RAKENTAMISOHJEET SAUNANIITYN PIENTALOALUEELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAKENTAMISOHJEET SAUNANIITYN PIENTALOALUEELLE"

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS JA MITTAUS NIINA AHLFORS, JAANA POHJOLA RAKENTAMISOHJEET SAUNANIITYN PIENTALOALUEELLE Yleistä Saunaniityn pientaloalue sijaitsee Saunakalliossa vajaan kolmen kilometrin päässä Järvenpään keskustasta. Kaava-alue rajoittuu pohjoisessa Tuusulan kunnan rajaan. Suunnittelualue on rakentamaton itä-länsisuuntainen laakso kahden mäen välissä. Rinteet ovat melko loivat ja yli puolet alueesta on tasaista laakson pohjaa, joka on ollut viljelykäytössä vielä 1960-luvulla. Laakson pohja on tällä hetkellä vesoittunutta niittyä. Suunnittelualue liittyy Ristikadun jatkeen kautta Saunakallion pientaloalueeseen, mutta väliin jää yksityisen maanomistajan peltosuikale, johon kaavaa ei laadita. Saunakallion pientaloalue on lähtenyt rakentumaan jälleenrakennuskauden aikana ja tiivistynyt siitä 1980-luvulla laaditun asemakaavan sallimana. Alueen tiestö muodostuu kahdesta päättyvästä kokoojakadusta ja päättyvistä tonttikaduista. Kapeampi kokoojakatu sijoittuu laakson pohjalle, josta tonttikadut nousevat rinnettä kohtisuoraan ylöspäin. Rakennukset muodostavat tonttikatujen varsille kiiloja, jotka sulkeutuvat katujen päässä. Vastaavasti viherkiiloja tai lähivirkistysaluekiiloja muodostuu tonttien rajoille, jotka avautuvat suunnittelualueen rajoja kohti. Pääkokoojakadun itäpuolelle jäävä iso tontti on asuinpientalojen korttelialuetta, johon on mahdollista rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja. Muut tontit ovat omakotitalotontteja. Alueen eteläreunaan varataan virkistysalue, johon on mahdollista toteuttaa seudullinen ulkoilureitti Järvenpäästä Tuusulaan.

2 Kokoojakadut Saunaniitynkadun ja Kertalämmitteisenkadun varsille on kaavassa määrätty istutettavaksi puita ympäristön vehreyden ja alueen yhtenäisen ilmeen saavuttamiseksi. Saunaniitynkadulla kevyenliikenteen- ja ajoväylän väliin tullaan rakentamaan viherkaista, johon istutettavista puista vastaa Järvenpään kaupunki. Tontille istutettavaksi määrättyjen puiden istuttamisesta vastaa tontin haltija. Puulaji viherkaistalla ja tonteilla tulee olla suomen- tai ruotsinpihlaja, jota tulee istuttaa noin 15 m välein. Kevyenliikenteenväylän ja tontille istutettavaksi määrättyjen puiden laji ja istutusväli on sama. Tämä vehreyttää katutilaa yhdenmukaisesti. kevyenliikenteenväylä viherkaista ajokaistat jalkakäytävä tontti Esimerkkiluonnoksia tonttikaduista Julkisivuille on annettu useita värivaihtoehtoja. Värit ovat kirkkaita, mutta ne sopivat toisiinsa valoisuusasteeltaan.

3 Rakennukset muodostavat kokoojakadulle avautuvan kiilan, jonka kärki osoittaa kohti virkistyaluetta.

4 Saunaniityn kadun varrella sijaitsevien asuinrakennusten harjansuunta tulee olla tiensuuntainen meluntorjunnan vuoksi. Asuinrakennus suojaa länsipuolella sijaitsevaa oleskelupihaa mahdolliselta melulta, joka mittauksissa on ylittänyt raideliikenteessä määrävänä pidetyn yömelutason 45 db(a). Rakennusten sijainti ja suuntaus tontilla Asemakaavassa on osoitettu rakennusalan rajat, joiden sisälle rakennukset tulee sijoittaa. Rakennus kannattaa mahdollisuuksien mukaan sovittaa tontille siten, että oleskelupiha muodostuu tontin aurinkoisimmalle puolelle. Rakennusalaan on merkitty nuolimerkinnällä, mihin sivuun rakennus tulee sijoittaa ainakin osittain kiinni. Myös talousrakennuksen sivu on mahdollista rakentaa kiinni nuolella merkittyyn rakennusalan sivuun. Tonteilla on osoitettu harjansuunta katua vasten kohtisuoraan, lukuunottamatta Saunaniitynkadun varren tontteja, joissa harjansuunta on melunormien ylityksen vuoksi jouduttu kääntämään kadunsuuntaisiksi. Määräävä harjansuunta tarkoittaa asuinrakennusta, eikä talousrakennusken harjansuunnan tarvitse olla sama. Rakennusten on tarkoitus rajata tonttien väleihin viherkiiloja ja avata katutilaa vehreäksi katutilaksi, jonka suippenevista päädyistä on yhteydet virkistysalueille.

5 Jokin tontin rakennusten sivuista on rakennettava kadun puoleiseen rakennusalan rajaan kiinni. Se voi olla myös talousrakennuksen sivu. Autopaikat, autotalli tai -katos kannattaa sijoittaa lähelle katua. Autopaikat ja ajoväylät tulee suunnitella siten, että auto on mahdollista kääntää tontilla. Suoraan kadulle avautuvaa autotallia tai -katosta ei voi tehdä, jotta vältytään kadulle peruuttamiselta. Liittymässä katuun tai tiehen sekä rakennuspaikan sisäisissä järjestelyissä on otettava huomioon liikenneturvallisuus. Tonttiliittymän leveys asuinalueilla ei saa olla yli 6 metriä. Pientalotonteilla saa olla vain yksi tonttiliittymä ajoneuvoliikenteelle, ellei viranomainen toisin päätä. Tontille on varattava tilaa (autosuojan ovesta katuun vähintään 7 m) ajoneuvon kääntämiseen, ellei ole erityistä syytä muuhun järjestelyyn.

6 Rinnemaastossa autotallin ja -katoksen korkeusasemaan katuun nähden tulee kiinnittää huomiota, ettei tien ja autotallin välille muodostu käyttöä vaikeuttavaa jyrkkää luiskaa. Myös vieraspysäköinnille on varattava tilaa mieluiten siten, että vieraspaikkaa ja autotallia tai -katosta voidaan käyttää toisistaan riippumatta. Omakotitonteilla on oltava vähintään kaksi autopaikkaa asuntoa kohden ja Saunaniitynkadun varren asuinpientalojen korttelialueella vähintään yksi autopaikka 80 k-m2 kohti tai vähintään puolitoista autopaikkaa asuntoa kohti.

7 Rakennuksen muodot ja mittasuhteet Kaikilla erillispientalojen tonteilla on ylin sallittu kerrosten lukumäärä 1 2/3, jolloin asuinrakennus voi olla joko yksikerroksinen tai kaksitasoratkaisu siten, että asuintiloja on enintään 2/3 käytetystä kerrosalasta toisessa kerroksessa. Asuinrakennusoikeudesta tosin saa rakentaa enintään 70% yhteen kerrostasoon. Tällaisella kerrosluvulla on mahdollista saavuttaa parhaat piharatkaisut, jotta piha-aluetta jää myös oleskeluun. Rakennusten arkkitehtuurissa tulee pyrkiä tasapainoiseen yleisvaikutelmaan. Toivottavaa on, että alueella ei toteuteta edellisten vuosikymmenten muotioikkuja: levotonta monen suuntaista lautaverhousta tai keinotekoisesti irtoritilöillä koristeltuja ruutuikkunoita. Julkisivut, materiaalit ja värit Saunaniityn pientaloalueen tonteille voidaan rakentaa joko puupintaisia taloja tai rapattuja tiili- tai harkkorakenteisia. Hirsirakenteiset talot voivat olla salvotuista tai sahatuista hirsistä, lyhyillä nurkkasalvoksilla toteutettuja rakennuksia, jossa nurkat on peitetty nurkkalaudoilla. Pitkänurkkaista lamasalvosta, eikä myöskään pyöröhirsisalvoksia saa käyttää. Puupinnat ovat joko peitto- tai lietemaalattua puuta. Täysrapatut kivipinnat suositellaan kalkkimaalattaviksi. Värivaihtoehdoissa on käytetty esimerkkinä Tikkurilan värisävyjä; vastaava sävy toiselta maalitehtaalta on mahdollinen. Rakennusten julkisivut, sokkeli ja kate tulee toteuttaa jollakin seuraavista värivaihtoehdoista. Värivalintojen lähtökohtana on ollut alueen luontoon ja toisiinsa sopeutuvat värisävyt. KAIKKI KORTTELIT Julkisivut: luonnonvalkoinen 9601, siniharmaa 2683, keltainen J398, okra 2674, vihreä 2678, punainen 2663 Kate ja sokkeli: grafiitinharmaa TVT 565X tai ruskea TVT 548X

8 Julkisivuvärimallit: Kate ja sokkelivärimallit: Tämän julkaisun värit eivät vastaa oikeita sävyjä painoteknisistä syistä ja sävyt on aina tarkastettava valmistajan värikartasta. Rakennusten ovien ja ikkunoiden tulee sopia rakennusten muotokieleen. Ikkunoiden puitejaon tulee noudattaa rakenteellista ikkunajakoa, eikä ulkopuolisia irtoristikoita tule käyttää moniruutuisen vaikutelman aikaansaamiseksi. Tuuletusluukkujen sijasta on suositeltavaa käytää tuuletusikkunoita. Mikäli tuuletusluukkuja käytetään, tulee ne varustaa ulkopuolisella puusäleiköllä ja peittomaalata ikkunan puuosien väriseksi. Myös muissa aukotuksissa, kuten autokatoksissa, voidaan käyttää puurakenteisia säleikköjä, jotka peittomaalataan värityssuunnitelman mukaisesti. Rakennuksiin tulee tehdä harja- tai kahteen suuntaan kalteva pulpettikatto. Talousrakennuksen katto voi olla kuitenkin myös lapekattoinen. Kattomateriaalina voidaan käyttää peltiä, huopaa tai tiiltä.

9 Pihajärjestelyt Pihoilla on tärkeä merkitys asukkaiden viihtymiseen sekä koko asuinalueen viihtyisyyteen ja imagon muodostamiseen. Pihat ovat asukkaiden toimintaympäristöjä muun muassa oleskelu-, leikki-, ja pysäköintitoimintoineen. Toimivat, turvalliset ja viihtyisät pihat vaikuttavat positiivisesti henkiseen - ja fyysiseen hyvinvointiin. Hyvin suunnitellut pihat tarjoavat virikkeitä ja esteettisiä elämyksiä kaikille asukkaille mahdollistaen eri ikäryhmien toimimisen ja viihtymisen pihoilla. Hyvä piha luo mahdollisuuden leikkiin, yhdessäoloon sekä yksityiseen oleskeluun. Pihat vaikuttavat myös lähiympäristön ekologiseen laatuun. Vihreät pihat parantavat kaupunkiympäristön vesitaloutta ja ilmanlaatua. Kasvit sitovat ilman epäpuhtauksia ja tuottavat happea, viilentävät kaupunki-ilmaa, vaimentavat melua ja tuulisuutta sekä vähentävät kaikua. Pihoilla on keskeinen tehtävä pienilmaston parantamisessa ja elinympäristöjen, jopa ekologisten käytävien, tarjoamisessa eri eläinlajeille. Pihojen kasvillisuus ilmentää vuodenaikojen vaihtelua ja synnyttää esteettisiä kauneuselämyksiä pihojen käyttäjille. kasvimaa / tamppaus oleskelupiha avautuu etelään komposti jäteastiat Alueen suunnittelun lähtökohtana on ollut vihreät "kiilat", jotka limittyvät rakennusten väleihin. Kiilat muodostuvat puistoalueista sekä tonttien istutettavista alueenosista, ja niiden olisi tarkoitus muodostaa kerroksellisen kasvillisuuden myötä puutarhamaisuutta alueelle. Lisäksi kiilat toimivat vastapainona avoimelle katutilalle.

10 Rakennusvaiheessa tulee pyrkiä säilyttämään tontilla olevia hyväkuntoisia nuoria ja täysikasvuisia puita. Säilytettävät puut on syytä suojata rakennusvaiheessa rungoistaan. Lisäksi raskailla koneilla liikkumista puiden juuristoalueilla tulee välttää. Säilyttämällä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa puustoa voidaan säästää pihan rakennuskustannuksissa sekä toisaalta kehittää alueelle tyypillistä miljöötä. Rinteiden korkeusasemaa ei saa ilman erityistä syytä muuttaa leikkaamalla tai pengertämällä. Alueen pinnanmuotoja voidaan mahdollisuuksien mukaan jopa korostaa piharatkaisuilla. Luonnostaan viettävän pihan tasaamista tulee välttää. Pihasuunnittelussa on kuitenkin huomioitava pintavesien valumissuunnat - vedet tulee johtaa rakennuksesta poispäin. istutukset tulee ryhmitellä siten, että ne muodostavat kerroksellisen kokonaisuuden rakennukset rajaavat tonttien väliset viherkiilat Pihojen pinta-alasta yli puolet tulee pitää kasvipeitteisenä. Asfaltti ja betonikiveys suurina alueina eivät sovellu ympäristöön. Pihojen päällystemateriaaleiksi suositellaan soraa, kivituhkaa sekä muita vettä läpäiseviä materiaaleja. Laajoja avoimia nurmikkopihoja tulee välttää - istutusalueet tulee perustaa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi ja istutuksissa tulee käyttää ensisijaisesti kotimaisia lajeja. Istutusryhmiä voidaan käyttää näkösuojana ja tuulensuojana, lisäksi monipuolinen kasvillisuus tuo pihalle suojaa paahteelta - istutusryhmillä voidaan myös jäsennellä pihan toimintoja. Istutusryhmät tulee toteuttaa siten, että niissä on kerroksellisuutta; näin pienellekin alueelle saadaan runsaasti vihermassaa. Laajempi, usean lajin istutusryhmä on helppohoitoisempi kuin yksittäin istutetut kasvit - lisäksi laajempi alue on edullisempi perustaa. Suositeltavia puulajeja tonteilla ovat koivu, haapa, leppä ja pihlaja; nämä ovat perinteisiä lajeja, jotka soveltuvat ympäristöön sekä maisemallisesti että muilta ominaisuuksiltaan. Pääosan pihan kasvillisuudesta tulee olla alueelle tyypillisiä lajeja, kotimaisia lehti- ja havupuita ja -pensaita. Pihoille mahdollisesti sijoitettavat rakennelmat, kuten katokset, patiot ja leikkimökit tulee toteuttaa väreiltään ja materiaaleiltaan yhtenäisesti päärakennuksen kanssa. Rakenteiden tulee olla siroja ja väritykseltään maltillisia; esimerkiksi hirsirakenteita ja pastellisävyjä tulee välttää.

11 Tonttien aitaaminen Tontinrajat saa aidata ainoastaan pensasaidalla. Jos tontti on tarve aidata esimerkiksi kotieläimen tai leikkivien lasten vuoksi, tulee se tehdä kapearakenteisella ja kasvillisuuteen sopivin värein maalatulla metalliverkkoaidalla siten, että metalliverkkoaita sijaitsee tontin sisäpuolella ja sen ulkopuolelle istutetaan pensasaita vähintään yhtä korkeana, kuin teräsverkkoaita. Jos aidasta tulee yhteinen naapurin kanssa, on valinnasta syytä päästä yhteisymmärrykseen. Kadun vierustan aidan suunnittelussa on myös huomioitava aurauslumet. Valinnassa on syytä kiinnittää huomiota myös juurija tyvivesojen muodostumiseen, lajin leveyteen, pitkäikäisyyteen ja kasvunopeuteen. Menestymisvyöhykettä ei sovi unohtaa. Täydellisen näkösuojan saa noin 180 cm korkuisella aidalla. Sopusuhtainen leikattu aita kapenee ylöspäin, näin se ei kerää talvella lunta, varjosta alaosan oksia ja on helpompi leikata. Tuuheaksi kasvatettava pensasaita vaatii säännöllistä leikkaamista, kun vapaasti kasvavien pensasaidanteiden hoidossa keskitytään vain kuivuneiden tai vaurioituneiden oksien poistamiseen. Istutuksia suunniteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että risteysten näkymäalueita ei saa peittää. Risteyksen viereisten aitojen tulee olla korkeintaan 0,6 metriä korkeita. Myös muut istutukset tulee pitää näkymäalueella matalina. Leikattavia pensaita: Isotuomipihlaja (Amelanchier spicata) Isotuomipihlaja on nopeakasvuinen, pystyhaarainen ja terve pensas. Se viihtyy aurinkoisella ja puolivarjoisella paikalla, ei ole kovin vaativa maan suhteen ja kestää hieman kuivuuttakin. Valkoiset kukat avautuvat jo toukokuussa ja tuoksuvat miedosti. Syötävät siniset marjat kypsyvät syksyllä. Lehdistö on syksyllä oranssinkeltainen. Sopii hyvin vapaasti kasvavaksi aidanteeksi. Sietää myös alasleikkauksen. Korkeus: 3-5 m, leveys: 3,5 m Vyöhyke: I-VIII Istutusväli: leikattava aita: 30 cm, vapaasti kasvava aidanne: cm Siperianhernepensas (Caragana arborescens) Siperianhernepensas sopii sekä aurinkoon, että puolivarjoon. Se kukkii runsaasti keltaisin kukin kesäkuussa. Kasvuvauhti on melkoinen: viidessä vuodessa 1,5 m. Se suorastaan pitää 3-5 vuoden välein alasleikkauksesta. Laji kestää kuivahkoakin maata. Etenkin Etelä-Suomessa sen kiusana on härmäsieni. Korkeus: 3 m, leveys: 1,5-2 m Vyöhyke: I-VI Istutusväli: leikattava aita: 25 cm, vapaasti kasvava aidanne: cm Kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus) Kiiltotuhkapensaalla on nimensä mukaisesti kiiltävät, tummanvihreät lehdet, jotka saavat syksyllä kirkkaan, oranssipunaisen syysvärityksen. Versot ovat pystyt ja tiheät, mutta melko hennot. Kesäkuussa pensaassa on vaatimattomia punertavan valkoisia, mitättömiä kukkia ja syksyllä syömäkelvottomia mustia luumarjoja, jotka jäävät usein oksiin talveksi. Pensas viihtyy auringossa ja puolivarjossa ja kasvaa viidessä vuodessa noin metrin. Pensas ei kestä savimaata, seisovaa vettä, tiesuolaa, aurauslumien painoa eikä myöskään alasleikkausta. Sen sijaan kuivuus, tuuli, ilmansaasteet ja varjostus eivät kasvia häiritse. Korkeus: 1,5-2 m, leveys: 1,5-2 m Vyöhyke: I-VI Istutusväli: leikattava aita: cm, vapaasti kasvava aidanne: cm Aitaorapihlaja (Crataegus grayana) Aitaorapihlajaa käytetään yleensä leikattuna aitana. Se kasvaa nopeasti ja kestää hyvin jopa paahdetta. Aivan syvään varjoon sitä ei kannata istuttaa. Se sopii kyllä yksittäispensaaksikin. Valkoinen kukinta ajoittuu kesäkuuhun ja

12 punaoransseja marjat ilmaantuvat syksyllä. Oksissa on jopa 5 cm mittaiset pistävät oraat. Kasvutapa on leikkauksen ansiosta hyvin tiheä. Kalkitussa ja ravinteikkaassa maassa sen lehdet voivat kasvaa jopa kämmenen kokoisiksi. Korkeus: 3-5 m, leveys: 2 m Vyöhyke: I-V Istutusväli: leikattava aita: cm, vapaasti kasvava aidanne: cm Taikinamarja (Ribes alpinum) Taikinamarjan lehdet puhkeavat todella varhain keväällä. Pensas on luonnostaan tiheä ja pystykasvuinen. Se kestää hyvin lumen painoa, tuulta ja tiesuolaa. Se on myös nopeakasvuinen: kasvaa viidessä vuodessa yli metrin. Lehtien syysväri on keltainen. Kellanvihreät kukat houkuttelevat mm. perhosia. Punaiset marjat ovat syötäviä, mutta mauttomia. Pensas vaatii säännöllistä leikkaamista, koska se tulee nopeasti risuiseksi, kestää hyvin myös alasleikkauksen. Se sopii mainiosti korvaamaan arkaa puksipuuta rajaaitana. Korkeus: 1-1,5 m, leveys 0,7-1,2 m Vyöhyke: I-VII Istutusväli: leikattava aita: 25 cm, vapaasti kasvava aidanne: cm Valkolumimarja (Symphoricarpos albus var. laevigatus) Valkolumimarja on melko nopeakasvuinen ja leveä pensas. Kasvaa kolmessa vuodessa noin metrin korkuiseksi. Pensas tekee runsaasti juurivesoja. Lehdet puhkeavat varhain keväällä, ja ovat kauniin keltaiset syksyllä. Kukkii pitkään heinäkuulta syyskuulle, punavalkoinen kukka on kuitenkin melko vaatimaton. Kauniit valkoiset marjat pysyvät pensaassa pitkälle talveen. Suosii tuoretta maata, mutta kestää kuivassakin eikä ole mitenkään vaativa kasvualustan suhteen. Sopii myös tienvarsille, koska kestää tiesuolaa. Menestyy auringosta varjoon. Tulee melko pian risuiseksi, joten leikataan 5 vuoden välein. Korkeus: 1-1,5 m, leveys: 1-2 m Vyöhyke: I-V (VI) Istutusväli: leikattava aita: 30 cm, vapaasti kasvava aidanne: cm Muita leikattavaksi pensasaidaksi sopivia kasveja ovat mm. pihasyreeni (Syringa vulgaris), unkarinsyreeni (Syringa josikaea), koivuangervo (Spiraea betulifolia), kääpiöpunapaju (Salix purpurea Nana ), koriste- (Aronia x prunifolia) ja marja-aronia (Aronia Prunifolia-ryhmä), japaninhappomarja (Berberis thunbergii) sekä arka isopuksipuu (Buxus sempervirens). Vapaasti kasvavia lehtipensasaidanteita Aidanteessa voi myös kasvaa useita erilaisia pensaita: näin saadaan kukintaa jatkettua vaikka läpi kesän ja erilaiset lehdistön muodot ja värit tuovat ryhmään vaihtelua ja liikettä. Mikään ei myöskään estä yhdistämästä havuja ja lehtipensaita. Monilajinen pensasaita selviää myös taudeista tai talvivaurioista pienemmillä näkyvillä vaurioilla. Hansaruusu (Rosa Rugosa-ryhmä Hansa ) Hansaruusua käytetään paljon julkisilla alueilla. Pensas on terve ja voimakaskasvuinen. Runsas liilanroosa, tuoksuva kukinta on runsainta heinäkuun alussa, mutta suuria kukkia aukeaa, saman vuoden versoihin, myöhäiseen syksyyn asti. Juurivesoja kasvaa kohtalaisesti. Lehdet ovat kiiltävät, ja niillä on kaunis keltainen syysväri. Kiulukat ovat oranssinpunaiset. Pensas viihtyy auringossa. Nuorennetaan poistamalla vanhimpia versoja, kestää myös alasleikkauksen. Korkeus: 1,5-2 m, leveys: 1,8 m Vyöhyke: I-VI Istutusväli: vapaasti kasvava aidanne: cm Norjanangervo (Spiraea Grefsheim ) Norjanangervo on yksi Suomen yleisimmistä pensaista. Sen runsas keväinen kukinta ja helppohoitoisuus tekevät siitä suositun. Se on terve ja melko vaatimaton kasvualustan suhteen. Valkoinen, edellisen vuoden versoilla tapahtuva, lyhyehkö kukinta ajoittuu touko-kesäkuun vaihteeseen. Runsaasti tyviversoja. Versot eivät oikein kestä aurauslumia, sen sijaan tuulen ja ilmansaasteiden kestävyys on hyvä. Pensas viihtyy parhaiten auringossa, mutta myös puolivarjossa. Nuorennetaan poistamalla vanhimpia versoja, kestää myös alasleikkauksen. Korkeus: 1-1,5 m, leveys: 1-1,5 m Vyöhyke: I-VI Istutusväli: vapaasti kasvava aidanne: cm

13 Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia) Viitapihlaja-angervo on terve, pysty- ja nopeakasvuinen pensas. Suuret, pihlajaa muistuttavat lehdet puhkeavat aikaisin. Kermanvalkoinen, saman vuoden versoilla tapahtuva, kukinta jatkuu melko pitkään heinäkuulta elokuulle. Pensas pitää kosteasta ja viihtyy sekä auringossa että puolivarjossa. Se menestyy jopa savimaassa. Leviää maarönsyillä ja muodostaa laajoja ryhmiä. Kestää alasleikkauksen. Korkeus: 1,5-2 m, leveys: 2-3 m < Vyöhyke: I-VIII Istutusväli: vapaasti kasvava aidanne: cm Puistosyreeni Syringa x henryi) Puistosyreenin kasvutapa on melko leveä. Kesä-heinäkuun vaihteessa (hieman pihasyreenin jälkeen) kukkivat kukat ovat valkoisia tai vaaleanpunaisen tai violetin eri sävyissä. Kukinnot ovat näyttävät, koska kukan teriön liuskat avautuvat kunnolla. Viihtyy auringossa ja puolivarjossa, ravinteikkaassa maassa. Pensas on nopea-, voimakas- ja reheväkasvuinen. Juurivesoja ei kasva, tyvivesoja sen sijaan kasvaa runsaasti. Sietää jonkun verran tiesuolaa. Sopii aidanteeksi. Lajikkeita mm. lähes puhtaanvalkoinen Tammelan Kaunotar, tummanvioletti Ainola ja suuri- ja nuokkuvakukintoinen, liilanpunainen Julia. Korkeus: 2-4 m, leveys 3 m Vyöhyke: I-VII (VIII) Istutusväli: vapaasti kasvava aidanne: cm Pihasyreeni (Syringa vulgaris) Pihasyreeni kukkii eri sävyisin violetein tai valkoisin tuoksuvin terttukukinnoin juhannuksen tienoilla. Se viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla ravinteikkaassa maassa. Syreeni on hieman hidaskasvuinen. Kasvutapa on pysty ja oksat paksut ja jäykkähaaraiset. Juuristo on syvä ja juurivesoja kasvaa runsaasti. Lehdistöllä on keltainen syysväri ja lehdet varisevat melko myöhään. Sopii yksittäispensaaksi ja leikkaamattomaksi aidanteeksi. Korkeus: 2-5 m, leveys: 1,5-4 m Vyöhyke: I-VI Istutusväli: vapaasti kasvava aidanne: cm Jätehuolto Radonkaasun torjuminen Jäteastiat tulee sijoittaa tontilla siten, että ne ovat poissa silmistä; varastoihin, katoksiin tai jäteastioille tehtyihin aitauksiin. Kuitenkin lähelle katurajaa, jotta niiden tyhjentäminen käy helposti. Aitauksissa olevat jäteastiat tulee sijoittaa mahdollisen kadunpuoleisen pensasaidan yhteyteen siten, että rakennelma ja jäteastiat ovat mahdollisimman huomaamattomat. Maatuvia jätteitä varten tontilla on hyvä olla kompostori, jonka tuottaman mullan voi käyttää pihaistutuksissa. Kompostoria varten on tontilta varattava sille sopiva tila. Oikein hoidetusta kompostorista ei ole haju-, kärpäs- eikä jyrsijähaittoja. Tarkempia ohjeita asiasta saa esimerkiksi Kiertokapula Oy:stä Rakentamisen yhteydessä tulee varautua mahdolliseen radonhaittaan. Järvenpäässä on radonpitoisia alueita, mutta radonpitoisuus saattaa vaihdella huomattavasti vierekkäisilläkin rakennuspaikoilla. Koska rakennuspaikkakohtaiset radonselvitykset ovat kalliita, on järkevää varautua jo rakentamisvaiheessa mahdollisen radonhaitan torjumiseen: jos radonpitoisuus osoittautuu haitalliseksi, on tällainen rakenteissa huomioitu järjestelmä mahdollista ottaa käyttöön vähäisin toimenpitein. Varautuminen rakentamisvaiheessa radonhaitan torjumiseen on edullisempaa, kuin rakennuspaikkakohtaisen radonselvityksen teettäminen.

14 Ohjeiden sitovuus Ympäristöministeriö, opas 2, 1993: Radonin torjuminen pien- ja rivitaloissa Menetelmä huoneilman radonpitoisuuden alentamiseksi perustuu rakenteiden tiivistämiseen sekä rakennuspohjan tuuletusjärjestelmän rakentamiseen ja sen käyttöönottoon tarvittaessa (maanvarainen alapohjarakenne). Asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3. Radonin torjunnan yleisperiaatteet: 1. Rakenteiden tiivistäminen Radonin torjunnassa perustusrakenteiden läpi huonetilaan tapahtuvia virtauksia vähennetään tiivistämällä alapohjarakennetta. Tiivistämisen tavoitteena on rakennuksen alapohjarakenteeseen saatava ilmasulku. Ilmasulku aikaan saadaan käyttämällä pinnoitteita läpäisevien materiaalien yhteydessä sekä tiivistämällä alapohjan eri rakenneosien liitoskohdat. 2. Rakennuspohjan tuuletus Rakennuspohjan tuuletusjärjestelmän toimintaperiaatteena on salaojasorakerroksen huokosilman tuulettaminen, rakennuspohjan alipaineistaminen tai näiden yhdistelmä. Yleisenä periaatteena rakennuspohjan tuuletusjärjestelmän suunnittelussa on pyrkimys mahdollisimman pienellä tilavuusvirralla mahdollisimman tasaiseen tuuletukseen ja alipaineeseen lattian alla. Rakennuspohjan tuuletusjärjestelmä muodostuu salaojasorakerrokseen asennettavasta imukanavasta, siirtokanavasta, poistohormista liitoskappaleineen sekä poistopuhaltimesta. Järjestelmän toiminta ilman puhallinta painovoimaisena ei riitä takaamaan järjestelmän haluttua tehokkuutta vuositasolla. Rakennuspohjan tuuletusjärjestelmän aiheuttamien virtauksien reiteillä maanvaraisessa alapohjarakenteessa ei saa olla puuta tai muita orgaanisia aineita rakenteisiin mahdollisesti tapahtuvan kosteuden tiivistymisen vuoksi. Varautuminen rakennuspohjan tuuletuksen tarkoittaa sitä, että rakennuspohjan tuuletusjärjestelmästä toteutetaan rakennusaikana imukanavisto, siirtokanava ja mahdollisesti poistohormi. Puhaltimen kytkemistä varten tehdään rakennusaikana sähköliitäntävaraus yläpohjaan. Opasta saatavilla yksityiskohtaisimmin ohjein seuraavista paikoista: Painatuskeskus / postimyynti (09) Valtikka-kirjakaupat: Annankatu 44, Helsinki; (09) Etelä-esplanadi 4, Helsinki; (09) Lisätietoja ja ohjeita saa myös Säteilyturvakeskuksen nettisivuilta ja Järvenpään kaupungin rakennusvalvonta neuvoo radonkaasun torjunnassa ja antaa rakennustapaohjeita. Nämä rakentamisohjeet on tarkoitettu sitoviksi kaupungin luovuttamien tonttien osalta ja liitetään tontinluovutusehtoihin noudatettaviksi.

Järvenpään kaupungin tonttitarjouskilpailu 2012 Saunaniitty

Järvenpään kaupungin tonttitarjouskilpailu 2012 Saunaniitty Järvenpään kaupungin tonttitarjouskilpailu 2012 Saunaniitty Tonttien sijainti Saunaniitty Tontin hakijalle, miten haetaan Tarjouskilpailuaika 6.8.24.8.2012 Saunaniityn alueella on yhteensä 59 omakotitonttia,

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

Järvenpään kaupungin omakotitonttien tarjouskilpailu 2011

Järvenpään kaupungin omakotitonttien tarjouskilpailu 2011 Järvenpään kaupungin omakotitonttien tarjouskilpailu 2011 Tonttien sijainti Tonttien sijainti Haarajoki Haarajoen junaseisake Saunaniitty Saunakallion junaseisake Järvenpään rautatieasema Mikonkorpi MYYTÄVÄT

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET. Lepola II OHJEIDEN TARKOITUS JA SITOVUUS

RAKENTAMISTAPAOHJEET. Lepola II OHJEIDEN TARKOITUS JA SITOVUUS RAKENTAMISTAPAOHJEET Lepola Liittyy Lepola asemakaavaan Dnro 1859/2010, kaavatunnus 220008 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm Kuva: Arkkitehtitoimisto Kaipainen Oy OHJEIDEN TARKOITUS JA SITOVUUS Nämä rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

alue 1 Pajalanpihan pientaloalueen yleiset ohjeet koskien koko Pajalanpihan asemakaava-aluetta Rakennusten arkkitehtuuri

alue 1 Pajalanpihan pientaloalueen yleiset ohjeet koskien koko Pajalanpihan asemakaava-aluetta Rakennusten arkkitehtuuri Pajalanpihan pientaloen yleiset ohjeet koskien koko Pajalanpihan asemakaava-tta Rakennusten arkkitehtuuri Rakennusten arkkitehtuurin tulee olla selkeää ja rauhallista. Voimakkaita tyylilainauksia tulee

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE,

VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE, 1 VIHDIN KUNTA Ympa 29.01.2004 VÄÄKILÄN OMAKOTIALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJE, kaava 29 AO - KORTTELIT ALUE A KORTTELIT 151-156 ALUE B KORTTELIT 157-160 JA 170 ALUE C KORTTELIT 165-168 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS,

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin tien ja/tai rinteen suuntaisesti. Laukaan kunta KATAANMÄEN ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 1148 1159 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3 3.2 Värit...3

Lisätiedot

22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115

22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115 22.10.2007 ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 104 (osa), 110-115 i 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI 2 3 ASEMAKAAVAN TIETOJA 3 3.1 Kaavan rakenne

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken

Lisätiedot

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET KAUPUNGIN OMISTAMILLE AO-TONTEILLE KORTTELEISSA 86009-86015. Kaupunkisuunnittelu / LTO, MBR 24.2.2009 Raja 24.2.2009 liite 12.1 Alueen yleiskuvaus Alue rajautuu

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 LOPPI, LAAKASALO Rakennustapaohjeet 31.5.2007 Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 INSINÖÖRITOIMISTO JUHA POUTANEN Puusepänkatu 5 13110 Hämeenlinna puh/fax 03-6122552 juha.poutanen(at)kolumbus.fi

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953

RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RAKENTAMISOHJE KORTTIONMÄKI, METSURINKADUN OMAKOTIALUE KORTTELIT 0941, 0942, 0943, 0945, 0946, 0952 OSAT KORTTELEISTA 0947 JA 0953 RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUSPALVELUT 17.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö 13.12.2012 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013

RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013 RAKENNUSTAPAOHJEET KH 4.11.2013 KARKKILAN KAUPUNKI AINOLANKATU,KORTTELI 32 asemakaavan muutos laatija Karkkilan kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala, maankäytönsuunnittelu Pertti Kyyhkynen, kaavoituspäällikkö,

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti. Laukaan kunta, Vihtavuori BRITTILÄNRANTA II ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 139-146 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

Magnoliat. Magnolia Galaxy I Magnolia, roosa, Mahonia aquifolium IV Mahonia. Ikivihreät, kiiltävät, terävän hammaslaitaiset

Magnoliat. Magnolia Galaxy I Magnolia, roosa, Mahonia aquifolium IV Mahonia. Ikivihreät, kiiltävät, terävän hammaslaitaiset Magnoliat Magnolia kobus IV Japanin magnolia Mustilan kanta! Puutarhan kauneimpia kukkijoita, joka hätkähdyttää aikaisin keväällä lehdettömänä avautuvilla suurilla puhtaanvalkoisilla kukillaan. Kukkii

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

Rakennustapaohje 2.2.2010

Rakennustapaohje 2.2.2010 ak426a Yli-Nissin rakennustapaohje.doc Sivu 1/12 YLI-NISSIN ALUEEN LAAJENNUS, ASEMAKAAVA 426a Rakennustapaohje 2.2.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Yli-Nissin alueen laajennuksen asemakaavaan ja kaavakarttaan

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00->

RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> RAKENTAJAINFO 31.10.2013 HANNA AUDITORIO 18:00-> SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT + ASEMAKAAVA + RAKENNUSTAPAOHJEET + KATUKOROT + KUNNALLISTEKNIIKAN LIITTYMÄT + TONTIN MAASTO JA MAAPERÄ (MAAPERÄTUTKIMUS JA VAAITUS)

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

Alueen suunniteltu ilme. Satupuisto 1-rakentamisohjeen tavoitteena on ilmeeltään moderni ja ekologisesti kestävä puurakentamisen

Alueen suunniteltu ilme. Satupuisto 1-rakentamisohjeen tavoitteena on ilmeeltään moderni ja ekologisesti kestävä puurakentamisen ILOLA / S A T U P U I S T O 1 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Säveltie, Joikukuja, Viisukuja ja Sointukuja kortteleissa 71218-71222 Satupuisto 1-rakentamisohjealue käsittää 31 omakotitonttia,

Lisätiedot

PERTTU korttelit 61847-61853

PERTTU korttelit 61847-61853 TUUSULAN KUNTA KIRKONKYLÄN KYLÄ PERTTU korttelit 61847-61853 RAKENTAMISOHJEET Suunnittelija: kaava-arkkitehti Asko Honkanen puhelin: 040 5060 906 postiosoite: Hyryläntie 16, PL 60, 04301 Tuusula sähköposti:

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE

RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 11/2007 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Hyv. Ymp./rak.valv.ltk 9.10.2007 151 RAKENTAMISOHJE TINTTIKALLIO II PIENTALOALUEELLE (TUULIKALLIO KORTTELIT 59 61) TAVOITTEET

Lisätiedot

R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038

R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038 TUUSULAN KUNTA KAAVOITUS 28.5.2002 Ulla-Maija Upola, Riikka Nousiainen ja Ilari Ikävalko R A K E N T A M I S O H J E E T LAHELANKANGAS II KORTTELIT 8029-8038 LAHELANKANGAS II RAKENTAMISOHJEET Tämä ohjeisto

Lisätiedot

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 1 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Sirkka, Levi Kunta Kittilän kunta Kaavan

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

Alppiruusut ja atsaleat

Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAIVOLA, OSA-ALUE 3 KORTTELIT 1400-1407

RAKENTAMISTAPAOHJE KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAIVOLA, OSA-ALUE 3 KORTTELIT 1400-1407 RAKENTAMISTAPAOHJE KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAIVOLA, OSA-ALUE 3 KORTTELIT 1400-1407 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 4.8.2014 2 RAKENTAMISOHJE KAIVOLA OSA-ALUE 3 KORTTELIT 1400-1407 Sisällys SIJAINTIKARTTA...

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

V A U N U K A L L I O N R I N N E

V A U N U K A L L I O N R I N N E ASEMAKAAVAN n:o 3425 V A U N U K A L L I O N R I N N E RAKENTAMISOHJEET Kortteleille 2600-2602, kaavasuunnittelija Tuusulan kunta Hyryläntie 16, PL 60 04301 Tuusula puh. 040 314 3517 antti.heikkila@tuusula.fi

Lisätiedot

Valkovuokonkaari Rakennustapaohjeet 18.5.2010

Valkovuokonkaari Rakennustapaohjeet 18.5.2010 Valkovuokonkaari Rakennustapaohjeet 18.5.2010 1 S i v u Valkovuokonkaari on suunniteltu laadukkaamman, paikkaan ja ympäristöön sovitetun, rakennuskannan kaava-alueeksi. Kaavassa tonteilla oleva rakennusoikeus

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle A-betoni, istutusastia TORI Tori on suorakaiteenmuotoinen sileä- tai rouhepintainen istutusastia. Leveys on 400 mm, pituus 1000 mm ja korkeus 400 mm. Paino 220 kg. Tori ja Puisto sarjojen istutusastioita

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE

Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE Vihdin kirkonkylän asemakaava ja asemakaavan muutos kaava V 42 RAKENNUSTAPAOHJE Asia 542 / 713 / 2006 Tämä rakennustapaohje on laadittu kirkonkylän asemakaavan ja asemakaavamuutoksen uudisrakentamista

Lisätiedot

ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511

ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511 ULVILA HORMISTO ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511 1 HORMISTON ASEMAKAAVAN OMAKOTIRAKENNUSTEN KORTTELEITA 701-708 JA OSAA KORTTELEITA 707, 710, 711 ja 714 KOSKEVAT RAKENTAMISOHJEET Rakentamisohjeet

Lisätiedot