Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys. Raportti työpajan tuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys. Raportti työpajan tuloksista 28.09.2012"

Transkriptio

1 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys Paavilainen Emilia Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet Raportti työpajan tuloksista Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 1

2 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Työskentelymenetelmät ja tavoitteet 4 3 Työpajan tulokset sektoreittain Tulosten esittäminen Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Liikenne ja logistiikka Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Jäte- ja vesihuolto Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Rakennusten energiankulutus Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Koulutus ja neuvonta Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Yhteenveto 31 LIITTEET 32 Liite 1. Matriisi Liite 2. Mittaristo Liite 3. Osallistujat

3 1 Johdanto Kuntaliiton Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvityshankkeessa järjestettiin työpaja kuntien parhaiden päästövähennyskeinojen tunnistamiseksi perjantaina Koko päivän kestävään työpajaan kutsuttiin asiantuntijoita hankkeeseen osallistuvista kunnista. Työpaja organisoitiin kokoamaan yhteen kuntien asiantuntijoita viideltä eri sektorilta; liikenne ja logistiikka, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, jäte- ja vesihuolto, rakennusten energiankulutus sekä koulutus ja neuvonta. Työpajaan osallistui kaiken kaikkiaan yli 40 henkilöä. Tämä raportti kokoaa yhteen työpajan tulokset. Kappaleessa kaksi selvitetään työpajan tavoitteet sekä työpajassa käytetyt työskentelymenetelmät ja kappaleessa kolme esitellään työpajan tulokset eri toimenpidesektoreittain jaoteltuna. Kappaleesta neljä pohtii työpajan tulosten merkitystä. Työpajan osallistujalista sekä käytettyjen työkalujen kuvaukset löytyvät tämän dokumentin liitteistä. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 3

4 2 Työskentelymenetelmät ja tavoitteet Työpaja-päivä rakentui alustuspuheenvuoron, kahden ryhmätyön sekä päivän päätteeksi pidetyn tuloksia kokoavan keskustelun pohjalle. Alustuspuheenvuorossa esiteltiin lyhyesti Ilmastokumppanuus-esiselvityksen tavoitteet, jo saavutetut tulokset sekä käytiin läpi työpajapäivän työskentelymenetelmät. Työpajan taustamateriaalina käytettiin toukokuussa 2012 valmistunutta selvitystä kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista. Työpajassa käsiteltiin ja arvioitiin selvityksessä löydettyjä päästövähennystoimenpiteitä. Ryhmätyöskentelyä varten osallistujat jaettiin oman asiantuntija-alansa perusteella sektorikohtaisiin pienryhmiin ja jokainen pienryhmä käsitteli ja arvioi oman sektorinsa päästövähennystoimenpiteitä. Ensimmäisen ryhmätyön tavoitteena oli nelikenttämatriisia apuna käyttäen jakaa päästövähennystoimenpiteet kategorioihin niiden tehokkuuden ja toteutuskustannusten perusteella. Nelikenttämatriisissa päästövähennystoimenpiteet arvioitiin sekä potentiaalin että kustannusten perusteella arvoilla suuri - pieni, ja näin syntyi neljä toimenpidekategoriaa (Liite 1. Matriisi). Ensiksi kukin ryhmäläinen sijoitti päästövähennystoimenpiteet omaan matriisiinsa, jonka jälkeen sama harjoite toteutettiin ryhmässä. Tavoitteena oli löytää asiantuntijoiden yhteinen näkemys siitä, mihin matriisin kategoriaan kukin toimenpide sijoitetaan. Aikataulun salliessa ryhmissä ideoitiin myös muita päästövähennystoimenpiteitä sektorilla ja pohdittiin niiden sijoittumista matriisiin. Toimenpiteiden kategorisoinnin avulla pyrittiin ensisijaisesti löytämään kahdenlaisia toimenpiteitä. Ensiksikin tarkoituksena oli löytää edullisia mutta tehokkaita toimenpiteitä, joita voidaan paikalliset erityispiirteen huomioon ottaen suositella kunnissa toteutettavan (Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset). Toiseksi etsittiin sellaisia toimenpiteitä, jotka tuottaisivat merkittäviä päästövähenemiä, mutta ovat kustannuksiltaan niin suuria, että niiden toteuttaminen edellyttäisi kunnalle suunnattua taloudellista tukea (Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset). Tämä kategoria on tärkeä erityisesti esiselvityksessä tuotettavan kuntien ja valtion kumppanuusmenettelyn kannalta. Myös kahden muun kategorian sisältämien toimenpiteiden merkitys kuntien ilmastotyössä tunnistetaan; vaikka näiden toimenpiteiden ei ole arvioitu tuottavan suuria päästövähennyksiä, olisi niiden toteuttamismahdollisuuksia ja tarvetta hyvä arvioida kuntakohtaisesti. Toisessa ryhmätyössä käsiteltiin toimenpiteitä, jotka olivat sijoitettu ensimmäisessä ryhmätyössä kategoriaan Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset, sillä niiden toimenpiteiden nähdään olevan tärkeässä asemassa kuntien ja valtion välisen ilmastokumppanuus-rahoitusmenettelyn näkökulmasta. Näiden kalliiden mutta tehokkaiden toimenpiteiden kokonaisvaikutukset arvioitiin toisessa ryhmätyössä. Jokaisen toimenpiteen osalta arvioitiin toimenpiteen toteutuksen vaikutus erilaisiin indikaattoreihin Excel-mittariston avulla (Liite 2. Mittaristo). Indikaattoreita oli yhteensä 17 kappaletta sisältäen mm. toimenpiteen toteutuksen vaikutusten arvioinnin suhteessa luonnon monimuotoisuuteen, meluun, työllisyyteen, kunnan menoihin, vetovoimaisuuteen jne. Indikaattorit oli esitetty kysymysmuodossa esim: Väheneekö kokonaisener- 4

5 giankulutus?. Arvottaminen toteutettiin asteikolla -5 (Ei, tilanne pahenee merkittävästi) 5 (Kyllä, merkittävästi). Lisäksi toimenpiteen toteuttamisvalmiutta ja riskejä arvioitiin seitsemän kysymyksen avulla asteikolla kyllä - ei. Mittaristo laski jokaiselle toimenpiteelle annetut arvot yhteen positiivisiksi ja negatiivisiksi sivuvaikutuksiksi. Jokaisen arvioidun toimenpiteen saamat arvot eri indikaattoreihin nähden on esitetty tässä raportissa. Käytetyn mittariston kuva löytyy tämän dokumentin liitteestä (Liite 2. Mittaristo). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 5

6 3 Työpajan tulokset sektoreittain 3.1 Tulosten esittäminen Kappaleessa kolme esitellään sektoreittain työpajan tulokset. Jokaisen toimenpidesektorin alla esitellään ensiksi lista toimenpiteistä, joita ryhmä käsitteli työpajassa. Tämän jälkeen otsikon Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen?- alta löytyy matriisimuodossa ryhmän näkemys siitä, mihin kategoriaan kukin toimenpide tulisi sijoittaa. Turkoosilla taustavärillä korostettu kategoria Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset tulisi nähdä toimenpideryhmänä, jonka sisältämät toimenpiteet voivat suurissa osissa kuntia olla kunnan päästövähennystoimenpiteinä kannattavia, ja niiden toteuttamismahdollisuuksia kuntien on syytä pohtia. Tummansinisellä taustavärillä korostettu kategoria Merkittävät päästövähennykset, merkittävät kustannukset sisältää toimenpiteitä, joiden toteuttamiseen liittyy merkittäviä taloudellisia haasteita. Kunnassa on syytä arvioida mahdollisuudet toteuttaa näitä toimenpiteitä ja pohtia niiden rahoituksen erilaisia vaihtoehtoja. Otsikon Toimenpiteiden vaikutusten arviointi -alla on esitetty työpajan ryhmän asiantuntijoiden näkemys siitä, millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia näiden kalliiden toimenpiteiden toteuttaminen voi kunnalle tuoda. Plus-puolelle sijoitetut indikaattorit kuvaavat positiivista vaikutusta ja miinus-puolelle sijoitetut kertovat tilanteen huononemisesta. Indikaattorin perässä suluissa oleva luku kertoo kuinka suureksi ryhmä arvioi vaikutuksen (1= pieni vaikutus, 5= merkittävä vaikutus). Plus-puolella ilmoitetut indikaattorit voidaan nähdä toimenpiteen toteuttamisen mukanaan tuomina positiivisina sivuvaikutuksina, miinus-puolella taas negatiivisina sivuvaikutuksina. Mikäli toimenpiteen toteuttamisen ei nähty vaikuttavan jonkin indikaattorin tilaan, sitä ei ole kaavioissa ilmoitettu. Jokaisen sektorin lopuksi on esitetty kaavio, joka havainnollistaa sektorin toimenpiteiden kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset. Ryhmät arvioivat myös toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja niihin liittyviä riskejä. Arvioinnin tulokset on esitetty otsikoiden Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit- alla. 6

7 3.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 1 Alueellisten uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksien huomiointi yleis- ja asemakaavoja laadittaessa 2 Mikroilmaston vaikutusten huomiointi yleis- ja asemakaavoja laadittaessa 3 Edulliset ja ekologiset asumisväljyystavoitteet (Tarkka suunnittelu ja yhteiskäyttötilojen lisääminen, tarvittava toiminnallisuus saavutetaan alhaisemmalla neliömäärällä, myös palveluissa) 4 Pyöräilyn pääväylien ja pyöräpysäköinnin kehittäminen 5 Autoilun rajoittaminen keskusta-alueella (esim. kävelykadut) 6 Energiatehokkaiden kulkutapojen yhteensovittaminen maankäytön suunnittelussa 7 Kevyen raideliikenteen rakentaminen 8 Kävely-ympäristön kehittäminen 9 Olemassa olevien rakenteiden maksimaalinen hyödyntäminen (esim. vesi- ja viemäriverkostot, katuverkosto.) 10 Maankäytön tiivistäminen. (Nykyistä suurempi osa uusista asunnoista rakennetaan keskustoihin, jolloin osa tai kaikki väestönkasvu tapahtuu paikoissa, joista on lyhyempi matka työpaikkoihin ja palveluihin ja paremmat joukkoliikenneyhteydet.) 11 Julkisen liikenteen yhteys- ja solmupisteiden kehittäminen 12 Kerrostaloasumisen kehittäminen houkuttelevammaksi (esim. äänieristys) 13 Kaupunkiympäristön monipuolisuuden kehittäminen (esim. luonto, kulttuuri, harrasteet. Tarve lähteä pois kaupungista mahdollisimman pieni) Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy maankäytön ja yhdyskuntarakenteen päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 7

8 3.2.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Seuraavissa kaavioissa on esitetty arviot kunkin merkittävän mutta kalliin maankäytön ja yhdyskuntarakenteen toimenpiteen kokonaisvaikutuksista erilaisiin indikaattoreihin nähden. Plus-puolelle on merkitty positiiviset vaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Maankäytön tiivistäminen 8

9 Autoilun rajoittaminen keskusta-alueella Kevyen raideliikenteen rakentaminen Julkisen liikenteen yhteys- ja solmupisteiden kehittäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 9

10 Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Julkisen liikenteen yhteys ja solmipisteet Kevyen raideliikenteen rakentaminen Autoilun rajoittaminen keskustaalueella Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X Maankäytön tiivistäminen 10

11 3.3 Liikenne ja logistiikka Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Liikenne ja logistiikka 1 Henkilöautokaluston uudistaminen ja huoltotoimenpiteet (esim. kunnan henkilöautokannan uudistaminen, leasing-ajoneuvojen valinta, autolämmityksen ohjaustapamuutokset) 2 Joukkoliikennekaluston uudistaminen (esim. kaupunkiliikenteen ajoneuvokaluston uusiminen, vaatimukset palveluntarjoajille, vähäkulutuksiset, kevytrakenteisen linja-autot) 3 Kaupunkilogistiikan kehittäminen (Kunnan yksiköiden tavaraliikenteen logistiikan tehostaminen ja logistiikkaratkaisujen uudelleensuunnittelu) 4 Autojen yhteiskäyttöpalvelu korvaamaan kunnan työntekijöiden oman auton käyttöä työmatkaliikkumiseen työaikana 5 Henkilökuljetusten ohjauskeskuksen perustaminen (Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden vastaanotto, yhdistely, ohjaus ja välitys liikennöitsijälle) 6 Seudullisen liikkumisen koordinointi (Perustetaan koko seudun liikkumisen ohjausta palveleva keskus, johon keskitetään kaikki kestävään liikkumiseen liittyvä tietous ja palvelut) 7 Joukkoliikenteen edistäminen (esim. joukkoliikenteen tarjonnan ja hinnoittelun optimointi, palvelun laatutason parantaminen, matka-ajan lyhentäminen, erilaiset markkinointitoimenpiteet, lippuvalikoiman laajentaminen, liityntäpysäköinti) 8 Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen (esim. verkoston laajentaminen, pyöräpysäköinnin kehittäminen, reittien kunnossapito) 9 Pysäköinnin ohjaus (esim. paikkojen määrän vähentäminen, keskittäminen, paikkojen hinnoittelu ja aikarajoitukset, maksujärjestelmät) 10 Autoilun rajoittaminen (esim. ympäristövyöhykkeiden kehittäminen eli rajoitetaan vanhimpien ja saastuttavimpien ajoneuvojen liikennöintiä keskusta-alueella, jolloin samalla edistetään vähäpäästöisiä tekniikoita ja näiden ajoneuvojen kysyntää, ruuhkamaksut, tietullit, kävelykadut) 11 Taloudellisen ajotavan edistäminen (esim. kaupunkiliikenteen linja-auton kuljettajien ja kunnan työntekijöiden ajotapakoulutus, kaluston tekniikan tuntemuksen lisääminen, seudulla liikkuviin busseihin ja kaupungin työntekijöiden autoihin asennetut polttoaineenkulutuksen seurantalaitteet ) 12 Koulujen oppilaskuljetusten optimointi (esim. oppilaskuljetusten optimointi, oppilaskohtaisen kmrajan tiukentaminen oppilaskuljetuksen piiriin kuulumista koskien) 13 Liikenteen informaatio-ohjaus ja älykkyyden kehittäminen (esim. valoetuudet joukkoliikenteelle) 14 Maakaasun käytön lisääminen raskaassa liikenteessä 15 Biokaasun käyttäminen raskaassa liikenteessä 16 Joukkoliikenteen uudelleensuunnittelu harvaan asutuilla alueilla (esim. uudelleensuunnittelu, kutsuohjaus) 17 Liikenteen nopeusrajoitukset (Keskinopeuksien muuttaminen keskeisillä teillä koko vuodeksi tai osaksi vuotta) Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 11

12 3.3.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Alla olevasta matriisista näkyy liikenteen ja logistiikan päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Liikenne ja logistiikka-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä yksitoista toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä analysoi näistä kolmen mielestään tärkeimmän toimenpiteen kokonaisvaikutukset. Seuraavissa kaavioissa esitetään työpajan toisen ryhmätyön tulokset. Kaavioissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteen toteuttamisen mukanaan tuomat positiiviset vaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). 12

13 Joukkoliikenteen edistäminen Autoilun rajoittaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 13

14 Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Joukkoliikenteen edistäminen Autoilun rajoittaminen Liikenne ja logistiikka Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 14

15 3.4 Jäte- ja vesihuolto Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Jäte- ja vesihuolto 1 Jätteiden putkikeräysjärjestelmät 2 Jätteen energiasisällön hyödyntäminen 3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen 4 Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen energiana 5 Orgaanisen aineksen kaatopaikkasijoituksen täyskielto 6 Vanhojen kaatopaikkojen peittäminen. (Käyttämätön kaatopaikka tai sen osa peitetään kompostointikerroksella, puupurulla tai muulla materiaalilla) 7 Mädättämön toiminnan optimointi jätevedenpuhdistamolla 8 Vedenottamon pumpun ja muiden pumppujen hyötysuhteen parantaminen (esim. jätevedenpumppaamot ja paineenkorotusasemat) 9 Ilmastuksen optimointi ja laitteiston parantaminen jätevedenpuhdistamolla 10 Kaasun käytön tehostaminen jätevedenpuhdistamolla 11 Moottoreiden (kuten sekoittajat) hyötysuhteen parantaminen jätevedenpuhdistamolla 12 Vuotovesien määrän vähentämisen viemäriverkostoissa 13 Lämmöntalteenotto puhdistetusta jätevedestä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy jäte- ja vesihuollon päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 15

16 3.4.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Jäte- ja vesihuolto-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä neljä toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä näiden lisäksi myös yhden kategoriaan Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset, sijoitetun toimenpiteen. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). 16

17 Jätteen energiasisällön hyödyntäminen Vuotovesien vähentäminen Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 17

18 Ilmastuksen optimointi Mädättämön toiminnan tehostaminen 18

19 Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille jäte- ja vesihuollon toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Jäte- ja vesihuolto Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Jätteen energiasisällön hyödyntäminen Vuotovesien vähentäminen Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Ilmastuksen optimointi Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X X X Mädättämön toiminnan tehostaminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 19

20 3.5 Rakennusten energiankulutus Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Rakennusten energiankulutus 1 Energiatehokkaat julkiset hankinnat (esim. kone- ja laitteistokannan uudistaminen) 2 Kunnan toimitilojen tehokas ja oikea käyttö (esim. asumisterveys ohjeen mukaiset lämpötilat, huoltotoiminnan uudelleenorganisointi, laajennettu valvomopalvelu) 3 Energiatehokkaan teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeet 4 Rakennuskannan lämpökamerakuvaus sekä tarvittavat säätötoimenpiteet 5 Lämmön ominaiskulutuksen vähentäminen rakennusmääräyksillä uudisrakennuksissa ja vanhassa rakennuskannassa 6 Matalaenergiatasoinen peruskorjaus kunnan omissa rakennuksissa 7 Alueellisten uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksien ja mikroilmaston vaikutusten huomiointi uudis- ja korjausrakentamisessa 8 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kunnan rakennuksissa (esim. lämmön talteenotto, hyötysuhteen parantaminen /säätöjen tarkistus) 9 Ilmavaihdon optimointi (esim. ilmanvaihtokoneiden automaation parantaminen, käyntiaikamuutokset, taajuusmuuttajien käyttö, laitteiston huolto ja puhdistus) 10 Tekojääradan vedenkäsittelyjärjestelmän parantaminen ja jään paksuuden optimointi 11 Patteriverkoston tasapainotus kunnan omissa rakennuksissa 12 ATK-laitteiden säädöt kunnan toimitiloissa (esim. tietokoneiden energiansäästötilojen käyttöönotto, laitteiden sammuttaminen kun niitä ei käytetä, toimistoissa, kouluissa ym.) 13 Ikkunoiden/ ovien/puitteiden tiivistäminen kunnan rakennuksissa 14 Sisälämpötilojen optimointi kunnan kiinteistöissä (Esim. sisälämpötilojen alentaminen tasolle 21 C, yöaikainen lämpötilan pudotus) 15 Öljylämmityksen korvaus muulla lämmityksellä kunnan kiinteistöissä 16 Sähkölämmityksen korvaus kunnan rakennuksissa 17 Reaaliaikainen sähkön kulutuksen seuranta kunnan kiinteistöissä 18 Liikennevalo-opastinten ja lamppujen korvaaminen led-tekniikalla 19 Sisävalaistuksen optimointi kunnan rakennuksissa (esim. ohjausmuutos, liiketunnistimet, lamppujen korvaaminen led-tekniikalla) 20 Ulkovalaistuksen optimointi (esim. hämäräkytkin, kellokytkin, lamppujen korvaaminen led-tekniikalla, katuvalaistuksen sammuttaminen asuinalueilla) 21 Vedensäästötoimet kunnan rakennuksissa ja vuokrataloissa (esim. vedensäästölaitteiden asentaminen vesikalusteisiin, huoneistokohtaiset vesimittarit, virtaamien rajoitus, lämpimän käyttöveden lämpötilan alentaminen, hanojen uusiminen, paineenalennusventtiilin asentaminen) 22 Kunnan kiinteistöveron porrastus energiatehokkuuden mukaan Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy rakennusten energiankulutuksen päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. 20

21 3.5.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Rakennusten energiankulutus-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä yhdeksän toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä arvioi näistä viiden kokonaisvaikutukset. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 21

22 Matalaenergiatason peruskorjaus kunnan omissa kiinteistöissä Energiatehokkaat julkiset hankinnat 22

23 Energiatehokkaan teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeet Alueellisten uusiutuvan energian mahdollisuuksien ja mikroilmaston huomiointi uudis- ja korjausrakentamisessa Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 23

24 Sisävalaistuksen optimointi Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. 24

25 3.5.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Rakennusten energiankulutus Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Alueellisten uusituvan energian mahdollisuuksien ja mikroilmaston huomiointi Matalaenergiatason peruskorjaus kunnan kiinteistöissä Energiatehokkaat julkiset hankinnat Energiatehokkaan teknologian pilotointi Sisävalaistuksen ja optimointi demostraatiohankkeet Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X X X Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 25

26 3.6 Koulutus ja neuvonta Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Koulutus ja neuvonta 1 Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta (esim. energiatehokkuusneuvontapalvelu, kotitalouksille suunnatut energiankulutuksen katselmoinnit, kilpailut) 2 Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle uudis- ja korjauskohteissa (esim. tontin hinta, taloudellinen tuki lämmitysjärjestelmän muutoksille) 3 Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokra-asuntoihin (esim. energian ja veden kulutusmittareiden asentaminen vuokrataloihin, energiankäytön koulutus ja tiedotus kaupungin asuntokannan asukkaille) 4 Ekotukitoiminnan käyttöönotto kunnassa 5 Yritysten energiatehokkuusneuvonta (Ekotukitoiminnan levittäminen yrityksiin) 6 Energiatehokkuuden integrointi opetukseen (esim. energiansäästö kouluissa, energiakilpailut) 7 Kouluruokailun ilmastopäästöjen vähentäminen (esim. kampanjat ja kilpailut) 8 Seudullisen liikkumisen koordinointi (Perustetaan koko seudun liikkumisen ohjausta palveleva keskus, johon keskitetään kaikki kestävään liikkumiseen liittyvä tietous ja palvelut) 9 Joukkoliikenteen edistäminen (esim. joukkoliikenteen tarjonnan ja hinnoittelun optimointi, palvelun laatutason parantaminen, matka-ajan lyhentäminen, lippuvalikoiman laajentaminen, liityntäpysäköinnin kehittäminen ja erilaiset markkinointitoimenpiteet kuten työsuhdematkalipun markkinointi yrityksille) 10 Kuntalaisille suunnatut kampanjat pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi 11 Pyöräilyä, kävelyä ja joukkoliikennettä edistävät toimenpiteet kouluissa (esim. kampanjat, ohjataan vanhempia olemaan kyyditsemättä lapsia kouluun, kävelevä koulubussi) 12 Pysäköinnin ohjaus kunnassa (esim. paikkojen määrän vähentäminen, keskittäminen, paikkojen hinnoittelu ja aikarajoitukset, maksujärjestelmät) 13 Kuntalaisille suunnatun autojen yhteiskäyttöpalvelun edistäminen 14 Kunnan työntekijöiden pysäköintiedun muuttaminen maksulliseksi 15 Etätyön mahdollistaminen kunnan työntekijöille 16 Lähityöpisteiden kehittäminen kuntalaisille (Lähellä kotia sijaitseva organisaatioiden yhteinen työtila, jossa työntekijät voivat työskennellä muutamana päivänä viikossa) 17 Kunnan työntekijöiden joukkoliikenteen työsuhdematkalippu (25 % kuukausimaksusta) 18 Videoneuvottelut kuntaan vähentämään kotimaan ja ulkomaan virkamatkoja 19 Taloyhtiöiden ekotukitoiminta Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Alla olevasta matriisista näkyy koulutus ja neuvonta-ryhmän päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. 26

27 3.6.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Koulutus ja neuvonta-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä neljä toimenpidettä. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 27

28 Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokraasuntoihin 28

29 Joukkoliikenteen edistäminen Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 29

30 3.6.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Koulutus ja neuvonta Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Rakentamis en ja asumisen energianeuv onta Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokraasuntoihin Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X Joukkoliikenteen edistäminen 30

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys Emilia Paavilainen 8.11.2012 Sisällys Esiselvityksen tavoitteet Selvitys kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013

Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013 Mikä ilmastokumppanuus? Kuntien ja valtion välinen ilmastonmuutoksen hillintään

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Pöytäkirja. Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011

Pöytäkirja. Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011 LAPUAN KAUPUNKI Ympäristöosasto Poutuntie 8 62100 LAPUA Pöytäkirja Mika Yli-Petäys/Mirva Korpi 23.08.2011 Hanke/EAKR/Seinäjoen seudun ilmastostrategia/projektiryhmän pöytäkirja 29.8.2011 Aika: 29.8.2011,

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 17.11.2016 Liikkumisen ohjaus Valtionavustuksen myöntämisestä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT

Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet. Low Carbon Finland hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT Low Carbon Finland 2050 Rakennusten kehitysennusteet Low Carbon Finland 2050 -hanke Pekka Tuominen ja Miimu Airaksinen, VTT 2 Rakennuskannan kehitys: baseline Terttu Vainio & Heljo, J., Nippala, E., Hekkanen,

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiankulutus ja kiinteistökierroksen tulokset Syksy 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 3.12.2014 Lauri Penttinen 2 Kulutuskäyrästöt talon iän mukaan

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin - kommenttipuheenvuoro Tekesin Vesi-ohjelman ja Suomen Akatemian yhteinen seminaari: Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa? Suomen Kansallismuseo 23.11.2009 Sopeutumistarpeet ja varautuminen

Lisätiedot

ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ

ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ ENERGIASÄÄSTÖ HEKAN KIINTEISTÖISSÄ Ilta Hekan kanssa / 17.3.2016 Hotelli Presidentti Tekninen päällikkö Marko Parkkali MIKSI ENERGIAA PITÄÄ SÄÄSTÄÄ? EU-direktiivit Suomen lait ja asetukset Kuntien energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2013

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2013 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2013 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraaviin listoihin on koottu toimitilakiinteistöjen sopimusyritysten raportoimia

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Sopimuskauden tehtävä. Edistämisvastuu. yhteistyön vakiinnuttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen. mallin hyödyntäminen

Sopimuskauden tehtävä. Edistämisvastuu. yhteistyön vakiinnuttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen. mallin hyödyntäminen 1. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN MAL yhteistyö Liikennejärjestelmätason liikenteellisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen. Uusien maaankäyttökohteiden (esim. Kymppi_R ja TYKKI - ohjelmat) ja mm.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot