ADOPTIOVALMENNUKSEN MERKITYS KANSAINVÄLISEEN ADOPTIOON VALMENTAUTUMISESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ADOPTIOVALMENNUKSEN MERKITYS KANSAINVÄLISEEN ADOPTIOON VALMENTAUTUMISESSA"

Transkriptio

1 ADOPTIOVALMENNUKSEN MERKITYS KANSAINVÄLISEEN ADOPTIOON VALMENTAUTUMISESSA Elina Kaisaniemi Mari Lehtinen Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kaisaniemi, Elina & Lehtinen, Mari. Adoptiovalmennuksen merkitys kansainväliseen adoptioon valmentautumisessa. Helsinki, syksy 2006, 69s. 10 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tämän opinnäytetyön tehtävänä on kuvata vanhempien näkökulmasta kokemuksia adoptiovalmennuksesta kansainväliseen adoptioon valmistautumisessa. Tässä opinnäytetyössä pyritään selvittämään millä tavalla Yhteiset Lapsemme ry:n adoptiovalmennuskurssille osallistuneet henkilöt ovat kokeneet hyötyvänsä adoptiovalmennuskurssista. Tutkimuksen tarkoituksena on myös ollut selvittää millä tavalla adoptiovalmennuskurssin sisältöä voitaisiin kehittää paremmin osallistujien tarpeita vastaavaksi. Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto on kerätty kahden Yhteiset Lapsemme ry:n adoptiovalmennuskurssin osallistujilta, kaikkiaan viideltätoista henkilöltä. Adoptiovalmennuskurssit järjestettiin Helsingissä ja Turussa syksyn 2005 ja kevään 2006 välisenä aikana. Ennen kyselyn laatimista perehdyimme kansainvälistä adoptiota koskevaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin sekä adoptiovalmennuksen sisältöihin. Olemme myös tarkastelleet laajemmin vanhemmuutta ja sosiaalista tukea. Kyselylomakkeet on analysoitu induktiivisen sisällön analyysin keinoin. Tutkimuksen tulosten mukaan vastaajat olivat pääosin erittäin tyytyväisiä adoptiovalmennuskurssiin ja sen sisältöihin. Kurssin tärkeimpänä antina pidettiin sieltä saatavaa sosiaalista tukea: vertaistukea informatiivista tukea, emotionaalista tukea sekä käytännön apua. Vastaajat kokivat saaneensa tarvitsemaansa tukea riittävässä määrin. Vastaajat pitivät erittäin tärkeänä verkostojen luomista muiden adoptionhakijoiden sekä adoptioammattilaisten välille. Merkittävänä kokemuksena vastaajat pitivät mahdollisuutta tavata adoptiovanhempia ja adoptoituja lapsia. Adoptiovalmennuskurssilta saatu tuki auttoi vastaajia jaksamaan paremmin psyykkisesti pitkän, raskaan ja epävarman prosessin keskellä. Tärkeimmiksi kehittämishaasteiksi vastaajat mainitsivat kotimaiseen adoptioon valmistavan adoptiovalmennuskurssin puuttumisen sekä toiveen adoptiovalmennuskurssin jatkumisesta jossain muodossa. Asiasanat: adoptio, kansainvälinen adoptio, adoptiovalmennus, vanhemmuus, sosiaalinen tuki

3 ABSTRACT Kaisaniemi, Elina & Lehtinen, Mari. The significance of adoption preparation: preparing for international adoption. Helsinki, Autumn 2006, Language: Finnish, 69p., 10 appendices. Diaconia University of Applied Sciences Helsinki Unit, Degree Programme in Social Services. The purpose of this study was to describe experiences of adoption preparation from parents point of view when preparing for international adoption. In this thesis we were trying to find out what kind of experiences the adoption preparation courses participants of All Our Children association (Yhteiset Lapsemme ry) had gained from the course. The aim of the study was also to solve in which way the contents of the adoption preparation course could be developed to correspond better to participants needs. The study was qualitative. The material was collected from two All Our Children association s adoption preparation courses. Altogether fifteen persons participated in our study. The adoption courses were arranged in Helsinki and Turku during autumn 2005 to spring Before making the questionnaires, we familiarised ourselves with the international adoption process theory and contents of adoption preparation. We had studied widely parenthood and social support. The questionnaires were analysed by inductive contents analysis. According to our results respondents were mainly pleased with the adoption preparation course and its contents. The course s most important benefit was considered to be social support (peer support, informative support, emotional support and practical help). Respondents experienced they were given enough support. Respondents thought it important to create a network between other adoption applicants and adoption professionals. As a notable experience respondents found the possibility to meet other adoption parents and adopted children. The support given in the adoption preparation course helped respondents to cope better in the middle of a psychologically long, hard and uncertain process. The most important developmental challenges, the respondents mentioned the lack of a domestic adoption preparation course and wished that the adoption preparation course would continue in some form. Key words: adoption, international adoption, adoption preparation, parenthood, social support

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ADOPTION HISTORIAA ADOPTIOKÄYTÄNTEET SUOMESSA Adoptiota säätelevät lait ja asetukset Kansainvälinen adoptio Kotimainen adoptio Adoptioprosessi YHTEISET LAPSEMME RY ADOPTIOVALMENNUS Adoptiovalmennus yleisesti Adoptiovalmennus Yhteiset Lapsemme ry:ssä Adoptiovalmennus muualla VANHEMMUUS Vanhemmuus yleisesti Biologinen vanhemmuus Adoptiovanhemmuus SOSIAALINEN TUKI Sosiaalisen tuen muodot Vertaistuki AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Aineiston keruu ja osallistujat Aineiston analyysi Sisällön analyysi Induktiivinen sisällönanalyysi Analyysiprosessi TUTKIMUSTULOKSET Palautuneet vastaukset Vanhempien odotukset adoptiovalmennuskurssilta...44

5 11.3 Vanhempien kokemuksia adoptiovalmennuksesta Valmennuskurssin ilmapiiri ja sisältö Sosiaalinen tuki Vanhemmuuden tukeminen Valmennuksen merkittävyys Jatkuvuus ja yhteydenpito Muita merkitseviä asioita TULOSTEN TARKASTELUA JA KEHITTÄMISHAASTEITA Vertailua aikaisempiin tutkimuksiin Kehittämisehdotukset ja hyväksi koetut osa-alueet POHDINTA Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Opinnäytetyöprosessin arviointi ja ammatillisuus Tulosten hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheita...67 LÄHTEET...70 LIITTEET...75 LIITE 1: Ottolapseksi otot Suomessa lapsen syntymämaan mukaan vuosina LIITE 2: Ulkomailla syntyneiden adoptoinnit Suomeen LIITE 3: Hakijoiden ikäjakauma lupahakemuksissa vuonna LIITE 4: Alkukyselylomake...78 LIITE 5: Esitietolomake...79 LIITE 6: Kyselylomake...80 LIITE 7: Loppukysely Helsinki...82 LIITE 8: Loppukysely Turku...85 LIITE 9: Yhteiset Lapsemme ry:n adoptiovalmennuskurssi...88 LIITE 10 Jäsentely tutkimustuloksista...89

6 1 JOHDANTO Kansainvälinen adoptio on jo pitkään kiinnostanut meitä molempia opinnäytetyön tekijöitä sekä mahdollisena työn kohteena että omasta lähipiiristä nousseiden kokemusten ja ajatusten kautta. Suuri osa aikaisemmista tutkimuksista käsittelee pääasiassa adoptiolasten sopeutumista Suomeen ja uuteen perheeseen, sekä adoptiolasten fyysistä ja psyykkistä kehitystä. Sen sijaan adoptiovanhempien kokemuksia adoptiovalmennuksen hyödyllisyydestä ei Suomessa ole tutkittu. Muun muassa Alankomaissa adoptiovalmennus on pakollista ja sen pakollisuutta adoptioprosessin osana on harkittu myös Suomessa. Näin ollen koimme tärkeäksi selvittää ja kuvata myös adoptioperheiden kokemuksia valmennuksesta, jotta kurssin hyödyllisyyttä voitaisiin punnita ja sisältöä kehittää esiin nousevien tarpeiden mukaan. Koska adoptiovalmennukseen osallistujien kokemuksista valmennuksesta ei juuri ole tietoa, halusimme tutkia kuinka tärkeäksi perheet kokevat valmennuksen annin. Yhteiset Lapsemme ry:ssä pidettiin tärkeänä kehittää adoptiovalmennuskursseja. Tämän vuoksi oli tärkeää tutkia adoptiovalmennuksen merkitystä adoptiovanhempien silmin. Päädyimme tekemään opinnäytetyömme yhteistyössä Yhteiset Lapsemme ry:n kanssa. Opinnäytetyöprosessin toteuttaminen työelämälähtöisesti on ollut meille tärkeää. Työn tekeminen on ollut mielekkäämpää, kun olemme koko ajan tienneet tutkimuksemme tarpeellisuuden ja sen, että sitä todella tullaan käyttämään adoptiopalveluiden kehittämiseen. Opinnäytetyötä tehdessämme olemme päässeet tutustumaan adoptiopalveluihin, niiden kehittämiseen ja arviointiin. Tutkimustulokset toivat esiin asioita, joita adoptiovanhempien kanssa työskenneltäessä tulisi ottaa huomioon ja korostaa vanhemmuuden tukemiseksi.

7 7 2 ADOPTION HISTORIAA Adoption juuret ovat kaukana historiassa. Adoption alkuperäisimpänä tarkoituksena on ollut suvun perijän ja jatkuvuuden takaaminen. Perheisiin adoptoitiin aina poikalapsia, jolloin voitiin taata suvun nimen ja omaisuuden periytyminen. Adoptiolapseksi otettiin usein sukulaisen tai hyvän ystävän lapsi. Yhteiskuntaluokilla oli suuri merkitys, eikä adoptio koskaan ylittänyt luokkarajoja. (Rautanen 1989, 145; Garam 1988, 11; Parviainen 2003, 16.) Alun perin adoptiossa ei siis ollut kysymys hyväntekeväisyydestä luvulta lähtien adoption keskeisenä tavoitteena etenkin Yhdysvalloissa ja Isossa- Britanniassa oli tarjota hoitoa orvoille tai aviottomille lapsille. Adoptiota käsittelevä juridinen säännöstö alkoi kehittyä Yhdysvalloissa vuonna Maailmansotien seurauksena orpojen sekä aviottomien lasten määrä nousi, ja adoptio oli yksi keino löytää näille lapsille uusia perheitä. Toisen maailmansodan jälkeen adoptio alettiin nähdä ratkaisuna hedelmättömyyteen. Uskottiin että kasvatus voi ohittaa perityt ominaisuudet. (Forsberg & Nätkin 2003, ; Rautanen 1989, ) Vähitellen sosiaalityöntekijät alkoivat arvioida adoptiovanhemmiksi haluavien kykyä olla hyviä adoptiovanhempia. Samalla kehittyi ja vahvistui adoptioasiantuntijuus, toisin sanoen adoptiokysymyksiin erikoistuvien asiantuntijoiden, erityisesti sosiaalityöntekijöiden joukko. Alettiin siirtyä entistä lapsikeskeisempään adoptiokäytäntöön luvulta alkaen ehkäisyvälineiden kehitys, aborttien laillistaminen, yksinhuoltajuuden hyväksyminen laajemmin, sallivampi suhtautuminen seksuaalimoraaliin sekä taloudellis-sosiaalisten tukimuotojen lisääntyminen Euroopassa johtivat siihen, että adoptoitavia lapsia oli vähemmän kuin adoptiohalukkaita perheitä. Käsitys siitä, kuka saa olla adoptoitava lapsi ja kuka voi adoptoida, laajeni. (Forsberg & Nätkin 2003, ; Rautanen 1989, 146.) Adoptioperheeseen ja adoptiolapseen kohdistuvat vaatimukset ja odotukset muuttuivat. Adoptoitaviksi lapsiksi hyväksyttiin nyt myös muita kuin pieniä, ter-

8 8 veitä ja valkoihoisia lapsia. Eri sosiaaliluokkien perheet kuten eronneet perheet, yksinhuoltajat, sijaisvanhemmat, iäkkäät vanhemmat ja myös ne vanhemmat joilla jo oli lapsia, saivat mahdollisuuden adoptioon. Joidenkin lasten erityisen hoidon tarpeen takia kiinnitettiin huomiota perheiden taloudelliseen tukemiseen. Julkinen valta alkoi tukea adoptiota erilaisin avustuksin. (Forsberg & Nätkin 2003, ) Laki ottolapsista sekä asetus lapseksiottamisesta ja ottolapsisuhteen purkamisesta tehtävästä ilmoituksesta vuodelta 1925 olivat ensimmäiset adoptiota käsittelevät säädökset Suomessa. Laki ottolapsista sisälsi säädökset, jotka koskivat adoptiota ja jälkimmäinen ohjeita ottolapsisuhteen purkautuessa. Vuoden 1925 ottolapsilaissa oli perintö- sekä sukulaissuhteista määräyksiä, ja adoptio oli vielä silloin heikko eli sen saattoi purkaa. Vuonna 1929 tuli ensimmäinen säädös koskien kansainvälistä adoptiota: Laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista. (Parviainen 2003, 25 26; laki ottolapsista; asetus lapseksiottamisesta ja ottolapsisuhteen purkamisesta tehtävästä ilmoituksesta; laki eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista.) Sotien seurauksena Suomessa oli jäänyt orvoiksi tuhansia lapsia, jotka tarvitsivat uuden kodin. Sotien aikana sekä niiden jälkeen kiinnostus adoptiota kohtaan kasvoi. Vuoden 1950 jälkeen lapsia oli enemmän adoptoitaviksi, kuin adoptioon valmiita perheitä. Näin ollen perheillä oli mahdollisuus esittää toiveita lapsen suhteen ja suurin osa adoptoiduista olikin alle yksivuotiaita. Adoptoimaan halukkaiden perheiden tarpeeksi hyvä taloudellinen asema oli yksi tärkeimmistä kriteereistä, jonka mukaan lapsi annettiin perheen adoptoitavaksi ja 1960-lukujen aikana vahvistettiin vuosittain adoptioita ja suurin osa näistä adoptoiduista lapsista oli avioliiton ulkopuolella syntyneitä luvulta alkaen adoptoimaan halukkaiden syitä adoptioon alettiin selvittää tarkemmin, jolloin lapsettomuuskin oli hyväksyttävä syy adoption perusteeksi. (Parviainen 2003, 28; Peltoniemi-Ojala 1999, ) 1950-luvulta alkaen tapahtui myös kansainvälistä adoptiota Suomesta ulkomaille, koska Suomessa ei ollut tarpeeksi adoptoimaan halukkaita perheitä kaikille lapsille. Ulkomaille adoptoidut lapset saivat perheen pääasiassa pohjoismaista

9 9 tai Yhdysvalloista. Suomeen puolestaan tuli lapsia kansainvälisen adoption kautta vain muutamia luvulla tilanne muuttui, kun suomalaislasten adoptointi ulkomaille päättyi vuosikymmenen loppuun mennessä. (Parviainen 2003, 27 28, 35.) 1900-luvun puolen välin jälkeen yksinhuoltajien sosiaalinen ja taloudellinen asema alkoi hiljalleen parantua myös Suomessa. Vuonna 1970 tuli voimaan uusi aborttilaki. Ehkäisyn ja erityisesti ehkäisypillerien käyttö yleistyi. Tämän seurauksena Suomessa ei syntynyt enää yhtä paljon ei-toivottuja lapsia kuin aikaisemmin, mikä puolestaan vähensi adoptioperheiden mahdollisuutta adoptoida lapsi kotimaasta. Tällöin ulkomaiset adoptiot alkoivat yleistyä ja Suomi muuttui luovuttajamaasta vastaanottajamaaksi kansainvälisessä adoptiotoiminnassa. Ensimmäiset adoptiolapset saapuivat Suomeen Koreasta, Kiinasta, Vietnamista ja Thaimaasta. (Jousimaa 1983, 131; Rautiainen 1998, 146; Garam 1998, 11 16; Parviainen 2003, 35, 45).

10 10 3 ADOPTIOKÄYTÄNTEET SUOMESSA 3.1 Adoptiota säätelevät lait ja asetukset Vierasperäinen sana adoptio suomennetaan yleensä lapseksi ottamiseksi. Lapseksi ottamisella tarkoitetaan tilannetta, jolloin ihmisen, useimmiten lapsen, juridinen vanhemmuus vaihtuu. Tällöin luodaan ja rakennetaan vanhemmuus- ja perhesuhteet. On sanottu, että lapseksi ottamisessa tapahtuu psykologisen, sosiaalisen ja juridisen vanhemmuuden uudelleenjärjestely. (Forsberg & Nätkin 2003, ) Suomessa ensimmäinen laki ottolasten hyväksi säädettiin itsenäistymisen myötä. Lain mukaan adoptio ei katkaissut kokonaan adoptiolapsen siteitä biologiseen perheeseensä tai sukuunsa, mutta adoptioperheessään lapsi joutui biologisia lapsia huonompaan asemaan. (Gottberg 1996, 126.) Suomessa on vuodesta 1980 alkaen vallinnut niin sanottu vahvan adoption periaate. Ottolapsisuhde tuottaa lapselle perheessä ja suvussa täysin biologiseen lapseen verrattavan aseman. Kaikki juridiset siteet vanhaan sukuun katkeavat peruuttamattomasti eikä ottolapsisuhdetta ole mahdollista purkaa. (Gottberg 1996, 228; Peltoniemi-Ojala 1999, 23.) Suomen ottolapsisäännöstö on tällä hetkellä kaksijakoinen sikäli, että ennen vuotta 1980 vahvistettuihin adoptioihin sovelletaan edelleen aikaisempaa vuoden 1925 lakia, ellei ottolapsisuhdetta ole laissa säädetyin tavoin ottovanhempien hakemuksesta erikseen siirretty tuomioistuimessa uuden lain alaisuuteen. Ero näkyy nykyään enää vain perintöoikeudellisissa kysymyksissä, mutta on niissä huomattava. (Gottberg 2005, 231.) Jotta voitaisiin paremmin turvata ulkomailta adoptoitavien lasten asemaa ja välttää lieveilmiöitä on kansainvälisessä adoptiossa noudatettava menettely sekä Haagin ottolapsisopimuksessa että laissa lapseksi ottamisesta tarkkaan säännelty. Lapsen adoptoiminen ulkomailta Suomeen edellyttää aina erityisen lap-

11 11 seksiottamisasioiden lautakunnan lupaa ja sen on tapahduttava sosiaali- ja terveysministeriön antamin valtuuksin toimivan palvelunantajan välityksin. Valtuutettuja palvelunantajia ovat Interpedia-järjestö, Pelastakaa Lapset ry sekä Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. (Gottberg 2005, 236; Peltoniemi-Ojala 1999, 23; laki lapseksiottamisesta.) 3.2 Kansainvälinen adoptio Kotimaisten adoptiota tarvitsevien lasten määrä on nykyään niin vähäinen että kansainvälisestä adoptiosta on tullut ratkaisu yhä useammille adoptiolasta haluaville. Kansainvälisten adoptiota koskevien säännösten lisääminen adoptiolakiin vuonna 1985 antoi alkusysäyksen toiminnan kasvulle (Peltoniemi-Ojala 1999, 92; Karhumäki 2005, 11). Adoptioita tilastoidaan Suomessa ottolapsen iän, sukupuolen ja syntymävaltion mukaan. Adoptio- eli ottolapseksi otot -tilastot käsittävät Suomessa vakinaisesti asuvan tai asuvien henkilöiden Suomesta tai ulkomailta adoptoimat lapset (LII- TE 1). Adoptointi voi olla yhden tai kahden vanhemman adoptio. Myös biologisen vanhemman uudet puolisot voivat adoptoida lapsipuolensa. (Tilastokeskus 2006.) Tilastokeskuksen mukaan Suomeen adoptoitiin ulkomailla syntyneitä lapsia vuoden 2004 aikana 310. Määrä on 65 enemmän kuin vuonna Vuonna 2004 adoptioita oli kaikkiaan 500 ja vuotta aiemmin 400. Ulkomailla syntyneiden lasten adoptointien määrä on viimeisen 20 vuoden aikana jatkuvasti kasvanut paria poikkeusvuotta lukuun ottamatta (LIITE 2). Vuosina Suomeen adoptoitiin ulkomailta keskimäärin vain 60 lasta. Vuonna 2004 ulkomailla syntyneitä poikalapsia adoptoitiin 105 ja tyttölapsia 205. Suomeen adoptoitiin eniten Kiinassa (130) syntyneitä lapsia. Ulkomailta Suomeen adoptoiduista lapsista oli syntynyt Thaimaassa 50 ja Venäjällä 40 lasta. Vuonna 2004 adoptoiduista tyttöjä oli 305 ja poikia 195. Suurin osa adoptoiduista (335) kuului alle 5-vuotiaiden ikäryhmään. Yli 18-vuotiaita adoptoiduissa oli 90. Kahden vanhemman vuonna

12 suorittamia adoptointeja oli 355 ja yksi vanhempi ottovanhempana oli 145:ssä adoptiossa. (Tilastokeskus 2005.) 3.3 Kotimainen adoptio Kotimaista adoptiota harkitsevien odotusaika on pitkä, noin neljä, viisi vuotta, johtuen kotimaiseen adoptioon tulevien lasten vähyydestä. Suomessa adoptoidaankin vuosittain vain noin lasta kotimaisen adoption kautta. Kotimaasta adoptiolasta haluavia on paljon enemmän kuin lapsia annetaan adoptioon. Monet eivät saa lasta kotimaisen adoption kautta ja ryhtyvät sijaisperheeksi tai siirtyvät kansainväliseen adoptioon. Kotimaisissa adoptioissa hakijoiden yläikärajana on pidetty neljääkymmentä vuotta. Käytännössä kotimaisen adoption kautta lasta ei anneta perheeseen, jossa on ennestään biologisia lapsia, adoptoituja lapsia voi kuitenkin olla. (Rauma 2004, 1; Peltoniemi-Ojala 1999, , 111.) 3.4 Adoptioprosessi Adoptioprosessilla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, jotka johtavat lapsen adoptioon. Adoptioprosessin tarkoituksena on valvoa lapsen etua ja auttaa lasta, hänen vanhempiaan ja adoptiovanhempia ennen adoption vahvistamista. (Tulppala 2000, 23.) Adoptiossa eli lapseksiottamisessa lapsi saa saman oikeudellisen aseman perheessä kuin perheen biologiset lapset. Adoptio on purkamaton oikeudellinen toimenpide. Suomessa on voimassa vahva adoptio, mikä tarkoittaa, ettei adoptiota voi purkaa. Suomen adoptiolakia uudistettiin vuonna 1985, jolloin siihen sisällytettiin ensimmäistä kertaa säädöksiä kansainvälisestä adoptiosta ja järjestäytynyt kansainvälinen adoptiotoiminta alkoi. Näiden 20 vuoden aikana Suomeen on adoptoitu ulkomailta noin 2600 lasta ja vuosittain tulee noin 300 lasta lisää kansainvälisen adoption kautta. (Karhumäki 2005, 11.)

13 13 Adoptioneuvontaan osallistuminen on edellytyksenä adoptoinnissa riippumatta siitä adoptoidaanko Suomesta tai ulkomailta. Ulkomailta adoptoitaessa tarvittavaa adoptiolupaa haetaan sosiaali- ja terveysministeriön alaiselta Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnalta ja kansainväliseltä adoptiopalvelulta. Adoptioneuvontaa saa Suomessa kolmelta palvelunantajalta: Interpedia ry:ltä, Pelastakaa Lapset ry:ltä ja Helsingin kaupungin sosiaalivirastolta, jotka järjestävät myös kansainvälistä adoptiopalvelua. (Karhumäki 2005, 11 12; Rauma 2004, 2; Peltoniemi-Ojala 1999, 38.) Virallisesti adoptioprosessi on käynnistetty, kun yksinhakija tai aviopari on ottanut yhteyttä kuntansa sosiaalityöntekijään, jotta adoptioneuvonta ja kotiselvitys voidaan tehdä. Näiden toteuttamista varten hakijat ja sosiaalityöntekijät tapaavat viidestä kymmeneen kertaan keskusteluiden ja haastatteluiden merkeissä. Tapaamiskerroista vähintään yksi, mahdollisesti myös useampi kerta, on kotikäynti, jolloin sosiaalityöntekijä tulee käymään hakijan/hakijoiden kotona. Sosiaalityöntekijä saattaa haluta tavata aviopuolisot myös erikseen. Sosiaalityöntekijä kirjoittaa kotiselvityslausunnon hakijoista, ja se lähetetään sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnalle adoptiolupaa varten. Yleensä aina lautakunta myöntää luvan. (Karhumäki 2005, 12 13; Peltoniemi-Ojala 1999, 79.) Laki velvoittaa kunnat järjestämään kotiselvityksissä tarvittavat sosiaalityöntekijän palvelut. Joissakin kunnissa neuvonta- ja selvityspalvelut ostetaan Pelastakaa Lapset ry:ltä. Kotiselvityksen teko voidaan aloittaa yleensä heti, mutta joissakin kaupungeissa voi joutua odottamaan parikin vuotta ennen kuin prosessi alkaa. Kotiselvitys- ja neuvontavaiheen pituutta ei ole määritelty laissa, mutta se kestää vähintään puoli vuotta, koska Suomen adoptiolautakunta niin vaatii. (Karhumäki 2005, 13.) Kotiselvitystä tekevä sosiaalityöntekijä edustaa adoptoitavaa lasta ja ajattelee lapsen parasta, siksi hänellä on tärkeä rooli tutkiessaan ovatko hakijoiden elämänolosuhteet riittävän vakaat sekä ovatko hakijat henkisesti valmiita lapsen adoptointiin. Hakijoiden taloudellisen tilanteen ja terveydentilan pitää olla riittävän hyvä. Esimerkiksi diabetes hyväksytään hoidettavissa tai hallittavissa ole-

14 14 vana sairautena, mutta syöpää sairastaneiden pitää toimittaa selvitys, ettei syöpää ole esiintynyt noin kahteen vuoteen ennen adoptioprosessin aloittamista. Perhesuhteiden pitäisi myös olla vakaat pariskunnan välillä ja hakijoilla pitäisi olla realistinen kuva adoptiovanhemmuudesta sekä siitä mihin he ovat sitoutumassa. (Karhumäki 2005, 13 14; Rauma 2004, 2.) Harkittaessa adoptiota voidaan ottaa yhteyttä kaikkiin Suomessa oleviin adoptiopalvelunantajiin eli Interpediaan, Pelastakaa Lapsiin ja Helsingin kaupunkiin. Kaikilta palvelunantajilta saa tietoa adoptiosta ja infopaketit. Palvelut eivät juuri eroa toisistaan. Kohdemaat kuitenkin vaihtelevat palveluntarjoajien välillä ja yleensä sen mukaan valikoituu juuri kullekin sopiva palvelunantaja. Lisäksi palvelunantajat tarjoavat erilaista toimintaa adoptioperheille ennen adoptiota ja sen jälkeen. (Karhumäki 2005, 16 17; Peltoniemi-Ojala 1999, )

15 15 4 YHTEISET LAPSEMME RY Yhteiset Lapsemme ry on lastensuojelujärjestö, joka on poliittisesti, uskonnollisesti ja ideologisesti sitoutumaton. Yhteiset Lapsemme ry on perustettu Helsingissä ja rekisteröity yhdistykseksi. Sen toiminnan lähtökohtana ovat YK:n lapsenoikeuksien sopimuksessa määritellyt periaatteet. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Mikonkadulla Helsingin Kaisaniemessä. Vakituista henkilökuntaa toimistolla on kolme henkilöä. (Wikstedt 2005; Yhteiset Lapsemme ry:n esite.) Tavoitteekseen yhdistys luettelee monikulttuuristen lasten, Suomeen kansainvälisesti adoptoitujen lasten, maahanmuuttajalasten, monikulttuuristen sijoitettujen lasten sekä maamme etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten aseman edistämisen Suomessa, jotta kaikilla lapsilla olisi hyvä elää yhteiskunnassamme. Yhdistyksen toimintamuotoihin kuuluu koulutus-, seminaari- ja tutkimustoimintaa, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, kerhotoimintaa, perheyhdistystoimintaa, monikulttuurista sijaishuoltoa sekä kansainvälisiin adoptioihin liittyvän tiedon ja tuen välittämistä. Kummitoiminnan sekä kehitysyhteistyön harjoittaminen kuuluvat myös yhdistyksen toimintaan. (Yhteiset Lapsemme ry:n esite; Yhteiset Lapsemme tutkimusohjelma, 5.) Yhdistys tekee yhteistyötä alan eri järjestöjen kanssa, jotka ovat erikoistuneita kansainväliseen adoptioon, sekä muiden adoptiotahojen kanssa. Yhteiset Lapsemme ry:n suurimpia yhteistyökumppaneita ovat Adoptioperheet ry, Helsingin kaupunki, Interpedia ja Pelastakaa Lapset ry. Järjestöjen välillä on paljon yhteistyötä ja niillä on yhteisiä hankkeita sekä projekteja. Lisäksi ne pitävät säännöllisiä verkostotapaamisia. Adoptiokuraattori toimii siltana eri yhteistyötahojen välillä. Suomen adoptiopalvelunantajat: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Interpedia ja Pelastakaa Lapset ry yhteistyössä Yhteiset Lapsemme ry:n ja Adoptioperheet ry:n kanssa huolehtivat suurimmaksi osaksi adoption jälkeisistä tukipalveluista. Järjestöiltä löytyy asiantuntemusta sekä tietoa, joten niillä on suuri vastuu ja paljon töitä. (Rauma 2004, 8; Wikstedt 2006; Yhteiset Lapsemme ry toimintakertomus 2005, 2.)

16 16 5 ADOPTIOVALMENNUS 5.1 Adoptiovalmennus yleisesti Adoptiovalmennuksen tarkoituksena on mahdollisimman hyvin valmistaa tulevia adoptiovanhempia adoptiolapsen tuloon. Adoptiovalmennus ei ole pakollinen adoption kannalta, mutta joissakin luovuttajamaissa arvostetaan sitä, että adoptoija on käynyt valmennuksen. Kurssin käytyään saa osallistumistodistuksen, joka voidaan liittää ulkomaiselle kontaktille lähetettäviin asiakirjoihin. (Karhumäki 2005, 15. Rauma 2004, 3.) Valmennuskursseilla läpikäytäviin aiheisiin kuuluu muun muassa lapsettomuus, vanhemmuus, adoptioon johtaneet syyt, lapsen terveys, hakumatka, kohdemaa ja lapsen taustan käsittely. Oman lisänsä valmennukseen tuovat vierailevat adoptioperheet ja adoptoidut nuoret, joilla on kokemusta adoptioperheessä olosta sekä Suomessa adoptoituna elämisestä. Valmennusryhmä toimii samalla vertaisryhmänä, jossa voi puhua mieltä askarruttavista asioista sekä tunteista, esittää kysymyksiä, kertoa omia kuulumisiaan ja miten oma adoptioprosessi etenee. Kursseille osallistuvat saavat useasti tukiverkoston muista adoptioperheistä sekä adoptionhakijoista. (Karhumäki 2005, 15. Rauma 2004, 3.) Valmennukseen voi osallistua missä tahansa adoptioprosessin vaiheessa: harkittaessa adoptiota, kotiselvityksessä oltaessa tai adoptioluvan saatua. Suositus valmennukseen osallistumisen ajankohdaksi on yleensä kotiselvitys- ja neuvontavaiheen aikana. Ryhmään voivat mennä yksinhakijat, aviopuolison kanssa hakevat yksin tai yhdessä. Valmennusta järjestää muun muassa Yhteiset Lapsemme ry (Helsingissä ja Turussa), Interpedia sekä Pelastakaa Lapset ry. Kursseja vetävät aina kokeneet adoptiovanhemmat. (Karhumäki 2005, 15; Rauma 2004, 3.)

17 Adoptiovalmennus Yhteiset Lapsemme ry:ssä Adoptiovalmennusryhmiä Yhteiset Lapsemme ry järjestää sekä Helsingissä että Turussa, ja ne on tarkoitettu adoptiovanhemmuutta harkitseville sekä tuleville adoptiovanhemmille, jotka ovat adoptoimassa kansainvälisesti. Ryhmiä vetävät aina omakohtaista kokemusta omaavat adoptiovanhemmat, joilla on useamman vuoden perehtyneisyys ja tietämys kansainvälisistä adoptioista. Valmennusryhmä tapaa yhteensä 11 kertaa joka toinen viikko, ja yksi kokoontuminen on kahden ja puolen tunnin pituinen. Ryhmään mahtuu mukaan henkilöä ja osallistuminen maksaa yhdeltä osallistujalta 85 euroa. (Yhteiset Lapsemme ry 2005; Wikstedt 2006.) Valmennusryhmään osallistujia yhdistää yhteinen aihe, adoptio. Ryhmässä keskustellaan luottamuksellisesti adoptioon liittyvistä asioista ja osallistujat voivat tavata muita samassa tilanteessa olevia ja jakaa mieltä askarruttavia sekä mietityttäviä asioita heidän kanssaan. Adoptiovalmennuskurssilla on mahdollisuus osallistua lääkärin luennolle, jossa käsitellään lasten sairauksia ja hakumatkaa, katsella adoptioon ja lapsettomuuteen liittyviä videoita sekä tavata adoptioperheitä ja kuulla heidän kokemuksistaan. (Yhteiset Lapsemme ry 2005; Wikstedt 2006.) Adoptiovalmennuskurssin lähtökohtana on valmentaa vanhempia tulevaan ennen kaikkea tulevan adoptiolapsen paras huomioiden. Tavoitteena on tehdä odotusajasta mahdollisimman realistinen ja auttaa adoptiovanhempia oppimaan tuntemaan itseään paremmin. Jokaiselle adoptiovalmennusryhmälle on tehty toimintarunko (LIITE 9) sekä ohjelma ja tapaamiskerroille on omat aiheensa. Aiheet kuitenkin limittyvät toisiinsa ja elävät tilanteen mukaan. Ajankohtaiset aiheet sekä kurssilaisten tilanteet, tarpeet ja muutokset otetaan huomioon ja tarpeen vaatiessa toimintarungon mukaisesta järjestyksestä joustetaan. Toimintarunko pysyy jokseenkin samanlaisena vuosittain, jotta kaikki tärkeimmät aiheet tulevat käsitellyiksi, mutta kuitenkin huomioidaan jokaisen ryhmän erilaisuus sekä tarpeet ja tarvittaessa muodostetaan uusi toimintarunko uudelle ryhmälle. (Wikstedt 2006.)

18 18 Ensimmäisellä tapaamiskerralla luodaan ilmapiiri, jossa osallistujat voivat vapaasti puhua ja kysellä adoptioon liittyvistä asioista. Tärkeään on huomioida, että puhuminen ei ole pakollista. Kurssille osallistumien on vapaaehtoista, joten adoptiovalmennukseen osallistujat ovat useimmiten aktiivisesti mukana tapaamiskertojen keskusteluissa. Esittelyt kuuluvat olennaisena osana ensimmäisen kerran tapaamiseen ja silloin on tarkoitus käydä läpi hakijoiden toiveita sekä odotuksia. Adoptioprosessi-kerralla adoptiovalmennusryhmäläiset voivat kertoa, missä vaiheessa kunkin oma prosessi on. Ryhmissä huomioidaan osallistujien prosessien eri vaiheet ja selvitetään mistä kurssilaiset itse haluaisivat keskustella. Valmennukseen osallistujille adoptioprosessin kulku on yleensä tuttu. (Wikstedt 2006.) Ryhmän kokoontuessa keskustelemaan adoption motiiveista, adoptiovanhemmuudesta ja lapsen kohtaamisesta käydään läpi omia syitä adoptioon: miksi kaikki eivät halua adoptoida, miksi ei adoptoida pelkästään lapsettomuuden takia tai miksi halutaan adoptoida vain kansainvälisesti tai kotimaisesti. Tarkoituksena on saada ihmiset miettimään muiden näkökantoja ja saamaan erilaista näkökulmaa asioihin. Samalla kerralla käydään läpi omat odotukset lapsen kohtaamisesta ja pohditaan, mitä lapselle merkitsee vieraan ihmisen, josta tulee hänen vanhempansa, kohtaaminen. Näitä odotuksia on tärkeää miettiä, koska lasten reaktiot voivat vaihdella suurestikin. Ryhmän vetäjä esittää videon erään perheen hakumatkasta ja sen mukanaan tuomista reaktioista niin lapsissa kuin adoptiovanhemmissa. (Wikstedt 2006.) Valmennuskurssilla käsitellään vanhemmuutta niin biologisen vanhemmuuden kuin adoptiovanhemmuudenkin kannalta ja niiden yhtäläisyyksiä sekä eroavaisuuksia vertaillaan ja mietitään. On paljon asioista, joita adoptiolapsen kohdalla pitää ottaa huomioon eri tavalla kuin biologisen lapsen kohdalla, kuten esimerkiksi lapsen kielenkehitys tai harvinaiset Suomessa tuntemattomammat sairaudet. Odotuksista ja ennakkoluuloista puhuttaessa esiin nousee rasismi-teema sekä läheisten ja sukulaisten reaktiot adoptiota kohtaan, tuleehan lapsi osaksi omaa sukua. (Wikstedt 2006.)

19 19 Toivelapsesta todelliseksi lapseksi -tapaamisessa ryhmän vetäjä toteuttaa mielikuvaharjoituksena eräänlaisen lappu-leikin, jossa käydään läpi erilaisia mahdollisia lapsiesityksiä. Harjoituksen avulla mietitään kurssilaisten toiveita ja mitä saa toivoa tulevan lapsensa suhteen. Lisäksi pohditaan minkä verran oltaisiin valmiita joustamaan näistä toiveista saataessa lapsiesitys mahdollisesta tulevasta omasta lapsesta. Adoptiovalmennuksessa käydään läpi niin kutsuttu check-list (pakollinen Filippiineiltä adoptoitaessa), jossa adoptionhakija joutuu rastittamaan millaisen lapsen on valmis ottamaan. Listalla kysytään muun muassa onko valmis hyväksymään lapsen, jolla on hepatiitti, huuli-suulakihalkio tai laktoosi-intoleranssi. Check-listaa käytetään adoptioneuvonnassa jonkin verran, mutta valmennuskurssilla lista käydään läpi, koska se herättää ajatuksia. (Wikstedt 2006.) Adoption etiikka -valmennuskerralla käsiteltäviin asioihin kuuluvat laittomat adoptiot ja lastensuojelulliset asiat. Yhteisen elämän käsittelyyn on varattu kolme kertaa, jolloin erilaiset vierailijat tulevat jakamaan omakohtaisia kokemuksiaan adoptiosta. Kahdelle näistä kerroista tulee vierailemaan joko adoptiovanhempi tai adoptiovanhemmat ja heillä on mahdollisesti mukanaan lapset/lapsi. Yksi näistä kerroista on varattu aikuisen adoptoidun vierailulle ja ennen hänen tuloaan ryhmän vetäjä näyttää videon, jossa haastatellaan kahta aikuista adoptoitua. Videosta käy ilmi adoptoitujen varsin erilaiset ajatukset ja mielipiteet adoptiosta ja tätä kautta valmennusryhmäläisille monesti nousee erilaisia kysymyksiä esitettäväksi vierailijalle. Vierailijat vaihtelevat eri valmennuskursseilla. Näillä kerroilla keskustellaan myös hakijoiden omista tilanteista ja niissä tapahtuneista mahdollisista muutoksista. (Wikstedt 2006.) Helsingissä lääkärin luennolle osallistuu useampi (2 tai 3) ryhmä kerralla ja luento järjestetään vain kerran vuodessa. Turun ryhmälle on oma lääkäri-iltansa. Tarkoituksena on käydä läpi lasten mahdollisia sairauksia ja lisäksi lääkäri antaa ohjeita hakumatkaa varten. Päättäjäiset ovat viimeisellä kerralla, jolloin keskustellaan kesken jääneistä asioista ja vetäjä näyttää valmennuksen ja adoptioprosessin yhteen kokoavan realistisen videon, joka käsittelee odotusta, lapsen hakumatkaa ja yhteistä elämään lapsen kanssa. Samalla juhlistetaan sitä, että yksi vaihe adoptiosta on ohitse. (Wikstedt 2006.)

20 Adoptiovalmennus muualla Suomessa adoptiovalmennusta järjestävät Yhteiset Lapsemme ry ja Interpedia. Lisäksi tarjolla on myös adoptioon valmentavaa PRIDE-koulutusta muun muassa Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-lapsikylä ry:n järjestämänä. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto tekee yhteistyötä Yhteiset Lapsemme ry:n kanssa ja suunnilleen puolet kaupungin sosiaaliviraston adoptiohakijoista osallistuu valmennuskurssille. Yhteiset lapsemme ry:n ohella Interpedia ry järjestää omia adoptiovalmennuskurssejaan. (Rauma 2004, 3; Pesäpuu ry.) Interpedia ry:n adoptiovalmennuskurssit ovat 30 tunnin mittaisia ja ne toteutetaan kahden viikonlopun aikana. Ne käsittelevät nimenomaan kansainvälisen adoption erityiskysymyksiä. Valmennuskurssilla keskitytään ensisijaisesti lapseen: puhutaan lapsen taustoista ja adoptioon luovutuksen syistä, lapsen sopeutumisesta, ympäristön suhtautumisesta, omista adoptiovanhemmuuden motiiveista ja paljosta muusta. Kurssit tarjoavat myös mahdollisuuden keskustella prosessin herättämistä tunteista muiden samassa tilanteessa olevien kanssa ja auttavat luomaan tulevaisuuden kannalta tärkeää tukiverkostoa. Interpedian valmennuskursseille osallistuu noin 70 % ensimmäistä lasta adoptoimassa olevista. (Rauma 2004, 3; Interpedia.) PRIDE-valmennus on ryhmämuotoista ennakkovalmennusta sijais- /adoptiovanhemmuutta harkitseville. PRIDE- valmennus antaa tietoa päätöksenteon pohjaksi ja valmiuksia ryhtyä sijais/adoptiovanhemmaksi. PRIDEvalmennuksen tavoitteena on taata kaikille sijais/adoptiokotia tarvitseville lapsille mahdollisuus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen. (Pesäpuu.) PRIDE ei ole pelkästään ennakkovalmennusta, vaan on kokonaisuudessaan 14- vaiheinen perhehoidon kehittämisohjelma. PRIDE-ohjelma on syntynyt käytännön, teorian ja tutkimuksen yhteistyönä, ja siinä oleellisen osan muodostavat sijais- ja adoptiovanhemmat ja heidän kokemuksensa. Kokemuksellisuus näkyy PRIDEssa mm. siitä, että PRIDE-valmennuksen kouluttajina toimii aina kouluttajapari, josta toinen on sijais- tai adoptiovanhempi ja toinen sosiaalityöntekijä.

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / LAKIMIES, ADOPTIOLAUTAKUNNAN SIHTEERI, JONNA SALMELA ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 SÄÄTYTALO 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT 2. ASUINPAIKKA 3. KOTONAOLON

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

ADOPTIOKOULUTUS

ADOPTIOKOULUTUS 6.2.2014 ADOPTIOKOULUTUS 30.1.2014 ADOPTIOLAUTAKUNNAN NÄKÖKULMIA LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISESTA KÄYTÄNNÖSSÄ / Ylitarkastaja, adoptiolautakunnan sihteeri, Jonna Salmela 6.2.2014 1. Adoptionhakijan ikärajat

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1

ADOPTIOLAUTAKUNTA. 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 ADOPTIOLAUTAKUNTA 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 1 1.7.2012 UUSI ADOPTIOLAKI TULI VOIMAAN 25.1.2013 Jonna Salmela/Merja Vuori 2 ADOPTIOASIOIDEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO MUUTOKSET 1.7.2012 LUKIEN

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SUUNNITELMISSA ADOPTIO. Mitä adoptiovanhemmiksi aikovat puhuvat adoptiosta Internetin keskustelupalstalla

SUUNNITELMISSA ADOPTIO. Mitä adoptiovanhemmiksi aikovat puhuvat adoptiosta Internetin keskustelupalstalla SUUNNITELMISSA ADOPTIO Mitä adoptiovanhemmiksi aikovat puhuvat adoptiosta Internetin keskustelupalstalla KIRSI VALTANEN Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Sosiaalityön pro gradu

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

OMA LAPSI. Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia

OMA LAPSI. Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia OMA LAPSI Tutkimus vanhemmuudesta ja kiintymyksestä perheissä, joissa on sekä adoptoituja että biologisia lapsia Miia Sarita Jokinen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Pro gradu-tutkielma

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT

ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / Lakimies, adoptiolautakunnan sihteeri, Adoptiokoulutus 26.1.2016 Säätytalo 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT (SUKULAISADOPTIOT) 2. ADOPTIOLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta /2012 Valtioneuvoston asetus. adoptiosta. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012

Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta /2012 Valtioneuvoston asetus. adoptiosta. Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2012 202/2012 Valtioneuvoston asetus adoptiosta Annettu Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 2012 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta

Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta 8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

ADOPTIOKOULUTUS

ADOPTIOKOULUTUS ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 Merja Vuori Adoptiolautakunnan puheenjohtaja 26.1.2017 Merja Vuori, puh 0504301560, merja.vuori@valvira.fi 1 Hyvät koulutustilaisuuden osanottajat, - 7/2012 uusi adoptiolaki voimaan,

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp

Lakivaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 11/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä

Kuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä Perheen sisäinen adoptio Tilanteessa, kun lapsen toinen vanhempi asuu ulkomailla Adoptiolaki 2012/Adoption ensisijaisena

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson

Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Voimaannuttava perhetyön keskus adoptioperheille

Voimaannuttava perhetyön keskus adoptioperheille Sari Kotamaa Voimaannuttava perhetyön keskus adoptioperheille Projektisuunnitelma Yhteiset Lapsemme ry:lle Metropolia Ammattikorkeakoulu Sosionomi (AMK) Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö 5.4.2011

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva!

Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! 1 of 9 03.02.2015 14:47 JUDGES_EXPERTMEMBERS_FINLAND_3_12_2014 Hyvä lasten huostaanottopäätöksentekoon osallistuva! Tämä tiedonkeruulomake on osa neljän maan verlututkimusta Legitimacy and Fallibility

Lisätiedot

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014

Adoptiot 2014. Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Väestö 2015 Adoptiot 2014 Adoptioiden määrä väheni vuonna 2014 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehtiin 445 adoptointia vuonna 2014. Määrä on neljätoista pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotimaisten adoptioiden

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

HE 168/2006 vp. 1. Nykytila

HE 168/2006 vp. 1. Nykytila HE 168/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Huoltajan tulee täyttää ja lähettää tämä sähköinen lomake 3.1.2014 klo 1.00 mennessä. Pyydämme teitä lukemaan huolellisesti Meksiko-stipendien hakuohjeet. Lomake

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kouluttajien valmistautuminen

Kouluttajien valmistautuminen 4 Kouluttajien valmistautuminen Jokaisessa tapaamisessa tarvitset: fläppitaulu, tusseja, maalarinteippiä kyniä piirtoheitin ja valkokangas kouluttajien ja osallistujien nimikyltit Tapaamisen ohjelma (fläppi)

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot