1. Ohjelmakauden tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi

Transkriptio

1 Kestävä kehitys -kehitysohjelman seurantaraportti Ohjelmakauden tavoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi Kestävän kehityksen poikkihallinnollisen kehitysohjelman tavoitteena on kehittää ja parantaa kestäviä ratkaisuja kaupungin taloudellisten, sosiaalisten sekä ilmasto-, energia- ja ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma kokoaa kaupungin poikkihallinnollisen kestävän kehityksen kehittämistoiminnan agendan ja koordinoi toimenpiteitä. Kehitysohjelmalle on hyväksytty kuusi hyötytavoitetta ja niihin liittyen kaupunginhallitus 1 hyväksyi viisi toteutettavaa ensivaiheen hanketta 2 vuodelle Toimenpiteet ja projektit toteutetaan yhteistyössä tulosyksiköiden ja kumppaneiden kanssa. Ohjausryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana 12 kertaa. Kokousten pöytäkirjat on julkistettu ohjelman verkkosivulla 3. Espoon kaupungin vetovoiman kehittymistä tuetaan toteuttamalla ja kannustamalla kestäviin ratkaisuihin. Espoon menestys taataan parhaiten ottamalla käyttöön kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Espoon voimakas kasvu mahdollistaa nopean kehittymisen kestävän kehityksen hyötytavoitteiden mukaisesti. Tämä merkitsee myös tuottavuuden paranemista ja mahdollistaa tehokkuuden ja taloudelliset säästöt. Kaupungin strategian, Espoo-tarinan, mukaisesti parhaita ratkaisuja haetaan aktiivisesti parantamalla kaupungin sisäistä yhteistyötä sekä yhdessä kumppaneiden kanssa. Uudistumisen ja uusien kestävien ratkaisujen avulla, kaupunki toimii kehitystoiminnan kärkijoukoissa. Kaupungin aktiivisuus uusien ratkaisujen ja teknologioiden hyödyntämisessä mahdollistaa kestävää kehitystä edistävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä yritysten tuotekehityksen merkittävän kasvamisen. Kaupungin sisäistä synergiaa tulee lisätä, esimerkiksi teknisen toimialan yksiköt etenkin hyötytavoitteiden 2, 4, 5 ja 6 osalta. Ohjelman tavoitteiden toteutumisella on voimakas elinkeinopoliittinen vaikutus. Ohjelman puitteissa tehtävälle kehittämistoiminnalle haetaan hankerahoitusta eri rahoituslähteistä. Lisäksi edesautetaan muiden kaupunkialueen kestävän kehityksen kannalta merkittävien hankkeiden pääsyä hankerahoituksen piiriin, mukaan lukien kumppaneiden toteuttamat hankkeet. Merkittävimpiä potentiaalisia rahalähteitä ovat 6AIKA, INKA, muut Tekesrahoitukset, EU-rahoitus sekä monet pienemmät rahalähteet. Keke -toiminnan tulee oman aihepiirin hyötytavoitteiden osalta yhdessä kaupungin virkamiesvalmistelun kanssa ohjata tätä toimintaa. Ohjelman toimesta viestitään kaupungin kestävän kehityksen tavoitteet ja pyritään myös vaikuttamaan kumppaneiden omiin valintoihin. Kaupungin henkilöstöllä ja kaupungin päätöksillä on suuri merkitys ja esimerkin voima. Ohjelman toteuttaminen on konkreettisia tekoja, yhdessä tekemistä (erityisesti hyötytavoitteiden 1 ja 3 osalta) ja uusien toimintamallien ottamista käyttöön. Hyötytavoitteiden 1 ja 3 kautta järjestettyihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistui vuoden 2014 yhteensä henkilöä, mikä on merkittävä määrä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä Espoossa. 1 Kaupunginhallituksen kokous Kestävän kehityksen portinvartijat, puurakentamisen edistämisohjelma, suomenlahtivuosi 2014, kestävän kehityksen esimerkkialueet kaupunkisuunnittelussa ja energiatietopalvelu 3

2 2. Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite 1: Kestävä elämäntapa Kestävän elämäntavan hyötytavoitetta on vuonna 2014 toteutettu suunnittelemalla tulevia toimenpiteitä ja käynnistämällä ensimmäisiä pilotteja ja selvityksiä, mm. nuoria osallistavat Meidän roskis -pilotoinnit roskaamisen vähentämiseksi ja kestävän kehityksen portinvartijaselvitys toiminnan käynnistämiseksi v aikana. Reilun kaupan kaupungin arvonimeä on tehty näkyväksi tapahtumayhteistyön, viestinnän ja kaupungin hankintojen kautta. 22 tapahtumaa tavoittivat yhteensä yli espoolaista. Kouluissa otettiin käyttöön Reilun kaupan opetusmateriaaleja ja Espooseen saatiin ensimmäiset kaksi Reilun kaupan koulua sekä kolme uutta Reilun kaupan seurakuntaa. Reilun kaupan toimintamalli on tullut Espoossa tutuksi kaupungin henkilöstön ja kuntalaisten keskuudessa. Kestävän kehityksen portinvartijoiden kartoittaminen on aloitettu v lopulla. Mittari tälle työlle määritellään osana projektia vuoden 2015 aikana. Uusien toimintamallien suunnittelu ja testaus käynnistyi Meidän roskis -pilotoinnilla, jota jatketaan keväällä Kestävän elämäntavan hyötytavoitetta tukevia toimenpiteitä on myös syksyn 2014 aikana tunnistettu, suunniteltu ja projektoitu vuosille Toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa tulevaisuuden kestävän kehityksen huomioivia kuntalaisia. Ohjelmakauden loppuun mennessä hyötytavoitetta on toteutettu mm. käynnistämällä kestävän kehityksen portinvartijatoiminta, jolla tavoitellaan uusia päästöjä vähentäviä ja luonnonvaroja entistä fiksummin hyödyntäviä toimintatapa- ja palvelukonsepteja, ottamalla käyttöön Meidän roskis -toimintamalli roskaamisen vähentämiseksi ja vahvistamalla esimiesten kestävän kehityksen osaamista. Tehtyjen projektien ja toimenpiteiden lisäksi vuonna 2014 keskityttiin hyötytavoitteen tavoitteiden kirkastamiseen ja tulevien toimenpiteiden suunnitteluun. Ohjelmakauden kaksi seuraavaa vuotta tulevat olemaan myös uusien projektien ja toimenpiteiden aktiivisen toteutuksen aikaa. Projektin toteutukseen on ohjelmarahoituksen lisäksi haettu ulkopuolista rahoitusta ja projektia toteuttamaan on vuosiksi palkattu täysipäiväinen projektikoordinaattori. Hyötytavoite 2: Kestävä verkostomainen kaupunki Ohjelman toimesta kaupunki on osallistunut Kestävät kaupunki-innovaatiot tutkimushankkeen rahoitukseen, jossa tutkimus kohdistuu Vermontien kaava-alueen ja Otaniemen kaupunki-innovaatioiden kehittämiseen. Tutkimuksella haetaan myös uusia toimintatapamalleja kaupungin keskeisiin kehittämisalueisiin sovellettavaksi. Tutkimuksen tuloksia tullaan myöhemmin hyödyntämään Metron ja junaradan kehitysvyöhykkeiden kehittämisessä.

3 Ohjelman osana toteutettiin myös KatuMetro -rahoitushankkeen kautta talonrakentamisen ja käytön ajan osalta elinkaarimallien innovaatioiden kehittämisen tutkimusraportti, joka käsitellään alkuvuonna ohjelman ohjausryhmässä. Tutkimusraportti on valmistunut ja Kestävät kaupunki-innovaatiot tutkimushanke on käynnissä. Ohjelman keskeinen tavoite tulee olemaan Länsimetron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden asettaminen ohjelmatyön osalta. Tavoitteilla ohjataan koko kehitysvyöhykkeen rakentumista kestävien ratkaisujen saamiseksi kaupunkirakentamiseen sekä kaupunkiratkaisuihin. Tavoitteen asettamista tehdään yhteistyössä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys - ohjelman kanssa. Hyötytavoitteessa on edetty raportointijakson aikana. Kaupunkikehittämisen kestävän kehityksen periaatteet tarkentuvat vuoden 2015 aikana. Kaupunkikehittämisen kautta saadaan merkittäviä ja pysyviä muutoksia taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Muutokset kaupunkitasolla tapahtuvat hitaasti ja ovat oleellisesti kiinni kaupungin rakentumisen aikataulussa. Toimintatapojen muuttuminen on kuitenkin yksi keskeinen seikka, jolla tuetaan ja vaikutetaan kaupungin kestävyyteen edellä mainittujen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Hyötytavoite 3: Espoon luonto ja ympäristö Vuonna 2014 hyötytavoitetta toteutettiin Suomenlahti-vuosi projektilla. Projekti lisäsi kuntalaisosallistumista, kuntalaisten vastuuta ympäristöstä ja tietämystä Suomenlahdesta sekä Espoon merellisyydestä. Vuosi on koonnut yhteen kuntalaisia, oppilaitoksia, yrityksiä ja järjestöjä toimimaan terveemmän ja turvallisemman Suomenlahden puolesta. Teemavuoden aikana on järjestetty tapahtumia, kursseja, retkiä ja talkoita. Tilaisuuksia oli yhteensä 34 kpl. Järjestettyjen tilaisuuksien kautta on tavoitettu yli henkilöä. Lähes 700 ihmistä lupasi muuttaa arkipäiväisiä tapojaan Suomenlahden puolesta ja yli 600 espoolaista osallistui rantojen siivoustalkoisiin. Suomenlahti-vuosi näkyi kaupungin medioissa 67 kertaa ja muissa kuin kaupungin omissa medioissa 26 kertaa. Hyötytavoite lisäsi asukas- ja kumppaniyhteistyötä luonto- ja ympäristötietoisuuden edistämiseksi. Espoon luonto ja ympäristö -hyötytavoitetta tukevat uusia projekteja ja toimenpiteitä, jo toteutettujen lisäksi, on syksyn 2014 aikana tunnistettu, suunniteltu ja projektoitu vuosille Hyötytavoitteen toteuttamista jatkaa Lähiluonto-vuosi 2015.

4 Hyötytavoite saavutti sille asetetut tavoitteet vuoden 2014 osalta. Tuotosten toteuttaminen ja pysyvien toimintamallien juurruttaminen jatkuvat ohjelmakauden loppuun asti. Projektin toteutukseen on ohjelmarahoituksen lisäksi haettu ulkopuolista rahoitusta ja projektia toteuttamaan on vuosiksi palkattu täysipäiväinen projektikoordinaattori. Hyötytavoite 4: Ilmastotyön koordinointi Espoon ilmastotoimien priorisointityö valmistui syyskuussa Työn tuloksena saatiin tiekartta tulevaisuuden kustannustehokkaille päästövähennystoimille ja se toimii pohjana Espoon kaupungin ilmasto- ja energia-asioiden toimenpideohjelman päivittämisessä. Ohjelman ohjausryhmä linjaa syksyllä 2015 Espoon kaupungin keskeisimmät ilmastotyön kohteet. Espoon ilmastotoimenpiteiden ohjelma päivitetään kevään 2015 aikana ja ohjelmaluonnos viedään lausunnolle lautakuntiin ja kestävä kehitys -ohjelman ohjausryhmään. Ohjelmatyön tuloksena valmisteltiin Espoon kaupungin puurakentamisen edistämisohjelma, joka hyväksyttiin kaupungin hallituksessa Edistämisohjelman tavoitteiden mukaista puurakentamisen edistymistä raportoidaan seuraavan kerran Seuranta I - yhteydessä tehtävässä ohjelman raportoinnissa. Puurakentamisen edistyminen sekä ilmasto ja energia-asioiden toimenpideohjelman valmistuminen vuoden 2015 aikana. Hyötytavoite toteutuu, kun osana ohjelmatyötä on edistetty tavoitteiden kautta keskeisten ilmastotoimien sisällyttämistä osaksi kaupungin normaalia tavoitteen asettamista ja johtamista. Hyötytavoitteessa on edetty suunnitellusti. Hyötytavoite 5: Energiaratkaisut Energiaratkaisuiden hyötytavoitetta on vuonna 2014 toteutettu suunnittelemalla tulevia toimenpiteitä hyötytavoitteen toteuttamiseksi ja jatkamalla energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteisiin liittyvien pilotointikohteiden toteuttamista. Erityishuomiota ilmastonmuutoksen torjuntaan ja tätä kautta energiaratkaisuihin on kiinnitetty Finnoon aluekehityshankkeessa. Kaupungin alueen kiinteistöomistajille on tarjolla puolueetonta tietoa maalämmön, aurinkolämmön ja aurinkosähkön tuotantopotentiaaleista kiinteistökohtaisesti mm. energiatietopalvelun avulla.

5 Energiatietopalvelu pyritään saamaan kaupallisten toimijoiden käyttöön siten, että se tukisi uusiutuviin energianlähteisiin perustuvaa liiketoimintaa ja lisäisi uusien energiaratkaisujen käyttöä kotitalouksissa ja yrityksissä. Energiaratkaisut hyötytavoitetta tukevia toimenpiteitä on vuoden 2014 aikana tunnistettu, suunniteltu ja projektoitu vuosille Ohjelmakauden loppuun mennessä hyötytavoitetta on toteutettu mm. ottamalla käyttöön Espoon kaupungin ilmastovaikutusten arviointimenetelmät kaavoituksessa ja isoissa hankkeissa, lisäämällä kaupunkilaisten tietoisuutta energiankulutuksen ilmastovaikutuksista, testaamalla uusia ratkaisuja omissa kiinteistöissä ja edistämällä niiden käyttöönottoa myös muussa rakentamisessa sekä mahdollistamalla puhtaan energiantuotannon hyödyntämisen maankäytön suunnittelussa. Vuonna 2014 keskityttiin myös hyötytavoitteen tavoitteiden kirkastamiseen ja tulevien toimenpiteiden suunnitteluun. Ohjelmakauden kaksi seuraavaa vuotta tulevat olemaan aktiivisen toteutuksen aikaa. Paikallisten energiantuotantoyhtiöiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Hyötytavoite 6: Kestävät liikkumisratkaisut Vuoden 2014 aikana Espoo on valmistellut kaupungin uutta pysäköintistrategiaa ja - politiikkaa. Pysäköinnin periaatteiden uudistumisprosessi on käynnissä. Tavoite on saada ne vastaamaan paremmin nykypäivän liikkumisen ja kestävän kehityksen vaatimuksia. Lisäksi selvityksessä käsitellään pysäköintiin liittyviä toimenpiteitä ja uudistetaan kaavoitukseen liittyvä pysäköintipaikkamäärän laskentaohje. Vuonna 2013 valmistuneen pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteitä on toteutettu (mm. kampanjoita, pyöräkaistoja) ja näillä toimenpiteillä on kannustettu asukkaita pyöräilyyn työja vapaa-ajanmatkoilla. Pyöräily on huomioitu myös uutta pysäköintistrategiaa laadittaessa. Ohjelman toimesta varsinainen työ ja valittavat pilotit aloitetaan vuoden 2015 aikana. Pilottien kautta edistetään aiemmin päätettyjen tavoitteiden saavuttamista. Ohjelma kokoaa merkittävimmät ja kustannusvaikuttavimmat tekemiset sekä edistää niiden kautta tavoitteen saavuttamista. Ilmastotyön priorisointiohjelmaa hyödynnetään pilottikohteita valittaessa. Hyötytavoitteen toteutumista pystytään arvioimaan tarkemmin, kun ensimmäiset pilottikohteet on ohjelman ohjausryhmässä valittu ja toteutus aloitettu. Seuraavien projektien ja hyötytavoitteiden tarkempi määrittely aloitetaan keväällä 2015.

6 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Poikkihallinnollinen yhteistyö on laajentunut vuoden 2014 aikana. Yhteistyötä on tehty kahdessa yhteisessä työpajassa Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman ohjausryhmän kanssa, joissa toisessa keskityttiin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen agendan valmisteluun ja toisessa metron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden asettamiseen. Kaupungin sisällä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja ohjelman kautta toteutettuun tekemiseen ovat osallistuneet kaikki toimialat sekä useat tulosyksiköt. Ulkoisten kumppaneiden kanssa on yhdessä edistetty ohjelman tavoitteiden toteuttamista. 4 Määrärahan käyttö Määrärahan käyttö on ollut maltillista. Ohjelmalle on varattu kuluvalle tilikaudelle euron määräraha ja ohjelmalle on kuluja kohdistunut yhteensä noin euroa mennessä. Tulosyksiköiden ja kumppaneiden kanssa toteuttavien toimenpiteiden ja projektien kustannuksia katetaan osittain ohjelman määrärahoista poikkihallinnollisen kehittämistyön mahdollistamiseksi. Ohjelmatyössä hyödynnetään myös ulkoisia rahoituslähteitä. Vuoden 2015 projektit ja toimenpiteet Edelliseltä vuodelta jatkuvat projektit ja toimenpiteet Jokaisen hyötytavoitteen projektit ja toimenpiteet jatkuvat myös vuonna Osassa niistä on kyse tehtyjen toimenpiteiden tulosten hyödyntämisestä: esimerkiksi elinkaarimallien innovatiivisuutta käsittelevän tutkimusraportin, ilmastotoimenpiteiden tiekartan sekä Suomenlahti- vuosi projektin tuotoksista edetään niiden hyödyntämiseen kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden toiminnassa. Tavoitteeksi asetetun kansainvälisen edelläkävijyyden saavuttamiseksi kestävän kehityksen ohjelma tekee osuutensa Espoo Innovation Garden ja EU:n Innovation Capital -toiminnoissa. Keskeinen tehtävä on saada aikaan systeeminen kokonaiskuvaus (Smart and Sustainable Experience in Espoo) lisäämään toimenpiteiden vaikuttavuutta ja ohjaamaan eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä Fiksu kestävä Espoo kokonaiskonsepti tuotetaan osaksi Espoon kesäkuussa 2015 isännöimää EU:n Open Innovation 2.0 konferenssia ja sen ympärillä tapahtuvaa innovatiivisten kaupunkikehitysratkaisujen hyödyntämistä Espoossa. Uudet, vuonna 2015 alkavat projektit ja toimenpiteet HT 1 Kestävä elämäntapa Kestävän elämäntavan hyötytavoite on projektoitu vuosiksi Projektissa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia keinoja kestävän elämäntavan edistämiseksi yhdessä kuntalaisten ja kumppanien kanssa. Sivistystoimen koordinoimalla RCE-toiminnalla on merkittävä rooli, kun Espoo profiloituu kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Portinvartijatoiminnalla tavoitellaan uusia päästöjä vähentäviä ja luonnonvaroja entistä fiksummin hyödyntäviä toimintatapa- ja palvelukonsepteja. Lisäksi projektissa otetaan käyttöön Meidän roskis - toimintamalli roskaamisen vähentämiseksi ja vahvistetaan henkilöstön, kuntalaisten ja kumppanien sitoutumista ja aktiivista osallistumista kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Projektille on haettu ulkopuolista rahoitusta Uudenmaan liitolta. HT 2 Kestävä verkostomainen kaupunki

7 Yhteistyössä kaupunkikehitysyksikön, eri alueiden kehitystoimista vastaavien projektinjohtajien sekä yleiskaavayksikön kanssa laaditaan kokonaiskuvaus verkostomaisesta Espoosta ja miten tästä verkostomaisuudesta saatavia etuja voidaan edelleen vahvistaa. Erityisen tärkeänä toimintakohteena on Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman kanssa tehtävä Länsimetron kasvu- ja kehityskäytävän tavoitteiden asettaminen ja siihen liittyvän valmistelutyön ohjaaminen ohjelman osalta. Vuoden 2015 aikana viedään eteenpäin Espoon täydennysrakentamisvisiota. Visiossa kartoitetaan länsimetron kehityskäytävän varrella olevat alueet, joissa täydennysrakentamisen volyymin ja toimenpidemahdollisuuksien pikainen arviointi on kriittisintä. HT 3 Espoon luonto ja ympäristö. Vuonna 2015 käynnistyy Lähiluonto-vuosi projekti. Projekti jatkaa ja kehittää Suomenlahti-vuosi projektin toimintoja sekä pyrkii luomaan pysyviä toimintamalleja. Tavoitteina ovat yhteistoiminnan parantaminen kuntalaisten kanssa sekä kuntalaisten kannustaminen kantamaan vastuuta Espoon luonnosta ja ympäristöstä. Vuoden 2015 aikana aloitetaan Kotinurkilta kallioille -kirjan hyödyntäminen ja jatkokehitys sekä jatketaan lähiluonnon käyttämisen edistämistä kouluissa ja päiväkodeissa. Projektille on haettu ulkopuolista rahoitusta Uudenmaan liitolta. HT 4 Ilmastotyön koordinointi Espoon ilmastotoimien keskittymiskohteet ja ilmastotoimenpiteiden ohjelma valmistuvat vuoden 2015 aikana. Erityiskohteena on sisältöjen vaikuttavuus ja toimenpiteiden priorisointi myös kaupungin TATU-tavoitteiden kannalta. Vaikuttavuus edellyttää tiivistä yhteistyötä etenkin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan kanssa. Kestävän kehityksen ja ilmastotyön koordinointi sekä johtaminen organisoidaan ottaen huomioon eri tulosyksikköjen vastuut ja yhteistyö. HT 5 Energiaratkaisut Energiapaikkatiedon kaupallisten hyödyntämismahdollisuuksien edistäminen ja neuvotteluiden jatkaminen ovat yksi keskeinen tavoite uusien ja uusiutuvien energiamuotojen edistämisessä. Vuoden 2015 aikana selvitetään öljylämmitteisten kiinteistöjen lämmitystapamuutosten peruskorjaustarve ja kartoitetaan kohteet, joissa lämmitystapa voidaan muuttaa esimerkiksi maa- tai kaukolämpöön teknistaloudelliset rajaehdot huomioiden. Selvityksen perusteella valitaan toteutettava kohde tai kohteet vuodelle HT 6 Kestävät liikkumisratkaisut Vaikutetaan hyötytavoitteen edistämisen kannalta keskeisiin toimintakohteisiin kuten kaupungin liikenneverkkovisioon ja sen toteutumista edistävään toimenpideohjelmaan sekä HSL:n joukkoliikennesuunnitelmaan siten, että valtuuston asettamat hyötytavoitteet kyetään saavuttamaan. Vuoden 2015 aikana arvioidaan, pitääkö Espoon kaupungille laatia sähköisen liikkumisen periaatteet ja päätetään tarvittaessa sen valmistelun aloittamisesta.