Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys. Raportti työpajan tuloksista
|
|
- Yrjö Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvitys Paavilainen Emilia Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet Raportti työpajan tuloksista Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 1
2 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Työskentelymenetelmät ja tavoitteet 4 3 Työpajan tulokset sektoreittain Tulosten esittäminen Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Liikenne ja logistiikka Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Jäte- ja vesihuolto Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Rakennusten energiankulutus Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Koulutus ja neuvonta Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Yhteenveto 31 LIITTEET 32 Liite 1. Matriisi Liite 2. Mittaristo Liite 3. Osallistujat
3 1 Johdanto Kuntaliiton Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi -esiselvityshankkeessa järjestettiin työpaja kuntien parhaiden päästövähennyskeinojen tunnistamiseksi perjantaina Koko päivän kestävään työpajaan kutsuttiin asiantuntijoita hankkeeseen osallistuvista kunnista. Työpaja organisoitiin kokoamaan yhteen kuntien asiantuntijoita viideltä eri sektorilta; liikenne ja logistiikka, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, jäte- ja vesihuolto, rakennusten energiankulutus sekä koulutus ja neuvonta. Työpajaan osallistui kaiken kaikkiaan yli 40 henkilöä. Tämä raportti kokoaa yhteen työpajan tulokset. Kappaleessa kaksi selvitetään työpajan tavoitteet sekä työpajassa käytetyt työskentelymenetelmät ja kappaleessa kolme esitellään työpajan tulokset eri toimenpidesektoreittain jaoteltuna. Kappaleesta neljä pohtii työpajan tulosten merkitystä. Työpajan osallistujalista sekä käytettyjen työkalujen kuvaukset löytyvät tämän dokumentin liitteistä. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 3
4 2 Työskentelymenetelmät ja tavoitteet Työpaja-päivä rakentui alustuspuheenvuoron, kahden ryhmätyön sekä päivän päätteeksi pidetyn tuloksia kokoavan keskustelun pohjalle. Alustuspuheenvuorossa esiteltiin lyhyesti Ilmastokumppanuus-esiselvityksen tavoitteet, jo saavutetut tulokset sekä käytiin läpi työpajapäivän työskentelymenetelmät. Työpajan taustamateriaalina käytettiin toukokuussa 2012 valmistunutta selvitystä kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista. Työpajassa käsiteltiin ja arvioitiin selvityksessä löydettyjä päästövähennystoimenpiteitä. Ryhmätyöskentelyä varten osallistujat jaettiin oman asiantuntija-alansa perusteella sektorikohtaisiin pienryhmiin ja jokainen pienryhmä käsitteli ja arvioi oman sektorinsa päästövähennystoimenpiteitä. Ensimmäisen ryhmätyön tavoitteena oli nelikenttämatriisia apuna käyttäen jakaa päästövähennystoimenpiteet kategorioihin niiden tehokkuuden ja toteutuskustannusten perusteella. Nelikenttämatriisissa päästövähennystoimenpiteet arvioitiin sekä potentiaalin että kustannusten perusteella arvoilla suuri - pieni, ja näin syntyi neljä toimenpidekategoriaa (Liite 1. Matriisi). Ensiksi kukin ryhmäläinen sijoitti päästövähennystoimenpiteet omaan matriisiinsa, jonka jälkeen sama harjoite toteutettiin ryhmässä. Tavoitteena oli löytää asiantuntijoiden yhteinen näkemys siitä, mihin matriisin kategoriaan kukin toimenpide sijoitetaan. Aikataulun salliessa ryhmissä ideoitiin myös muita päästövähennystoimenpiteitä sektorilla ja pohdittiin niiden sijoittumista matriisiin. Toimenpiteiden kategorisoinnin avulla pyrittiin ensisijaisesti löytämään kahdenlaisia toimenpiteitä. Ensiksikin tarkoituksena oli löytää edullisia mutta tehokkaita toimenpiteitä, joita voidaan paikalliset erityispiirteen huomioon ottaen suositella kunnissa toteutettavan (Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset). Toiseksi etsittiin sellaisia toimenpiteitä, jotka tuottaisivat merkittäviä päästövähenemiä, mutta ovat kustannuksiltaan niin suuria, että niiden toteuttaminen edellyttäisi kunnalle suunnattua taloudellista tukea (Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset). Tämä kategoria on tärkeä erityisesti esiselvityksessä tuotettavan kuntien ja valtion kumppanuusmenettelyn kannalta. Myös kahden muun kategorian sisältämien toimenpiteiden merkitys kuntien ilmastotyössä tunnistetaan; vaikka näiden toimenpiteiden ei ole arvioitu tuottavan suuria päästövähennyksiä, olisi niiden toteuttamismahdollisuuksia ja tarvetta hyvä arvioida kuntakohtaisesti. Toisessa ryhmätyössä käsiteltiin toimenpiteitä, jotka olivat sijoitettu ensimmäisessä ryhmätyössä kategoriaan Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset, sillä niiden toimenpiteiden nähdään olevan tärkeässä asemassa kuntien ja valtion välisen ilmastokumppanuus-rahoitusmenettelyn näkökulmasta. Näiden kalliiden mutta tehokkaiden toimenpiteiden kokonaisvaikutukset arvioitiin toisessa ryhmätyössä. Jokaisen toimenpiteen osalta arvioitiin toimenpiteen toteutuksen vaikutus erilaisiin indikaattoreihin Excel-mittariston avulla (Liite 2. Mittaristo). Indikaattoreita oli yhteensä 17 kappaletta sisältäen mm. toimenpiteen toteutuksen vaikutusten arvioinnin suhteessa luonnon monimuotoisuuteen, meluun, työllisyyteen, kunnan menoihin, vetovoimaisuuteen jne. Indikaattorit oli esitetty kysymysmuodossa esim: Väheneekö kokonaisener- 4
5 giankulutus?. Arvottaminen toteutettiin asteikolla -5 (Ei, tilanne pahenee merkittävästi) 5 (Kyllä, merkittävästi). Lisäksi toimenpiteen toteuttamisvalmiutta ja riskejä arvioitiin seitsemän kysymyksen avulla asteikolla kyllä - ei. Mittaristo laski jokaiselle toimenpiteelle annetut arvot yhteen positiivisiksi ja negatiivisiksi sivuvaikutuksiksi. Jokaisen arvioidun toimenpiteen saamat arvot eri indikaattoreihin nähden on esitetty tässä raportissa. Käytetyn mittariston kuva löytyy tämän dokumentin liitteestä (Liite 2. Mittaristo). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 5
6 3 Työpajan tulokset sektoreittain 3.1 Tulosten esittäminen Kappaleessa kolme esitellään sektoreittain työpajan tulokset. Jokaisen toimenpidesektorin alla esitellään ensiksi lista toimenpiteistä, joita ryhmä käsitteli työpajassa. Tämän jälkeen otsikon Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen?- alta löytyy matriisimuodossa ryhmän näkemys siitä, mihin kategoriaan kukin toimenpide tulisi sijoittaa. Turkoosilla taustavärillä korostettu kategoria Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset tulisi nähdä toimenpideryhmänä, jonka sisältämät toimenpiteet voivat suurissa osissa kuntia olla kunnan päästövähennystoimenpiteinä kannattavia, ja niiden toteuttamismahdollisuuksia kuntien on syytä pohtia. Tummansinisellä taustavärillä korostettu kategoria Merkittävät päästövähennykset, merkittävät kustannukset sisältää toimenpiteitä, joiden toteuttamiseen liittyy merkittäviä taloudellisia haasteita. Kunnassa on syytä arvioida mahdollisuudet toteuttaa näitä toimenpiteitä ja pohtia niiden rahoituksen erilaisia vaihtoehtoja. Otsikon Toimenpiteiden vaikutusten arviointi -alla on esitetty työpajan ryhmän asiantuntijoiden näkemys siitä, millaisia positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia näiden kalliiden toimenpiteiden toteuttaminen voi kunnalle tuoda. Plus-puolelle sijoitetut indikaattorit kuvaavat positiivista vaikutusta ja miinus-puolelle sijoitetut kertovat tilanteen huononemisesta. Indikaattorin perässä suluissa oleva luku kertoo kuinka suureksi ryhmä arvioi vaikutuksen (1= pieni vaikutus, 5= merkittävä vaikutus). Plus-puolella ilmoitetut indikaattorit voidaan nähdä toimenpiteen toteuttamisen mukanaan tuomina positiivisina sivuvaikutuksina, miinus-puolella taas negatiivisina sivuvaikutuksina. Mikäli toimenpiteen toteuttamisen ei nähty vaikuttavan jonkin indikaattorin tilaan, sitä ei ole kaavioissa ilmoitettu. Jokaisen sektorin lopuksi on esitetty kaavio, joka havainnollistaa sektorin toimenpiteiden kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset. Ryhmät arvioivat myös toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja niihin liittyviä riskejä. Arvioinnin tulokset on esitetty otsikoiden Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit- alla. 6
7 3.2 Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne 1 Alueellisten uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksien huomiointi yleis- ja asemakaavoja laadittaessa 2 Mikroilmaston vaikutusten huomiointi yleis- ja asemakaavoja laadittaessa 3 Edulliset ja ekologiset asumisväljyystavoitteet (Tarkka suunnittelu ja yhteiskäyttötilojen lisääminen, tarvittava toiminnallisuus saavutetaan alhaisemmalla neliömäärällä, myös palveluissa) 4 Pyöräilyn pääväylien ja pyöräpysäköinnin kehittäminen 5 Autoilun rajoittaminen keskusta-alueella (esim. kävelykadut) 6 Energiatehokkaiden kulkutapojen yhteensovittaminen maankäytön suunnittelussa 7 Kevyen raideliikenteen rakentaminen 8 Kävely-ympäristön kehittäminen 9 Olemassa olevien rakenteiden maksimaalinen hyödyntäminen (esim. vesi- ja viemäriverkostot, katuverkosto.) 10 Maankäytön tiivistäminen. (Nykyistä suurempi osa uusista asunnoista rakennetaan keskustoihin, jolloin osa tai kaikki väestönkasvu tapahtuu paikoissa, joista on lyhyempi matka työpaikkoihin ja palveluihin ja paremmat joukkoliikenneyhteydet.) 11 Julkisen liikenteen yhteys- ja solmupisteiden kehittäminen 12 Kerrostaloasumisen kehittäminen houkuttelevammaksi (esim. äänieristys) 13 Kaupunkiympäristön monipuolisuuden kehittäminen (esim. luonto, kulttuuri, harrasteet. Tarve lähteä pois kaupungista mahdollisimman pieni) Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy maankäytön ja yhdyskuntarakenteen päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 7
8 3.2.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Seuraavissa kaavioissa on esitetty arviot kunkin merkittävän mutta kalliin maankäytön ja yhdyskuntarakenteen toimenpiteen kokonaisvaikutuksista erilaisiin indikaattoreihin nähden. Plus-puolelle on merkitty positiiviset vaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Maankäytön tiivistäminen 8
9 Autoilun rajoittaminen keskusta-alueella Kevyen raideliikenteen rakentaminen Julkisen liikenteen yhteys- ja solmupisteiden kehittäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 9
10 Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Julkisen liikenteen yhteys ja solmipisteet Kevyen raideliikenteen rakentaminen Autoilun rajoittaminen keskustaalueella Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X Maankäytön tiivistäminen 10
11 3.3 Liikenne ja logistiikka Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Liikenne ja logistiikka 1 Henkilöautokaluston uudistaminen ja huoltotoimenpiteet (esim. kunnan henkilöautokannan uudistaminen, leasing-ajoneuvojen valinta, autolämmityksen ohjaustapamuutokset) 2 Joukkoliikennekaluston uudistaminen (esim. kaupunkiliikenteen ajoneuvokaluston uusiminen, vaatimukset palveluntarjoajille, vähäkulutuksiset, kevytrakenteisen linja-autot) 3 Kaupunkilogistiikan kehittäminen (Kunnan yksiköiden tavaraliikenteen logistiikan tehostaminen ja logistiikkaratkaisujen uudelleensuunnittelu) 4 Autojen yhteiskäyttöpalvelu korvaamaan kunnan työntekijöiden oman auton käyttöä työmatkaliikkumiseen työaikana 5 Henkilökuljetusten ohjauskeskuksen perustaminen (Vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalveluiden vastaanotto, yhdistely, ohjaus ja välitys liikennöitsijälle) 6 Seudullisen liikkumisen koordinointi (Perustetaan koko seudun liikkumisen ohjausta palveleva keskus, johon keskitetään kaikki kestävään liikkumiseen liittyvä tietous ja palvelut) 7 Joukkoliikenteen edistäminen (esim. joukkoliikenteen tarjonnan ja hinnoittelun optimointi, palvelun laatutason parantaminen, matka-ajan lyhentäminen, erilaiset markkinointitoimenpiteet, lippuvalikoiman laajentaminen, liityntäpysäköinti) 8 Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen (esim. verkoston laajentaminen, pyöräpysäköinnin kehittäminen, reittien kunnossapito) 9 Pysäköinnin ohjaus (esim. paikkojen määrän vähentäminen, keskittäminen, paikkojen hinnoittelu ja aikarajoitukset, maksujärjestelmät) 10 Autoilun rajoittaminen (esim. ympäristövyöhykkeiden kehittäminen eli rajoitetaan vanhimpien ja saastuttavimpien ajoneuvojen liikennöintiä keskusta-alueella, jolloin samalla edistetään vähäpäästöisiä tekniikoita ja näiden ajoneuvojen kysyntää, ruuhkamaksut, tietullit, kävelykadut) 11 Taloudellisen ajotavan edistäminen (esim. kaupunkiliikenteen linja-auton kuljettajien ja kunnan työntekijöiden ajotapakoulutus, kaluston tekniikan tuntemuksen lisääminen, seudulla liikkuviin busseihin ja kaupungin työntekijöiden autoihin asennetut polttoaineenkulutuksen seurantalaitteet ) 12 Koulujen oppilaskuljetusten optimointi (esim. oppilaskuljetusten optimointi, oppilaskohtaisen kmrajan tiukentaminen oppilaskuljetuksen piiriin kuulumista koskien) 13 Liikenteen informaatio-ohjaus ja älykkyyden kehittäminen (esim. valoetuudet joukkoliikenteelle) 14 Maakaasun käytön lisääminen raskaassa liikenteessä 15 Biokaasun käyttäminen raskaassa liikenteessä 16 Joukkoliikenteen uudelleensuunnittelu harvaan asutuilla alueilla (esim. uudelleensuunnittelu, kutsuohjaus) 17 Liikenteen nopeusrajoitukset (Keskinopeuksien muuttaminen keskeisillä teillä koko vuodeksi tai osaksi vuotta) Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 11
12 3.3.2 Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Alla olevasta matriisista näkyy liikenteen ja logistiikan päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Liikenne ja logistiikka-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä yksitoista toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä analysoi näistä kolmen mielestään tärkeimmän toimenpiteen kokonaisvaikutukset. Seuraavissa kaavioissa esitetään työpajan toisen ryhmätyön tulokset. Kaavioissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteen toteuttamisen mukanaan tuomat positiiviset vaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). 12
13 Joukkoliikenteen edistäminen Autoilun rajoittaminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 13
14 Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Joukkoliikenteen edistäminen Autoilun rajoittaminen Liikenne ja logistiikka Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen 14
15 3.4 Jäte- ja vesihuolto Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Jäte- ja vesihuolto 1 Jätteiden putkikeräysjärjestelmät 2 Jätteen energiasisällön hyödyntäminen 3 Kaatopaikkakaasun talteenoton tehostaminen 4 Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen energiana 5 Orgaanisen aineksen kaatopaikkasijoituksen täyskielto 6 Vanhojen kaatopaikkojen peittäminen. (Käyttämätön kaatopaikka tai sen osa peitetään kompostointikerroksella, puupurulla tai muulla materiaalilla) 7 Mädättämön toiminnan optimointi jätevedenpuhdistamolla 8 Vedenottamon pumpun ja muiden pumppujen hyötysuhteen parantaminen (esim. jätevedenpumppaamot ja paineenkorotusasemat) 9 Ilmastuksen optimointi ja laitteiston parantaminen jätevedenpuhdistamolla 10 Kaasun käytön tehostaminen jätevedenpuhdistamolla 11 Moottoreiden (kuten sekoittajat) hyötysuhteen parantaminen jätevedenpuhdistamolla 12 Vuotovesien määrän vähentämisen viemäriverkostoissa 13 Lämmöntalteenotto puhdistetusta jätevedestä Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy jäte- ja vesihuollon päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 15
16 3.4.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Jäte- ja vesihuolto-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä neljä toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä näiden lisäksi myös yhden kategoriaan Merkittävä päästövähennyspotentiaali, pienet kustannukset, sijoitetun toimenpiteen. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). 16
17 Jätteen energiasisällön hyödyntäminen Vuotovesien vähentäminen Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 17
18 Ilmastuksen optimointi Mädättämön toiminnan tehostaminen 18
19 Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille jäte- ja vesihuollon toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Jäte- ja vesihuolto Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Jätteen energiasisällön hyödyntäminen Vuotovesien vähentäminen Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Ilmastuksen optimointi Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X X X Mädättämön toiminnan tehostaminen Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 19
20 3.5 Rakennusten energiankulutus Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Rakennusten energiankulutus 1 Energiatehokkaat julkiset hankinnat (esim. kone- ja laitteistokannan uudistaminen) 2 Kunnan toimitilojen tehokas ja oikea käyttö (esim. asumisterveys ohjeen mukaiset lämpötilat, huoltotoiminnan uudelleenorganisointi, laajennettu valvomopalvelu) 3 Energiatehokkaan teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeet 4 Rakennuskannan lämpökamerakuvaus sekä tarvittavat säätötoimenpiteet 5 Lämmön ominaiskulutuksen vähentäminen rakennusmääräyksillä uudisrakennuksissa ja vanhassa rakennuskannassa 6 Matalaenergiatasoinen peruskorjaus kunnan omissa rakennuksissa 7 Alueellisten uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksien ja mikroilmaston vaikutusten huomiointi uudis- ja korjausrakentamisessa 8 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kunnan rakennuksissa (esim. lämmön talteenotto, hyötysuhteen parantaminen /säätöjen tarkistus) 9 Ilmavaihdon optimointi (esim. ilmanvaihtokoneiden automaation parantaminen, käyntiaikamuutokset, taajuusmuuttajien käyttö, laitteiston huolto ja puhdistus) 10 Tekojääradan vedenkäsittelyjärjestelmän parantaminen ja jään paksuuden optimointi 11 Patteriverkoston tasapainotus kunnan omissa rakennuksissa 12 ATK-laitteiden säädöt kunnan toimitiloissa (esim. tietokoneiden energiansäästötilojen käyttöönotto, laitteiden sammuttaminen kun niitä ei käytetä, toimistoissa, kouluissa ym.) 13 Ikkunoiden/ ovien/puitteiden tiivistäminen kunnan rakennuksissa 14 Sisälämpötilojen optimointi kunnan kiinteistöissä (Esim. sisälämpötilojen alentaminen tasolle 21 C, yöaikainen lämpötilan pudotus) 15 Öljylämmityksen korvaus muulla lämmityksellä kunnan kiinteistöissä 16 Sähkölämmityksen korvaus kunnan rakennuksissa 17 Reaaliaikainen sähkön kulutuksen seuranta kunnan kiinteistöissä 18 Liikennevalo-opastinten ja lamppujen korvaaminen led-tekniikalla 19 Sisävalaistuksen optimointi kunnan rakennuksissa (esim. ohjausmuutos, liiketunnistimet, lamppujen korvaaminen led-tekniikalla) 20 Ulkovalaistuksen optimointi (esim. hämäräkytkin, kellokytkin, lamppujen korvaaminen led-tekniikalla, katuvalaistuksen sammuttaminen asuinalueilla) 21 Vedensäästötoimet kunnan rakennuksissa ja vuokrataloissa (esim. vedensäästölaitteiden asentaminen vesikalusteisiin, huoneistokohtaiset vesimittarit, virtaamien rajoitus, lämpimän käyttöveden lämpötilan alentaminen, hanojen uusiminen, paineenalennusventtiilin asentaminen) 22 Kunnan kiinteistöveron porrastus energiatehokkuuden mukaan Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Seuraavasta matriisista näkyy rakennusten energiankulutuksen päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. 20
21 3.5.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Rakennusten energiankulutus-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä yhdeksän toimenpidettä. Ryhmätyöhön 2 varatun ajan puitteissa ryhmä arvioi näistä viiden kokonaisvaikutukset. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 21
22 Matalaenergiatason peruskorjaus kunnan omissa kiinteistöissä Energiatehokkaat julkiset hankinnat 22
23 Energiatehokkaan teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeet Alueellisten uusiutuvan energian mahdollisuuksien ja mikroilmaston huomiointi uudis- ja korjausrakentamisessa Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 23
24 Sisävalaistuksen optimointi Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. 24
25 3.5.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Rakennusten energiankulutus Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Alueellisten uusituvan energian mahdollisuuksien ja mikroilmaston huomiointi Matalaenergiatason peruskorjaus kunnan kiinteistöissä Energiatehokkaat julkiset hankinnat Energiatehokkaan teknologian pilotointi Sisävalaistuksen ja optimointi demostraatiohankkeet Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X X X Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 25
26 3.6 Koulutus ja neuvonta Lista ryhmässä käsitellyistä toimenpiteistä Koulutus ja neuvonta 1 Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta (esim. energiatehokkuusneuvontapalvelu, kotitalouksille suunnatut energiankulutuksen katselmoinnit, kilpailut) 2 Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle uudis- ja korjauskohteissa (esim. tontin hinta, taloudellinen tuki lämmitysjärjestelmän muutoksille) 3 Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokra-asuntoihin (esim. energian ja veden kulutusmittareiden asentaminen vuokrataloihin, energiankäytön koulutus ja tiedotus kaupungin asuntokannan asukkaille) 4 Ekotukitoiminnan käyttöönotto kunnassa 5 Yritysten energiatehokkuusneuvonta (Ekotukitoiminnan levittäminen yrityksiin) 6 Energiatehokkuuden integrointi opetukseen (esim. energiansäästö kouluissa, energiakilpailut) 7 Kouluruokailun ilmastopäästöjen vähentäminen (esim. kampanjat ja kilpailut) 8 Seudullisen liikkumisen koordinointi (Perustetaan koko seudun liikkumisen ohjausta palveleva keskus, johon keskitetään kaikki kestävään liikkumiseen liittyvä tietous ja palvelut) 9 Joukkoliikenteen edistäminen (esim. joukkoliikenteen tarjonnan ja hinnoittelun optimointi, palvelun laatutason parantaminen, matka-ajan lyhentäminen, lippuvalikoiman laajentaminen, liityntäpysäköinnin kehittäminen ja erilaiset markkinointitoimenpiteet kuten työsuhdematkalipun markkinointi yrityksille) 10 Kuntalaisille suunnatut kampanjat pyöräilyn ja kävelyn edistämiseksi 11 Pyöräilyä, kävelyä ja joukkoliikennettä edistävät toimenpiteet kouluissa (esim. kampanjat, ohjataan vanhempia olemaan kyyditsemättä lapsia kouluun, kävelevä koulubussi) 12 Pysäköinnin ohjaus kunnassa (esim. paikkojen määrän vähentäminen, keskittäminen, paikkojen hinnoittelu ja aikarajoitukset, maksujärjestelmät) 13 Kuntalaisille suunnatun autojen yhteiskäyttöpalvelun edistäminen 14 Kunnan työntekijöiden pysäköintiedun muuttaminen maksulliseksi 15 Etätyön mahdollistaminen kunnan työntekijöille 16 Lähityöpisteiden kehittäminen kuntalaisille (Lähellä kotia sijaitseva organisaatioiden yhteinen työtila, jossa työntekijät voivat työskennellä muutamana päivänä viikossa) 17 Kunnan työntekijöiden joukkoliikenteen työsuhdematkalippu (25 % kuukausimaksusta) 18 Videoneuvottelut kuntaan vähentämään kotimaan ja ulkomaan virkamatkoja 19 Taloyhtiöiden ekotukitoiminta Tehokas vai tehoton, arvokas vai edullinen? Alla olevasta matriisista näkyy koulutus ja neuvonta-ryhmän päästövähennystoimenpiteiden jakautuminen kustannusten ja päästövähennyspotentiaalin mukaan neljään kategoriaan. 26
27 3.6.3 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Koulutus ja neuvonta-ryhmä arvioi Merkittävä päästövähennyspotentiaali, merkittävät kustannukset - kategoriaan kuuluvaksi yhteensä neljä toimenpidettä. Kokonaisvaikutusten arvioinnin tulokset on esitetty seuraavissa taulukoissa. Taulukoissa plus-puolelle on merkitty toimenpiteiden toteutuksen mukanaan tuomat positiiviset sivuvaikutukset ja miinus-puolelle negatiiviset. Suluissa oleva luku indikaattorin perässä kuvaa vaikutuksen suuruutta (5=suurin mahdollinen positiivinen vaikutus, -5 = suurin mahdollinen negatiivinen vaikutus). Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 27
28 Rakentamisen ja asumisen energianeuvonta Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokraasuntoihin 28
29 Joukkoliikenteen edistäminen Seuraava kaavio kokoaa vaikutusten arvioinnissa edellä esitetyille toimenpiteille annetut positiiviset ja negatiiviset arvot. Positiivisten sivuvaikutusten kokonaisarvo näkyy kaaviossa sinisellä ja negatiivisten harmaalla tehostevärillä. Kuntien parhaat päästövähennystoimenpiteet 29
30 3.6.4 Toimenpiteiden toteutusvalmius ja riskit Osana vaikutusten arviointia ryhmä arvioi myös edellä esitettyjen toimenpiteiden toteutusvalmiutta ja riskejä seitsemän väittämän avulla. Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon. X-merkintä tarkoittaa että väittämä on tosi. Koulutus ja neuvonta Toimenpiteiden toteuttamisvalmius ja riskit Rakentamis en ja asumisen energianeuv onta Taloudellinen tuki energiaviisaalle rakentamiselle Vihreät vuokrasopimukset kaupungin vuokraasuntoihin Edellyttää merkittävää alkuinvestointia X X X Tarvittava teknologia toimenpiteen toteuttamiseksi on käyttövalmis X X X X Toimenpide on mahdollista toteuttaa kaikissa/suurimmassa osassa kuntia X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa varmoja päästövähennyksiä X X X X Toimenpiteen toteuttaminen tuottaa mitattavia päästövähennyksiä X X X X Toimenpide tuottaa päästövähenemiä useamman vuoden ajan X X X X Toimenpidettä ei tarvitse toteuttaa uudelleen 1-5 vuoden aikana X X X Joukkoliikenteen edistäminen 30
Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys. Emilia Paavilainen 8.11.2012
Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi esiselvitys Emilia Paavilainen 8.11.2012 Sisällys Esiselvityksen tavoitteet Selvitys kuntien päästövähennystoimenpiteistä ja kustannuksista
LisätiedotKuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä
Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN
LisätiedotKunnat ja kaupungit toimivat
Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna
LisätiedotHelsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska
Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotSäästöä vai ajan haaskausta?
Säästöä vai ajan haaskausta? ilmastotyön merkitys kunnan toiminnassa Seinäjoen seudun ilmastostrategia hankkeen loppuseminaari Seinäjoki 21.2.2013 Lotta Mattsson, Kuntaliitto Ilmastonmuutos ja talous sopivat
LisätiedotMAL Tieliikenneseminaari Sini Puntanen
MAL 2019 Tieliikenneseminaari 20.3.2019 Sini Puntanen Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu on kehittynyt vaiheittain Joukkoliikenteen merkitys suunnittelussa kasvanut 35% 30% 23% 35% Ratahankkeet
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät 20.-21.8.2019 16.8.2019 1 Liikenteen kansalliset ilmastotavoitteet Suomen tulee
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotIlmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista
LisätiedotHelsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset
Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi
Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia
LisätiedotAnalyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet
Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,
LisätiedotSähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotToimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä
Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä 24.5.2017 Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vaatii lisätoimia LUONNOS
LisätiedotJOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET RISKIENHALLINTAPÄIVÄ
JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET RISKIENHALLINTAPÄIVÄ Timo Korhonen I Tilakeskuksen johtaja I 5.6.2019 VETOVOIMA Asukasluku ja rakentaminen kasvu uralla: 2018 yli 1 000 uutta asuntoa 2010 luvulla väestönkasvu
LisätiedotLIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA
Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA Päästötön liikenne 2045? Eduskunta, 21.9.2018 Liikenteen CO 2 -päästöt 12,5 Mt (+ ulkomaan liikenne 8,6 Mt) Ulkomaan tiekuljetukset:
LisätiedotMIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA
TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI
LisätiedotHiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus
Hiilineutraali Vantaa 2030 Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus miia.berger@vantaa.fi Tavoite Vantaan kaupunki on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vantaan tulee vähentää
LisätiedotTulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät
Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen
LisätiedotSIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus
SIIRTYMINEN KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Aluerakentamisen näkökulma- Alueellinen ekotehokkuus 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen Sitra 23.11.2009 Aluerakentamispäällikkö Kyösti Oasmaa 1 Aluerakentamisen näkökulma
LisätiedotLiikenteen tavoitteet
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Jari Viinanen
Hiilineutraali Helsinki 2035 Jari Viinanen OHJELMA 18.1.2018 8:30 Kahvia 9:00 Esitelmät, taustaa Hiilineutraali Helsinki 2035 toimenpideohjelma (Jari Viinanen, Kymp/Ympa) Päästölaskenta; BAU ja kuinka
LisätiedotIlmastoviisas asuminen. Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto
Ilmastoviisas asuminen Miliza Ryöti, HSY:n Seutu- ja ympäristötieto 30.11.2017 Tavoite: Hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä Uuden rakentaminen ja vanhan korjaaminen Asuminen ja asukkaan valinnat Yhdyskuntarakenne
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotLiikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa
Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella
LisätiedotLiityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin
Liityntäpysäköinnin vaikutuksia liikenteen hiilidioksidipäästöihin 5.6.2017 1 MAL 2019 suunnitelma Päästövähennystavoite on keskeinen lähtökohta MAL 2019 -työlle. Euroopan komissio on asettanut Suomelle
LisätiedotRaportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011
Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden
LisätiedotCASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010
CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa
LisätiedotJOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ
JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA JOENSUUTA 2025 Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 4.2.2019 PÄÄMÄÄRÄ Hiilineutraali Joensuu vuoteen 2025 mennessä Yhdessä tehden vähennämme päästöjämme -60
LisätiedotLiikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030
Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotJOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI
JOENSUUN KESTÄVÄN KASVUN AVAIMET HYVÄN ELÄMÄN ELEMENTIT JOENSUUSSA -SEMINAARI Kari Karjalainen I Kaupunginjohtaja I 12.2.2019 VETOVOIMA TILANNEKUVA Asukasluku ja rakentaminen kasvu-uralla: 2018: Yli 1000
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA Sara Lukkarinen, Motiva Oy AIHEET Tausta Markkinatutkimuksen tuloksia Kärkiviestit Tulosten hyödyntäminen TYÖPAJAOSUUTTA AJATELLEN: Kiinnostavimmat
LisätiedotRESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA
luonnos RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA Leena Maidell-Münster KOLME PÄÄTAVOITETTA 22.3.2018 2 HIILINEUTRAALI VANTAA 2030 Muutos -80 % vuodesta 1990 Jäljelle jäävien päästöjen kompensointi 13.2.2018 3 1000
LisätiedotSkenaariotyö -työpajat 9. &
Skenaariotyö -työpajat 9. & 10.11.2016 Jari Viinanen 1 7.11.2016 Jari Viinanen Helsingin ilmastotyöryhmä Kj 10.2.2016 Valmistella selvitys kaupunginhallitukselle Pariisin ilmastokokouksen vaikutuksista.
LisätiedotAutojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta
Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Kotimaan liikenteen ennakoitu päästökehitys ja tavoite vuoteen 2030 2 Liikenteen tavoitteet/keinot
LisätiedotHiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
LisätiedotKOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen
KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella
LisätiedotRoihuvuori seuran energia ilta
Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet
LisätiedotMikä on julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämö?
Mikä on julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämö? Kiihdyttämö tunnistaa julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalousmahdollisuudet Asiantuntijaryhmä sparraa hankinnan valmistelua
LisätiedotILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011
ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous
LisätiedotIlmastonmuutoksen hillitseminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä
LisätiedotKokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke
Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto 5.11.2009 HLJ 2011 -suunnitelma Laadintaprosessi ja aikataulu Syyskuu 2009 HLJ 2011:n puiteohjelma, YTV:n hallitus 13.6.2008 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat
LisätiedotHallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp
HE laeiksi * biopolttoöljyn käytön edistämisestä * biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä * biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 :n muuttamisesta
LisätiedotMitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari
Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotLahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus
Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen
LisätiedotENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT
CASE: HSY Viikinmäki BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 1 HSY tähtää energiaomavaraisuuteen Energiatehokas toiminta on yksi HSY:n strategian selkeä tavoite.
LisätiedotKuntien 9. Ilmastokonferenssi
Kuntien 9. Ilmastokonferenssi Vihreä Rahoitus / Juha-Pekka Ketola 1 Vihreän rahoitussalkun kehitys 35 % 2 % Julkinen liikenne 3 % Kestävä rakentaminen 860 MEUR [VALUE] 60 % Vedenpuhdistus ja jätevesien
LisätiedotAKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo
AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt
LisätiedotLiikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Liikenteen energiankulutus ja khk-päästöt Tieliikenteen energiankulutus 1990-2017 Liikenteen khk-päästöt 1990-2017
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotNäkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen. Sini Puntanen, HSL
Näkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen Sini Puntanen, HSL 1.11.2018 Nuoret: hyvä joukkoliikenne vähentää auton omistamisen tarvetta 15-29-vuotiaat: Jos asuinalueellani on tulevaisuudessa hyvät joukkoliikennepalvelut,
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 EU:n päästövähennystavoitteet EU:n komissio antoi heinäkuussa 2016 ehdotuksensa eri EU-maiden
LisätiedotHyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki
Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle
LisätiedotTulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä
Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä Rata 2018 -seminaari, Anna Saarlo 23.1.2018 Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä 1. Mitä tavoittelemme? Tulevaisuuden asemanseutu 2. Miksi? Yhteinen
LisätiedotJoukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely
Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotEnergiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja
Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan
LisätiedotHIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019
HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019 TYÖPAJAT Yhteensä 3 työpajaa eri sektoreille: 7.3.2019 Teollisuus, pienteollisuus, työkoneet ja energia (Kouvola) Osallistujia 29, lisäksi Kymenlaakson
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuustoimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotKuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013
Kuntien ja valtion ilmastokumppanuus ilmastopäästöjen vähentämiseksi Maija Hakanen Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 12.3.2013 Mikä ilmastokumppanuus? Kuntien ja valtion välinen ilmastonmuutoksen hillintään
LisätiedotPro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki
Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011
LisätiedotLiikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla
Liikennejärjestelmän tehokkaimmat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Helsingin seudulla Tiivistelmä Helsingin seudulla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 1,87 miljoonaa tonnia vuonna
LisätiedotEnergiaremontti-ilta
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko
LisätiedotSäästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa. Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017
Säästöjen kannalta parhaat energiatehokkuus toimenpiteet kunnissa Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen -hanke 2017 SISÄLTÖ 1. Kuntien säästöt 2008-2015 (energiatehokkuussopimukset) 2.
LisätiedotHyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä
Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA
LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten
LisätiedotLiikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin
LisätiedotKOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä
ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään
LisätiedotMiten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?
Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotKuljetusalan energiatehokkuussopimukset
Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus
LisätiedotToteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti
Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus
LisätiedotÄlykäs kiinteistö on energiatehokas
Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut
LisätiedotViisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja
LisätiedotLiikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa
Liikennejärjestelmän ja seudullisen suunnittelun keinot ilmastotavoitteita vauhdittamassa KAUPUNKISUUNNITTELULLA PAREMPAA ILMANLAATUA JA ILMASTOA, HSY 18.1.2018 Osaston johtaja Sini Puntanen, HSL Helsingin
Lisätiedot3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010
3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen
LisätiedotMitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen
Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta
Lisätiedot