KUNNANVALTUUSTO 1/2016

Transkriptio

1 KUNNANVALTUUSTO 1/2016 Aika Maanantai klo Paikka Karvian kunnantalo, Valtuustosali Läsnä Paikalla 21 valtuutettua Ervelä Mari Halmela Kari Hietaluoma Jaakko Hietanen Toni Holkko Merja Huhtaluoma Heikki Kangas Kaija Kannisto Jari Kaskimäki Veijo Laitila Sami Louhisuo Jori Mustajärvi Marko Mustakoski Risto Ohrankämmen Jukka Otava Antti Pukkila Esa Raita-aho Voitto Suominen Päivi Vainionpää Joni Välimäki Aarre Niskala Jorma Poissa Niemenmaa Jaana Muut saapuvilla olleet Hosiasluoma Tarja Vainionpää Hanna kunnanjohtaja kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja tarkastettu Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä kunnantalolla

2 SISÄLLYSLUETTELO: KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN 3 KUNNALLISTEN KUULUTUSTEN JULKAISEMINEN V KUNNANVALTUUSTON KOKOUSKUTSUJEN JULKAISEMINEN JA KOKOUKSISTA ILMOITTAMINEN 5 LISÄMÄÄRÄRAHA SASTAMALAN ALUEEN TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN 6 LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI 7 KARVIAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS 12 VALTUUSTOALOITTEET 14 MUUT ASIAT 16 ILMOITUSASIAT 17 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS 18

3 Ennen varsinaisen valtuuston kokouksen alkua luovutettiin Tasavallan presidentin päiväyksellä antama ritarikuntien kunniamerkki kukkien ja kunniakirjan kera saajalleen. Kunniamerkki: Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali Saaja: palkanlaskija-arkistonhoitaja Arja Honkanen KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KV 1 Kuntalain 54 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä ja kokouksesta on annettava yleisesti tieto vähintään neljä päivää ennen kokousta. Karvian kunnanvaltuuston työjärjestyksen mukaan kokouskutsu on lähetettävä valtuutetuille seitsemän päivää ennen kokousta, postitus- ja kokouspäivä mukaan lukien. Kokouksesta on ilmoitettava kunnan ilmoitustaululla sekä Ylä-Satakunta ja Kankaanpään Seutu lehdissä sekä kunnan nettisivuilla. Kuntalain 58 :n mukaan kunnanvaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN KV 2 PÄÄTÖSEHDOTUS: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Toni Hietanen ja Merja Holkko.

4 KUNNALLISTEN KUULUTUSTEN JULKAISEMINEN V KH KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vuonna 2016 kunnalliset kuulutukset julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja Ylä-Satakunta lehdessä sekä tarvittaessa kunnan eri toimielinten harkinnan mukaan muissakin lehdissä. Lisäksi kunnalliset kuulutukset julkaistaan kunnan kotisivuilla. Perusteluna ovat lehtien levikit Karviassa: Ylä-Satakunta 834 kappaletta ja Kankaanpään Seutu 370 kappaletta. PÄÄTÖS Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että vuonna 2016 kunnalliset kuulutukset julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja Ylä-Satakunta lehdessä sekä tarvittaessa kunnan eri toimielinten harkinnan mukaan muissakin lehdissä. Lisäksi kunnalliset kuulutukset julkaistaan kunnan kotisivuilla. KV 3 Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksestä, että vuonna 2016 kunnalliset kuulutukset julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja Ylä-Satakunta lehdessä sekä tarvittaessa kunnan eri toimielinten harkinnan mukaan muissakin lehdissä. Lisäksi kunnalliset kuulutukset julkaistaan kunnan kotisivuilla.

5 KUNNANVALTUUSTON KOKOUSKUTSUJEN JULKAISEMINEN JA KOKOUKSISTA ILMOITTAMINEN KH KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vuonna 2016 kokouskutsu julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja Ylä-Satakunta- sekä Kankaanpään Seutu -lehdissä. Lisäksi kunnanvaltuuston kokouskutsu julkaistaan kunnan kotisivuilla. Kokouskutsu lähetetään valtuutetuille valtuuston työjärjestyksen mukaan 7 päivää ennen kokousta postitus- ja kokouspäivä mukaan lukien. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että vuonna 2016 kokouskutsu julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja Ylä-Satakunta- sekä Kankaanpään Seutu -lehdissä. Lisäksi kunnanvaltuuston kokouskutsu julkaistaan kunnan kotisivuilla. Kokouskutsu lähetetään valtuutetuille valtuuston työjärjestyksen mukaan 7 päivää ennen kokousta postitus- ja kokouspäivä mukaan lukien. KV 4 Kunnanhallituksen esityksestä kunnanvaltuusto päätti, että vuonna 2016 kokouskutsu julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja Ylä-Satakunta- sekä Kankaanpään Seutu - lehdissä. Lisäksi kunnanvaltuuston kokouskutsu julkaistaan kunnan kotisivuilla. Kokouskutsu lähetetään valtuutetuille valtuuston työjärjestyksen mukaan 7 päivää ennen kokousta postitus- ja kokouspäivä mukaan lukien.

6 LISÄMÄÄRÄRAHA SASTAMALAN ALUEEN TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN KH Karvian kunta ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto ovat tehneet toimeksiantosopimuksen Sastamalan ja Huittisten kaupunkien sekä Punkalaitumen kunnan alueen talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä ajalle ja sen jälkeen toistaiseksi, mikäli kumpikaan osapuoli ei sano sopimusta irti viimeistään kolmea kuukautta aikaisemmin. Lounais-Suomen aluehallintoviraston arvion mukaan valtion korvaus Sastamalan alueen talous- ja velkaneuvonnalle on vuonna euroa. Menoja toiminnalla arvioidaan olevan saman verran, lähinnä talous- ja velkaneuvojan palkkauskustannuksista. Varsinaisten toimintakulujen lisäksi varataan noin euroa laskennallisiin kustannuksiin, joita ei merkitä talousarvioon. KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää kustannuspaikalle Sastamalan alueen velkaneuvonta (001212) euron lisämäärärahan toimintakuluihin sekä lisää euroa kustannuspaikan toimintatuottoihin. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää kustannuspaikalle Sastamalan alueen velkaneuvonta (001212) euron lisämäärärahan toimintakuluihin sekä lisää euroa kustannuspaikan toimintatuottoihin. KV 5 Kunnanvaltuusto päätti kunnanhallituksen esityksestä myöntää kustannuspaikalle Sastamalan alueen velkaneuvonta (001212) euron lisämäärärahan toimintakuluihin sekä lisää euroa kustannuspaikan toimintatuottoihin.

7 LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI KH Pääministeri Juha Sipilän hallitus on linjannut ja tekemillään päätöksillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamisesta sekä perustettavien itsehallintoalueiden määrästä ja aluejaosta. Itsehallintoalueet järjestävät sote-palvelut joko yksin tai lailla säädettävät kolme itsehallintoaluetta tukeutuen lailla säädettävän työnjaon mukaisesti vaativimmissa palveluissa muiden itsehallintoalueiden palvelurakenteisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on maassa 15 selkeää alueellista kokonaisuutta, joilla sote-palvelut järjestetään. Hallituksen aluejakoa koskeva linjaus sekä sitä perusteleva muistio ovat lausuntopyynnön liitteinä. Hallituksen rahoituksen uudistamista koskevan linjauksen mukaan kunnilla ei voi jatkossa olla merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Itsehallintoalueiden rahoitusta valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta, minkä lisäksi myös osittain alueiden omaan verotusoikeuteen perustuvaa ratkaisua selvitetään. Hallituksen rahoituslinjaus on liitteenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa, jota hallinnoidaan teknisesti sosiaalija terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot hallituksen linjauksista. Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen linjauksista. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Hallituksen linjauksen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kantaa siihen, minkä maakunnan pohjalta muodostettavaan itsehallintoalueeseen kunta katsoo kuuluvansa sekä perustelemaan kannanottonsa. Sen vuoksi kunnille osoitettu lausuntopyyntö on kohdistettu valtuustoille. Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen laatimisessa. Hallituksen esityksestä pyydetään lausunnot keväällä Lausunnot pyydetään antamaan klo mennessä. Annetut vastaukset ovat julkisia. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan sähköisesti saapuneet lausunnot. Liitteet: Lausuntopyyntö STM068:00/2015 liitteineen Lausuntoluonnos KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa asiassa liitteenä olevan lausunnon.

8 Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että se antaa asiassa liitteenä olevan lausunnon lisäyksillä, että joukkoliikennepalvelut tulee turvata alueella tasapuolisesti sekä ympäristöterveydenhuollossa, mikäli se menee maakuntatasolle, tulee ottaa huomioon eläinlääkärin päivystyspalveluiden järjestämisessä maakunnan sisällä pitkät etäisyydet. KV 6 Puheenjohtaja Voitto Raita-aho avasi keskustelun antaen ensimmäisen puheenvuoron kunnanjohtajalle. Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma totesi, että asiassa on vielä paljon avoimia kysymyksiä, kuten esimerkiksi rahoituslinjaukset. Päätös joudutaan perustamaan omalle tunnetasolle. On mietittävä, miten tulevaisuudessa Karvian kunta saisi parhaat eväät toimiakseen. Oikeaa ratkaisua ei voi tällä hetkellä tietää, mutta viime kädessä menestymisemme on kuitenkin meidän omissa käsissämme. Tärkeää on hyvä yhteistyö naapurien kanssa. Sitä tehdään jo nyt ja tulevaisuudessa tullaan edelleen tekemään. Satakunnassa meillä on suuremmat vaikutusmahdollisuudet, koska meillä on siellä jo hyvät ja toimivat yhteistyöverkot. Hyvää ja toimivaa yhteistyötä tehdään myös Pohjanmaan ja Pirkanmaan suuntiin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ja valtuutettu Jukka Ohrankämmen käytti pitkän puheenvuoron lausuntopyynnöstä, joka koski hallituksen linjauksia itsehallintojaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. Ohrankämmen kertoi kunnanhallituksen käsitelleen lausuntopyyntöä ja antaneen ehdotuksensa muihin kysymyksiin lukuun ottamatta maakuntaa koskevia kohtia, joihin vastauksen antaa valtuusto. Kolmen maakunnan, Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Satakunta, kesken valinta tulee tehdä ja perustella. Tällä hetkellä kunta kuuluu Satakunnan maakuntaan on kuulunut jo ammoisista ajoista asti. Mikäli haluamme vaihtaa maakuntaa, niin siihen tulee löytyä selkeät perusteet. Ohrankämmen listasi tämänhetkisiä suuntautumisia. Kunnan verkostot yhteistoiminta-alueissa valtion hallinnoimissa asioissa sekä koulutus nuorten osalta suuntautuvat osapuilleen Satakuntaan. Perusterveydenhuollon saamme PoSan kautta, sairaanhoitopiirinä on Satakunnan sairaanhoitopiiri. Keskussairaalan toimintaan on oltu suhteellisen tyytyväisiä. Satakunnan keskussairaala, pois lukien yliopistosairaalat, on toiseksi suurin Suomessa. Sen toimintaan voimme jatkossakin luottaa. Ensihoitopalvelun päättyminen on nähty huonona asiana ja kuntalaisten turvallisuuden vaarantavana seikkana. Aika näyttää, onko vielä joskus mahdollista saada niitä takaisin. PoSa on toiminut vanhan kuntayhtymän pohjalta nyt seitsemän vuotta. Palvelut ovat pysyneet kattavina ja niitä on täälläkin saatu lähipalveluina. Karviasta on oltu mukana Sata-soten ohjausryhmässä, jossa on hahmoteltu tulevan maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluorganisaation rakentamista. Palo- ja pelastustoimi on jo muutaman vuoden ollut maakunnallinen samoin maaseutuhallinto. Yritysten kehittämispalveluista vastaa Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus ja nyt sitä ollaan lisäämässä kunnan omana työnä. Tieinfra ja sen ylläpito on kunnalle ja kuntalaisille tärkeää, koska etäisyydet täältä ovat aina pitkiä. Viime perjantaina tulleen tiedon

9 mukaan Niinisalon suunnasta tulevan tiestön peruskunnostukseen on tulossa 2,5 miljoonaa euroa kunnostusrahaa. Asiaa on ajettu voimakkaammin viime kesästä lähtien. Asiaan on saatu teollisuudelta myönteiset lausunnot ja siitä on puhuttu kansanedustajille ja hanke on edennyt myönteisesti. Koulutoimesta on selvitetty lukioon ja ammattioppilaitoksiin suuntautumiset. Lukioiksi karvialaiset valitsevat tällä hetkellä pääasiassa Honkajoen tai Kankaanpään. Ammattiin valmistavat koulut käydään valtaosin Satakunnan alueella ja seuraavaksi tulevat Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Yliopistoiden valinnassa maakunnan merkitys katoaa ja kriteerit löytyvät muista seikoista. Kaikkien edellä mainittujen toimintojen onnistuminen vaikuttaa kuntaan toiminnallisesti palvelujen saannin osalta sekä taloudellisesti palvelujen kustannusten osalta. Kunnan talous on viime vuosina vahvistunut merkittävästi osaltaan näiden toimintojen onnistumisen johdosta. Tuotetut palvelut kestävät hintojen ja toiminnan tarkastelun vertailussa, kun katsotaan vastaavien kuntien tilastoja. Nyt kun rakennetaan maakuntaan uudenlaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteita ja niihin liittyvää hallintoa ja jatkossa maakuntahallintoa, on tärkeää, että kunnan ääni saadaan kuuluviin ja pystymme, mikäli mahdollista, osaltamme vaikuttamaan lopputulokseen pitkien yhteistyöverkostojen kautta ja vakiintuneiden henkilösuhteiden avulla. Näillä perusteilla se on uskoakseni meille Satakunnassa helpompaa kuin muualla, Ohrankämmen toteaa. On sanottu, että jos ei tunneta historiaa, on tulevaisuutta vaikea rakentaa. Menneinä vuosina ja vuosikymmeninä on alueelliset ja maakunnalliset yhteistoiminta-alueiden ja valtionhallinnon palvelut saatu riittävällä tasolla Satakunnassa, joten ei ole nähty tarvetta lähteä hakemaan niitä muualta. Joissakin yksittäisissä virkamiespalveluissa tai hankkeissa, kuten valokuidussa on kumppanit löydetty Pohjanmaalta tai Pirkanmaalta. Näitä yhteistyön mahdollisuuksia ja kanssakäymistä naapurien kanssa kannattaa jatkossakin harrastaa. Mikäli maakuntaa aiotaan vaihtaa, siihen pitää olla asiaperusteet. Kunnan vastuulla on tuottaa palvelut riittävällä, kestävällä ja uskottavalla tavalla. Perusteita tarpeelle vaihtaa maakuntaa ei Ohrankämmen ole miettimästä päästyäänkään löytänyt. Kaikkeen edellä olevaan liittyen Jukka Ohrankämmen esitti, että valtuusto vastaa kohtaan 3, Satakunnan maakunta, ja kohtaan neljä peruste -osaan, että Karvian kunta katsoo kuuluvansa Satakuntaan ja uskoo, että palvelut ja hallinto toteutuvat kunnan ja kuntalaisten edun mukaisesti parhaiten Satakunnan maakunnassa. Puheenjohtaja Voitto Raita-aho kannatti puheenvuorossaan Satakunnan maakunnassa pysymistä. Muita puheenvuoroja Satakunnan maakunnan puolesta käyttivät valtuutetut Mari Ervelä, Esa Pukkila, Veijo Kaskimäki, Jori Louhisuo, Merja Holkko, Jari Kannisto ja Aarre Välimäki. Satakuntaa puolustavissa puheenvuoroissa mm. Satakuntaa pidettiin varteenotettavana maakuntana, koska on maakunnista seitsemänneksi suurin. Maakunnan eteen on tehty hartiavoimin töitä ja sen uskottiin säilyvän. Satakunta on oma itsehallintoalueensa ja sillä on oma vaalipiirinsäkin. Satakunnan virkamiehet ovat jo suurimmaksi osaksi entuudestaan tuttuja, mikä helpottaa asioiden hoitoa.

10 PoSa on menestynyt valtakunnallisessa vertailussa. Lääkäriin pääsee kohtuullisessa ajassa. Keskussairaalatasoista sairaanhoitoa saa Satakunnan keskussairaalassa ja lisäksi potilas voidaan lähettää Satakunnasta tarvittaessa myös sen ulkopuolelle hoidettavaksi. Karvian tulevaisuus on osaltaan myös meistä itsestämme kiinni. Satasote ja sen puolesta puhuminen on tärkeää. Nyt kannattaa olla tosissaan ja puhaltaa yhteen hiileen. Karvia on kaikesta kaukana sen vuoksi yhteistyön tekeminen on tärkeää jatkossakin. Kulkuyhteydet paranevat Pohjois-Satakunnassa, sillä tiestön kunnostukseen on saatu juuri määrärahoja. Mikäli vaihtaisimme maakuntaa, niin siinä samassa siirtyisivät mm. palo- ja pelastustoimi ja poliisipalvelut. Ely-keskuksen ja TE-keskuksen palvelut ovat toimineet hyvin, kuten myös Posan ja Satakunnan sairaanhoitopiirin palvelut. Olemme tottuneet neuvottelemaan Satakunnassa ja on todennäköistä, että saamme äänemme Satakunnassa kuulumaan paremmin kuin Pirkanmaalla, jota emme tunne. Kuntarakenneselvityksessä kolmesta vaihtoehdosta ainoastaan Kankaanpää oli halukas neuvottelemaan asiasta Karvian kanssa. Epäiltiin Pirkanmaan kiinnostusta Karviaa kohtaan. Vieraan kanssa toimiminen olisi varmasti hieman varautuneempaa. Satakunta on jo meille tuttu kumppani. Meidän kokoisella alueella ei itsehallintoalueen säilymisen kannalta ole Pirkanmaalle sellaista merkitystä kuin Satakunnalle. Lähipalveluja tarjoavat terveyskeskukset säilyvät parhaiten, mikäli äänemme kuuluvat päätöksentekopöytien äärellä. Karvia on aina ollut osa Satakuntaa, muistutettiin puheenvuoroissa. Kunnanvaltuuston III varapuheenjohtaja Sami Laitila käytti puheenvuoron, jossa ilmoitti olevansa Pirkanmaan maakunnan kannalla. Pirkanmaa on kehityksessä edellä Satakuntaa. Pirkanmaa on joka suuntaan kehittyvä maakunta. Pori voi kehittyä ainoastaan kolmeen suuntaan neljännellä puolella on meri. Pori on satamakaupunki, joka ei ole Laitilan mukaan kehittynyt aikoihin. Nyt pitää ajatella pidempään, missä olemme vuonna 2020 tai Karvia on aina sivussa, ollaan sitten Satakunnassa tai Pirkanmaalla. Sami Laitila esitti, että valitaan suunnaksi Pirkanmaan maakunta, sillä silloin olemme lähempänä isompaa yksikköä. Sami Laitila esitti, että Karvia valitsee maakunnakseen Pirkanmaan maakunnan. Valtuutettu Kaija Kangas ja valtuuston I varapuheenjohtaja Joni Vainionpää kannattivat Sami Laitilan esitystä. Puheenvuoroissa todettiin Pirkanmaan olevan vahva maakunta, jonka nettomenot ovat neljänneksi pienimmät ja ikärakenne on nuorempaa, mikä tekee huoltosuhteesta paremman. Alueella on yliopisto, mikä tuo tiettyä vetovoimaa. Teollinen toiminta on monipuolista. Keskittyessään antaa aaltoja ympäristöönsä. Positiivisena asiana myös joukkoliikenne, jossa rautatie on osana liikennettä. On todennäköistä, että isompiin kokonaisuuksiin ollaan menossa. Satakunta voi kehittyä vain kolmeen suuntaan, koska neljännellä suunnalla on meri. Ely-keskusten toiminta tulee kehittymään niin, että yksi Ely-keskus hoitaa tiettyjä asioita ja toinen toisia asioita. Ollaanpa sitten Satakunnassa taikka Pirkanmaalla, palvelut tulevat etääntymään. Nyt tulisi valita se suunta, jossa palvelut saadaan pidempään säilymään. Muutosta ei pidä pelätä. Puheenvuoroissa todettiin, että Karvialle olisi parempi ratkaisu kuulua eteläisempään suuntaan eli Pirkanmaahan. Tätä kautta voitaisiin turvata Karvian tulevaisuus. Valtion taholta tuleva sanelupolitiikka häiritsi. Jos ei yhteistyötä löydy, niin Satakunta häviää. Satakunnan tulevaisuus mietitytti, siksi asiaa tulee ajatella pidemmälle kuin muutaman vuoden päähän. Tästä johtuen Karvian tulisi valita suunnakseen Pirkanmaan maakunta.

11 Puheenjohtaja Voitto Raita-aho totesi, että on tehty kaksi kannatettua ehdotusta: kunnanhallituksen puheenjohtajan, Jukka Ohrankämmenen, ehdotus Satakunnan maakunnasta sekä valtuuston III varapuheenjohtajan, Sami Laitilan, ehdotus Pirkanmaan maakunnasta. Puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys, joka toimitetaan nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne, jotka kannattavat Jukka Ohrankämmenen esitystä, vastaavat JAA ja ne, jotka kannattavat Sami Laitilan esitystä vastaavat EI Äänestysmenettely hyväksyttiin. Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jossa annettiin viisitoista (15) JAA -ääntä ja kuusi (6) EI -ääntä. Näin ollen Karvian kunnanvaltuuston päätökseksi itsehallintoalueesta tuli äänin 15 / 6 Satakunnan maakunta. Kunnanvaltuusto hyväksyi näin kunnanhallituksen esittämän lausunnon lisäten lausuntoon itsehallintoalueeksi Satakunnan maakunnan perusteluineen.

12 KARVIAN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS KH voimaan tullut terveydenhuoltolaki (12 ) edellyttää kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lain mukaan kunnan on myös arvioitava toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet ja käytettävä näiden perustana kuntakohtaisia hyvinvointi- ja terveysosoittimia. Terveydenhuoltolaki on velvoittanut kuntia nimeämään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot. Kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lisäksi kunnan on tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Karviassa on viranhaltijoiden toimesta organisoitu poikkihallinnollinen ryhmä suunnitelman laadintaan ja seurantaan. Mukana ovat olleet kunnanjohtaja, kunnansihteeri-koulutoimenjohtaja, liikuntasihteeri, nuorisosihteeri sekä päivähoidon ohjaaja. Karvian kunnan hyvinvointikertomuksessa selvitetään ja analysoidaan kunnassa vallitsevan hyvinvoinnin tasoa ja palveluiden kykyä vastata olemassa oleviin tarpeisiin. Hyvinvointikertomuksessa on keskitytty kuvaamaan hyvinvointia erilaisten indikaattoreiden kautta. Hyvinvointia on haluttu tarkastella eri väestöryhmissä ja eri-ikäisten kohdalla. Esille on pyritty saamaan haastavimmat tarpeet ja tavoitteet hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Hyvinvointikertomuksen laatimista varten on suunniteltu sähköinen hyvinvointikertomus - työkalu ( Hyvinvointikertomus on laadittu sähköisenä hyvinvointikertomuksena. Se on tehty kuluvalle valtuustokaudelle. Liitteet: Hyvinvointikertomus KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan Karvian kunnan hyvinvointikertomuksen. Kunnanhallitus hyväksyi osaltaan liitteenä olevan Karvian kunnan hyvinvointikertomuksen ja esittää sen edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi.

13 KV 7 Kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma selvitti valtuutetuille hyvinvointikertomuksen sisältöä. Valtuutettu Heikki Huhtaluoma kysyi, ovatko opettajat valmiita toteuttamaan uutta opetussuunnitelmaa. Kunnanjohtaja sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja ja valtuutettu, Merja Holkko, totesivat, että opettajat ovat hyvin sitoutuneita uuteen opetussuunnitelmaan. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksestä Karvian kunnan hyvinvointikertomuksen.

14 VALTUUSTOALOITTEET KH Kunnanhallitus antaa selvityksen vuonna 2015 tehdyistä kuntalais- ja valtuustoaloitteista. Aarre Välimäen ja Jari Kanniston valtuustoaloite Köykkäperäntie Jokisillan rakentamisavustusanomuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi Tekninen lautakunta on kokouksessaan käsitellyt asiaa ja päättänyt hylätä avustushakemuksen, koska silta rakennettiin puutteellisilla suunnitelmilla. Lautakunta edellyttää jatkossakin, että jos kunta myöntää avustusta siltarakentamiseen, tulee sillan rakentaminen suunnitella hyvin ammattilaisen toimesta, jotta voidaan varmistua sillan kestävyydestä ja turvallisuudesta. Lautakunnan päätös on viety tiedoksi kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle , jolloin kunnanvaltuusto on todennut valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi. Mari Ervelän valtuustoaloite Karvian kunnan elinkeinostrategian jatko nopeutetussa käsittelyssä Karvian kunnanvaltuusto on käsitellyt elinkeinotoimen kehittämistä valtuustoseminaarissa Seminaarin johdosta on päätetty siirtää kunnanjohtajalle elinkeinolautakunnan esittelijän tehtävät. Karvian kunnanvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan kuntastrategian vuosille Strategiassa on vahvasti keskitytty elinkeinotoimeen. Vuoden 2016 talousarvioon on varattu 5000 euroa palveluseteleihin, joilla yrittäjät voivat hankkia asiantuntijapalveluita Merja Holkon valtuustoaloite perustettavan Karvian oman kylälehden käyttämisestä kunnan tiedottamisessa Karvian kunnanhallitus on kokouksessaan käsitellyt Krupukirja ry:n avustusanomuksen ja päättänyt myöntää avustusta lehden tuottamiseen sekä päättänyt hallintokunnittaisesta aineiston toimittamisesta. Hanke ei kuitenkaan ole toteutunut vuoden 2015 aikana. Veijo Kaskimäen valtuustoaloite Karvian Kirkkojärven ja siitä lähtevän Karvianjoen kunnostuksesta Karvian vesistöjen (Karvianjoki, Kirkkojärvi ja Karvianjärvi) kunnostusmahdollisuuksia on tiedusteltu ELY-keskukselta ja ELYkeskuksen mukaan kunnostushankkeisiin on tällä hetkellä vaikea saada avustuksia määrärahojen vähäisyyden vuoksi. Jos vesistön kunnostamiseen haluaisi saada hankerahaa, pitäisi kunnostustoimenpiteiden olla yleishyödyllisiä sekä vesistöjen

15 kuntoa/suojelua edistäviä, esim. pelkästään maisemalliset syyt (puuston poisto/kaislikon niitto) eivät ole riittävä peruste hankerahan saamiseen. Hankerahoitusta on yleensä mahdollista saada n % ja lopulle osalle pitäisi löytyä yksityinen rahoitus. Hankerahoituksen lisäksi hankkeen toteutuminen vaatisi hankevetäjää hankkeen hakijan taholta, vesistöjen maanomistajan yhteistyöhalukkuutta ja todennäköisesti myös jonkin verran talkootyötä. Merja Holkon valtuustoaloite Kylänraitti elävänä projektista: JOJO 365 jokaiselle jotakin vuoden 365 päivänä Kunnanjohtaja kutsui koolle yhdistysten edustajia, pienyrittäjiä, yrittäjyyttä suunnittelevia henkilöitä ja muita asiasta kiinnostuneita. Tilaisuudessa kartoitettiin halukkuutta aloitteen mukaiseen toimintamalliin. Tilaisuuden jälkeen Merja Holkko ilmoitti, että hän ryhtyy viemään ajatustaan eteenpäin ilman hanketta omana toimintanaan. Kunnanhallitus on merkinnyt asian käsittelyn tiedoksi kokouksessaan ja kunnanvaltuusto kokouksessaan KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSEHDOTUS: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle edellä mainitut selvitykset vuonna 2015 tehdyistä kuntalais- ja valtuustoaloitteista. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle edellä mainitut selvitykset vuonna 2015 tehdyistä kuntalais- ja valtuustoaloitteista. KV 8 Kunnanvaltuusto merkitsi tiedoksi ja loppuun käsitellyiksi kunnanhallituksen antamat selvitykset vuonna 2015 tehdyistä kuntalais- ja valtuustoaloitteista.

16 MUUT ASIAT KV 9 Muita asioita ei ollut.

17 ILMOITUSASIAT KV 10 Ilmoitusasioita ei ollut.

18 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS KV 11 Pöytäkirjaan ja pöytäkirjasta annettaviin otteisiin liitetään oikaisuvaatimusohje ja valitusosoitus kuntalain mukaisesti.