Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti

Transkriptio

1 Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Huhtikuussa julkaistun kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan Espoo on Euroopan kestävin kaupunki. Tutkimus osoitti, että Espoo on väestömäärän voimakkaasta kasvusta huolimatta onnistunut pitämään kehityksen kestävänä. EUpuheenjohtajamaa Hollannin teettämässä tutkimuksessa oli mukana yli 140 eurooppalaista kaupunkia. Espoon vahvuuksiksi tutkimuksessa nousivat erityisesti osaaminen, turvallisuus ja luonto. Suomen kestävän kehityksen toimikunta palkitsi kesäkuussa Espoon antaman kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen vuoden vaikuttavimpana. Kevään 2016 aikana kaupungin eri yksiköt, konserniyhtiöt ja verkostot ovat sitoutuneet konkreettisiin toimenpiteisiin kestävien toimintatapojen edistämiseksi. Sitoumusten kautta kestävän kehityksen tavoitteita jalkautetaan yhä laajemmin osaksi kaupunkikonsernin ja kumppaneiden toimintaa. Espoon uusi ilmasto-ohjelma vuosille on valmisteltu päätöksentekoa varten. Ohjelmalla asetetaan uudet ilmastotavoitteet ja edistetään kumppanien kanssa tehtävää yhteistyötä. Toukokuussa pääkaupunkiseudulle perustettiin viisivuotinen Smart & Clean -säätiö, jonka tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudusta maailmanluokan testialue puhtaissa ja älykkäissä ratkaisuissa. Tavoitteena on, että pääkaupunkiseutu tarjoaa ratkaisuja maailman kaupunkien haasteisiin ja toimii näyteikkunana suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille. Ohjelma rahoittaa yhdessä Tekesin kanssa kaupungin verkostojohtamisen kehittämistä, joka tukee näiden tavoitteiden saavuttamista. Alkuvuoden aikana noin asukasta on osallistunut kestävän kehityksen teeman mukaisiin projekteihin, tapahtumiin ja talkoisiin. Yritysvastuun kehittämistä on jatkettu Espoon Asunnot Oy:n kanssa, joka kehittää yhdessä kestävän kehityksen asiantuntijoiden kanssa taloudellista, sosiaalista ja erityisesti ympäristövastuullisuutta. Kestävän kehityksen ohjelmatyö on oikealla polulla. Uusia toimintamalleja ja tavoitteita on juurrutettu osaksi kaupungin toimintaa ja niiden kehittäminen jatkuu ohjelmakauden loppuun asti. 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite 1: Kestävä elämäntapa Kestävän elämäntavan hyötytavoite on projektoitu vuosiksi Projektissa vahvistetaan henkilöstön, kuntalaisten ja kumppanien sitoutumista ja aktiivista osallistumista kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Syksyllä 2016 pilotoidaan uutta esimiesten kestävän kehityksen valmennusta. Valmennus antaa osallistujille eväitä siihen, mitä kestävyyteen liittyvät strategiatavoitteet tarkoittavat käytännössä, ja valmiuksia viedä muutoksia eteenpäin työyhteisössä. Valmennus toimii pilottina, jonka pohjalta vastaavia valmennuksia kehitetään pysyväksi osaksi espoolaisten esimiesten osaamisen kehittämistä. Vuonna 2015 toteutettu Meidän roskis -kokeilu jatkuu kouluille suunnattuna kestävän kehityksen haasteena syksyllä Vuosittain tullaan valitsemaan 1 2 koulua toteuttamaan kestävään elämäntapaan kannustava koko koulun yhteisöllinen projekti. Kotitalousluokille suunnatulla Papuposset-reseptikilpailussa yläkoulujen oppilaat ovat kehittäneet uusia ilmastoystävällisiä kasvisruokia Espoo Cateringin ruokalistoille.

2 Kilpailun toinen kierros on valmisteilla syksyksi. Kilpailussa panostetaan tänä vuonna näkyvään viestintään kouluissa ja sosiaalisessa mediassa. Kaupungin kestävän kehityksen työtä näkyväksi tekevä Kestävä tulevaisuus alkaa tästä -viestintäkonsepti on valmis ja se on otettu laajasti käyttöön kaupungin viestinnässä. Kädentaitojen ja kiertotalouden yhteisön kehittäminen Keran alueelle Made in Kera! jatkuu ja syksyn aikana laaditaan toteuttamisen suunnitelma. Tavoitteena on, että eri kädentaitajille avautuu mahdollisuus työskentelyyn ja kokeilutoimintaan Keran Kutomon alueella. Reilun kaupan kaupungin toiminta on jatkunut aktiivisena tapahtumien, hankintojen ja oppilaitosyhteistyön kautta. Hyötytavoitteen toteutumista on edistetty useilla kokeiluilla ja toimenpiteillä osana kaksivuotista projektia. Uusien toimintamallien käyttöönottoa, kehittämistä, testausta ja juurruttamista jatketaan ohjelmakauden loppuun asti. Ennusteena on, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Hyötytavoite 2: Kestävä verkostomainen kaupunki Kestävä verkostomainen kaupunki luo edellytykset kestävän elämäntavan toteuttamiselle ja sosiaaliselle eheydelle. Hyötytavoite koostuu neljästä osa-alueesta: elinkaarikustannusten ohjaavuudesta, kaupunkikeskusten imagosta ja identiteetistä, alueiden sosiaalisesta kestävyydestä ja kaupunkirakennetta tiivistävästä asuntotuotannosta. Osana TATU-tarkastelua on kaupunkisuunnittelussa kiinnitetty enenevässä määrin huomiota kaavatalouteen ja erilaisten kaavallisten vaihtoehtojen kustannuksiin. Vuoden 2016 aikana määritellään kaavatalouden keskeisen kustannusmuuttujat, joiden avulla myös arvioidaan kaavakohteiden toteutettavuutta. Kustannustietoisuuden ja kaavatalouden edistysaskeleet tukevat elinkaarikustannusten määrittelyssä. Sosiaalista kestävyyttä, asukkaiden ja osallisten vuorovaikuttamista ja osallistumista päätöksentekoon sekä päätöksentekoprosessin avoimuutta on tarkasteltu keväällä 2016 päätökseen saadussa SASUI-projektissa (Systemic Architectures for Sustainable Urban Development), jossa teoreettiseen viitekehykseen yhdistettiin Otaniemen alueen maankäytön kehityksen tarkastelu. Projekti nosti esiin erilaisten osapuolten näkemysten yhteensovittamisen haasteet maankäytön suunnittelussa, vuoropuhelun ja havainnollistamisen merkityksen sekä monipolvisen osallistamisen (Public-Private-People-Partneship 4P). Luottamuksen ja avoimuuden merkitys sekä ihmisten että instituutioiden välillä vahvistaa sosiaalista kestävyyttä. Sosiaalisen kestävyyden merkitys on osoittautunut keskeiseksi kestävän kaupunkirakenteen ja elämäntavan tekijänä. Tästä osoituksena on tunnustus Espoolle Euroopan kestävimpänä kaupunkina EU-tutkimuksessa, jossa on tarkasteltu elinvoimaisen kaupungin tunnusmerkkejä. Sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus oli keskeisin tekijä ekologisten ja taloudellisten muuttujien ohella. Kestävän kehityksen ohjelman toimesta hyväksyttiin vuodenvaihteessa Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän tavoitteet. Kaupunkisuunnittelulautakunta on osaltaan tarkastellut kehittämistoimenpiteitä tavoitteiden pohjalta. Lisäksi lautakunta nosti esiin keväällä 2016 erilaisia näkökulmia ja osatekijöitä kestävän verkostomaisen kaupungin elementeistä.

3 Puurakentamisen edistäminen on nostettu yhdeksi kehittämisen osa-alueeksi ohjelman käynnistämässä ja Tekesin osarahoittamassa verkostomaisen johtamisen kehittämisen hankkeessa. Tulevia puurakentamisen kohteita ovat mm. Nuumäen päiväkoti, Mestarintunnelin päälle tulevat Espoon Asunnot Oy:n asuinkohteet sekä Tuuliniityn alueen kaavakohde puurakentamiselle. Kestävä verkostomainen kaupunki rakentuu vähitellen mm. Länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeen uudistusten avulla. Hyötytavoitteet tukevat kaupungin kehittymisen suuntaa myös tulevina vuosina. Hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö Vuonna 2016 hyötytavoitetta toteutetaan Vihervuosi projektilla. Vihervuosi on valtakunnallinen teemavuosi, jota vietetään viidettä kertaa. Vuoden aikana järjestetään talkoita, tapahtumia, retkiä ja kursseja sekä viestitään aktiivisesti lähiympäristöstä ja siihen vaikuttamisesta. Espoossa Vihervuosi kokoaa eri hallinnonalojen toimijat yhteen. Hyötytavoitetta toteutetaan aktiivisesti osana ympäristö- ja kaupunkitekniikan keskusten toimintaa, luonnonhoidon toimintamallin päivitystyötä ja koulumetsien edistämistä. Yhteistyötä lähiympäristön eteen on tehty koulujen, päiväkotien, yhdistysten, yritysten ja asukkaiden kanssa. Kuntalaisille suunnatussa ohjelmassa on ollut mm. talkootoimintaa, kaupunkiviljelyä, ohjattuja retkiä ja näyttelyitä. Tietoja Espoon luontoreiteistä on viety retkikartta.fi-palveluun. Sisäisesti on kehitetty poikkihallinnollista yhteistyötä. Tapahtumiin on osallistunut alkuvuoden aikana henkilöä, joista talkoisiin osallistuneita on yli Talkooviestintää on tehty kaupunkitekniikan keskuksen ja ympäristökeskuksen koordinoimana. Espoolaisille on tuotu tietoa Espoon luontoarvoista ja -kohteista sekä pyritty lisäämään omasta lähiympäristöstä huolehtimista. Vihervuosi projektissa on saavutettu alkuvuodelle asetetut tavoitteet. Tuotosten toteuttaminen ja pysyvien toimintamallien juurruttaminen jatkuvat ohjelmakauden loppuun asti. Hyötytavoite 4: Ilmastotyön koordinointi Espoon tavoitteena on toimia ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijänä. Päästökehitys on oikealla polulla. Espoon ilmastopäästöt vähenivät vuonna 2015 ennätykselliset 9 prosenttia vuoden 2014 tasosta. Erityisesti päästöt vähenivät kaukolämmössä ja kulutussähkössä. Kestävän kehityksen ohjelman toimesta on valmisteltu Espoon kaupungille ilmastoohjelma vuosille Kaupunginhallitus on käsitellyt ohjelmaluonnoksen kesäkuussa ja valtuuston päätettäväksi ohjelma tuodaan syksyn 2016 alussa. Ilmastoohjelmalla asetetaan kuusi hyötytavoitetta, joiden kautta Espoon ensi vaiheen ilmastotavoitteet saavutetaan. Ilmasto-ohjelman osana päätetään Espoon ilmastotavoitteet siten, että kaupunki sitoutuu vähentämään asukaskohtaisia ilmastopäästöjä 60 % vuoden 1990 tasosta

4 vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi tavoitteena on, että hiilineutraalius saavutetaan vuonna 2050 muun pääkaupunkiseudun tavoitteiden mukaisesti. Ilmastotyön tavoitteena on myös parantaa kaupungin taloudellista toimintaympäristöä ja tuottavuutta sekä tukea ympäristön kannalta fiksujen innovaatioiden ja elinkeinojen vahvistumista ja kilpailukyvyn parantumista. Hyötytavoitteessa on edetty suunnitellusti. Uusi ilmasto-ohjelma edistää merkittävästi Espoon ilmastotyötä selkeyttämällä kaupungin ilmastotavoitteita ja tukemalla kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Ilmastotoimenpideohjelman jalkautusta tehdään osana tulosyksiköiden perustyötä, eri hankkeiden ja projektien kautta sekä yhdessä yritysten sekä tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Ilmastotyö tukee tärkeällä tavalla Espoo-tarinan mukaisten strategiatavoitteiden saavuttamista. Ilmastotoimenpideohjelman tavoitteista on tarkoitus johtaa kaupungin tulostavoitteita eri strategian toteuttamisen vuosille. Hyötytavoite 5: Energiaratkaisut Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän varrella on tapahtunut merkittävä muutos, jossa Espoon kaukolämmön tuotanto muuttuu nopeassa aikataulussa kohti päästöttömyyttä. Suomenojan jäteveden lämmön talteenotto alkaen 2015, Kivenlahden pellettivoimalaitoksen käynnistyminen vuonna 2016 ja mahdollinen Otaniemen geotermisen voimalaitoksen käyttöönotto 2017 lisäävät nopeassa aikataulussa päästöttömien ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä Espoossa noin 1 % tasosta jopa % tasoon. Energiayhteistyöllä haetaan ratkaisuja, joilla lisätään päästötöntä energian tuotantoa ja edistetään uuden ympäristöteknologian hyödyntämistä lämmöntuotannossa. Ohjelmatyössä on nostettu esille erityisesti Finnoon ja Vermon alueiden ekologisuus. Tavoitteena on, että alueet ovat energiatehokkaita ja energiantuotanto on toteutettu päästöttömästi. Alueet ovat kaavasuunnitteluvaiheessa ja niiden erityispiirteitä ja tavoitteita on käsitelty ja edistetty myös ohjausryhmän kokouksissa. Taloyhtiöiden tietoisuutta mm. energiatehokkuuden parantamisesta edistettiin alkuvuodesta pidetyillä taloyhtiöfoorumeilla. Tilaisuuksia pidettiin viisi eri puolilla Espoota ja niiden aiheena olivat alueen asuinkerrostalojen korjaushankkeet, suunnitelmallinen kiinteistönpito, energiatehokkaat ikkunaratkaisut ja ryhmäkorjaushankkeet. Jatkona iltatilaisuuksille keväällä järjestettiin useamman illan koulutussarja Kivenlahden taloyhtiöille ja syksyllä vastaava koulutus pidetään Karakalliossa. Tilaisuuksien järjestämisessä pilotoitiin taloyhtiökoordinaattorimallia. Kaavoituspuolella energiaratkaisuja on edistetty sallivin kaavamääräyksin sekä yleisettä asemakaavatasolla. Lisäksi vaihtoehtoisia energiaratkaisuja on tuotu kattavammin esiin kaavaselostuksissa sekä korttelisuunnitelmissa. Tekeillä on myös pientalorakentajille suunnattu pientalon energiakortti, jota voidaan jatkossa hyödyntää kaikissa Espoon pientalokaavoissa. Energiakortin tavoitteena on luoda pientalorakentajalle kokonaiskuva energiantarpeeseen ja energian tuotantomahdollisuuksiin vaikuttavista suunnitteluratkaisuista. Ohjelmatyöllä pyritään kirkastamaan kaupungin energiatavoitteita. Arviona on, että hyötytavoite toteutuu ja ohjelmatyön kautta on luotu ratkaisuja, joiden edistäminen jatkuu ohjelmakauden päättymisen jälkeen.

5 Hyötytavoite 6: Kestävät liikkumisratkaisut Kaupunki on käynnistänyt hankkeen sähköbussien latausinfran kehittämiseksi. TEM on myöntänyt hankkeelle 1,2 M energiatuen. Matinkylän terminaalin latausjärjestelmän suunnittelu on aloitettu vuoden alussa. Kevään aikana on käynnistetty valmistelu sähköbussien käyttöönoton edistämiseksi ja valmistelua tehdään ohjelman osarahoittaman Tekes-hankkeen yhtenä pilottina. Tavoitteena on, että tulevissa kilpailutuksissa Espoossa yhä useammin otetaan käyttöön sähköbusseja. Kestävän kehityksen ohjelmatyöllä tuetaan Espoon pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Ohjelma on mukana toteuttamassa liityntäpyöräilyyn ja kestäviin liikkumisvalintoihin innostavia tapahtumia Matinkylään ja Tapiolaan. Syksyn päätöksentekoon valmistellaan Espoon keskuksen liikkumissuunnitelman laatimista kestävien kulkutapojen edistämiseksi. Liikkumisen ohjauksella työnantaja kannustaa työntekijöitä kestäviin kulkutapavalintoihin, jotka pienentävät organisaation hiilijalanjälkeä ja lisäävät työntekijöiden hyvinvointia. Lisäksi liikkumissuunnitelman tavoitteena on vaikuttaa espoolaisten liikkumistapoihin laajemminkin kaupungin vahvalla esimerkillä. Kaupunki on aloittanut sähköisen liikenteen toimenpideohjelman laatimisen. Toimenpideohjelman tarkoitus on edistää henkilöautojen latauspisteiden markkinaehtoista toteutumista. Kaupungin ensimmäiseksi toimenpiteeksi on tunnistettu latauspisteiden toteuttamisen lupaprosessin ja -ohjeistuksen selkeyttäminen. Hyötytavoitteen toteutumisen kannalta on keskeistä sähköisen liikkumisen ja erityisesti sähköbussiliikenteen kehittyminen, yksityisautoilun väheneminen sekä kevyen liikenteen kulkutapaosuuden kasvu. Edellä kuvatuissa keskeisissä tavoitteissa on edistytty ja tavoitteen arvioidaan toteutuvan. Lisäksi toimintatapoihin syntyy pysyviä myönteisiä muutoksia. 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja sen projekteihin ja toimenpiteisiin ovat osallistuneet kaikki toimialat ja useat tulosyksiköt. Lisäksi tavoitteiden saavuttamista on edistetty lukuisten ulkoisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyö keskeisten kumppaneiden kanssa on tiivistynyt kevään 2016 aikana. Espoon kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittäviä kumppaneita ovat mm. Espoon Asunnot Oy, HSL, HSY, Fortum Oyj, Sitra, Helsingin kaupunki ja Vantaan kaupunki sekä alueen koulutusorganisaatiot. 4 Määrärahan käyttö Ohjelmalle on varattu euron määräraha vuodelle Määrärahasta on mennessä käytetty euroa.