TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Ehdotus periaatepäätökseksi Liite 2 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Transkriptio

1 TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Ehdotus periaatepäätökseksi Liite 2 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KAUPUNKIEN JA KASVUVYÖHYKKEIDEN KASVUSOPIMUKSISTA JA SUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUKSISTA Johdanto Valtion ja kaupunkiseutujen välisillä sopimuksilla (kasvu- ja MAL-sopimuksilla) toteutetaan hallitusohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman mukaisen kilpailukykykärkihankeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisestä sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimusten uudistamisesta. Sopimusmenettelyn ytimessä on sellaisten kehittämiskohteiden ja tavoitteiden tunnistaminen, joihin sekä kaupunkiseudut että valtio voivat yhdessä sitoutua ja kohdistaa resursseja. Kaupunkien ja kasvuvyöhykkeiden kanssa solmittavien sopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn vahvistaminen. MAL-sopimusten tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen siten, että luodaan edellytyksiä tonttitarjonnan ja asuntotuotannon merkittävälle lisäämiselle ja liikenteeseen kohdistettujen ja joukkoliikennettä tukevien investointien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Lisäksi edistetään uusien liikennepalvelujen syntymistä henkilö- ja tavaraliikenteessä. Kasvusopimukset ovat keskuskaupunkilähtöisiä ja perustuvat niiden merkitykseen koko seudun kasvun moottorina. Kaupungit ovat itse voineet päättää allekirjoitetaanko sopimus vain keskuskaupungin vai kaikkien seudun kuntien kanssa. MAL-sopimukset sen sijaan kattavat kaikki kaupunkiseudun kunnat. MAL- ja kasvusopimukset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla edistetään kaupunkiseutujen kilpailukykyä ja elinvoimaa. Kasvusopimukset kohdistuvat aiempia, vuoden 2015 loppuun asti voimassa olleita sopimuksia selkeämmin muutamiin kaupunkiseudun elinkeinoelämän kannalta keskeisiin strategisiin kokonaisuuksiin. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisesti suurten kaupunkien lisäksi myös kasvuvyöhykkeillä ja teemakohtaisilla kaupunkiverkostoilla on ensimmäistä kertaa ollut mahdollisuus hakeutua kasvusopimusmenettelyn piiriin. Lähtökohtana on kehittää vyöhykkeitä toiminnallisina kokonaisuuksina, yli hallinnollisten rajojen ja olemassa olevia liikennejärjestelmiä hyödyntäen. Eri keskuksia linkittävien kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on muodostaa laajempia markkina- ja yhteistoiminta-alueita, jotka houkuttelevat yrityksiä ja kansainvälisiä sijoituksia. Hakumenettelyn avaaminen useamman kaupungin yhteisille teemaverkostoille mahdollisti myös muiden kuin suurten kaupunkien hakeutumisen sopimusmenettelyn piiriin. Myös teemaverkostojen ehdotusten odotettiin kytkeytyvän kansallisesti merkittäviin teemoihin ja tukevan hallitusohjelman kärkihankkeiden toteutusta. Sekä MAL- että kasvusopimuksissa on huomioitu voimakkaasti kasvanut maahanmuutto. On oletettavaa, että valtaosa maahanmuuttajista hakeutuu suurimpiin kasvukeskuksiin, mikä lisää painetta asuntotuotannolle ja sekä kotoutumiselle ja integroitumiselle muuhun yhteiskuntaan. Sopimukset ovat luonteeltaan aiesopimuksia, joiden rahoitukseen valtio osallistuu talousarvion puitteissa. Valtion sitoutumisen ja rahoitukseen osallistumisen ehtona on sopimuksissa sovittavien toimenpiteiden toteuttaminen.

2 Kasvusopimukset ovat voimassa vuosina ja maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat sopimukset vuosina Lähtökohdat ja toimintaympäristön muutos Kaupunkien toimintaympäristöön vaikuttavista muutostrendeistä voimakkaimpia ovat globalisaatio, väestökehitys ja ilmastonmuutos. Väestön keskittyessä kaupunkiseuduille niiden merkitys niin talouden ja elinvoimaisuuden kuin ihmisten sujuvan arjen kannalta korostuu. Kilpailukyky ja hyvinvointi ovat yhä enemmän riippuvaisia siitä, miten yritykset menestyvät kansainvälisillä, globaaleilla markkinoilla. Kaupunkiseuduilla on vahvoja korkeakoulujen ja elinkeinoelämän verkostojen varaan rakentuvia osaamiskeskittymiä, joilla on edellytyksiä korkeaa arvonlisää tuottavien osaamisintensiivisten vientituotteiden ja -palveluiden, digitaalisen osaamisen ja luovan talouden kehittämiselle. Suomen elinkeinorakenne on viime vuosina ollut voimakkaassa murroksessa. Uudistumista on tapahtunut, mutta kasvun käynnistyminen on ollut odotettua hitaampaa. Tarvitaan kasvuun tähtääviä toimenpiteitä, jotka tukevat talouden uudistumista ja mahdollistavat hallituksen tavoitteeksi asettaman uuden työpaikan syntymisen. Valtio voi sopimusmenettelyllä tukea kaupunkiseutuja strategisten valintojen tekemisessä ja niiden toteuttamisessa niin elinkeinoelämän kehittämisen kuin maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisujen osalta. Sopimukset rakentuvat kaupunkiseutujen ja valtion kumppanuuden varaan. Valtion ja kaupunkien välisissä kasvusopimuksissa kehittämisen resursseja kohdennetaan kasvun kärkiin. Kasvusopimusten toimenpiteet tukevat hyvin hallituksen kärkihankkeiden biotalous-, cleantech-, digitalisuuden edistämisen tavoitteita. Digitalisuuden osalta kasvusopimusten toimenpiteet kohdistuvat erityisesti valmistavan teollisuuden ja terveysalan uudistumiseen. Digitalisaation ja automatisaation vaikutukset tulevat muuttamaan liikenteen ja logistiikan toimintamalleja jatkossa merkittävästi. Liikennemarkkinoiden lainsäädäntöä uudistamalla ollaan luomassa mahdollisuuksia tuottaa liikennepalveluita uusilla ratkaisuilla. Sopimusmenettely mahdollistaa aiempaa tiiviimmän vuoropuhelun kaupunkien ja eri valtion eri hallinnonalojen välillä. Kehittämisen painopisteet Kasvusopimukset Kasvu- ja vyöhykesopimukset ja kaupunkien teemaverkostot ovat osa hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpidettä Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO). Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen tarkoitetusta 30 miljoonan euron määrärasta kasvusopimusmenettelyyn on varattu yhteensä noin 15 miljoonaa euroa vuosille Muu AIKO-rahoitus kohdentuu alueiden ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimenpiteisiin. Kaupunkien määrittelemät strategiset painopisteet perustuvat osaamiskeskittymien - korkeakoulujen ja elinkeinoelämän - osaamiseen ja tukevat hallituksen kärkihankkeita. Tavoitteena on kasvu elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kautta. Tarkemmat tavoitteet ja toimenpiteet määritellään erikseen kaupunkikohtaisesti.

3 Kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta laajalla työssäkäyntialueella, houkutella yritysten investointeja ja luoda uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Elinkeinoelämän kehittämistä koskevien strategisten painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden ohella kaupunkien kanssa sovitaan kolmen kansallisesti merkittävän tavoitteen edistämisestä: innovatiiviset julkiset hankinnat, maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen elinkeinoelämän voimavarana sekä resurssiviisaus ja hiilineutraalius kilpailuetuna. Hallituksen tavoitteena on viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista. Kaupunkien, kaupunkien omistamien liikelaitosten ja kuntayhtymien investoinnit sekä maankäytön suunnittelu tarjoavat merkittävän mahdollisuuden, jonka avulla voidaan edistää myös yritysten uusien tuotteiden ja palvelujen referenssikohteita. Sopimuksissa kaupungit ovat määrittäneet omista lähtökohdistaan tavoitteet innovatiivisten julkisten hankintojen osalta. Työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Tekesin kanssa tukee innovatiivisten julkisten hankintojen valmennusta (INKA- ja Huippuostajat-ohjelma) sekä ympäristöministeriö yhdessä Motiva Oy:n kanssa kestävien hankintojen osaamisen ja toimintamallien kehittämistä. Kaupungit luovat yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa toimintamalleja maahanmuuttajien osaamisen monipuoliseksi hyödyntämiseksi elinkeinoelämän palveluksessa ja yrittäjyydessä mukaan lukien start up- yrittäjyys, yritysten kasvu ja kansainvälistyminen sekä maahanmuuttajien osaamisen täydentäminen vastaamaan etenkin alueen työvoimakapeikkoalojen työvoiman tarpeisiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tulee osaltaan sopimuskauden aikana järjestämään tilaisuuksia, joissa esitellään suurimpien kaupunkien hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämiseksi. Sopimusosapuolet sitoutuvat edistämään hiilineutraalisuutta ja resurssitehokkuutta yhdyskuntasuunnittelussa, investoinneissa sekä hankinnoissa sekä jakamaan ja viestittämään parhaista käytännöistä. Innovaatioiden kaupallistamiseen, yritysten kansainvälistymiseen ja ulkomaisten investointien houkutteluun kytkeytyvissä kehittämistoimissa kaupungit tekevät alueellista ja kansallista yhteistyötä TeamFinland verkoston kanssa. MAL-sopimukset Hallituksen kilpailukyky-kärkihankkeen osana MAL -sopimuksiin on sisällytetty kaupunkiseutujen kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennejärjestelmän kehittämistä koskevat keskeisimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet, jotka edellyttävät sekä kuntien keskinäistä että kuntien ja valtion välistä yhteensovittamista. Sopimusten painopiste on taajama-alueiden keskuksia kehittävissä toimenpiteissä sekä seudullisesti merkittävien hankkeiden toteuttamisessa. Toimenpiteillä turvataan monimuotoisen ja riittävän asuntotuotannon edellytykset. Kestävien kulkumuotojen houkuttelevuutta vahvistetaan parantamalla jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita ja edistämällä tietoon perustuvien digitaalisten liikennepalveluiden syntymistä henkilö- ja tavaraliikenteessä.

4 Sopimusten keskeinen sisältö Kaupunkien kasvusopimukset Joensuu Joensuun sopimuksen kärkiteema on metsäbiotalous, joka perustuu vahvasti alueen osaamiseen ja sekä elinkeinoelämän vahvuuksiin ja tukee hallituksen kärkihankkeiden toteutusta. Teeman kasvua haetaan erityisesti kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä kehittämällä. Toimenpiteet painottuvat seuraavien liiketoimintaekosysteemien muodostamiseen: 1. uudistuvat metsäbiomassan arvoketjut 2. puhdas hajautettu energiatuotanto sekä 3. biotalouden digitalisaatio ja uusi palveluliiketoiminta Lappeeenranta Imatran kaupunkiseutu Lappeenranta-Imatran kaupunkiseudun fokus on hiilineutraaliuden ja kiertotalouden yritysratkaisuissa. Teema perustuu vahvasti alueen korkeakoulujen ja elinkeinoelämän osaamiseen. Kasvua haetaan erityisesti elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön kautta. Sopimus kohdistuu seuraavien temaattisten kärkien kehittämiseen: jätteiden ja sivuvirtojen prosessointi, päästötön energiajärjestelmä ja vesiteknologia. Kasvusopimuksen puitteissa toteutettavilla toimenpiteillä edistetään em. kärkiin liittyvien pilottilaitosten käynnistymistä, kansainvälisten referenssikohteiden aikaansaamista sekä kaupunkiseudun energia- ja ympäristöalan kansainvälisen liiketoimintaekosysteemin vahvistamista. Oulu Oulun seutu keskittyy korkeaan osaamiseen perustuvaan uuteen kansainväliseen liiketoimintaan, jota kehitetään vuosina valittuihin viiteen ekosysteemiin liittyen. Oulun innovaatioallianssin osapuolet ovat sitoutuneet ja sopineet sisällöistä ja työnjaosta puitesopimuksella. Sisällöllisinä kärkinä ovat OuluHealth- ja Teollisuus 2026 ekosysteemit sekä näitä läpileikkaava ICT ja digitalisaatio -ekosysteemi. Ketterä kaupallistaminen -teema vastaa keskeisistä liiketoiminnan kehittämisen toimenpiteistä. Kaupunki tarjoaa kasvualustan Vetovoimainen pohjoinen kaupunki -teeman alla. Valittuihin ekosysteemeihin liittyen Oulun seudulla on vahvaa kansainvälistä tutkimus- ja liiketoimintaosaamista. Esimerkiksi ICT ja digitalisaatio ekosysteemissä kärkiä ovat 5G-kehitys, sulautetut laitteet ja ohjelmistot, IC-suunnittelu, painettava älykkyys ja tietoturva. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti) Pääkaupunkiseudun älykkäisiin ja puhtaisiin ratkaisuihin keskittyvän sopimuksen osapuolena on kaupunkien neuvotteluprosessin tuloksena myös Lahden kaupunki, jonka osaaminen ja vahvuudet täydentävät kokonaisuutta. Sopimuksen tavoitteena on luoda kaupungeista älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijäalue. Toimenpiteet kohdistuvat liikenteeseen ja liikkumiseen, rakentamiseen, energiaan, jäte- ja vesisektoriin, kiertotalouteen ja kuluttaja-cleantechiin.

5 Kasvuvyöhykkeet Kasvusopimuksen lisäksi kokonaisuuteen kohdennetaan Sitran, kaupunkien, Uudenmaan liiton, yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoitusta Sitran perustaman Smart & Clean säätiön kautta. Tampere Tampereen kaupungin kasvusopimuksen kärkiteema on digitaalisuus ja sen hyödyntäminen valmistavan teollisuuden uudistumisessa ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Perustan ja osaamispohjan kasvulle muodostaa Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston muodostama Tampere3 kokonaisuus. Teemoissa haetaan kasvua suoraan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien ja -ympäristöjen kehittämistoimenpiteillä sekä julkisen sektorin rakenteiden ja palveluiden uudistamisella, mikä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Valmistavassa teollisuudessa toimenpiteet painottuvat osaamispohjan vahvistamiseen ja teollisuuden digitalisaatioon sekä hyvinvointipalveluissa julkisten palvelujen uudistamiseen ja liiketoiminnan edistämiseen. Turun kaupunkiseutu Turun kaupunkiseudun tavoitteena on luoda ja vahvistaa elinkeinorakenteen monipuolisuutta ja uusimpia teknologioita hyödyntävän, korkeaan osaamiseen ja kansainväliseen vientiin nojaavan keskittymän rakentumista. Sopimuksella edistetään kasvua kahden strategisen teeman avulla: 1. Kansainvälisesti vetovoimainen innovaatioympäristö 2. Sinisen ja vihreän teollisuuden symbioosit Kasvusopimuksen tarkoituksena on vauhdittaa kriittisten menestystekijöiden toteutumista ja varmistaa uusilla toimintamalleilla paremmat edellytykset työpaikkojen syntymiselle ja liiketoiminnan kasvulle. Toimenpiteet kohdistetaan valmistavan teollisuuden digitalisaation ja teollisuuden symbioosien edistämiseen. Terveys- ja lääkealan osalta toimenpiteissä painottuvat henkilökohtaisen terveyden parantaminen sekä rekisteritutkimus, biopankkitoiminta ja kliininen tutkimus. Vaasan seutu Vaasan seudun sopimuksen kärkiteema on Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut viennin selkärankana. Teeman avulla tavoitellaan energiateknologian keskittymän uusien työpaikkojen ja viennin merkittävää lisäystä. Valittu painopiste perustuu alueen keskeisiin vahvuuksiin. Toimenpiteet painottuvat seuraavien teemojen ympärille rakennettaviin hankekokonaisuuksiin: 1. Kansainvälinen kilpailukyky 2. Digitalisaatio & innovaatioympäristö 3. Kaasualan osaamiskeskittymä Suomen kasvukäytävä (Helsinki-Seinäjoki) Suomen kasvukäytävän vyöhykesopimuksen strategisena painopisteenä on sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminen. Saavutettavuuden parantaminen edistää elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia, työvoiman liikkuvuutta ja arjen sujuvuutta sekä tukee käytävän kokonaisvaltaista kehittämistä.

6 Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat asemanseutujen saavutettavuuden parantaminen, matkaketjujen yhteensovittaminen, yhteistyö palvelujen kehittämiseksi sekä kehityskuvaselvitys lentoradasta lentoliikenteen saavutettavuuden ja aluetaloudellisten vaikutusten kannalta. Kasvukäytävän kehittämiseen on sitoutunut laaja joukko kuntia Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnista. Pohjoinen kasvuvyöhyke (halkaisee Etelä-Suomen itä-länsi -suuntaisesti) Pohjoisen kasvuvyöhykkeen strategisena painopisteenä on elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketjujen ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli alueellisten tai hallinnollisten rajojen. Tavoitteena ovat kitkattomat ja sujuvat logistiset tavaravirrat. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisen kärkenä on sisäisen saavutettavuuden parantaminen kotimaan ja kansainvälisen tavaraliikenteen solmukohdissa. Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen 2. Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoitus ja logistiikka-alueiden profilointi selvitys Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisessä on mukana kaupunkeja ja muita toimijoita Etelä- Karjalasta, Kymenlaaksosta, Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Teemakohtaiset kaupunkiverkostot MAL-verkosto MAL-verkosto tukee kaupunkiseutujen maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien muutosprosessien läpivientiä, tuottaa uusia ideoita ja ratkaisuvaihtoehtoja sekä testata niitä käytännössä erilaisin pilotoinnein ja kokeiluin. Toiminta painottuu seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Asemanseuduilla lisäarvoa 2. Tulevaisuuden asuntotuotanto 3. Liikennejärjestelmien digiloikka 4. Joustava maankäytön suunnittelu MAL-verkostossa on mukana 16 erikokoista kaupunkia tai kaupunkiseutua. Seutukaupunkiverkosto Seutukaupunkiverkoston toiminnan fokus on elinkeinoelämän ekosysteemin päivityksessä. Tavoitteena on uudistaa seutukaupunkien elinkeinoelämän ekosysteemejä erityisesti palvelumuotoilua hyödyntäen ja kansainvälisyyteen tähdäten. Ekosysteemien uudistamisessa lähdetään liikkeelle seutukaupunkien olemassa olevista vahvuuksista ja elinkeinoelämästä. Toiminta tähtää näiden vahvuuksien ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn säilymiseen ja kasvamiseen seutukaupungeissa. Toimenpiteissä painottuu toimijoiden aktivointi, verkottaminen ja kokemusten vaihto. Toimintatapana kokeilujen ja pilottien käynnistäminen otetaan käyttöön. Verkostossa on mukana yli 20 pientä tai keskisuurta ns. seutukaupunkia.

7 MAL-sopimukset Helsingin seutu Sopimuksen painopisteenä on asunto-asemakaavoituksen merkittävä lisääminen sekä joukkoliikenteen edistäminen arjen sujuvuuden parantamiseksi. Kunnat sitoutuvat siihen, että asuntoasemakaavoituksen määrä koko sopimuskaudella on 6,2 milj. kem2. Tällä ja sopimuksen asuntopoliittisilla toimilla luodaan edellytykset jopa asunnon rakentamiselle sopimuskauden aikana. Valtion tukeman asuntotuotannon (kaikki tukimuodot) tuotantotavoite pääkaupunkiseudun osalta on 30 % ja KUUMA -kunnissa 20 % kokonaistavoitteesta. Pääkaupunkiseudulla asuntotuotantotavoitteesta vähintään 20 prosenttia on 40-vuotista korkotuettua ARA -vuokraasuntotuotantoa. KUUMA -kuntien osalta vastaava tavoite on 10 %. Valtio osoittaa tavallisille 40-vuotisille korkotukivuokra-asunnoille euron asuntokohtaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 M /vuosi. Valtio tukee täydennysrakentamista kunnallistekniikka-avustuksin. Sopimuksella kohdistetaan valtion apua Raide-Jokeri - hankkeeseen 84 milj. euroa ja pyritään käynnistämään Klaukkalan ohikulkutien rakentaminen. Valtio osoittaa rahoitusta myös pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin 15 milj. euroa edellyttäen että kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea myönnetään seudulle 19 milj. euroa sopimuskaudella. Tampereen seutu Sopimus perustuu valtion ja seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä. Toimenpiteillä on huomattavia positiivisia, työllisyyttä ja elinkeinoelämää tukevia vaikutuksia. Sopimuksella ohjataan liikennejärjestelmää ja kaavoitusta hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja - vyöhykkeiden hyödyntämiseksi. Osapuolet nostavat kestävien kulkutapojen palvelutasoa ja mahdollistavat digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä. Valtio tukee täydennysrakentamista kunnallistekniikka-avustuksin. Sopimuskauden asuntotuotantotavoite on yhteensä n asuntoa, mistä asumiskustannuksiltaan kohtuuhintaisen (sekä tuetun että kohtuuhintaisen vapaarahoitteisen) vuokra-asuntotuotannon osuus on yhteensä 25 %. Tampereella osuus on 30 %, Orivedellä 10 %, Vesilahdella 5 % ja muissa kunnissa 17 %. Tampereen raitiotie on kestävää liikkumista tukeva kärkihanke. Valtio myöntää valtionavustusta raitiotien rakentamiskustannuksiin 71 milj. euroa. Tampereen asuntorakentamisen asemakaavoituksesta merkittävä osa kohdistuu raitiotien vaikutusalueelle. Valtio osoittaa tukea myös pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin 5 milj. euroa edellyttäen että kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea myönnetään seudulle 8,2 milj. euroa sopimuskaudella. Turun seutu Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa toiminnallisen kaupunkiseudun ja kasvuvyöhykkeen kilpailukykyä, elinvoimaisuutta ja toimivuutta parantamalla uusiutuvan elinkeinorakenteen kehittymisedellytyksiä, palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuutta, elinympäristön viihtyisyyttä ja sosiaalista kestävyyttä.

8 Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan olemassa olevien ja tulevien hyvien joukkoliikennevyöhykkeiden hyödyntämiseksi. Sopimuksella lisätään kestävien kulkumuotojen houkuttelevuutta ja edistetään tietoon perustuvien digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä. Sopimuskauden asuntotuotantotavoite on yhteensä noin asuntoa, mistä Turun osuus on 46 %. Tuetun vuokra-asumisen osuus Turussa on 20 %, ja koko seudulla yhteensä 14 %. Asuntotuotantoa toteutetaan Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n ja Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Valtio tukee täydennysrakentamista kunnallistekniikka-avustuksin. Valtio edistää olemassa olevan ratayhteyden junaliikenteen nopeuttamista. Valtio ja kunnat jatkavat Turun ja Helsingin nopean ratayhteyden suunnittelua. Valtio osoittaa suunnitteluun 40 milj. euroa ja siihen haetaan TEN-T tukea. Kunnat käynnistävät raitiotien ja/tai superbussijärjestelmän teknisen suunnittelun edellyttäen, että valtio avustaa Turun kaupunkiseudun raitiotien ja/tai superbussijärjestelmän jatkosuunnittelua ja toteutusta 30 %:n rahoitusosuudella. Valtio ja kunnat jatkavat Turun Kehätien (kt 40) toimivuuden edistämistä jatkosuunnittelulla ja kehittämisellä. Valtio osoittaa tukea myös pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin 5 milj. euroa edellyttäen että kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea myönnetään seudulle 6,7 milj. euroa sopimuskaudella. Oulun seutu Sopimukseen sisältyy muita kaupunkiseutuja vahvemmin alueelliseen sijaintiin perustuva palveluiden ja elinkeinoelämän kehittämisen näkökulma, jonka vuoksi sopimus on otsikoitu maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen (MALPE) -sopimukseksi. Sopimuksen tavoitteita konkretisoidaan seudulla laaditussa rakennemallissa, missä kuvataan seudun kehittämistä maankäytössä ja asumisessa sekä millaisia seudullisia liikenteen yhteystarpeita näistä muutoksista seuraa. Liikennejärjestelmää kehitetään yhteistyössä laaditun Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältämän toimenpideohjelman mukaisesti. Valtio osoittaa tukea myös pieniin kustannustehokkaisiin liikennehankkeisiin 5 milj. euroa edellyttäen että kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea myönnetään seudulle 5,2 milj. euroa sopimuskaudella. Oulun seudulla käynnistetään valtatien 4 parantaminen välillä Oulu-Kemi osana EU:n liikennekäytävien TEN-T verkkoa. Kunnat seuraavat ja ohjaavat vuokra-asuntokehitystä yhteisten asuntopoliittisten linjausten mukaisesti. Kunnat korjaavat ja kehittävät olemassa olevaa asuntokantaansa ja laativat yhteistyössä erityisryhmien tonttivarantosuunnitelman. Valtio tukee täydennysrakentamista kunnallistekniikka-avustuksin. Periaatepäätöksen seuranta Kaupunkien ja kasvuvyöhykkeiden kanssa solmittavien kasvu- ja MAL-sopimusten kokonaisuutta seuraa hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman kilpailukykykärkihankkeesta vastaava ministerityöryhmä. Valtioneuvosto asetti valtion, kaupunkien ja kaupunkiseutujen kumppanuuden vahvistamiseksi ja kaupunkiseutujen uudistumis- ja kilpailukyvyn edistämiseksi kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on edistää hallitusohjelman ja valtioneuvoston

9 aluekehittämispäätöksen kaupunkipoliittisten linjausten toteuttamista, koordinoida ministeriöiden kaupunkipoliittisia toimenpiteitä ja kehittää valtion ja kaupunkiseutujen välisiä yhteistyömuotoja ja sopimusmenettelyjä. Kasvusopimusten tarkemmasta seurannasta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön asettama poikkihallinnollinen kasvusopimustyöryhmä. Työryhmä seuraa sopimuksessa esitettyjen teemojen ja toimenpiteiden edistymistä sekä niiden vaikuttavuutta. Kaupungit ja kasvuvyöhykkeet raportoivat työ- ja elinkeinoministeriölle sekä rahoittavalle maakunnan liitolle sopimuskokonaisuuden toimeenpanosta ainakin vuoden 2017 syksyllä ja vuoden 2018 lopussa. Rahoittavina viranomaisina maakunnan liitot seuraavat hanketasolla toimenpiteiden toteutumista. Kaikille kasvusopimuksille yhteisiä seurantamittareita ovat kansainvälisen tason referenssikohteiden synnyttäminen sekä innovatiivisten julkisten hankintojen osuus kaupunkien hankinnoista. MAL-sopimusten toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ympäristöministeriön koordinoimana kaupunkiseuduittain valittujen seurantaindikaattoreiden avulla. Ympäristöministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö asettavat Helsingin seudun MAL sopimussihteeristön, johon nimetään 12 allekirjoitusosapuolia edustavaa jäsentä ja lisäksi sihteeri siten, että kunnat nimeävät sihteeristöön neljä jäsentä, YM, LVM, VM, TEM, ARA, Uudenmaan ELY keskus, Liikennevirasto ja HSL kukin yhden jäsenen. Helsingin seudun MAL-sopimuksen ja pääkaupunkiseudun kasvusopimuksen toteutumista seurataan myös osana metropolipolitiikkaa.