Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys. Raportti työpajan tuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys. Raportti työpajan tuloksista 28.09.2012"

Transkriptio

1 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys Paavilainen Emilia Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet Raportti työpajan tuloksista Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 1

2 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Työskentelymenetelmät ja tavoitteet 4 3 Työpajan tulokset sektoreittain Tulosten esittäminen Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Liikenne ja logistiikka Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Jäte- ja vesihuolto Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Rakennusten energiankulutus Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Koulutus ja neuvonta Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Yhteenveto 31 LIITTEET 32 Liite 1. Matriisi Liite 2. Mittaristo Liite 3. Osallistujat

3 1 Johdanto Kuntaliiton Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvityshankkeessa järjestettiin työpaja kuntien parhaiden päästövähennyskeinojen tunnistamiseksi perjantaina Koko päivän kestävään työpajaan kutsuttiin asiantuntijoita hankkeeseen osallistuvista kunnista. Työpaja organisoitiin kokoamaan yhteen kuntien asiantuntijoita viideltä eri sektorilta; liikenne ja logistiikka, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, jäte- ja vesihuolto, rakennusten energiankulutus sekä koulutus ja neuvonta. Työpajaan osallistui kaiken kaikkiaan yli 40 henkilöä. Tämä raportti kokoaa yhteen työpajan tulokset. Kappaleessa kaksi selvitetään työpajan tavoitteet sekä työpajassa käytetyt työskentelymenetelmät ja kappaleessa kolme esitellään työpajan tulokset eri toimenpidesektoreittain jaoteltuna. Kappaleesta neljä pohtii työpajan tulosten merkitystä. Työpajan osallistujalista sekä käytettyjen työkalujen kuvaukset löytyvät tämän dokumentin liitteistä. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 3

4 2 Työskentelymenetelmät ja tavoitteet Työpaja-päivä rakentui alustuspuheenvuoron, kahden ryhmätyön sekä päivän päätteeksi pidetyn tuloksia kokoavan keskustelun pohjalle. Alustuspuheenvuorossa esiteltiin lyhyesti Ilmastokumppanuus-esiselvityksen tavoitteet, jo saavutetut tulokset sekä käytiin läpi työpajapäivän työskentelymenetelmät. Työpajan taustamateriaalina käytettiin toukokuussa 2012 valmistunutta selvitystä kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista. Työpajassa käsiteltiin ja arvioitiin selvityksessä löydettyjä päästövähennystoimenpiteitä. Ryhmätyöskentelyä varten osallistujat jaettiin oman asiantuntija-alansa perusteella sektorikohtaisiin pienryhmiin ja jokainen pienryhmä käsitteli ja arvioi oman sektorinsa päästövähennystoimenpiteitä. Ensimmäisen ryhmätyön tavoitteena oli nelikenttämatriisia apuna käyttäen jakaa päästövähennystoimenpiteet kategorioihin niiden tehokkuuden ja toteutuskustannusten perusteella. Nelikenttämatriisissa päästövähennystoimenpiteet arvioitiin sekä potentiaalin että kustannusten perusteella arvoilla suuri - pieni, ja näin syntyi neljä toimenpidekategoriaa (Liite 1. Matriisi). Ensiksi kukin ryhmäläinen sijoitti päästövähennystoimenpiteet omaan matriisiinsa, jonka jälkeen sama harjoite toteutettiin ryhmässä. Tavoitteena oli löytää asiantuntijoiden yhteinen näkemys siitä, mihin matriisin kategoriaan kukin toimenpide sijoitetaan. Aikataulun salliessa ryhmissä ideoitiin myös muita päästövähennystoimenpiteitä sektorilla ja pohdittiin niiden sijoittumista matriisiin. Toimenpiteiden kategorisoinnin avulla pyrittiin ensisijaisesti löytämään kahdenlaisia toimenpiteitä. Ensiksikin tarkoituksena oli löytää edullisia mutta tehokkaita toimenpiteitä, joita voidaan paikalliset erityispiirteen huomioon ottaen suositella kunnissa toteutettavan (Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset). Toiseksi etsittiin sellaisia toimenpiteitä, jotka tuottaisivat merkittäviä päästövähenemiä, mutta ovat kustannuksiltaan niin suuria, että niiden toteuttaminen edellyttäisi kunnalle suunnattua taloudellista tukea (Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset). Tämä kategoria on tärkeä erityisesti esiselvityksessä tuotettavan kuntien ja valtion kumppanuusmenettelyn kannalta. Myös kahden muun kategorian sisältämien toimenpiteiden merkitys kuntien ilmastotyössä tunnistetaan; vaikka näiden toimenpiteiden ei ole arvioitu tuottavan suuria päästövähennyksiä, olisi niiden toteuttamismahdollisuuksia ja tarvetta hyvä arvioida kuntakohtaisesti. Toisessa ryhmätyössä käsiteltiin toimenpiteitä, jotka olivat sijoitettu ensimmäisessä ryhmätyössä kategoriaan Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset, sillä niiden toimenpiteiden nähdään olevan tärkeässä asemassa kuntien ja valtion välisen ilmastokumppanuus-rahoitusmenettelyn näkökulmasta. Näiden kalliiden mutta tehokkaiden toimenpiteiden kokonaisvaikutukset arvioitiin toisessa ryhmätyössä. Jokaisen toimenpiteen osalta arvioitiin toimenpiteen toteutuksen vaikutus erilaisiin indikaattoreihin Excel-mittariston avulla (Liite 2. Mittaristo). Indikaattoreita oli yhteensä 17 kappaletta sisältäen mm. toimenpiteen toteutuksen vaikutusten arvioinnin suhteessa luonnon monimuotoisuuteen, meluun, työllisyyteen, kunnan menoihin, vetovoimaisuuteen jne. Indikaattorit oli esitetty kysymysmuodossa esim: Väheneekö kokonaisener- 4

5 giankulutus?. Arvottaminen toteutettiin asteikolla -5 (Ei, tilanne pahenee merkittävästi) 5 (Kyllä, merkittävästi). Lisäksi toimenpiteen toteuttamisvalmiutta ja riskejä arvioitiin seitsemän kysymyksen avulla asteikolla kyllä - ei. Mittaristo laski jokaiselle toimenpiteelle annetut arvot yhteen positiivisiksi ja negatiivisiksi sivuvaikutuksiksi. Jokaisen arvioidun toimenpiteen saamat arvot eri indikaattoreihin nähden on esitetty tässä raportissa. Käytetyn mittariston kuva löytyy tämän dokumentin liitteestä (Liite 2. Mittaristo). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 5

6 3 Työpajan tulokset sektoreittain 3.1 Tulosten esittäminen Kappaleessa kolme esitellään sektoreittain työpajan tulokset. Jokaisen toimenpidesektorin alla esitellään ensiksi lista toimenpiteistä, joita ryhmä käsitteli työpajassa. Tämän jälkeen otsikon Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen?- alta löytyy matriisimuodossa ryhmän näkemys siitä, mihin kategoriaan kukin toimenpide tulisi sijoittaa. Turkoosilla taustavärillä korostettu kategoria Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset tulisi nähdä toimenpideryhmänä, jonka sisältämät toimenpiteet voivat suurissa osissa kuntia olla kunnan päästövähennystoimenpiteinä kannattavia, ja niiden toteuttamismahdollisuuksia kuntien on syytä pohtia. Tummansinisellä taustavärillä korostettu kategoria Merkittävät päästövähennykset, merkittävät kustannukset sisältää toimenpiteitä, joiden toteuttamiseen liittyy merkittäviä taloudellisia haasteita. Kunnassa on syytä arvioida mahdollisuudet toteuttaa näitä toimenpiteitä ja pohtia niiden rahoituksen erilaisia vaihtoehtoja. Otsikon Toimenpiteiden vaikutusten arviointi -alla on esitetty työpajan ryhmän asiantuntijoiden näkemys siitä, millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia näiden kalliiden toimenpiteiden toteuttaminen voi kunnalle tuoda. Plus-puolelle sijoitetut indikaattorit kuvaavat positiivista vaikutusta ja miinus-puolelle sijoitetut kertovat tilanteen huononemisesta. Indikaattorin perässä suluissa oleva luku kertoo kuinka suureksi ryhmä arvioi vaikutuksen (1= pieni vaikutus, 5= merkittävä vaikutus). Plus-puolella ilmoitetut indikaattorit voidaan nähdä toimenpiteen toteuttamisen mukanaan tuomina positiivisina sivuvaikutuksina, miinus-puolella taas negatiivisina sivuvaikutuksina. Mikäli toimenpiteen toteuttamisen ei nähty vaikuttavan jonkin indikaattorin tilaan, sitä ei ole kaavioissa ilmoitettu. Jokaisen sektorin lopuksi on esitetty kaavio, joka havainnollistaa sektorin toimenpiteiden kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset. Ryhmät arvioivat myös toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja niihin liittyviä riskejä. Arvioinnin tulokset on esitetty otsikoiden Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit- alla. 6

7 3.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 1 Alueellisten uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksien huomiointi yleis- ja asemakaavoja laadittaessa 2 Mikroilmaston vaikutusten huomiointi yleis- ja asemakaavoja laadittaessa 3 Edulliset ja ekologiset asumisväljyystavoitteet (Tarkka suunnittelu ja yhteiskäyttötilojen lisääminen, tarvittava toiminnallisuus saavutetaan alhaisemmalla neliömäärällä, myös palveluissa) 4 Pyöräilyn pääväylien ja pyöräpysäköinnin kehittäminen 5 Autoilun rajoittaminen keskusta-alueella (esim. kävelykadut) 6 Energiatehokkaiden kulkutapojen yhteensovittaminen maankäytön suunnittelussa 7 Kevyen raideliikenteen rakentaminen 8 Kävely-ympäristön kehittäminen 9 Olemassa olevien rakenteiden maksimaalinen hyödyntäminen (esim. vesi- ja viemäriverkostot, katuverkosto.) 10 Maankäytön tiivistäminen. (Nykyistä suurempi osa uusista asunnoista rakennetaan keskustoihin, jolloin osa tai kaikki väestönkasvu tapahtuu paikoissa, joista on lyhyempi matka työpaikkoihin ja palveluihin ja paremmat joukkoliikenneyhteydet.) 11 Julkisen liikenteen yhteys- ja solmupisteiden kehittäminen 12 Kerrostaloasumisen kehittäminen houkuttelevammaksi (esim. äänieristys) 13 Kaupunkiympäristön monipuolisuuden kehittäminen (esim. luonto, kulttuuri, harrasteet. Tarve lähteä pois kaupungista mahdollisimman pieni) Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy maankäytön ja yhdyskuntarakenteen päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 7

8 3.2.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Seuraavissa kaavioissa on esitetty arviot kunkin merkittävän mutta kalliin maankäytön ja yhdyskuntarakenteen toimenpiteen kokonaisvaikutuksista erilaisiin indikaattoreihin nähden. Plus-puolelle on merkitty positiiviset vaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Maankäytön tiivistäminen 8

9 Autoilun rajoittaminen keskusta-alueella Kevyen raideliikenteen rakentaminen Julkisen liikenteen yhteys- ja solmupisteiden kehittäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 9

10 Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Julkisen liikenteen yhteys ja solmipisteet Kevyen raideliikenteen rakentaminen Autoilun rajoittaminen keskustaalueella Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X Maankäytön tiivistäminen 10

11 3.3 Liikenne ja logistiikka Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Liikenne ja logistiikka 1 Henkilöautokaluston uudistaminen ja huoltotoimenpiteet (esim. kunnan henkilöautokannan uudistaminen, leasing-ajoneuvojen valinta, autolämmityksen ohjaustapamuutokset) 2 Joukkoliikennekaluston uudistaminen (esim. kaupunkiliikenteen ajoneuvokaluston uusiminen, vaatimukset palveluntarjoajille, vähäkulutuksiset, kevytrakenteisen linja-autot) 3 Kaupunkilogistiikan kehittäminen (Kunnan yksiköiden tavaraliikenteen logistiikan tehostaminen ja logistiikkaratkaisujen uudelleensuunnittelu) 4 Autojen yhteiskäyttöpalvelu korvaamaan kunnan työntekijöiden oman auton käyttöä työmatkaliikkumiseen työaikana 5 Henkilökuljetusten ohjauskeskuksen perustaminen (Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden vastaanotto, yhdistely, ohjaus ja välitys liikennöitsijälle) 6 Seudullisen liikkumisen koordinointi (Perustetaan koko seudun liikkumisen ohjausta palveleva keskus, johon keskitetään kaikki kestävään liikkumiseen liittyvä tietous ja palvelut) 7 Joukkoliikenteen edistäminen (esim. joukkoliikenteen tarjonnan ja hinnoittelun optimointi, palvelun laatutason parantaminen, matka-ajan lyhentäminen, erilaiset markkinointitoimenpiteet, lippuvalikoiman laajentaminen, liityntäpysäköinti) 8 Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen (esim. verkoston laajentaminen, pyöräpysäköinnin kehittäminen, reittien kunnossapito) 9 Pysäköinnin ohjaus (esim. paikkojen määrän vähentäminen, keskittäminen, paikkojen hinnoittelu ja aikarajoitukset, maksujärjestelmät) 10 Autoilun rajoittaminen (esim. ympäristövyöhykkeiden kehittäminen eli rajoitetaan vanhimpien ja saastuttavimpien ajoneuvojen liikennöintiä keskusta-alueella, jolloin samalla edistetään vähäpäästöisiä tekniikoita ja näiden ajoneuvojen kysyntää, ruuhkamaksut, tietullit, kävelykadut) 11 Taloudellisen ajotavan edistäminen (esim. kaupunkiliikenteen linja-auton kuljettajien ja kunnan työntekijöiden ajotapakoulutus, kaluston tekniikan tuntemuksen lisääminen, seudulla liikkuviin busseihin ja kaupungin työntekijöiden autoihin asennetut polttoaineenkulutuksen seurantalaitteet ) 12 Koulujen oppilaskuljetusten optimointi (esim. oppilaskuljetusten optimointi, oppilaskohtaisen kmrajan tiukentaminen oppilaskuljetuksen piiriin kuulumista koskien) 13 Liikenteen informaatio-ohjaus ja älykkyyden kehittäminen (esim. valoetuudet joukkoliikenteelle) 14 Maakaasun käytön lisääminen raskaassa liikenteessä 15 Biokaasun käyttäminen raskaassa liikenteessä 16 Joukkoliikenteen uudelleensuunnittelu harvaan asutuilla alueilla (esim. uudelleensuunnittelu, kutsuohjaus) 17 Liikenteen nopeusrajoitukset (Keskinopeuksien muuttaminen keskeisillä teillä koko vuodeksi tai osaksi vuotta) Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 11

12 3.3.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Alla olevasta matriisista näkyy liikenteen ja logistiikan päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Liikenne ja logistiikka-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä yksitoista toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä analysoi näistä kolmen mielestään tärkeimmän toimenpiteen kokonaisvaikutukset. Seuraavissa kaavioissa esitetään työpajan toisen ryhmätyön tulokset. Kaavioissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteen toteuttamisen mukanaan tuomat positiiviset vaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). 12

13 Joukkoliikenteen edistäminen Autoilun rajoittaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 13

14 Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Joukkoliikenteen edistäminen Autoilun rajoittaminen Liikenne ja logistiikka Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 14

15 3.4 Jäte- ja vesihuolto Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Jäte- ja vesihuolto 1 Jätteiden putkikeräysjärjestelmät 2 Jätteen energiasisällön hyödyntäminen 3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen 4 Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen energiana 5 Orgaanisen aineksen kaatopaikkasijoituksen täyskielto 6 Vanhojen kaatopaikkojen peittäminen. (Käyttämätön kaatopaikka tai sen osa peitetään kompostointikerroksella, puupurulla tai muulla materiaalilla) 7 Mädättämön toiminnan optimointi jätevedenpuhdistamolla 8 Vedenottamon pumpun ja muiden pumppujen hyötysuhteen parantaminen (esim. jätevedenpumppaamot ja paineenkorotusasemat) 9 Ilmastuksen optimointi ja laitteiston parantaminen jätevedenpuhdistamolla 10 Kaasun käytön tehostaminen jätevedenpuhdistamolla 11 Moottoreiden (kuten sekoittajat) hyötysuhteen parantaminen jätevedenpuhdistamolla 12 Vuotovesien määrän vähentämisen viemäriverkostoissa 13 Lämmöntalteenotto puhdistetusta jätevedestä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy jäte- ja vesihuollon päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 15

16 3.4.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Jäte- ja vesihuolto-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä neljä toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä näiden lisäksi myös yhden kategoriaan Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset, sijoitetun toimenpiteen. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). 16

17 Jätteen energiasisällön hyödyntäminen Vuotovesien vähentäminen Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 17

18 Ilmastuksen optimointi Mädättämön toiminnan tehostaminen 18

19 Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille jäte- ja vesihuollon toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Jäte- ja vesihuolto Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Jätteen energiasisällön hyödyntäminen Vuotovesien vähentäminen Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Ilmastuksen optimointi Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X X X Mädättämön toiminnan tehostaminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 19

20 3.5 Rakennusten energiankulutus Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Rakennusten energiankulutus 1 Energiatehokkaat julkiset hankinnat (esim. kone- ja laitteistokannan uudistaminen) 2 Kunnan toimitilojen tehokas ja oikea käyttö (esim. asumisterveys ohjeen mukaiset lämpötilat, huoltotoiminnan uudelleenorganisointi, laajennettu valvomopalvelu) 3 Energiatehokkaan teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeet 4 Rakennuskannan lämpökamerakuvaus sekä tarvittavat säätötoimenpiteet 5 Lämmön ominaiskulutuksen vähentäminen rakennusmääräyksillä uudisrakennuksissa ja vanhassa rakennuskannassa 6 Matalaenergiatasoinen peruskorjaus kunnan omissa rakennuksissa 7 Alueellisten uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksien ja mikroilmaston vaikutusten huomiointi uudis- ja korjausrakentamisessa 8 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kunnan rakennuksissa (esim. lämmön talteenotto, hyötysuhteen parantaminen /säätöjen tarkistus) 9 Ilmavaihdon optimointi (esim. ilmanvaihtokoneiden automaation parantaminen, käyntiaikamuutokset, taajuusmuuttajien käyttö, laitteiston huolto ja puhdistus) 10 Tekojääradan vedenkäsittelyjärjestelmän parantaminen ja jään paksuuden optimointi 11 Patteriverkoston tasapainotus kunnan omissa rakennuksissa 12 ATK-laitteiden säädöt kunnan toimitiloissa (esim. tietokoneiden energiansäästötilojen käyttöönotto, laitteiden sammuttaminen kun niitä ei käytetä, toimistoissa, kouluissa ym.) 13 Ikkunoiden/ ovien/puitteiden tiivistäminen kunnan rakennuksissa 14 Sisälämpötilojen optimointi kunnan kiinteistöissä (Esim. sisälämpötilojen alentaminen tasolle 21 C, yöaikainen lämpötilan pudotus) 15 Öljylämmityksen korvaus muulla lämmityksellä kunnan kiinteistöissä 16 Sähkölämmityksen korvaus kunnan rakennuksissa 17 Reaaliaikainen sähkön kulutuksen seuranta kunnan kiinteistöissä 18 Liikennevalo-opastinten ja lamppujen korvaaminen led-tekniikalla 19 Sisävalaistuksen optimointi kunnan rakennuksissa (esim. ohjausmuutos, liiketunnistimet, lamppujen korvaaminen led-tekniikalla) 20 Ulkovalaistuksen optimointi (esim. hämäräkytkin, kellokytkin, lamppujen korvaaminen led-tekniikalla, katuvalaistuksen sammuttaminen asuinalueilla) 21 Vedensäästötoimet kunnan rakennuksissa ja vuokrataloissa (esim. vedensäästölaitteiden asentaminen vesikalusteisiin, huoneistokohtaiset vesimittarit, virtaamien rajoitus, lämpimän käyttöveden lämpötilan alentaminen, hanojen uusiminen, paineenalennusventtiilin asentaminen) 22 Kunnan kiinteistöveron porrastus energiatehokkuuden mukaan Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy rakennusten energiankulutuksen päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. 20

21 3.5.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Rakennusten energiankulutus-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä yhdeksän toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä arvioi näistä viiden kokonaisvaikutukset. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 21

22 Matalaenergiatason peruskorjaus kunnan omissa kiinteistöissä Energiatehokkaat julkiset hankinnat 22

23 Energiatehokkaan teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeet Alueellisten uusiutuvan energian mahdollisuuksien ja mikroilmaston huomiointi uudis- ja korjausrakentamisessa Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 23

24 Sisävalaistuksen optimointi Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. 24

25 3.5.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Rakennusten energiankulutus Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Alueellisten uusituvan energian mahdollisuuksien ja mikroilmaston huomiointi Matalaenergiatason peruskorjaus kunnan kiinteistöissä Energiatehokkaat julkiset hankinnat Energiatehokkaan teknologian pilotointi Sisävalaistuksen ja optimointi demostraatiohankkeet Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X X X Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 25

26 3.6 Koulutus ja neuvonta Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Koulutus ja neuvonta 1 Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta (esim. energiatehokkuusneuvontapalvelu, kotitalouksille suunnatut energiankulutuksen katselmoinnit, kilpailut) 2 Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle uudis- ja korjauskohteissa (esim. tontin hinta, taloudellinen tuki lämmitysjärjestelmän muutoksille) 3 Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokra-asuntoihin (esim. energian ja veden kulutusmittareiden asentaminen vuokrataloihin, energiankäytön koulutus ja tiedotus kaupungin asuntokannan asukkaille) 4 Ekotukitoiminnan käyttöönotto kunnassa 5 Yritysten energiatehokkuusneuvonta (Ekotukitoiminnan levittäminen yrityksiin) 6 Energiatehokkuuden integrointi opetukseen (esim. energiansäästö kouluissa, energiakilpailut) 7 Kouluruokailun ilmastopäästöjen vähentäminen (esim. kampanjat ja kilpailut) 8 Seudullisen liikkumisen koordinointi (Perustetaan koko seudun liikkumisen ohjausta palveleva keskus, johon keskitetään kaikki kestävään liikkumiseen liittyvä tietous ja palvelut) 9 Joukkoliikenteen edistäminen (esim. joukkoliikenteen tarjonnan ja hinnoittelun optimointi, palvelun laatutason parantaminen, matka-ajan lyhentäminen, lippuvalikoiman laajentaminen, liityntäpysäköinnin kehittäminen ja erilaiset markkinointitoimenpiteet kuten työsuhdematkalipun markkinointi yrityksille) 10 Kuntalaisille suunnatut kampanjat pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi 11 Pyöräilyä, kävelyä ja joukkoliikennettä edistävät toimenpiteet kouluissa (esim. kampanjat, ohjataan vanhempia olemaan kyyditsemättä lapsia kouluun, kävelevä koulubussi) 12 Pysäköinnin ohjaus kunnassa (esim. paikkojen määrän vähentäminen, keskittäminen, paikkojen hinnoittelu ja aikarajoitukset, maksujärjestelmät) 13 Kuntalaisille suunnatun autojen yhteiskäyttöpalvelun edistäminen 14 Kunnan työntekijöiden pysäköintiedun muuttaminen maksulliseksi 15 Etätyön mahdollistaminen kunnan työntekijöille 16 Lähityöpisteiden kehittäminen kuntalaisille (Lähellä kotia sijaitseva organisaatioiden yhteinen työtila, jossa työntekijät voivat työskennellä muutamana päivänä viikossa) 17 Kunnan työntekijöiden joukkoliikenteen työsuhdematkalippu (25 % kuukausimaksusta) 18 Videoneuvottelut kuntaan vähentämään kotimaan ja ulkomaan virkamatkoja 19 Taloyhtiöiden ekotukitoiminta Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Alla olevasta matriisista näkyy koulutus ja neuvonta-ryhmän päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. 26

27 3.6.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Koulutus ja neuvonta-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä neljä toimenpidettä. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 27

28 Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokraasuntoihin 28

29 Joukkoliikenteen edistäminen Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 29

30 3.6.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Koulutus ja neuvonta Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Rakentamis en ja asumisen energianeuv onta Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokraasuntoihin Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X Joukkoliikenteen edistäminen 30

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys Emilia Paavilainen 8.11.2012 Sisällys Esiselvityksen tavoitteet Selvitys kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden

Lisätiedot

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus

SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013 Mikä ilmastokumppanuus? Kuntien ja valtion välinen ilmastonmuutoksen hillintään

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT

LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT LIIKENTEEN OHJAUSKEINOT UUSIUTUVAN ENERGIAN JA ENERGIANSÄÄSTÖN/ENERGIATEHOKKUUDEN OHJAUSKEINOT PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIASSA Seminaari 29.02.2008 Tuuli Järvi Juhani Laurikko LIIKENTEEN

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Emilia Paavilainen Kestävä yhdyskunta- yksikkö Tampereen kaupunki 1.5.2012

Emilia Paavilainen Kestävä yhdyskunta- yksikkö Tampereen kaupunki 1.5.2012 Kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteet ja kustannukset Selvitys ei-päästökauppasektorin päästövähennystoimenpiteiden potentiaaleista ja kustannuksista kunnan näkökulmasta Emilia Paavilainen

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014

INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Case poistoilmalämpöpumppu Teijo Aaltonen, Alfa Laval Nordic oy Energiatehokkuus mistä löytyy? Parantamalla kiinteistön rakenteita - lisäeristys, ikkunoiden uusinta =>

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus

Julkisen sektorin energiatehokkuus Julkisen sektorin energiatehokkuus TTY Advansis Oy, Motiva Kuntien ja kuntayhtymien koulujen, päiväkotien, terveydenhoito- ja asuinrakennusten energiankulutus Sähkö ja lämpö Julkisen sektorin energiatehokkuus

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä

Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Materiaalikatselmus/ Materiaalitehokkuus Uponor Suomi Oy:ssä Rami Silta-aho Sisältö Uponor yrityksenä Materiaalikatselmus Uponor Suomi Oy, Forssa Materiaalitehokkuus toimenpiteet 23 April 2013 Uponor 2

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot