvat, kaivosluvat ja ympäristöasioiden huomioiminen Maa-aines seminaari 6.5.2010 Kajaanissa Kainuun ELY -keskus, Ilkka Haataja, ympäristönsuojelu 7.5.2010 1 Maa-ainesten oton tilastointi siirretty

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika

Lisätiedot

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa

Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä

Lisätiedot

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Eräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille.

Eräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassi 2 Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

KH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

KH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus 397 19.10.2015 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kuntalaisaloite METSO- suojelusta Lappeenrannan kaupungin omistamille metsäkohteilla

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta;

2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää, suota tai muuta aluetta; Laki Punkaharjun luonnonsuojelualueesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19910138#e-7 138/1991 Dokumentin versiot Viitetiedot Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1991 Asetus Punkaharjun luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo

17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 12.8.2004. Sisällysluettelo 1 17769 NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA 12.8.2004 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2.1 Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Vesistöt... 2 2.2.1 Pintavedet... 3 2.2.2

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot