Menetelmiä happaman valumaveden neutralointiin. Ritva Nilivaara-Koskela, Heini Postila, Mirkka Hadzic, Minna Arola & Anssi Karppinen 21.5.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Menetelmiä happaman valumaveden neutralointiin. Ritva Nilivaara-Koskela, Heini Postila, Mirkka Hadzic, Minna Arola & Anssi Karppinen 21.5."

Transkriptio

1 Menetelmiä happaman valumaveden neutralointiin Ritva Nilivaara-Koskela, Heini Postila, Mirkka Hadzic, Minna Arola & Anssi Karppinen

2 Esityksen sisältö Yleistä neutraloinnista Neutralointimateriaalit ja annostelutarpeen arviointi Testattuja neutralointiratkaisuja Kippaava neutralointilaitteisto Neutralointikaivo Pystypilotti Alivirtaamaputkella varustettu suodinpato Laskennallinen mitoitus 10 ha lohkolle ja 100 ha tuotantoalueelle Yhteenveto Kuva: Heini Postila

3 Tausta Aktiivinen vs. Passiivinen neutralointi Neutraloinnin haasteita Kokemuksia kaivosteollisuudesta HS vesien neutralointi Suomessa Ulkoisen voimanlähteen tarve Huoltotarve Kustannukset Soveltuvuus eri tyyppisille kohteille Neutralointimateriaalin pinnoittuminen Neutralointikapasiteetin riittävyys Virtaaman suuri ajallinen vaihtelu Vedenlaadun suuri ajallinen vaihtelu Sulfidimalmin käsittelyn yhteydessä Käytettävissä usein sähköä ja pudotuskorkeutta Tasainen virtaama Maatalous Turvetuotanto

4 Neutralointimenetelmiä Avoin kalkkikivioja Hapeton kalkkikivioja Kalkkikivikosteikko Kalkkikivijakokaivo Pitkä kalkkikivellä vuorattu oja Virtauksen aikaan saamiseksi pudotuskorkeutta Passiivinen, pinnoittuu Kalkkikivisuotimet Kalkkikivi vuorattu vettä läpäisemättömällä materiaalilla Estetään hapen kontakti happamaan veteen Alhaisille happi- ja metallipitoisuuksille Kosteikko, jonka alla kalkkikivikerros Alhaisille happi- ja metallipitoisuuksille Tukkeutumisvaara metallisaostumista johtuen Vesi johdetaan kalkkikivikaivoon pumpaten tai pudotuskorkeutta hyödyntäen Kaivon pohjalle purkautuvan veden voimasta kalkkikivi liikkuu ja vesi neutraloituu

5 Neutralointiin soveltuvia materiaaleja Kalkkikivi CaCO₃ Edullista useissa eri raekokoissa ph nousee maltillisesti maksimissaan 7-9,5 Parantaa käsitellyn veden puskurikykyä Liukoisuus alenee ph:n noustessa, reaktioaika pitenee Ei sovellu jos korkea asiditeetti, rauta-, sulfaatti- tai alumiinipitoisuus Kalsiumhydroksidi Ca(OH) 2 Soveltuu kohteisiin, joissa asiditeetti korkea ja virtaama suuri ph nousee helposti arvoon 12 Metallipitoisissa vesissä muodostuu paljon metallisaostumaa Välitön ph nousu, lyhyt kontaktiaika Teollisuuden sivutuotteet Muut neutraloivat kemikaalit

6 Asiditeetti Asiditeetti kuvaa vesistön puskurikykyä emäksen lisäystä vastaan, ts. neutraloitavissa olevan happamuuden määrää ph pysyy stabiilina - liukoisena olevien metallien (Al, Fe, Mn) pitoisuuksien vaihtelu muuttaa asiditeettia merkittävästi

7 Neutralointimateriaalin tarpeen arviointi Asiditeetti mmol CaCO 3 /l Lisää saman verran neutralointimateriaalia CaCO 3 :ksi muutettuna pvm Asiditeetti mmol/l ph CaCO 3 kulutus kg/m 3 Ca(OH) 2 kulutus kg/m 3 m 3 vettä / 1 t CaCO 3 m 3 vettä / 1 t Ca(OH) ,24 3,3 0,12 0, ,8 1,7 1, Metallien hapettuminen ja saostuminen ,75 2,9 0,58 0, TEOREETTINEN! Veden ph n. 6,3 Liuenneiden metallien pitoisuudet alhaiset Jos asiditeetti korkea, muodostuu paljon metallihydroksidilietettä!

8 Testattuja neutralointiratkaisuja

9 Kippaava neutralointilaitteisto Kippaava neutralointilaitteisto dia 1 Sähkötön Sovellettavissa eri kohteille Kuva: Ritva Nilivaara-Koskela

10 Kippaava neutralointilaitteisto dia 2 Kippaava neutralointilaitteisto Granuloitu kaliumhydroksidi Ca(OH) 2

11 Neutralointikaivopilotti Neutralointikaivo dia 1

12 Testaukset Neutralointikaivo dia 2 Testatut materiaalit Aito kalsiittimurske (kalkkikivi) 1-3 mm (12 kg) ja 2-4 mm (6 kg) Granuloitu kalsiumhydroksidi noin 1-3 mm (4 kg) ja 4-10 mm (3 kg, ei saatu liikkeeseen) Maksimivirtaama 2,5 l/s, materiaalipatjan maksimikorkeus 19 cm Seuranta: jatkuvatoiminen yläja alapuolinen ph mittaus ja vesinäytteet Rakeiden pinnoittuminen SEManalyysillä Kuva: Minna Arola

13 Neutralointikaivo dia mm Aito kalsiittimurskeella tehtyjen testien ph a) Materiaalia oli alussa 12 kg ja lopussa jäljellä noin 3 kg (toimintakatko n ). Pumppausnopeus 2,5 l/s. b) Kaivo täytettiin viiden päivän välein siten, että lisäyksen jälkeen materiaalia oli kaivossa aina aloitusmassan verran eli 12 kg. Pumppausnopeus 1,5 l/s.

14 Neutralointikaivo dia 4 Muita tuloksia ja havaintoja Sekä aito kalsiittimurskeen että granuloidun kalsiumhydroksidin 1-3 mm materiaalit vaikuttivat soveltuvilta (isompia raekokoja ei saatu kunnolla liikkumaan) Veden ph nousi CaCO 3 :lla 1-2 ph yksikköä, mutta asetettua tavoitearvoa (ph 5,5) ei aina saavutettu. Osittain liian lyhyt viipymä jopa 1,5 l/s virtaamalla, käsiteltävän veden asiditeetin vaikutus Neutralointikaivosta lähtevän veden kiintoainepitoisuus korkeampi (materiaalin hienoaines/metallisaostumat) laskeutusallas/ojasto Pinnottumisanalyysin (SEM) perusteella kalkkikiven pintaan kertynyt hieman alumiinia ja rautaa, mutta ei suuria muutoksia Sopivan virtaaman määrittäminen tärkeää: materiaali liikkeessä, viipymä

15 Pystypilotti/leijutuskolonni Pystypilotti dia 1 Kuva: Toni Karjalainen

16 Pystypilotti dia 2 Testaukset, tuloksia ja havaintoja Materiaali: 2-5 mm granuloitua kalsiumhydroksidia (21 kg) Nosti ph:ta tehokkaasti pääasiassa yli 12 Tulevan veden asiditeetin ja ph tietojen perusteella lähes kaikki materiaali kului neutraloimiseen Pinnoittumisanalyysin (SEM) perusteella granuloiden pintaan kertynyt mm. magnesiumia, piitä, alumiinia, rikkiä ja rautaa Ratkaisun jälkeen erillinen allas, jossa metallit voisivat saostua Kuva: Heini Postila

17 Alivirtaamaputkella varustetut suodinpadot Suodinpadot dia 1 Materiaalit Aito kalsiittimurske (0-10 mm ja 0-90 mm) ja Raahen Rautaruukki Oyj:n teräskuona (7-15 mm ja mm) Kuva: Heini Postila

18 Suodinpadot dia 2 Alivirtaamaputkella varustettu teräskuonasuodinpato Pinnankorkeudessa vain vaihteluväliä kannattaa tarkastella, sillä nollakohdan korkeustasoa ei vaaitettu

19 Suodinpadot dia 3 Tuloksia ja havaintoja: Pinnoittumisanalyysin (SEM) perusteella: Teräskuonarakeiden pintaan oli kertynyt ensimmäisen käyttövuoden aikana rautaa, piitä, alumiinia ja hieman rikkiä Kalkkikivirakeet eivät olleet juuri pinnoittuneet padon sisältä, keskellä pinnassa rautaa Teräskuonasuodinpato: Nosti valumaveden ph:ta tutkitun kahden kesän ajan, ph:n nousun suuruus vaihteli Materiaalia ei enää saatavilla Kalkkikivisuodinpato: Mukana myös hienojakoista materiaalia (0>), vesi ei välttämättä juuri virrannut padon sisällä, vaan alivirtaamaputkea pitkin tai yli ei hyvää neutralointitulosta (Kalkkikiven seulonta?)

20 Neutralointiratkaisujen laskennallinen mitoitus 10 ha lohkolle ja 100 ha tuotantoalueelle

21 Teoreettinen lähtötilanne ja neutralointimateriaalin tarve Suure Tilanne 1 Tilanne 2 Tilanne 3 Tilanne 4 Tilanne 5 Tilanne 6 Pinta-ala (ha) Virtaama (m 3 /d) , , ,4 Asiditeetti (mmol/l) CaCO 3 kulutus päivässä (kg/d) a a Ca(OH) 2 kulutus päivässä (kg/d) CaCO 3 Kulutus 2 viikon aikana (kg) a a Ca(OH) 2 kulutus 2 viikon aikana (kg) CaCO 3 suursäkin (1000 kg) riittoisuus (vrk) a a Ca(OH) 2 suursäkin (1000 kg) riittoisuus (vrk) a Kalkkikiveä ei voida käyttää neutralointiin, jos veden asiditeetti on näin korkea.

22 Neutralointikaivon LASKENNALLISTA esimerkkimitoitusta Ominaisuus Tilanne1 Tilanne 2 Tilanne 3 Tilanne 4 Tilanne 5 Tilanne 6 Materiaali CaCO 3 CaCO 3 CaCO 3 CaCO 3 Ca(OH) 2 Ca(OH) 2 Kaivon pohjan halkaisija [m] 1,5 0,5 1,8 0,8 2 1,3 EBTC:n avulla laskettava tarvittava materiaalin minimimäärä kaivossa [m 3 ] a 0,4 0,04 0,4 0,04 0,4 0,04 EBTC:n avulla laskettava tarvittava materiaalin minimimäärä kaivossa [kg] Materiaalipatjan korkeus (2 viikon kulutukseen tarvittava määrä) [m] 0,52 0,47 0,73 0,37 4,09 0,97 Materiaalipatjan vähimmäiskorkeus riittävän kontaktiajan saavuttamiseksi [m] 0,23 0,20 0,16 0,08 0,13 0,03 Materiaalin korkeus suurimmillaan 0,52+0,35 (2 viikon huoltoväli) [m] =0,87 0,67 0,88 0,45 4,22 1,00 Liikkuvan materiaalipatjan korkeus 1,4*0,87 (1,4*materiaalin maksimikorkeus) [m] =1,22 0,94 1,24 0,63 5,91 1,40 Vapaan tilan korkeus [m] b 0,87 0,67 0,88 0,45 4,22 1,00 Kaivon vähimmäiskorkeus [m] 2,09 1,62 2,12 1,07 10,13 2,40 Aito Kalsiittimurskeelle 1-3 mm laboratoriotulosten perusteella arvioitu riittävä kontaktiaika 40 s

23 Neutralointikaivon laskennallinen mitoitus, lisähuomioita: Kuva: Minna Arola Laskennallisesti vaikuttaisi soveltuvan tilanteisiin, joissa virtaama on pieni tai jos virtaama on suuri, niin asiditeetti on matala Huomioitavia tekijöitä mm. pumppauksen tarve, kaivon materiaali, virtaama, selkeytysojasto/allas Vaatii ison mittakaavan testausta, lukemat arvioita

24 Kippaava neutralointilaitteisto mitoitus kahdeksi viikoksi Ominaisuus Tilanne 1 Tilanne 2 Tilanne 3 Tilanne 4 Tilanne 5 Tilanne 6 Pinta-ala (ha) Virtaama (m 3 /d) , , ,4 Asiditeetti (mmol/l) Neutralointimateriaali CaCO 3 CaCO 3 Ca(OH) 2 Ca(OH) 2 Ca(OH)2 Ca(OH)2 Kippaavan kourun tilavuus (l) Kourun täyttymisnopeus (s) Materiaalin määrä säiliössä (kg) Materiaalin tilavuus säiliössä (l) Materiaalisäiliön kokonaistilavuus (l) Säiliön täyttymisaika viipymäaika (s) Laskennallinen!

25 Kippaava neutralointilaitteisto mitoitus 1000 kg suursäkille Ominaisuus Tilanne 1 Tilanne 2 Tilanne 3 Tilanne 4 Tilanne 5 Tilanne 6 Pinta-ala (ha) Virtaama (m 3 /d) , , ,4 Asiditeetti (mmol/l) Neutralointimateriaali CaCO 3 CaCO 3 Ca(OH) 2 Ca(OH) 2 Ca(OH) 2 Ca(OH) 2 Materiaalin määrä säiliössä (kg) Materiaalin tilavuus säiliössä (l) Kippaavan kourun tilavuus (l) Materiaalisäiliön kokonaistilavuus (l) Materiaalin täyttöväli (vrk) Laskennallinen!

26 Yhteenveto testatuista neutralointimenetelmistä Neutralointi menetelmä Materiaalimäärälaskennassa huomioitava: Hävikki hienontumisen ja huuhtoutumisen kautta, mutta ei pinnoitumista Hävikki hienontumisen ja huuhtoutumisen kautta, mutta ei pinnoittumista Pinnoittuminen heikentää jossain vaiheessa tehoa Neutralointikaivo Kippaava neutralointilaitteisto Pumppauksen tarve Kyllä (tai riittävä korkeusero) Mahdollisesti ei Granuloitu kalsiumhydroksidi (2-5 mm) Suodinpato Ei Esim. riittävän CaO pitoinen tuote, esim. teräskuona (7-15 mm) Pystypilotti Kyllä Granuloitu kalsiumhydroksidi (2-5 mm) *Esitetyllä neutralointimateriaaliesimerkillä Hoito Vaatii täyttöä ja välillä puhdistamista Vaatii täyttöä ja välillä puhdistamista Uusittava kokonaan muutaman vuoden välein Vaatii täyttöä ja välillä puhdistamista Neutralointimateriaali esimerkiksi Kalkkikivi (1-3 mm) Hävikkiä hienontumisen ja huuhtoutumisen kautta hieman ja lisäksi pinnoitumista Soveltuvuus Lohko, koko tuotantoalue ph:n nousu* Maltillinen Lohko Yli ph 10 Lohko Lohko, koko tuotantoalue Maltillinen Yli ph 10

27 Neutralointiratkaisujen haasteita Pinnoittumisen ehkäiseminen Liukoisuuden aikaansaaminen materiaali liikkeeseen (veden virtaus, pudotuskorkeus, pumppaus) Riittävä reagointiaika Vedenlaadun ja virtaamien suuri vaihtelu laitteiston koko ja neutralointimateriaalin annostelu Rakennusmateriaalien hankauksen, happamuuden ja toisaalta voimakkaan emäksisyyden kesto Kuva:Ari-Pekka Auvinen

28 Neutralointiratkaisujen haasteita 2 Materiaalien valinta Sivutuotteet yleensä halvempia kuin teollisesti valmistetut Kalkkikivituotteiden neutralointikapasiteetin riittävyys Sopivan neutralointiratkaisun valinnassa huomioitavia tekijöitä Kohteen pinta-ala, energian saatavuus, vedenlaatu ja virtaama

29 Kiitos Kysymyksiä?

Jo muodostuneen happamuuskuormituksen hallintamahdollisuudet

Jo muodostuneen happamuuskuormituksen hallintamahdollisuudet Jo muodostuneen happamuuskuormituksen hallintamahdollisuudet (Sulfa II) hankkeen loppuseminaari 13.5.2019 Mirkka Hadzic, Tiina Laamanen, Anne Korhonen, Kirsti Leinonen ja Raimo Ihme Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa

Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa Heini Postila, Mirkka Hadzic & Anssi Karppinen 21.5.2014 Esityksen sisältö Jatkuvatoiminen

Lisätiedot

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Alustus happamista sulfaattimaista Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 18.1.2016 Mitä ovat happamat sulfaattimaat? 1/2 Rikkipitoisia yleensä hienoja maalajeja Suomessa esiintyy kahta eri

Lisätiedot

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY

Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku

Lisätiedot

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila

SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI Heini Postila 1 SORPTIOMATERIAALIEN KÄYTTÖTESTAUKSET OJITETUILLA PINTAVALUTUSKENTILLÄ LOPPUSEMINAARI 20.5.2014 Heini Postila 2 SISÄLLYSLUETTELO Taustaa ja tavoite Tehtyjä tutkimuksia Äijönneva Saarineva Pohdinta Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Kalkkisuotimet, tuhkat

Kalkkisuotimet, tuhkat Neutralointi Kalkkisuotimet, tuhkat Pirttijärvi Karvasoja, Kalkkikynnykset kosteikko Pohjakartta: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 Pirttijärven kalkitus Kuivatuskunnostus (ELY, osakaskunta,

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit

Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit 1 (1) Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit Terrafame on laatinut vuonna 2017 Kainuun ELY-keskukselle esityksen siitä, miten keskusvedenpuhdistamoa tarkkaillaan (käyttötarkkailu keskuspuhdistamon

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito Aaro Närvänen, Risto Uusitalo ja Kimmo Rasa 21.11.2012 Annostelun periaate Ojavesien kemikaloinnin suunnittelu kannattaa aloittaa selvittämällä

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018

Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät Kemialliset vesiensuojelumenetelmät Aaro Närvänen 07.03.2013 12.3.2013 1 Vesistöjen anemia PO 4 -P, P Lääkkeeksi + Fe 3+ tai Al 3+ Liuennut P Kiintoaine P Leville käyttökelpoinen P x Sedimentti P Fosforin

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

NEUTRALOIMISMENETELMIÄ HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA SIJAITSEVILTA TURVETUOTANTOALUEILTA LÄHTEVIEN VALUMAVESIEN KÄSITTELYYN

NEUTRALOIMISMENETELMIÄ HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA SIJAITSEVILTA TURVETUOTANTOALUEILTA LÄHTEVIEN VALUMAVESIEN KÄSITTELYYN TEKNILLINEN TIEDEKUNTA NEUTRALOIMISMENETELMIÄ HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA SIJAITSEVILTA TURVETUOTANTOALUEILTA LÄHTEVIEN VALUMAVESIEN KÄSITTELYYN Toni Karjalainen Diplomityö Ympäristötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus

Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus Talvivaara, johdetut ja otetut vedet sekä aiheutunut kuormitus 2010 15.5.2013 Vuosittain Kolmisopesta otettavan raakaveden määrä: 2009 2010 2011 2012 1-4/2013 Kolmisoppi m3/a 1 360 042 3 149 317 3 136

Lisätiedot

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut HS 11.11.2017 tiistai, 12. joulukuuta 2017 2 Kemiallisia käsittelyjä Oja Matjärvi Järvi

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät LUONNOS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS 2014 Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen aineistoraportti Mirkka Hadzic, Heini Postila, Peter Österholm, Miriam

Lisätiedot

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin

Lisätiedot

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab Sisältö 1. Rakennekalkituksen tausta mitä tiedämme? 2. Kalkkituotteet

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Juho Uzkurt Kaljunen

NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Juho Uzkurt Kaljunen NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE Juho Uzkurt Kaljunen 16.5.2019 Tausta Panoskokeet Jatkuvatoiminen laitteisto Tulokset NPHarvest Kannattava lopputuote

Lisätiedot

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

HUJA/pajukosteikkopuhdistus HUJA/pajukosteikkopuhdistus Heini Postila, Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät 14.11.2018, Ruka Sisältö Taustaa selvitykselle HuJa hankkeen lyhyt

Lisätiedot

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti

Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 2011. Mittausraportti 1 L U O D E C O N S U L T I N G O Y 1 3 9 2 2-4 HÄMEENLINNAN KAUPUNK I Vedenlaadun ja virtaaman mittaus Teuron-, Ormi- ja Pohjoistenjoessa syksyllä 211 Mittausraportti Mikko Kiirikki Luode Consulting Oy

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla

Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Tiina Leiviskä Kemiallinen prosessitekniikka, Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen? Hyvin saatavilla, edullisia/ilmaisia, biomateriaalit

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu

Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26600 www.poyry.fi Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden LUONNOS

Lisätiedot

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE

120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE 120 VUOTTA KALKKIA MEILTÄ MAAILMALLE Tilanomistaja ja kalkintuottaja Otto Moberg Paraisilta alkoi suunnitella 120 vuotta sitten miten kylän kalkkituotantoa voisi tehostaa ja keskittää. Sen suunnittelun

Lisätiedot

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Seminaarin avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon valumavesien ympärivuotinen äi käsittely

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke

PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke SUUNNITELMASELOSTUKSEN LIITE A 101006179-T02A 14.8.2017 PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke Harjunpäänjoen alaosan vaihtovesi- ja kuivatuspumppaus Sisältö 2 1 YLEISTÄ 3 2

Lisätiedot

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko Puulan Kalastusalue on lakisääteinen yhteistoimintaelin, jonka jäseniä ovat kalavesien omistajat sekä ammatti- ja virkistyskalastuksen edustajat. Puulan kalastusalueen vesipinta-ala on noin 33 km², joka

Lisätiedot

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen

Lisätiedot

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Jatkuvatoiminen laitteisto

INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE. Jatkuvatoiminen laitteisto NPHarvest INNOVATIIVINEN KIINTOAINEEN JA FOSFORIN POISTO ESIKÄSITTELYNÄ KALVOREAKTORILLE Juho Uzkurt Kaljunen 16.5.2019 1 Tausta Panoskokeet Jatkuvatoiminen laitteisto Tulokset NPHarvest Kannattava lopputuote

Lisätiedot

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosvesien muuttamien vesistöjen aktiiviset puhdistusmenetelmät Esther Takaluoma / Kimmo Kemppainen, KAMK 04.12.2018 Aktiiviset puhdistusmenetelmät 1. Luontainen

Lisätiedot

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Kaivoveden alkalointi kalkkikivirouheella mitä pitää ottaa huomioon?

Kaivoveden alkalointi kalkkikivirouheella mitä pitää ottaa huomioon? 18.2.2005 Kaivoveden alkalointi kalkkikivirouheella mitä pitää ottaa huomioon? 1 Käyttötarkoitukset veden syövyttävyyden vähentäminen, jolla estetään vesiputkien ja -laitteiden korroosiovaurioita ja korroosiotuotteiden

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2018, 11.10.2018 (5JATUR). Tarkkailuajankohtana Janakkalan jätevedenpuhdistamon prosessissa todetiin joitain poikkeamia. Tulopumppaamossa todettiin

Lisätiedot

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1 Kosteikkojen rakentaminen Lähtökohta Kuopiossa paljon herkkiä

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

Vesiensuojelukosteikot

Vesiensuojelukosteikot Vesiensuojelukosteikot 10.9. 2008 Helsingin Messukeskus Jari Koskiaho, SYKE Suunnittelu- ja mitoitusopas http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

Konsentraatti Ulkonäkö: väritön/vaaleankeltainen neste *

Konsentraatti Ulkonäkö: väritön/vaaleankeltainen neste * P3-ultrasil 130 Kuvaus Vahvasti emäksinen, nestemäinen membraanien pesuaine Ominaisuudet poistaa tehokkaasti lika- ja mineraalisaostumaa ei sisällä tensidejä soveltuu useimmille yleisesti käytetyille kalvoille

Lisätiedot

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Rauta ja fosfori turvemaissa. Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Rauta ja fosfori turvemaissa Björn Klöve Oulun yliopisto/vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Miksi rauta ja vesistöt kiinnostavat? Rauta vaikutta forsforin esiintymiseen, pidättymisen, ja kulkeutumiseen

Lisätiedot

KONNANSUON KUIVATUSVESIEN KALKITUS

KONNANSUON KUIVATUSVESIEN KALKITUS KONNANSUON KUIVATUSVESIEN KALKITUS Kaisa Kettunen PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO KANDIDAATINTYÖ 133 2010 Konnansuon kuivatusvesien kalkitus. Kaisa Kettunen Ohjaajat: Simo Tammela, Anna-Kaisa Ronkanen

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2012 HaKu Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2012 Maankäytön sosio-ekonomisten

Lisätiedot

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset. s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 20/2017, 25.10.2017 (5FORSS). Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset. Ville

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

Vesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä

Vesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä Vesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä BioTar-projektin loppuseminaari 14.5.2014 Minna Kuoppala, Elina Heikkala, Satu Maaria Karjalainen Tavoite ELYt: tarvittaisiin uusia biologisia

Lisätiedot

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA 2012-2014 1 HANKKEEN TOIMIJAT JA RAHOITTAJAT Hankkeen toteuttajat: VTT (hallinnoija) ja JAMK Hankkeen rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto, Vapo Oy, Turveruukki Oy,

Lisätiedot

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Sulfaattimaa-ongelmaa tutkittu eniten maatalousmailla Maatalous Metsä-

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 11/2018, 5.6.2018 (5FORSS). Tarkkailuajankohtana puhdistustulos täytti ympäristöluvan tason lukuun ottamatta lievästi luparajan ylittänyttä orgaanisen

Lisätiedot

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,

Lisätiedot

Järviveden happamoitumiseen vaikuttavat tekijät. Tulokset: KaiHali-projekti

Järviveden happamoitumiseen vaikuttavat tekijät. Tulokset: KaiHali-projekti Järviveden happamoitumiseen vaikuttavat tekijät Tulokset: 1.3.-31.8.2017 KaiHali-projekti Hanna Runtti 17.11.2017 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 3 2 Tutkittavat järvivedet... 3 3 Koesuunnitelmat... 3 3.1

Lisätiedot

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...

Lisätiedot

BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon

BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon BWT For You and Planet Blue. Kemikaalitonta ja laadukasta vettä lämmitysverkostoon 1 Korroosio lyhentää lämpöputkien käyttöikää. Seuraavassa korroosion kolme yleisintä syytä ja niiden eliminointi. 2 Korroosion

Lisätiedot

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Miten tehostaa vesiensuojelua? Maakuntakaava ja turpeenkaivu? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsätalous Turvemailta karkaa eniten päästöjä vesistöihin. Kantojennosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen

Lisätiedot

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä

Lisätiedot

TURVETUOTANNON VALUMAVESIEN LYHYTKESTOISTEN HAPPAMIEN VALUNTOJEN ENNAKOINTI- JA HALLINTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN

TURVETUOTANNON VALUMAVESIEN LYHYTKESTOISTEN HAPPAMIEN VALUNTOJEN ENNAKOINTI- JA HALLINTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN TEKNILLINEN TIEDEKUNTA TURVETUOTANNON VALUMAVESIEN LYHYTKESTOISTEN HAPPAMIEN VALUNTOJEN ENNAKOINTI- JA HALLINTAMENETELMIEN KEHITTÄMINEN Ritva Nilivaara-Koskela Diplomityö Vihreän kemian ja biotuotannon

Lisätiedot

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA Syke:n vertailulaboratoriopäivät Helsinki 29.-30.9.2014 Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Järjestänyt ympäristönäytteenoton

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

RAUDAN KATALYYTTINEN SUODATUS

RAUDAN KATALYYTTINEN SUODATUS www.watman.fi RAUDAN KATALYYTTINEN SUODATUS Suodatinmallit WatMan FeA, FeAC ja FeACMn 550-2000 Oy WatMan Ab Vedenkäsittely Yrittäjäntie 4 09430 SAUKKOLA Puhelin 020 741 7220 www.watman.fi info@watman.fi

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet

Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Valokuva: Stefan Mattbäck Stefan Mattbäck 1,2, Anton Boman 2, Andreas Sandfält 1, Jaakko Auri 2, and Peter Österholm 1 1 Åbo Akademi, Geologi och

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa

Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Vertaileva lähestymistapa järven virtauskentän arvioinnissa Sisältö: 1. Virtauksiin vaikuttavat tekijät 2. Tuulen vaikutus 3. Järven syvyyden

Lisätiedot

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät

Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevesien hygienisoinnin menetelmät Jätevedet ja hygienia 14.1.2010 Ari Niemelä 14.1.2010 / ANi Hygienisoinnin tavoitteet Käsitellyn jäteveden mikrobit (Tekes, Vesihuolto 2001): fekaaliset koliformit:

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi ORAVIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 2.7.2017 (4484). Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie 776 58130 Oravi ORAVIN VESIOSUUSKUNNAN PANOSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILU 2.7.2017 OLOSUHTEET

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä

PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä PK-yrityksen kokemuksia KaivosVV:stä ja mitä olemme tehneet sen aikana SanOx Ltd, Jukka Hakola, Commercial Director Jukka.hakola@sansox.fi +358 40 500 1123 DOUBLE WINNER OF EU INNOVATION AWARD 2014 OxTube,

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) EURUUN AUPUNI, JAAONSUON JVP Tutkimus: 9/2016, 22.9.2016 (5keukk). euruun Jaakonsuon jvp:n prosessi toimi tarkkailuajankohtana kaikilta osin huomattavasti paremmin kuin edeltävillä tarkkailukerroilla.

Lisätiedot

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Uusia keinoja virtaamien ja talviaikaisen ravinnekuormituksen hallintaan Seminaari 30.3.2010, Kauttuan klubi Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa Jari Koskiaho, SYKE Kosteikkojen käyttö vesiensuojelussa

Lisätiedot