Päijät-S.O.S. osahanke Täsmennetty hankesuunnitelma valtionavustuspäätöksen mukaan /ph
|
|
- Risto Salonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päijät-S.O.S. osahanke Täsmennetty hankesuunnitelma valtionavustuspäätöksen mukaan /ph Osahankkeiden suunnitelmarunko 1. Tausta Sosiaali- ja terveyspiiri hanke ja keskustelu tasaveroisista palveluista maakunnassa Päijät-Hämeen alueella on tehty 4 vuotta sitten sosiaali- ja terveyspiiri hankkeen myötä mittavat sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt, kun maakunnan 15 kunnasta kahdeksan kunnan kaikki perustason sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät entisen erikoissairaanhoidon kuntayhtymän järjestettäviksi ja syntyi kuntien yhteinen peruspalvelukeskus Aava. Viiden muun kunnan vastaavat palvelut siirtyivät liikelaitosmuotoisen peruspalvelukeskuksen, Oivan järjestettäviksi. Erikoissairaanhoidon kuntayhtymän toimiala laajeni siten peruspalveluihin ja syntyi sosiaali- ja terveysyhtymä. Viiden kunnan yhteisessä peruspalvelujen kunnallisessa liikelaitoksessa Oivassa isäntäkuntana toimii yksi maakunnan kunnista, Hollola. Aikuisten parissa tehtävä sosiaalityö toimii näissä uusissa rakenteissa. Aavan väestöpohja on noin asukasta ja Oivan noin asukasta. Koko maakunta on noin asukasta. Maakunnan kunnista Lahti ja Heinola järjestävät peruspalvelunsa aikaisempaan tapaan eivätkä sosiaali- ja terveyspiirin rakenneratkaisut koskeneet näitä kuntia. Sosiaali- ja terveyspiiri järjestelyjen eräänä keskeisenä periaatteena oli aikaansaada maakunnan väestölle mahdollisimman tasaveroiset palvelut ja sovittaa yhteen eri palvelujen järjestäjien palvelujen sisältöä ja saatavuutta kansalaisten näkökulmasta mahdollisimman yhdenveroisiksi palveluiksi. Tämä tavoite on edelleen voimassa. Uusi Kunta -hanke Maakunnassa selvitettiin tämän vuoden aikana Uusi Kunta hankkeessa 10 kunnan kuntaliitosta, mutta syyskuussa kuntien valtuustojen tekemien ratkaisujen perusteella todettiin, ettei kuntaliitosta synny. Maakunnassa jatkavat sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen järjestäjinä peruskunnat Lahti ja Heinola sekä kuntien yhteiset peruspalvelukeskukset Aava (sosiaalija terveysyhtymässä) ja Oiva (kunnallinen liikelaitos Hollolan kunnan organisaatiossa). Palvelujen järjestämisessä em. 4 toimijaa tekevät eri tasoilla ja erilaisin tavoin tiivistä yhteistyötä, niin myös aikuissosiaalityössä ja ovat olleet mukana Päijät-S.O.S. hankkeen valmistelussa alusta lähtien eli Lahti, Heinola, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
2 kuntayhtymän peruspalvelukeskus Aava sekä läntisen perusturvapiirin peruspalvelukeskus Oiva. Pyrkimyksenä on saada maakunnan eri toimijoiden välille sillä tavoin mahdollisimman samanveroiset kunnallisen sosiaalityön palvelut (aikuisten parissa tehtävä sosiaalityö), että kansalaiset olisivat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta siitä, minkä organisaation kautta he saavat ko. palvelunsa. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön identiteetin katoaminen Kunnallisessa sosiaalityössä on tapahtunut viime vuosien kuluessa eriytymistä ja pirstaloitumista sekä erikoistumista. Lastensuojelun lainsäädäntöä on uudistettu ja näin sosiaalityö lasten ja perheiden kanssa on löytänyt paikkansa yhä selvemmin ja oikeutetummin; lainsäädäntö tukee ja vahvistaa tältä osin sosiaalityön järjestämistä. Ikäihmisten palvelujen kasvu, sisältöjen kehittäminen ja huomion kiinnittäminen palvelujen laatuun on tuonut esille myös gerontologisen sosiaalityön. Gerontologinen sosiaalityö on useissa kunnissa organisoitunut osaksi aikuissosiaalityötä. Myös Päijät-Hämeessä Lahdessa ja Aavan alueella vanhussosiaalityö on organisoitu osaksi aikuissosiaalityötä, mutta työntekijät kokevat sen haasteellisena ja erityisosaamista vaativana osana työtään; ks. Sen sijaan aikuisten parissa tehtävä kunnallinen sosiaalityö on ikään kuin pysähtynyt asemaan, jossa se saa vastaanottaa monenlaisia odotuksia, toiveita ja tehtäviä eikä oikein itsekään tiedä, mitä sen pitäisi tehdä. Asiakkailla on usein selviytymisvaikeuksia monilla elämän alueilla: ei ole työtä, ei mielekästä päivärytmiä, elämänpiiri on kapea ja sosiaaliset suhteet harvassa, mahdollisesti päihteiden liikakäyttöä, mielenterveys horjuvaa, joko he ovat eri palvelujen päällekkäisiä suurkuluttajia tai sitten he eivät kykene hakeutumaan oikein minkään palvelun piiriin. He eivät myöskään useinkaan ole työterveyshuollon piirissä. Erityisenä huolenaiheena ovat nuoret, joiden elämän päämäärättömyys ja tarkoituksettomuus näkyy jo aikuisiän kynnyksellä. Asiakkaita tulisi myös saada enemmän mukaan tulevaisuutensa rakentamiseen. Kun selviytymisvaikeuksia on paljon, ei myöskään työntekijän ole helppoa saada ihmistä innostumaan ja kertomaan omista toiveistaan ja suunnitelmistaan. Tarvitaan lisää asiakkaiden mukaantuloa ja erilaisia kokeiluja toimivista tavoista lisätä osallisuutta. Helposti käy niin, että asiakkaan elämän kokonaisuus rakennetaan liian työntekijälähtöisesti eikä työntekijöillä, meillä, edes ole ymmärrystä siitä, mitä asiakkaiden arki on. Myös asiakkaiden oma lähiympäristö/asioimis-/liikkumisen ympäristö tulisi saada mukaan (esim. asukastuvat, työpajat). Kun sosiaalityön sisäinen identiteetti on epäselvä, se on sitä myös yhteistyökumppaneille oman organisaation sisällä (esim. suhteessa terveyspalveluihin) ja oman organisaation ulkopuolella (erityisesti työhallinto). Epäselvyys näkyy myös asiakkaiden suuntaan ja merkitsee asiakkaille palveluja, jossa laatu saattaa olla horjuvaa, saatavuudessa aika ajoin suuria ongelmia eikä heidän asioitaan hoida koulutettu, pätevä henkilöstö. Myös panostaminen kehittämiseen on vaikeuksissa eivätkä asiakkaat saa palveluja, jotka pohjautuvat parhaaseen mahdolliseen tietoon, mihin heillä kuitenkin on oikeus. Työhallinnon uudet linjaukset
3 Työhallinnon parissa on tehty linjauksia suhteessa asiakkaisiin niin, että työelämään kykenevät ovat selkeästi etusijalla. Työvoimapalvelujen asiakkaiksi ei mielletä henkilöitä, joiden osalta arvioidaan, että heillä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia työllistyä. Arkikielessä puhutaan ns : sta. Tämä merkitsee yhä kasvavia asiakasmääriä kunnalliseen sosiaalityöhön eikä siellä ole valmiuksia eikä selkeitä suunnitelmia, millaisia palveluja näille henkilöille tulisi järjestää. Tiedetään kyllä, että tarvitaan sosiaalista kuntoutusta, mutta sen konkreettinen arkisisältö on määrittelemättä. Asiakkaat ovat osin pyöröovessa ja koko palvelujärjestelmä (sosiaali- ja terveydenhuolto sekä työhallinto) on tältä osin epätarkoituksenmukainen ja tehoton ja päällekkäin toimiva. Myöskään työhallinnon em. linjauksesta ei julkisesti ja avoimesti keskustella juurikaan. Maakunnan alueella toteutetut hankkeet Lahden aikuissosiaalityön lähityöntekijä-hanke ( ), jonka tavoitteena oli pilotoida ja kerätä kokemuksia siitä, miten jalkautuva lähityöntekijä voisi auttaa päihde- ja mielenterveysongelmien kanssa painiskelevia nuoria aikuisia arkisten asioiden hoidossa ja uusien koulutus- ja työllistymispolkujen löytämisessä. Kokeilun tulokset olivat positiivisia, mutta toimintamalli ei kuitenkaan säästöpaineiden alla vakiintunut osaksi palveluvalikoimaa. Ks. oheinen: Osana em. sosiaali- ja terveyspiiri hanketta kuvattiin peruspalvelukeskusten Aava ja Oiva erilaisia prosesseja, mutta kuvaukset eivät täysimittaisesti palvele arjen työtä eivätkä ne ole riittävän yhteismitallisia maakunnan neljän toimijan kesken. Prosessien päivitys tulee ottaa soveltuvin osin mukaan kehittämiseen. Koulutettujen, muodollisesti pätevien sosiaalityöntekijöiden puute Olisi siis välttämätöntä nopeasti aloittaa kehittäminen edes joillakin osa-alueilla. Päijät- Hämeen alueen sosiaalityöntekijöistä noin puolet on muodollisesti päteviä ja puolet ei ole. Pätevien sosiaalityöntekijöiden puute on kova. Työt kasaantuvat päteville työntekijöille ja lisäksi työprosessit hankaloituvat, kun prosessien osia ei voi saumattomasta nivoa yhteen. Tulevaisuuden sosiaalityö Sosiaalityön tilasta on esitetty huolten täyttämiä kannanottoja jo pidempään. On tuotu esille, että jos ei kohta tehdä jotakin sosiaalityön tilan kohentamiseksi, sitä ei ole. Aikuisten parissa tehtävän kunnallisen sosiaalityön oikeutusta ja asemaa joudutaan toisinaan myös perustelemaan paljon enemmän kuin lasten ja nuorten tai ikäihmisten kanssa tehtävää sosiaalityötä. Aikuisten tulisi pärjätä mahdollisimman paljon omillaan ja hallita elämäänsä. kuitenkin päihde- ja mielenterveysongelmat ja yleinen selviytymättömyys kasvavat kaiken aikaa heidän joukossaan. Tulevaisuuteen katsoen voidaan myös arvioida, että sosiaalityössäkin face to face kontaktit vähenevät työvoimapulan ja sähköisen asioiden hoidon kasvaessa. Mitä silloin on aikuisten parissa tehtävä kunnallinen sosiaalityö? Millä tavoin tämänkaltainen työn tekeminen muuttaa osaamisen vaatimuksia? Kuinka asiakkaiden osallisuus voi toteutua? Myös tähän kysymykseen on syytä ryhtyä valmistautumaan, sillä työn konkreettisen tekemisen perustavanlaatuinen muuttaminen ja uudelleen jäsentäminen tarvitsee aikaa.
4 2. Tavoitteet, rajaus ja perustelut Koko S.O.S. -hankkeen kehittämisen pääteemat on kirjattu oheiseen kuvaan. Teemoja on 3: 1. aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö; 2. palveluprosessit ja yhteistyörakenteet; 3. sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne Hanke toteutetaan prosessikehittämisen menetelmällä, mikä tarkoittaa, että hankkeessa ja kehittämisessä jätetään tilaa kehittämisen aikana syntyville innovaatioille ja uusille kokeiluille. Vaikka hankehakemusta kirjoitettaessa voidaan määrittää edellä todetulla tavalla tärkeät pääteemat ja paikantaa oleelliset kehittämisen kohteet ja tavoitteet sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, korostetaan kuitenkin, että kehittäminen ei tapahdu koskaan kunta- ja poliittisessa tyhjiössä. Hankeaika, noin 2,5 vuotta, on nykyolosuhteissa sillä tavoin pitkä, että sinä aikana voi sosiaalityön toimintaympäristö muuttua, mihin muutokseen myös kehittäminen on istutettava. Kun tärkeä teema on myös asiakkaiden oma osallisuus (aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö), ei tältäkään osin voida ennakkoon määrittää, millä tavoin osallisuus saadaan kasvamaan. Se on kiinni asiakkaiden näkemyksistä. Lisäksi aikuisten parissa tehtävän kunnallisen sosiaalityön tilanteen kohentamiseksi tarvitaan hyvin monenlaisia toimenpiteitä, jotka on otsikoitu em. kolmeksi pääteemaksi. Eri osahankkeet ottavat kehittämisen kohteiksi omin alueellisin painotuksin omia konkreettisia asioita. Päijät-S.O.S. osahankkeessa työskennellään näiden kolmen pääteeman mukaisesti seuraavasti: 1. Aktivoiva ja kuntouttava sosiaalityö: Tavoitteena on lisätä aikuissosiaalityön asiakkaiden osallisuutta omien palvelujensa/kunnallisen sosiaalityön palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on, että asiakkaat ovat omien asioidensa ja palvelujensa ja niiden toteuttamisessa syntyvien prosessien omistajia. Tavoitteena on toisaalta ennalta ehkäistä työttömyyttä ja toimettomuutta ja toisaalta vahvistaa asiakkaiden toimintakykyä. Asiakkaat segmentoidaan/tyypitellään koko S.O.S. hankkeessa yhdessä sovittavalla tavalla. Tarkoitus ei ole asiakastarpeiden vastaisesti kategorisoida heitä, vaan helpottaa hahmottamaan, millaisessa palvelujen, avun ja hoidon/hoivan tarpeessa kunnallisen aikuissosiaalityön asiakkaat tänä päivänä ovat ja mitä osallisuus voi käytännössä todella tarkoittaa. Tähän liittyy myös palveluohjauksen sisältöjen kehittäminen. 2. Palveluprosessit ja yhteistyörakenteet
5 Erityisen tärkeänä pidetään vuoropuhelua sekä terveydenhuollon että työhallinnon kanssa. Selkeää mallia, millä tavoin yhteistyö olisi rakennettava nykyistä paremmin ja tehokkaammin, ei oikeastaan ole ja juuri tätä varten tarvitaan kehittämistä. Kaste-hanke ja siihen liittyvä kehittämisen rahoitus antaa valtuuden kutsua eri osapuolia koolle ja ryhtyä kuvaamaan ja sopimaan rooleja ja työnjakoa. Hankeaikana on tavoitteena saada luotua perusta em. roolien ja työnjaon määritykselle ja saada käytännön toiminta tältä pohjalta käyntiin. 3. Sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenne Kunnallisen sosiaalityön toteutukseen osallistuvat monin tavoin myös ammattikorkeakoulussa koulutuksensa saaneet sosionomit. Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita alkaa olla mukana varsinkin johtamisen ja suunnittelun tehtävissä. Arkityössä epäselvää ja määrittämätöntä on kuitenkin se, mitä muodollisesti pätevä sosiaalityöntekijä tekee ja mistä hän vastaa ja mitä amk-sosionomi. Ammatti- ja tehtävärakenteen jäsentäminen ja määrittäminen tuovat selkeyttä myös asiakastyöhön, tukevoittaa ja ryhdistää sosiaalityötä arjessa ja siten edesauttaa työhyvinvointia. Hyvin onnistuessaan se myös lisää tuottavuutta (selkeät toimintatavat ja jäsennetyt prosessit). 4. Tehtävät ja odotetut vaikutukset Vaikutuksina odotetaan seuraavaa: 1. Aikuisten parissa tehtävä sosiaalityö selkiytyy ja jäsentyy ja sen yhteiset maakunnalliset sisällöt on kuvattu, dokumentoitu ja nämä on myös testattu käytännössä. 2. Em. kuvaukset on sijoitettu alueella käytössä oleviin strategisiin suunnitelmiin, kuten talousarvio, tavoitemittarit. 3. Aikuisten parissa tehtävän kunnallisen sosiaalityön pääprosessit on päivitetty/kuvattu ja tämä on tehty niin, että prosessit hyödyttävät arkityötä. 4. Asiakkaiden osallisuudelle on luotu toimiva käytäntö ja malli, nämä on myös testattu. 5. Ammatti- ja tehtävärakenne on selkiytynyt, kuvattu ja dokumentoitu ja tarvittavat muutokset on saatettu alkuun. 6. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön tietopohjaa on vahvistettu esim. praksisklinikka-toiminnalla. 5. Aikataulu Aloitusvaihe elokuusta 2011 joulukuuhun hanke aloitetaan kesän jälkeen, noin elokuussa (aiemmin ennen kesää) - palkataan 2 suunnittelijaa yhtä aikaa luomaan tarvittavat yhteydet koko hankkeeseen - suunnittelijat kiertävät syksyn aikana kaikki keskeiset organisaatiot ja toimijat - kootaan tarvittavat työryhmät maakunnan alueen toimijoista (ohjausryhmä, työryhmä ymv)
6 - suunnittelijat työstävät yhdessä kunnallisten toimijoiden kanssa em. pääteemojen sisään konkreettista, yhteistä sisältöä niin, että alusta lähtien kunnallisten toimijoiden on mahdollista sitoutua mahdollisesti myöhemmin tarvittaviin muutoksiin - hyödynnetään mahdollisimman hyvin muuta Suomessa alasta/aiheesta tehtyä tutkimusta ja tehtyjä kokeiluja; suunnittelijat kokoavat aineistoa kuntatoimijoiden tueksi; tällaista koottua ja jäsennettyä tietoa ei ole aikuisten parissa tehtävän kunnallisen sosiaalityön käytössä juurikaan - luodaan yhteisten menettelyjen pohjaa koko S.O.S. hanketta varten, millä tavoin paras mahdollinen tieto voidaan välittää koko hankkeen käyttöön; koko S.O.S. hankkeen tehtävä - luodaan tarkoituksenmukaiset yhteistyösuhteet alueen muihin kehittämishankkeisiin, kuten Välittäjä (päihde- ja mielenterveystyö), Potku (ennalta ehkäisevä ja potilaan oma panosta vahvista terveydenhuolto, Kasperi (lapset, nuoret ja perheet), Rytmi (Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian pitkäaikaistyöttömien palvelujen kehittäminen) sekä järjestöjen tekemä kehittäminen - aloitetaan kehittämisen arviointi alusta alkaen, valitaan arvioinnin toteutustapa, myös yhdessä koko hankkeen kanssa (tai arviointi-osuus vasta v puolella) Vuoden 2012 alku - työryhmissä lähdetään työstämään em. kolmen pääteeman sisältöjä; työryhmissä tarpeen mukaan mm. kolmannen sektorin toimijoita, työhallintoa, kokemusasiantuntijoita/asiakkaita - kevään 2012 kuluessa tulee työryhmien määrittää kunkin pääteeman konkreettinen sisältö, tarvittavat toimenpiteet, niiden aikataulutus ja tarvittavat toimintatapojen muutokset - mikäli muutokset ovat merkittäviä, tulee niiden olla mukana maakunnassa tehtävässä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sekä Aavan ja Oivan tähän suunnitelmaan perustuvissa palvelusopimuksissa vuodelle 2013 (tavoitteena siis sitoa kehittäminen vahvasti alueella muutoin tapahtuvaan strategiseen työhön) vrt. seuraava kohta kytkeytyminen johtamiseen - tarkistetaan yhteys terveydenhuoltolain 12 pykälän mukaiseen työhön/hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen/myös perusterveydenhuollon yksikkö/hyvinvointikertomus - seurataan sosiaalihuoltolain uudistamista ja ennakoidaan sitä tarvittavassa määrin - järjestetään työpajoja, joiden tarkoituksena on tuottaa parasta mahdollista tietoa yhteiseen käsittelyyn ja pohdintaan, nostaa osaamisen tasoa ja oman työn hallinnan tunnetta sekä jäsentää tiedon avulla aikuisten parissa tehtävän työn sisältöä - tiedotetaan kehittämisestä tarkoituksenmukaisella tavalla ns. suurta yleisöä, alan ammattilaisia sekä yhteistyökumppaneita - pidetään erityisenä painoalueena asiakkaiden osallisuuden kasvattamista, haetaan hyviä toimintamalleja muualta Suomesta, tehdään yhteistyötä koko hankkeen kanssa - luodaan yhdessä koko hankkeen kanssa mittarit (pohjustus jo vuonna 2011 syksy) vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaamista varten - toteutetaan arviointia koko vuoden ajan Vuoden 2012 loppu, syyskausi
7 - jatketaan edellä todettua kevätkauden työtä - laaditaan kirjalliset kuvaukset, standardit aikuissosiaalityön sisältöjä varten - otetaan huomioon em. seikka tarvittavissa määrin maakunnan alueella käytössä olevaan tuotteistukseen ja hinnoitteluun (osin kuntalaskutuksen perusta esim. Oivassa) - haetaan seudullisesti yhteisiä toimintatapoja ja kriteerejä, luodaan pohjaa yhteistyölle Vuosi kevätkaudella juurrutetaan edellä kuvattua kehittämistyötä - varmistetaan, että kehitetyt toimintamallit jäävät elämään ja ovat osa perustyötä - paikannetaan riskikohdat, jotka vaarantavat kehittämistyön jatkumisen, etsitään keinot torjua riskit - raportoidaan koko kehittäminen - laaditaan arvioinnin yhteenveto - informoidaan tuloksista peruskoulutusta järjestäviä tahoja (mm. ammattikorkeat, SosNet-verkosto, yliopistot); yhteys pidettävä koko hankkeen ajan 6. Hankkeen organisointi ja johtaminen - kuvataan hankeorganisaatio, perustellaan se ja selvitetään, miten hanke kytkeytyy hankkeeseen osallistuvan kunnan /kuntien johtamisrakenteisiin, miten johto on kytketty hankkeeseen Osahankkeen hallinnoinnista vastaa Lahden kaupunki. Lahti hankkii kumppanuus-yhteistyön perusteella käytännön toteutuksen sosiaalialan osaamiskeskus Versolta, jolla puolestaan on hyvät yhteydet valtakunnalliseen sosiaalialan, sosiaalityön ja tarvittavan muun kumppanuus-yhteistyön kehittämiseen (esim. muut Kastealueet, muut kehittämishankkeet, osaamisen ennakointityö, sosiaalihuoltolain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne työskentely, yliopistojen SosNet-verkosto). Yhteistyöstä laaditaan kirjallinen sopimus. Osahanketta toteuttaa 2 suunnittelijaa Päijät-Hämeen alueella. Hankkeelle nimetään ohjausryhmä paikallisista toimijoista; peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva, Lahti ja Heinola. Alueella toimivien muiden läheisten tahojen edustajat ohjausryhmässä. Tarvittaessa nimetään myös valmisteleva työryhmä. 7. Budjettiehdotus - resurssit eriteltyinä KASTE-hakemuslomakkeen mukaisesti - tähän valtionavustuspäätöksen jälkeen tarkennettuun hankesuunnitelmaan on laskettu budjetti sen mukaan, mikä oli rahoituspäätös ja lisäksi tehty yhteensovitusta kaikkien osahankkeiden välillä 8. Hankkeessa mukana olevat toimijatahot ja niiden rooli
8 Kunnallisten palvelujen järjestäjien ja tilaajaviranhaltijoiden lisäksi Työhallinto Alueella toimivat järjestöt ja vastaavat Lahden ammattikorkeakoulu/sosiaali- ja terveysalan laitos/opinnäytetyöt, alustukset, keskustelufoorumit, pienimuotoinen praksis-klinikkatoiminta, ammattikorkeakoulun kehittämä kokemusasiantuntijoiden käyttö (budjettiin varattu euroa näiden palvelujen ostoa varten Lahden ammattikorkeakoululta) Julkinen sana, media; arvioidaan esim. yhdessä Palmenian viestinnän asiantuntijoiden/vaihtoehtoisesti jokin muu taho kanssa, millä tavoin julkisuus voisi olla rakentavana osana kehittämistä (sosiaalityön positiivinen kuva) Muut yhteydet: SosNet, THL, Kuntaliitto (koko hanke)
PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS. 1. Osahankkeen taustaperustelut
PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS 1. Osahankkeen taustaperustelut Uudistukset sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolain uudistus tuo haasteita kunnille. Lakiluonnoksessa korostetaan siirtymää järjestelmäkeskeisyydestä
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi
POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita
LisätiedotAikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?
Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat? Perhekeskustoimintamallin ja aikuisten palvelujen yhdyspinnat työpaja Sirpa Karjalainen Hankekoordinaattori PRO SOS aikuissosiaalityön kehittämishanke
LisätiedotHiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista
Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pro SOS hanke Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimintalinja (TL) 5 : sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta hanke Myös kuntaliitto ja
LisätiedotTiekartta onnistuneeseen integraatioon. Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus
Tiekartta onnistuneeseen integraatioon Päivi Saukko sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija/e-p soteuudistus 25.1.2018 Parempi Arki kehittämishanke (2015-2017) Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa. Valtakunnassa kaikki hyvin. Kirsi Varhila , Pori
Sosiaali- ja terveydenhuolto hallitusohjelmassa Valtakunnassa kaikki hyvin Kirsi Varhila 23.8.2019, Pori HALLITUSOHJELMA 2019-2023 Vaikutukset STM:n hallinnonalalla: Iäkkäiden palvelut Vammaisten palvelut
LisätiedotTYKS. Kenen vastuulla muutokset ovat? Mitä meidän pitäisi nyt käynnistää (valtakunnallisesti, maakunnittain, kunnissa )?
TYKS Millaisia resursseja muutoksiin tarvitaan? Käynnistää yhteisesti palveluiden muodostaminen palveluiden luokittelu; THL palveluluokitukset palveluiden alle alapalveluita; keskeiset palvelut Palvelutietopaketit
LisätiedotVammaispalvelut maakuntarakenteessa
Vammaispalvelut maakuntarakenteessa Pirkko Valtanen Tulosaluejohtaja, vammaispalvelut PHHYKY 2017 12 kunnan omistama kuntayhtymä 212 550 asukasta 7 500 työntekijää 703 M liikevaihtoa 5 toimialaa 2 liikelaitosta
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotErityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaan LAPE Pippuri Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE /STM Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla Kehittäjäryhmä 08.05.2018 Asialistalla 1. Ajankohtaiset terveiset
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotVahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.
Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotSosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta
Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien alajaoston selvitys kehittämisrakenteesta 3.5.2011 Sosiaalialan osaamiskeskukset 10 vuotta - Kompetenscentrumverksamheten inom det sociala området 10 år Osaamiskeskusjohtajien
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotPäijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus
Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja sote-uudistuksen yleisesittely Uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON PALVELUPROSESSEIHIN
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ASIANTUNTIJALAUSUNTO SUHTEESSA SOSIAALIHUOLLON PALVELUPROSESSEIHIN
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotSyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke
SyTy -kokonaisuus Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke 16.4.2019 SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Koordinaattorit THL/SyTytiimi Työpajat Projektiryhmät
LisätiedotSosiaalityön tulevaisuusselvitys
Sosiaalityön tulevaisuusselvitys Pekka Karjalainen, THL Maakunnallistuva aikuissosiaalityö -kehittämisverkosto 6.11.2018 6.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asettaminen STM on asettanut 2.10.2018 selvityshenkilöryhmän
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotSyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät
SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät 5.6.2019 7.6.2019 SyTy-hanke/Nanna Miettunen 1 SYSTEEMISYYS LASTEN JA PERHEIDEN KANSSA TEHTÄVÄSSÄ
LisätiedotValtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina
1(5) LUONNOS 11.10.2019 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020 2023 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain
LisätiedotJärjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Sosiaalihuollon palveluprosessit, päätöksenteko ja kehittämistyö muodostuvassa palvelujärjestelmässä Sosiaali- ja terveysvaliokunta maanantai 21.05.2018 klo 13:00 /HE 16/2018 vp Riitta Hakoma Järjestäminen:
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotOma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
LisätiedotVaasa Kimmo Mäkelä
Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotMuutostyön tekeminen kunnassa
Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotLakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.
Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien
LisätiedotLapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto
Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotTENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT
TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa
LisätiedotErikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
LisätiedotVäkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä
Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime
LisätiedotPirkanmaan LAPE-hankkeen tulokset
Pirkanmaan LAPE-hankkeen tulokset PIPPURI Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen raikkaita innovaatioita 1 Pirkanmaan LAPE-hanke Hankkeen nimi: PIPPURI Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen
LisätiedotKASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi
KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotPeruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava
n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation
LisätiedotLAPE- päivät Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa
LAPE- päivät 30.5.2017 Kansallinen ja maakunnallinen kehittämistyö varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuudessa Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotSosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa
Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehittämisen rakenteet uudistuvassa Sotessa - Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuus ja rooli maakunnissa Selvityshenkilö Anu Muuri 8.2.2019 1 Selvityksen lähtökohtana
LisätiedotSosiaalihuollon kehittämisen näkymät
Sosiaalihuollon kehittämisen näkymät Anu Muuri, johtava asiantuntija, VTT, dosentti, THL Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 2019, 4.6.2019 4.6.2019 1 Sosiaalihuoltoon liittyviin selvityksiin on satsattu
LisätiedotPalvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva
Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotSOSIAALITYÖN SELVITYS TYÖPAJAT Kirsi Kuusinen-James Hanna Yrjölä
SOSIAALITYÖN SELVITYS TYÖPAJAT 27.03.2017 Kirsi Kuusinen-James Hanna Yrjölä Kysely / Selvitys Kysely osana laajempaa selvitystä (valmis 14.03.2017) Mika Forsberg (puheenjohtaja), Soile Sauranen, Eija Tiihonen,
LisätiedotLastensuojelun kesäpäivät Kemi
Lastensuojelun kesäpäivät Kemi 4.-5.6.2019 Erikoissuunnittelija Anne Kantoluoto Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Socca 1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN SYSTEEMISEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN LAPE-
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Tilanne Pohjanmaa / Pia Vähäkangas ja Riku Niemistö 1 ÖSTERBOTTEN /
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotPohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja
Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotKASPERI II hankekatsaus 6/2012
KASPERI II hankekatsaus 6/2012 Yhteistä työskentelyä kevään aikana Hankekäynnit joka hankkeessa lähinnä arviointikysymyksiin liittyen Ohjausryhmätyöskentelyn kautta tukeminen / ohjaaminen Yhteiset tapaamiset
LisätiedotPäijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA
Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LAPE-päivät 9.10.2018 TAMPERE Hanna Ruokamo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso PHHYKY TAUST Kuntien yhteinen toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotSosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm 19.5.2008
Sosiaalialan tuotteistaminen tietojärjestelm rjestelmää hyväksik ksikäyttäen 19.5.2008 Sanna Hämäläinen Sosiaalitoimen atk-koordinaattori Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Alkuselvittelyt
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotPALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Anu Olkkonen-Nikula Muutosagentti, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotHyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotLAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
LAPE- muutosagenttien ja projektinjohtajien tapaaminen Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Kehittämistyön suuntaviivat Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten
LisätiedotPälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM
Valtakunnallinen työskentely osaamis- ja tukikeskusten suunnittelemiseksi LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) viidelle yhteistyöalueelle Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa
LisätiedotMiksi? KeKo kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen
Keko-hankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 KeKo kehittämisen koordinaatiohanke Elinvoimaa järjestöille yhdessä vaikuttaen 2017 2019 Järjestöjen yhteinen tapaaminen 23.11.2017
LisätiedotSote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Sote Päijät-Hämeessä Jouko Isolauri Muutosjohtaja Taustaa Vuosina 2005-2008 yritys koko maakunnan terveydenhuollon siirtämisestä maakunnan kuntayhtymään Sosiaalitoimi mukaan myöhemmin STM:n kansallisen
LisätiedotVäkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä
Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime
LisätiedotEhkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.
Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotSote valmistelu Kanta-Hämeessä
Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite
LisätiedotHankkeen ja muutosagen4n työn tulokset
Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1 Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
Lisätiedot