Turvallinen asuminen ja epilepsia
|
|
- Noora Kokkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Turvallinen asuminen ja epilepsia
2 Turvallinen asuminen ja epilepsia -opas on koottu Asumispalvelusäätiö ASPAn Omaan elämään Turvallisen asumisen projektissa. Projektia on tehty yhteistyössä Epilepsialiitto ry:n kanssa ja se on rahoitettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Oppaan materiaalien keräämisen ja kirjoittamisen aloitti kesällä 2008 projektityöntekijä, toimintaterapeuttiopiskelija Elina Kuohuva. Kirjoittamisessa ovat olleet mukana myös neurologian erikoislääkäri Leena Jutila KYSin Epilepsiakeskuksesta ja esteettömyysasiantuntija Mervi Niemelä ASPAsta. Oppaassa on hyödynnetty myös Epilepsialiiton aiempia julkaisuja. Muotoilusta ja viimeistelystä ovat vastanneet projektivastaava Anne Holmberg ja projektityöntekijä, toimintaterapeutti Katja Laine. Viimeistelyssä ovat auttaneet myös vaikeaa epilepsiaa sairastavat, projektin ohjausryhmä, Epilepsialiitto ry:n asiantuntijat ja ASPAn kollegat. Kiitos kaikille, jotka kirjoittamalla ja kommentoimalla toivat asiantuntemustaan oppaan sisältöön ja viimeistelyyn. 2
3 Turvallinen asuminen ja epilepsia Käytännön vinkkejä ja ohjeita turvallisempaan asumiseen. ASPA-opas 1/2009 Anne Holmberg (toim.) ISBN ISSN X (painettu) ISSN (pdf) Painopaikka: Painohäme Oy Kansikuva: Jarmo Salo 2007 Muut kuvat on otettu opasta varten Toimivasta kodista, Helsingissä. MR 08/09 3
4 Sisällys Johdanto 5 Epilepsia ja toimintakyky 6 Vaikea epilepsia ja tapaturmariski 7 Epilepsiakohtauksen ensiapu 8 Tajuttomuuskouristuskohtaus 8 Tajunnanhämärtymiskohtaus 9 Miten toimia hätätilanteessa? 10 Lääketurvallisuus 11 Paloturvallisuus 12 Turvallinen koti 14 Keittiö ja ruoanlaitto 17 Wc- ja kylpyhuonetilat 20 Makuuhuone 22 Kodinhoito 23 Vinkkejä arkipäivän hallintaan 25 Muistin avuksi 26 Apuvälineet 28 Turva- ja kohtaushälyttimet 29 Päänsuojain 31 Lähdemateriaaleja ja muuta kirjallisuutta 32 Liite 1: Asumisturvallisuuden tarkistuslistat 33 4
5 Johdanto Tämä opas on tarkoitettu erityisesti vaikeaa epilepsiaa sairastavien ihmisten kodin turvallisuuden parantamiseen. Oppaan ohjeet ovat kuitenkin sellaisia, joiden avulla kuka hyvänsä voi pyrkiä ehkäisemään kotitapaturmia. Oppaasta on pyritty tekemään hyvin konkreettinen ja se sisältää asioita, joita monet meistä pitävät itsestäänselvyyksinä. Opas tarjoaa käytännön vinkkejä ja ohjeita siihen, miten omilla valinnoilla ja toimintatapojen muutoksilla voi edistää omaa asumisturvallisuuttaan. Epilepsiaan liittyvien oireiden ja kohtausten lääketieteellinen hoito on avainasemassa asumisturvallisuudessa. Epilepsian hoitoon liittyen löytyy Epilepsialiitto ry:ltä materiaaleja: Asumisturvallisuutta arvioitaessa, on tärkeää miettiä, minkälaisia omat epilepsiaan liittyvät kohtaukset tai muut asumisen riskitekijät ovat. Asumisturvallisuudella tarkoitetaan tässä oppaassa tapaturmien ehkäisyä ja tapaturmista johtuvien vammojen lieventämistä. Tavoitteena on, että kohtaustilanteet olisivat mahdollisimman riskittömiä ja turvallisia. Esteettömyys tarjoaa asukkaalle toimintakyvystä ja sen muutoksista riippumattoman mahdollisuuden toimia. Esteetön ympäristö luo mahdollisimman hyvät puitteet asukkaan liikkumiselle, kuulemiselle, näkemiselle, hahmottamiselle ja turvallisuudelle. Kaiken tämän pitäisi lisäksi luoda asunnosta viihtyisä paikka, missä on huomioitu asukkaan henkilökohtaiset mieltymykset. Oppaan lopusta löytyvät asumisturvallisuuden tarkistuslistat, joiden avulla voi tarkastella oman kodin turvallisuutta. Fyysisen asumisympäristön lisäksi kannattaa miettiä, minkälainen läheisverkosto ympärillä on ja millaisissa tilanteissa heihin voi turvautua. 5
6 Epilepsia ja toimintakyky Epilepsialla tarkoitetaan taipumusta saada toistuvasti aivojen sähköisen toiminnan purkauksellisesta häiriöstä johtuvia kohtauksia ilman erityisiä ulkoisia syitä. Epilepsia on kuitenkin syiltään, esiintymismuodoiltaan ja ennusteeltaan erittäin monimuotoinen sairaus. Tämän vuoksi epilepsian vaikutus toimintakykyyn ja arkielämän suoriutumiseen vaihtelee suuresti. Vaikeasta epilepsiasta puhutaan, kun henkilöllä on epileptisiä kohtauksia tai muita epileptiseen oireyhtymään kuuluvia oireita asianmukaisesta hoidosta huolimatta ja oireet haittaavat hänen mahdollisuuksiaan viettää täysipainoista sekä turvallista elämää. Valtaosa epilepsiaa sairastavista tulee lääkityksellä kohtauksettomaksi ja useimpien epilepsiaa sairastavien toimintakyky on normaali. Noin neljäsosa kaikista epilepsiaa sairastavista eli Suomessa noin henkilöä sairastaa kuitenkin vaikeaa epilepsiaa. Vaikeaa epilepsiaa sairastavan kyky selviytyä arkipäivän asiois- ta, kuten liikkumisesta, asioinnista kodin ulkopuolella ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta on usein heikentynyt. Tämä voi liittyä mm. kohtausten aiheuttamaan tapaturmariskiin, kohtausten jälkioireisiin, kohtauspelkoon, samanaikaisiin kognitiivisten toimintojen häiriöihin tai muihin epilepsian taustalla oleviin neurologisiin vammoihin sekä sairauksiin. Epilepsiaa sairastavan henkilön toimintakyvyn kuvaaminen ja arvioiminen on vaativaa. Näkyvän vamman puuttuessa todellinen palvelujen ja tuen tarve voi olla vaikea tunnistaa. Toisaalta sairauteen liittyy keskeisenä piirteenä kohtausten ennakoimattomuus ja päivittäisen toimintakyvyn vaihtelu kohtaustilanteesta riippuen. Arkielämässä parhaimmillaan itsenäinen henkilö voikin kohtausten aikana sekä niiden jälkeen olla täysin riippuvainen muiden avusta. Epilepsialiiton julkaisuista Epilepsiaa sairastavan toimintakyky ja palveluiden tarve -opaslehtinen kuvaa vaikean epilepsian vaikutuksia toimintakykyyn elämän eri tilanteissa. Sitä voidaan käyttää apuna arvioitaessa epilepsiaa sairastavan henkilön toimintakykyä. 6 Lähde: Sipilä ja Kälviäinen. Epilepsia ja toimintakyky. Epilepsialiitto 2007.
7 Vaikea epilepsia ja tapaturmariski Vaikeaa epilepsiaa sairastavilla on tutkimusten mukaan kohonnut tapaturmariski toistuvien kohtausten vuoksi. Kohtauksesta seuranneista vammoista tyypillisimpiä ovat mustelmat, haavat, kielen pureminen ja vakavammista vammoista palovammat. Myös hukkumisen riski on erityisen suuri. Onnettomuuksien riskiä voi lisätä kaikki, mikä vaikuttaa yksilön tajunnan tilaan, tietoisuuteen ja hahmottamis- tai arvostelukykyyn. Yleisimpiä tapaturmia epilepsiaa sairastavilla ovat keittiössä tai kylpyhuoneessa saadut palovammat. Epilepsiaa sairastavilla tapaturmariski on suuri kohtauksien yhteydessä sekä niiden jälkitilassa, jolloin toimintakyky ei ole vielä täysin palautunut. Ihmisen oma asenne turvallisuudesta huolehtimiseen on tärkeä turvallisuustekijä. Palovammoja, joita saadaan esimerkiksi ruoanlaiton tai suihkun yhteydessä, syntyy tyypillisesti juuri kohtausten jälkitiloissa. Tästä johtuen myös tässä oppaassa käydään yksityiskohtaisemmin läpi keittiöön ja kylpyhuoneeseen liittyvää asumisturvallisuutta. Toimintakyky käsittää tässä oppaassa lähinnä fyysistä toimintakykyä. Psyykkinen toimintakyky on esillä turvallisuuden tunteen yhteydessä. Psyykkistä turvallisuutta voidaan edistää fyysisillä turvaratkaisuilla ja riittävillä asumisen tukipalveluilla. Omaan elämään - Turvallisen asumisen projektissa on tehty myös Epilepsian kuvailulomake, jolla voidaan kuvata yksilölliset kohtausoireet. Kohtausoireiden tunnistaminen ja kirjaaminen muillekin tiedoksi voi lisätä turvallisuutta. Lomake löytyy osoitteesta tai 7
8 Epilepsiakohtauksen ensiapu Tajuttomuuskouristuskohtaus Kohtauksen saanut menettää tajuntansa, kaatuu ja vartalo jäykistyy. Kieli tai poski voi jäädä hampaiden väliin, jolloin suusta vuotaa verta. Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Hengitys salpautuu muutamaksi sekunniksi ja suusta voi tulla vaahtoa. Lähde: > tietoa epilepsiasta > epilepsiakohtausten ensiapu Kouristuksia seuraa jälkiuni, josta henkilö on jo herätettävissä. Kylkiasento Pysy rauhallisena. Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta. Ensiavun antaminen ei vaadi erityistaitoja. Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, ettei henkilö niiden aikana kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään. Kouristelu kestää yleensä vain 1 2 minuuttia. Älä laita suuhun mitään, sillä se vaikeuttaa hengittämistä. Yritä kääntää henkilö kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät. Näin hengitystiet pysyvät avoimina ja mahdolliset eritteet pääsevät valumaan ulos. Avaa kiristävät vaatteet ja varmista, että henkilö pystyy hengittämään. Hälytä ambulanssi (soita 112), jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia tai jos kohtaus uusiutuu ennen kuin henkilö on ehtinyt toipua edellisestä kohtauksesta. Varmista, että henkilö on kunnolla toipunut, vastaa kysymyksiin ja tietää, minne on menossa, ennen kuin jätät hänet. Kutsu ambulanssi, jos henkilö on loukkaantunut kohtauksen aikana. 8
9 Tajunnanhämärtymiskohtaus Kohtauksen aikana henkilö vaikuttaa sekavalta eikä ole täysin tietoinen ympäristöstään. Hän saattaa toistaa tiettyä mekaanista liikettä, esim. kävellä päämäärättömästi, hieroa käsiään, nyppiä vaatteitaan tai maiskutella. Tajunta on hämärtynyt, henkilö ei ymmärrä mitä tapahtuu eikä tästä syystä kykene vastaamaan kysymyksiin Pysyttele kohtauksen saaneen henkilön lähettyvillä ja yritä tarvittaessa varovasti ohjailla häntä siten, ettei hän vahingoita itseään. Kohtaus kestää yleensä vain muutaman minuutin. Älä yritä estää henkilön liikkumista, sillä hän todennäköisesti vastustaa sinua. Anna kohtauksen mennä ohi itsestään. Ellei niin käy 5 minuutin kuluessa, hälytä ambulanssi (soita 112). Älä poistu henkilön läheltä ennen kuin kohtaus on mennyt kokonaan ohi. Anna henkilön levätä tai nukkua, kunnes hän on täysin toipunut. Jos et tiedä, miten toimia, kysy neuvoa yleisestä hätänumerosta
10 Miten toimia hätätilanteessa? Tapaturmatilanteessa on tärkeää toimia ja pyytää apua. Epilepsiakohtauksen ensiapuohjeet kannattaa pitää esillä ja kertoa läheisille ihmisille, miten kohtausten yhteydessä tulee toimia. Hätänumero ja muut tärkeät numerot kannattaa pitää esillä puhelimen vieressä tai vaikkapa jääkaapin ovessa. Matkapuhelimesta soittaessasi et tarvitse suuntanumeroa, pin-koodia tai sim-korttia ja hätänumeroon voi soittaa vaikka saldoraja olisi umpeutunut. Lisätietoa löydät osoitteesta Näin soitat hätänumeroon 112: Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja paikkakunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan. Opasta auttajat paikalle. ICE (In Case of Emergency = hätätilanteessa ) -kansainvälisen tunnuksen Suomen Punainen Risti suosittelee tallennettavaksi matkapuhelimeen lähiomaisen nimen eteen. Hätätilanteessa viranomainen löytää lyhenteen kohdalta numeron, johon pitää soittaa. Esimerkiksi ICE äiti tai ICE Liisa sisko. Epilepsiatunnuksista auttaja voi nopeasti todeta, mistä on kysymys, jos epilepsiakohtaus tulee esimerkiksi ulkona kadulla. Tunnuksia ovat esimerkiksi rannekkeet, riipukset ja rannekelloon laitettavat laatat. Niissä on joko teksti epilepsia tai Epilepsialiitto ry:n tunnusmerkki eli liekki. Tunnuksia voi tilata Epilepsialiitto ry:stä: Monet epilepsiaa sairastavat kantavat mukanaan myös ohjeita omien kohtaustensa erityispiirteistä sekä listaa lääkkeistään. Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu. 10
11 Lääketurvallisuus Lääkkeet ja kodin haitalliset kemikaalit tulisi säilyttää aina alkuperäispakkauksissa ja sellaisessa paikassa, missä lapset eivät pääse niihin käsiksi; mieluiten lukollisessa kaapissa. Aineen myrkyllisyydestä ja haittavaikutuksista on aina selkeä merkintä pakkauksessa. Lääkekaapista olisi hyvä löytyä ainakin sidostarvikkeita, haavanpuhdistusaine, keinojääpussi ja tulehduskipulääkettä. Kannattaa myös kysyä apteekista suosituksia muista hyödyllisistä lääkekaapin tuotteista. Lääkedosetti auttaa lääkkeiden ottamisen muistamisessa. Dosettiin annostellaan yleensä viikon lääkkeet valmiiksi. Joistakin malleista voi irrottaa yhden päivän lokerikon tai ne voivat olla muuten pienikokoisia, jolloin ne on helppo ottaa mukaan. Muistuttavat dosetit ilmoittavat lääkkeenottoajan ja jotkut voidaan jopa yhdistää valvonta- ja hälytysjärjestelmiin. Eräästä helposti käytettävästä mallista lääkkeen saa otettua painamalla lokerikon kantta haluamansa päivän ja kellonajan kohdalta. Lääke tulee ulos erillisestä aukosta, josta sen voi tiputtaa suoraan kämmenelle. Lääkkeiden murskaamiseen ja puolittamiseen on olemassa omat apuvälineensä. Kaikkia lääkkeitä ei kuitenkaan saa puolittaa tai murskata, joten asia tulee tarkistaa lääkepakkauksen ohjeesta. Lääkkeiden ottamiseen liittyvistä apuvälineistä saa lisätietoa esimerkiksi apteekeista. Annosjakelussa lääkkeet voidaan apteekissa pakata ottojärjestyksen mukaisesti selkeisiin annoksiin. 11
12 Paloturvallisuus Palovaroitin on lain mukaan pakollinen varuste jokaisessa asunnossa. Varoitin sijoitetaan kattoon metrin etäisyydelle seinästä sellaiselle paikalle, johon savu pääsee leviämään esteettä. Palovaroittimia pitää olla vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliötä kohti. Kaksikerroksisessa talossa palovaroitin tulee olla molemmissa kerroksissa. Varoitinta ei tule laittaa keittiön tai kylpyhuoneen kattoon, missä se saattaa reagoida ruoankäryihin tai suihkusta tulevaan kosteuteen. Palovaroittimien laajasta valikoimasta voi valita itselleen sopivimman mallin. Joistakin varoittimista voi esimerkiksi säätää äänen korkeutta tai äänimerkin tilalla voi olla valomerkki tai värinähälytin. Alkusammutusvälineet, kuten käsisammutin ja sammutuspeite, olisi hyvä hankkia kotiin varmuuden vuoksi. Niiden käyttöön kannattaa tutustua etukäteen. Kynttilöitä poltetaan palamattomalla alustalla kaukana verhoista, tekstiileistä tai muista herkästi palamaan syttyvistä esineistä. Palavaa kynttilää ei saa jättää vartioimatta ja viimeinen huoneesta poistuva sammuttaa kynttilän. Vaihtoehtona kynttilälle ovat paristolla toimivat pienet led-tuikut, mitkä luovat tunnelmaa aiheuttamatta tulipalon vaaraa. Paristot suositellaan vaihdettavaksi palovaroittimeen kerran vuodessa ja varoittimen toimivuus kannattaa testata kerran kuukaudessa. Kiipeämisen voi välttää joko hankkimalla varoittimen, jossa on erillinen seinälle sijoitettava paristokotelo tai painamalla vaikkapa harjan varrella katossa olevan varoittimen testinappia. 12
13 Sähkölaitteista kuten televisiosta kannattaa pyyhkiä ja imuroida pölyt säännöllisesti. Sähkölaitteissa kannattaa suosia johdottomia/ akullisia laitteita, joissa on automaattinen turvakytkin. Pyykinpesukoneeseen voi liittää palo- ja vesivahdin, mikä katkaisee pesukoneesta sähkön ja hanasta vedentulon havaitessaan palovaroittimen äänen tai vesivuodon. Vialliset sähkölaitteet tulee välittömästi korjauttaa ammattilaisella, vaihtaa tai hävittää. Tekstiilejä tai kankailla päällystettyjä huonekaluja hankkiessa kannattaa kiinnittää huomiota materiaalien paloturvallisuuteen. Keinokuidut ja ohuet materiaalit ovat herkästi syttyviä, kun taas luonnonkuidut, kuten puuvilla palavat huonommin. Palonsuoja-aineilla tekstiilien paloturvallisuutta voidaan lisätä joko valmistusvaiheessa tai jälkikäsittelynä. Jälkikäsittelyaineita voi ostaa sammutinhuoltoliikkeistä ja hyvin varustelluista rautakaupoista. Lisätietoa kodin paloturvallisuudesta löydät sivustoilta fi, ja sähköturvallisuudesta Jokainen voi omassa kodissaan miettiä toimintavaihtoehtoja tulipalon varalle. Seuraaviin kysymyksiin voi miettiä vastauksia: Mitkä ovat vaihtoehtoiset poistumistiet ulos asunnosta? Minkä ovien sulkeminen hidastaisi tulipaloa? Mistä ja miten apua voi hälyttää asunnon ulkopuolelta? Missä sammutusvälineet ovat esim. rappukäytävässä? Mitä huonosti palavia materiaaleja, kuten mattoja, kotoa löytyy esim. suojaksi tai sammutusvälineeksi? 13
14 Turvallinen koti Asunnon ulkotilat ovat sisätilojen jatke. Ulkotiloissa noudatetaan samoja turvallisuuden ja esteettömyyden periaatteita kuin asunnon sisätiloissakin. Kulkureiteillä ei saa olla putoamis-, kompastumis-, törmäämistai juuttumisvaaraa aiheuttavia rakenteita. Tasoeroissa on oltava suojakaiteet tai käsijohteet ja tasoerot on merkittävä kontrastein. Esim. jätekatosten ovet on pystyttävä aukaisemaan myös ulkoapäin, mikäli sisällä on apua tarvitseva. Porraskäytävissä ja portaissa tapahtuviin epilepsiakohtauksiin liittyvät kaatumiset ovat usein melko vakavia ja siksi epilepsiaa sairastavan asunnon olisikin hyvä sijaita ensimmäisessä kerroksessa. Hissin täytyy olla umpikorinen, jotta kiilautumisvaaraa sen seinään nojatessa tai kaatuessa ei ole. Porrasturvallisuutta asunnossa voi parantaa siivoamalla ylimääräiset tavarat pois portailta sekä laittamalla niiden alapuolelle pehmusteeksi liukumattoman maton. Liukuesteet portaiden etureunassa ehkäisevät liukastumista ja auttavat hahmottamaan portaat toisistaan. Asunnolta ja asuinympäristöltä edellytetään erilaisia ominaisuuksia eri päivinä johtuen toimintakyvyn vaihtelusta. Asuntoa korjattaessa on huomioitava rakenteita ja ratkaisuja, mitkä voivat asettaa rajoituksia muutostöille. Muutoksia voidaan tehdä esimerkiksi lukitus- ja hälytysjärjestelmiin, valaistukseen, kuulemisolosuhteisiin, kalusteisiin sekä asunnon pintamateriaaleihin. Tavoitteena on järjestää ja muuttaa kodin ratkaisut sellaisiksi, että asukas pystyy toimintakyvyn rajoituksista huolimatta toimimaan turvallisesti. Asunnonmuutostöihin voi hakea tukea omasta kotikunnasta ottamalla yhteyttä sosiaalityöntekijään. Tuettavia muutostöitä voivat olla esim. kynnysten poistot, lattiapintojen muutostyöt, tukikahvojen/-kaiteiden, luiskien ja sähköisten ovenavausjärjestelmien asennukset ym. selviytymistä ja turvallisuutta lisäävät työt. 14
15 Huoneiden tulisi sijaita toisiinsa nähden selkeästi ja loogisesti. Tämä helpottaa tilan hahmottamista esimerkiksi tilanteissa, joissa tajunnan taso on heikentynyt. Ovien aukeamissuunnan tulee olla aina ulospäin. Asunnossa ei saa syntyä tilannetta, missä asukas joutuu lukkojen tai ovien taakse avun ulottumattomiin. Irralliset matot, kynnykset ja johdot aiheuttavat kompastumisvaaran. Pieniä, kevyitä mattoja tulisi välttää tai niiden alle voi laittaa liukuesteet. Mattojen kulmat voi myös teipata lattiaan kaksipuolisella teipillä tai sijoittaa reunat huonekalujen alle. Kynnykset voidaan useimmiten poistaa. Irralliset johdot tulisi vetää seinän viereen ja kiinnittää seinälistoihin. Lattiapintojen olisi hyvä olla pehmeitä sekä luistamattomia, etenkin kylpyhuoneessa. Eteisessä kosteutta imevä, tukeva matto ja liukumaton lattiapinta lisäävät turvallisuutta etenkin sadesäällä. Karkeat materiaalit, kuten tekokuiduista valmistetut matot saattavat aiheuttaa kaatuessa hankauksesta johtuvia palohaavoja. Matot ovat tehokkaita pehmusteita. Ne saattavat kuitenkin haitata liikkumista, mikäli apuna käytetään jotakin liikkumisen apuvälinettä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria. Kalusteista turvallisimpia ovat pyöreäkulmaiset ja korkeat kalusteet. Niiden sijoittelussa huomioidaan asukkaan toimintatavat ja pyritään välttämään riskipaikkojen syntymistä. Asunto tulee sisustaa joko niin väljästi tai tiiviisti, ettei sinne synny koloja, joihin voi kaatuessa juuttua. Joskus on mahdollista myös pehmustaa kovia kalusteita tai muuten poistaa niiden teräviä kulmia. Rikkoutuvia esineitä, lasisia pöytäpintoja ja peilejä kannattaa välttää tai sijoittaa ne pois kulkureiteiltä. Jos vaarana on kaatua ikkunapintoja vasten kohtauksen yhteydessä, voi lasin vaihtaa vahvistetuksi turvalasiksi tai vaihtoehtoisesti päällystää turvakalvolla. 15
16 Tavaroita järjestettäessä usein käytettävät ja painavat esineet sijoitetaan alakaappeihin tai -laatikoihin ja harvoin käytettävät puolestaan yläkaappeihin. Kaikki turhat tavarat poistetaan kaapeista ja laatikoista. Keittiötasoille voidaan sijoittaa usein käytettäviä astioita tai kodinkoneita. Epilepsiaa sairastavan henkilön tulisi välttää kiipeämistä. Mikäli kiipeäminen kuitenkin on välttämätöntä, on turvallisinta käyttää tukevia taloustikkaita tai keittiöjakkaraa, missä on tartuntakahva. Pitkävartisilla tarttumapihdeillä voi poimia pieniä, kevyitä ja rikkoutumattomia tavaroita ylähyllyiltä välttyen näin kiipeämiseltä. Valaistuksen tarkoituksenmukaisuus ja toimivuus lisäävät turvallisuutta. Valaistuksen tulisi olla häikäisemätöntä ja tasaisesti sijoitettua, jotta suurilta kontrasteilta ja varjoilta vältytään. Loisteputkivalaisimiin tulee valita välkkymättömät lamput. Spottivaloja voi käyttää kohdevalaistuksessa, mutta ne eivät saa aiheuttaa häikäisyä. Lamppujen kunnosta tulee huolehtia. Yöaikaan tarvittavaan valaistukseen voi käyttää pistorasioihin sijoitettavia yövaloja, joita on saatavilla myös liiketunnistimilla syttyvinä. Yövalojen sijoittaminen samalle puolelle käytävää auttaa reitin hahmottamisessa. Valot voi säätää syttymään myös ajastimilla yhtä aikaa herätyskellon kanssa. Lämpöpatterit voivat aiheuttaa palovammoja, mikäli iho on niihin kauan kosketuksissa. Erityisesti sähköpattereiden pinta lämpenee polttavan kuumaksi. Pattereissa on usein myös teräviä kulmia, joita voi koettaa peittää patterien suojilla. Lämmitysvaihtoehdoista lattia- ja kattolämmitykset eivät sisällä edellisiä riskejä. Lattialämmitys on erityisen hyvä kylpyhuoneessa, jolloin märkänä liukas lattia kuivuu nopeasti. Kuuman veden aiheuttamia palovammoja voidaan välttää omakotitaloasumisessa esimerkiksi alentamalla käyttöveden lämpötilaa. Asuntoon tulevan veden lämpötilaa ei saa kuitenkaan laskea alle 55 C:n. Hanasta veden lämpötilan voi lukita 38 C:een, mutta tällöin ei tarvittaessa saada kuumempaa vettä. Siksi kannattaakin lukita tulevan veden lämpötila vain osassa asunnon hanoista. 16
17 Keittiö ja ruoanlaitto Ajastimella varustetussa liedessä virta katkeaa, kun ajastimeen säädetty aika kuluu loppuun. Ajastinta käytettäessä lisätään aikaa pieni määrä kerrallaan, jotta liesi ei unohdu pitkäksi aikaa päälle. Ajastimen voi asentaa myös vanhaan lieteen, mutta sen asentamiseen tarvitaan sähköalan ammattilaista. Joissakin liesissä on merkkivalo varoittamassa jälkilämmöstä, vaikka virta olisi jo katkaistu. Liesivahti reagoi levyn ylikuumenemiseen ja/tai palovaroittimen ääneen sekä sammuttaa virran liedestä. Joihinkin liesituulettimiin voidaan asentaa lisälaite, mikä lieden ylikuumentuessa sammuttaa palon. Induktiolieden etuna on, että se kuumentaa vain liedellä olevan kattilan eli lieden pinta kuumenee ainoastaan kattilasta johtuvasta lämmöstä. Lieden virta katkeaa heti, kun kattila nostetaan liedeltä tai neste haihtuu kattilasta. Induktioliedellä voi käyttää vain magnetisoituvia astioita, mutta useimmat keittiöstä löytyvät kattilat ovat tällaisia. Kattiloiden sopivuuden voi tarkistaa tavallisella magneetilla. Toimintatapojen muutoksilla voidaan lisätä turvallisuutta varsinkin silloin, kun toimintakyky on väliaikaisesti alentunut ja voimat eivät ole aivan palanneet esimerkiksi epilepsiakohtauksen jälkeen. Liettä käytettäessä turvallisuutta voi lisätä käyttämällä lieden takalevyjä ja kääntämällä kattiloiden kahvat itsestä poispäin. Istualtaan toimiessa matalasta liesisuojasta voi olla hyötyä. Silikonisilla patakintailla saa tukevan otteen kuumasta esineestä, pitkävartiset patakintaat puolestaan suojaavat myös kyynärvarsia. Ruoan lämmittämisessä turvallisin vaihtoehto on mikroaaltouuni. Uunia ja mikroaaltouunia hankittaessa kannattaa miettiä niiden sijoittelua sekä luukkujen aukeamissuuntaa. Markkinoilla on myös uuneja, joissa on ns. teleskooppikannattimet. Tällöin astioiden ja uunipeltien laittaminen sekä poisottaminen onnistuvat turvallisemmin. Uuni ja mikroaaltouuni tulisi 17
18 sijoittaa sopivalle korkeudelle ja niiden vieressä pitäisi olla kuumuutta kestävä laskutaso. Lieden lähellä ei tulisi säilyttää mitään herkästi syttyvää, kuten talouspaperirullaa tai patalappua, mitkä voivat vahingossa joutua liedelle. Tarvittaessa voidaan laskualustana käyttää pyörillä liikkuvaa tarjoiluvaunua, jota voidaan hyödyntää myös kuumien astioiden kuljettamiseen. Painavien ja kuumien astioiden kantamista voi välttää myös hakemalla ruoan lautaselle lieden viereiseltä laskutasolta. Mikäli mahdollista, kannattaa kuumia astioita liu uttaa työtasoja pitkin nostamisen sijaan. Keittiö on hyvä järjestää niin, ettei pitkiä kantomatkoja synny. Ruokapöytä kannattaa sijoittaa lähelle keittiön tasoja mikäli mahdollista. Keittiönpöydän tuolien olisi hyvä olla tukevia, selkä- ja käsinojallisia, jotta niistä ei pääse putoamaan kohtauksen yhteydessä. Pistorasioihin laitettaviin ajastimiin kannattaa liittää kodin laitteita. Tuolloin ei tarvitse pelätä esimerkiksi silitysraudan tai kahvinkeittimen jäävän päälle. Kahvinkeittimiä saa myös valmiiksi ajastimilla varustettuna. Ruoan pilkkominen vaatii usein voimaa ja näppäryyttä. Apuna voi käyttää erilaisia keittiön laitteita, kuten monitoimikonetta. Ruokatarvikkeista melkein kaikkea saa kuitenkin myös viipaloituna tai suikaloituna. Keittolävikköä voi hyödyntää esimerkiksi perunoita, vihanneksia tai pastaa keittäessä. Ruoka kypsennetään lävikössä ja kypsä ruoka nostetaan sen avulla pois kattilasta. Kattila jätetään jäähtymään liedelle ja vesi kaadetaan pois vasta kylmänä. Samalla periaatteella voi käyttää tavallista höyrykattilaa. Kahvinkeittimen terästermoskannu, missä on kunnollinen korkki ja terässisus, vähentää palovammojen ja haavojen riskiä. 18
19 Liukuestealusta tai märkä tiskirätti ruoanvalmistus- ja tarjoiluastioiden, lautasten ja lasien alla helpottaa astioiden paikallaan pysymistä. Rikkoutumattomat esimerkiksi muoviset astiat ovat kevyitä kantaa ja niitä on nykyisin tarjolla yksinkertaisista malleista design-tuotteisiin. Varsinkin kuumat juomat voi kaataa kannelliseen mukiin, jotta juoma ei pääse läikkymään. Tähän soveltuvat esimerkiksi nykyään suositut termosmukit, jotka eivät kuumene ulkopuolelta, vaikka niissä oleva juoma olisikin kuumaa. Astianpesukonetta täyttäessä tulisi veitset ja muut terävät esineet asettaa teräosa alaspäin. Astianpesukoneen luukku kannattaa sulkea heti täytön tai tyhjennyksen jälkeen. Myös koneen sijoituskorkeudella voidaan helpottaa käyttöä. Astianpesukone, kuten uuni ja mikroaaltouunikin, voidaan sijoittaa sopivalle työskentelykorkeudelle. Käsin tiskatessa kumihanskat suojaavat haavoilta. Riittävän korkea tuoli mahdollistaa istumisen tiskatessa. Jaloille voi löytyä tilaa ja tukea avaamalla tiskipöydän alakaapin ovi. Ohjeita tai merkkejä voi kehitellä tarpeen mukaan paitsi keittiöön myös muualle asuntoon helpottamaan laitteiden käyttöä. Esimerkiksi värillisen viivan liimaaminen lieden kytkimen etuosaan auttaa hahmottamaan, onko levy päällä. Itselleen ja muille voi myös laatia yksinkertaisia ohjeistuksia, jotta satunnaisestikin kodissa oleva läheinen tai avustaja osaa myös toimia niiden mukaan. Ohjeet tai kaapit voi myös halutessaan varustaa kuvilla. 19
20 Wc- ja kylpyhuonetilat Ovien tulee olla ulospäin aukeavia tai liukuovia, jotta ne saadaan auki siinäkin tapauksessa, että sisällä oleva kaatuu ovea vasten. Oven lukon tulee olla avattavissa myös ulkopuolelta. Lukitsemisen sijaan voi kylpyhuoneen oveen myös laittaa Vapaa/Varattu -kyltin. Kylpyhuoneen materiaalit ovat usein hyvin kovia, mistä johtuen tulisikin kiinnittää huomiota kalusteiden muotoihin ja sijoitteluun. Avohyllyjä kannattaa välttää ja irtotavaroita tulisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan kaapeissa. Muoviset pesuaine- ja kosmetiikkapakkaukset kestävät, vaikka putoaisivatkin lattialle. Tukikahvoja ja -kaiteita voidaan asentaa tarpeen mukaan liikkumisen tueksi wc- ja kylpyhuonetiloihin. Epilepsiaa sairastavan tulee kuitenkin punnita tukikaiteiden etuja ja haittoja. Huonompina päivinä kaiteet saattavat helpottaa esimerkiksi wc-istuimelle siirtymistä ja siltä nousemista, mutta niihin voi lyödä itsensä kohtauksen yhteydessä. Harkittu kalustaminen vähentää erillisten tukikaiteiden tarvetta. Esimerkiksi suihkutangon voi korvata L-kirjaimen muotoisella tukitangolla, mihin saa kiinnitettyä suihkupidikkeen ja mikä kestää myös tuen ottamisen. Käsienpesualtaan kiinnitys ei yleensä ole riittävä tuen ottamiseen, mutta niitäkin on saatavana riittävän lujarakenteisina ja tukikahvalla. Istualtaan toimien loukkaantumisen riski on pienempi. Esimerkiksi kun peilit ovat riittävän suuria, voi hiukset viimeistellä tai ajaa parran istualtaan käsienpesualtaan tai eteisen peilin edessä. Reunat ja kynnykset kylpyammeissa, suihkualtaissa sekä suihkukaapeissa lisäävät liukastumis- ja kompastumisriskiä sekä saattavat aiheuttaa pahoja vammoja. Reunojen poiston lisäksi turvallisuutta lisäävät liukastumista ehkäisevät ammeen ja kylpyhuoneen matot, mitkä toimivat samalla pehmusteina. Suihkuseinien tulisi olla kestävää muovia tai turvalasia ja hyvin kiinnitettyjä. Suihkuverhon etuna on pehmeys ja avun helposti paikalle pääseminen. Sen takana ei saisi olla kaatumisetäisyydellä mitään sellaista, mihin voi loukata itsensä. Suihkuverho voi toisaalta kuitenkin aiheuttaa tukehtumisvaaran kohtauksen yhteydessä. 20
21 Suihkussa käyminen on turvallisempaa kuin kylpeminen ja siksi kylpyamme kannattaa poistaa. Myös suihkuallas voi kerätä vettä, kuten amme. Myös ammeen poistoon voi hakea asunnon muutostöihin tarkoitettua tukea kotikunnan sosiaalitoimesta. Hanojen turvaominaisuuksia on monenlaisia. Käsienpesualtaan vipuhanassa turvallisuutta lisää turvanappi, mikä estää veden lämpötilan säätämisen yli 38 C:ta kuumemmaksi. Automaattiset hanat toimivat liiketunnistimella ja käynnistävät veden tulon havaitessaan liikkeen hanan alla. Erityisesti niistä hyötyvät henkilöt, joiden käsien liikkeet tai voima ovat heikot, tai joiden käsissä on vapinaa. Termostaattihana, missä veden tulo avataan ja veden lämpötilaa säädetään erillisistä säätimistä, on turvallisin vaihtoehto suihkussa. Termostaattihanassakin on hyödyllistä olla turvanappi, mikä estää vahingossa vaihtamasta veden lämpötilaa liian kuumaksi. Hanoissa, joissa kuuma ja kylmä vesi avataan erikseen, on turvallisempaa avata aina kylmä vesi ensin. Suihkutuoli saattaa vähentää loukkaantumisen riskiä. Saunatai korkeussäädettävä suihkujakkara tulisi asettaa suihkuun niin, että selkä nojaa seinää vasten. Vaihtoehtoja ovat myös esim. selkä- ja käsinojallinen, seinään kiinnitettävä tai pyörällinen kallistettava suihkutuoli. Suihkutuoli kannattaa asettaa niin, että hana jää sivulle. Tällöin riski lyödä kasvot hanaan kohtauksen yhteydessä pienenee. Paksu pyyhe esimerkiksi suihkun sekoittajan suojana tai käsienpesualtaan reunalla saattaa lieventää vammoja. 21
EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotPALOTURVALLISUUTTA KOTONA
TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Oma puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä esite näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin kattoon.
LisätiedotPALOTURVALLISUUTTA KOTONA
TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotJos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.
Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä
LisätiedotTURVALLISESTI KODISSANI. Oma turvallisuuteni. Valitse kyllä tai ei. Tiedän hätänumeron. Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti.
Oma turvallisuuteni Valitse kyllä tai ei. TURVALLISESTI Tiedän hätänumeron. kyllä ei KODISSANI Säilytän puhelinta paikassa, josta löydän sen helposti. Huoneessani on toimiva palovaroitin. Tiedän, mitä
LisätiedotTURVALLISESTI OMASSA KODISSA
TURVALLISESTI OMASSA KODISSA ASUKKAALLE: Turvallisesti omassa kodissa -oppaasta löydät ohjeita, joiden avulla voit lisätä kotisi paloturvallisuutta. Oppaassa on myös ohjeita, kuinka toimia hätätilanteessa.
LisätiedotKodin paloturvallisuus
Kodin paloturvallisuus Itä-Uudenmaan Pelastuslaitos Palotarkastaja Linnea Kytömäki Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Väkiluku n. 94 000 Seitsemän kuntaa Työntekijöitä n. 180 Asemat, joissa on vakituista henkilökuntaa
LisätiedotTurvallisesti kotona. Ohjeita ja ideoita kotitapaturmien ehkäisyyn
Turvallisesti kotona Ohjeita ja ideoita kotitapaturmien ehkäisyyn Turvallisesti kotona Kodin tarkistuslista Kotitapaturmia sattuu vuosittain Suomessa yli 300 000. Kolmannes kaikista tapaturmista sattuu
LisätiedotASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET
ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön
LisätiedotIkäihmisen toimiva asuminen. Tarja Marjomaa TTS Työtehoseura
Ikäihmisen toimiva asuminen Tarja Marjomaa TTS Työtehoseura Ikäihmisen toimiva asuminen Vanhuksilla usein toiminnan rajoitteita, kuten voimattomuutta, heikentynyttä liikkumis- ja koordinointikykyä, kumartumis-,
LisätiedotTuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.
Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.
Lisätiedotkerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta!
Paloturvallisuustietoa kerrostaloasukkaalle Huolehdi paloturvallisuudesta! Ohjeet asukkaalle Palovaroitin Asunnon jokainen kerros sekä niihin yhteydessä olevat kellarikerrokset ja ullakot on varustettava
LisätiedotTukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu.
Opetusvideoiden tukimateriaali Turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitetut opetusvideot on tarkoitettu katsottavaksi ohjatusti. Ilman tukimateriaalia saattaa videoiden sanoma jäädä epäselväksi.
LisätiedotEsteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013
Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotKotihoidon turvapalvelujen laitevalikoima ja muut teknologiaratkaisut 2019
Kotihoidon turvapalvelujen laitevalikoima ja muut teknologiaratkaisut 2019 Turvapuhelin Turvapuhelin asennetaan kodissa keskeiselle paikalle, siinä on herkkä kaiutin ja mikrofoni, jonka avulla ääni kuuluu
LisätiedotTämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita
Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen
Lisätiedot112-PÄIVÄ VINKIT JA OHJEET LASTENTARHANOPETTAJILLE
112-PÄIVÄ VINKIT JA OHJEET LASTENTARHANOPETTAJILLE 112-päivä on valtakunnallinen tempaus, jonka tavoitteena on kiinnittää suomalaisten huomio arjen turvallisuuteen ja sen parantamiseen. 112-päivää vietetään
LisätiedotHÄTÄILMOITUS. 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi. Soita hätäpuhelu itse, jos voit.
HÄTÄILMOITUS 112 ambulanssi, palokunta 10022 poliisi Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Mitä on tapahtunut? Onnettomuus? Sairaskohtaus? Onko ihmisiä vaarassa? Missä? Osoite, osasto, rakennus Vastaa kysymyksiin
LisätiedotOpinnäytetyön toiminnallinen osuus Tekijät: Sallamaari Pekkanen & Jonna Salmi HAMK, Lahdensivu, Hoitotyö: Sairaanhoitaja
Opinnäytetyön toiminnallinen osuus Tekijät: Sallamaari Pekkanen & Jonna Salmi HAMK, Lahdensivu, Hoitotyö: Sairaanhoitaja TAPATURMAVAARA: Portaikko on alle 1-vuotiaalle vaarallinen paikka. Alle 1- vuotias
LisätiedotKoti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy Kaatumiset ja liukastumiset
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy Kaatumiset ja liukastumiset Sisällöt perustuvat koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyhankeen sisältöihin 1 Kodin turvallisuusvalmennus Kaatumiset - Suurin osa
LisätiedotLääkekaappi kuntoon. Suomen Apteekkariliitto 2010
Lääkekaappi kuntoon 1 Suomen Apteekkariliitto 2010 Säilytä lääkkeet oikein Lääkkeet on hyvä säilyttää lukittavassa lääkekaapissa, jotta lapset eivät pääse niihin käsiksi. Kaappi suojaa lääkkeitä myös valolta.
Lisätiedot- puuhakirja- OLLIN JA OLLIINAN OPERAATIO PELASTA MUMMO!
- puuhakirja- OLLIN JA OLLIINAN OPERAATIO PELASTA MUMMO! PALOTURVALLISUUSVIIKKO BRANDSÄKERHETSVECKAN OLLIN JA OLLIINAN OPERAATIO PELASTA MUMMO! Olli ja Olliina ovat jälleen vierailleet hauskassa Päivä
LisätiedotNimi Ikä Osoite. Lähin omainen / asioiden hoitaja. Asumismuoto omakotitalo rivitalo kerrostalo muu, mikä?
KOTIYMPÄRISTÖN KARTOITUSLOMAKE Hyvä korjausneuvoja tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen: Tämä lomake on tarkoitettu teidän välineeksenne arvioida asiakkaan asunnon turvallisuutta ja toimivuutta.
LisätiedotTURVALLISEEN HUOMISEEN
TURVALLISEEN HUOMISEEN perheen pelastautumissuunnitelma 1 Poistu palavasta rakennuksesta, mutta älä mene savuun! Tulipalo yllättää aina, ja huonetilaan alkaa heti muodostua tultakin vaarallisempaa savua.
LisätiedotTietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta
Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea
LisätiedotKuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle
Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten
LisätiedotIKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -
MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos
LisätiedotTURVALLISUUS ON TÄRKEÄ ASIA! www.rtog.se. Räddningstjänsten Östra Götaland
TURVALLISUUS ON TÄRKEÄ ASIA! www.rtog.se Räddningstjänsten Östra Götaland SINUN TOIMINTASI VOI OLLA RAT- KAISEVAN TÄRKEÄÄ Pelastustoimen tehtävä on taata kaikkien turvallisuus mahdollisimman hyvin. Arkielämässä
LisätiedotMissä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.
ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.
LisätiedotKOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely
Sanasto ja lämmittely 1. Teitkö kotitöitä, kun olit lapsi? 2. Saitko viikkorahaa? 3. Miksi siivoat? 4. Onko sulla kengät jalassa sisällä? 5. Tuuletatko kotona? 6. Mihin viet paperiroskat ja lehdet? 7.
LisätiedotKelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo
1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4
LisätiedotEsteetön asuminen ja eläminen
Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä
LisätiedotAsuinkiinteistöjen paloturvallisuudesta. Piia Manninen HELPE
Asuinkiinteistöjen paloturvallisuudesta Piia Manninen HELPE 22.9.2016 Sisältö Helsingin alueen keikkatilastoja Onnettomuuksien ehkäisy Rakenteellinen paloturvallisuus Palo-osastointi asuinkiinteistössä
LisätiedotKoti elää asukkaan elämänkaaren mukana
Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys
LisätiedotKAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori
KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli
LisätiedotKeittiön apuvälineet ja kuvakommunikointi
Keittiön apuvälineet ja kuvakommunikointi Apuväline "Apuväline on väline, laite tai vastaava, joka edistää tai ylläpitää henkilön toimintakykyä ja osallistumista silloin, kun se on vamman, sairauden tai
LisätiedotSUUNNITTELUOHJEET WOODI RYHMÄHUONEET ETEISTILAT LEPOHUONEET. Kuopion Woodi Oy Ankkuritie 3, FI -70460 Kuopio FINLAND
SUUNNITTELUOHJEET RYHMÄHUONEET ETEISTILAT LEPOHUONEET LASTEN KORKEAT TUOLIT Woodin korkea Otto-tuoli on muotoilultaan ergonominen sekä tukeva ja lapsen on turvallista nousta sille istumaan. Sekä lasten
LisätiedotEnemmän turvaa. Vähemmän huolia. Sonera Vahdin avulla tiedät, mitä kotonasi tapahtuu.
Enemmän turvaa. Vähemmän huolia. Sonera Vahdin avulla tiedät, mitä kotonasi tapahtuu. Sonera Vahdin avulla ennakoit, tarkkailet ja tiedät mitä kotonasi tapahtuu Sonera Vahti -palvelun avulla valvot kotisi
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotKidde palovaroittimet - paristokäyttöiset
27.3.2013 Kidde palovaroittimet - paristokäyttöiset Yleistietoa palovaroittimista Pelastuslain (468/2003) 29 :n mukaan palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien. SM:n asetuksen
LisätiedotApuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti
Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotPituuskaftevuus - 12 o/o
69 1O ORIVEDEN RYHMAKOTI 10.1 Piha-alueet 1a sisaankayn nit Rakennusten sisddnkaynnille johtavan tren kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisddnkdynnin edessa olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotKiinteistöön liittyvissä hätätapauksissa Palmian päivystys palvelee teitä 24h, puh
TALOON PEREHDYTYS Osoite: Knutersintie 915 00890 Helsinki Puhelinnumero: 09 310 79784 Sähköposti: ostersundom.leirikeskus@hel.fi Kotisivut: ostersundom.munstadi.fi Facebook: ostersundominleirikeskus KOORDINAATIT:
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotASUMISPAKKI- koulutus Kodin paloturvallisuus. KOTILO-projekti
ASUMISPAKKI- koulutus Kodin paloturvallisuus Pelastuslaitokset Suomessa on 22 pelastuslaitosta, niiden tehtävänä on onnettomuuksien ennaltaehkäisy pelastustoiminta varautuminen poikkeusoloihin ensihoito
LisätiedotKOTONA TURVALLISESTI. Hälytys- ja turvateknologisia ratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi Mikkelin kaupungin kotihoidossa
KOTONA TURVALLISESTI Hälytys- ja turvateknologisia ratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi Mikkelin kaupungin kotihoidossa Turvateknologian opas Oppaan sisällön on koonnut Mikkelin Ammattikorkeakoulun
LisätiedotNimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön
Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden
LisätiedotESTEETTÖMYYSSELVITYS
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotKotisiivous Lastenhoito Terveyspalvelut Turvapuhelin. Lisälaitteet Tunstallturvapuhelimeen
Kotisiivous Lastenhoito Terveyspalvelut Turvapuhelin Lisälaitteet Tunstallturvapuhelimeen Sisällys Tunstall-turvapuhelin... Turvaa kotona asumiseen... 3 3 Lisälaitteet... Ovihälytin ja yleisanturi... Palovaroitin...
LisätiedotTOIMINNALLINEN TURVALLINEN YKSILÖLLINEN TEHTY ELÄMÄÄN
TOIMINNALLINEN TURVALLINEN YKSILÖLLINEN TEHTY ELÄMÄÄN TEHTY ELÄMÄÄN AINOA KAARI on suunniteltu joustamaan asukkaansa elämän mukana. Se on tilava ja toimiva kaikissa elämäntilanteissa. Kaaren käytännölliset
LisätiedotKodin älykkyyden uusi ulottuvuus. www.innohome.com
Kodin älykkyyden uusi ulottuvuus www.innohome.com 1 Miksi Tulipalojen vahingot OECD-maissa ovat keskimäärin 1% BKT:stä Kodinkoneet kotien vuotovahinkojen ja sähköpalojen suurin riski Kodinkoneissa käytetyt
LisätiedotTurvallinen koti vauvalle
Turvallinen koti vauvalle OPAS VAAROJEN JA TAPATURMIEN ENNALTAEHKÄISYYN VAUVAPERHEILLE Arki vauvan kanssa tuo mukanaan hurjan määrän ihan uusia asioita ja samalla huolen siitä, millaisia vaaranpaikkoja
LisätiedotSOTAINVALIDIEN (15 %) SIIVOUS- JA ASIOINTIPALVELUJEN HANKINTASOPIMUS
1(5) Sotainvalidien siivous - ja asiointipalvelu SOTAINVALIDIEN (15 %) SIIVOUS- JA ASIOINTIPALVELUJEN HANKINTASOPIMUS Sopimuksen osapuolet TORNION KAUPUNKI (tilaaja / ostaja ) ja SOVEA Oy (palvelutuottaja
LisätiedotAsiakaslukko kotipalvelussa. Kysymyksiä ja vastauksia
Asiakaslukko kotipalvelussa Kysymyksiä ja vastauksia 2017 Enköpingin kunta, hoito- ja hoivahallinto Asiakaslukko kotipalvelussa Asiakaslukkopalveluun kuuluu, että asennamme valvontayksikön kotiisi. Tämä
LisätiedotHuonekalujen kokoamisohje
Huonekalujen kokoamisohje Tämä ohje on tehty antamaan yleisiä ohjeita huonekalujemme kasaamisesta sekä helpottamaan itse kasaamista. Huonekalujen kasaaminen voi joskus olla työlästä, mutta sitä ei kannata
LisätiedotKiireellisessä hätätilanteessa soita 112
lähde / www.pelastustoimi.fi Kiireellisessä hätätilanteessa soita 112 Soita hätäpuhelu itse, jos voit. Kerro, mitä on tapahtunut. Kerro tarkka osoite ja kunta. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
LisätiedotTaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin
R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan
LisätiedotSekoitinsarja Käyttöohje
Sekoitinsarja Käyttöohje Lue ohjekirja huolellisesti ennen laitteen käyttöönottoa. Käytä laitetta vain käyttöohjeen mukaisesti. Säilytä ohjekirja lukemiseksi tulevaisuudessa. TURVALLISUUS Laite ei ole
LisätiedotMitä remontteja osakas saa tehdä?
1.1 Lain määräykset 1 Mitä remontteja osakas saa tehdä? Asunto-osakeyhtiön osakas saa lain mukaan tehdä asunnossaan omalla kustannuksellaan erilaisia remontteja. Osakas voi esimerkiksi muuttaa huoneistonsa
LisätiedotEsteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.
Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun
LisätiedotKäyttö. Virtakytkin Näyttö ja painikkeet Kaukosäädin
. Tämä on sähköinen henkilökohtainen lämmitin loimuavalla liekkiefektillä. Lämmittimen toimintaperiaate on kierrättää ilma lämmityselementtien läpi ja puhaltaa ulos lämmintä ilmaa. Turvallisuusohjeet 1.
LisätiedotHeimo ja Hilma turvallisesti sähkölaitteiden kanssa
Meeri Laine, Hanna Mansikka, Merja Vaaramaa ja Tiina Komulainen OuLUMA, sivu 1 Heimo ja Hilma turvallisesti sähkölaitteiden kanssa Avainsanat: sähkö, sähkölaitteet, sähköturvallisuus, turvallisuus Luokkataso:
LisätiedotPalon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112.
Pelastustiet ja pysäköinti Valvojat ohjeistetaan seuraamaan pysäköintiä niin, ettei pysäköinti estä pelastusajoneuvojen toimintaa ja niin että pelastustiet pidetään avoinna. Hallin edessä on selkeät parkkipaikat,
LisätiedotPARTIONIEMI VUOKRAAJAN OPAS
PARTIONIEMI VUOKRAAJAN OPAS Sisältö 1. Tervetuloa 2. Turvallisuus 2.1. Päärakennus 2.2. Keittiörakennus 2.3. Sauna 2.4. Muut rakennukset/alueet 3. Alueen kartta 4. Järjestyssäännöt 5. Siivous ja roskat
LisätiedotViitalantie 221, 60640 Isokoski
Venestalon pelastussuunnitelma, joka sisältää sammutus- ym. turvallisuusohjeita Viitalantie 221, 60640 Isokoski TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Venestalo on Veneskoski-Viitala-seura ry:n omistama kylätalo, joka
Lisätiedot6.1 Savunpoisto. Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa
6 ut P O R R A S K ÄY TÄVÄT es iv Porraskäytävät ovat kerrostalokiinteistöissä ensisijaiset poistumistiet. Porraskäytävien kautta asukkaiden pitää päästä tarvittaessa poistumaan turvallisesti asunnostaan.
LisätiedotKidde Firex KF-sarja
4.6.2015 Kidde Firex KF-sarja Yleistietoa palovaroittimista Pelastuslain (468/2003) 29 :n mukaan palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien. SM:n asetuksen (239/2009) 3 :n mukaan
LisätiedotKOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT
Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN
LisätiedotASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE
ASENNUSOHJE SAFERA Siro IN-line -liesivahti Virranhallintayksiköt PCU PCU.-U 080 V..0 FIN SIRO IN-LINE SISÄLLYSLUETTELO VAROITUKSET. VALMISTELUT. Valmistelut. Asennus. Asennuksen vianmääritys. Lisävaruste:
LisätiedotMuutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.
Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?
LisätiedotLonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö
Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa
LisätiedotSovitut seuranta-ajat
KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti
LisätiedotTietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.
Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten
LisätiedotPuhelu hätäkeskukseen
Puhelu hätäkeskukseen Lue dialogit parin kanssa. - hätäkeskus. miten voimme auttaa? - hei, olen alex samoilov turusta. täällä on tulipalo. - pystytkö kertomaan osoitteen? - en tunne paikkaa. - mikä palaa?
LisätiedotIkäihmisen toimiva keittiö. Tarja Marjomaa TTS Työtehoseura
Ikäihmisen toimiva keittiö Tarja Marjomaa TTS Työtehoseura Ikäihmisen toimiva keittiö Vanhuksilla usein toiminnan rajoitteita, kuten voimattomuutta, heikentynyttä liikkumis- ja koordinointikykyä, kumartumis-,
LisätiedotComfortControl 01 KEINUN LUKITUS 02 KEINUN VASTUS 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 03 ISTUINSYVYYS 06 SELKÄNOJAN KALLISTUS 04 ISTUINKORKEUS 07 KÄSINOJAT KORKEUS
Vaihe 1: Avaa tuolisi lukitus. 01 KEINUN LUKITUS Vaihe 2: Säädä tuoli kehosi mukaan. 02 KEINUN VASTUS 03 ISTUINSYVYYS 04 ISTUINKORKEUS Vaihe 3: Säädä tuoli työsi mukaan. 05 SELKÄNOJAN KORKEUS 06 SELKÄNOJAN
LisätiedotLUE KÄYTTÖOHJE KOKONAISUUDESSAAN ENNEN LAITTEEN KÄYTTÖÄ SÄILYTÄ NÄMÄ OHJEET
TÄMÄ SISÄLTYY: Tuulettimen Virtapainike nopeuden merkkivalot Takasäleikkö EA I SK KE NEN I HA AL KO RK Etusäleikkö Vesisäiliö Tuulettimen nopeuspainike Valopainike USB-johto USB-virta-adapteri LUE KÄYTTÖOHJE
LisätiedotPÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE
PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan
Lisätiedotcleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje
1 cleandoctor.fi RugDoctor SteamPro höyrypesurin käyttöohje 1 Pesukoneen kuori kestävää muovia 2 Likavesisäiliö (17) 3 Kantokahvasyvennys 4 Johto 5 Painemittari 6 Pidike likavesisäiliölle 7 Varoitusvalo
LisätiedotOPPITUNTI 1: ONNETTOMUUDET VOI ITSE EHKÄISTÄ
OPPITUNTI 1: ONNETTOMUUDET VOI ITSE EHKÄISTÄ Copyright: 2014 SPEK, Tekstit: Eevi-Kaisa Yrjölä, Ulkoasu: HUVILA Brand & Design, ISBN: 978-951-797-483-7, Kopiointirajoitus: Tämän sähköisen oppimateriaalin
LisätiedotTietoa kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä
Tietoa kaatumistapaturmien ennaltaehkäisystä Tietoa kaatumistapaturmista Kaatumista voi välttää hyvällä ennakoinnilla Kaatuminen on ikääntyvien suomalaisten yleisin tapaturma. Kaatumiset aiheuttavat valtaosan
LisätiedotTÄRKEÄT TURVATOIMENPITEET
keraamisen kulhon käyttöohjeet Sisällysluettelo Keraamisen kulhon TURVALLISUUS Tärkeät turvatoimenpiteet...5 keraamisen kulhon käyttö Keraamisen kulhon kiinnittäminen...6 Keraamisen kulhon irrottaminen...7
LisätiedotApuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä
Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opistotie 2 Kunta: Kuopio Päivämäärä: 24.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
Lisätiedotsopii jokaiselle dementiaa sairastavalle, kun halutaan tietää onko asiakas liian kauan poissa vuoteesta esim. kaatunut yöllä vessakäynnillä
Eeva- hankkeessa käytetyt teknologiaratkaisut hankkeen aikana koteihin toimitettiin 33 erilaista terveysteknologisia ratkaisuja ja yhteensä välineitä toimitettiin 133 kappaletta. Seuraavassa taulukossa
LisätiedotHätäpuhelu. Soita. puhelu paikan päältä. Soita
Hätäpuhelu puhelu paikan päältä. Hätäilmoitus tehdään käyttäen puhelimen Suomi -sovellusta tai soittamalla suoraan numeroon. Asenna sovellus puhelimeesi etukäteen ja salli sovellukselle paikkatiedon jakaminen.
Lisätiedotesteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj
esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Microkatu 1, Technopolis Oyj Kunta: Kuopio Päivämäärä: 2.11.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotKysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
LisätiedotAsuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta
Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Antti Pirhonen NCC Housing Pvm 20.9.2011 NCC Rakennus Oy, Asuminen 1 Pienet mutta toimivat asunnot lähellä palveluja Hyvät ympäristön palvelut ja yhteydet
LisätiedotHandy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120
Handy Tube -liukurulla, mallit 100, 110, 120 Käyttöohje Suomi 7FI160188-02 Handy Tube -liukurulla pitkä Handy Tube -liukurulla lyhyt Handy Tube -liukurulla leveä Tuotekuvaus Tuote Malli Tuotenumero Koko
LisätiedotKotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:
Kotihoito-ohje potilaalle Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita: 2 Johdanto Tämä potilaan ohjekirja sisältää tärkeää tietoa Smith & Nephew n valmistaman kertakäyttöisen alipainetta
LisätiedotE1-100 SARJA K-03 KÄYTTÖOHJEET KASO KASSAKAAPIN INSTRUCTIONS
KASO KASSAKAAPIN E1-100 SARJA K-03 KÄYTTÖOHJEET KASO E1-100 SAFE SERIES K-03 INSTRUCTIONS Kaso Oy Lyhtytie 2, PO Box 27, FI-00751 Helsinki, Finland telephone +358 10 271 3700, fax +358 9 386 0021 sales@kaso.fi,
LisätiedotMASALAN YLIPAINEHALLIN TURVALLISUUS SUUNNITELMA
MASALAN YLIPAINEHALLIN TURVALLISUUS SUUNNITELMA Masalan ylipainehallin yhteystiedot Jalkapallohalli, kupla Rusthollintie 2, 02430 Masala Ylläpito ja huolto: Tilahallinnon päivystäjä 040-5140091 Kenttämestari
Lisätiedot