Tasa-arvoasian ministerineuvoston hyväksymä Nro POHJOISMAISEN TASA-ARVOYHTEISTYÖN OHJELMA 2008

Transkriptio

1 Tasa-arvoasian ministerineuvoston hyväksymä Nro POHJOISMAISEN TASA-ARVOYHTEISTYÖN OHJELMA 2008

2 2 1. Pohjoismainen yhteistyö 1.1 Pohjoismaiden keskinäinen yhteistyö Keväällä 2005 pohjoismaiset tasa-arvoministerit hyväksyivät pohjoismaisen tasaarvoyhteistyön ohjelman vuosille , nimeltään Tähtäimessä sukupuoli tavoitteena tasa-arvoinen yhteiskunta. Yhteistyöohjelma toimii kehikkona kuluvan viisivuotiskauden aikana Pohjoismaissa ja kolmella itsehallintoalueella toteutettavalle tasa-arvoyhteistyölle. Pohjoismaiden neuvosto hyväksyi ohjelman lokakuussa Neuvoston suosituksen mukaisesti ohjelmaa täydennetään laatimalla erillinen toimintasuunnitelma kullekin vuodelle. Pohjoismaiden ministerineuvosto on pyrkinyt 30-vuotisen tasa-arvotyönsä aikana lisäämään sukupuolten välistä tasa-arvoa pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kummallakin sukupuolella on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää voimavarojaan ja vaikutusvaltaa, sekä yhtäläiset velvollisuudet osallistua hoivatyöhön. Naisilla ja miehillä on samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet elämän kaikilla osa-alueilla, ja yhteiskunnasta on eliminoitu sukupuoleen perustuva väkivalta. Kun sekä naisten että miesten erilaiset kyvyt, tiedot ja kokemukset huomioidaan kaikilla yhteiskunnan alueilla, tuloksena on parempi yhteiskunta. Tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttamisen perusedellytys onkin miesten aktiivinen osallistuminen tasa-arvotyöhön. Ensisijaiset painopistealueet Pohjoismaiden tasa-arvotyö on hyvin kattavaa, eikä pohjoismainen yhteistyö voi panostaa kaikkiin osa-alueisiin samanaikaisesti. Pohjoismaiden ministerineuvoston tämänhetkiset pääpainopistealueet ovat: Sukupuoli ja valta Sukupuoli ja nuoret Kummassakin tapauksessa lähtökohtana on lähestyä kysymyksiä, jotka ovat yhteisiä kaikille Pohjoismaille ja itsehallintoalueille ja tuovat niille siten pohjoismaista lisäarvoa. Konkreettiset hankkeet esitellään erillisissä vuosisuunnitelmissa, joille haetaan pohjoismaisten tasaarvoministerien hyväksyntä. Muut painopistealueet Vuosina Pohjoismaiden ministerineuvosto paneutuu tasa-arvonäkökulman sisällyttämiseen kulttuurin ja viestinnän aloilla. Pohjoismaista prostituutiota tutkiva projekti päättyy vuonna Sukupuoli ja valta projekti siirtyy aktiiviseen täytäntöönpanovaiheeseen. 1.2 Tasa-arvoasiain ministerineuvoston ydintehtävät Pohjoismaisen tasa-arvotyön lähtökohtana on Pohjoismaiden sekä kolmen itsehallintoalueen välinen yhteistyö. Yhteistyömuodot on eritelty tasa-arvoasiain ministerineuvoston ydintehtäviä käsittelevässä asiakirjassa, joka hyväksyttiin ministerikokouksessa (Liite 1). 1.3 Ruotsin puheenjohtajakauden pääpainopistealueet vuonna 2008 Ruotsin puheenjohtajakauden aikana painotetaan pohjoismaista yhteistyötä eri ryhmien ja yksilöiden kokeman ulkopuolisuuden kitkemiseksi. Kaikilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan ja erityisesti työelämään sekä saada asianmukainen koulutus ja asunto. Myös naisten ja miesten yhtäläisiin mahdollisuuksiin työelämässä ja kotona panostetaan kauden kuluessa. Ruotsin puheenjohtajakauden aikana jatketaan myös edellisillä puheenjohtajuuskausilla aloitettua työtä. On erityisen tärkeää, että pohjoismaisen yhteistyön uudistamis- ja modernisointiprosessi saa jatkua, samoin kuin tasa-arvon sisällyttäminen Pohjoismaiden

3 3 ministerineuvoston tekemään työhön. Vuodesta 2002 lähtien puheenjohtajamaat ovat mm. vastanneet tasa-arvoasiain virkamieskomitean järjestämistä seminaareista, joissa opastetaan virkamieskomiteoiden puheenjohtajia ja ministerineuvoston sihteeristön työntekijöitä tasaarvon sisällyttämisestä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Samaa työtä jatketaan myös Ruotsin puheenjohtajakaudella. Vuonna 2007 lähti liikkeelle prostituutiotutkimushanke, jonka lähtökohdaksi tasa-arvoasiain ministerineuvosto päätti ottaa kussakin Pohjoismaissa voimassa olevan lainsäädännön. Tavoitteena oli selvittää miten prostituutiota ja seksuaalisia tarkoituksia varten käytävää ihmiskauppaa käsitellään Pohjoismaiden oikeusjärjestelmissä ja sosiaaliturvajärjestelmissä. Projektia johtaa Pohjoismainen naistutkimusinstituutti NIKK. Ruotsin puheenjohtajakauden kuluessa järjestetään prostituutiohankkeen päätöskonferenssi. Vuoden mittaan järjestetään myös asiantuntijaseminaari, jossa käsitellään nuorisoa ja erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden esimerkiksi koulujärjestelmän tapaa osallistua tasa-arvoon liittyvään arvokasvatukseen. Kansainvälisen yhteistyön rintamalla puheenjohtajamaa Ruotsi kutsuu pohjoismaiset tasaarvoasiain ministerit YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) vuoden 2008 istunnon yhteydessä yhteiselle lounaalle, tasa-arvoasiain ministerikokouksen päätöksen mukaisesti. Istunnon yhteydessä järjestetään myös yhteispohjoismainen seminaari teemasta Men s violence against women honour-related violence and oppression and measures to combat trafficking in human beings for sexual purposes. Puheenjohtajakaudella harkitaan mahdollisuuksia toteuttaa jokin tai joitakin Pohjoismaisen nuorisopaneelin valmistelemista suosituksista. Pohjoismaisen naistutkimusinstituutin NIKK:in kanssa tehtävän yhteistyön muotoja kehitetään edelleen. 1.4 Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK) Tasa-arvoasiain virkamieskomitea ja NIKK huolehtivat yhteistyössä tasa-arvoministerien hyväksymien poliittisten prioriteettien seurannasta Pohjoismaisen tasa-arvoyhteistyön ohjelman puitteissa. NIKK käynnistää, koordinoi ja harjoittaa tasaarvotutkimuksen kannalta tärkeää tutkimustyötä sekä levittää sitä koskevaa tietoa tehtävänään informoida mahdollisimman tehokkaasti poliittista keskustelua ja poliittisia aloitteita. NIKK:illä on sopimus ministerineuvoston sihteeristön kanssa vuosien toimintaa varten. Pohjoismainen prostituutiotutkimushanke jatkuu ja päättyy vuonna Vuonna 2008 jatketaan EU-rahoituksella toteutettavaa projektia Gendered Citizenship in Multicultural Europe FEMCIT, jossa NIKK:in vastuulla on kansalaisten yhteiskunnallista osallistumista ja vanhempainpolitiikkaa käsittelevä osaprojekti. Projekti toteutetaan yhteistyössä erilaisten poliittisten toimijoiden ja tasa-arvohallintovirkamiesten kanssa. NIKK-lehden painoversio ilmestyy vuonna 2008 kolmesti. NIKK:in kotisivu saa vuonna 2008 keskeisen roolin tiedotustoiminnassa ja myös NIKK:in kieliprofiilia laajennetaan. NIKK tukee NORA-lehteä (Nordic Journal of Women s Studies) markkinoinnissa ja tiedotuksessa. NIKK julkaisee pohjoismaista lehteä NORMA Nordisk tidskrift for maskulinitetsstudier yhdessä norjalaisen Universitetsforlagetin kanssa vuosina Vuonna 2009 lehden omistus siirtyy pohjoismaiselle yhdistykselle.

4 4 2. Kansainvälinen yhteistyö Vuonna 2008 tasa-arvoasiain virkamieskomitea jatkaa erilaisten kansainvälisten järjestöjen välillä käytävän yhteistyön luomista ja edistämistä yhteistyöministerien joulukuussa 2002 ja elokuussa 2003 tekemien päätösten mukaisesti. 2.1 Yhteistyö Eestin, Latvian ja Liettuan kanssa Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen tasa-arvoyhteistyön ohjelma vuosille hyväksyttiin vuonna 2006 NB8-ministerikokouksessa. Ohjelmalla pyritään tukemaan tasaarvoasioiden sisällyttämistä paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin päätöksentekoprosesseihin. Lainsäädäntö, työelämä, koulutus ja talous ovat aloja, joita on valotettava ja joista on keskusteltava sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmasta käsin. Pohjoismaiden ja Baltian maiden tasa-arvoasiain ministerit tapaavat jälleen vuonna 2008, NB8-kokouksessa, jossa käsitellään ja sovitaan uudesta tasa-arvoyhteistyön ohjelmasta vuosille NB8-kokous pidetään ällä kertaa Virossa. 2.2 Yhteistyö Luoteis-Venäjän kanssa Pääsihteeri Halldór Ásgrímssonin ja Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenkon Pietarissa heinäkuussa 2007 allekirjoittaman Protocol of Intent -asiakirjan mukaisesti tasa-arvoasiain virkamieskomitea jatkaa vuonna 2008 yhteistyötä Pietarin kaupungin viranomaisten kanssa. 2.3 EU-yhteistyö EU:n Pohjoinen ulottuvuus -ohjelma keskittyy Euroopan pohjoisia osia koskeviin kysymyksiin. Pohjoismaiden ministerineuvosto kehittää edelleen strategiaa, joka toimii yhdessä Pohjoinen ulottuvuus -ohjelman ja Partnership on Public Health and Social Wellbeing -ohjelman kanssa. Kaikkeen yhteistyön puitteissa tapahtuvaan toimintaan on sisällytettävä tasa-arvonäkökulma. 2.4 Yhteistyö YK:n kanssa Lähtökohtana Pohjoismaiden ja YK:n väliselle yhteistyölle on YK:n jäsenmaiden Pekingissä vuonna 1995 allekirjoittaman toimintaohjelman (Beijing Platform) ja Beijing +5:n soveltaminen. Pääasiassa yhteistyö käsittää osallistumisen YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) istuntoihin. Vuoden istunnon yhteydessä puheenjohtajamaa Ruotsi järjestää pohjoismaisen seminaarin, jonka teema on tasa-arvoasiain ministerineuvoston päätöksen mukaisesti Men s violence against women honour-related violence and oppression and measures to combat trafficking in human beings for sexual purposes. 3. Budjetti, toiminta ja projektit vuonna 2008 Vuoden 2008 kokonaisbudjetti on DKK. Se jakautuu siten, että DKK jaetaan ministerineuvoston päätöksen mukaan projekteihin ja DKK osoitetaan Pohjoismaiselle naistutkimusinstituutille (NIKK). 3.1 Asiantuntijaseminaari Syksyllä järjestetään asiantuntijaseminaari, jossa käsitellään nuorisoa ja erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden esimerkiksi koulujärjestelmän tapaa osallistua tasa-arvoon liittyvään arvokasvatukseen. Tasa-arvoasiain virkamieskomitea pyytää koulutus- ja tutkimusasioiden virkamieskomiteaa ja Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komiteaa (NORDBUK) toimimaan yhteistyössä aiheen tutkimiseksi DKK

5 5 Strategiset varat vuonna DKK (Ruotsin puheenjohtajakausi) Yhteensä DKK 3.2 Strategiaseminaari Keväällä 2008 tasa-arvoasiain virkamieskomitea ja NIKK järjestävät yhdessä strategiaseminaarin, jossa käsitellään NIKK:in toiminnan laajempia tavoitteita, sen keskeistä roolia tasa-arvoasiain ministerineuvoston yhteistyöohjelmien toteutuksessa ja ylipäänsä NIKK:in asemaa pohjoismaisessa yhteistyössä. 3.3 Sukupuoli ja valta Tasa-arvoasiain ministerineuvoston kokouksessa sovittiin tasa-arvoasiain virkamieskomitean tehtäväksi toteuttaa yhteispohjoismainen sukupuolta ja valtaa tutkiva projekti. Projekti keskittyy alkuvaiheessa yksinomaan päätöksentekoelimien valtaan. Projektin tavoitteet ovat: Verrata päättävissä asemissa toimivien naisten ja miesten edustusta yhteiskunnan eri aloilla Pohjoismaissa ja itsehallintoalueilla analysoimalla saatavilla olevaa tutkimus- ja tilastotietoa; Selvittää sukupuolijaon syitä ja taustaa; Koota tietoa Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden panostuksista yhteiskunnallisen vallan ja vaikutusvallan tasa-arvoisemmasta jakautumisesta miesten ja naisten välillä; Tuoda esiin Pohjoismaissa ja itsehallintoalueilla harjoitettuja toimenpiteitä, jotka ovat johtaneet päätösvallan tasa-arvoisempaan jakautumiseen naisten ja miesten välillä; sekä Arvioida Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden tasa-arvopoliittisia resursseja ja vaikutusmahdollisuuksia vallan rakenteissa. Tasa-arvoasiain ministerineuvosto toivoo yhteistyötä Pohjoismaisen innovaatiokeskuksen (NiCe) ja Pohjoismaisen tasa-arvotiedon keskuksen kanssa projektin toteuttamiseksi. Ministerineuvoston rahoitus vuonna 2007 Yhteensä DKK Yhteensä DKK 3.4 Prostituutio Pohjoismaissa Vuonna 2007 alkaneen prostituutiota Pohjoismaissa tutkivan projektin tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa prostituutiosta ja seksuaalisia tarkoituksia varten käytävästä ihmiskaupasta sekä suhtautumisesta näihin ilmiöihin oikeusjärjestelmien ja sosiaalipalvelujen piirissä. Projektin tavoitteet ovat: Kartoittaa eri Pohjoismaissa käytössä olevat prostituution ja seksuaalisia tarkoituksia varten käytävän ihmiskaupan vastaiset lainsäädännölliset ja muut toimenpiteet, Kartoittaa prostituution ja seksuaalisia tarkoituksia varten käytävän ihmiskaupan laajuus ja levinneisyys Pohjoismaissa, sekä käytössä olevien lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden vaikutus ilmiön laajuuteen, Tutkia ja analysoida naisten ja miesten asennoitumista seksuaalipalvelujen ostoon. NIKK:ille on annettu tehtäväksi toteuttaa projekti ja osallistua sen rahoitukseen DKK:lla. Tasa-arvoasiain virkamieskomitea on asettanut projektia varten pohjoismaisen seurantaryhmän. Ministerineuvoston rahoitus vuonna 2006 Ministerineuvoston rahoitus vuonna DKK DKK Yhteensä DKK 3.5 Pohjoismaisen prostituutiotutkimushankkeen päätöskonferenssi Pohjoismainen prostituutiotutkimushanke päättyy vuonna 2008 ja tutkimustulokset esitellään NIKK:in kanssa yhteistyössä järjestettävässä päätöskonferenssissa.

6 6 Strategiset varat vuonna 2008 (Ruotsin puheenjohtajakausi) DKK DKK Yhteensä DKK 3.6 Sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman sisällyttäminen PMN:n toimintaan Vuonna 2008 järjestetään seminaari tasa-arvonäkökulman sisällyttämisestä virkamieskomiteoiden puheenjohtajille ja PMN:n sihteeristön työntekijöille. (Ruotsin puheenjohtajakausi) Yhteensä DKK 3.7 Sukupuoli ja nuoret Sukupuoleen ja nuoriin kohdistuvaa työtä jatketaan Ruotsin puheenjohtajakauden aikana tasaarvoasiain ministerineuvoston tekemän päätöksen mukaisesti. Tasa-arvoasiain virkamieskomitea tutkii mahdollisuuksia toteuttaa jokin tai jotkut Pohjoismaisen nuorisokomitean valmistelemista suosituksista. Pohjoismainen lapsi- ja nuorisokomitea (NORDBUK) osallistuu siinä tapauksessa täytäntöönpanoon. (Ruotsin puheenjohtajakausi) Yhteensä DKK 3.8 Seksuaalisia tarkoituksia varten harjoitettu ihmiskauppa Pohjoismaissa Vuonna 2008 tasa-arvoasiain ministerineuvosto panostaa keskustelun jatkamiseen Pohjoismaiden neuvoston ihmiskauppaa koskevista suosituksista sekä yhteisen pohjoismaisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman työstämisestä yhdessä, sosiaali- ja terveyspolitiikan ja lainsäädännön virkamieskomiteoiden kanssa. Tasa-arvoasiain virkamieskomitea pyytää sosiaali- ja terveyspolitiikan ja lainsäädännön virkamieskomiteoita yhdessä kutsumaan kansainväliset järjestöt ja task forcet Kööpenhaminassa pidettävään kokoukseen keskustelemaan seksuaalisia tarkoituksia varten käytävän ihmiskaupan vastaisten aloitteiden ja toiminnan koordinoinnista ja tehostuksesta. Keväällä 2008 järjestetään Pietarissa Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Venäjän välinen poikkialainen konferenssi, jossa käsitellään seksuaalisia tarkoituksia varten käytävää ihmiskauppaa. Konferenssin tavoiteyleisönä ovat erilaiset virkamiehet (tasa-arvo-, sosiaali- ja terveysalojen virkamiehet, sekä poliisiviranomaiset ja syyttäjät jne.), eri asiantuntijat, tutkijat ja kansalaisjärjestöt. Tavoitteena on pohtia keinoja tehostaa seksuaalisia tarkoituksia varten käytävän ihmiskaupan vastaista yhteistyötä. Ministerineuvoston rahoitus vuonna 2007 Yhteensä DKK 3.9 Moniulotteinen syrjinnän vastainen politiikka NIKK:in tehtävänä Suomen puheenjohtajakauden aikana vuonna 2007 oli työstää raportti moniulotteisesta syrjinnän vastaisesta politiikasta (keskittyen voimassa oleviin toimenpiteisiin, joita Pohjoismaat käyttävät lainsäädännössä ja hallinnossa sukupuoleen, etnisyyteen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, ikään tai fyysisiin ominaisuuksiin perustuvaa syrjintää vastaan). Vuoden mittaan järjestetään tasa-arvohallinnon piirissä työskenteleville, juristeille sekä tutkijoille suunnattu konferenssi, jossa esitellään NIKK:in tekemä kartoitus ja käydään keskustelua sen pohjalta. Asiantuntijaseminaari järjestetään yhteistyössä NIKK:in kanssa ja sen osarahoituksella. Yhteensä DKK 3.10 Kulttuuriyhteistyön merkitys tasa-arvolle

7 7 Pohjoismaisen yhteistyön tärkeä osa on ollut kansan- ja korkeakulttuurin, taiteilijavaihdon sekä pohjoismaisen taide- ja kulttuurielämän koordinoinnin tukeminen. Kulttuuriyhteistyötä voidaan vahvistaa ja uudistaa tarkastelemalla tätä keskeistä yhteistyöaluetta sukupuolinäkökulmasta. Sukupuoli vaikuttaa siihen, mitä taiteen ja kulttuurin alalla luodaan ja kuka sitä luo. Sukupuoli vaikuttaa myös tapoihin, joilla kulttuuria ja taidetta välitetään. Pohjoismaiden ministerineuvosto aikoo työskennellä laajapohjaisesti tuodakseen sukupuoleen, kulttuuriin ja viestintään liittyvät ongelmat pohjoismaiseen päiväjärjestykseen. Tässä yhteydessä on keskeistä kysyä myös, voidaanko taiteen ja kulttuurin avulla edistää integraatiota ja tasa-arvoa. Vuoden 2008 aikana tehdään seurantakatsaus syksyllä 2006 pidetystä seminaarista, jossa käsiteltiin kulttuuriyhteisyön merkitystä tasa-arvolle. Katsaus toteutetaan yhteistyössä kulttuurivirkamieskomitean kanssa, joka myös tukee sitä taloudellisesti. Ministerineuvoston rahoitus vuonna 2007 Yhteensä DKK 3.11 Järjestöjen osallistuminen pohjoismaiseen yhteistyöhön Pohjoismaiset verkostot ja järjestöt voivat hakea tukea vuonna 2008 toteutettaville pohjoismaisille projekteille. On erittäin tärkeää, että erilaiset verkostot ja kansalaisjärjestöt saavat tilaisuuden kohdata ja keskustella yhteisistä pohjoismaisista kysymyksistä ja työstää yhteispohjoismaista katsantotapaa tämän hetken tasa-arvokysymyksiin. Yhteensä DKK 3.12 Yhteistyö Eestin, Latvian ja Liettuan kanssa Pohjoismaiden ja Baltian maiden tasa-arvoministerit hyväksyivät vuonna 2006 maiden välisen tasa-arvoyhteistyön ohjelman vuosille Yhteensä DKK 3.13 Yhteistyö Luoteis-Venäjän kanssa PMN:n toiminnasta tullaan tiedottamaan näkyvämmin, jotta saadaan aikaan suurempaa kiinnostusta venäläisten viranomaisten keskuudessa yhteistyön edelleen kehittämiseksi. Yhteistyötä Luoteis-Venäjän kanssa kehitetään edelleen vuonna 2008 Protocol of Intent -asiakirjan sopimuksen mukaisesti. Yhteensä DKK 3.14 CSW 2008 Nordic Side Event YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) 52. istunnon yhteydessä järjestetään yhteispohjoismainen seminaari. Yhteensä DKK 3.15 CSW 2008 Pohjoismainen lounas Puheenjohtajamaa Ruotsi kutsuu pohjoismaiset tasa-arvoasiain ministerit, PMN:n pääsihteerin sekä yhden edustajan kustakin maasta yhteiselle lounaalle CSW:n 52. istunnon yhteydessä Tiedottaminen ja julkaisut Kotisivuilla gender.norden.org välitetään tietoa pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pohjoismaat jatkavat tiedonvälitystä pohjoismaisesta tasa-arvopolitiikasta Pohjoismaiden ministerineuvoston tietolehtisten ja raporttien sekä erilaisten seminaarien ja konferenssien avulla. Yhteensä DKK

8 Suunnittelu ja seuranta Vuonna 2008 varataan pohjoismaisen tasa-arvotyön suunnittelu- ja seurantatyöhön DKK. Yhteensä DKK 4. Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus (NIKK) NIKK:in tehtävänä on edesauttaa tämänhetkisen pohjoismaisen tasa-arvo-ohjelman täytäntöönpanoa ja osallistua aktiivisesti vuoropuheluun pohjoismaisten tasa-arvoministerien, tasa-arvoasioiden virkamieskomitean ja puheenjohtajamaan kanssa. NIKK:illä on olennainen rooli tasa-arvo-ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa auttaessaan soveltamaan tasa-arvo-ohjelmaa käytännössä. NIKK käynnistää, koordinoi ja toteuttaa tasaarvotutkimuksen kannalta tärkeitä projekteja sekä levittää sitä koskevaa tietoa tehtävänään informoida mahdollisimman tehokkaasti poliittista keskustelua ja poliittisia aloitteita. Projektit käsittävät selvityksiä, kartoituksia, raportteja ja tutkimushankkeita, jotka keskittyvät tasaarvo-ohjelmassa rajattuihin teemoihin. NIKK seuraa myös tasa-arvotutkimuksen kehitystä edistääkseen tutkimusta sekä Pohjoismaissa että niiden ulkopuolella. NIKK toimii yhteisenä areenana niille, jotka käyttävät ja tuottavat tasa-arvoon liittyvää tietoa Pohjoismaissa, ja sen tehtävänä on laajentaa tiedonlevityskäytäntöjään ja tuoda tutkimusten tulokset yhä laajemman yleisön tietoon ja sillä tavalla nostaa julkisen keskustelun tasoa. Lisäksi NIKK koordinoi naisten, miesten ja tasaarvotutkimuksen tiedotusta ja tallennusta toimimalla läheisessä yhteistyössä kansallisten tietoja arkistointitahojen kanssa. Yhteensä DKK 5. Kalenteri Tasa-arvoasiain ministerineuvoston ja virkamieskomitean toiminta Tasa-arvoasiain virkamieskomitean kokous Tukholmassa Tasa-arvoasiain ministerineuvoston kokous Kuressaare, Saaremaa NB8-ministerikokous Kuressaare, Saaremaa Tasa-arvoasiain virkamieskomitean kokous Reykjavik Tasa-arvoasiain virkamieskomitean kokous Kööpenhamina 5.2 Ruotsin puheenjohtajakaudella järjestettävä toiminta Nordic Side Event, CSW New York Tasa-arvoasiain virkamieskomitean ja NIKK:in strategiaseminaari Tukholma Pohjoismaisen prostituutiotutkimushankkeen päätöskonferenssi Asiantuntijaseminaari, ks. 3.1 Tukholma 5.3 Pohjoismaisen tasa-arvotieto keskuksen (NIKK) toiminta NIKK:in hallituksen kokous Oslo 5.4 Muu toiminta Pohjoismaiden neuvoston kokous Helsinki

9 9 Pohjoismaiden ministerineuvosto Store Strandstræde 18 DK-1255 Köpenhamn K Puh Faksi LIITE 1 9. marraskuuta TASA-ARVOASIAIN MINISTERINEUVOSTON KOKOUS , KÖNIGSTEDTIN KARTANO, VANTAA Vastaanottaja Pääsihteeri Levitys Lähettäjä Tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) Aihe Tasa-arvoasiain ministerineuvoston ydintehtävät TASA-ARVOASIAIN MINISTERINEUVOSTON YDINTEHTÄVÄT Hyväksytty Johdanto Aktiivinen tasa-arvotyö on yksi pohjoismaisen demokratian kulmakivistä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa naisilla ja miehillä on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä ja yhteiskunnan kehitykseen. Valta, vaikutusvalta ja hoivatyö ovat jakautuneet tasapuolisesti kaikkien yhteiskunnan jäsenten välille. Naisilla ja miehillä on kaikilla elämänaloilla yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa, jossa ei ilmene sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa. Koska yhteiskunnalliset ongelmat Pohjoismaissa ovat samantapaisia, pohjoismaiset hyvinvointivaltiot voivat verrata kokemuksia, hyödyntää toistensa osaamista ja käydä keskenään poliittista vuoropuhelua. Pohjoismainen yhteistyö sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi perustuu maiden yhteisiin

10 10 perinteisiin ja sen tavoitteena on vastavuoroinen hyöty kaikille Pohjoismaille ja itsehallintoalueille. Tätä kutsutaan pohjoismaiseksi hyödyksi tai lisäarvoksi. Tasa-arvo on olennainen osa yhteistä pohjoismaista identiteettiä, ja tiedon levittäminen pohjoismaisesta tasa-arvopolitiikasta Pohjoismaiden rajojen ulkopuolelle, esimerkiksi EU:n, Euroopan neuvoston ja YKyhteistyön piirissä on tärkeä yhteistyön osa-alue. Tasa-arvo on myös perusedellytys alueen jatkuvalle kehitykselle globaalina edelläkävijänä ja menestyjänä. Pohjoismainen tasa-arvopolitiikka muotoutuu yleisen yhteiskuntakehityksen puitteissa, mutta myös erilaiset yksityisen ja julkisen sektorin toimijat, esimerkiksi työmarkkina- ja kansalaisjärjestöt vaikuttavat osaltaan tasa-arvopolitiikan kehitykseen. Pohjoismaiden tasa-arvopolitiikka on uusien haasteiden edessä. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi lisääntyvä globalisoituminen, yhä monikulttuurisempi yhteiskunta, väestön vanheneminen sekä nuorten käsitykset siitä miten sukupuoli vaikuttaa heidän omiin tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa. Jatkuvassa muutoksen tilassa kamppaileva yhteiskunta edellyttää dynaamista tasa-arvopolitiikkaa, joka pystyy kohtaamaan uudenlaisen yhteiskuntakehityksen tuomat haasteet. 2. Tasa-arvoasiain ministerineuvoston ydintehtävät Tasa-arvoasiain ministerineuvoston ydintehtävät muodostavat ministerineuvoston tärkeimmän asiakirjan. Ydintehtävien avulla profiloidaan ministerineuvoston käymä yhteistyö, saavutetut tulokset sekä niistä tiedottaminen suurelle yleisölle. Kaikkien yhteistyöohjelmien, toimintasuunnitelmien ja muiden asiakirjojen sekä tasa-arvoasiain ministerineuvoston työn profiloinnin lähtökohtana ovat juuri nämä ydintehtävät. Viisivuotiskaudella tasa-arvoyhteistyön ohjelma on nimeltään Tähtäimessä sukupuoli tavoitteena tasa-arvoinen yhteiskunta. Ohjelmassa painotetaan valtavirtaistamisprosessin jatkamisen merkitystä. Lisäksi panostetaan kahteen pääpainopistealueeseen: 1. Sukupuoli ja valta 2. Sukupuoli ja nuoret Hankkeiden ja toiminnan lähtökohtana on lähestyä kysymyksiä, jotka ovat yhteisiä kaikille Pohjoismaille ja itsehallintoalueille ja jotka tuovat Pohjoismaille lisäarvoa. 2.1 Tavoitteet ja painopistealueet Pohjoismaisen tasa-arvotyön lähtökohtana on Pohjoismaiden sekä kolmen itsehallintoalueen välinen yhteistyö. Pohjoismaisella tasa-arvopolitiikalla tulee olla merkitystä myös Pohjoismaiden lähialueilla, sekä vahva rooli eurooppalaisessa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä, johon Pohjoismaat osallistuvat. Visio Pohjoismaisen tasa-arvotyön on oltava parasta maailmassa ja toimia esikuvana muille maille. Pohjoismaisella tasa-arvopolitiikalla tulee olla merkitystä sekä Pohjoismaissa että EU:n alueella ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä, johon Pohjoismaat osallistuvat. Tavoitteet Sisällyttää sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulma kaikkien ministerineuvostojen tekemään työhön. Tehdä tasa-arvoasiain ministerineuvoston ja muiden ministerineuvostojen välistä pitkälle kehitettyä yhteistyötä tämänhetkisten poliittisten aiheiden tiimoilta. Kehittää yhteistä pohjoismaista tasa-arvopolitiikkaa hankkimalla uusia toimijoita ja yhteistyökumppaneita. Ottaa selkeästi huomioon nuorten naisten ja miesten näkökannat pohjoismaisessa tasaarvoyhteistyössä. Varmistaa toimiva tiedon- ja kokemusten vaihto Pohjoismaiden tasa-arvoelinten välillä kaikilla asianmukaisilla alueilla, niin että kukin maa ja itsehallintoalue hyötyy yhteistyöstä mahdollisimman tehokkaasti. Tuotava yhteiset pohjoismaiset tasa-arvoa koskevat perusarvot selkeästi ja voimakkaasti esille kaikissa kansainvälisissä yhteyksissä. Tavoitteiden toteutumine edellyttää, että tasa-arvoasiain ministerineuvosto:

11 11 Valvoo jatkuvasti muiden ministerineuvostojen työtä varmistaakseen, että valtavirtaistaminen edistyy kaikilla PMN:n sektoreilla. Valvoo ja raportoi tasa-arvon toteutumisesta käytännön tasolla PMN:n ja PN:n ja niiden yhteydessä toimivien laitosten toiminnassa, sekä ehdottaa tarvittaessa toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Raportoi Pohjoismaiden neuvostolle vuosittain valtavirtaistamistyön vaikutuksista pohjoismaiseen yhteistyöhön. Ehdottaa erityisiä tasa-arvopanostuksia aina tarpeen tullen. Jatkaa muiden ministerineuvostojen kanssa käytävän yhteistyön kehittämistä tärkeillä politiikan alueilla. Pyrkii etsimään uusia yhteistyökumppaneita ja -toimijoita osallistumaan kehitystyöhön. Keskittyy selvittämään nuorten käsitystä tasa-arvosta ja heidän käyttämiään tapoja toteuttaa tasaarvoa käytännön eri alueilla (ammatinvalinta, asenne toista sukupuolta kohtaan, läheisissä ihmissuhteissa ilmenevä väkivalta ja seksuaalipalvelujen osto). Varmistaa, että Pohjoismaiden välinen kokemustenvaihto koordinoidaan ja toimii tehokkaasti, ja että kaikki osapuolet hyötyvät kokemuksista, tutkimustuloksista ja -tiedosta mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkkejä ovat kansallisella tasolla tuotettu materiaali, yhteispohjoismaisten materiaalien tuottaminen, yhteiset kampanjat jne. Edistää yhteisten pohjoismaisten tasa-arvoon liittyvien perusarvojen profiloitumisen kansainvälisissä yhteyksissä niillä alueilla, joilla Pohjoismailla on samanlaiset tavoitteet tai intressit. 2.2 Tasa-arvoyhteistyöohjelman mukaiset tasa-arvopoliittiset ydintehtävät Tavoitteena on, että ydintehtävien kautta yhteistyö tehostaa kansallisella tasolla tehtävää tasa-arvotyötä. Pohjoismaisen yhteistyön on tuotava Pohjoismaille yhteistä hyötyä ja synergiavaikutuksia. Työn on tuotava näkyvyyttä tasa-arvopoliittisille tavoitteille ja toimintatavoille sekä Pohjoismaissa että niiden ulkopuolella. Valtavirtaistaminen Tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulman sisällyttämistyötä on jatkettava yhteiskunnan kaikilla osaalueilla Sukupuoli ja valta Johtavissa asemissa olevien naisten määrää on lisättävä työelämässä ja politiikassa. Naisille ja miehille on maksettava samasta ja samanarvoisesta työstä sama palkka. Miehet on saatava tekemään oman osuutensa palkattomasta työstä. Työ- ja yksityiselämän yhdistämistä varten on kehitettävä toimivampi järjestelmä. Miesten naisiin kohdistama väkivalta, mukaan lukien kunnian nimissä tehty väkivalta sekä alistaminen, on eliminoitava toimimalla ennaltaehkäisevästi ja tavoitehakuisesti. Panostusta seksuaalisia tarkoituksia varten harjoitettua ihmiskauppaa vastaan on lisättävä, etenkin lähialueyhteistyön puitteissa. Tasa-arvoa on edistettävä eri etnisten vähemmistöjen keskuudessa luomalla uusia kumppanuussuhteita. Sukupuoli ja nuoret Nuorten naisten ja miesten stereotyyppisiä näkemyksiä tasa-arvosta ja sukupuolirooleista on muokattava. Tyttöjen ja poikien perinteisiä valintoja opintojen ja ammatin suhteen on muutettava. Kumppanuussuhteita tasa-arvon edistämiseksi urheilun parissa on luotava. 3. Työskentelytavat 3.1 Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaista yhteistyötä säätelee vuonna 1962 allekirjoitettu yhteistyösopimus (Helsingin sopimus), sekä siihen myöhemmin tehdyt muutokset. Sopimuksen mukaan Pohjoismaiden ministerineuvosto (PMN) toimii Pohjoismaiden hallitusten virallisena yhteistyöelimenä. Pääministereillä on päävastuu Pohjoismaiden ministerineuvoston puitteissa tehtävästä yhteistyöstä. Yhteistyö perustuu maiden väliseen yhteisymmärrykseen ja toimii konsensusperiaatteen mukaisesti. Yhteistyö ei ole ylikansallista. Kukin Pohjoismaa ja itsehallintoalue nimittää pohjoismaisen yhteistyöministerin osallistumaan yhteistyökomiteaan, joka vastaa pohjoismaisen yhteistyön koordinoinnista. Pohjoismaiden ministerineuvosto muodostuu useammasta ministerineuvostosta, joista tasa-arvoasiain ministerineuvosto (MR-JÄM) on yksi.

12 12 Tasa-arvoasiain ministerineuvoston päävastuualue on pohjoismainen tasa-arvopoliittinen yhteistyö. Tasaarvoasiain ministerineuvosto sekä tasa-arvoasiain virkamieskomitea (ÄK-JÄM) ohjaavat pohjoismaisen tasa-arvoyhteistyön sisältöä muovaamalla tasa-arvopolitiikkaa. Ministerineuvosto kokoontuu kerran vuodessa keskustelemaan ja sopimaan pohjoismaisen tasa-arvoyhteistyön puitteissa toteutettavista projekteista ja hankkeista. Koska Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden tekemä tasa-arvotyö on hyvin kattavaa, yhteistyö ei voi kattaa kaikkia tasa-arvopoliittisia alueita. Tasa-arvoyhteistyön pääpainopistealueet valitaan kausittain viisi vuotta voimassa olevilla yhteistyösopimuksilla, joille haetaan hyväksyntä sekä tasa-arvoasiain ministerineuvostolta että Pohjoismaiden neuvostolta. Ohjelmaa täydennetään laatimalla erillinen toimintasuunnitelma kullekin vuodelle yhteistyössä puheenjohtajamaan ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön välillä. Tasa-arvoasiain ministerineuvosto antaa yhdessä Pohjoismaiden neuvoston kanssa suosituksia ja ehdotuksia yhteistyöohjelmaa varten ja osallistuu sen laatimiseen. Tasa-arvoasiain ministerineuvostolla on käytettävissään erilaisia resursseja, jotka tukevat sitä ydintehtävien toteutuksessa. Keskeisimpiä ovat: Tasa-arvoasiain virkamieskomitea (ÄK-JÄM) Tasa-arvoasiain virkamieskomitea, PMN:n sihteeristön tukemana, valmistelee päätökset ja esittelee tasa-arvoasiain ministerineuvoston kaiken toiminnan sekä Pohjoismaissa että niiden ulkopuolella, ja raportoi siitä. Virkamieskomitea valvoo ja raportoi käyttöön annettujen resurssien vaikutuksista hankkeiden toteutuksessa. PMN:n sihteeristö Sihteeristön pääasiallinen tehtävä on varmistaa tasa-arvoasiain ministerineuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano. Sihteeristö keskittyy avustamaan tasa-arvoasiain ministerineuvostoa ja virkamieskomiteaa ja vaikuttamaan osaltaan tasa-arvopolitiikan kehitykseen. Kulttuuri-, lainsäädäntö- ja tasa-arvo-osastolla (KJUL) työskentelee neuvonantaja, jonka vastuulla on pohjoismaisen tasa-arvoyhteistyön koordinointi, ja koordinaattori, jonka työnkuva muodostuu 50%:sti tasa-arvoasioista. Osastopäällikkö johtaa sihteeristön työtä kullakin osa-alueella. NIKK (Pohjoismainen tasa-arvotiedon keskus) NIKK on sukupuoli- ja tasa-arvotutkimuksen yhteispohjoismainen osaamis- ja tietokeskus. NIKK toimii pohjoismaisen sukupuolitutkimuksen ja tasa-arvopolitiikan välisenä sillanrakentajana. NIKK:in asiantuntemusta hyödynnetään tasa-arvoasiain ministerineuvoston ydintehtävien sekä viisivuotisohjelmien toteuttamisessa. NIKK tekee myös tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvoston kulloisenkin puheenjohtajamaan kanssa vuotuisten toimintasuunnitelmien ja/tai muiden tasa-arvoasiain ministerineuvoston päätöksellä toteutettavien hankkeiden läpi viemiseksi. Projekti- ja työryhmät Tasa-arvoasiain ministerineuvosto voi esittää aikarajoitettuja hankkeita tai asettaa työryhmiä (fyysisiä ja/tai virtuaalisia) toteuttamaan tiettyjä erityistehtäviä tai poliittisia selvityksiä, jotka käsittelevät poliittisesti tärkeitä ydintehtäviä. Kaikki työryhmät ja verkostot raportoivat suoraan tasa-arvoasiain virkamieskomitealle. Verkostot Tasa-arvoasiain ministerineuvoston ydintehtävien näkyville tuomiseksi eri kansainvälisissä yhteyksissä voidaan perustaa pohjoismaisen tasa-arvotyön asiantuntijaverkostoja (fyysisiä ja/tai virtuaalisia). Yhteinen pohjoismainen kanta suunnittelussa, valmistelussa ja näkökantojen, ehdotusten ja/tai yhteisten esitysten laadinnassa tehostaa pohjoismaisten näkemysten vakuuttavuutta. PMN:n sihteeristön tiedostusosasto Tiedostusosasto auttaa nostamaan pohjoismaisen tasa-arvotyön profiilia muun muassa globalisaatioyhteistyössä, joka on seurausta Pohjolaa globaalina innovaatiokeskuksena käsittelevästä raportista. Kansalliset tasa-arvotoimijat eri Pohjoismaissa

13 13 Mikäli tarkoituksenmukaista, yhteistyö voi tapahtua myös laitosten välillä, esimerkiksi erilaisten osastojen/ministeriöiden, valtion viranomaisten, tasa-arvon tutkimusta harjoittavien laitosten, nais- ja miesjärjestöjen sekä tutkijoiden välillä. 3.2 Lähialueyhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian maiden välinen yhteistyö (NB8) Tasa-arvoasiain ministerineuvoston yhteistyöstä kolmen Baltian maan kanssa on sovittu yhteistyöohjelmassa Nordic Baltic Gender Equality Co-operation Program. Pohjoismaiden ja Baltian maiden tasa-arvoministerit tapaavat NB8-kokouksessa joka toinen vuosi keskustellakseen ja sopiakseen yhteisistä painopistealueista. Päivittäinen yhteistyö toteutuu virkamiestasolla. Yhteistyö Länsi-Pohjolan kanssa Tasa-arvoasiain ministerineuvosto on pohjoismaisen tasa-arvoyhteistyöohjelman puitteissa kohdistanut huomionsa myös Länsi-Pohjolan tasa-arvokysymyksiin, ja aikoo tulevaisuudessa jatkaa Länsi-Pohjolan ja arktisten alueiden kanssa tehtävää yhteistyötä, tarvittaessa yhdessä muiden ministerineuvostojen kanssa. Yhteistyö Luoteis-Venäjän kanssa Yhteistyö Luoteis-Venäjän kanssa toteutuu sekä PMN:n periaatteita noudattaen että maiden monenvälisten suhteiden kautta. Yhteistyö kattaa myös arktisen alueen ja Barentsin alueen. 3.3 Muu kansainvälinen yhteistyö Pohjoismaisesta tasa-arvopolitiikasta ollaan kansainvälisesti erittäin kiinnostuneita. Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden tasa-arvolainsäädännön keskeinen osa on kielto sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä. Eri Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden harjoittama tasa-arvopolitiikka ei aina välttämättä ole täysin samanlaista, mutta kaikkien yhteinen tavoite on tasa-arvoisen yhteiskunnan saavuttaminen. Tasa-arvon merkitys ihmisten yksityis-, perhe- ja työelämässä sekä yhteiskunnassa yleensä on yhä keskeisempi, kun pohditaan keinoja selviytyä uusista väestöllisistä haasteista, joita moni valtio joutuu tulevaisuudessa kohtaamaan. Pohjoismaisen yhteistyön osa-alueet, jotka ovat erityisen kiinnostavia eurooppalaisesta ja/tai globaalista näkökulmasta ovat naisten osallistuminen työmarkkinoille, elinkeinoelämään ja päätöksentekoprosesseihin yhdistettynä korkeaan syntyvyyteen, sekä lainsäädäntö ja säännöt tasa-arvon edistämiseksi ja turvaamiseksi, ja tasa-arvotyön kehittämis- ja organisointitavat eri maissa ja itsehallintoalueilla. EU EU-yhteistyö käsittää lähinnä tiedonvaihtoa ja Pohjoismaiden ja Baltian maiden välistä molemminpuolista tukea toistensa tekemille ehdotuksille aina kun mahdollista tai kun mailla on yhteiset tavoitteet. Tulevaisuudessa yhteistyötä tehdään myös Vilnaan perustettavan Euroopan tasaarvoinstituutin puitteissa soveltuvassa määrin. Euroopan neuvosto Yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa käsittää lähinnä tiedonvaihtoa ja Pohjoismaiden ja Baltian maiden välistä molemminpuolista tukea toistensa tekemille ehdotuksille aina kun mahdollista tai kun mailla on yhteiset tavoitteet. YK Pohjoismaat osallistuvat toteuttamalla tasa-arvopoliittisia hankkeita ja työskentelemällä soveltaakseen YK-jäsenmaiden Pekingin naistenkonferenssissa vuonna 1995 hyväksymiä sopimuksia (Beijing Platform) sekä Beijing +5 -sopimusta. YK-yhteistyötä toteutetaan sen alaisten elinten kautta, mukaan lukien DAW (Division for the Advancement of Women), OSAGI (Office of the Special Adviser on Gender Issues and Advancement of Women), UNIFEM (United Nations Development Fund for Women), UNECE (YK:n Euroopan talouskomissio), sekä osallistumalla YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) jokavuotiseen istuntoon. 3.4 Tiedottaminen Tasa-arvoasiain ministerineuvosto profiloi ydintehtävätoimintaansa sekä muuta toimintaa laadukkaiden ja ajan tasalla olevien julkaisujen välityksellä, joko paino- tai web-muodossa (osoitteessa Sihteeristön tiedotusosasto osallistuu aina yhteisen pohjoismaisen tasaarvopolitiikan profilointiin. Tiedottamisen kautta voidaan esimerkiksi näyttää, että vaikka Pohjoismaat ja itsehallintoalueet ovat valinneet eri tapoja toteuttaakseen tasa-arvopolitiikka, mailla ja alueilla on yleensä yhteiset tasa-arvopoliittiset tavoitteet.

14 14 Vuoden 2009 loppuun mennessä tasa-arvoasiain ministerineuvoston kotisivu tulee esittelemään kaikki ministerineuvostolle asetetut ydintehtävät, mukaan lukien sen tasa-arvoon liittyvän toiminnan Pohjoismaissa ja niiden ulkopuolella. Kotisivun sisältöä kehitetään ja kaikki asianmukaiset asiakirjat levitetään kotisivun välityksellä pohjoismaisesta tasa-arvotyöstä kiinnostuneille. Pääasiallinen tavoiteryhmä koostuu poliitikoista ja virkamiehistä sekä Pohjoismaissa että muualla, sekä tasa-arvon parissa työskentelevistä järjestöistä ja alan asiantuntijoista ja tutkijoista. Jos edellä kuvatut panostukset eivät riitä toteuttamaan ministerineuvoston ydintehtäviä ja luomaan tehokasta profiilia yhteiselle pohjoismaiselle tasa-arvopolitiikalle, tasa-arvoasiain ministerineuvosto voi harkita painopistealueita uudelleen ja päättää jatkotoimenpiteistä. 4. Pohjoismainen lisäarvo hyödyttää kaikkia Pohjoismaisessa tasa-arvotyössä painotetaan yhteistyön kullekin maalle ja itsehallintoalueelle tuomia synergiavaikutuksia. Pohjoismaisen lisäarvon ansiosta yhteistyö hyödyttää koko Pohjolan aluetta. Päättäessään tulevista hankkeista tasa-arvoasiain ministerineuvoston on otettava huomioon hankkeiden Pohjoismaille tuoma lisäarvo, sekä seuraavat näkökohdat: Toiminnalla on oltava positiivisia tasa-arvopoliittisia vaikutuksia kaikille Pohjoismaille ja itsehallintoalueille. Toiminnan on vahvistettava ja kehitettävä yhteistä pohjoismaista tasa-arvopoliittista näkemystä. Toiminnan on lisättävä yhteistä pohjoismaista osaamista ja tietotasoa sekä tukea yhteisen pohjoismaisen globalisaatiopolitiikan toteuttamista. Pohjoismaisen lisäarvon ja molemminpuolisen hyödyn tuottaminen ei edellytä, että pohjoismainen tasaarvoyhteistyö johtaa kaikkien Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden harjoittamaan samanlaiseen tasaarvopolitiikkaan. Poliittisten painopistealueiden ja päätösten on vahvistettava ja kehitettävä Pohjolan demokraattisia yhteiskuntia sekä edistää yksilöiden osallistumista yhteiskunnan eri päätöksentekoprosesseihin.