Maahanmuuttajat. mukaan yhteiskuntaan. sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e. Lapsen etu vankilassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maahanmuuttajat. mukaan yhteiskuntaan. sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi. 4 2010 irtonumero 7,50 e. Lapsen etu vankilassa"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Luottamushenkilö Tuija Palosaari, Tornio Juho Saari: Yksinäisyys ei ole yksityisasia Lapsen etu vankilassa Sosiaalityön palveluita vanhusväestölle Järjestöt tilaajatuottajamallin armoilla Evoluutiosta ja tottelemattomuudesta Ida Savolainen Sosionomi löysi työpaikan museosta Maahanmuuttajat VERKOSSA Ovatko kelpoisuusvaatimukset vuoden Äänestä valopilkkua! aikansa eläneet? Kerro mielipiteesi! mukaan yhteiskuntaan

2 π Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 98. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimituspäällikkö Erja Saarinen puh. (09) toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Panu Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat 60 euroa 12 kk 55 euroa kestotilaus 12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN-L ISSN pääkirjoitus Monikulttuurisuus on rikkaus Auvo Kilpeläinen 4 6 ajankohtaiset kunta- ja palvelurakenneuudistus, menetelmät uutisia lyhyesti luottamushenkilö vastaa 7 14 KÄRKITEEMA Maahanmuuttajat mukaan yhteiskuntaan näkökulma pinnan alta kolumni lukijalta Kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutus on avain monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tarvitaan kanssakäymistä asuinalueilla, kouluissa ja työpaikoilla tavallisessa arjessa, projektikoordinaattori Said Aden korostaa. Kotouttamistyön hyviä esimerkkejä esitellään Helsingistä, Kotkasta ja Vantaalta. Lea Suoninen-Erhiö Vuoropuhelu on kaiken avain Väkivaltaa ei voi perustella kulttuurilla eikä uskonnolla Pirjo Holanti Mylly kotouttaa yhdessä tekemällä Leija Kiuru Yhteisyyttä samassa Tempossa asiantuntija-artikkeli Lapsi turvassa vankilassa? Susanna Kalavainen & Jaana Wikgren asiantuntija-artikkeli Va nh u svä estölle t a r vit aa n sosiaalityön palveluja Ylva Krokfors, Kirsi Kuusinen-James, Elisa Pajunen & Marjaana Seppänen juristin nurkkaus Toim ee nt ulot ukea kansalaisuushakemukseen? Tapio Räty 24 kirjat 25 tuotteet Käyttäjät ideoijina ja testaajina Katariina Välikangas oma ura tuomisia ja viemisiä Riksbryggan tukee vankien lapsia Lotta Lehmusvaara kuva: Panu Pälviä 2 sosiaalitieto 4 I10

3 Pääkirjoitus 20. huhtikuuta 2010 kuva: Erja Saarinen Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja, Huoltaja-säätiön isännistön jäsen Kotouttamispolitiikan ydin on siinä, että ongelmia yritetään ehkäistä. Monikulttuurisuus on rikkaus Asenteet maahanmuuttoa kohtaan tuntuvat koventuneen. Taloudellinen lama on kiristänyt ilmapiiriä ja on keskusteltu maahanmuuton rajoittamisesta. Suomessa on ulkomaalaisia harvinaisen vähän, vain noin noin 170 maasta. Pakolaisia maahanmuuttajista on 15 prosenttia. Helsingin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander ihmetteli Sosiaalitiedon joulunumerossa, kuinka heikoissa kantimissa suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri oikein ovat, jos tällainen joukko muodostaa uhan. Yhdyn ihmettelyyn. Muissa Pohjoismaissa maahanmuuttajia on huomattavasti enemmän puhumattakaan Espanjasta tai Saksasta, joissa joka kymmenes asukas on muualta muuttanut. Me kaikki tiedämme, että maahanmuuttoon liittyy myös ongelmia. Siksi pitää puhua maahanmuuton mahdollisuuksista ja ongelmista ja siitä, miten ongelmat ratkaistaan. Kotouttamispolitiikan ydin on siinä, että ongelmia yritetään ehkäistä. Keskeistä on koulutus, työllistyminen ja uralla eteneminen ihan niin kuin kantaväestölläkin. Meillä Rovaniemellä asuu noin pakolaistaustaista henkilöä. Joukossa eivät ole turvapaikanhakijat, opiskelijat, lyhyessä työsuhteessa olevat tai jo kansalaisuuden saaneet henkilöt. Pakolaisia on otettu vastaan vuodesta 1991 ja vuosittainen kiintiö on 80 henkilöä. Olemme toteuttaneet yhdessä TE-toimiston, Rovalan setlementin ja muiden yhteistyötahojen kanssa useita kotouttamista tukevia hankkeita. Kaveriksi Kotopolulle -hankkeessa koulutettiin kymmeniä vapaaehtoisia, tavallisia rovaniemeläisiä opiskelijoista eläkeläisiin maahanmuuttajien kotokavereiksi, jotka tukevat ja auttavat arjen askareissa. Työn tulokset ovat erinomaisia. Hanketyö jatkuu viisivuotisena Versona, jossa samat yhteistyötahot tarjoavat laajan kirjon viranomaistyötä tukevaa ja täydentävää toimintaa. Maahanmuuttajien toiveet ja kehittämisehdotukset otetaan huomioon. Nyt on alkamassa haavoittuvassa asemassa olevien kiintiöpakolaisten asemaa tukeva hanke. Toimiva kotouttamispolitiikka on osa Rovaniemen kansainvälistymisstrategiaa. Kaupunkihan on jo nyt ulkomaalaisten yöpymisillä mitattuna Suomen toiseksi kansainvälisin kaupunki. Näemme monikulttuurisuuden rikkautena. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden ymmärtäminen kuuluvat länsimaisen sivistysvaltion perusperiaatteisiin: toisen ihmisarvoa on kunnioitettava kaikissa tilanteissa! seuraavassa numerossa 5 10 Kärki I Päihde- ja mielenterveyspalvelut Hanna Heinonen ja Päivi Sinko: Mitä kaikkea lastensuojeluun voi ostaa yksityiseltä yritykseltä? Sari-Anne Paaso: Kysyttäisiinkö myös lapsilta? Lapset palautteen antajina lastensuojelussa Rekry-palstalta vinkkejä hyvään rekrytointiin kuva: Marjatta Kurri Sosiaalitieto 5/10 postitetaan lukijoille 18. toukokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 4 I10 3

4 ajankohtaista KUNTA- JA PALVELU- RAKENNEUUDISTUS Ihmiset ovat melko tyytyväisiä sosiaalipalveluihin Paras-uudistuksen mullistamissa kunnissa. He ovat kuitenkin tyytymättömiä ammattilaisilta saamaansa kohteluun. Valtakunnallinen ParasSos -tutkimusohjelma seuraa neljän vuoden ajan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia sosiaalipalveluihin kuntalaisten näkökulmasta yhdeksässä keskisuomalaisessa kunnassa. Tutkimusohjelma toteutetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Jyväskylän toimipaikassa. Jyväskylässä järjestettiin tutkimusohjelman väliseminaari maaliskuussa. Tutkija Mia Tammelin kertoi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio sekä kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin ovat keskeisiä tutkimuskohteita. Kuntalaisten mielestä laadukkaassa sosiaalipalvelussa olennaista on hyvä kohtaaminen ja vuorovaikutus. Hankkeen ensimmäinen raportti vahvistaa aiempaa havaintoa, että ihmiset ovat melko tyytyväisiä palveluihin. Ammattilaisilta saatuun kohteluun he ovat kuitenkin tyytymättömiä. Sosiaalityöntekijöiden neuvonta- ja ohjauspalvelu koettiin heikoksi. Syyksi tutkijat arvelevat työntekijöiden vaihtumista ja täyttämättömiä virkoja. Kehittämiskohteeksi tutkijat nostavat muun muassa palvelujen yksinkertaistamisen. He toteavat raportissa: Uusien organisaatiomallien ja UUTISIA LYHYESTI järjestämistapojen käyttöönotossa tulee huolehtia siitä, että rakenteelliset muutokset eivät ainakaan monimutkaista palvelujen saantia, lisää hallintoa tai palvelujärjestelmän pirstaloitumista. STM:n apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä valotti seminaarissa sosiaalihuollon lakien uudistustyötä. Hän nosti pulmallisena asiana esiin markkinamekanismien vaikutuksen sosiaalipolitiikkaan. Kuntien heikon taloustilanteen ohella EU:n sisämarkkinakysymykset, erityisesti hankintalainsäädäntö ohjaavat käytännössä palvelurakennettamme. Vaikka vanhus- ja vammaispolitiikkamme tavoitteena on päästä eroon laitospainotteisuudesta, saattavat kuntien kilpailuttamat suuret palveluyritykset rakentaa isoja laitoksia kunnan lakkauttamien laitosten tilalle. Jyväskylän kaupungin strategiajohtaja Sakari Möttönen totesi, että jos hyvinvoinnin paikallisen rakentumisen yhteisöllisten tekijöiden, esimerkiksi verkosto- ja kumppanuussuhteiden, pohdintaan käytettäisiin osaksikin niin paljon resursseja kuin markkinasuhteisiin ja kilpailuttamiseen, saataisiin hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan näkökulmasta parempaa tulosta. Mutta ajattelu, jonka mukaan kunta toimisi paikallisyhteisönä eikä järjestelmälähtöisenä organisaa- Paras on tuottanut kaaosta, mutta ei ole kokonaan onnistunut estämään palveluiden kehittämistä. tiona, ei sovi EU-lainsäädännön suomalaisiin, kansainvälisestikin tiukkoihin, tulkintoihin. Seminaarin ilmoittautumisen yhteydessä tehtyyn kyselyyn vastanneet olivat sitä mieltä, että sosiaalialan kehittämisen suurimmat esteet ovat rahan ja osaavan henkilöstön vähäisyys, toimintaympäristön ennakoimattomuus ja organisaatioiden jatkuvat muutokset sekä johtamisen osaamisvajeet. Muuramen kunnan sosiaalijohtaja Kari Jaatinen totesi, että Paras on tuottanut kaaosta, mutta ei ole kokonaan onnistunut estämään palveluiden kehittämistä. Seminaarin osallistujat kertoivat, että sosiaalijohto tuntee uusissa laajemmissa organisaatioissa saavansa työlleen enemmän tukea kuin pienen kunnan johtoryhmässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä rakenteissa vaikkapa pohjoisen Keski-Suomen Perusturvaliikelaitos Saarikassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat tekevät tasapuolista yhteistyötä. Se miten uusissa rakenteissa käy valtakunnallisesti kuka voittaa ja kuka häviää tuntuu olevan vielä hämärän peitossa. Varmaa on kuitenkin se, että sosiaalipalveluissa asiakkaan oma rooli ja osallisuus on olennaista. Jalan voi vielä kipsata ilman potilaan todellista kohtaamista, mutta sosiaalialan työ ilman asiakkaan osallisuutta on lähes turhaa. Eikä tämän huomiotta jättävässä kehittämistyössäkään olisi mitään mieltä. Raili Haaki, suunnittelija, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lisätietoja: > Tutkimus ja kehittäminen > Hankkeet Verkkosivuilta löytyvät Jyväskylän seminaarin materiaalit ja hankkeen julkaisut Työtön v oi hoitaa k aikki K elaasiansa verkossa, koska nyt myös ensimmäisen työttömyysturvahakemuksen voi tehdä verkossa. Kelan asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Palvelusta näkee muun muassa, onko peruspäiväraha myönnetty ja onko työvoimapoliittinen lausunto tullut Kelaan. Kelan maksamaa työttömyysturvaa sai helmikuussa työtöntä työnhakijaa, mikä on 16,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. > Asiointi 4 sosiaalitieto 4 I10 Kouvolan kuusi yhteispalv elupistettä kokeilee yhteistyötä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kanssa. Kaupungin yhteispalvelupisteisiin on koottu tietoa järjestöistä sekä organisoitu järjestöjen neuvontapäivystyksiä, teemapäiviä ja -viikkoja. Yhteispalvelussa viranomaiset tarjoavat julkishallinnon ja muita asiakaspalveluja yhdestä paikasta. Suomessa on 187 yhteispalvelupistettä. Facebookiin on perustettu sosiaalityöntekijöille oma ryhmä Olen sosiaalityöntekijä pelastan tulevaisuuksia. Ryhmässä käsitellään muun muassa sosiaalialan viestintää. Yksi ryhmän perustajista on sosiaalialan viestinnästä tutkimusta tekevä Laura Tiitinen. Joka toinen seurakunta jakaa ruoka-apua. Jaettava elintarvikemäärä on lähes 40 prosenttia suurempi kuin vuonna Viime vuonna ruoka-apua haettiin kertaa ja yli 160 seurakuntaa osallistui EU-elintarvikejakeluun. Jakelupisteitä on noin 250 ja lisäksi seurakuntien työntekijät vievät ruokaa kotiin liikuntarajoitteisille vanhuksille ja heikkojen liikenneyhteyksien päässä asuville. Osa avunhakijoista on joutunut laman vuoksi ahdinkoon, mutta osa on tullut täysin riippuvaiseksi alun perin hätäavuksi tarkoitetusta ruoasta. Ensimmäiset ruokapankit perustettiin Jyväskylässä vapaaehtoiset neulovat sukkia pitkäaikaissairaanhoidossa oleville. Sukkia syntyy kodeissa, kerhoissa ja Suomen käsityönmuseolla sukkapiirissä. Lahjoituksina on saatu yli 400 sukkaparia. Sukkien lisäksi vapaaehtoistempaus on tuonut paljon muuta hyvää: Sukkapiirissä on opittu toinen toiselta, siellä on syntynyt ystävyyssuhteita ja tietoa on vaihdettu ajankohtaisista asioista ja palveluista. Yhteisöllisyys on lisääntynyt. Köyhyyden vastaisen teemavuoden toimijat etsivät kilpailulla lupaavia käytäntöjä, joilla voidaan lisätä osallisuutta ja torjua köyhyyttä ja syrjäytymistä. Kilpailu on kaikille avoin, mutta yksittäinen henkilö ei voi siihen osallistua. Palkintona on euroa. Kilpailuaikaa on 24. kesäkuuta asti.

5 MENETELMÄT Sosiaalinen sirkus etsii paikkaansa hyvinvointipalveluissa. Sirkuksen monipuolisuus ja kielettömyys antavat erityisryhmille mahdollisuuksia, joita muut taidemuodot eivät avaa. Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus hallinnoi valtakunnallista Sosiaalinen sirkus-hanketta. Siinä mukana olevat sirkukset järjestävät sosiaalisen sirkuksen opetusta erityisryhmille useilla paikkakunnilla. Sosiaalinen sirkus sopii varsinkin sellaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät pärjää koulussa. Kohderyhmiä ovat muun muassa maahanmuuttajapainotteiset ja valmistavat koululuokat, kehitysvammaiset, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, sosiaalisissa vaikeuksissa olevat perheet, nuoret, joilla on keskittymisvaikeuksia ja hankaluuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä, päihdekuntoutujat sekä turvapaikkaa odottavat maahanmuuttajat. Hankkeen tavoitteena on vakiinnuttaa sosiaalinen sirkus pysyväksi osaksi sirkusalaa ja kuntien ostamia hyvinvointipalveluita. Kansainvälisesti tällaisella toiminnalla on pitkät perinteet ja tulokset ovat rohkaisevia. Eurooppalaisen sosiaalisen sirkuksen mallin on Suomessa esitellyt tamperelaisen Sorin Sirkuksen sirkustirehtööri Taina Kopra. Tutkivan teatteriyön keskuksen tammikuussa järjestämässä seminaarissa sosiaalista sirkustoimintaa Ranskassa esitteli Eléfterios Kechagioglou. Hän painotti, että sosiaalinen sirkus on väline, ei päämäärä sinänsä. Tavoitteena ei ole tuottaa ammattitaiteilijoita vaikka heitäkin on syntynyt vaan nähdä taide ja kulttuuri voimakkaina muutosagentteina, esimerkiksi nuorten kasvun ja kehityksen tukena. Julkiset organisaatiot ja yritykset halutaan saada sitoutumaan kasvatusvastuuseen. Sirkustyön taitojen avulla nuoret oppivat luottamaan itseensä, ottamaan vastuuta itsestään ja muista sekä löytämään paikkansa yhteisössään. Toivottavasti työmuoto kehittyy Suomessa avoimeksi sirkukseksi, joka toivottaa tervetulleeksi kaikki kiinnostuneet, ilman luokitteluja. Aila Kantojärvi Tampere keskitti toimeentulotukiasiat yhdelle sosiaaliasemalle. Kaupunki jakoi vuoden alussa sosiaalipalvelunsa aikuisten ja lapsiperheiden palveluihin ja keskitti aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen etuuskäsittelyn yhdelle, keskustassa sijaitsevalle sosiaaliasemalle ja lapsiperheiden sosiaalityön kahdelle sosiaaliasemalle. Kolme asemaa lakkautettiin. Niiden tiloissa voidaan kuitenkin tavata asiakkaita, joiden on vaikea päästä keskustaan. Muutoksella on tarkoitus taata kaupunkilaisille tasavertaiset palvelut, tiivistää asiakkaiden eteen tehtävää yhteistyötä ja saada aikaan säästöjä. Sosiaaliturvaa, sosiaalipalveluja ja sosiaalipolitiikkaa seuraaville toimittajille on perustettu oma yhdistys, Sosiaalitoimittajat Soc ialjournalister. Se edistää toimittajien osaamista sosiaalialan kysymyksissä, toimii alaa seuraavien journalistien yhdyssiteenä ja edistää heidän ammatillista koulutustaan. Perustamiskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Sosiaalitiedon toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö. Hallituksen jäseniksi valittiin lisäksi päätoimittajat Kristiina Koskiluoma Talentia-lehdestä ja Ulla Järvi Tessosta, freelance-toimittaja Anne Kärkkäinen sekä toimitussihteerit Juha Saarinen Kyvyt käyttöön -lehdestä ja Sirkku Immonen Sosiaali- ja terveysviestistä. THL julkaisee Marja Kaskisaari jne Kuntalaisten arvioita sosiaalipalveluista ParasSos-tutkimus Keski-Suomen yhdeksän kunnan alueella Tuottavatko kunta- ja palvelurakenneuudistus parempia palveluja, vai luovatko ne uusia turhia käytäntöjä? Voiko osa palvelun käyttäjistä pudota suoranaiseen palveluaukkoon rakenteellisten puutteiden takia? Tutkimus nostaa esiin kysymyksiä palvelujen ajankohtaisista kehittämistarpeista ja ohjeistuksesta sosiaalialan toimijoille. Raportti 6/ s. 22 Matti Piispa Alkoholivalistusta vanhemmille Arviointi Viisas vanhemmuus -ohjelmasta 2009 Raportissa eritellään Viisas vanhemmuus -ohjelmaa ja sen valistustavoitetta, tutkitaan ohjelman tarpeellisuutta sekä arvioidaan ohjelman havaitsemista ja virittävyyttä. Esiin nousee jatkokysymyksiä kehittämiselle, esim. millä toimintamuodoilla puhutellaan parhaiten riskikäyttäjä-vanhempia? Raportti 4/ s. 19 Sanna Rönkä, Ari Virtanen (toim.) Huumetilanne Suomessa 2009 Uusin tieto, uusimmat kehityssuuntaukset ja erityisteemat huumeista Raportissa tarkastellaan huumetilanteen kehitystä viime vuosina. Julkaisussa vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mitkä ovat Suomen huumepolitiikan peruslinjat? Paljonko Suomessa käytetään huumeita? Mitä aineita Suomen huumemarkkinoilla liikkuu? Raportti 40/ s. 20 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Julkaisujen tilaukset Asiakaspalvelusta puhelimitse (klo 9 12) sosiaalitieto 4 I10 5

6 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Tuija Palosaari (kesk.) on torniolainen neljännen kauden kaupunginvaltuutettu. Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana hän on ensimmäistä kautta. Aiemmin hän on toiminut puheenjohtajana koululautakunnassa. Työ luottamustehtävissä on alkanut jo 1989 terveyslautakunnan jäsenenä. Palosaari on työssä kaupungin päivähoidon aluejohtajana. Vuosina hän työskenteli kehittämistehtävissä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikössä. Miten päädyit sosiaali- ja terveyslautakuntaan? Meillä pantiin organisaatiota uusiksi. Varhaiskasvatus siirrettiin sosiaali- ja terveyslautakunnasta koulutuslautakuntaan, joten päivähoidon aluejohtajana en olisi voinut jatkaa saman hallinnonalan luottamushenkilönä. Tästä voin syyttää vain itseäni, sillä tein asiasta valtuustoaloitteen. Pidät siis parempana, että päivähoito on koulutoimessa? Kyllä lapselle tulee turvata ehjä kasvun kokonaisuus ja oppimisenpolku. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osaamisen turvin esimerkiksi nivelvaihe eskarista kouluun tulee luontevaksi ja erityistä tukea tarvitseville lapsille rakentuu yksilöllinen koulupolku. Moniammatillisen yhteistyön ansiosta koulun valmiudet vastaanottaa erilainen lapsi kehittyvät lastahan ei tehdä koululle valmiiksi.. Ei asiakkaille ole merkitystä sillä, missä hallintokunnassa palvelut ovat. Eräskin äiti sanoi, ettei häntä kiinnosta se, kuka hänen lapsensa kouluun kuljettaa, kuka aamu- ja iltapäivähoidon ja opetuksen antaa. Tärkeää on se, että lapsella on ehjä päivä. Asiakasnäkökulma avautui minulle aivan uudella tavalla, kun Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa työskennellessäni kuvasimme eri ammattialojen työprosesseja asiakasnäkökulmasta. Siltä pohjalta Tornion perhe- ja sosiaalipalveluihin luotiin verkkoneuvonta, jonka kautta asukkaat voivat kysyä neuvoa arkielämän tilanteissa ja ongelmissa. Monessa kunnassa Paras-uudistus on vienyt voimat eikä kehittämistyöhön ole riittänyt paukkuja. Miten Torniossa? Meitä Paras ei ole juuri koskettanut, koska Torniossa on yli asukasta. Nyt on tosin asetettu selvitysmies tekemää Kemi-Tornio -alueen kuntajakoselvitystä. Vaikka Kemin ja Tornion välejä pidetään huonoina poliittisesta näkökulmasta, virkamiehet tulevat hyvin juttuun keskenään. Yhteistyötä on tehty yli kuntarajojen. Jos esimerkiksi Kaakamon kylässä asuva torniolainen on Kemissä töissä, tarvittaessa lapsen vuorohoitopaikka ostetaan sieltä. Olemme Torniossa panostaneet paljon palveluiden sisällön kehittämiseen. Yhdessä osaamiskeskuksen kanssa kehitämme sosiaalityötä. Sitä varten olemme irrottaneet kaksi työntekijää hankkeeseen puolipäiväisesti, toisen puolen työajastaan he tekevät virkatyötä ajatuksena on, että kehittämistyö olisi osa arjentyötä. Kotihoidon kehittäminen ja omaishoitoa tukevan intervallihoidon sisältö ovat tämän päivän kehittämisen painopisteitä erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Entä yhteistyö Haaparannan kanssa? Siitä meillä on jo pitkät perinteet. Ambulanssikuljetukset hoidetaan yhteistyönä: jos Tornion ambulanssi on ajossa niin saamme avun Ruotsin puolelta ja päinvastoin. Röntgenpalveluja käytämme ristiin loma-aikoina. Tähystysvälineistö on yhteinen. Rajatyöntekijät ja heidän perheenjäsenensä voivat valita, käyttävätkö he Haaparannan vai Tornion terveyspalveluita. Aiemmin ostimme Haaparannalta kotihoidon yöpartiotoimintaa, mutta nyt se järjestetään omana toimintana, kun sitä tarvitaan niin paljon enemmän. Suomen puolella on ruotsalaisia lapsia päivähoidossa ja suomalaisia lapsia Ruotsin puolella. Kun päivähoidosta tuli Ruotsissa maksuton palvelu, sen kysyntä väheni Suomen puolella. Vuorohoitoa ei Haaparannassa kuitenkaan järjestetä, joten sitä Haaparanta yhä ostaa meiltä. Lisäksi meillä on Haaparannan kanssa yhteinen kaksikielinen peruskoulu, suomi-ruotsikielikoulu Ruotsin puolella. Lapset kulkevat rajan yli päivittäin ja ovat kavereita keskenään. Rajalla perheen lapsilla on mahdollisuus valita koulupaikka molemmin puolin rajaa. Nuoruudessani 70-luvulla suomalaiset ja ruotsalaiset nuoret kahakoivat keskenään. Sitä ei ole enää ollut. Maajoukkuehenki kuitenkin elää edelleen. Jos on Suomi-Ruotsi jääkiekko-ottelu ja Suomi voittaa, porukat lähtevät ajamaan autolla ympyrää naapurin puolelle ja päin vastoin. Se on ystävällismielistä. Onko Torniossa huolenaiheita? Vaikka valtaosalla nuorista menee hyvin, on se pieni porukka, jolla menee entistä huonommin. Se näkyi viime vuonna muun muassa huostaanottoluvuissa. Kehitämme tehostettua perhetyötä. Olemme lisänneet lapsiperheille kotiapua. Tänä vuonna koulupuoli on saamassa uuden psykologin viran. Kaupungin talous taitaa olla kunnossa? Se oli lähes 7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tälle vuodelle sosiaali- ja terveyslautakunta sai sen minkä pyysi. 6 sosiaalitieto 4 I10

7 kärki Lea Suoninen-Erhiö Vuoropuhelu on kaiken avain Said Adenilla on elämäntehtävä: hän haluaa edistää maahanmuuttajien osallistumista suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Tarvitaan kantaväestön ja maahanmuuttajien kanssakäymistä asuinalueilla, kouluissa ja työpaikoilla tavallisessa arjessa. kuvat Lea Suoninen-Erhiö VUOROPUHELUN EDISTÄJÄ Said Aden on edistänyt maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten vuoropuhelua niin työtehtävissään kuin kansalaistoiminnassa Suomen Somaliliitossa, jonka puheenjohtajana hän oli pari vuotta. Punaisena lankana on ollut maahanmuuttajien osallisuuden edistäminen: En pidä hyvänä, jos maahanmuuttajat ovat vain keskenään. Osallistuminen suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen edellyttää kanssakäymistä myös kantaväestön kanssa. Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palaa! > Palaute Oli 15. marraskuuta Said Aden astui ensimmäistä kertaa elämässään Suomen maankamaralle: Olin täysin ummikko. En tiennyt Suomesta mitään enkä paljon koko Euroopasta. Oli pimeää, sateista ja tuulista. Ihmettelin, kun ihmisillä oli päät pipojen ja huivien peitossa. Eikös Euroopassa ollakaan paljain päin? Said Aden on esimerkki siitä, että erilaisesta kulttuurista tullut voi päästä suomalaisen yhteiskunnan sisälle omaa kulttuuritaustaansa unohtamatta. Hän saapui Suomeen nuorena miehenä ensimmäisten somalialaisten turvapaikanhakijoiden joukossa. Nastolan vastaanottokeskuksessa vierähti toista vuotta ja jo tuolloin syntyi ajatus eri maista tulleiden ja kantaväestön vuorovaikutuksen välttämättömyydestä. Elettiin syvimmän laman aikaa. Työttömät istuivat paikallisessa kuppilassa ja me syrjäisessä vastaanottokeskuksessa: ainoat kohtaamispaikkamme olivat S-market, terveysasema ja kioski. Turvapaikanhakijat saivat tuta kantaväestön vihamielisyyden: oli nimittelyä, kiroilua ja väkivaltaa. Mutta myös toisenlaista suhtautumista: uteliaita katseita ja ystävällisiä hymyjä. Jälkeenpäin ymmärsin, ettei paikallisia asukkaita ollut mitenkään valmisteltu meidän tuloon. Ja sama virhe näyttää toistuvan taas: vastaanottokeskuksia avataan pikavauhtia syrjäseuduille. Kun ne ovat valtion vastuulla, paikallisviranomaiset ovat vain sivustaseuraajia. Paikalliset asukkaat saavat tietää asiasta vasta median välityksellä. Elämässä eteenpäin Ensimmäiset pari vuotta Aden eli välitilassa: matkalaukku oli pakattuna paluuta varten. Pian hän kuitenkin ymmärsi, ettei paluuta ole. Elämässä on mentävä eteenpäin. Aden hakeutui sosiaalialan koulutukseen: hän halusi sellaisen koulutuksen, joka antaisi valmiuksia tehdä työtä maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutuksen parantamiseksi. Valmistuttuaan sosionomiksi Diakonia-ammattikorkeakoulusta Aden pääsi perhetyöntekijäksi Helsingin sosiaalivirastoon. Sittemmin hän eteni maahanmuuttotyön konsultiksi. Myös opiskelut jatkuivat. Pari vuotta sitten Aden sosiaalitieto 4 I10 7

8 OSAAMISEN JAKAJA Said Aden on käynyt luennoimassa ammattikorkeakouluissa maahanmuuttajien parissa tehtävää työstä: Yksittäinen luento tai essee eivät vielä tietenkään maailmaa muuta. Työyhteisöissä pitää myös voida kehittää osaamistaan. Ei vain leipänsä eteen Said Adenin mielestä on tärkeää, että kotouttamistyötä tekevät ovat aidosti kiinnostuneita maahanmuuttajien parissa tehtävästä työstä eivätkä tee sitä vain leipänsä takia. Perusasenne on tärkeä. Isojen kuntien maahanmuuttotyön pioneerit ovat siirtymässä eläkkeelle. Jotta heidän tietotaitonsa jäisi työyhteisöihin ja siirtyisi uusille työntekijöille, näiden rekrytointi on aloitettava hyvissä ajoin. Osaamista voitaisiin monipuolistaa rekrytoimalla maahanmuuttajataustaisia henkilöitä: toisin kuin 90-luvun alussa, nyt esimerkiksi sosiaalialan koulutuksen saaneissa on jo paljon maahanmuuttajataustaisia. Tiedotamme Itä-Helsingissä jo työpaikkailmoituksissa alueen erityispiirteistä ja kerromme, että valinnassa painotetaan tiettyjen kulttuurien ja kielien osaamista sekä kokemusta näistä kulttuureista tulevien parissa työskentelystä. 8 sosiaalitieto 4 I10 valmistui psykoterapeutiksi. Nyt hän suorittaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Laureaammattikorkeakoulussa. Jossain vaiheessa mietin, onko Suomi se maa, johon haluan juurtua. Olin välillä puolisen vuotta Englannissa ja siellä lopullisesti ymmärsin, että tämä on kotimaani. Tätä nykyä Aden on virkavapaalla sosiaalivirastosta ja toimii projektikoordinaattorina sisäasiainministeriön Afro-hankkeessa. Euroopan kotouttamisrahaston tukemalla hankkeella halutaan vaikuttaa muun muassa siihen, että maahanmuuttajataustaiset korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt työllistyisivät julkiselle sektorille hallinnollisiin tehtäviin. Juhlapuheissa puhutaan monikulttuurisuudesta ja työperäisestä maahanmuutosta. Silti täällä on jo nyt korkeasti koulutettuja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, joilla olisi halu rakentaa tätä yhteiskuntaa ja paljon annettavanaan, mutta heiltä puuttuvat julkishallinnon tuntemus ja kontaktit. Hankkeessa järjestetään julkisen hallinnon tehtäviin valmentavaa koulutusta. Puolen vuoden kurssilla opiskellaan hyvän hallinnon perusteita, asiakirjojen laadintaa, henkilöstö- ja taloushallintoa sekä muita julkisessa hallinnossa välttämättömiä taitoja. Työharjoitteluun mennään johonkin valtion tai kunnan organisaatioon. Tasoitamme näin maahanmuuttajien tietä julkishallinnon tehtäviin. Tavoitteena on vähentää maahanmuuttajien aliedustusta valtion- ja kunnallishallinnossa. Afro-hanke on monen toimijan yhteinen ponnistus: mukana on Maahanmuuttovirasto, vähemmistövaltuutetun toimisto, Uudenmaan ELY-keskus sekä maahanmuuttajien omia järjestöjä. Jokainen hoitaa vain oman tonttinsa Suomi on maahanmuuttajalle monimutkainen maa. Sen Aden tietää omakohtaisesti. Monet asiat, jotka ovat täällä syntyneelle itsestään selviä, voivat olla muualta muuttaneelle täysin vieraita; pankkikortit, kännykät ja monet kodinkoneet. Yksi muuri on monimutkainen palvelujärjestelmä: yksi asia hoituu siellä, toinen täällä. Kun jokainen lohko hoitaa vain oman tonttinsa, kokonaisuus jää näkemättä. Joustamaton järjestelmä estää myös henkilökunnan osaamisen kehittymistä kotouttamiskysymyksissä. Tämä on onneksi alkanut muuttua: työtä on viety asuinalueille. On yhdyskuntatyötä, lähiöasemia, kerhoja ja vertaisryhmiä. Monet kolmannen sektorin toimijat ovat tulleet mukaan. Näin syntyy arjen vuorovaikutusta kantaväestön kanssa. Pulpettipedagogiikan ja virastoistuntojen sijaan on alettu käyttää toiminnallisia menetelmiä. Kun tietoa sovelletaan saman tien arjessa, sen ymmärtää ihan eri tavalla. Pesutuvan käyttöä voi opettaa kädestä pitäen. Jos tällaisissa sinänsä pienissä asioissa mennään mönkään, siitähän ne ristiriidat syntyvät. Kotouttamistyöhön voisi Adenin mielestä ottaa oppia myös muista maista. Joissakin maissa maahanmuuttajat saavat henkilökohtaisen valmentajan opastamaan, miten arjessa toimitaan. Annetaan aikaa Meillä suomalaisilla on koko ajan kamala kiire. Yksi kotoutumista edistävä asia olisi ihan vain ajan antaminen maahanmuuttajalle ollaanpa sitten virastossa tai missä vaan. Se jo kantaa pitkälle, kun asiat käydään rauhassa ja kunnolla läpi. Suomessa on jo pitkään ollut voimassa tasaarvolaki. Sen jälkeen on tullut kotouttamislaki ja viimeisenä yhdenvertaisuuslaki. Kaikki ne edistävät tasa-arvoa. Kotouttamislaki on väline, jolla tasa-arvoon pyritään. Yhdenvertaisuuslaki taas mahdollistaa erityiskohtelun, jos tasa-arvo ei muuten toteudu; maahanmuuttajilla esimerkiksi sen, että heille annetaan viranomaisissa enemmän aikaa. Kielenkäyttöä kieliopin sijaan Yksi kotoutumisen avain on yhteinen kieli kantaväestön kanssa: ilman sitä ei synny aitoa vuorovaikutusta ja keskustelua. Onneksi työvoimahallinnon maahanmuuttajille järjestämillä kielikursseilla on vihdoin alettu opettaa kielenkäyttöä kieliopin sijasta. Kun itse aloitin suomen opiskelun, tankkasimme partitiivimuotoja ja illatiiveja. Olen kuullut, että monet suomea äidinkielenäänkin puhuvat ovat koulussa traumatisoituneet tällaisesta opetuksesta. Usein pitää käyttää tulkkia. Tulkkien ammattitaitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kun suomalainen palvelujärjestelmä on tulkattavalle vieras, ammattitaidoton tulkki voi pahimmassa tapauksessa omasta arvomaailmastaan käsin värittää esimerkiksi lastensuojelun kielteiseksi asiaksi. Ammattitaitoinen tulkki on neutraali. Tulkilta kannattaa edellyttää kielitaidon lisäksi tulkattavan alan tuntemusta. Kulttuurin peikko Maahanmuuttaja voi torjua hankalan tilanteen vetoamalla omaan kulttuuriinsa ja vastaavasti suomalainen ärähtää, että maassa maan tavalla. Kummassakin tapauksessa keskustelu loppuu siihen. Kulttuuria käytetään suojakuorena, jonka alle voi mennä. Adenin mielestä hedelmällisempi lähtökohta on sanoa, että ei hyväksy jotain asiaa kuin kiertää se kulttuurin kautta. Silloin asiasta voidaan keskustella. En pidä siitä, että somalialaiset tai ylipäänsä

9 maahanmuuttajat niputetaan yhdeksi ryhmäksi. Jokainen ihminen pitää kohdata yksilönä. Kulttuurien välillä on kuitenkin eroja. Esimerkiksi kantasuomalaiset saattavat antaa lapsilleen enemmän vapauksia kuin jotkut maahanmuuttajavanhemmat, jotka haluavat kasvattaa lapsensa omien perinteidensä mukaisesti. Lastensuojelussa törmätään tällaisiin kysymyksiin. Mikä on lapsen etu, jos vanhemmat haluavat kasvattaa lapsensa parhaansa mukaan, mutta heidän arvonsa ovat ristiriidassa suomalaisen yhteiskunnan arvojen kanssa? Mikä on lastensuojelun näkökulma ja interventio silloin? Kulttuurien yhteentörmäyksestä on myös surullisia esimerkkejä, kuten maahanmuuttajanuorten ajautuminen rikoksiin ja syrjäytymiskierteeseen. Nuorten irtiotot voivat olla rajujakin. Näissä tilanteissa sosiaaliviranomaiset ovat olleet aika hämillään eivätkä ole osanneet tukea nuoria ja perheitä. Pelkkä huostaanotto ei ratkaise mitään. Täytyy miettiä kokonaisuutta pitkällä perspektiivillä: mikä on nuoren kiinnekohta yhteiskuntaan ja perheeseensä hänen tullessaan täysi-ikäiseksi. Olen ollut sosiaalivirastossa konsultoimassa tällaisissa tapauksissa ja koen tuoneeni niihin vähän toisenlaista näkökulmaa. Eräskin venäläistaustainen äiti sanoi, että on helpottavaa, kun joku ymmärtää hänen huoltaan. Tilanteet vaativat vanhemmiltakin uusien näkökulmien omaksumista: jotain voi säilyttää, jotain pitää jättää, jotain ottaa ja sovitella niin, että kokonaisuudesta tulee oman näköinen. Tämä pätee yleensäkin kotoutumiseen. Media ylläpitää ennakkoluulojen muuria Adenin mielestä muualta muuttaneille kaikkein vaikeinta on murtaa asenteiden ja ennakkoluulojen muuri, jota mediakin ylläpitää. Helsingin Sanomien taannoisessa gallupissa saatiin tulokseksi, että lähes 60 prosenttia suomalaisista ei ottaisi lisää maahanmuuttajia. Kysymyksenasettelussa maahanmuuttajat niputettiin yhdeksi ryhmäksi, vaikka maahanmuuttajien kirjo on laaja. En ymmärrä joko-tai asetelmia. Jos joku ei halua lisää maahanmuuttajia, sehän voi tarkoittaa sataa eri asiaa. Aden perää medialta vastuullisuutta: Ymmärrän sen, että median tehtävä on nostaa esiin epäkohtia, mutta kun asiat irrotetaan kokonaisuudesta, ne saadaan näyttämään yksiselitteisen hyviltä tai pahoilta, mitä ne harvoin ovat. Tämä vain syventää kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kuilua. Asenneilmaston muutoksesta kertoo se, että jotkut näkyvätkin poliitikot ovat yhtyneet maahanmuuttokriitikoiden joukkoon: Vielä 90-luvulla oli enemmän nimittelyä, haukkumista ja herjaamista. Pahimmissa tapauksissa skinit tulivat pesäpallomailoineen heilumaan. Nyt vihan lietsonta on siirtynyt virtuaalimaailmaan. Ja nyt mediakin puhuu maahanmuuttokriittisyydestä, mikä on sinänsä hieno käsite: sivistynyt ja korrekti. Mitä sen alta sitten löytyy, on jo eri asia. Toivo nuorissa Adenin mielestä Suomessa eletään nyt ratkaisevia aikoja sen suhteen, halutaanko maasta avoin, monikulttuurinen yhteiskunta, jonka rakentamiseen myös muualta muuttaneet voivat osallistua. Ehkäpä me keski-ikäiset olemme jo menetetty sukupolvi: toivo on lapsissa ja nuorissa. Isoissa kaupungeissa varttuvalla maahanmuuttajien toisella sukupolvella on aivan erilaiset edellytykset toimia tässä yhteiskunnassa kuin ensimmäisellä polvella: he puhuvat suomea ilman aksenttia, he voivat opiskella ja löytää paikkansa tässä yhteiskunnassa, jos heitä vain tuetaan ja kannustetaan. Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien lapset tulevat luontevasti juttuun keskenään päiväkodeissa ja kouluissa. Aikuisina heillä on aivan erilainen ymmärrys ja suhtautuminen monikulttuurisuuteen kuin vanhemmilla polvilla. Joka päivä uusia asioita Entä Adenin oma elämä? Paljon on ehtinyt tapahtua kahdessakymmenessä vuodessa. Somalialaissyntyinen vaimo löytyi Italiasta. Lapsia on viisi. Kolmevuotias nuorimmainen meni päivähoitoon ja vaimo aloitti opiskelut. Kotoutuminen on elinikäinen prosessi. Joka päivä oppii jotain ja törmää uusiin asioihin. Jotkut somalialaistaustaiset saattavat ajatella, että olen jo liiankin suomalainen. Kun olen ollut pitkään työelämässä ja suomalaisten kanssa tekemisissä, tietysti se vaikuttaa. Samalla vaalin omia perinteitäni ja tuon myös työssäni toisenlaisia ajatuksia esiin, ja sitä kollegani ja yhteistyökumppanini sanovat arvostavansa. Nuorempana aina herkistyin, jos joku nimitteli ja haukkui. Nyt en sitä edes huomaa: on tullut paksu nahka. Ymmärrän nykyään myös sen suomalaisen piirteen, ettei kauheasti haluta kanssakäymistä vieraiden ihmisten kanssa. Kun olen käynyt ulkomailla, olen kokenut kulttuurisokin: miksi ventovieraat tulevat niin lähelle. Taidan olla itsekin muuttunut vähän hiljaisemmaksi ja etäisyyttä pitäväksi suomalaiseksi. Lisätietoa: Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.): En ole rasisti, mutta Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä. Vastapaino, Kotoutumiseen kehitetään kolmen polun mallia Sisäministeriön aloittamassa Osallisena Suomessa -hankkeessa kehitetään maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta ja kotoutumiskoulutusta niin sanotun kolmen polun mallilla. Vaihtoehtoina ovat nopeasti työmarkkinoille suuntaavien, erityistä tukea tarvitsevien sekä lasten ja nuorten polku. Hankkeessa kokeillaan vaihtoehtoisia ja joustavia tapoja järjestää koulutusta. Sen sisältöä kehitetään maahanmuuttajien erilaisiin tarpeisiin. Vuoden 2013 loppuun jatkuvaan hankkeeseen valitaan noin kymmenen kokeilukuntaa hakemusten perusteella tänä vuonna. Koulutus alkaa ensi vuonna. Hanke toteutetaan sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, opetusministeriön, Kuntaliiton, Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska Kulturfondenin yhteistyöllä ja yhteisrahoituksella. Suomeen kotoutujalle opastusta viidellä kielellä Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palaa! > Palaute Väestöliiton valtakunnallinen FINFOpuhelinpalvelu on suunnattu erityisesti EU:n ulkopuolelta Suomeen muuttaville. Se tarjoaa henkilökohtaista neuvontaa viidellä kielellä: venäjäksi, englanniksi, ranskaksi, arabiaksi ja suomeksi. Soittaja saa neuvoja tai hänet ohjataan tarvitsemaansa palveluun, esimerkiksi Kelaan tai oman asuinalueensa suomen kielen kurssille. Palvelu on avoinna tiistaista perjantaihin klo numerossa Puhelu maksaa paikallispuhelun verran. Puhelinpalvelun tueksi on avattu sähköpostineuvonta sekä internetsivusto Nettisivuille on koottu työnhakua, opiskelua ja Suomessa elämistä koskevia linkkejä. Lisäksi Suomeen muuttavien kanssa työskenteleville, eri alojen ammattilaisille on kehitetty palveluportaali, jonne on listattu oleellisia tietoja yli 30 kunnasta. Tunnukset palveluportaaliin saa Väestöliitosta: sosiaalitieto 4 I10 9

10 kärki Lea Suoninen-Erhiö Väkivaltaa ei voi perustella kulttuurilla eikä uskonnolla Jokaisella ihmisellä on oikeus koskemattomuuteen ja loukkaamattomuuteen. Maahanmuuttajaperheissä ei kuitenkaan aina tiedetä, missä raja menee, sanoo Vuoden pakolaisnaiseksi valittu Nasima Razmyar. Nasima Razmyar oli 8-vuotias, kun perhe saapui Suomeen. Isä oli ollut Afganistanin suurlähettiläs Moskovassa ja samalla toiminut maansa Suomen edustajana. Kabulissa syntynyt Nasima oli muuttanut Moskovaan isänsä diplomaattiviran vuoksi 5-vuotiaana. Afganistanissa puhjenneiden levottomuuksien takia perheellä ei ollut paluuta kotimaahansa. Kaikki oli jätettävä. Uusi elämä alkoi Helsingin vastaanottokeskuksessa Minulle oli alusta alkaen selvää, että jäämme tänne Suomesta tulee uusi kotimaamme. Olin jo ehtinyt aloittaa koulun Moskovassa, mutta aloitin sen täällä alusta. Olen paljosta kiitollinen opettajilleni: he jaksoivat aina kannustaa ja tukea. Vaikka Razmyarin molemmat vanhemmat ovat akateemisesti koulutettuja, he eivät voineet auttaa lastaan koulunkäynnissä samalla tapaa kuin suomenkieliset vanhemmat. Olimme Suomessa ensimmäisiä afgaanipakolaisia. Jälkeemme tulleille toimin jo 13-vuotiaana tulkkina, sillä täältä ei tahtonut löytyä darin kielen taitajia. Käänsin Kelan papereita, poliisin kuulustelupöytäkirjoja ja maahanmuuttoviraston päätöksiä. Olin 14-vuotiaana mukana afgaaniäidin tukena synnytysvalmennuksessa. Tavallaan minulta meni oma lapsuus ohi. Töitäkin olen tehnyt 15-vuotiaasta koulun ohella. Kun perheessä oli kaksi työtöntä vanhempaa, halusin kantaa korteni kekoon. Maahanmuuttajaperheissä perheen dynamiikka saattaa muuttua, kun lapset joutuvat hoitamaan aikuisten asioita. Perheessämme auktoriteetti oli kuitenkin aina vanhemmillani: en koskaan ollut se, joka sanelee, miten asiat hoidetaan. Tulen aina olemaan kiitollinen vanhemmilleni. He ovat antaneet minulle niin paljon: he toivat minut turvalliseen maahan, he peittivät oman tuskansa ja surunsa vain sen takia, jotta voisin hyvin. Pienin korvaus on se, että olen heille läsnä ja pidän heistä huolta. Hienoja työtilaisuuksia Razmyarin ura ei ole edennyt ihan tavanomaisia polkuja. Yleensähän ensin opiskellaan ja työuraa aletaan rakentaa sen jälkeen. Minulle on tarjoutunut kuitenkin niin upeita työtilaisuuksia, etten ole voinut niistä kieltäytyä. Ylioppilasvuotenaan Razmyar sai työpaikan kansainvälisestä siirtolaisuusjärjestöstä, IOM:stä, International Organization for Migration. Silloin tarvittiin darinkielistä ihmistä ja satuin olemaan sopiva. Se oli 19-vuotiaalle unelmatyöpaikka. Matkustelin paljon Tanskassa ja tein töitä afgaanipakolaisten kanssa. Sen jälkeen tarjoutui työpaikka Mannerheimin Lastensuo- kuvat Lea Suoninen-Erhiö jeluliiton Amoral-hankkeessa, joka vaikutti niin mielenkiintoiselta, että halusin olla siinä mukana. Amoral-hanke on tehnyt kunniaan liittyvää väkivaltaa tunnetuksi ja kehittänyt työmuotoja siihen puuttumiseksi ja sen ehkäisemiseksi. Razmyar veti hankkeessa muun muassa afgaanitaustaisten tyttöjen vertaisryhmää. Kunniaväkivalta yhdistetään lähinnä kunniamurhiin, mutta se on laajempi ilmiö. Se voi ilmetä esimerkiksi tyttöjen elämän liiallisena rajoittamisena ja pakkoavioliittoina. Kunniaan liittyvää väkivaltaa on joissakin KAHDEN KULTTUURIN RIKKAUS Nasima Razmyar kokee olevansa sekä suomalainen että afgaani: Nuorempana olin joskus hämilläni, kun kaikki ystäväni olivat suomalaisia enkä oikein tiennyt, kuka itse olen. Nykyään ymmärrän, että molemmat kulttuurit ovat osa identiteettiäni. 10 sosiaalitieto 4 I10

11 Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palaa! > Palaute kuva Pixmac KOHTAAMISPAIKKA MoniNaisten Talossa maahanmuuttajanaiset voivat harrastaa yhdessä ja samalla harjoittaa suomen kielen taitoaan. Pääsiäiskoristeita askartelemassa Vietnamista muuttanut Then Thi Bich Nguyen (vas.), Thaimaasta muuttanut Duanjai Vongnai sekä Afganistanista muuttaneet Naeema Naeemi ja Zahra Naeemi, jotka ovat tytär ja äiti. maahanmuuttajaperheissä ja suvuissa, mutta siitä päästään eroon hyvällä valistuksella. En koskaan puhu tästä asiasta syyttävästi. Asioista pitää keskustella, mutta ilman ihmisten leimaamista. Mitään väkivaltaa ei voi perustella kulttuurilla eikä uskonnolla. Jokaisella ihmisellä on oikeus koskemattomuuteen ja loukkaamattomuuteen. Maahanmuuttajaperheissä ei kuitenkaan aina tiedetä, missä raja menee. Jos jo synnyinmaassaan on ollut alistettuna, eihän sitä voi yhtäkkiä tajuta, että täällä onkin oikeuksia. Razmyarin mukaan sama pätee syrjintään ja rasismiin. Aika paljon suvaitaan ja niellään huonoa kohtelua. Jos vaikka ravintolaan ei pääse ihonvärin takia, asiaa ei oteta edes puheeksi vaan ajatellaan, että tässä yhteiskunnassa toimitaan näin. Nainen naiselle MLL:n projektia seurasi työ Monika-Naisten liitossa. Aluksi Razmyar teki väkivallan ehkäisytyötä, kunnes hänelle tarjottiin projektipäällikön paikkaa EU:n kotouttamisrahaston tukemassa MoniNaisten Talo -hankkeessa. Helsingin Sörnäisissä sijaitseva MoniNaisten Talo on maahanmuuttajanaisten matalan kynnyksen monikulttuurinen toimintapaikka, joka tukee naisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Siellä järjestetään kerhoja, keskusteluryhmiä, autetaan työharjoittelupaikkojen löytämisessä ja neuvotaan työnhaussa. Työ on ihmisläheistä ja siinä korostuu nainen naiselle lähestymistapa. Ehkä viranomaistoiminnassakin kannattaisi miettiä, miten työstä saisi ihmisläheisempää: onko kaikki byrokratia aina välttämätöntä? Tosin papereita joudun nyt itsekin pyörittelemään, sillä tämä on EU-hanke. Entä omat tulevaisuudensuunnitelmasi? Opiskelu kuuluu niihin ehdottomasti. Emmin valtiotieteiden ja kasvatustieteiden välillä. Aika näyttää. Olenhan vasta 25-vuotias. Lisätietoa: Tanja Tauro & Marjo van Dijken (toim.): Kunnia konfliktina. Näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Amoral-hankkeen loppujulkaisu. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri, Kunniaväkivaltaa käsittelevät verkkosivut: MONIKA-NAISET LIITTO RY eri etnisiin ryhmiin kuuluvien naisten monikulttuurinen järjestö perustettu 1998 toimii maahanmuuttajanaisjärjestöjen kattojärjestönä ylläpitää Helsingissä ja Mikkelissä MoniNaisten Taloja kaikille avoimia monikulttuurisia kohtaamispaikkoja kehittää ja tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille: palvelupisteet Helsingissä, Vantaalla, Kemissä ja Kajaanissa turvakoti Mona valtakunnallinen 24 tuntia vuorokaudessa päivystävä puhelin: puh kouluttaa vapaaehtoisia tukihenkilöitä maahanmuuttajataustaisten väkivallan uhrien auttamistyöhön tarjoaa koulutusta ja luentopalveluja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille toimintaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, Helsingin kaupunki, EU sekä eri ministeriöt ja säätiöt sosiaalitieto 4 I10 11

12 kärki Pirjo Holanti Latinalaistanssien kerho, ompelupaja, korukerho, rummutuskurssi Mylly kotouttaa yhdessä tekemällä Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly Kotkassa kotouttaa maahanmuuttajia yhdessä tekemällä ja oppimalla. Keskeisellä paikalla sijaitseva idyllinen puurakennus kätkee sisäänsä amatöörivoimin toteutetun aktiivisen kulttuurikeskuksen. Sveitsiläissyntyinen yrittäjä Michael Baumberger esitti viisi vuotta sitten kaupungille hahmotelman monikulttuurisesta toimintakeskuksesta, jota maahanmuuttajien järjestöt ja ryhmät olivat jo pitkään toivoneet. Keskusta pyöritettäisiin kansalaistoimintana, ei viranomaistyönä. Vapaaehtoistoiminta yhdistettäisiin yritystoimintaan niin, että toimintakeskukseen tulisi myös pienyrityksiä. Kaupunginhallituksen maahanmuuttotoimikunnassa ideaan ihastuttiin heti. Seuraavana vuonna saatiin projekti pystyyn ja Baumberger alkoi vetää sitä. Projektia hallinnoin Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvallin johdolla. Mylly avattiin yleisölle lokakuussa Sen toiminnoista vastaa sitä varten perustettu yhdistys, Kaakonkulman Kulttuurimylly ry. Euroopan sosiaalirahaston tukemasta projektista alkunsa saanut toimintakeskus työllistää jatkuvasti parikymmentä ihmistä, joista suurin osa työskentelee Myllyssä työelämän valmennuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Ainoa laatuaan Mylly on Suomessa ainutlaatuinen kokonaisuus, joka yhdistää maahanmuuttajien yritystoimintaa, heidän omia yhdistyksiään ja ryhmiään, neuvontapalveluita, koulutusta ja harrastamista. Samalla se lähentää suomalaisia ja maahanmuuttajia sekä tutustuttaa eri maista tulevia maahanmuuttajia toisiinsa. Lähes kaikki toiminta pyörii maahanmuuttajien voimin. Myllyssä on tällä hetkellä kahvio-ravintola, ompelimo ja käsityöpaja, korustudio sekä kauneussalonki, joka tarjoaa käsi- ja jalkahoitojen lisäksi parturipalveluja. Tiloissa toimii myös venäläisen taiteen virtuaalimuseo, joka avautuessaan 2007 oli Suomen ensimmäinen. Toimintakeskuksen ylpeys on oma etnisten tuotteiden kauppa, jonka valikoimassa on 38 tavarantoimittajan tuotteita. Myymälän liikevaihto on noin euroa kuukaudessa. Myytyjen tuotteiden nettohinnasta 80 prosenttia tilitetään tavarantoimittajille. Myymälän taloudellinen merkitys toimintakeskukselle on lähes olematon, mutta sen sosiaalinen merkitys on suuri. Tuotteiden menekki kohottaa niiden tekijöiden itsetuntoa, koska se kertoo, että he ovat hyviä jossain. Kaupan pyörittäminen on lisäksi siellä työskenteleville erinomainen työssä oppimisen paikka ja ylpeyden aihe, Baumberger kertoo. Myllyssä puhutaan suomea ja opitaan samalla tekemisen kautta paitsi kieltä, myös suomalaista kulttuuria ja työelämän taitoja. Niihin kuuluu suomalaisten korkea työmoraali: Töihin tullaan silloin, kun on sovittu. Periaatteena on, että apua ja neuvoja saa, mutta ennen niiden pyytämistä pitää ainakin kerran yrittää itse. Haastava hanke AVOIN KAUPUNKI Sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvallin mukaan kotkalaisten avarakatseisuuden ansiosta kaupungin brändi voisi nykyisin olla monikulttuurinen, suvaitsevainen ja luova. Kotkan sosiaalijohtaja Marja- Liisa Grönv all ja Mylly -hankkeen projektipäällikkö ja Myllyn nykyinen toiminnanjohtaja Michael Baumberger kuvailevat hanketta vähintäänkin haastavaksi. Jo sopivien tilojen löytäminen vei aikaa: vasta viides ehdolla olleista kiinteistöistä, ns. Maaherrantalo Gutzeitintiellä, osoittautui sopivaksi. Hankkeen edellyttämä laaja-alainen yhteistyö kaupungin eri hallintokuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa oli osittain uuden opettelemista. Yhteistyökuvioihin toi erityisen haasteen se, että aikataulut pettivät rahoituksen viivästymisen takia. ESR-hankerahoitus tuli ajallaan, mutta Kaakkois-Suomen TE-keskus myönsi siltä haetun investointirahoituksen vasta puoli vuotta luultua myöhemmin. Kotkan Tilapalvelukeskus ei uskaltanut myöntää lupaa talon remontin aloittamiseen ennen rahoituspäätöstä. Ideana oli toteuttaa toimintakeskus maahanmuuttajien omana työnä aina tilojen remontointia ja yritystoiminnan aloittamista myöten. Sitä varten käynnistettiin kaksi maahanmuuttajille tarkoitettua kurssia: rakennusalan valmentava kurssi ja yrittäjyyteen valmentava koulutus. Työvoimaviranomaiset rekrytoivat palkkatuella työllistettävät henkilöt ja kurssien osallistujat. Niille osallistui 38 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Rakennusalan valmentava kurssi ehdittiin aloittaa ennen investointirahoituksen saamista TE-keskukselta. Toimintakeskuksen tilojen saneerauksen sijasta kurssilaiset joutuivat tekemään muita rakennusalan töitä. Rahoituksen osittainen viivästyminen aiheutti paljon väärinkäsityksiä ja ristiriitoja eri toimijoiden välillä ja vaikeutti hankkeen toteuttamista. Jos kyseessä olisi ollut toiminnallinen hanke, tästä ei olisi ollut niinkään haittaa. Muille vastaavalla tavalla tilaan sidottuja hankkeita suunnitteleville annan neuvoksi, että toimintaa ei kannata aloittaa ennen kuin kaikki rahoituspäätökset on saatu, Grönvall sanoo. Rahoitus- ja aikatauluongelmien takia edes kaikki hankkeessa mukana olleet eivät uskoneet sen onnistumiseen. Matkan varrella huomattiin myös, kuinka tärkeää on, että projektissa työskentelevien työnjaosta sovitaan tarkasti alusta alkaen. Oli suuren työn takana, että Myllyn toiminta kaikkien vaikeuksien jälkeen kuitenkin alkoi suunnitellusti, Baumberger toteaa. 12 sosiaalitieto 4 I10

13 Taitojen haaskausta Baumberger kritisoi suomalaisen yhteiskunnan perfektionismia ja ylenmääräistä muodollisen pätevyyden ihannointia. Sen takia haaskataan paitsi maahanmuuttajien myös syntyperäisten suomalaisten kykyjä. Työelämästä ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden määrä kasvaa, kun ihmisten myötäsyntyisiä kykyjä ei hyödynnetä. Monet maahanmuuttajat ovat erittäin sosiaalisia ja empaattisia. He olisivat loistavia muun muassa hoivatyössä, jossa asiakkaasta huolehtiminen ja myönteisten tunteiden välittäminen kosketuksen kautta on oleellista. He eivät kuitenkaan tähän työhön pääse, koska kielitaitovaatimukset ovat niin korkeat. Baumbergerin mielestä Myllyn kerhot ovat hyvä esimerkki siitä, että asioita voi tehdä ilman korkeaa koulutusta ja samalla tuottaa iloa muillekin. Mylly on resurssi, jota eri ryhmät voivat käyttää. Ideat tulevat toimijoilta. Esimerkiksi korukerhon vetämisen vasta maaliskuussa aloittanut Olga on korujen harrastaja. Hän oli suorittamassa Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kurssia ja kävi tutustumassa Myllyyn. Siitä hän sai idean aloittaa täällä korukerhon. Osallistujat maksavat vain materiaalit, Baumberger kuvailee. Mylly antaa toiminnalle tilat käyttöön ja hankkii tarvikkeita, joita muutkin voivat käyttää. Henkilökunta neuvoo myös mainonnassa ja markkinoinnissa. kuvat Pirjo Holanti ETNISTEN TUOTTEIDEN KAUPPA Toiminnanjohtaja Michael Baumberger on iloinen sekä Myllyn etnisten tuotteiden kaupan valikoimasta että kauppaa pyörittävien työelämän valmennettavien Galina Maunon (vas.), Donate Nyiraburangan ja Irina Shvetsovan työpanoksesta. KESKELLÄ KAUPUNKIA Monikulttuurinen toimintakeskus Mylly sijaitsee puutalossa keskellä kaupunkia. Talo remontoitiin seitsemässä kuukaudessa amatöörivoimin. Projektin kustannukset olivat noin euroa. Siitä lähes euroa saatiin ESR- ja valtion rahoituksena. Projektiin osallistui 160 maahanmuuttajataustaista henkilöä ja yli 70 kantasuomalaista. Nykyään toiminta rahoitetaan enimmäkseen erilaisin avustuksin. Tukea ovat myöntäneet Kotkan kaupunki, Rahaautomaattiyhdistys ja opetusministeriö. Mylly myy tänä vuonna Kotkan kaupungille noin eurolla maahanmuuttajien kotouttamispalveluja. Lisäksi tuloja tulee tiloissa toimivien yritysten vuokrista, tilojen vuokrista ulkopuolisille ja myymälän toiminnasta. Toiminta perustuu mahdollisimman pitkälle vapaaehtoisuuteen. Jopa toiminnanjohtaja Michael Baumberger työskentelee Myllyssä vapaaehtoisena pelkällä kulukorvauksella. Kotkalaisuus näkyy Kotkassa on lähes asukasta, joista noin on maahanmuuttajia. Kaupungissa asuu lähes 80 kansallisuuden edustajia. Suurin yksittäinen ryhmä on venäläiset, joita maahanmuuttajista on noin puolet. Kotka on leimallisesti satama- ja työläiskaupunki. Ja taantuva teollisuuskaupunki, jonka brändi on aihetta tutkineen sosiologin mukaan punainen, sivistymätön ja syntinen, naurahtaa Marja-Liisa Grönvall ja viittaa kaupunkilaisten avarakatseisuuteen: Brändi voisi hyvin olla nyt myös monikulttuurinen, suvaitsevainen ja luova; ulkomaalaisuus ei ole kotkalaisille mitään uutta, kun meri on iät ajat kuljettanut merimiehiä kaikkialta maailmasta Kotkan satamaan. Ei siis ihme, että Myllyä vastaan ei ole missään vaiheessa kerätty adresseja. Ei, vaikka toimintakeskus sijaitsee aivan keskellä kaupunkia alueella, jossa asuu pari tuhatta kotkalaista. Myös lehdistössä Mylly on saanut paljon palstatilaa ja lähes yksinomaan myönteistä julkisuutta. Myllystä on muodostunut maahanmuuttajatyön tietopankki. Kun missä tahansa lähiseudulla herää maahanmuuttajia koskevia kysymyksiä, otetaan itsestään selvästi yhteyttä Myllyyn. Siellä vastataan kysymyksiin mielellään. Osa lähiseudun vanhuksista käyttää Myllyn palveluja säännöllisesti ja se on suosittu pienimuotoisten tapahtumien ja kokousten pitopaikkana. Viime vuonna Myllyssä järjestettiin peräti 526 tilaisuutta, joihin osallistui tilastojen mukaan henkilöä. Tilojen vuokrat ovat lähinnä muodolliset, sillä toimintakeskuksen ideologiaan matalan kynnyksen paikkana kuuluu mitä erilaisimpien tilaisuuksien mahdollistaminen pienin kuluin. Michael Baumbergerin haaveissa on kytkeä Mylly vielä nykyistä kiinteämmäksi osaksi kaupunkilaisten elämää. Lähistöllä asuu paljon ikääntyneitä, jotka saisivat Myllystä edullisesti ja kätevästi heille sopivia palveluja. Heidän mielenkiintonsa herättäminen on mietinnän alla. sosiaalitieto 4 I10 13

14 kärki Leija Kiuru Mitä ajatuksia juttu herätti? Anna palaa! > Palaute kuvat Leija Kiuru MUSIIKKI YHDISTÄÄ Parikymmenpäinen jousisoitinorkesteri Tempo harjoittelee Länsimäen ala-asteella. Kuvassa Ksenia Olshanskaya (vas.), Lauri Karinen, Marco Mäkelä ja Vy Ngo. Leija Kiuru Vantaalla on aloitettu taatusti uudenlainen projekti syrjäytymisen torjumiseksi Suomessa: pienten koululaisten monikulttuurinen orkesteri Tempo. Vastaavanlaisia hankkeita täytyy hakea Portugalista tai Venezuelasta asti, joka on El sistema -toiminnan synnyinkoti. Yhteisyyttä samassa Tempossa Vantaan Länsimäessä ja Koivukylässä asuu paljon maahanmuuttajaperheitä. Kotouttamiseen ja taustaltaan erilaisten perheiden yhteistoiminnan herättelemiseen ei ole löydetty patenttiratkaisua. Yhteistä kieltä ei aina löydy. Miten olisi musiikin kieli? Idea Tempo-orkesterista lapsia ja ehkä heidän perheitäänkin yhdistävänä linkkinä syntyi Vantaan musiikkiopistossa. Esikuvana on Venezuelassa luotu ja Portugalin Amadorassa edelleen kehitetty El Sistema -järjestelmä. Sen avulla on saatu syrjäytyneiden alueiden lapsia laajoin joukoin mukaan aktiiviseen orkesteritoimintaan. Orkesterin polkaiseminen käyntiin edellytti Vantaalla monen tahon yhteistyötä. Mukana on musiikkiopiston lisäksi kaupungin organisaatiossa työskenteleviä musiikin ystäviä, kaupungin asukaspalvelutoiminnan toimijoita sekä kaupungin maahanmuuttoasiain koordinaattori. kesteria Länsimäen ala-asteella kolmen kollegansa kanssa. Viulut, alttoviulut, sellot ja bassot ovat löytäneet soittajansa. Orkesteri valmistautuu; hälinää, jalat heiluvat ja vispaavat, suu käy. Pian porukka hiljenee. Muistakaa ryhti. Selät suoristuvat ja laulu kajahtaa: Do on alku nuottien Tempon 7 10-vuotiaista soittajista yli puolet tulee maahanmuuttajaperheistä. Kantaväestöä edustava puoli orkesterista koostuu lapsista, jotka eivät muutoin harrastaisi musiikkia tai ehkä paljon muutakaan. Koulujen rehtorit ja opettajat valitsivat lapset sosio-ekonomisten tekijöiden perusteella. Lapsille harrastus on maksuton. Sosiaalisia suhteita Orkesteri on osa Vantaan kaupungin Kokonainen maailma lähiössä -hanketta. Sitä rahoittaa sisäministeriön Kotouttamisen pilottiohjelma. Hankkeen projektipäällikkö Sanna Heikkilä korostaa, ettei tarkoitus ole kouluttaa ammattimuusikoita. Sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpito on keskeistä. Hanke on edennyt rivakasti: Heik- VUOROVAIKUTUSTA Sanna Heikkilä (oik.) korostaa, että orkesteritoiminnalla ei ole tarkoitus kouluttaa ammattimuusikoita. Keskeistä on sosiaalisten suhteiden luominen kantaväestön ja maahanmuuttajien välille. Kuvassa takana sellisti Mira Kokko. Orkesteri valmistautuu Tempon johtaja, musiikkiopiston opettaja Jarmo Ahvenainen paimentaa parikymmenpäistä jousisoitinorkilä aloitti työnsä elokuussa Syyskuussa alettiin rekrytoida oppilaita. Koulujen rehtorien ja opettajien osuus oli keskeinen. He eivät valinneet lapsia musikaalisuuden perusteella, vaan sen perusteella, kenen he uskovat hyötyvän orkesteritoiminnasta, Heikkilä kertoo. Länsimäen koulusta valittiin noin 40 oppilaan ryhmä 1 4-luokkalaisia ja Kytöpuiston koulusta Koivukylässä saman verran 1 2-luokkalaisia. Toiminta starttasi musapajatoiminnalla. Musapajassa lapset musisoivat ja lauloivat neljänä iltapäivänä viikossa koulun tiloissa. Noin 80 lapsesta valittiin viitisenkymmentä orkesteriin. Musapajassa voivat jatkaa ne, jotka eivät mahtuneet orkesteriin. Muutaman hassun toimintakuukauden jälkeen orkesterilla oli jo ensiesiintyminen itsenäisyyspäivän juhlassa tiedekeskus Heurekassa ja toinen keikka viikkoa myöhemmin sisäministeriön pilottiohjelman arviointiseminaarissa. Ensi kesäksi on tullut kutsu Portugalin Amadoraan viiden päivän opinto- ja esiintymismatkalle. 14 sosiaalitieto 4 I10

15 pinnan alta Mitä tapahtuu todella? Yksinäiset luottavat hyvinvointivaltioon muita ihmisiä vähemmän. Pentti Kananen, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Juho Saari, hyvinvointisosiologian professori, Itä-Suomen yliopisto Yksinäisyys ei ole yksityisasia Vajaa viidennes suomalaisista kokee itsensä yksinäiseksi. Väestöosuutena se on verrattavissa vaikkapa köyhiin. Julkinen valta kiinnittää taloudelliseen köyhyyteen huomiota. Siitä käydään debattia eduskunnassa, viimeksi välikysymyskeskustelussa helmikuussa. Yksinäisyyttä sivutaan silloin tällöin lähinnä kansalaisjärjestöjen asiakirjoissa. Miksi taloudellinen köyhyys on yhteinen asia, mutta yksinäisyyttä ei sellaiseksi ymmärretä? Perusvastauksia on kaksi. Ensinnäkin taloudellinen köyhyys liittyy resursseihin kun taas yksinäisyys on pikemminkin sosiaalisten suhteiden ohuuteen liittyvä tunnetila. Yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisesti on helpompaa käsitellä resursseja ja niiden uudelleenjakoa euroina ja sentteinä kuin koettua hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tässä suhteessa Suomi on koko lailla jälkijunassa, sillä koetun hyvinvoinnin kysymykset ovat kansainvälisesti nousemassa politiikan agendoille. Toiseksi suomalaisessa sosiaalipolitiikassa yksinäisyys on perinteisesti ymmärretty ei-poliittisena ja yksityisenä asiana, joka liittyy enemmänkin yksilön valintoihin ja elämänvaiheisiin kuin yhteiskunnan vastuulle kuuluviin asioihin. Se ei ole poliittinen kysymys. Koettu yksinäisyys ei Suomessa ole lisääntynyt päinvastoin kuin usein esitetään. Itse asiassa se on monissa väestöryhmissä vähentynyt. On kuitenkin perusteltuja syitä ajatella, että yksinäisyys on yhteis- kuntapoliittinen asia, ja peräti tärkeämpi yhteiskuntapoliittinen asia kuin aiemmin. Elämme yhteiskunnassa, jossa sosiaalisten suhteiden merkitys koetun hyvinvoinnin lähteenä on entistä keskeisempi. Ennen työ ja tulot olivat tyytyväisyyden lähteitä, nyttemmin onnellisuuden painopiste on siirtymässä ystäviin ja sosiaalisiin suhteisiin, mikä merkitsee, että sosiaalisten suhteiden puute yksinäisyys on aiempaa polttavampi ja näkyvämpi ongelma. Samalla sosiaaliset suhteet ovat aiempaa valinnaisempia. Ne eivät ole annettuina tulevia sukulaisuus- tai naapurisuhteita, vaan yhä enemmän vapaavalintaisia ystävyyssuhteita, jotka alkavat ja päättyvät. Tällöin yksinäistyminen on usein seurausta siitä, että ei tule valituksi ystävyyssuhteeseen. Yksinäisyydestä aiheutuu merkittäviä hyvinvointihaittoja. Hiukan mutkat oikaisten voi tiivistää, että yksinäiset tuntevat voivansa selvästi huonommin ja olevansa sairaampia kuin väestö yleensä ja etenkin ei-yksinäiset. Kaikki yksinäiset eivät ole onnettomia eikä kaikkien yksinäisten terveys ole heikko, mutta kuitenkin yksinäisyys vaikuttaa olennaisesti näihin tekijöihin. Erot ovat jopa huomiota herättävän suuria. Lisäksi on kohtuullisen vakuuttavaa näyttöä siitä, että yksinäisyys on nimenomaisesti asioiden syy, eikä niiden seuraus. Jos julkisella vallalla on vastuuta ihmisten koetusta hyvinvoinnista, yksinäisyyteen on ilman muuta kiinnitettävä huomiota. Laajemmin yhteiskuntapolitiikan kannalta on merkittävää, että yksinäiset luottavat muihin ihmisiin keskimääräistä vähemmän, pitävät muita ihmisiä vähemmän auttavaisina ja haluavat auttaa muita ihmisiä vähemmän. He myös luottavat hyvinvointivaltioon muita ihmisiä vähemmän. Yksinäisyys on varsin voimakas identiteetti. Tämän vuoksi ei ole yllättävää, että yksinäisten omat kyvyt ja mahdollisuudet osallistua kansalaistoimintaan tai muuhun sosiaaliseen toimintaan ovat varsin heikot. Monella yksinäisellä yksinäisyyteen liittyy masennusta, häpeää, hylätyksi tulemisen tunteita, erakoitumista, ylipäätään syviä ja toistuvia epäonnistumisen kokemuksia. On toiveajattelua uskoa, nämä ihmiset pystyisivät osallistumaan ja luomaan sosiaalisia suhteita omin avuin ja omista lähtökohdistaan. He tarvitsevat tässä muiden ihmisten apua. Kuinka yksinäisyyteen voidaan puuttua? Ensimmäinen askel on, että se tuodaan yhteiskunnallisesti näkyväksi. Samalla tavalla kuin perheväkivalta tai ylipaino on vuosien mittaan muuttunut yksityisestä yhteiseksi asiaksi, myös yksinäisyys voi muuttaa muotoaan. Toinen askel on se, että kansalaisjärjestöt kiinnittävät asiaan aiempaa systemaattisempaa huomiota. Monessa vertaistuen muodossa on pohjimmiltaan kyse ihmisten yksinäisyydestä. Juho Saari on käsitellyt aihetta tarkemmin kirjassaan Yksinäisten yhteiskunta, WSOY Sosiaalitiedon Pinnan alta -palstalla nimekkäät tutkijat ja ajattelijat pohtivat sosiaalipolitiikan suuntaa ja haasteita. Heidän näkemyksiään voi nyt tutkailla yhdessä paikassa, kun sarjan kirjoituksia on koottu lehden verkkosivuille. Uusimmat jutut löytyvät edelleen lehdestä. sosiaalitieto 4 I10 15

16 LUKIJALTA Kolumni Matti Virtanen on lastensuojelun ammattilainen, joka työskentelee johtajana PerhehoitoKumppanit Suomessa Oy:ssä. Yksilö ja ryhmä Lasten ryhmistä tyypillisimpiä ovat päiväkotiryhmät ja koululuokat. On myös monenlaisia harrastuksiin liittyviä ryhmiä, kuten joukkueet. Näitä lasten ryhmiä ohjaa ja valvoo yksi tai useampi aikuinen. Mitä tapahtuu, jos ryhmän jättää ilman valvontaa? Jos vaikkapa päiväkotiryhmälle annetaan kiinnostava lelu ja se jätetään ilman valvontaa, seurauksena on kaaos ja anarkia ja lapset ovat raakoja toisiaan kohtaan. Voiko tästä päätellä, että ihminen on luonnostaan hyvä tai paha? Nuorten tyypillisin ryhmä koulun ja harrastusten lisäksi on kaveriporukka. Sitä eivät aikuiset ole jatkuvasti valvomassa. Porukan yhdessäololla ei ole sovittua tavoitetta, kunhan vaan ollaan ja touhuillaan yhdessä. Tämä on hyvä ja rentouttava yhdessäolon muoto. Joskus tulee kuitenkin ikävällä tavalla esiin ryhmän kielteinen voima yksilöön. Ryhmässä tyhmyys tiivistyy -tilanteissa joku tai jotkut käyttäytyvät vastoin omia periaatteitaan. Tekojen vääryyttä se ei silti oikeuta. Aikuisten ryhmistä kiinnostavimpia ovat työhön liittyvät ryhmät. Usein väitetään, että ryhmäkäyttäytymisessään aikuiset ovat isokokoisia lapsia; heikkoa kiusataan, syntipukki pitää aina olla, päällikön auktoriteettia testataan jatkuvasti ja ilman häntä ryhmä hajoaa. Tällaisessa työryhmässä uuden jäsenen on vaikea vaikuttaa ryhmädynamiikkaan. Täynnä energiaa ja uusia ideoita oleva ja ryhmän ongelmia esiintuova työntekijä on nopeasti kuin muutkin tai hakemassa uutta työpaikkaa. Onneksi todellisuus ei ole yleensä näin synkkä. Ongelmia voidaan ehkäistä ja ratkaista esimerkiksi esimieskoulutuksella ja henkilöstön työnohjauksella. Lasten ja aikuisten yleisin yhteinen ryhmä on perhe. Jos perheessä on ainoastaan lapsia ja aikuisen kokoisia lapsia, tilanne on pahin mahdollinen. Tällaisessa perheessä lapsilla on kaikki oikeudet, muttei vastuita eikä velvollisuuksia. Kaikki aikuisten oikeudet ovat alisteisia lasten tarpeille. Hyvää tarkoittavat vanhemmat järjestävät perheen asiat periaatteella emme voi tuolloin tulla kylään, koska kuljetamme lapsemme harrastukseen. Aikuisuudessa pitäisi olla lapselle jotain tavoittelemisen arvoista. Mitä tavoiteltavaa on siinä, että menettää oikeudet ja saa tilalle vain vastuita ja velvollisuuksia? Sosiaaliset järjestöt tilaajatuottajamallin armoilla? Järjestöt kohtaavat arjessa ne ristiriidat, joita synnyttää tilaajatuottajamallin vaatima sosiaalisen ja liiketaloudellisen ajattelun yhdistäminen. Näistä ristiriidoista olisi toivottavaa käydä nykyistä enemmän sosiaalipoliittista keskustelua. Sosiaaliset järjestöt ovat merkittäviä palveluntuottajia: ne tuottavat arviolta 17 prosenttia sosiaalipalveluista ja 3 prosenttia terveyspalveluista. Ne tarjoavat muun muassa suuren osan vanhusten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluista. Tilaaja-tuottajamallissa palvelut pyritään organisoimaan vapaiden markkinoiden toimintatapoja mukaillen. Perusajatuksena on erottaa toisistaan palveluiden tilaajat kunnan poliittiset päättäjät ja virkamiehet ja tuottajat, kuten järjestöt ja yritykset. Palvelujen markkinoistamisella halutaan lisätä yrittäjyyttä, kilpailua ja kuluttajien valinnanvapautta, parantaa tehokkuutta ja siirtää julkinen sektori tilaajan rooliin. Taustalla on kansainvälisten järjestöjen, kuten EU:n, OECD:n ja Maailman kauppajärjestön WTO:n 1990-luvulla alkanut pyrkimys vapauttaa hyvinvointipalvelut vapaalle kilpailulle. Hyvinvointipalveluja markkinoistetaan kilpailuttamalla, ulkoistamalla ja yksityistämällä. Järjestöille ja kuntalaisille tämä näkyy ostopalvelusopimuksina, palveluseteleinä ja asiakasmaksuina. Tilaaja määrittelee kuntalaisten palvelutarpeet, tekee päätökset tilattavista palveluista ja valvoo niiden toteutumista. Järjestöt tuottavat ostetun palvelun ja ovat siitä tilivelvollisia. Mallia perustellaan usein asiakaslähtöisyydellä ja palvelunkäyttäjien lisääntyvällä valinnanvapaudella, mutta minkä painoarvon ylhäältäpäin säädelty malli antaa järjestöjen ammattilaisten ja palvelunkäyttäjien kokemuksille? Lisääntyykö sittenkin vain virkamiesten ja yritysten valta? Liiketaloudellinen ajattelu korostaa nopeaa asiakaskiertoa, tiuhaa palveluntuottajan ja -käyttäjän uudelleenarviointia ja omillaan pärjäämistä. Tavoitteet ovat ymmärrettäviä, mutta eivät ongelmattomia, kun niitä sovelletaan pitkäaikaissairailla tai moniongelmaisilla ihmisillä. Järjestön työntekijöille on usein haastavaa ja aikaa vievää perustella tilaajalle, miksi asiakas tarvitsee pitkäaikaista tukea ja selittää näkyvien, mitattavien, edistysaskelien pienuutta. Mielenterveyskuntoutus kestää usein vuosia ja osa ihmisistä tarvitsee tukea koko elämänsä. Tilaaja-tuottajamalli on tuonut järjestöjen arkeen määräaikaiset ostopalvelusopimukset, pitkät kilpailutus- ja päätöksentekoprosessit sekä epävarmuuden toiminnan jatkumisesta. Tehokkuuden nimissä ammattilaiset joustavat ja palvelunkäyttäjät varautuvat minä hetkenä hyvänsä siirtymään toisiin palveluihin tai palvelujen ulkopuolelle. Kilpailutuksessa ja neuvotteluissa tilaajan kanssa järjestöjen pitää puolustaa ja oikeuttaa omaa työtään. On esimerkiksi perusteltava, miksi kotikäynti mielenterveyskuntoutujan luokse kestää jopa kaksi tuntia. 16 sosiaalitieto 4 I10

17 PS-KUSTANNUS Perheneuvoloita ei pidä hajottaa Aiemmin järjestöjen toiminta perustui yhteistyökumppaneiden keskinäiseen luottamukseen. Niihin luotettiin ei-voittoa tavoittelevina palveluiden tarjoajina ja kehittäjinä. Nyt ne rinnastetaan yhä useammin yrityksiin, myös verotuksessa: kansalaistoiminnasta tulee hyvää vauhtia yritysverotettavaa toimintaa. Hyvinvointiyritykset kasvavat ja kansainvälistyvät, ja yrityksiä suosiva kehityssuunta pakottaa järjestöt miettimään rooliaan yritysten kilpailijoina. Suuret yritykset ovat valtaamassa poliittisessa suojeluksessa sosiaalipalvelut. Järjestöt, julkinen sektori ja kansalaistoiminta ovat vaarassa näivettyä. Mitä tapahtuu sille auttamis- ja kehittämistyölle, joka ei ole muutettavissa kannattavaksi liiketoiminnaksi? Sosiaalinen innovaatio ei aina ole taloudellinen innovaatio, varsinkaan jos sitä mitataan lyhyen aikavälin mittareilla. Markkinoistamisessa on vaarana, ettei palveluita enää kehitetä pitkäjänteisesti paikallisesta näkökulmasta. Tilaaja-tuottajamalli lisää paperityötä, joka vie aikaa ihmisten kanssa tehtävältä työltä. Järjestöt laativat liki tauotta kilpailutusasiakirjoja; laskevat hintoja ja raportoivat tilaajalle asiakkaiden edistymisestä. Tilivelvollisuus tilaajalle ja epävarmuus toiminnan jatkuvuudesta pakottavat massiiviseen raportointiin. Kilpailutus lisää byrokratiaa ja kasvattaa välillisiä hallintokustannuksia. Järjestöjen työn pilkkominen erikseen hinnoiteltaviksi palveluiksi tekee niiden määrän ja osin myös laadun näkyväksi. Kuitenkin suuri osa vuorovaikutukseen ja jatkuvuuteen perustuvasta ihmistyöstä jää arviointi- ja kilpailutusasiakirjoissa näkymättömiin. Tilaaja-tuottajamallin vaikutukset näyttävät erilaisilta sen mukaan, arvioidaanko niitä palveluiden markkinoistamistavoitteen vai järjestöjen arjen näkökulmasta. Viime kädessä järjestöjen työntekijät joutuvat sovittamaan yhteen palvelunkäyttäjien tarpeet ja mallin liiketaloudelliset tavoitteet. Mallin toimivuutta ei ratkaista hallinnon strategiapalavereissa, vaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten arjessa. Järjestöjen ammattilaiset ratkaisevat, miten he muuttavat auttamistyönsä markkinakielelle ja saavat malliin raivatuksi tilaa eettis-sosiaalisille näkökohdille. Mallia arvioitaessa on otettava huomioon palvelunkäyttäjien ja ammattilaisten havainnot. Arvostelua ei saa kuitata vain muutosvastarinnaksi. Mallia ei tule kehittää kritiikittömästi liikkeenjohdon ideologian varassa, vaan huomioon pitää ottaa julkisin varoin toteutetun auttamistyön erityisluonne eettis-moraalisena käytäntönä. Tällöin on hyväksyttävä, että moniulotteista, yksittäisen ihmisen tarpeista lähtevää sosiaalista työtä on vaikea tuotteistaa. YTT Suvi Raitakari ja YTM Sirpa Saario, Sosiaalityön tutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto Kananoja, Niiranen, & Jokiranta Kuntapalvelujen tuloksellisuuden arviointi (Toim.) Matti Rimpelän haastattelussa Sosiaalitiedossa 1/2010 oli hyviä ajatuksia moniammatillisuudesta ja lasten ja perheiden palvelujen kehittämisestä. Suomessa perheneuvolat, siinä laajuudessa kuin ne on sosiaalihuoltolaissa määritelty, on esimerkki hyvin toimivista moniammatillista lapsiperhepalveluista. Maamme yli 120 perheneuvolassa työskentelee psykologeja, sosiaalityöntekijöitä ja lääkäreitä sekä usein myös puheterapeutteja. Rimpelästä lapsiperhepalvelut eivät rakennu oikeanlaiselle ymmärrykselle lasten ja perheiden tarpeista ja heidän ongelmiensa syistä. Perheneuvolat ovat koko 80-vuotisen historiansa ajan auttaneet ja tukeneet lapsia ja heidän perheitään kokonaisvaltaisesti ja laajaa moniammatillista yhteistyötä tehden. Työmenetelmät ja lähestymistavat ovat muuttuneet ja asiantuntijuus on pyrkinyt seuraamaan perheiden kehitystä ja avuntarvetta. Mielenterveyspalvelut, lastensuojelu, neuvolat, koulu ja lastenpsykiatrian erikoissairaanhoito ovat olleet kumppaneita ja perheiden yksilölliset tarpeet yhteistyön määrittäjiä. Ammatillisia rooleja ja sektorirajoja on ylitetty moneen suuntaan. Perheneuvoloissa apua on voinut saada artikkelissa mainittuihin oppimisvaikeuksiin, sosiaalisiin vaikeuksiin ja terveysongelmiin. Rimpelä esittää, että lapsiperheet saisivat apua peruspalveluista neuvolasta, päiväkodista ja koulusta eikä heitä lähetettäisi muualle asiakkaiksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että hyvin toimivat perheneuvolatiimit hajoaisivat eri suuntiin. Näin on jo käymässä eri puolilla Suomea ja suunta voimistuisi, sillä kuntien tiukassa taloustilanteessa ei uusia työntekijöitä palkattaisi peruspalveluihin. Kehitys köyhdyttäisi ja kuivattaisi jo toimivat ja tarpeelliset lapsiperhepalvelut, kuten perheneuvolat. Perheneuvolat ovat olleet jo 70-luvulta kiistanalaisia organisaatioita, joiden oikeaa paikkaa on määritelty milloin minnekin, muun muassa mielenterveyspalveluihin. On hyvä muistaa, että asiakkaina olevien lasten ja perheiden ongelmien taustat ovat usein sosiaalisia, sosiaalisiin suhteisiin tai sosioekonomisiin tekijöihin liittyviä. Vaikka perheneuvoloiden toiminta jatkuisi entisellään, hallinnolliset ratkaisut vaikuttavat paljon siihen, miten ja millä tiedolla ja osaamisella perheitä autetaan. Perheneuvoloiden organisaatioita pitäisi vahvistaa siten, että ne pystyvät vastaamaan lapsiperheiden yhä lisääntyvään psykososiaalisen tuen tarpeeseen riittävästi ja ajoissa. Tätä ei saavuteta, jos niiden jaettu asiantuntijuus hajotetaan eri sektoreille ja palveluihin. Lääkäriseura Duodecimin konsensuskokouksen 2010 lausuma sisältää esityksen, että raja perheneuvontatoiminnan ja psyykkistä kehitystä tukevan terveydenhuollon välillä on purettava. Lapsiperheiden sosiaalipalveluna profiloituneen perheneuvolatoiminnan siirtämisellä lääkärijohtoiseksi ei ratkaista psykososiaalisten palveluiden perusongelmaa: aliresursoituja palveluita. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja niihin liittyvä riskipolitiikka vaativat monitieteisiä käytäntöjä, jotka perustuvat sekä yhteiskuntatieteelliseen että lääketieteelliseen tietoon. aulikki kananoja, VUOKKO NIIRANEN & harri jokiranta Kunnallinen sosiaalipolitiikka Osallisuutta ja Yhteistä vastuuta Sirkka Alho-Konu, sosiaalityön yliopistonopettaja Aulikki Kananoja Vuokko Niiranen Harri Jokiranta Kunnallinen sosiaalipolitiikka osallisuutta ja yhteistä vastuuta Tarjoushintaan Huoltaja-säätiöstä 28 euroa (ovh 38 euroa). Yli neljän kappaleen tilauksista lisäalennus 20 %. TILAUKSET puh. (09) tai toimisto sosiaalitieto.fi sosiaalitieto 4 I10 17

18 asiantuntija-artikkeli Susanna Kalavainen & Jaana Wikgren Lapsi turvassa vankilassa? kuva: Marjatta Kurri Muutama kymmenen lasta on vuosittain vankilassa vanhempansa, useimmiten äitinsä kanssa. Maaliskuun alusta päätöksen lapsen sijoituksesta vankilaan tekee sosiaalityöntekijä. Susanna Kalavainen Jaana Wikgren Susanna Kalavainen on kehittämispäällikkö ja Jaana Wikgren projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liiton Äiti-lapsityön kehittäminen vankilassa -hankkeessa. Lisätietoa: Rosi Enroos: Vankila lapsuudessa lapset vankilassa. Tutkimus lapsista, joiden elämää äidin vankeus värittää. Rikosseuraamusviraston julkaisuja 1/2008. Muuttunutta lastensuojelulakia on käsitelty Tapio Rädyn artikkelissa Sosiaalitiedossa 12/ sosiaalitieto 4 I10 Lapset ovat vankilassa yleensä äidin tuomion ajan: parista viikosta useampaan vuoteen. Joka vuosi muutama lapsi syntyy äidin tuomion aikana. Suomessa on ollut kaksi vankilaa, joihin lapsi on voinut seurata vanhempaansa. Hämeenlinnan suljetussa vankilassa on ollut kuusi paikkaa ja Vanajan avovankilassa viisi paikkaa äiti-lapsipareille. Tilanne mullistui huhtikuussa, kun uusi perheosasto aloitti toimintansa Vanajalla. Perheosaston tavoitteena on edistää lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta sekä valmistaa perhettä vankeusrangaistuksen jälkeiseen aikaan. Osasto on 10-paikkainen ja siellä työskentelee ohjaajia ja lastenhoitajia. Laki ei aiemmin määritellyt vankilaan vanhempaansa seuraaville lapsille ikärajaa, mutta käytännöksi oli muotoutunut kahden vuoden yläikäraja suljetussa vankilassa ja kolmen vuoden ikäraja avovankilassa. Maaliskuun alusta muuttuneen lastensuojelulain mukaan perheosastolle voidaan sijoittaa alle 2-vuotias lapsi ja alle 3-vuotiaan lapsen sijoitus voi jatkua perheosastolla, jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii. Lastensuojeluviranomainen päättää Vankilassa on ollut lapsia jo 1800-luvulta alkaen. Vielä kymmenen vuotta sitten äiti ja lapsi saattoivat ilmestyä vankilan portille ja äiti ilmoitti, että lapsi tulee mukaan. Nykyisin lapset tulevat vankilaan suunnitelmallisesti, mutta yhä silloin tällöin lapsi voi tulla tupsahtaa vankilaan yllättäen. Hän tulee esimerkiksi nopeasti kiinni otetun tutkintavankiäitinsä kanssa tai ennenaikaisesti syntyneenä äitinsä kanssa toisesta vankilasta. Maaliskuun alusta päätöksenteko lapsen si-

19 PITKÄJÄNTEISTÄ KUNTOUTUSTA Vanajan vankilan perheosastolla äidit voivat osallistua pitkäjänteisesti kuntoutukseen. Osaston perustehtävään kuuluu vanhemmuuden tukeminen ja turvallisen arjen luominen lapselle. joittamisesta vanhemman kanssa vankilaan siirtyi vankeinhoitolaitokselta lastensuojeluviranomaiselle. Päätöksen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kuultuaan rikosseuraamusvirastoa. Aiemmin päätöksen teki aluevankilan sijoittajayksikkö kuultuaan lastensuojelua ja vankilan johtajaa. Vuoden alusta sijoittajayksiköt muuttuivat arviointikeskuksiksi. Sosiaalityöntekijän tulisi saada tieto vanhemman rikoksen laadusta, jotta hän voi arvioida, miten se vaikuttaa tämän kykyyn huolehtia lapsestaan. Rosi Enroosin tutkimuksen mukaan lapsen vankilaan tulosta päätöstä valmistelleet sijoittajayksikön työntekijät eivät ole tehneet erityistä harkintaa rikostyypin mukaan. Vanhemman rikoksen luonne ei ole vaikuttanut lapsen edun arviointiin. Kuitenkin jos rikos on kohdistunut joko omaan tai toisen lapseen, se on vaikuttanut itsestään selvästi päätökseen. Rikostyyppi voi vaikuttaa myös välillisesti lapsen edun arviointiin. Jos perhe on elänyt tavallista elämää eikä rikollisuus ole koskettanut lasta, perheellä ei välttämättä ole ollut yhteyttä lastensuojeluun. Silloin sosiaalitoimi on voinut antaa lausunnon, etteivät he tunne perhettä. Tämä on ollut pulmallista sijoittajayksikölle. Perusteena lapsen etu, ei vanhemman halu Lapsen sijoittamisen vankilaan tulee aina perustua lapsen edun yksilölliseen ja kokonaisvaltaiseen arviointiin, myös vastasyntyneillä vauvoilla. Lasta ei voida sijoittaa vankilaan vain siksi, että äiti tai isä haluaa lapsen mukaansa vaan sijoitus tulee arvioida myös lastensuojelun näkökulmasta. Lapsen etua arvioitaessa on tärkeää kuulla vanhempien mielipide. Toisinaan vankilaan tulevalla vanhemmalla ja sosiaalityöntekijällä on erilaiset näkemykset lapsen edusta ja myös vanhempien kesken voi olla erilaiset näkemykset. Vanhemman kyky huolehtia lapsestaan vankilassa ja kyky ottaa vastaan perheosastolla tarjottavaa kuntoutusta ja vanhemmuuden tukea ovat tärkeitä, kun harkitaan lapsen tuloa vankilaan. On ollut harvinaista, että lapsi tulisi vankilaan isänsä kanssa, vaikka joskus se voi olla perusteltua. Uusi perheosasto saattaa lisätä isän kanssa vankilaan tulevien lasten määrää. Vankilasta käsin voi olla hankalaa ylläpitää perhesuhteita, vaikka sitä tuetaan monin tavoin. Jotkut lapset vierailevat viikonloppuisin isovanhempien tai toisen vanhempansa luona vankilan ulkopuolella. Vankilassa lapsi voi tavata läheisiä ihmisiä perhetapaamisissa. Perheosastolla äiti voi pitää päiväsaikaan yhteyttä tärkeisiin ihmisiin myös omalla kännykällä. Lastensuojelulain mukaan lapsi voidaan sijoittaa myös tutkintavankeudessa olevan vanhempansa kanssa perheosastolle. Tutkintavanki on rikosepäilyn vuoksi vangittu, rangaistuslaitoksessa oleva henkilö, jonka oikeudet ja velvollisuudet eroavat vankeusvangista. Tutkintavankeus suoritetaan aina suljetulla osastolla. Koska se on vanhemmalle hyvin kuormittavaa aikaa, tulee tutkintavangin lapsen sijoittamista vankilaan harkita erityisen tarkkaan. Tutkintavankeus merkitsee vangille useimmiten erityisiä rajoituksia, jotka vaikuttavat myös lapsen arkeen. Äidin vastuulla virkamiehen silmien alla Lapset ovat vankilan äiti-lapsiosastolla äitinsä hoidossa ja vastuulla. Äidin tulee kyetä huolehtimaan lapsestaan ja turvaamaan pienokaisensa hyvinvointi. Äiti syöttää lapsen, huolehtii puhtaudesta, nukkumisesta ja ulkoilusta. Äidit päättävät lastensa asioista, mutta vankilan viranomaiset päättävät monista äitiä koskevista asioista. Äidille tilanne voi olla ristiriitainen. Leikki-ikäinen alkaa huomata, että osalla aikuisista on avaimet, joilla ovet aukeavat, mutta äidillä ei niitä ole. Avovankilassa käydään säännöllisesti ilmoittautumassa virkapukuisten työntekijöiden luona. Henkilökunnan lisäksi lapsen elämänpiiriin kuuluu myös muita vankeja. Ilmapiiri voi olla jännitteinen, jos äidit ovat toisilleen tuttuja rikollisesta elämästä. Avovankilassa lapset ovat kosketuksissa myös muihin kuin äitivankeihin, vaikka heidän olemistaan vankijoukossa on rajoitettu. Sekä Hämeenlinnan että Vanajan vankiloissa äiti-lapsiosastot ovat oma yhteisönsä, joka muokkaantuu aina uudelleen, kun uusi vanki lapsineen liittyy joukkoon tai kun joku vapautuu. Yhteisön dynamiikka vaihtelee äitien iän, elämäntilanteen ja mielenterveyden mukaan. Lapsen tarpeet rytmittävät päivää Äiti-lapsiosastot ovat vankilan vapaimpia niin äitien kuin työntekijöidenkin mielestä. Niillä on oma päiväjärjestyksensä, jossa on huomioitu lapsen etu ja päivärytmi. Aiemmin Hämeenlinnan äiti-lapsiosaston sellien ovet lukittiin keskipäivällä kahdeksi tunniksi lasten päiväunien ajaksi. Haluttiin varmistaa, että äidit nukuttavat lapsensa eivätkä mene esimerkiksi tupakalle. Kun päivän kulkua alettiin ajatella yhä enemmän lapsen näkökulmasta, havahduttiin eriikäisten lasten erilaisiin rytmeihin ja erilaiseen LAPSET VANKILASSA vankiloissa oli noin sata lasta vanhempansa mukana vankiloiden äiti-lapsiosastoilla oli 29 äitilapsiparia. Vankeuslaki ei erottele vanhempia eli isä tai äiti voi saada lapsen mukaansa vankilaan. Lastensuojelun käsikirjassa on lista seikoista, joita kannattaa ottaa huomioon, kun mietitään lapsen sijoittamista vanhempansa kanssa vankilaan. > Erityiskysymykset > Lapsi vankilassa vanhemman mukana unentarpeeseen. Sulkeminen kahdeksi tunniksi selliin ei ole lapsen edun mukaista. Nykyisin osastolla on hiljaisuus päiväuniaikaan, mutta ovia ei enää lukita. Äiti-lapsiosastot ovat päihteettömiä ja päihteettömyyttä valvotaan. Raskaana olevia naisia on tavallisilla osastoilla, jotka eivät ole päihteettömiä. Vankilassa on käyty keskustelua, miten raskaana olevat saataisiin siirtymään äiti-lapsiosastolle odotusaikana. Toisinaan osastoille tulee äitejä, jotka ovat käyttäneet päihteitä juuri ennen vankilaan tuloa. Vieroitusoireista kärsivä äiti ei välttämättä kykene tarjoamaan lapselle riittävää hoivaa ja huolenpitoa. Korvaushoidossa olevan äidin on ollut mahdollista tulla äiti-lapsiosastolle, jos hoito on aloitettu ennen vankilaan tuloa. Vankilassa puhutaan usein, että lapsilla on paremmat olot äiti-lapsiosastolla kuin kotona, jossa on voinut olla puutteita perushoivassa ja vanhemmat ovat käyttäneet päihteitä. Vankilassa vanhempi on selvin päin ja lapsen ruuasta ja puhtaudesta huolehditaan. Mutta riittääkö se, jos olot ovat paremmat kuin siviilissä? Voiko vankilassa olo olla lapsen elämän parasta aikaa? Kuntoutusta uudelta perheosastolta Vanajan vankilan uusi perheosasto tarjoaa äideille mahdollisuuden osallistua pitkäjänteisesti kuntoutukseen. Aiemmin tämä mahdollisuus oli satunnainen. Osaston perustehtävään kuuluu vanhemmuuden tukeminen ja turvallisen arjen luominen lapselle. Osasto sijaitsee Vanajan vankilan alueella erillisessä rakennuksessa. Sen lisäksi Hämeenlinnan suljetussa vankilassa on varattu kolme paikkaa tutkintavangeille, joiden lapsi sijoitetaan äitinsä mukaan vankilaan. Osaston henkilökuntaresurssit on mitoitettu niin, että tukea voidaan tarjota aamu- ja iltavuoroissa seitsemänä päivänä viikossa. Yöaikaan osaston valvonnasta vastaa vankilan valvontahenkilökunta. Muutenkin perheosasto toimii tiiviissä yhteistyössä Vanajan ja Hämeenlinnan vankiloiden kanssa ja vankeinhoidollisen vastuun vanhemmasta kantaa vankila. sosiaalitieto 4 I10 19

20 asiantuntija-artikkeli Ylva Krokfors, Kirsi Kuusinen-James, Elisa Pajunen & Marjaana Seppänen Vanhusväestölle tarvitaan Ikääntyneiden kanssa työskentelevät kohtaavat yhä useammin pitkälle kriisiytyneitä elämäntilanteita: kaaokseen joutuneita koteja, joihin tarvitaan raivaussiivousta, päihdeongelmia, perhekriisejä ja väkivaltaa. Sosiaalityön palveluja ei ole kaikissa kunnissa kotona asuville vanhuksille ja heidän omaisilleen ja omaishoitajille. Niitä tarvitaan kuitenkin yhä enemmän, koska väestö vanhenee. Gerontologisen sosiaalityön kehittäminen on yksi valtakunnallisista tavoitteista Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä toimenpideohjelmassa. Viime syksynä Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso selvitti vanhussosiaalityön tilaa Päijät-Hämeessä osana Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämisyksikkö-hanketta. Selvitystä varten haastateltiin Päijät-Hämeen kunnissa työskenteleviä avainhenkilöitä. Samaan aikaan Det Finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, FSKC tarkasteli vanhussosiaalityön tilaa ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Tietoa kerättiin sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöille sekä eläkeläisja potilasyhdistyksille lähetetyllä kyselyllä sekä vanhuspalveluiden asiakkaiden haastatteluilla. Molemmilla alueilla huolena on vanhusten sosiaalisen tuen riittämättömyys. Fyysinen toimintakyky ensisijalla Sekä työntekijät että ikääntyneet itse kertoivat yksinäisyyden ja turvattomuuden olevan yleisimpiä vanhusten sosiaalisia ongelmia. Vanhustyötä tekevien on kuitenkin ollut vaikea vastata niihin. Vanhusten puuttuviin sosiaalisiin suhteisiin ja perheiden lukkiutuneisiin tilanteisiin ei juuri ole apua saatavissa. Uusina ilmiöinä kohdataan yhä enemmän alkoholiongelmia ja vanhusten henkistä tai fyysistä kaltoin kohtelua. Tekijöinä ovat usein omaiset. Kun elämäntilanne kriisiytyy sosiaalisten ongelmien takia, usein puuttuu työntekijä, joka kantaisi kokonaisvastuun ja koordinoisi apua. Kotipalvelu on kunnissa yhdistynyt kotisairaanhoitoon ja palveluiden myöntämisen kriteereissä painottuu fyysisen toimintakyvyn arviointi. Tämän vuoksi monet arjen sujumisessa tukea tarvitsevat vanhukset ovat jääneet ilman riittävää apua ja tukea. Kyse ei ole ainoastaan sosiaalityöntekijän palveluista, vaan myös konkreettinen lähituki on tarpeen. Aiemmin muun muassa lähihoitajan tai sosionomin koulutuksen saaneilla lähityöntekijöillä oli mahdollisuus auttaa sosiaalista tukea tarvitsevia, mutta useimmissa kunnissa heitä ei enää ole. Vanhuspalveluissa painottuu terveysnäkökulma. Sosiaalista toimintakykyä ei aina osata nähdä tärkeänä osana ikääntyvän hyvinvointia ja arjessa selviytymistä. Vanhustyöntekijöitä huolestuttaa myös se, että palvelujärjestelmä on tiukasti jakautunut eri Vanhussosiaalityön organisointi inti vaihtelee Vanhussosiaalityön organisointimalleista on vähän koottua tietoa. Siksi Verson Vanhussosiaalityö Päijät-Hämeessä -selvityksessä tarkasteltiin myös lyhyesti työn organisointimalleja koko maassa. Kuntien internet-sivujen avulla selvitettiin, miten vanhussosiaalityö on kunnissa järjestetty, mihin organisaatioihin se sijoittuu ja millä tehtävänimikkeillä ja koulutuksilla sitä tehdään. Vanhussosiaalityön asema eri organisaatioissa ja näkyvyys vanhuspalveluiden kokonaisuudessa s a vaihtelee kunnittain. Yhä useammissa kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelut on yhdistetty yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, johon vanhussosiaalityökin sijoittuu. Lisäksi vanhusten veluiden rakenteita on uudistettu ja osa vanhuspalveluista sijoittuu perinteisten jaottelujen, kuten avo- ja laitoshuollon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon välimaastoon. pal- Yksinomaan vanhussosiaalityöhön nimettyjä sosiaalityöntekijöitä on toden- näköisimmin suurimmissa kunnissa, kuten Helsingissä ja Vantaalla. sä kunnissa ei vanhussosiaalityöntekijöitä aina ole, mutta on myös kuntia, jotka ovat panostaneet vanhussosiaalityöhön. Niissä saattaa olla useita vanhussosiaalityöntekijöitä, kun toisessa vastaavankokoisessa kunnassa heitä ei ole yhtään. Kunnissa voi myös olla sosiaalityöntekijöitä, joiden asiakaskuntaan n kuuluvat vanhukset monen muun asiakasryhmän ohella. Vanhussosiaalityö on osa aikuissosiaalityötä esimerkiksi Lahdessa ja suurimmassa osassa ruotsinkielistä Pohjanmaata. Yleistä on myös vanhus- ja vammaissosiaalityön yhdistäminen, n, kuten Rova- Pienemmisniemellä. Joissain kunnissa vanhussosiaalityö on organisoitu laitoslähtöisesti, jolloin avohuollon sosiaalityö hoidetaan osittain laitoksista, osittain osana sosiaalityötä. Tästä esimerkkinä on Espoo. aikuis- 20 sosiaalitieto 4 I10

MONIKA-NAISET liitto ry

MONIKA-NAISET liitto ry MONIKA-NAISET liitto ry Moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Hermannin Rantatie 12 A sosiaalialalla toimiva monikulttuurinen järjestö, 1998 > tarjoaa palveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille,

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain 2011, 2011, 2010 2010 Monikulttuurinen työ Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Monikulttuurinen työ Setlementti Louhela ry 7 jakautuu Päätavoite 1. Osatavoite: MONIKULTTUURISUUS ON OSA SETLEMENTTI LOUHELAN KANSALAISTOIMINNAN

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö VERKKONEUVONTA Eija Järvinen Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö 07.04.201004 Rovaniemi i Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Tarjotaan kuntalaisille

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Työskentely ja työnhaku ulkomailla

Työskentely ja työnhaku ulkomailla Työskentely ja työnhaku ulkomailla Miksi lähteä töihin ulkomaille? Uudet haasteet Opit uutta Työskentelytavat, kommunikointi, kulttuuri, kieli Verkostoidut Työkokemus Työkokemus ulkomailta on sinulle eduksi

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki

Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki Maahanmuuttajien kanssa tehtävä työ Pasi Laukka, yhteisötoiminnan päällikkö, Oulun kaupunki Laki kotoutumisen edistämisestä Kotoutumislain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa

Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mitä on vastaanottotoiminta? Vastaanottokeskukset pähkinänkuoressa Mikä vastaanottotoiminta? Lakisääteisten palvelujen järjestämistä turvapaikanhakijalle. 17.6.2011/746: Laki kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot