Lasten kokemuksia väkivallasta

Transkriptio

1 Lasten kokemuksia väkivallasta Lastensuojelun alueellinen koulutuspäivä: Maahanmuuttajataustaiset lapset lastensuojelussa Ksshp Jyväskylä Anu Huovinen aluejohtaja, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, Theraplay- ja DDPkoulutus Pelastakaa Lapset ry Lapsi väkivallan kokijana omassa kodissaan väkivaltaa kokeneet lapset -> väkivallan kohteena oleminen -> väkivallan todistajana oleminen -> väkivallan ilmapiirissä eläminen -> traumatisoinnin uhka, mm. muistuttajat -> tarvitsemastaan hyvästä vaille jääminen 1

2 Lasten kokemukset äidin ja/tai isän käyttämästä väkivallasta jossain vaiheessa elämäänsä 1988, 2008 ja 2013, % (Fagerlund et al. 2014) Henkinen väkivalta 9.lk/ /6.-lk Murjottanut tai kieltäytynyt puhumasta / 17 Heittänyt, lyönyt tai potkaissut esinettä / 14 Haukkunut, nälvinyt, kiroillut / 8 uhannut väkivallalla / 2 Lievä väkivalta Tyrkännyt, töninyt, tai ravistellut / 3 Tukistanut / 9 Läimäyttänyt / 3 Antanut piiskaa / 2 Antanut selkäsaunan / 1 Vakava väkivalta Lyönyt nyrkillä / 1 Lyönyt esineellä / 1 Potkaissut / 1 Uhannut / käyttänyt veitsellä tai aseella / 1 Kotona nähty tai kuultu väkivalta; kohteena vanhempi, sisarus tai muu (Fagerlund et. al 2014) 17 % vastanneista oli nähnyt tai kuullut ainakin jotakin kaikista kysytyistä väkivallanteoista, 6 % jotakin fyysistä väkivallantekoa Kotona johonkin perheenjäseneen kohdistunutta väkivaltaa nähneiden osuudet (%) luokka-asteen ja sukupuolen mukaan Nähnyt perheenjäseneen kohdistunutta...6. luokka 9. luokka henkistä väkivaltaa lievää fyysistä väkivaltaa 4 6 vakavaa fyysistä väkivaltaa 3 4 jotakin fyysistä väkivaltaa 5 7 jotakin fyysistä tai henkistä väkivaltaa Kyselytutkimus: (Salmi & Suonpää 2013, 4; Salmi 2012, 23) 10 %:lla vuotiaista ja 8 %:lla vuotiaista oli edellisen vuoden ajalta kokemuksia kuritusväkivallasta vanhempien taholta 2

3 Maahanmuuttajalasten perheessään kokema väkivalta (Fagerlund et al. 2014; Kääriäinen et al. 2010; Älä lyö 2010) Ulkomaalaistaustaisten lasten kotona kokema väkivalta? (Fagerlund 2014) ulkomaalaistausta lisää hieman sekä vanhempien taholta koetun että kotona nähdyn väkivallan yleisyyttä (lapsi itse, vanhemmat tai toinen vanhemmista syntynyt muualla kuin suomessa) Kotonaan muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvat vastaajat kertovat näkevänsä väkivaltaa kotona hieman muita useammin. Kokemukset isän ja äidin tekemästä väkivallasta, viim. 12 kk aikana, maahanmuuttajataustaiset vs muut (Älä lyö 2010) Maahanmuuttajataustaiset kokevat enemmän lähes kaikkia väkivallan muotoja (paitsi lievää psyykkistä väkivaltaa.) Tilastolliseesti merkittävästi enemmän mm. : - isän ja äidin uhkailu - isän ja äidin läimäytykset - isän ja äidin esineillä lyömiset - piiskaaminen - aseilla uhkailu Maahanmuuttajalasten kokemukset kuritusväkivallasta Kun lapsi jättää tyhjäksi kysymykset vanhempien tekemästä väkivallasta? ulkomaalaistaustaiset lapset selvästi enemmän verrattuna muihin (Fagerlund et al. 2014) Kertomaton tarina: väkivalta kertomattomana tarinana (Caps & Ochs 2001) vaikuttaa tapahtuman kerrottavuus; liian vaikea asia heikentää kerrottavuutta, onko kertomisella seurauksia jne Lapsen kertojuus; vuorovaikutus, halu ja kyky kertoa, lapsen luonne ja muut ominaisuudet Ammattikäytännöissä: Lapsen kertomiselle otolliset olosuhteet! 3

4 Siirin tarinaa Siiri, 10 vuotta: Muistan minä sen, kun Timo ja äiti tappeli kun ne oli kumpikin juonu. Timo tönäisi äitin parvekkeen oven läpi. Siitä kuulu hirveä paukaus ja minä luulin että me kaikki kuollaan. Minä näin keittiön pöydän alta, että äitin verta oli joka paikassa ja lasinpalasia. En tiennyt, oliko Viivi parvekkeella nukkumassa, ajattelin että se varmaan nukkuu. Sitten tuli ambulanssi ja poliisi. Se tulee mulle mieleen, kun näen verta jossain, vaikka vaan sormenpäästä, kun kouluterkkari olis ottanut multa verta. Sen jälkeen me oltiin sitten taas lastenkodilla, ja sitten aika pitkän ajan päästä tultiin tähän perheeseen. (Maahanmuuttaja)perheessä koettu väkivalta vaikuttaa lapsiin Välilliset vaikutukset; maahanmuuttajien vanhemmuus? ns traumatisoitunut vanhemmuus (tehty ja koettu väkivalta vaurioittaa), kyky ja jaksaminen huolehtia lapsesta, luoda turvallinen suhde lapseen Vanhempien väkivaltaa ei voi selittää hyväksyttäväksi kulttuurieroilla Maahanmuuttajanaiset, jotka kokevat parisuhdeväkivaltaa, moninkertaisen syrjinnän kohteeksi; erityisen heikossa asemassa kielivaikeuksien, rasismin, työttömyyden, eristäytyneisyyden vuoksi Omassa maassa koettu väkivalta seuraa mukana, taloudellinen riippuvuus, laillinen maassa oleskelu riippuvainen miehestä, estää avioeron, eritahtinen kotoutuminen perheenjäsenten kanssa roolit muuttuvat, väkivallasta kertominen lisää väkivallan riskiä! (Kanervo et al. 2011) Maahanmuuttajamiehet; perheen roolit muuttuvat jo maahanmuuttajuuden vuoksi, miehinen valta-asema ei säily perheessä - väkivaltaa käyttävän miehen vaikea hakea apua! Taloudellinen kontrolli, sosiaalinen kontrolli, henkinen ja fyysinen ja seksuaalinen väkivalta (Lemercier et al. 2012) 4

5 Väkivalta vaikuttaa lapseen monin tavoin ja pitkäaikaisesti, yksilöllisesti: tunteet ja käytös käsikädessä lapsen kokemus huonosta kohtelusta muuntuu tunteeksi omasta huonoudesta väkivalta normalisoituu vaikeus tunnistaa vaikea luottaa ylipäätään aikuiseen roolit perheessä kääntyvät (lapsi huolehtii) kaikkinaiseen kehitykseen Turvattomuuden kokemus Lapsen turvallisuuden kokemuksen rakentuminen => - tulevien tapahtumien ennakoitavuus - lasta rauhoitetaan ja lohdutetaan Hyvä hoiva auttaa lasta säätelemään tunnetilojaan, lapsi ei jää yksin Vaikeimmat ongelmat syntyvät, kun hoivaaja itse on ajoittain vaaran lähde tilanne lapsen psyykelle ja kehittymättömälle keskushermostolle ylivoimaisen vaikeaa (kiintymyssuhdetrauma) Huomaa vauva! - nukahtamisen herkkä vaihe 5

6 Tunteet ja käytös käsikädessä käsitys itsestä; olen huono = merkitys käytökselle lapset tunnistavat huonosti henkisen väkivallan väkivallan normalisoituminen luottamuksen menetys ristiriitaiset tunteet vanhempia kohtaan viha ja koston ajatukset puhumattomuus Tunteet ja käytös käsikädessä, jatkuu mielialojen tarkkailu traumaattiset puolustusmekanismit kuten tosiasioiden, merkityksen ja tunteiden kieltäminen katastrofiodotukset pakonomainen leikki karkailu päihteiden käyttö itsetuhoisuus 6

7 Siirin tarinaa Siiri, 10 v Kun äiti näytti mulle tapaamisella kännykästä Timon kuvan, niin mulla tuli maha ja jalka kipeiksi. Ja kerran ku äiti pyysi Timon puhelimeen, vaikka ei se sais niin tehdä, niin mulla alko särkeä korvaa. Kyllä minä välillä pelkään, että Timo tulis tänne meillekin. Minä kyllä menisin yläkerran sängyn alle piiloon. Ei se sinne pääsis, kun se on niin lihava. Väkivalta vaikuttaa tunteiden kokemiseen vaikeus tuntea, tunnistaa, kestää surullinen vihainen 7

8 Perheväkivalta väkivaltana perheen suhteissa (mukailtu Oranen 2001, 23) naisen / miehen pahoinpitely lapsen pahoinpitely vanhemman pahoinpitely henkinen pahoinpit väkivallalle altistamalla sisarusten välinen väkivalta lemmikkieläinten pahoinpitely Auttamisen keinoja, puhuminen ja muut menetelmät Lapsen kanssa työskentelyn tavoite? - antaa sanoja tai auttaa lasta löytämään sanoja tapahtuneelle - jäsentää tunteita ja sanoja myös tunteille - rohkaista lasta - Ei trauman purkua tai muuta psykoterapiatyön vaatimuksia, vaikka terapeuttista 8

9 Väkivallan puheeksi otosta, auttaminen puhumalla Lapsi kertoo, jos kokee sen mahdolliseksi: turvallisuus ja lupa puhua Halu ymmärtää ja kuulla / kiinnostus lapseen empaattisuus ja lohduttaminen Lapsi kertoo käytöksellään: tilanteisiin tarttuminen Mikä on ensisijainen tehtäväni: väkivallan katkaisu, lapsen tukeminen voidaanko puhua uudelleen? Jos epäilet väkivaltaa/huonoa kohtelua, asian äärelle johdattelu neutraalein tehtävin usein auttaa (esim. Turvataito) Pysy rauhallisena, vaikka lapsi toisi esiin yllättäviä tai vaikeita asioita Hyväksy lapsen tunteet, anna sanoja tunteille Väkivaltapuheen rinnalla vakauttavaa puhetta - Vaikeista kokemuksista puhuminen / kuuleminen on lapselle rankkaa ja tuo turvattomuuden taas lähelle => tarvitaan rinnalle vakauttavaa puhetta tässä ja nyt : esim tässä perheessä kukaan ei lyö, me hoidamme sinua nyt, täällä aikuiset huolehtivat lapsista - joskus aluksi vain tätä vakauttavaa puhetta 9

10 Työntekijän jaksaminen? Älä jää yksin! Eri toimijat yhdessä tiedonkulku Ammattiapu lapselle: terapeuttinen apu, vertaistuki Ammattiapu itsellesi: työnohjaus, vanhemmuuden ohjaus, vertaistuki 10

11 Käytetty kirjallisuus, lähteitä Fagerlund, Monica & Peltola, Marja & Kääriäinen, Juha & Ellonen, Noora & Sariola, Heikki (2014) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110, Poliisiammattikorkeakoulu. Tampere Huttunen, Marjukka & Husso, Marita & Hietamäki, Johanna (2015) Sukupuoliero parisuhdeväkivallan yleisyydessä ja sen havaitsemisessa lasten ja nuorten näkökulmasta. Janus vol 23 (4), Kanervo, Marianna & Nurmi, Reet & Gerbert, Natalie (2011) Maahanmuuttajanaisen auttaminen. Teoksessa Veitsen terällä. Naiseus ja parisuhdeväkivalta, toim. Riitta Hannus & Sirkku Mehtola & Luru Natunen & Auli Ojuri. Ensi- ja turvakotien liitto ry. Kääriäinen, Juha & Ellonen, Noora & Sariola, Heikki & Peutere, Laura (2010) Lapset ja nuoret väkivallan uhreina: maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten vertailua. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2). Lemercier, Jenni & Hyvärinen, Salla & Hautamäki, Jari (2012) Kotouttaminen ja monikulttuurinen väkivallan ehkäisytyö Espoossa. Teoksessa Dusti. Luottamusta Miehen Linjalla. Maahanmuuttajamiehet ja ennaltaehkäisevä väkivaltatyö, toim. Leo Nyqvist ja Salla Hyvärinen. Naisten Apu Espoossa, ry Lyömätön linja. Salmi, V. & Suonpää, K. (2013). Katsaus varhaisnuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 22/2013. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Salmi, v. (2012). Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 113. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. ÄLÄ LYÖ LASTA! Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2010:7. Käytetty kirjallisuus Becker-Weidman, Arthur & Shell, Deborah (2008) Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. Tampere: PT-Kustannus. Cleaver, Hedy & Nicholson, Don & Tarr, Sukey & Cleaver, Deborah (2007) Child Protection, Domestic Violence and Parental Substance Misuse. Family Experiences and Effective Practice. London: JKP. Eskonen, Inkeri (2005) Perheväkivalta lasten kertomana. Acta Universitatis Tamperesis Tampere. Eklund, Eira & Salo, Saara (2012, luentomoniste) Theraplay koko perheen näkökulma. Theraplay teemapäivä, Helsinki julkaisematon. Forsberg, Hannele (2002) Lasten asiakkuudet ja kokemukset turvakodissa. Arviointitutkimus Lapsen aika-projektissa. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto. Frønes, Ivar (1994) Dimensions of Childhood. Teoksessa Jens Qvortrup & Marjatta Bardy & Giovanni Sgritta & Helmut Wintersberger (toim.) Childhood Matters. Social Theory, Practice and Politics. Vienna: Avebury, Huovinen, Anu & Marttala, Pia (toim.) (2013) Puheenvuoroja väkivallasta ja sijaishuollosta. Pelastakaa Lapset ry:n julkaisuja 21. Hughes, Daniel A. (2010) Tie traumasta tervehtymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa. Tampere: PT-kustannus. Hughes, Daniel A. (2011) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tampere: PT-Kustannus. 11

12 Käytetty kirjallisuus, jatkuu Kirkengen, A-L (2011, luentomoniste) Kuinka lapsuudessa koettu kaltoinkohetlu ja väkivalta voi sairastuttaa aikuisena? Helsinki, julkaisematon Oranen, Mikko, toim.(2001) Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 30. Oranen, Mikko (2006) Tutkimista ja tunnustelua Lastensuojelun alkuarvioinnin käytäntöjä, malleja ja kehittämissuuntia. Alkuarviointi ja avohuolto työryhmän loppuraportti Lastensuojelun kehittämisohjelma. Oranen, Mikko & Keränen, Eija (2006) Lasten auttaminen. Teoksessa Perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Auttamisen käytäntöjä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto, julkaisuja 35. Paavilainen, Eija & Pösö, Tarja (2003) Lapset, perhe ja väkivaltatyö. Porvoo: WSOY. Pajulo, Marjukka & Pyykkönen, Nina (2012) Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa. Teoksessa Jari Sinkkonen ja Mirjam Kalland (toim.) Varhaislapsuuden tunnesuhteet ja niiden suojeleminen. Sinkkonen, Jari (2004) Lapsen emotionaalinen kaltoinkohtelu. Teoksessa Annlis Söderholm et al. (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Duodecim, Tuhkasaari, Pirjo (2007) Pelottavan vanhemmuuden tragedia. Teoksessa Schulman, Marja ym. (toim.) Lastenpsykoterapia ja sen vuorovaikutukselliset ulottuvuudet. Helsinki: Therapeia-säätiö Salo, Saara, (luentomoniste) Kiintymyksen edistäminen arjessa. Kaste hanke seminaari, Kuopio, julkaisematon. Vetere, Arlene (2011, luentomateriaali) Domestic violence. Helsinki, julkaisematon. Kiitos! 12