Euroopan yhdentymisen kronologia EUROOPPA-TIETOA EUROPAKUNSKAP

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan yhdentymisen kronologia EUROOPPA-TIETOA EUROPAKUNSKAP"

Transkriptio

1 Euroopan yhdentymisen kronologia EUROOPPA-TIETOA EUROPAKUNSKAP

2 Euroopan yhdentymisen kronologia Eurooppa-tietoa 153 / 2003 Julkaisija: Eurooppa-tiedotus

3 Sisältö Lukijalle... 3 Euroopan unionin kehitys... 5 Suomi ja Euroopan yhdentyminen Eurooppa-tietoa 153 / 2003 Julkaisija: Eurooppa-tiedotus, Ulkoasiainministeriö Toimittaneet: Katja Tuominen, Teemu Lehtinen (vuoteen 1999) Heidi Kaila (5/1999 alkaen) J-Paino Oy, Helsinki 2003 ISBN

4 Lukijalle Euroopan yhdentymisen kronologia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1994, tätä edellinen painos Kronologia on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä seurataan Euroopan unionin syntyä ja kehitystä vuoteen Toisessa osassa palautetaan mieliin Suomen integraatiokehityksen vaiheita. Suomi liittyi vuoden 1995 alusta EU:n jäseneksi. Vuoden 1994 tapahtumista alkaen kirjasen molemmat osuudet yhtyvät; tapahtumat kirjataan otsikon Suomi ja Euroopan yhdentyminen alle. Myös käsillä olevan kronologian tekijä on vaihtunut, kun urakan on ottanut Heidi Kaila. Eurooppa-tiedotus toivoo, että Euroopan yhdentymisen kronologia palvelee nyt entistä paremmin EU-asioista kiinnostuneita kansalaisia. Helsingissä joulukuussa 2002 EUROOPPA-TIEDOTUS 3

5 4

6 EUROOPAN UNIONIN KEHITYS Winston Churchill esittää Zürichissä ajatuksensa Euroopan Yhdysvalloista Zürichin yliopistolla pitämässään puheessa Ison-Britannian pääministeri pitää erityisen tärkeänä Eurooppaa yhdistävänä askeleena Saksan ja Ranskan kumppanuutta Brysselin sopimus Kollektiivisen puolustuksen ja taloudellisen yhteistoiminnan Länsiliitto (Western Union, Iso-Britannia, Ranska ja Benelux) perustetaan Organization for European Economic Cooperation (OEEC) perustetaan OECD:n edeltäjä. Tarkoituksena on Marshall-avun tasapuolinen jakaminen sodan jälkeisessä Euroopassa North Atlantic Treaty Organization (Nato) perustetaan Puolustusjärjestön jäseniksi Alankomaat, Belgia, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Kanada, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Tanska ja Yhdysvallat Strasbourgin sopimus Euroopan neuvostosta allekirjoitetaan Lontoossa Pyrkimyksenä on edistää Euroopan yhtenäisyyttä mm. turvaamalla ja vahvistamalla demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Puolustus- ja sotilasasiat eivät kuulu EN:n toimintaan. Suomi liittyy jäseneksi Schumanin julistus Ranskan ulkoministeri Robert Schuman esittää filosofi Jean Monnet n aloitteesta ehdotuksensa hiili- ja teräsvarojen jakamisesta Ranskan ja Saksan liittotasavallan kesken. Järjestelmä olisi avoin kaikille halukkaille eurooppalaisille valtioille. Myöhemmin, vuodesta 1985 lähtien, 9.5. juhlitaan kaikissa jäsenmaissa ns. Eurooppa-päivää Pariisin sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (ECSC, European Coal and Steel Community) perustetaan. Jäseniksi tulevat Belgia, Ranska, Italia, Luxemburg, Alankomaat ja Saksan liitto- 5

7 tasavalta (kuutoset). Sopimus astuu voimaan Yhteiset hiili- ja teräsmarkkinat avautuvat European Defence Community (EDC) -projekti aloitetaan Pariisissa Aloite, ns. Plan Pleven, tulee Ranskan hallitukselta. Suunnitelma kaatuu kuitenkin ranskalaisten omassa kansalliskokouksessa Suunnitelma Euroopan poliittisesta unionista Tarkoituksena on yhdistää EDC-projekti ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisö. EPC:n (European Political Community) toimielimet korvaisivat edeltäjäinstituutiot Pariisin sopimukset Saksan liittotasavalta ja Italia liittyvät Länsiliittoon, joka muuttuu Länsi-Euroopan liitoksi (WEU, Western European Union). Saksan liittymistä Natoon valmistellaan Messinan kokous Kuutosten ulkoministerit suunnittelevat laajoja yhteismarkkinoita kaikille talouden aloille samoin kuin ydinenergialle. Asiantuntijakomitean johtoon valitaan Belgian pääministeri Paul-Henri Spaak. Iso-Britannia vetäytyy keskusteluista, vaikka on kutsuttu paikalle Spaakin raportti Ulkoministerit sopivat raportin mukaisesti Euroopan talousyhteisön ja Euroopan ydinenergiajärjestön perustamisneuvotteluiden aloittamisesta. Tavoitteena on laaja talousalue, jolla on yhteinen talouspolitiikka, joka turvaa kasvun, elintason nousun ja hyvät jäsenvaltioiden väliset suhteet Rooman sopimukset Euroopan talousyhteisö (EEC, European Economic Community) ja ydinenergiayhteisö (Euratom) perustetaan. Jäseniksi tulevat kuutoset. EEC muodostaa tulliliiton, poistaa kaupan esteet ja johtaa yhteiseen talouspolitiikkaan. Tavoitteiden toteuttamiseksi luodaan instituutiot: komissio, ministerineuvosto, parlamentaarinen yleiskokous (Yhtenäisasiakirjasta 1987 lähtien Euroopan parlamentti) ja tuomioistuin. Sopimus astuu voimaan

8 European Free Trade Association (Efta) perustetaan Euroopan vapaakauppa-aluesopimus astuu voimaan Jäseniksi liittyvät Iso-Britannia, Ruotsi, Norja, Tanska, Itävalta, Sveitsi ja Portugali Bonnin huippukokous Kuutoset ilmaisevat halunsa muodostaa poliittinen unioni OEEC:stä tulee Organization for Economic Cooperation and Development (OECD). Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, jonka jäseniksi tulevat Euroopan ulkopuolelta Yhdysvallat ja Kanada. Suomesta tulee jäsen Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska jättävät jäsenhakemuksensa Neuvottelut alkavat lokakuussa. Norja jättää jäsenhakemuksensa Yhteinen maatalouspolitiikka aloitetaan vähitellen Maatalousrahasto (EAGGF - European Agricultural Guidance and Guarantee Fund) perustetaan. Tavoite: tuotannon järkiperäinen lisääminen, tuottajien elintason nosto, markkinoiden stabilisointi sekä kohtuuhintaisen tarjonnan takaaminen Ranskan presidentti de Gaulle estää Ison-Britannian liittymisen jäseneksi Ranska ei pidä Isoa-Britanniaa valmiina liittymään, sillä Iso-Britannia ei hyväksy yhteisiä tulleja kolmansiin maihin nähden, haluaa säilyttää Kansainyhteisöön liittyvät järjestelyt, ei suostu maatalouspolitiikkaan eikä halua erota Eftasta Euroopan yhteisöjen toimielinten fuusiosopimus Euroopan yhteisö (EY engl. EC, European Community) syntyy. Juridisesti jako kolmeen yhteisöön säilyy. Sopimus astuu voimaan Luxemburgin neuvottelut Neuvottelut lopettavat Ranskan aloittaman maatalouden rahoituskriisin solmittu Luxemburgin kompromissisopimus suosittaa yksimielisyyttä päätöksenteossa. 7

9 Iso-Britannia, Tanska ja Irlanti jättävät uudet jäsenhakemukset Norja jättää uuden hakemuksen Ranska estää toistamiseen Ison-Britannian jäsenyyden. Tällä kertaa Ison-Britannian talouden tila ei tyydytä Ranskaa Tulliliitto tulee voimaan Sisäiset tullit poistuvat, ja yhteiset ulkotullit kolmansiin maihin nähden tulevat voimaan Barren suunnitelma Suunnitelman tavoitteena on talous- ja rahapolitiikan koordinointi sekä järjestelmä, jolla keskuspankit voivat tukea valuuttoja lyhyellä aikavälillä Haagin huippukokous Pääministerit sopivat integraation ja yhteismarkkinatoimenpiteiden kiihdyttämisestä. Kokouksessa saavutettiin poliittinen sopimus uusien jäsenvaltioiden, Iso-Britannia mukaanlukien, ottamisesta yhteisöön Yhteisö saa oman rahoituksen EY:n oma itsenäinen budjettikausi alkaa Tulonlähteet ovat maatalousmaksut, tullit kolmansista maista, arvonlisävero (vuodesta 1977), ns. BKT-osuus kultakin jäsenmaalta sekä muut tulot. Luxemburgissa sovitaan parlamentin budjettivallan lisäämisestä oman rahoituksen saamisen jälkeen Neuvottelut Ison-Britannian, Tanskan, Irlannin ja Norjan kanssa alkavat Presidentti de Gaulle on tätä ennen eronnut Kuutosten sopimus talous- ja rahaliitosta (Wernerin suunnitelma) Liitto hyväksytään lopullisesti Keskeiset päätökset tehdään yhteisötasolla, ja sitä varten päätösvaltaa tulee siirtää jäsenvaltioilta yhteisölle Uudet jäsenet liittyvät Brysselin sopimuksella yhteisöön Iso-Britannia, Irlanti, Tanska ja Norja allekirjoittavat sopimuksen. Norjalaiset hylkäävät liittymisen kansanäänestyksessä Liittyminen astuu muiden osalta voimaan Beethovenin 9. sinfonia Oodi ilolle valitaan Euroopan hymniksi. 8

10 Pariisin huippukokous Sopimus uusista yhteisistä politiikan aloista. Aluepolitiikka, ympäristöpolitiikka ja energiapolitiikka otetaan yhteiseen päätöksentekoon. Talous- ja rahaliitto sitoudutaan toteuttamaan ennen vuotta Rahapolitiikan toteuttamisrahasto perustetaan European Monetary Cooperation Fund (EMCF) on keskeinen osa Euroopan talous- ja rahaliittoa. Tavoitteena joko valuuttojen täydellinen vaihdettavuus kiinteisiin kursseihin tai yhteinen eurooppalainen valuutta Kööpenhaminan huippukokous Julistus energiapolitiikasta ja eurooppalaisesta identiteetistä mm. ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumisen valossa Pariisin huippukokous Parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenet päätetään valita suorilla vaaleilla jäsenmaissa. Eurooppa-neuvoston (valtionpäämies-pääministeritaso) kokouksista päätetään Lomé-sopimus EY:n ja 46 afrikkalaisen, karibialaisen ja Tyynenmeren valtion (ACP-maat) välillä EY takaa ACP-maiden (AKT-maiden) tuotteille tullittomuuden sopimuksen tultua voimaan Lomé-maat eivät diskriminoi EY-maiden tuotteita, mutta eivät kuitenkaan poista tulleja. Lomé-sopimukset ovat ajan myötä kehittyneet ja laajentuneet. Neljännessä ja toistaiseksi viimeisessä vuoteen 2000 voimassa olevassa sopimuksessa on 70 ACP-maata ja 15 EU-maata Ensimmäinen Eurooppa-neuvoston kokous Dublinissa Kompromissi Ison-Britannian ja EY:n väliseen rahoituskiistaan. Britit äänestävät jäsenyyden jatkamisen puolesta kansanäänestyksessä Alueellinen kehitysrahasto (ERDF, European Regional Development Fund) sekä aluepoliittinen komitea perustetaan Rahasto ohjaa EY:n aluepoliittisen tuen jakamista heikoimmin kehittyneille yhteisön alueille. 9

11 12.6. Kreikka hakee yhteisöjen jäsenyyttä Kreikka ja EY aloittavat jäsenyysneuvottelut Eurooppa-neuvoston kokous Roomassa Ensimmäiset suorat eurooppalaiset parlamenttivaalit päätetään järjestää vuonna Belgian pääministerin Leo Tindemansin raportti Euroopan unionista Pyrkimyksenä on saada yhteisö toimimaan tehokkaammin, edistää demokratian toteutumista mm. kasvattamalla parlamentaarisen yleiskokouksen roolia ja lisäämällä kansalaisten tietoja yhteisöstä. EY-maiden hallitusten ja EY:n instituutioiden kanssa tehtyä raporttia ei hyväksytty eikä hylätty Portugali hakee jäsenyyttä yhteisöissä Neuvottelut alkavat Espanja hakee jäsenyyttä Espanjan neuvottelut alkavat Arvonlisäveron (VAT, Value Added Tax) suuruudesta päästään sopimukseen Arvonlisäveroa maksetaan jokaisesta työvaiheesta Eurooppa-neuvosto Kööpenhaminassa Suorat parlamenttivaalit päätetään järjestää Eurooppa-neuvosto Bremenissä Euroopan valuuttajärjestelmä (EMS, European Monetary System) päätetään perustaa. Järjestelmän osat ovat vapaat rahamarkkinat, yhteinen rahapolitiikka kolmansiin maihin nähden, EMCF (European Monetary Cooperation Fund) sekä valuuttakurssimekanismi (ERM, European Exchange Rate Mechanism) Eurooppa-neuvosto Brysselissä EMS päätetään aloittaa Mukana kahdeksan maata, Iso-Britannia jää alussa ulkopuolelle. Järjestelmä alkaa kuitenkin toimia vasta Ns. Cassis de Dijon -periaate EY-tuomioistuimessa EY-maassa laillisesti tuotettu tai myyntiin otettu tuote on hyväksyttävä koko EY:n alueella. (CJCE 120/79, Rewe Zentral A.G.) 10

12 28.5. Ateenassa allekirjoitetaan Kreikan liittymissopimus Sopimus tulee voimaan EY:n parlamentaarisen yleiskokouksen ensimmäiset suorat vaalit EY:n demokraattinen luonne vahvistuu. Äänestysaktiivisuus on 63% Eurooppa-neuvosto Venetsiassa Neuvosto antaa julistuksen Lähi-idän poliittisesta tilanteesta. Siinä todetaan kaikilla alueen valtioilla olevan olemassaolon oikeutus European Currency Unit (ecu) otetaan käyttöön EY:ssä Ecu on ns. korivaluutta, joka lasketaan EY-maiden valuuttojen kursseista painottamalla ne kunkin valuutan merkityksen mukaan Genscher-Colombo -suunnitelma yhteisön toiminnan tehostamiseksi Saksan liittotasavallan ja Italian ulkoministerit kaavailevat Euroopan unionia Komission, neuvoston ja parlamentaarisen yleiskokouksen yhteinen julistus Tavoitteena budjettimenettelyn tehostaminen ja instituutioiden välisten erimielisyyksien välttäminen Eurooppa-neuvosto Stuttgartissa Juhlallinen julistus Euroopan unionista sekä tiettyjen yhteisten politiikanalojen uudelleenjärjestelyt Genscher- Colombo -suunnitelman pohjalta Spinellin suunnitelma Euroopan unioni -sopimukseksi Tarkoituksena on kasvattaa yhteisön instituutioiden valtaoikeuksia, erityisesti lujittaa parlamentaarisen yleiskokouksen valtaa lainsäätäjänä sekä saattaa ministerineuvoston kokoukset julkisiksi Grönlanti vetäytyy EY:stä ja muuttuu assosiaatiosopimuksen osapuoleksi Sopimus tulee voimaan

13 Eurooppa-neuvosto Fontainebleaussa Kymmenen jäsentä sopii Ison-Britannian aiheuttaman rahoituspulman. Institutionaalisia muutoksia tutkimaan perustetaan ns. Doogen komitea, joka saa työnsä valmiiksi Eurooppa-neuvosto Brysselissä Periaatesopimus Espanjan ja Portugalin liittymisestä jäseniksi syntyy Allekirjoitukset Madridissa ja Lissabonissa Espanjan ja Portugalin liittymisestä yhteisöihin Sopimukset tulevat voimaan Komissio esittää Valkoisen kirjan 282 toimenpidettä sisämarkkinoiden toteuttamiseksi mennessä. Jäljellä olevat tekniset, hallinnolliset, verotukselliset yms. esteet sisämarkkinoiden toteutumiselle on poistettava Eurooppa-neuvosto Milanossa Ehdotus Euroopan unionin perustamissuunnitelmasta hyväksytään. Myöhemmin hallitusten välisissä neuvotteluissa Rooman sopimusta muutetaan ja samalla vahvistetaan poliittista yhteistyötä koskevat periaatteet. Neuvotteluprosessi alkaa Luxemburgissa Eurooppa-neuvosto Luxemburgissa Yhtenäisasiakirja (SEA, Single European Act) saa poliittisen hyväksynnän. 17. ja Yhtenäisasiakirja allekirjoitetaan Luxemburgissa ja Haagissa Sisämarkkinat avautuvat Yhtenäisasiakirjalla Rooman sopimukseen tehtyjen muutosten mukaisesti Yhteisön päätöksentekomekanismeja korjataan. Parlamentaarisen yleiskokouksen (nyt EP, Euroopan parlamentti) valtaa lisätään Eurooppa-neuvosto Haagissa Apartheid tuomitaan. 12

14 Eurooppa-neuvosto Lontoossa Julistukset yhtenevistä toimenpiteistä terrorismia vastaan sekä idän ja lännen välisistä suhteista. Asiakirja Euroopan kehityksestä ja taloudellisesta toiminnasta EEC:ssä hyväksytään Komission puheenjohtaja Jacques Delorsin (Ranska) 1. paketti Delorsin mukaan on huomioitava taloudelliset ja poliittiset kytkennät Yhtenäisasiakirjan eri toimenpiteiden välillä, jotta asiakirjan saa rahoitettua. EY:n budjetin laadinnassa on säilytettävä riittävä tiukkuus samalla, kun pyritään arvioimaan asiakirjan toteuttamisesta koituvat kustannukset Turkki jättää jäsenhakemuksensa Komissio toteaa, että Turkki ei täytä jäsenyysvaatimuksia. Kypros hakee yhteisöjen jäsenyyttä Malta liittyy hakijoiden joukkoon. EY ei ryhdy erityisiin laajentumistoimiin kahden viimeksimainitun vuoksi Eurooppa-neuvosto Brysselissä Sopimus (Iso-Britannia ulkopuolelle) EEC:n rahoituksesta, maataloustuotteiden hinnoista ja 1987 budjetista Yhtenäisasiakirja astuu voimaan. Parlamentaarisesta yleiskokouksesta tulee virallisesti Euroopan parlamentti (EP) Uusia politiikan alueita EY:ssä ovat mm. sosiaalipolitiikka, tutkimus- ja kehitys- sekä ympäristöpolitiikka. Rahaliitto on mukana asiakirjassa Eurooppa-neuvosto Kööpenhaminassa EEC:n rahoituksen muuttaminen Delorsin 1. paketin mukaisesti on keskeisenä aiheena Ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous Brysselissä Sopimus yhteisön rahoituksesta. Maatalousmenoja rajoitetaan sisämarkkinoiden avautumiseen saakka Eurooppa-neuvosto Hannoverissa Rahaliitosta syntyy sopimus. Perustetaan komitea valmistelemaan rahaliittoa. Sosiaalista ulottuvuutta tutkitaan. 13

15 Eurooppa-neuvosto Rhodoksella Eureka-projekti saa poliittisen tuen Delors ehdottaa ETA-neuvotteluja EP:ssa pitämässään puheessa Uudenlaiseen tiiviimpään yhteistyöhön perustuva talousalue muodostaa Eurooppaan maailman laajimpiin kuuluvat vapaat markkinat. Samalla vältytään EY:n laajentamiselta Delorsin komitea tekee kolmen askeleen esityksen talous- ja rahaliiton toteuttamiseksi Aluepolitiikalla on helpotettava talous- ja rahaliiton perustamista Eurooppa-neuvosto Madridissa Talous- ja rahaliitto päätetään toteuttaa myöhemmin sovittavan aikataulun mukaisesti. Britit hyväksyvät suunnitelman, mutta protestoivat loppuun saakka valtaoikeuksien siirtämistä EY:lle Eurooppa-neuvosto Strasbourgissa Hallitusten välinen konferenssi talous- ja rahaliitosta päätetään pitää vuoden 1990 lopussa. Ranskan presidentti François Mitterrand saa Saksan liittokansleri Helmut Kohlin tuen taloudelliselle integraatiolle. Ison-Britannian pääministeri Margaret Thatcher ei hyväksy suunnitelmia. 14

16 Vuosi Eurooppa-neuvosto Dublinissa Saksan yhdistymistä tukeva ylimääräinen huippukokous päätetään pitää Dublinissa Liittokansleri Helmut Kohl vakuuttaa Brysselissä komissiolle Saksan yhdistymisen olevan yhteydessä Euroopan integraation myönteiseen kehitykseen Saksan nopea yhdistyminen herätti epäluuloa sekä taloudellisessa mielessä (haluaako Saksa enää maksaa?) että poliittisesti (nouseeko Saksa jälleen?) Mitterrand ja Kohl ilmaisevat yhdessä tarpeen kiihdyttää integraatiota Kiihdyttäminen on välttämätöntä, jotta jäsenmaiden välille voi muodostaa unionin ja luovuttaa sille tarpeellisen määrän päätösvaltaa Ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous Dublinissa Aiheina kokouksessa ovat Saksan yhdistyminen ja Euroopan yhdentyminen sekä EY:n ja Itä-Euroopan suhteet Schengen-sopimus henkilöiden vapaasta liikkumisesta allekirjoitetaan Aluksi mukana ovat Ranska, Saksa ja Benelux-maat. Myöhemmin Espanja, Portugali ja Italia liittyvät mukaan ETA-neuvottelut alkavat Brysselissä Suomi on mukana ETA-neuvotteluissa yhdessä muiden Efta-maiden kanssa Eurooppa-neuvosto Dublinissa Poliittiseen unioniin tähtäävästä hallitusten välisestä konferenssista päätetään Ensimmäinen osa talous- ja rahaliitosta toteutuu: rahamarkkinat vapautuvat täydellisesti Suomi vapauttaa rahamarkkinansa samanaikaisesti Itävalta jättää jäsenhakemuksensa yhteisöihin ETA-prosessi saa ensimmäisen kolauksen. 15

17 Rooman 1. huippukokous EMU:n toinen vaihe päätetään aloittaa Vahvistetaan tarve yhteiselle ulko-ja turvallisuuspolitiikalle Rooman istunnot Ensimmäiset kansallisten kansanedustuslaitosten väliset kokoukset suhtautuvat myönteisesti federalistiseen Eurooppaan Colombon raportti unionin perustuslaista Demokratiavajeeseen kiinnitetään erityistä huomiota Rooman 2. huippukokous Päätetään kahdesta eri kokouksesta poliittisen unionin ja EMU:n toteuttamiseksi. Tavoitteena ratifiointi ennen ja voimaanastuminen

18 Vuosi Luxemburgin esittämä ensimmäinen sopimusluonnos Euroopan unionista Luxemburg puheenjohtajamaana esittää ns. non-paperin, unionin raakileluonnoksen jäsenmaille Virallinen sopimusluonnos unionista Luxemburg kehittää non-paperin viralliselle asteelle Eurooppa-neuvosto Luxemburgissa Hallitusten neuvotteluissa päätetään käyttää pohjana esitettyä luonnosta Ruotsi jättää jäsenhakemuksensa yhteisöille Jo toinen ETA-prosessin maa hakee jäsenyyttä. Ingvar Carlssonin johtama sosialistihallitus epäilee ETA-ratkaisun riittävyyttä. Samalla Suomen paineet jäsenhakemuksen jättämiseen kasvavat ETA-neuvottelut päättyvät Luxemburgissa Sopimus alistetaan vielä EY-tuomioistuimelle, joka hylkää sen ensimmäisellä kerralla. Sopimuksen tuomioistuinjärjestelmä on neuvoteltava uudelleen Alankomaat esittää luonnoksen talous- ja rahaliittosopimuksesta Luonnos hylätään. Alankomaat esittää uuden hyväksyttävän ehdotuksen Eurooppa-neuvosto Maastrichtissa Unioni-sopimuksesta päästään yhteisymmärrykseen. 17

19 Vuosi Maastrichtin sopimus Euroopan unionista allekirjoitetaan Unionisopimusta ei ratifioda kaikissa jäsenmaissa välittömästi. Ratifiointi kestää aina vuoden 1993 lokakuuhun. EU tulee EY:n tilalle yleislyhenteeksi. Unioni muodostuu kolmesta pilarista: (1) Euroopan yhteisö, johon on lisätty uusia yhteisiä toiminta-aloja sekä talous- ja rahaliitto, (2) yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä (3) sisä- ja oikeusasiat. Kakkos- ja kolmospilarit ovat hallitusten välistä yhteistyötä, jossa päätökset tehdään yksimielisyysperiaatteella Delorsin 2. paketti Maastrichtin sopimuksen aiheuttamia uusia menoeriä (koheesiorahasto, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) varten tarvitaan uusi rahoitusmalli, jota Delors kehittelee Suomi jättää jäsenhakemuksensa Euroopan yhteisöille Suomi ottaa ratkaisevan askeleen yhdentymistiellä vain hieman yli kuukautta ennen kuin ETA-sopimus allekirjoitetaan Portossa Sveitsi hakee yhteisön jäsenyyttä Sveitsi päättää pyrkiä yhteisöön. Norja jättää oman hakemuksensa, joka on maan kolmas, Eurooppa-neuvosto Lissabonissa Jäsenyysneuvottelut Itävallan, Suomen ja Ruotsin kanssa päätetään aloittaa vuoden 1993 alkupuolella. Tarkoituksena on käynnistää samanaikaiset mutta erilliset neuvottelut kolmen jäsenyyttä hakeneen maan kanssa Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous Birminghamissä Maastrichtin sopimukseen liittyen valmistellaan esitys kansalaisten yhteisöstä. Läheisyysperiaatteeseen ja unionin kansalaisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. 18

20 6.12. Sveitsi hylkää ETA-sopimuksen Kansanäänestyksen seurauksena ETA:n rahoitus on neuvoteltava uudelleen Eurooppa-neuvosto Edinburghissa Jäsenyysneuvottelut aloitetaan unioniin liittyviltä osilta, kunhan Delorsin 2. paketti on saatu päätökseen ja Maastrichtin sopimus ratifioitu. Maastrichtin sopimusta ei saada ratifioiduksi ennen neuvottelujen avaamista perinteisiltä Rooman sopimusta koskevilta osilta. 19

21 Vuosi Sisämarkkinat avautuvat Tavarat, palvelut, pääomat ja ihmiset liikkuvat rajoituksetta 12 maan rajojen sisäpuolella. Ihmisten vapaalle liikkumiselle on edelleen joitain teknisiä esteitä Itävalta, Suomi ja Ruotsi aloittavat jäsenyysneuvottelut Brysselissä Maat ilmoittavat alustavasti hyväksyvänsä Maastrichtin sopimuksen ja acquis communautairen (kaiken sopimusten ulkopuolisen EY-lainsäädännön, johon kuuluvat myös EY-tuomioistuimen päätökset). Norjan jäsenyysneuvottelut alkavat Eurooppa-neuvosto Kööpenhaminassa Jäsenyysneuvotteluiden tahti on kiihtynyt. Tavoitteeksi asetetaan neuvotteluiden päättäminen mennessä sekä jäsenyys alkaen. GATT-neuvottelujen menestyksekäs loppuunsaattaminen Genevessä on välttämätöntä Euroopan taloudelliselle kehitykselle Valuuttakriisi johtaa EMS:n vaihteluvälin kasvattamiseen Epäilyt EMU:n tulevaisuudesta ja uskottavuudesta voimistuvat. Entisestä kapeasta valuuttaputkesta on jäljellä vain rippeet Eurooppa-neuvoston ylimääräinen kokous Brysselissä Euroopan valuuttainstituutti (yhteisen keskuspankin edeltäjä) sijoitetaan Frankfurtiin, Europol Haagiin ja ympäristötoimisto Kööpenhaminaan Unionisopimus tulee voimaan Saksan valtiosääntötuomioistuin hyväksyy Maastrichtin sopimuksen Maastrichtin sopimus ratifioidaan ennen lokakuun loppua, minkä jälkeen se on lainvoimainen. Euroopan unioni syntyy Komissio esittää Valkoisen kirjan Valkoinen kirja sisältää työllistämissuunnitelman, joka korostaa kasvun ja kilpailukyvyn merkitystä. Rahoitustarve on noin 20 mrd ecua vuosille

22 Eurooppa-neuvosto Brysselissä Käsittelyssä on Delorsin komission puolesta esittämä Valkoinen kirja. Jäsenyysneuvottelujen todetaan edistyneen, mutta aikataulu on muuttunut kireäksi. Poliittista tahtoa neuvotteluiden läpiviemiseksi aikataulussa vakuutetaan GATT:n Uruguayn kierros päätetään Genevessä Maailman suurin vapaakauppaa koskeva sopimus allekirjoitetaan pitkien neuvottelujen jälkeen. Suurimpana pulmana olleesta maataloudesta päästään sopuun EY:n (Ranskan) ja USA:n välillä. Keskeiset kohdat: tuontitullien vähentäminen, tukitoimien yhtenäistäminen, vientitukien vähentäminen. 21

23 Vuosi Euroopan talousalue tulee voimaan, ja Euroopan valuuttainstituutti (EMI, European Monetary Institute) aloittaa toimintansa Frankfurtissa ETA:n ratifionti EU:n jäsenmaissa saadaan päätökseen, ja talousalue tulee voimaan vuoden alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Jäsenvaltioiden keskuspankkien yhteinen elin aloittaa rahaliiton toisen vaiheen Jäsenyysneuvotteluissa saavutetaan tulos Läpimurto takaa sen, että jäsenyysneuvottelut voidaan päättää tuloksellisesti. EU:n neuvosto jättää huhtikuussa Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittymissopimukset Euroopan parlamentille Euroopan parlamentti hyväksyy liittymissopimukset Arvovalta- ja aikataulupaineessa Euroopan parlamentti hyväksyy suurella enemmistöllä Suomen (377 puolesta, 21 vastaan, 61 tyhjää), Ruotsin (380, 21, 60), Norjan (374, 24, 58) ja Itävallan (374, 24, 61) liittymisen unioniin. Liittymiset edellyttävät vielä sopimusten allekirjoittamista Korfun Eurooppa-neuvoston yhteydessä , hakijamaiden kansanäänestyksiä ja kaikkien 16 maan parlamenttien ratifiointia. TÄSTÄ ETEENPÄIN: katso SUOMI JA EUROOPAN YHDENTYMINEN, sivu 25 22

24 SUOMI JA EUROOPAN YHDENTYMINEN Finn-Efta -sopimus Suomen ja Eftan välillä Suomesta Eftan liitännäisjäsen. Muodollisesti järjestely on täysjäsenyyttä löyhempi, mutta tarjoaa tosiasiallisesti yhtäläiset edut. Sopimus voimaan EEC-vapaakauppasopimus Suomi saa kaupalliset etunsa turvattua Länsi-Euroopassa. Ruotsilla on jo vastaava sopimus, ja Suomi tarvitsee samankaltaisen järjestelyn. Vasemmisto vastustaa aluksi sopimusta kynnyksenä EEC-jäsenyyteen. Lopullisessa äänestyksessä eduskunnassa vain kansandemokraatit äänestävät sopimusta vastaan. Sopimus tulee voimaan Luxemburgin julistus Efta-EY -yhteistyön lujittamisesta Tavoitteena on mm. sovittaa paremmin yhteen Efta- ja EYmaiden lainsäädäntöä Suomi Eftan täysjäseneksi Suomi ottaa askeleen kohti läntistä integraatiota. Taloudellinen yhteistyö tiivistyy Suomi Euroopan neuvoston jäseneksi Toukokuussa 1995 järjestössä on 34 jäsenmaata. 23

25 Vuosi ETA-neuvottelut alkavat Euroopan talousalueen (EY- ja Efta-maat) tarkoituksena on muodostaa entistä laajemmat yhteismarkkinat Länsi- Eurooppaan. Näin muodostetaan maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen merkittävä talousalue Suomi vapauttaa rahaliikenteen samaan aikaan EY:n kanssa Osa muodollisuuksista säilyy, vaikka tosiasialliset esteet valuutan siirtämiseksi maahan tai maasta katoavat. 24

26 Vuosi Markka sidotaan Suomen yksipuolisella päätöksellä ecuun Suomi sitoutuu omasta aloitteestaan seuraamaan EY:n valuuttakurssien kehitystä. Arvostelijat huomauttavat, että markka on sitomishetkellä yliarvostettu, ja se täytyisi devalvoida hallitusti ennen ecu-kytkentää Markka devalvoidaan Ecu-kytkennän arvostelijoiden ennusteet toteutuvat. Markan devalvoiduttua noin 15% se sidotaan uudestaan ecuun EY:n tuomioistuin hylkää jo neuvotellun ETA-sopimuksen ETA-sopimuksen tuomioistuinjärjestely osoittautuu Rooman sopimuksen vastaiseksi. (EYTI:n lausunto1/91) 25

27 Vuosi Suomi jättää jäsenhakemuksensa Euroopan yhteisöille Jäsenhakemuksen perustana on hallituksen tiedonanto EY-jäsenyydestä eduskunnalle ( ), jonka eduskunnan laaja enemmistö hyväksyy (108 puolesta, 55 vastaan, 32 tyhjää) EY:n tuomioistuin hyväksyy uuden ETA-sopimuksen EY-tuomioistuin on saanut mielestään turvattua EY-lainsäädännön yhtenäisen tulkinnan uuden tuomioistuinjärjestelyn avulla. (EYTI:n lausunto 1/92) 8.9. Markka irrotetaan ecusta ja jätetään kellumaan Markka devalvoituu markkinoiden paineessa aluksi n. 15%. Myöhemmin lasku tasaantuu, ja valuutta näyttää löytävän markkina-arvonsa Presidentti Mauno Koiviston puhe Brüggen Collège d Europessa Koivisto korostaa Suomen sijaintia idän ja lännen välissä sekä historiallista pyrkimystä sitoa kehitys läntiseen malliin. Presidentti pohtii taloudellisen kriisin syitä ja toteaa rahaliiton olevan pienten maiden kannalta erityisen tärkeä. Valmius pikaisiin jäsenyysneuvotteluihin ja usko hyviin tuloksiin tulee selkeästi esiin Euroopan komission lausunto Suomen jäsenyyshakemuksesta Komissio suosittelee jäsenyysneuvottelujen aloittamista Suomen kanssa. 26

28 Vuosi ministeritason kokous Brysselissä Jäsenyysneuvottelut Suomen ja EY:n välillä alkavat yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa. Suomi ilmoittaa hyväksyvänsä Maastrichtin sopimuksen ja finalité politiquen. Suomi täsmentää puolueettomuuspolitiikkaansa ja korostaa erikoislaatuista asemaansa myös maatalouden ja aluepolitiikan kannalta. EMU ja EU:n kansalaisuus ovat hyväksyttävissä. Institutionaalisissa asioissa vaaditaan tasapuolisuutta samoin kuin EY:n kielipolitiikassakin. Ahvenanmaan on saatava säilyttää kansainvälisoikeudellinen erikoisasemansa sijaistason kokous Brysselissä Suomi lupaa laatia listan aiheista, jotka voidaan käsitellä neuvotteluissa nopeasti sijaistason kokous Brysselissä Kokouksessa käsitellään tutkimus- ja informaatioteknologiaa, sosiaalipolitiikkaa, liikennepolitiikkaa, tilastointia ja yhtiöoikeutta. Suomen maatalouden merkitystä korostetaan. Aluepolitiikan osalta todetaan, että EY:n säädökset ovat liian tiukkoja Suomea ajatellen. Tulliliitossa on ongelmia tuontisuojien poistumisen ja tullien nousun tai laskun vuoksi. Baltian vapaakauppa otetaan esille ETA-sopimuksen lisäpöytäkirjat allekirjoitetaan Sveitsin vetäytymisen aiheuttama rahoituspulma ratkeaa. Sopimuksen ratifiointia joutuu kuitenkin odottamaan aina vuoden loppuun saakka. ETA-sopimus astuu voimaan sijaistason kokous Brysselissä Asialistalla ovat turvavyömääräykset, palvelut alkoholimainonnan ja tapaturmavakuutusten osalta, ulkomaiset suorat sijoitukset Suomeen sekä tilastokäytännön muutosten vaatimat siirtymäajat ministeritason kokous Luxemburgissa Käsitellään turvavyöpakkoa, pakollista työeläkejärjestelmää, ulkomaisia sijoituksia ja tilastoja. EY ei hyväksy Suomen kielteistä asennetta alkoholimainontaan ulkomaisissa satelliittiohjelmissa. 27

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, SOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN TASAVALLAN

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä 97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. FA/TR/EU/HR/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA FA/TR/EU/HR/fi 1 FA/TR/EU/HR/fi 2 I PÄÄTÖSASIAKIRJAN TEKSTI 1. Seuraavien täysivaltaiset edustajat: HÄNEN MAJESTEETTINSA BELGIAN KUNINGAS, BULGARIAN TASAVALLAN PRESIDENTTI, TŠEKIN TASAVALLAN

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Vertragstext Finnisch (Normativer Teil) 1 von 23

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Vertragstext Finnisch (Normativer Teil) 1 von 23 404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Vertragstext Finnisch (Normativer Teil) 1 von 23 SOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN,

Lisätiedot

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unionilla on oma lippu, joka otettiin käyttöön vuonna 1986. Siinä on sinisellä pohjalla kaksitoista

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Yleiset neuvottelupuitteet 1. - neuvottelujen avaamismenettelyn keskeiset asiat (Liite I)

Yleiset neuvottelupuitteet 1. - neuvottelujen avaamismenettelyn keskeiset asiat (Liite I) LIITE Yleiset neuvottelupuitteet 1 1. Puheenjohtajavaltio laati pysyvien edustajien komitean työskentelyn perusteella Luxemburgin Eurooppa-neuvostossa laajentumisprosessista tehtäviä päätöksiä varten yleisiä

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013

EU ja verotus. Sirpa Pietikäinen. Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 EU ja verotus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen 17.10.2013 Yleistä EU-veropolitiikan voi jakaa kahteen osaan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinomaisessa toimivallassa Välillinen: vaikuttaa tavaroiden,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. (Bryssel, 8. päivänä lokakuuta 2002)

PÄÄTÖSASIAKIRJA. (Bryssel, 8. päivänä lokakuuta 2002) 1260 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnische Schlußakte + BProt. (Normativer Teil) 1 von 9 EUROOPAN YHTEISÖN LIITTYMISTÄ LENNONVARMISTUSALAN YHTEISTYÖSTÄ 13 PÄIVÄNÄ JOULUKUUTA 1960 TEHTYYN KANSAINVÄLISEEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 9. joulukuuta 2011 EUROALUEEN VALTION- TAI HALLITUSTEN PÄÄMIESTEN JULKILAUSUMA Euroopan unioni ja euroalue ovat tehneet viimeisten 18 kuukauden aikana paljon talouden ohjausjärjestelmän

Lisätiedot

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/AL/fi 1 2 von 7 521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. Paavo Väyrynen 24.5.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, että kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä

Lisätiedot

Kulta sijoituskohteena

Kulta sijoituskohteena Kulta sijoituskohteena Rahamuseo 28.10.2008 Eija Salavirta PT osasto SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Sisältö Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän kultakronologia Kultamarkkinoiden kysyntä-tarjontarakenne

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut

EKP:n päätöksenteko. Lähde: EKP:n kotisivut EKP:n päätöksenteko Lähde: EKP:n kotisivut 1. Riippumattomuus Poliittinen riippumattomuus EKP:n riippumattomuus edistää hintavakauden säilymistä. Havainto perustuu laajaan teoreettiseen analyysiin sekä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

SOPIMUS BULGARIAN TASAVALLAN JA ROMANIAN OSALLISTUMISESTA EUROOPAN TALOUSALUEESEEN

SOPIMUS BULGARIAN TASAVALLAN JA ROMANIAN OSALLISTUMISESTA EUROOPAN TALOUSALUEESEEN SOPIMUS BULGARIAN TASAVALLAN JA ROMANIAN OSALLISTUMISESTA EUROOPAN TALOUSALUEESEEN EEE/BG/RO/fi 1 EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset

Lisätiedot

Puheenjohtajan Päätelmät Santa Maria da Feiran Rurooppa-Neuvosto19. Ja 20. Kesäkuuta 2000

Puheenjohtajan Päätelmät Santa Maria da Feiran Rurooppa-Neuvosto19. Ja 20. Kesäkuuta 2000 conseil/00/2000 Puheenjohtajan Päätelmät Santa Maria da Feiran Rurooppa-Neuvosto19. Ja 20. Kesäkuuta 2000 1. Eurooppa-neuvosto kokoontui Santa Maria da Feirassa 19. ja 20. kesäkuuta 2000. Kokouksen aluksi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPPA-KOULUN PERUSSÄÄNNÖN JOHDOSTA LAADITUT EUROOPPA-KOULUJEN PERUSTAMISTA KOSKEVAT PÖYTÄKIRJAT SISÄLLYSLUETTELO

EUROOPPA-KOULUN PERUSSÄÄNNÖN JOHDOSTA LAADITUT EUROOPPA-KOULUJEN PERUSTAMISTA KOSKEVAT PÖYTÄKIRJAT SISÄLLYSLUETTELO EUROOPPA-KOULUN PERUSSÄÄNNÖN JOHDOSTA LAADITUT EUROOPPA-KOULUJEN PERUSTAMISTA KOSKEVAT PÖYTÄKIRJAT SISÄLLYSLUETTELO I. Yleiset määräykset II. Luxemburgissa 12. huhtikuuta 1962 allekirjoitetun Eurooppakoulun

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa

Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa Toimielimet Euroopan unionissa 1. Euroopan unionin neuvosto 2. Eurooppa-neuvosto 3. Euroopan parlamentti 4. Euroopan komissio 5. Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/VIII/2007 K(2007) 3926 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 21/VIII/2007, strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä vuosiksi 2007 2013 osana neuvoston päätöksen N:o

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Eurooppa-neuvosto Neuvosto

Eurooppa-neuvosto Neuvosto FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ YLEISTIETOA Eurooppa-neuvosto Neuvosto Eurooppaa rakentamassa SYYSKUU 2013 Oikeudellinen huomautus Tämän esitteen on tuottanut neuvoston pääsihteeristö ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Satu Keskinen EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen; kattavuus, tehokkuus

Lisätiedot