Sisällysluettelo NUMERO 2/ XVIII Pohjoismainen kurkku- ja suusyöpäkongressi ISSN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo NUMERO 2/ 2008. 8 XVIII Pohjoismainen kurkku- ja suusyöpäkongressi ISSN 0786-3268"

Transkriptio

1 2 2008

2 NUMERO 2/ 2008 ISSN Sisällysluettelo Kurkku- ja suusyöpään sairastuneiden tiedotuslehti Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry on kurkku- ja suusyöpäpotilaiden yhdistys. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä www-sivuillamme tai tilaamalla toimistostamme liittymiskaavakkeen ja maksamalla jäsenmaksun 17 YHDISTYKSEN YHTEYSTIEDOT Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry Kolmas linja 29, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Internet : Sähköpostiosoite: Lahjoitukset: : Sampo VASTAAVA TOIMITTAJA Marja Koskelainen TOIMITUSSIHTEERI Leea Inkinen OSASTOJEN KIRJEENVAIHTAJAT Marjatta Federley, Helsinki Anita Niemi, Kuusankoski Veikko Salo, Tampere Kauko Hintsala, Oulu Simo Rikkilä, Saimaa Tuomo Mikkonen, Lahti Antti Lehtonen, Seinäjoki TAITTO Tele 2000 Oy, Lili Viljakainen PAINO Hannun Tasapaino Oy ILMOITUSHANKINTA Tele 2000 Oy puh. (09) fax. (09) KANSIKUVA: Seija ja Kaarlo Vuolle 8 XVIII Pohjoismainen kurkku- ja suusyöpäkongressi Puheenjohtajalta XVIII Pohjoismainen kurkku- ja suusyöpäkongressi...3 Asiantuntijaosio - Kurkku- ja suusyövän kuvaileva epidemiologia Pohjoismaissa Pään- ja kaulan alueen syöpä -Kliinisiä näkökohtia Jäsentutkimus Uusia hoitomuotoja...8 XVIII Pohjoismainen kurkku- ja suusyöpäkongressi Tampereella...10 Matkaraportti...12 Jäsenasioita...13 Palkittuja...13 Poimintoja...15 Kurssikuulumisia - Oi Kyyrönkaita...16 Elettyä elämää - Kyyrönkaidan vapaa mies Henkireikä 5 vuotta...21 Anja Ojala in memoriam...22 Mauri Saarivirta in memoriam...23 Osastojen kuulumisia - Päivä kirpputorilla Pohjois-Suomessa kevätkauden päätös Osastojen kalenterit - Kymenlaakso, Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Suomi, Päijät-Häme Saimaa, Tampere Turku, Uusimaa

3 Puheenjohtajalta XVIII POHJOISMAINEN KURKKU- JA SUUSYÖPÄKONGRESSI TAMPEREELLA. Tämän vuoden päätapahtuma yhdistyksen toiminnassa oli kyseinen kongressi. Kongressi on vaatinut paljon etukäteissuunnittelua ja varauksia monien eri toimintojen alueilta. Jo yli kaksi vuotta sitten perustettiin toimikunta valmistelemaan ja suunnittelemaan Suomen isännöimää kongressia. Kolmen kaupungin (Helsinki, Turku ja Tampere) kesken päätettiin jo alkuvaiheessa, että kongressipaikka tulee olemaan Tampere. Ja hyvä niin, kongressihotelli Rosendahl oli erittäin oiva ja toimiva paikka tilaisuuden järjestämiseen. Lopullinen suunnittelu ja luennoitsijoiden valinta jäi pienelle työryhmälle, johon kuuluivat Markku Nurmela ja Marja Koskelainen omasta yhdistyksestä, pääsihteeri Harri Vertio Suomen Syöpäyhdistyksestä, professori Antti Mäkitie HUS:sta sekä toiminnanjohtaja Leena Rosenberg Suomen Syöpäpotilaat ry:stä. Itse kongressissa oli hauska tavata jo muutamia tutuiksi tulleita ystäviä muista pohjoismaista. Vieraat saapuivat jo edellisenä iltana, koska lentojen aikataulu oli sellainen. Ruotsin edustajat jatkoivat vielä sunnuntaihin asti tutustuen Tampereen kaupunkiin paremmin. Kongressin anti oli erittäin tasokas ja luennoitsijat maan huippuluokkaa. Kielivaikeudet haittasivat meitä suomalaisia, koska pääosin kongressikieli oli ruotsi. Kuitenkin oli helpotus, että oli edes abstrakti, niin oli suurin piirtein perillä, mistä puhutaan. Osa luennoitsijoista tiivisti asiat myös suomenkielelle, mikä helpotti montaa kuulijaa. Tampereen kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi apulaispormestari Riitta Ollila, ja olimme myös hänen vastaanotollaan Tampereen Raatihuoneella. Saimme nauttia talon antimista ja tutustua kauniiseen raatihuoneeseen sekä katsella siellä olevaa suomalaista taidetta. Pohjoismaisesta yhteistyöstä puhuttiin lyhyessä kokouksessa, missä olikin kova vääntö seuraavasta kongressin järjestäjämaasta. Asiasta saatiin hierottua sellainen ratkaisu, että Islanti tutkii mahdollisuutensa ja antaa vastauksen noin kuuden kuukauden kulutta. Jos Islanti ei pysty järjestämään kongressia, vetovastuun ottaa Norja. Odotellaan Islannin ilmoitusta. Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli arvokas ja hieno. Kaikki onnistui ja meni niin kuin oli suunniteltu, joten tässä samalla Suomen kurkku- ja suusyöpäyhdistys KIITTÄÄ KAIKKIA VALMISTELUUN OSALLIS- TUNEITA. LUENNOITSIJOITA, TEEMOJEN PU- HEENJOHTAJIA, KONGRESSIIN OSALLISTU- NEITA SEKÄ KAIKKIA YHTEISTYÖSSÄ OLLEITA KUMPPANEITA. Ossi Haajanen puheenjohtaja ( alkaen) Aineiston seuraavaan lehteen tulee olla toimituksessa mennessä 3

4 Asiantuntijaosio XVIII Pohjoismaisen kurkku- ja suusyöpäkongressin luentojen tiivistelmät julkaistaan Uusi Ääni lehden tässä ja seuraavissa numeroissa KURKKU- JA SUUSYÖVÄN KUVAILEVA EPIDEMIOLOGIA POHJOISMAISSA Risto Sankila, ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Tupakointi ja alkoholinkäyttö ovat tärkeimmät suu- ja kurkkusyövän riskitekijät. Siksi eri aikakausien trendit sekä erot eri maiden ja naisten ja miesten välillä kuvaavat tupakointi- ja juomatapoja. Tässä annan muutaman esimerkin NORDCANIN tietokannasta. Luennollani näytän lisää yksityiskohtia sekä uusia tuloksia elossaololuvuista. Uusien syöpätapausten määrä kaikissa pohjoismaissa, vuosi 2003 Miehet Naiset Huuli Suu Kurkunpää Nielu Kieli Referens: Gerda Engholm, Jacques Ferlay, Niels Christensen, Freddie Bray, Åsa Klint, Elínborg Ólafsdóttir, Eero Pukkala and Hans H. Storm (2008). NORDCAN: Cancer Incidence, Mortality and Prevalence in the Nordic Countries, Version 3.2. Association of Nordic Cancer Registries. Danish Cancer Society. (http://www.ancr.nu). 4

5 5

6 Asiantuntijaosio PÄÄN- JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄ KLIINISIÄ NÄKÖKOHTIA Reidar Grénman, Professori, ylilääkäri, Turun yliopisto/ TYKS, Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Suun, nielun ja kurkunpään syövän tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Varsinkin suunielun alueella ihmisen papillomaviruksen (HPV) tyyppi 16 ja nenänielusyövässä Epstein-Barr viruksen (EB) merkitys on suuri. Maailmanlaajuisesti arvioidaan uusia pään ja kaulan alueen syöpätapauksia diagnosoitavan noin ja vuosittain arvioidaan n potilaan menehtyvän tautiinsa. Pään ja kaulan alueen syövän esiintyvyydessä on maailmanlaajuisesti suuria eroja, jotka selittyvät pääasiassa elintavoilla: Korkean riskin alueita ovat osa Aasiaa, Afrikkaa, Etelä-Amerikkaa, mutta myös Itä- ja Etelä-Eurooppaa. Onneksi pohjoismaat kuuluvat matalan esiintyvyyden alueisiin. Esimerkiksi Suomessa miesten tupakointi on vähentynyt viimeisen 50 vuoden aikana merkittävästi ja pääsääntöisesti sen seurauksena on kurkunpään syövän esiintyvyys vähentynyt noin 7:stä lähes 2:een/ henkilövuotta. Myös huulisyövän esiintyvyys on miehillä merkittävästi vähentynyt. Suun ja nielun syövän esiintyvyys on molemmilla sukupuolilla hieman lisääntynyt. Kaikissa pohjoismaissa väestön keski-ikä on viime vuosikymmeninä melko nopeasti noussut, mikä on johtanut uusien tautitapausten lisääntymiseen molemmilla sukupuolilla. Suun, nielun ja kurkunpään syöpää voidaan hoitaa leikkaamalla, sädehoidolla, kemosädehoidolla tai näiden yhdistelmällä. Hoitomuodon valinta perustuu taudin sijaintiin, levinneisyyteen ja potilaan yleiskuntoon. Varhaisen vaiheen tautia pyritään hoitamaan yhdellä hoitomenetelmällä, mikä merkittävästi vähentää potilaan pysyviä haittavaikutuksia. Näin ollen taudin varhainen löytäminen on sekä ennusteen että kuntoutuksen kannalta keskeisen tärkeää. Olemme keränneet Suomesta tiedot v hoidetuista 235 kielisyöpäpotilaasta. 64 % näistä oli todettu varhaisessa vaiheessa. Leikkaushoito oli pääasiallinen hoitomuoto. Koko aineistoissa tautispesifinen elossaoloennuste oli 74 % 3 vuoden ja 64% 5 vuoden seurannassa. Vastaavat luvut stage 1 stage 3 potilailla oli yli 70 %. HPV-virusta esiintyy yleisimmin suunielun syövissä. Nämä syöpämuodot ovat sytostaatti- ja sädeherkempiä kuin muut kasvaimet. Vuosina hoidettiin Suomessa 168 suusyöpäpotilasta. Kolme- ja viisivuotis tautispesifiset elossaololuvut olivat 72 % ja 67 %. Kurkunpäänsyöpäpotilaiden ennuste on ollut perinteisesti parempi kuin edellä mainittujen ryhmien. Tämä pitää edelleen paikkansa, mutta ero on kaventunut aiemmasta. Uudenaikaiset hoitomenetelmät ovat vähentäneet hoitojen aiheuttamia pitkän aikavälin haittavaikutuksia. Nykyaikaiset rekonstruktiomenetelmät ovat parantaneet sekä toiminnallisia ja kosmeettisia tuloksia että kuntoutuksen edellytyksiä. 6

7 JÄSENTUTKIMUS www-sivuilla Arvoisa Suomen kurkku- ja suusyöpäyhdistyksen jäsen, Suomen kurkku- ja suusyöpäyhdistys haluaa jatkuvasti kehittää toimintojaan voidakseen entistä paremmin ottaa huomioon jäseniensä tarpeet ja toiveet. Innolink Research Oy toteuttaa Suomen kurkku- ja suusyöpäyhdistyksen jäsentutkimuksen. Nyt Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toiminnan kehittämiseen kertomalla oma mielipiteesi yhdistyksen palveluista ja jäsenyydestä. Pyydämme, että vastaat lyhyeen kyselyyn Internetsivuillamme osoitteessa Vastausaikaa on saakka. Halutessasi lisätietoja tutkimuksesta tai lomakkeen täyttämisestä, voit ottaa yhteyttä Innolink Research Oy:n tutkimuskoordinaattoriin Päivi Petäseen: tai Kiitos jo etukäteen antamastasi palautteesta! 7

8 Asiantuntijaosio UUSIA HOITOMUOTOJA I Lennart Löfgren ja Antti Mäkitie Pää- ja kaulaonkologian keskus, Örebron yliopistosairaala Fotodynaaminen terapia (Photodynamic therapy PDT) ja elektroporaatioterapia (elektrokemoterapia) ovat kaksi uutta hoitomuotoa, jotka tuovat suuria etuja monien kasvainten hoidossa. Kumpikin menetelmä on kuitenkin tarkoitettu yksittäisten kasvainten hoitoon, eikä systeemistä vaikutusta voida odottaa. Indikaatiot ovat jonkin verran päällekkäisiä, mutta kummallakin menetelmällä on omat etunsa. Fotodynaaminen hoito: Fotodynaamisen hoidon keksivät lääketieteen opiskelijat Saksassa vuonna 1900, mutta menetelmä oli suhteellisen tuntematon 1980-luvulle saakka, jolloin alettiin kehittää uusia lääkkeitä ja raporteissa oli myös pienten potilasryhmien tuloksia. Tänään menetelmään voidaan käyttää useaa, tehokasta lääkeainetta. Kaikille fotodynaamisille hoidoille yhteistä on, että kasvainta hoidetaan ensin (valolle herkistävällä) lääkeaineella, josta on olemassa omansa jokaista lääkettä varten, ja jonka jälkeen odotetaan tietty aika. Odotusaika vaihtelee tunneista päiviin, ja sen jälkeen kasvain ja sitä ympäröivä kudos altistetaan valolle ko. lääkkeelle spesifillä taajuudella (lähes aika punainen valo, joka läpäisee syvälle kudokseen, noin 1 cm:n syvyyteen). Käytännössä täytyy tehdä ero pinnallisten ihokasvainten (1 mm syvien) ja suurempien, syvemmällä olevien, kasvainten hoidon välillä. Ihokasvaimia voidaan hoitaa voiteella, joka noin 3 tunnin kuluttua muuttuu kehossa muutenkin esiintyväksi aineeksi (protoporfyriinin IX PPIX), jota silloin on kehossa runsaammin ja joka voi siirtää lampusta saatavaa valoenergiaa kehossa normaalisti esiintyvään happeen. Tämä muuttuu silloin hetkeksi syöpäsoluja tappavaan, erittäin toksiseen muotoon (singlet-hapeksi). Koska syöpäsolut sisältävät enemmän PPIX:ää on vaikutus selektiivinen, ts. normaalia kudosta säästävä. Sen lisäksi myös soluja tukevat kudosrakenteet säästyvät. Hoidon tulos on erittäin hyvä 8

9 myös kosmeettisesti. Menetelmää käytetään nykyään kaikkialla Pohjoismaissa erityisesti ihotautiklinikoilla ja tulokset ovat hyviä. Tärkeämpi on kuitenkin mahdollisuus hoitaa suuria kasvaimia PDT:n avulla. Silloin lääke täytyy injektoida suonensisäisesti. Tässä on kuitenkin huonoja puolia, jotka ovat rajoittaneet PDT:n käyttöä tähän asti. Kun potilas on saanut PDT-lääkettä injektiona, hän on valolle yliherkkä usean viikon ajan. Siitä syystä useimpien kasvainten hoidossa käytetään mieluummin muita hoitomenetelmiä. On kuitenkin olemassa sellaisia kasvaimia, joiden hoidossa PDT-mentelmä on ylivoimaisesti paras. Esimerkkinä voidaan mainita kasvaimet pehmeässä kitalaessa. Tavallisimmin potilas saa sädehoitoa. Jos tämä hoito ei onnistu, ainoa mahdollisuus oli aikaisemmin poistaa kasvain ja sitä ympäröivä terve kudos kirurgisesti. Kitalaen rekonstruktioyritykset ovat lähes aina epäonnistuneet toiminnalliselta kannalta. Potilaalle jää elinikäinen vamma, ruoka tulee nenästä ulos ja puhe kuulostaa kehittymättömältä. PDT-hoidon jälkeen täysin normaalit toiminnot ovat mahdollisia. PDT:tä voidaan myös käyttää, jos sädehoito epäonnistuu sellaisilla herkillä alueilla, joissa ympäröivää tervettä kudosta on vaikea poistaa tarvittava määrä esimerkiksi korkealla nielussa, nenän takana, sijainneiden kasvainten uusiutuessa. PDT:tä voidaan myös käyttää hyvin tuloksin äänihuulisyövän hoidossa, sekä ensisijaisena hoitomuotona että uusiutuneen syövän hoidossa. Mutta suuret äänihuulisyöpäkasvaimet eivät yleensä sovi hoidettavaksi PDT:n avulla. PDT:tä voidaan lisäksi käyttää kaulalla olevan, suuremman alueen sterilisoimiseen kaulan imusolmukkeiden poiston jälkeen. PDT:n käytössä on kuitenkin monia rajoituksia. Tällä menetelmällä ei pitäisi hoitaa suurempiin verisuoniin kasvaneita kasvaimia, eivätkä luuhun kasvaneet kasvaimet yleensä sovellu tällä menetelmällä hoidettaviksi. Örebron yliopistosairaalassa on annettu yli 200 hoitoa vuoden 1987 jälkeen. Hoitotuloksia koostetaan parhaillaan. Elektroporaatiohoito (EPT) Elektrokemiallinen hoito perustuu siihen, että solut voidaan tehdä "läpäiseviksi", niin että soluihin muodostetaan "huokosia" altistamalla ne sähkökentille. Solubiologit ovat pitkään käyttäneet tätä tekniikkaa saadakseen geenejä ja muuta materiaalia solujen sisään. Solun huokoisuus palautuu, kun sähköisessä kentässä käytetään sopivia parametreja. Örebron yliopistosairaalassa on tehty kliininen tutkimus, jossa aktiivisena aineena käytettiin Bleomycin-nimistä solumyrkkyä. Bleomyciiniä laitettiin injektiona suoraan kasvaimiin ja niiden ympäristöön, ja sähkökenttä muodostettiin neulaelektrodien avulla, jotka asetettiin 1 cm:n etäisyydelle toisistaan heksagonaalin muotoon. Elektrodien jännite oli 1100 V ja sähkövirta noin 20 A. Kun pulssiaikana käytetään 100 millisekuntia, ei alueella tapahdu lämpenemistä. Normaalit solut ovat osoittaneet kestävänsä hoitoa paljon paremmin kuin kasvainsolut, mistä johtuu, että myös elektroporaatiohoito on selektiivinen toisin sanoen, kasvainsolut kuolevat ja terve kudos säästyy. Näin ollen kudosta menetetään tässä hoidossa paljon vähemmän kuin kirurgisessa toimenpiteessä. Myös hermot kestävät tämän hoidon hyvin. Örebron yliopistosairaalassa on hoidettu 20 potilasta, joilla oli kasvaimia pään ja kaulan alueella. Viidellätoista heistä oli kielikasvain. Nämä olivat kaikki primaarikasvaimia joiden luokitus oli T1 T2. Suurin kasvain oli kooltaan 4 x 4 x 3 cm (residiivi munuaissyövän etäpesäke) täyden sädehoitoannoksen jälkeen. Kaikkia kasvaimia seurattiin vähintään vuoden ajan (kielisyöpätapauksia kuukautta) hoidon jälkeen, niin että keskimääräinen seuranta-aika oli 17,5 kuukautta. Kenellekään potilaista ei ole tullut kasvaimia ja kaikilla vaikutus puheeseen ja syömiseen on hyvin vähäinen tai olematon. Toisessa, rinnakkaisesti tehdyssä tutkimuksessa hoidettiin 6 potilasta, joilla oli kasvaimia ihossa ja ihonalaiskudoksessa. Heistä viidellä ei ole esiintynyt kasvaimia, mutta yhdellä potilaista kuulokäytävän vieressä sijainnut syöpä uusiutui kahdesta EPT-hoidosta huolimatta. Arviomme mukaan syynä oli vaikeus injektoida tiukasti kiinni rustossa olevaan ihoon ja se ettei käytettävissä ollut kuvaa, josta alkuperäisen kasvaimen levinneisyys olisi käynyt ilmi. Kosmeettiset ja toiminnalliset tulokset olivat erityisen hyvät hoidettaessa silmäluomissa olleita kasvaimia ja tapauksessa, jossa hoidettiin poskessa, kasvohermon vieressä olleen kasvaimen residiiviä. Yhteenvetona voidaan todeta, että käytettävissä on tehokkaita, uusia menetelmiä, jotka säästävät tervettä kudosta ja ovat käyttökelpoisia myös silloin, kun perinteiset menetelmät eivät tuota tulosta. Sekä PDT:tä että EPT:tä voidaan kehittää edelleen ja kumpaakin menetelmää tullaan todennäköisesti käyttämään entistä laajemmin tulevaisuudessa. 9

10 XVIII Pohjoismainen kurkku- ja suusyöpäkongressi Tampereella Infotiski Rosendahl Apulaispormestari Riitta Ollila Erikoislääkäri Leif Bäck Erikoislääkäri Leena Kankaanranta Pääsihteeri Harri Vertio, Suomen Syöpäyhdistys Professori Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Kongressin osallistujia 10

11 Tanssia juhlaillallisella Professori Anna-Lisa Söderholm Ossi Haajanen ja Marja Koskelainen luovuttivat muistolautasen kiitoksena merkittävästä panoksesta kongressin onnistumisessa (vas.) Riki Sorsa, Antti Mäkitie, Harri Vertio, Ossi Haajanen, Marja Koskelainen Tampereen Raatihuone Puheenjohtajat vasemmalta Torbjörn Bull- Njaa, Norja, Baldur Jonasson, Islanti, Sören Selinder, Ruotsi, Anne-Lise Steen, Tanska 11

12 Matkaraportti UICC WORLD CANCER CONGRESS INTERNATIONAL UNION AGAINST CANCER , GENEVE Viestintäpäällikkö Satu Lipponen, Suomen Syöpäyhdistys ry UICC:n 20. maailmankongressi Genevessä pidettiin lentokentän läheisyydessä sijaitsevassa Palexpossa, joka on suuri messukeskus. UICC ilmoitti osallistujamääräksi 2 600, mutta tyhjien salien perusteella käytännössä paikalla ihmisiä oli vähemmän avajaisiltaa lukuun ottamatta. Osanottajaluetteloa ei jaettu, tosin osanottajia saattoi tarkastella suoraan verkosta eri hakujen kautta. Suomen Syöpäyhdistyksestä paikalla olivat pääsihteeri Harri Vertion lisäksi Marja-Liisa Kotisaari (Pirkanmaa), Anu Kytölä (SSY), Virve Laivisto (SSY), Maarit Leinonen (Syöpärekisteri), Satu Lipponen (SSY), Nea Malila (Syöpärekisteri), Päivikki Ruotsalainen (Saimaa), Ulf Sundstén (Vaasa), Marketta Tarvainen (Pohjois-Karjala), Hannu Tavio (Propo), Riitta Toivonen (Pirkanmaa) ja Leena Vasankari- Väyrynen (Sylva). Lisäksi paikalla oli suomalaisia tutkijoita eri yliopistoista. Kaikkiaan suomalaisia kongressissa oli 21. Yksi heistä oli Helsingin Sanomien toimittaja Päivi Repo, joka palkittiin kongressin päätöstilaisuudessa European School of Oncologyn (ESO) tunnustuksella hyvästä syöpään liittyvästä journalismista. Kongressia edelsi UICC:n yleiskokous. Pääsihteeri on UICC:n johtokunnassa (Board of Directors) ensimmäistä kauttaan Hänet valittiin UICC:N varainhoitajaksi (Treasurer). UICC:n puheenjohtaja vaihtui Genevessä. Sveitsiläisen Franco Cavallin seuraajaksi valittiin David Hill Australiasta. Kongressin ohjelma oli jaettu viiteen strategiseen alueeseen: syövän ehkäisy, tupakoinnin ehkäisy, syöpätutkimus ja hoidot, tukitoimet hoidossa sekä voimavarojen rakentaminen syöpätyöhön. Pääsihteeri Harri Vertio piti esityksen syöpärekistereiden käytöstä kansanterveystyössä. Nea Malila esitteli suolistosyövän seulontaohjelmaa. Leena Vasankari-Väyrysellä oli posteri Sylvan toiminnasta ja Maarit Leinosella HPV/kohdunkaulan syövän seulonnoista sekä CD-rom abstraktina julkaistiin Satu Lipposen ja Tuula Vainikaisen (LSSY) abstrakti tiedeviestinnän roolista syöpätyössä. UICC esitteli toimintaansa laajasti kongressissa. World Leaders Cancer Summit ja Maailman syöpäjulistus seurantaraportteineen olivat esillä. UICC oli myös järjestänyt syöpäaiheisen Reel Lives elokuvafestivaalin ja kilpailun. Elokuvat ja tietoiskut oli mahdollista nähdä Geneven keskustassa sijaitsevassa elokuvasalissa. Päätöspäivänä palkittiin kolme elokuvaa: sveitsiläinen Chrigu sai pääpalkinnon. Sen on kertomus 21-vuotiaasta miehestä, jonka tulevaisuuden suunnitelmat muuttuvat edenneen syövän takia. Muita palkittuja olivat Truth about cancer, jossa puoliso seuraa miehensä etenevää mesotelioomaa, The Art of Living, intialainen syöpäpotilas löytää lohdun kuvataiteesta sekä Hookah, israelilainen tietoisku vesipiipun syöpävaarallisuudesta. Syöpäyhdistyksen näyttelyosasto oli hyvällä sijainnilla. Osastolla oli kaksi teemaa: Coffin shop (fressis.fi) ja suolistosyövän seulonta. Osastolla kävi viiden kongressipäivän aikana tasaisesti kävijöitä. Kumpikin teema sai myönteistä palautetta. Syöpäkongressin lehdistöteema oli rakennettu päivien esiintyjien mukaan. Rekisteröityneitä toimittajia oli järjestäjien mukaan noin 70, mutta pressissä toimittaja oli paikalla yhtä aikaa korkeintaan kymmenkunta. Pressitila oli meluisa, jonka takia esim. radio- ja televisiohaastatteluiden tekeminen olisi ollut todella hankalaa. Kongressin tiedonjakelukanavana paremmin toimi päivittäin jaettu Daily News, jonka toimittamisesta vastasi UICC:n viestintäosasto. Eniten näkyvyyttä julkisuudessa sai kongressissa julkaistu maailmanlaajuinen mielipidetiedustelu syövästä. Siitä suomenkielinen lyhennelmä ilmestyy Syöpä-Cancer lehdessä 6/2008. Myös Syöpäjärjestöjen syksyllä uudistuvaan intraan on tarkoitus tuottaa tietoa kongressin pohjalta, eritoten neuvontahoitajien näkökulmasta. Syöpäkongressit pidetään kahden vuoden välein. Ensimmäisestä maailmankongressista vuonna 1933 Madridissa on kulunut jo 75 vuotta. Sen perusteella syntyi UICC kaksi vuotta myöhemmin. Seuraava syöpäjärjestöjen maailman kongressi on Beijingissä 2010 ja sitä seuraava Montrealissa Lisätietoja: 12

13 Jäsenasioita JÄSENMAKSU VUONNA 2009 Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistyksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa päätettiin, että jäsenmaksu vuonna 2009 on 20 sekä varsinaisilta että kannattajajäseniltä. KURSSIEN OMAVASTUU NOUSEE VUONNA 2009 Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistyksen hallitus on päättänyt korottaa yhdistyksen virkistys- ja sopeutumisvalmennuskursseille osallistuvien omavastuun 100 /henkilö. Ensi kertaa sopeutumisvalmennuskursseille osallistuvilta ei peritä omavastuuta. Palkittuja Yhdistyksen neuvottelupäivän iltajuhlassa palkittiin kultaisella jäsenansiomerkillä: Jaakko Mauno ja Martti Vartiainen Kuusankoskelta, Matti Penttinen Ilmajoelta, Arto Petäys Peräseinäjoelta, Timo Pietilä Teuvasta, Jukka Pekkanen Orivedeltä, Veikko Salo Valkeakoskelta, Pauli Koistinen Oulusta, Matti Roivainen Vaalasta. Yhdistyksen Standaari luovutettiin Kaarina Hujalalle Savitaipaleelta ja Anja Maunolle Kuusankoskelta. Palkituista paikalla olivat vasemmalta: Timo Pietilä, Jaakko Mauno, Jukka Pekkanen, Veikko Salo, Kaarina Hujala ja Anja Mauno. 13

14 Poimintoja Puhelimessa uskaltaa puhua syövästä Tiivistelmä: Syöpäjärjestöjen neuvontapuhelin antaa soittajille tietoa syövästä ja sen oireista. Puhelimeen soittavat eniten syöpäpotilaat ja heidän läheisensä. Sairaanhoitaja Taina Häkkinen kertoo, että nykyään myös miehet ottavat kiitettävästi yhteyttä. Joillekin soittajille on tärkeää, että neuvontaan voi soittaa nimettömänä, sillä intiimeistäkin asioista on helpompi kysyä puhelimitse kuin kasvotusten. Syöpään sairastuneet haluavat lisää tietoa diagnoosista ja hoidoista. Soittajia huolestuttaa usein myös puolison ja perheen selviytyminen. Yksi neuvontapuhelimen tarkoitus onkin tarjota tukea potilaille ja omaisille. Puhelimeen tulee vuosittain noin 3500 puhelua ja 1000 sähköpostia. Niihin vastaajat ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Heli Ronkainen, Maaseudun Tulevaisuus /www.m-brain.fi Syöpäjärjestöjen valtakunnallinen, maksuton neuvontapalvelu potilaille, heidän läheisilleen sekä kaikille syövästä henkilökohtaisesti huolestuneille. Neuvonnassa voi keskustella luottamuksellisesti syöpään liittyvistä kysymyksistä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa suomeksi tai ruotsiksi. 14

15 Poimintoja Uusi leuka omista soluista Suomessa on tehty ensimmäisenä maailmassa leikkaus, jossa puuttuva yläleuka korvattiin potilaan omista kantasoluista kasvatetulla luusiirteellä. Vastaaville mittatilaustyönä kasvatetuille varaosille uskotaan olevan monenlaista käyttöä erilaisten kudospuutosten, kuten korvan, nenän tai otsaluun korvaamisessa. Leikkaus tehtiin Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Kantasolut eristettiin potilaan rasvakudoksesta ja erilaistettiin luukudossoluiksi Tampereen yliopiston solu- ja kudosteknologiakeskuksessa Regeassa. Helsingin Sanomat Älä anna periksi Brittiläinen Paula Radcliffe oli henkisesti täysin alamaissa Maailman paras maratonjuoksija oli epäonnistunut Ateenan olympialaisissa samana vuonna. Kauan odotettu olympiakulta oli jäänyt haaveeksi. Tilalle oli tullut keskeytys ja lehdistön haukut. Kisojen jälkeen Radcliffe sai kirjeen 9-vuotiaalta leukemiaa sairastavalta pojalta. Teksti oli yksinkertainen: Älä anna periksi. Minäkään en anna. Sanoma antoi Radcliffelle suunnattomasti voimaa jatkaa sittenkin uraansa. Miten hän voisi antaa periksi, jos poikakaan ei siihen alistunut? Seuraavana vuonna Radcliffe otti Helsingin MM-kisoissa uransa ensimmäisen suurvoiton. Samanlaista periksiantamattomuutta tarvitaan monessa muussakin asiassa. Ote Arno Seiron artikkelista Äärimmäisen ponnistelun suurenmoinen vaikutus Helsingin Sanomat Tutkimus: Vääriä käsityksiä syöpää aiheuttavista aineista Tiivistelmä: Keskiviikkona 27.8.julkaistusta Kansainvälisen syöpäjärjestön UICC:n raportista käy ilmi, että sekä rikkaissa että köyhissä maissa asuvilla on väärät käsitykset siitä, mikä aiheuttaa syöpää. Ihmiset haluavat uskoa, että syöpää aiheuttavat asiat, joihin ei voi itse vaikuttaa kuten ilmansaasteet tai stressi. Esimerkiksi ylensyönnin ja alkoholin käytön ei sen sijaan uskota aiheuttavan syöpää. UICC toteaa, ettei stressi todellisuudessa aiheuta syöpää ja että ilmansaasteetkin vaikuttavat sen syntyyn vain vähän, ainakin alkoholiin verrattuna. Sen sijaan liikunnalla, terveellisellä ravinnolla, liiallisen alkoholin kulutuksen ja tupakoinnin välttämisellä voidaan ehkäistä syöpäsairauksia. Alkoholin merkitystä syövän aiheuttajana vähäteltiin erityisesti rikkaissa maissa. UICC:n rahoittamaan tutkimukseen perustuva raportti julkaistiin Genevessä pidettävän syöpäkongressin alkajaisiksi. Tutkimukseen haastateltiin lähes ihmistä 29 maassa. Helsingin Sanomat /www.m-brain.fi 15

16 Kurssikuulumisia Oi, Kyyrönkaita! Kun Hilkka-ystäväni kysyi keväällä, lähdenkö kumppanikseen Syöpäpotilaiden Lomat ry:n virkistysviikolle heinäkuun lopulla, ei tarvinnut kauan miettiä. Talvi 07/08, jota ei koskaan tullut ja erittäin vaihteleva alkukesä asettivat melkoiset odotukset viikolle Sateita oli saatu jo riittämiin. Maanantai valkeni poutaisena ja saimmekin kamppeet kuivina autoon ja potretin lähtöhetkestä Helsingin Herttoniemessä. Pääsimme 4-tietä Järvenpään tasalle, kun alkoi sataa ja vettä tuli koko kolmetuntisen matkan. Jaana ja Juha olivat Kyyrönkaidassa toivottamassa tervetulleiksi ja majoituimme Margitin opastuksella. Mökkiin oli mukava asettua, oli uutta: patjat, tyynyt, peitot ja uusien ikkunaverhojen valitsijalle lisäpisteitä. Tutustumistilaisuudessa huomattiin joukkomme olevan varsin suuri. Lähes 50 oli todennut olevansa virkistymisen tarpeessa. Joitakin tuttuja joukosta löytyi, mutta suurin osa oli meille uusia ja eikun tutustumaan. Kyllä heistäkin pian tuttuja tulee. Juha ja Jaana olivat taas keksineet kivan pienryhmäjaon, joka mursi ensi vierauden. Kohta innokas puheensorina ja palpatus täyttikin tilan. Kerroimme kukin lyhyesti kuvauksen itsestämme; kuka, mistä, miksi ja harrastus tai muu elämässämme vaikuttava tekijä. Oli kiva huomata, miten sujuvasti sulkeutuneiksi mainitut suomalaiset antoivat perustiedot itsestään, jokainen. Tietysti taustalla olevat vaikeat kokemukset yhdistävät. Sitten solahdettiin sujuvasti päiväohjelmiin, jotka J & J olivat ansiokkaasti punoneet. Oli liikuntaa, rentoja kisailuja ja lettukestit rannan grillikatoksessa (kiitos paistourakasta Sepolle, joka loi lähes 150 kappaletta pitsireunaisia). Saunat lämpenivät joka päivä, jopa kahdesti päivässä, niin sähkö- kuin puusaunakin ja niissä käytiin ahkerasti, samoin uimassa. Päivä oli mukava aloittaa uinnilla. Hilkka oli altaalla jopa ennen aamukuutta. Minä vitkastelin melkein seitsemään ja painelin sitten rantaan. Märät jalanjäljet laiturilla osoittivat muitakin aamu-uimareita olleen. Kaitajärven vesi oli lämmintä, järven syvyydestä huolimatta ºC. Lumpeenkukat loistivat teriöineen laiturin vieressä ja vakioasukas majava oli käynyt myös paikalla, osoittaen olevansa edelleen lahden isäntä. Sade yritti latistaa tunnelmia, vaan ei onnistunut. Olihan se kokemus painella noin 6 km:n sauvakävelylenkki sateessa, joka alkoi juuri lähtöhetkellä. Vaatteet tietysti kastuivat, mutta vauhti pidettiin niin hyvänä, että olisivat kastuneet joka tapauksessa sisältäpäin ja kesäsade on lämmintä. Pihalla heiteltiin mölkkyä, kyykkää ja tikkaa. Aurinkokin tuli viimein esiin. Riemukkaita olivat J & J:n järjestämät: horoskooppisuunnistus luontoaiheisine rastikysymyksineen (hyvä me Neitsyet!), yhteiskaraoke, joka loppui juuri, kun päästiin hyvään vauhtiin ja tietysti 20 sentin lantinheittokisa. Viikon aikana tehokkaat arvanmyyjät olivat jo käyneet kukkaroillamme ja loput kolikot pantiin lantinheittoon. Osanotto oli runsasta. Kisattiin palkinnoista ja erityisesti kunniasta, niin kauan kuin osallistujia riitti. Nähtiin monityylisiä, taidokkaita heittoja, päätuomari Juhan akrobaattiesityksiä tarkkuuspisteellä ja kaikki huikeiden kannustushuutojen säestäminä. Juhalla oli polvet ruvella, kun kolmen ja puolen tunnin jälkeen laskettiin kassa, runsaat 200. Arpojen ja lanttikisan tuotto, yhteensä noin 500 menee mökkien valaisimien uusintaan. Lantinheittokisan kuumuudessa yksi loisteputkivalaisin alkoi savuta ja kärähti, joten sijoitus lienee aiheellinen. Palkintoja oli runsaasti, kiitos aktiivisten. Pekka Kasken kädentöitä olivat taidokkaat puuesineet: seinäkellot, leikkuulaudat, muki- ja serviettitelineet ja unkeellinen 5 palan palapeli. 16

17 Aurinkoisena torstaipäivänä teimme retken Lappeenrantaan, pääkohteena Saimaan kanavaristeilyn Mälkiän sulku, pudotuskorkeus 13 metriä. Se piti kokea. Lappeenrannan satamassa on kesäisin hiekkaveistosnäyttely. Töistä koostui 1800-luvun villi länsi saluunoineen, parturimiljöineen, junaryöstöineen ja ratsastavine sankareineen. Että hiekasta voikin saada aikaan näin yksityiskohtineen taidokkaita töitä, ei vain ämpärikakkuja. suloisen traagisella Lempin ja Toivon lemmentarinalla, jonka ohjauksesta vastasi Juha. Lopuksi tunti tanssia perinteiseen iltamahenkeen. Lauantaiaamun jäähyväiset olivat haikeat. Yhteystietolistaa täytettiin ahkerasti ja muistakaa myös lähetellä viestejä. Kiitokset järjestäjille, huoltajille sekä myös ansiokkaille voudeillemme: Heimolle, Britalle, Pekalle ja Karille. Koettakaa kestää mahdolliset epätarkkuudet. Tämä on kokoonharsittu meikäläisen muistista. Kivaa oli ja kuten eräs mukana ollut totesi: Meillä oli vuosiin ihanin viikko!. Hilkka-pomolta toimeksi saaneena Terttu-sihteeri Kuvat: Hilkka Ahola Omat kiitoksensa ansaitsevat ihanat, jo kuuluisat Kyyrönkaidan keittiöenkelit! Jälleen kerran saimme todeta olleemme painonnostokurssilla. Eikös sekin ole urheilua? Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, sanotaan. Mutta ruoka oli myös ah, niin maukasta, monipuolista ja terveellistä. Tällaisiin pöytiin pääsy on autuasta kurkku- ja suusyöpäpotilaalle, joka miettii, että mitähän tänään syötäisiin ja kamppailee ruoanvalmistus- ja soseutussessioissaan. Soseutettu kahvileipä on termi, jota asiaa tuntematon ei voi käsittää. Perjantain juhlaillallisen suurelle joukollemme kauniisti katettuine pöytineen loihti esille Anneli. Juhlaillan huikeimmat aplodit saivat Maija-Liisa ja Seppo Syöpäpotilaiden Lomat ry on 1980 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on järjestää syöpäpotilaille fyysisesti ja henkisesti virkistävää lomanviettoa. Yhdistyksen jäsenistö koostuu yhdistysjäsenistä, jotka ovat Suomen Syöpäyhdistys, 11 maakunnallista syöpäyhdistystä, Suomen Syöpäpotilaat ry ja Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry. Viime vuosina yhdistys on järjestänyt vuosittain Kyyrönkaidassa kaksi lomaviikkoa suomenkielisille syöpäpotilaille sekä osallistunut kahden ruotsinkielisille syöpäpotilaille tarkoitetun lomaviikon kustannuksiin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen järjestämää lomatoimintaa on myös tuettu. Pääosa lomatoiminnan rahoituksesta on saatu Raha-automaattiyhdistykseltä. Lomaviikkojen paikkojen jaossa noudatetaan kiintiöjakoa, jossa jokaisella maakunnallisella syöpäyhdistyksellä sekä Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistyksellä on yhdistyksen jäsenmäärään perustuva kiintiö. Suomen Kurkkuja Suusyöpäyhdistys voi vuosittain lähettää 7 omaa jäsentään lomaviikoille. 17

18 Elettyä elämää KYYRÖNKAIDAN VAPAA MIES Kyyrönkaidan vapaa mies Matti Friman, kuten hän aina välillä tituleeraa itseään, istuu edessäni pieni pilke silmäkulmassa. Alussa en heti ymmärtänyt hänen huumoriaan vapaasta miehestä, mutta sitten se välähti! Nimestä Friman käännettynä tuli vapaa mies, vaikka kyllä hän oikeastikin voisi tituleerata itseään vapaaksi mieheksi, sillä sitä puolisoa ei ole ainakaan vielä olemassa, mutta ystäviä sitäkin enemmän. Matti on sosiaalinen ja helposti lähestyttävä mies. Vuonna 1999 maanviljelijä Matilla oli mielenkiintoisia tulevaisuuden suunnitelmia. Hän oli päättänyt aloittaa ehkä porotarhauksen ja elämysmatkailuyrityksen. Tämän takia hän oli jo opiskellut Kittilässä poronhoitoa ja Te-keskuskin oli jo myöntänyt avustusta uudelle uralle. Tulevaisuus näytti hyvältä! Sitkeä angiina? Työskennellessään syksyllä 1999 viljakuivurilla, Matti tunsi vihneen tarttuneen nieluun. Hän yritti kakistella sitä pois, mutta ei onnistunut. Vihneen aiheuttama kipu ( tai niin hän itse luuli ) jatkui sitkeästi ja kuunneltuaan sitä pari vuorokautta hän lopulta meni lääkäriin. Se on selvä angiina totesi lääkäri ja antoi penisiliinikuurin. Jostakin syystä tämä angiina oli sitkeää laatua ja antibioottikuuria annettiin pari lisää. Ei vaan angiina toennut ja lopulta Matti vaatimalla vaati päästä tarkempiin tutkimuksiin. No, lähetetään sitten Tayksiin. Jos se on syöpää, niin leikataan pois. totesi lääkäri. Lääkäri ei ilmeisesti edes kuvitellutkaan kurkkukivun olevan syöpää, sillä sen verran huoleton, huumorin sävyttämä oli tuo tokaisu, mutta Matilla se jäi mieleen. Tayksissa Matilla oli hiukan huono onni, sillä Tampereella on paljon lääketieteen opiskelijoita, joten he saivat ottaa Matilta neulanäytteen ja saksilla kielenreunasta palan, mutta valitettavasti näytettä ei saatu riittävästi, joten ei saatu myöskään tulosta. Nielun kipu vain jatkui. Buranaa alkoi mennä laatikko päivässä ja Panacodia päälle. Lopulta asiaan perehtynyt lääkäri sai kunnon näytteen ja uusi tuloskin saatiin: pahanlaatuinen. Tuo oli hetki, joka muutti Matin elämän! Diagnoosin varmistuttua edettiin nopeasti ja tehtiin iso leikkaus, noin 8 kuukautta ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta. Se oli leikkaus, joka muutti miehen ulkonäköä, puhetta ja syömistä. Pahin vaihe leikkauksesta oli kolme vuorokautta teho-osastolla oloa. Säärestä oli otettu siirrännäinen nieluun. Kaksi lääkäriä kävi kahden tunnin välein kolme vuorokautta kokeilemassa, kiertääkö veri siirrännäisessä. Veri kiersi ja lopulta mies pääsi turvonneena ja hampaattomana osastolle toipumaan ja jonkin ajan kuluttua kotiin. Sopeutumista Alkoi sopeutuminen ja kuntoutuminen uuteen elämään. Jo syksyllä 2000 Matti meni Kyyrönkaitaan, jossa oli soppakurssi. Olin sellainen hampaaton äijä, kun tulin eka kertaa Kyyrönkaitaan hän toteaa. Ja tuossa vaiheessa hän taisi olla muutenkin hiukan poikkeavan näköinen. Vaan Kyyrönkaidassa se ei haittaa, sillä siellä on niin moni kokenut saman kohtalon, jokainen hiukan eri vivahtein. Kyyrönkaidassa on totuttu monenlaiseen poikkeavuuteen ja siellä saa olla täysin oma itsensä sellaisena kuin on. Matin onneksi Kyyrönkaidassa oli tuolloin luen- 18

19 noimassa lääkäri Anna-Liisa Söderholm. Matin nähdessään, hän viestitti Tayksiin, että nyt on pantava miehen hammasasiat ja naama kuntoon. Hammasremontti ei ollutkaan kovin yksinkertainen, sillä niin paljon oli miehen kasvoja runneltu syöpäkasvainta poistettaessa. Ensin yritettiin tehdä alaleukaa ja sinne kultalangalla seitsemän hammasta. Siinä ei valitettavasti onnistuttu. Sitten pohjattiin vanhaa sovittelemalla sitä ylös, mutta siinäkään ei onnistuttu. Lopulta jouduttiin laittamaan implantit ja kuinka ollakaan, yksi implantti osui titaanikiskoon ja seurauksena oli jatkuva hammaskipu ja vasta kun se poistettiin, kipu loppui. Lopputulos oli kuitenkin upea! Siitä kiitos taitavalle hammaskirurgialle. Kun Matti oli ollut sädehoidossa leikkauksen jälkeen, hän asui Tampereella ja sai siellä päivittäin myös puheterapiaa, Puhetta opeteltiin kirjain kirjaimelta ja etenkin i ja j kirjain tuottivat vaikeuksia. Tayksissa toimii edelleen puhekerho, jossa Mattikin käy. Puhekerho toimii Tayks:in äänihäiriöpoliklinikalla ja siellä saa henkilökohtaista neuvontaa puheterapeutilta. Hyvin on Matti puheensa oppinut, sillä jos en olisi puheesta saanut selvää, ei tätä kirjoitustakaan olisi kirjoitettu. Terve mies Tämän jälkeen ajateltiin, että Matti on terve mies. Mitä nyt pieniä ongelmia puheen kanssa ja syöminenkin oli vaikeaa ja aikaa vievää. Lehmien hoitokin oli mahdotonta pitkän sairausprosessin aikana ja maanvijelyskin takkusi, mutta hoitava lääkäri totesi, että näillä papereilla ei hyväksytä miestä eläkeläiseksi, sillä syöpä on parannettu ja miehen pitää pärjätä omillaan. Näin ainakin Kela tulee papereiden pohjalta tulkitsemaan. Onneksi lääkäri kuitenkin laittoi lähetteen Kelan kuntoutustutkimukseen. Kuntoutus on sinänsä hyvä asia, mutta kun Kelan lääkäri näki Matin, hän totesi heti: Mitä sua tänne on lähetetty. Eläkkeelle me laitetaan sinut vaikka väkisin. Ja niinhän siinä kävi. Lopulta se eläkekin tuli, tosin Kelan lääkärin painostuksen kautta maatalouseläkelaitokselta. Näin unelma porotaloudesta ja elämysmatkailuyrityksestä haudattiin. Te-keskuksen avustukset jäivät saamatta ja kaikki lehmät hävitettiin mutta oma elämä säilyi, ja nyt siihen oli vain löydettävä uudet haasteet. Lisää koettelemuksia Olisi luullut, että tätä miestä on jo riittävästi koeteltu, vaan ei. Muutama vuosi sitten hammassärky aktvoitui jälleen, sellainen jatkuva, tykyttävä kipu. Lopulta löytyi implantin pohjalta luupiikki. Lääkkeitä siihen ei löydy, mutta kyllä siihenkin vielä apu saadaan. Samaan aikaan tuli uusia ongelmia Kyyrönkaidan soppakurssilla. Yhtäkkiä alkoi pistää oikeaan rintaan ja pelastuspalvelu vei Matin Mikkelin keskussairaalaan, missä epäiltiin keuhkoputken tulehdusta tai keuhkokuumetta. Sieltä hänet lähetttiin Pikonlinnaan, jossa meni pari viikkoa antibioottitipassa. Pikonlinnassa todettiin, että vatsanesteet refluksin takia olivat menneet keuhkojen puolelle, ja ilmeisesti ruokaakin, ja se oli tulehduksen syy. Nyt olikin uuden miettimisen aika, miten jatkossa syöminen onnistuu? Toki sitä oli mietitty jo aiemminkin, sillä syömisen nautinto oli Matilla ollut vuosia jo hukassa: Suussa ei ollut tuntoa ja nielu oli toimintakyvytön oikealla, toimien vain vasemmalla puolella. Suuta kirveli usein, sillä suussa oleva säärinahkasiirrännäinen meni helposti vereslihalle, sillä siinä ei ollut limakalvoa ja suussa kasvoi usein sientä. Nieleminen oli vaikeaa, kun ½ nielusta oli pois ja ruokaa ei voinut ohjata kielellä. Olin kuin kana, joka valuttaa nieluun ruokaa, toteaa Matti. Hänen nielemistään on videoitukin ja siinä on todettu että 2/3 menee nielemällä suoraan henkitorveen ja kun refluksi tuli, hän aspiroi keuhkoputkeen. Hänelle oli ehdotettu aiemmin kurkunpään leikkausta, mutta koska nielun tilanne oli jo muutenkin hankala, niin pelkän syömisen takia asia ei häntä kiinnostanut. Toinen vaihtoehto oli laittaa Peg-letku vatsaan ja saada sitä kautta päivittäinen ravinto. Matin ystävä, jolle vastaava oli tehty, jopa suositteli Peg-letkua sanomalla: Ota se, sillä se on helppo homma Letkuruokinta Niinpä Matti päätti siirtyä letkuruokintaan Peg-letkun kautta eli letku vatsaan ja ruoka sitä kautta. Alkuun Peg-letku tuntui sotkuiselta touhulta, sillä letkuun nousi mahan sisältöä, jonka mahahapot ovat neutralisoineet, mutta Matti tiesi, että se ei ole vaarallista. Joskus letku menee tukkoon. Letkun hoidossa tärkeintä on puhtaus, sillä iho ei saa ärtyä ympäriltä ja jos pienikin ärsytyksen alku on, niin Bebanthen voidetta ympärille ja puhdas sideharsotaitos letkun alle reunoille. Ensimmäistä letkua pidettiin noin 5-6 kk, jotta saatiin vatsaan kasvatettua yhtenäinen kanava letkun ympärille. Ja kun kanava oli kasvanut, ei muuta kuin tappi reikään toteaa Matti nauraen. Matti on ollut hyvin tyytyväinen Peg-letkuunsa. Nyt se on lisäksi ns.pienempää mallia, eli vatsan sisälle menee muutama cm (oikeasti hyvin tarkka mitta) ja korkki kiinni. Aiemmin letku oli pitkä ja kiinnitettynä teipillä rintaan tai vatsan ympärille. Nyt sitä ei edes huomaa. Enemmän nappimiesten kanyyli näkyy ja kuuluu nauraa Matti. Ainoa ongelma nykyisessä Peg-letkussa on, että se on kolme kertaa kalliimpi kuin aiemmat letkut, mutta toisaalta se on myös monin kerroin helpompi. Vaihtoväli on noin 2-3 kuukautta. 19

20 Täytyy vain toivoa, että nykyisissä kuntien säästötalkoissa ei tällaisissa elämänlaatua antavissa asioissa aleta taas säästämään! Matille letkun kautta syöminen ei ole ongelma, mutta monelle muulle se on. Kyläreissuilla monet säpsähtävät, kun eivät voi Matille tarjota mitään tai he pelästyvät, kun ravinto menee letkun kautta. Väkisinkin tulen itsekin miettineeksi omaa suhtautumistani letkuruokintaan. Entä jos itse joutuisin vastaavaan tilanteeseen? Ruokahan on yksi mielihyvää antava asia, niin ilon kuin surun hetkellä ja jo vauva erottaa makean, suolaisen jne. Ruoka on se asia, joka eri kulttuureissa muuttuu viimeiseksi. Ruokahetket ovat myös sosiaalisia hetkiä. Entä kun ruoan antama ilo, makuaistimus otetaan pois. Ruokahetkistä tulee vain tekninen toimenpidehuh, ajatus ihan hirvittää, mutta toisaalta, kun katson Mattia, huomaan, ettei se olekaan niin kauhea asia. Eipähän tarvi pelätä lihomista, ei miettiä, mitä tekee ruoaksi, kustannukset ovat ennakoitavissa ja aina on omat eväät mukana. Ruokailua tärkeämmksi tulee ihminen itse ja seurustelu ihmisten kanssa. Etenkin ajattelessani Mattia ja Kyyrönkaitaa, huomaan, että hänen ympärillään on aina ihmisiä, jotka mielellään juttelevat hänen kanssaan. Elämä voittaa Matti on nykyään aktiivinen kurkku-ja suusyöpäyhdistyksessä. Hän on vuosittain useilla Kyyrönkaidan kursseilla ja Kyyrönkaidasssa hän tapaa eri puolelta Suomea tulevia tuttuja, ja uusia ystäviä tulee koko ajan. Matti toimii myös tukihenkilönä uusille syöpäpotilaille. Matti on myös ilmiömäinen näyttelijä, joka tänäkin kesänä sopeutumisvalmennuskurssilla hauskuutti meitä Kyyrönkaidan kurssilaisia lemmenroolissa yhdessä rakkaansa, Aunen kanssa ja me kaikki nauroimme kippurassa katsellessamme näiden kahden roolisuorituksia. Matilla olisi ollut uraa myös teatterissa! Mutta miten se tunnepuoli? Yritän hiukan päästä sisälle tämän miehen tunnepuoleen, kuinka hän on henkisesti kokenut kaiken, kun inhimillisesti ajatellen tämän maatalousyrittäjän elämään on tullut melkoisesti vastoinkäymisiä. Mies toteaa rauhalliseen tapaansa: Mitäpä tuossa. En minä muuta ajatellut, kun leikkaus tehtiin, kuin että tarttee hoitaa ja kattoo, saako ne mitään aikaan Ja paljon saivat aikaseksi, pelastivat miehen elämän. Matti toteaakin, että kyllä se elämä ehdottomasti on elämisen arvoista, mutta nyt se on vaan hiukan toisenlaista. Runoja ja huumoria haastatellut Hannele Rauha Lääkäreiltä minä odotan enää nimeä taudilleni. -Sellaista tautia kuin teidän ei ole olemassakaan, sanoi toinen, häntä ei vaivaa mikään. -Jos ihmistä joka paikkaan koskee, sanoi toinen, häntä ei vaivaa mikään. Kun on kerännyt hyviä muistoja, on mihin palata huonona hetkenä. JUKKA AMMONDT Elämän paatoksesta älä hellitä. JEAN SIBELIUS -Mitä tämä on? Koskee sinne, koskee tänne, jokin raja täytyy olla. Kaikki on luetteloitu, sanoi sosiaalihoitaja. Ehkei ole minuakaan. Kannan persoonatta tätä kipujeni rinkkaa, kiskon asvaltilla rekeä täynnä omia särkeviä luitani suuntaan jonne ne eivät halua seurata. -Yritä tottua siihen, sanoi ystävä, alistua todennäköisyyteen että tilasi aina vain pahenee, luopua toivosta että saisit apua ja hyväksyä mahdollisuus että elät kauan. Entäpä, minä vastasin, jos löydän polun ja kaikki muuttuu. Jään paikkaan, jossa kipu lakkaa, Jään paikkaan, jossa kipu lakkaa, kuusen juureen. Hoplei paappa! hihkaisivat luuni. Eeva Kilpi 20

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki

Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Hailuoto 24. 25.3.2007 Olsyn ja Helsyn retki Junassa on tunnelmaa siitä ei pääse mihinkään. Ja yöjunassa sitä on moninverroin enemmän. Aamulla puoli kahdeksan aikaan astuimme yön rytkytyksen jälkeen Oulun

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kundit Kuntoon terveyden edistämisen päivä

Kundit Kuntoon terveyden edistämisen päivä Kundit Kuntoon terveyden edistämisen päivä 6.9.2016 Ammattiopisto Lappian Tornion toimipisteen juhlasalissa tekniikan alan 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Palautteeseen vastanneita oli 155. 1. Sukupuoli

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012

Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot