PUHUTAAN NUOREN MASENNUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUHUTAAN NUOREN MASENNUKSESTA"

Transkriptio

1 PUHUTAAN NUOREN MASENNUKSESTA OPETUSTUNTIEN PITO ALPPILAN LUKIOSSA Laura Mennander Terveydenhoitajan kehittämistyö, OT2, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja (AMK)

2 SISÄLTÖ JOHDANTO NUOREN MASENNUS Masennuksen syitä Masennuksen oireita Masennuksen hoito Masennuksen esiintyvyys NUOREN STRESSI Stressin vaikutus Stressin hoito TERVEYDEN EDISTÄMINEN Koulun terveyden edistäminen Koulu mielenterveyden edistäjänä Terveyskasvatus koulussa Terveystiedonopetus Psykologian opetuksen sisällöt Alppilassa Kouluterveydenhuolto TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Ryhmien esittely OPETUSTUNTIEN SUUNNITTELU Työn tavoitteet Alkuvalmistelut Tuntisuunnitelma TUNTIEN TOTEUTUMINEN Opiskelijoiden arvio Terveydenhoitajan arvio Oma arviointi työskentelystä TERVEYEDENHOITAJAN TYÖN HAASTEET POHDINTA LÄHTEET...48

3 LIITE 1: Viesti oppilaille ennen tuntia ja ennen tuntia tulleet kysymykset LIITE 2: Tuntisuunnitelma 20.3 LIITE 3: MASENNUS LUENNOT LIITE 4: 10 OPPILAAN RYHMÄN TUNTIEN KESKUSTELUAIHEET LIITE 5: 25 OPPILAAN RYHMÄN KESKUSTELUAIHEET LIITE 6: Stressiluento LIITE 7: PALAUTE OPISKELIJOILTA LIITE 8: PALAUTE TERVEYDENHOITAJALTA

4 JOHDANTO Tämä terveydenhoitajan kehittämistehtävä on jatkoa ensimmäiseen opinnäytetyöhöni Puhutaan nuoren masennuksesta opas uusille kouluterveydenhoitajille. Ensimmäinen opinnäytetyöni valmistui maaliskuussa 2008 ja tuntui luonnolliselta jatkaa tutulla aiheella. Valmistuttuani tulen työskentelemään kouluterveydenhuollossa ja halusin terveydenhoitajan tutkintoon kuuluvan kehittämistehtävä opinnäytteen liittyvän kouluterveydenhoitajan mahdollisuuksiin vaikuttaa terveyskasvatukseen koulussa. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin voidaan lukea terveystiedon tuntien suunnittelu yhdessä terveystiedonopettajien kanssa. Varsinaista tuntien pitämisvelvollisuutta terveydenhoitajilla ei ole. Koen itse tarvitsevani esiintymiskokemusta ja tietoa eri tavoista opettaa asioita nuorille. Sen vuoksi halusin järjestää opetustunnit Alppilan lukiolaisille aiheesta nuorten masennus. Tutkimusten mukaan nuorten masennus on kasvussa. Masennuksen tunnistaminen ja siitä puhuminen ovat tärkeitä asioita. Nuoren masennuksen huomaaminen varhain ja sen hoitaminen auttaa estämään masennuksen puhkeamista aikuisena. Nuoren tunnistaessa masennuksen oireita itsessään tai esimerkiksi ystävässään edes auttaa masennukseen nopean puuttumisen. Mikäli nuorelta löytyy vielä rohkeutta jutella asiasta aikuiselle, ollaan paranemisen prosessin kannalta jo pitkällä. Näistä syistä halusin opetustuntien sisällön koskettavan nimenomaan masennuksen syitä, oireita, esiintyvyyttä ja hoitoa. Tuntien sisältöön olen lisännyt vielä osion stressistä ja rentoutumishetken. Opetustunnit on toteutettu konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan. Tunnit sisälsivät luento osuuden, toiminnallista tekemistä ja musiikkia.

5 5 1 NUOREN MASENNUS Masennuksesta puhutaan melko löyhästi nykyisin kuin se olisi yksi perustunne jota se ei kuitenkaan ole. Masentuminen on luonnollinen reaktio tilanteeseen, jossa koemme itsemme avuttomaksi ja voimattomaksi. Myös nuoruusiässä masennus on osittain tyypillinen ja normaali reaktio. Nuori kokee epävarmuutta ja turvattomuutta itsenäistymisen aikana. Hänen minänsä saattaa ajoittain olla vaikeaa kohdata rakentavalla tavalla vaikeita ja uusia asioita. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 2003, 257.) Nuoruusikäisten masennus on kasvava kansanterveydellinen ongelma. Nuorten mielialahäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa ja näiden nuorten hoitoon ohjaamisessa perusterveydenhuollon, erityisesti kouluterveydenhuollon, oppilashuollon ja opetuksen piirissä kouluissa työskentelevien aikuisten kyky tunnistaa masennuksen oireita on keskeinen. Nuoren havaittu psyykkinen oireilu on usein signaali siitä, että kehitys on vaarassa. (Marttunen 1999.) Kuten somaattisissa sairauksissa myös mielenterveysongelmissa on erilaisia asteita. Puhutaan lievästä, keskivaikeasta ja vaikeasta masennuksesta. Masennus voi olla osa laajempaa mielenterveysongelmaa, tai se voi esiintyä sellaisenaan ainoana oireena. Masentuneisuutta löytyy jonkin verran kaikkien mielenterveysongelmien taustalta. (Aaltonen ym. 2003, 257.) Masennuksen ilmenemistapoja ovat useimmiten täydellinen apatia, elämäntahdon menetys, keskittymisvaikeudet, sisäisen tyhjyyden ja merkittömyyden kokemus, rauhattomuus ja epämääräinen väsymys sekä itsemurha-alttius. Pienikin ponnistus johtaa nopeasti uupumukseen. Mieliala ei päivittäin paljoa vaihtele ja on olosuhteista riippumaton. Itsetunto ja itseluottamus ovat melkein aina heikentyneet, ja jopa lievässä masennuksessa esiintyy usein syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita. (Aaltonen ym. 2003, 257.)

6 6 Masennus eroaa surun tunteesta siten, että sureva nuori kykenee muistamaan asioissa sekä kielteisiä että myönteisiä puolia. Hänellä on masentuneeseen nuoreen verrattuna sisäisesti rikas maailma. Sureva nuori jaksaa löytää masentunutta helpommin ratkaisuja vaikeisiin elämäntilanteisiin ja jaksaa myös uskoa huomiseen. Sureva nuori siis kykenee työstämään tunteitaan eri vaiheiden kautta. Masentunut nuori ei pysty kohtaamaan vaikeita ja erityisesti traumaattisia tilanteita rakentavasti. Hän ei tunnista tunteita. Hän ei kykene käsittelemään asioiden hyviä ja huonoja puolia. Hän on usein niin väsynyt, ettei jaksa työstää itseään tai vaikeaksi kokemiaan asioita. Hän saattaa kokea, että hänen elämässään ei ole mitään myönteistä. Mitä syvemmästä masennuksesta on kyse, sitä vaikeampi masentuneen on esimerkiksi luetella elämässään mukavia asioita. (Aaltonen ym. 2003, 258.) Suomalaisessa julkisessa keskustelussa mielenterveyden teemat ovat nousseet näyttävämmin esiin etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syyt tähän ovat ainakin seuraavia luvun alkupuolen laman aiheuttamat supistukset terveydenhuollon alalla ja mielenterveydenhoidon rakenteelliset muutokset sairaalahoidossa. Kummatkin ovat aiheuttaneet runsaasti julkista keskustelua ja kritiikkiä. Toisaalta useat julkisuuden henkilöt ovat myös kärsineet masennuksesta ja tuoneet tämän julki. Näin siis sekä laajemmat yhteiskunnalliset tapahtumat ja muutokset että yksittäisten henkilöiden päätökset astua julkisuuteen omien masennuskokemustensa kanssa ovat olleet osaltaan raivaamassa tietä avoimemmalle ja myös monipuolisemmalle mediakeskustelulle mielenterveyteen liittyvistä aiheista. Nuorten mielenterveys on aihe, joka on saanut paljon palstatilaa sanoma- ja aikakauslehtien sivuilla sekä ohjelma-aikaa sähköisessä mediassa. Nuorten mielenterveyden teemoja käsitellään toistuvasti eri tiedotusvälineissä, dokumentti- ja keskusteluohjelmista esimerkiksi nuorten suosimien sarjojen saippuamaailmaan. Syömishäiriöt, koululaisten itsetuhoinen käyttäytyminen ja koulukiusaaminen, ylikuormitettu ja aliresurssoitu hoitojärjestelmä ja hoitoon jonottavat nuoret ovat mo-

7 7 nille mediasta tuttuja otsikoita. Yksi keskeisimmistä teemoista on nuorten masennus. 1.1 Masennuksen syitä Monenlaiset elämäntapahtumat voivat vaikuttaa masennuksen puhkeamiseen. Vanhemman sairaus, kuolema, avioero tai vanhemmista eroon joutuminen voivat altistaa masennukselle. Huolenpidon puute, väkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö lisäävät sairastumisen riskiä, samoin perheen sisäiset ristiriidat, sosiaaliset tai taloudelliset vaikeudet tai koulukiusatuksi joutuminen ja kaveriporukan ulkopuolelle jääminen. Masennuksen taustalla voidaan todeta sekä biologisia, psykologisia että sosiaalisia tekijöitä ja sairastuminen masennukseen on yleensä seurausta useamman kuin yhden tekijän yhteisvaikutuksesta. (Marttunen 1999.) Nuoren ihmisen masennuksen syyt voivat olla moninaiset. Masennusta liittyy fyysisiin sairauksiin, muihin psyykkisiin häiriöihin, oppimishäiriöihin, elämän suuriin menetyksiin ja traumoihin. Lapsen kasvuympäristö vaikuttaa ihmissuhteineen. Alttius sairastua on periytyvää. Usein lapsen suvussa tai perheessä on masennusta. Masentuneiden vanhempien lapsilla on suurempi riski sairastua masennukseen. (Friis, Eirola & Mannonen 2004, 118.) Tieteellisesti todistettua tietoa masennuksen periytyvyydestä on vielä hyvin vähän. Mitään erityistä masentuneisuuteen liittyvää geeniä ei ole löydetty. Todennäköisemmin masennuksen periytyminen on ympäristön vaikutusta eli kun nuori elää masentuneen vanhemman kanssa, se heijastuu haitallisesti nuorenkin elämään. Vaikean ja varhain alkaneen masennuksen perinnöllisyys saattaa olla mahdollista. Perinnölliset syyt ja suvussa todetut masennukset ja itsemurhat olisikin syytä kartoittaa hyvin ennen hoidon suunnittelua. (Aaltonen ym. 2003, 261.) Kaltoinkohtelu, väkivallan, ivan ja pilkan kohteeksi joutuminen voivat laukaista masennuksen. Masennus voi ilmetä tai sen oireet lisääntyä infektiosairauden jälkeen.

8 8 Nuoret eivät kovin hyvin kestä pitkäaikaista tai toistuvaa kipua, joten vamma ja sairaus, johon liittyy kipua, voi laukaista masennuksen. Kaamosmasennus voi alkaa jo lapsuudessa. (Friis ym. 2004, 118.) Masentuneen nuoren kuva itsestään on tyypillisesti negatiivispainotteinen tai vähintäänkin ylikriittinen, vaikka hän pyrkisi antamaan itsestään itsevarmemman vaikutelman. Nuoren perfektionistiset ja kaikkivoipaiset käsitykset tulevaisuudesta saavat kolauksen jo pelkän ulkonäön vuoksi: yksi kokee olevansa liian lyhyt ja toinen liian pitkä. Tyypillistä on, että nuori vaatii kaikessa itseltään liikoja eikä osaa hyväksyä itsessään virheitä. Hän kokee syyllisyyttä kuvitellusta huonommuudestaan ja masentuu. Epäonnistumiset ovat etenkin varhais- ja keskinuoruutta elävälle vaikeita kohdata. Jos nuori ei kykene löytämään itsestään positiivisia puolia eikä toisaalta myöskään hyväksymään epäonnistumista ja virheitä, hän arvostelee helposti kriittisesti itsensä lisäksi muitakin ihmisiä. (Aaltonen ym. 2003, 260.) Tänä päivänä yhteiskunnan vaatimukset nuorilta ovat paikoin kohtuuttoman suuret. Media luo paineita siitä millaiselta nuoren täytyy näyttää. Kulutusyhteiskunta määrittää mitä kaikkea nuoren pitää omistaa, jotta hän olisi tasavertainen kaverinsa kanssa. Nykypäivän toiveammatitkin esimerkiksi malli, juontaja, julkkis kertovat jo paljon siitä mitä pidetään tärkeänä ja luovat vääristyneitä kuvia siitä mikä tavoiteltavaa. Mielikuva siitä, että esillä olo ja itsensä tekeminen tunnetuksi ja sitä kautta tärkeäksi on monella nykynuorella päällimmäisenä mielessä. Julkisuuden glamoursointi ja epärealistiset odotukset tulevaisuudelta ja niiden tuhoutuminen voivat olla myös osa syy masennuksen puhkeamiseen. 1.2 Masennuksen oireita Nuorilla masennuksen keskeiset oireet ovat masentunut tai vaihtoehtoisesti ärtynyt mieliala sekä mielenkiinnon menetys. Masennusoireyhtymään liittyy useita samanaikaisia oireita, joita voivat olla voimattomuus ja jatkuva väsymys, keskittymiskyvyn

9 9 heikentyminen, kyvyttömyys tuntea tai nauttia mistään, itsesyytökset tai arvottomuuden tunteet, univaikeudet, ruokahalun ja painon muutokset ja fyysinen levottomuus tai toimintojen hidastuminen. Nuorella voi olla myös toivottomuutta, kuolemantoiveita ja itsemurha-ajatuksia. (Heiskanen, Salonen & Sassi ym. 2006, 140.) Edellisten oireiden lisäksi nuoren masennuksen tunnistamista helpottavat muutamat nuorille tyypilliset tavat reagoida. Masennus voi ilmetä alkoholin suurkulutuksena ja Suomessakin yhä useammin myös huumeiden aktiivisena kokeiluna. Tytöt saattavat reagoida masennukseen syömishäiriöillä. Paino voi yhtäkkiä muuttua joko niin, että nuori menettää painoa ruokahaluttomuuden vuoksi tai sitten hän lihoo, koska pakenee masennusta syömällä. Aggressiivinen ja impulsiivinen käyttäytyminenkin saattavat joskus olla oire masennuksesta. Erityisesti pojat saattavat pyrkiä purkamaan elämään turhautumistaan esittämälle muille päinvastaista kuin mihin sisäinen tunnetila antaisi aihetta. Jotkut pyrkivät masentuneina pärjäämään koulussa tai urheilussa ja kanavoivat tähän kaiken energiansa. Näin on erityisesti silloin, kun masennus ilmenee neuroottisena käyttäytymisenä. Nuori ei uskalla tai kykene kohdata todellisia tunteitaan tai sitten hän ei tunnista niitä, vaan täyttää kaiken mahdollisen ajan rutiineilla ja toiminnalla, jotta omien ajatusten kohtaamiseen ei jäisi aikaan. (Aaltonen ym. 2003, 258.) Pitkittynyt masennus ilmenee keskittymisvaikeuksina. Nuori kokee koulussa suoriutumisen vaikeaksi tai ei näe sen merkitystä omalle elämälleen. Tyypillinen oire on useimmiten myös nuoren eristäytyminen muista perheenjäsenistä ja vetäytyminen omaan haavemaailmaan tai jopa vain omaan pahaan oloon. Masentuneet ovat kuvanneet masennustaan muun muassa seuraavin sanoin: musta tunneli, harmaus, synkkä kuilu, pimeys, musta kausi. (Aaltonen ym. 2003, 258.) Jotkut nuoret oirehtivat pahaa oloaan ja epätasapainoaan kanavoimalla sen elimistöönsä. Seurauksena on psykosomaattisia oireita, kuten päänsärkyä tai vatsakipuja. Näin saattaa käydä erityisesti ympäristössä, jossa tunnepitoisia valituksia omasta olosta ei hyväksytä. Jos nuori ei opi purkamaan pahaa oloaan tulkitsemalla ja

10 10 puhumalla siitä muille tunteiden kautta, hän saattaa helpommin oirehtia psykosomaattisesti. Somaattisia oireita ei kuitenkaan saa koskaan pitää vain psyyken reaktioina, vaan aina on ensisijaisesti tutkittava onko oireiden taustalla elimellisiä syitä. (Aaltonen ym. 2003, 259.) Masentuneen nuoren uni saattaa olla häiriintynyt. Hänen unensa on katkonaista, ja hän voi herätä aamuisin huomattavasti aikaisemmin kuin hänen todellinen unen tarpeensa edellyttäisi. Toisaalta hän on hyvin väsynyt ja kouluun tai työhön lähteminen tuntuu raskaalta ponnistukselta. Univaikeudet ja painon lasku ovat oireita, jotka esiintyvät yleensä yhdessä. Jotkut masentuneet saattavat puolestaan nukkua selvästi enemmän kuin yleensä. Liika nukkuminen ja painon nousu esiintyvät myös yleensä yhdessä. (Aaltonen ym. 2003, 259.) Masennukseen liittyvät ilmiöt voidaan nähdä jatkumona ohimenevästä masentuneesta mielialasta masennusoireisiin ja vakavimmillaan toimintakykyä alentaviin ja äärimmäistä kärsimystä aiheuttaviin masennusoireyhtymiin. Masennusoireilun muuttuessa oireyhtymäksi masentunut mieliala on pitkäkestoisempi ja intensiteetiltään voimakkaampi ja siihen liittyy myös muita masennusoireita sekä toimintakyvyn laskua. (Marttunen 1999.) 1.3 Masennuksen hoito Hoidettuna nuorten masennuksen parantumisprosentti on noin 90, ja vain harvoin sairaus pitkäaikaistuu alkuvaiheessa. Mutta vaikka akuutista vaiheesta toivutaan hyvin, uusiutumisen riski on iso, suurimmillaan se on toipumista seuraavan ensimmäisen vuoden aikana. Hoidon päähuomio on kiinnitettävä arkielämän sujumiseen. Tämä vaatii yhteistyötä kouluterveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin, psykologin, vanhempien ja opettajan kanssa. (Heiskanen ym. 2006, 140.) Tämä yhteistyö ei vain valitettavasti aina toimi. Esimerkkinä ovat ne koulut, joille kunnalla ei ole varaa tai henkilöstöresursseja palkata esimerkiksi lääkäriä. Kuraattorin ja psykologin pai-

11 11 kalla olo koulussa ei myös toteudu läheskään kaikilla kouluilla, tai sitten heillä on niin minimaaliset resurssit hoitaa asioita ettei kaikissa masennustapauksissa apua saa koulusta. Nuoruusiällä alkanut masennus paranee usein hoidottakin. Hoidon avulla toipuminen on kuitenkin nopeampaa. Se on tärkeää, jotta nuori ei jäisi jälkeen ikätoverien kehityksestä kuten jäämällä luokalleen. Oppimisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen kannalta jo parinkin vuoden viivästyminen on hankalaa. (Heiskanen ym. 2006, 140.) Yleensä masennukset ovat lyhytkestoisia, muutaman kuukauden mittaisia, mutta pitkittyvät helposti hoitamattomina. Nuorten masennukseen on puututtava heti, jolloin sen kesto todennäköisesti lyhenee. Vaikka masennus paranee, se saattaa uusiutua myöhemmin. (Heiskanen ym. 2006, 141.) Koska masennukseen ei ole yhtä ainoaa syytä, sille ei myöskään ole yhtä ainoaa oikeaa hoitoa. Masentunutta hoidetaan psykoterapialla, lääkehoidolla ja tarvittaessa sairaalassa. Nuorten masennuksen hoidon erityispiirre on pyrkimys nuoruusiän psyykkisen kehityksen tukemiseen hoitosuhteessa. Masennusta koskevan tiedon tarjoaminen nuorelle ja hänen vanhemmilleen sekä koulunkäynnin jatkuvuuden tukeminen tarvittaessa erityisjärjestelyin ovat hyödyksi. (Birmaher 1998.) Erikoissairaanhoidon rooli on nuorten hoidossa korostuneempi kuin aikuisilla. Perusterveydenhuollossa ja kouluissa on paikallaan arvioida nuoren tilaa, ja varttuneempien nuorten (vähintään 17-vuotiaiden) masennuslääkehoito voidaan aloittaa myös perusterveydenhuollossa. (Isometsä, Lindfors, Luutonen, Mattila, Marttunen, Pirkola, Salminen & Seppälä 2004). Ainakin varhaisnuorten osalta suositellaan kuitenkin lääkehoidon aloittamista ja varsinaisen masennuksen psykoterapian toteuttamista pääosin nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Nuorten lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa suositeltavimpia ovat psykoterapeuttiset hoitomuodot: kognitiivinen yksilöterapia, ryhmäterapia ja nuorille sovellettu interpersoonallinen yksilöpsykoterapia. (Birmaher 1998.)

12 12 Suomessakin nuorten hoidossa yleisimmin käytetystä psykodynaamisesta yksilöpsykoterapiasta on runsaasti kliinistä kokemusta mutta hyvin vähän kontrolloitua tutkimustietoa (Brent, Holder, Kolko, Birmaher, Baugher, Iyengar, & Johnson 1997). Niillä perusteilla sitä kuten myös supportiivista psykoterapiaa voidaan hyödyntää masennuksesta kärsivien nuorten hoidossa. Perheterapiaa voidaan soveltaa tilanteissa, joissa perhetekijät liittyvät voimakkaasti nuoren masennukseen. (Isometsä ym. 2004). Nuorten lievien ja keskivaikeiden masennuksen hoito voidaan yleensä aloittaa psykoterapeuttisin interventioin, ja hoitoon liitetään masennuslääkitys, ellei masennus selvästi lievity noin kuukauden kuluessa. (Birmaher 1998). Vakavassa ja keskivaikeassa masennuksessa lääkitys on olennainen ja välttämätön osa hoitoa, joka mahdollistaa muut hoidot. Jopa 80 prosenttia potilaista voidaan hoitaa masennuslääkkeillä. Lääkehoitoon tulee yhdistää psykoterapia ja muu henkinen tuki. Myös itsemurha-ajatukset poistuvat onnistuneen hoidon myötä. (Heiskanen ym. 2006, 139.) Nuorten vaikeiden masennusten hoidossa on yleensä perusteltua käyttää lääkitystä alusta alkaen, ja se on syytä aloittaa myös keskivaikeassa tai lievässäkin masennuksessa, ellei pätevää psykoterapeuttista hoitoa ole saatavilla tai se viivästyy. Myös nuorilla masennuslääkitystä käytetään jatkohoitona vähintään 4 9 kuukauden ajan relapsin ehkäisemiseksi. (Emslie, Mayes & Hughes 2000.) Nuoruusiän masennuksiin liittyy merkittävä uusiutumisen vaara. Psykoterapeuttista ylläpitohoitoa voidaan toteuttaa harvajaksoisin seurantatapaamisin esimerkiksi tiiviimmän yksilöterapian jälkeen. Lääkkeellistä ylläpitohoitoa koskevia tutkimuksia ei nuorten masennuksista ole julkaistu, joten nuoriin on sovellettava aikuisten hoitosuosituksia. (Birmaher 1998.) Yhteiskunnallisesti ajateltuna nuoren masennusta kannattaa ja pitää hoitaa. Hoitamaton masennus uusiutuu helposti ja voi pahentua nuoren kasvaessa aikuiseksi.

13 13 Hoidolla voidaan parantaa nuoren tulevaa työkykyä ja näin ollen nuoresta saadaan yhteiskuntaan terve ja työkykyinen aikuinen joka omalla työpanoksellaan pitää yllä yhteiskunnan pyörimistä. Vaikka nuoren masennuksen hoito vaatii useita kalliita terapiaistuntoja, on nämä terapiat kuitenkin yhteiskunnan kannalta kannattavampia kuin olla hoitamatta masennusta. Mielestäni päättäjien tulisikin entistä enemmän huomioida kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevä työn asema ja satsata nuoriin ja heidän hoitoa vaativiin mielenterveydellisiin palveluihin huomattavasti enemmän kuin mitä tällä hetkellä on huomioitu. 1.4 Masennuksen esiintyvyys Monien mielenterveyshäiriöiden ilmaantuminen ensi kertaa ajoittuu nuoruuteen ja psykiatristen häiriöiden esiintyvyys onkin nuorilla noin kaksinkertainen lapsiin verrattuna. Niin ikään eriasteisten masennusoireiden ja oireyhtymien ilmaantuvuus ja esiintyvyys kasvavat voimakkaasti nuoruudessa. (Marttunen 1999.) Psyykkinen hyvinvointi on keskeinen oppimisen edellytys ja kouluympäristön laadulla on sen tukemisessa oleellinen rooli. Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista oppilaista voi hyvin. Kuitenkin tavanomaisen kokoisessa luokassa keskimäärin kolmen tai neljän oppilaan hyvinvointi on uhattuna. (Thuneberg 2007.) Masennuksen yleisyyttä on mahdollista selvittää väestötutkimuksissa, kyselymenetelmien avulla pyritään saamaan kuva masennusoireyhtymien esiintymisestä. Väestötutkimuksissa arviot nuoruusikäisten masennuksen esiintyvyydestä vaihtelevat jonkin verran johtuen muun muassa eroista mittaustavoista luvulta lähtien on nähty nuorten mielenterveysongelmien lisääntyvän selvästi. On arvioitu, että % nuorista kärsii nuoruusiän aikana sellaisesta pitkäkestoisesta oireilusta, johon olisi hyvä saada hoitoa. Nuoruusikäisillä vakavan masennuksen vuoden aikainen esiintyvyys on 3 10 % ja pitkäaikaisen masennuksen esiintyvyys 1 2 %. Vakavan masennuksen elinaikainen esiintyvyys nuorilla on %. Tytöillä ja nuorilla naisilla masennuksen yleisyys on noin kaksinkertainen poikiin ja nuoriin miehiin

14 14 nähden. Masennusoireita, jotka eivät täytä diagnostisia kriteereitä, esiintyy ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. (Tahvanainen, Kurikka, Lemola, Uusitalo, Hanhineva, Wentzel & Koste 2006, 12.) Lapsuusiässä tytöillä ja pojilla masennushäiriöitä on suurin piirtein yhtä paljon, mutta nuoruusikäisillä tytöillä samoin kuin aikuisilla naisilla masennuksen yleisyys on noin kaksinkertainen poikiin ja miehiin nähden. Nuorten masennuksen osuus terveyteen liittyvien tekijöiden joukossa on kasvamassa. (Kaltiala-Heino, Rimpelä, Marttunen, Rimpelä & Rantanen 1999, 348.) Erityisesti nuoruusikäisten masennukselle on tyypillistä muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti masennuksen kanssa. On todettu, että %:lla masennuksesta kärsivistä nuorista on samanaikaisesti yksi tai useampi mielenterveyshäiriö. Tavallisimpia samanaikaisia häiriöitä ovat ahdistuneisuushäiriöt, käytös- ja tarkkaavaisuushäiriöt sekä päihteiden väärinkäyttö. Somaattisiin sairauksiin liittyy usein myös eriasteista masennusoireilua. Jos masennukseen liittyy muita mielenterveyshäiriöitä, masennusjaksot uusiutuvat useammin, ovat kestoltaan pitempiä ja niihin liittyy useammin itsetuhosuutta kuin pelkästään masennukseen. Samanaikainen häiriö johtaa useammin hoitokontaktiin kuin masennuksen esiintyminen yksinään, mutta näiden nuorten psykososiaalinen toimintataso jää usein kuitenkin hoidon päättyessäkin alhaisemmaksi kuin pelkästään masennuksesta kärsineiden nuorten. (Marttunen & Pelkonen 1998.) Masennusoireet, jotka eivät täytä diagnostisia masennusoireyhtymän kriteereitä, ovat yleisiä. On arvioitu, että niitä esiintyisi ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. Nuoren mielialat voivat vaihdella normaalistikin, mutta merkittävällä osalla masentunutta mielialaa kokevista nuorista masennusoireet ovat suhteellisen pysyviä. Niin ikään masennusoireista kärsivillä nuorilla esiintyy muita useammin ajankohtaista ahdistuneisuutta, itsetuhosuutta ja heidän somaattinen terveytensä on huonompi kuin verrattavien. (Marttunen & Pelkonen 1998.)

15 15 2 NUOREN STRESSI Stressi on kiihtymistila, joka alkaa usein psyykkisenä ja johtaa myös elimistön kiihtymiseen. Mikä tahansa nuorta kiihdyttävä asia voi laukaista stressin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi suuret elämänmuutokset, kuten ero seurustelukumppanista, läheisen kuolema tai koulupaineet. Myös myönteiset suuret muutokset, kuten rakastuminen tai muutto, voivat aiheuttaa stressiä. Stressiä voidaan kuvata myös erilaisista paineista aiheutuvaksi ylihälytystilaksi. Se on inhimillinen ja luonnollinen reaktio mahdottomaksi käyneeseen tilanteeseen. Työstressi määritellään useimmiten ristiriitana työn vaatimusten ja yksilön edellytysten välillä. Stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi työn liian vähäiset tai liian suuret haasteet. Stressi kuuluu elämään ja voi olla myös positiivinen voimavara. Nuori kestää lyhytaikaista stressiä, mutta jatkuva kierre aiheuttaa ongelmia. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.) 2.1 Stressin vaikutus Kohtuullinen ja lyhytaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Kun stressi jatkuu liian pitkään ja on liian voimakasta, nuoren psyykkinen toimintakyky alenee. Pitkään jatkunut stressi tuo mukanaan unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistivaikeuksia. Stressaantunut nuori voi olla vihainen, jännittynyt, onneton tai turhautunut. Usein stressiin yhdistyy väsymystä, pelkoa ja huolta. Yleisimmät fyysiset stressioireet ovat verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu. Stressaantuneen ihmisen pulssitaso nousee selvästi ja sydän lyö tiheämmin. Osa nuorista kokee stressin seurauksena myös muun muassa rytmihäiriöitä. Vuosia jatkunut stressi voi johtaa sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin. Myös vatsavaivat, päänsärky, pyörrytys, krooninen kipu ja epämääräi-

16 16 nen fyysisen suorituskyvyn lasku ovat pahenevan stressin merkkejä. Tutkijat myös arvelevat, että stressi vaikuttaa immuunipuolustukseen ja lisää altistumista erilaisille tulehdussairauksille. Fyysisten stressioireiden takana on stressihormonien, kuten adrenaliinin, lisääntynyt tuotanto. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.) 2.2 Stressin hoito Stressin sietäminen on hyvin yksilöllistä ja riippuu henkilön yleisestä elämäntilanteesta. Lyhytaikaisen stressin hallinnassa ja purkamisessa auttavat tutut ja arkiset konstit: liikunta, säännöllinen ja terveellinen ruokavalio, riittävä uni, harrastukset ja hyvät ihmissuhteet. Koulussa koetun stressin helpottamiseksi pitäisi pystyä neuvottelemaan koululla oman työn määrästä ja sen rajaamisesta. Riippuu kuitenkin suuresti koulusta ja -tehtävistä, missä määrin omaan työhönsä voi vaikuttaa. Osa stressiä kokevista tarvitsee toipuakseen sairausloman. Monen kohdalla vaaditaan pitkähkö loma ja myös psykologista tukea, jotta toipuminen tapahtuu kunnolla. Suurella osalla suoranaisen burn outin eli loppuunpalamisen kokeneista reaktio on masennus, oli stressin alkuperäinen syy mikä tahansa. Olennaisinta stressin hoidossa on se, että jossakin on tapahduttava muutos. Toivuttuaan henkilön olisi kyettävä ottamaan elämänhallinta takaisin omiin käsiinsä, jotta stressi ei toistu. Jos havaitsee itsessään merkkejä pahenevasta stressistä, on hyvä hakeutua työterveyshoitoon tai omalle terveysasemalle. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.)

17 17 3 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia oman ja ympäristön terveydestä huolehtimisessa. Terveyden edistäminen on myös terveyden edellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta (Vertio 2003, 29; Liimatainen 2004,10). Terveyden edistämisessä on kyse mahdollisuuksien parantamisesta, ei niinkään suoranaisesti ihmisten käyttäytymisen muuttamisesta. Terveyden edistäminen saa merkityksensä siitä, miten määrittelemme itse terveyden. Biolääketieteellinen näkemys keskittyy sairauksien parantamiseen ja ennaltaehkäisyyn ja kuolleisuuden vähentämiseen. Tätä kutsutaan myös preventiiviseksi terveyden edistämiseksi. Positiivinen terveyskäsitys edustaa laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa kuvaa terveydestä. Tavoitteena on väestön yleisen terveyden lisääminen. Eräs määritelmä terveyden edistämisestä kuuluu, että terveyden edistäminen koostuu toimista, joilla lisätään positiivista terveyttä ja estetään terveyden heikentymistä terveyskasvatuksen, ehkäisyn ja terveydensuojelun keinoin. (Kauhanen & Myllykangas 1998, 248). Terveys nähdään voimavarana eikä elämän tavoitteena. (Kauhanen ym ; Vertio 2003, 29 30; Ewles & Simnett 1996, 20 22; Liimatainen 2004, 10.) Vuoden 1996 maailmanlaajuiseen WHO:n konferenssissa todettiin muun muassa, että terveyden edistäminen ei ole pelkästään terveydenhuoltojärjestelmän vastuulla, sillä terveys on positiivinen käsite, joka painottaa sosiaalisia ja yksilöllisiä voimavaroja fyysisen toimintakyvyn lisäksi. Tavoitteena on lisääntynyt hyvinvointi. (WHO 2006.) Terveyden edistämisen tarkoituksena on ihmisten parantunut kyky tehdä terveyttä tukevia valintoja sekä yksilöllisen ja yhteisön kasvun tukeminen. Sen tulisi painottaa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja sekä näiden osallistumista päätöksentekoon. Tavoitteena on siis tiedon, ymmärryksen ja päätöksentekotaitojen lisääntyminen ja erilaisten sosiaalisten ja elämäntaitojen kehittyminen. Tätä

18 18 kutsutaan promotiiviseksi terveyden edistämiseksi. Hyvin olennaista on myös itsetunnon ja elämänhallinnan tunteen lisääntyminen. Lähtökohtana ovat vahvuudet, eivät heikkoudet. (Ewles ym. 1996, 8.) Terveyden edistäminen on sananmukaisesti terveyskeskeistä ja sillä on perustavanlaatuinen ero sairauden ehkäisyn käsitteeseen, jolloin terveys määritellään positiivisesti (Nicoll 1997, ). Sen tulee perustua selkeään näyttöön ja toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat muun muassa käsitys ihmisestä ja terveydestä ja etiikka (Pietilä, Hakulinen, Hirvonen, Koponen, Salminen & Sirola 2002, 62 71; Tomey & Alligood 2002, ). 3.1 Koulun terveyden edistäminen Yleiskuva lasten ja nuorten terveydestä on hyvä, tarkasteltaessa sitä koettuna terveytenä tai perinteisin mittarein (kuolleisuus, pitkäaikainen ja päivittäistä toimintaa haittaava sairastavuus) (Aromaa, Koskinen, & Huttunen 1997). Tämän vuoksi koulussa tapahtuva terveyden edistämistyö on lähtökohdiltaan promotiivista. Tällöin pyritään vaikuttamaan ennen ongelmien ja sairauksien syntyä luomalla mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Koulussa pyritään luomaan sellaiset olosuhteet ja sellaisia kokemuksia, jotka auttavat yksilöä ja koko yhteisöä selviytymään. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005.) Terveyden edistämisen tehtävänä on ylläpitää ja vahvistaa terveyttä suojaavia tekijöitä, joita ovat yksilötasolla muun muassa itsetunto, myönteinen elämänasenne, koherenssin tunne (ymmärrys, merkityksellisyys, suoriutuminen) ja terveelliset elämäntavat. Sosiaalisia terveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, myönteiset roolimallit ja tukevat ja pysyvät sosiaaliset verkostot. Kouluympäristön tasolla terveyttä suojaa turvallinen ja luotettava ympäristö, kouluterveyspalvelut sekä terveyttä edistävä päätöksenteko. (Lavikainen, Lahtinen & Lehtinen, 2001; Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005.)

19 19 Suurin osa oppilaista voi hyvin. (Thuneberg 2007). Kouluissa on kuitenkin myös runsaasti oireilevia oppilaita, joten myös sairauksien ehkäisyn eli prevention näkökulma on tarpeen (Välimaa 2004). Kouluyhteisössä tulee pyrkiä ehkäisemään oppilaiden ongelmia tai aikaistamaan niiden huomaamista. Syrjäytymisen ehkäisyn ja terveyden tasa-arvon näkökulmasta on tärkeä tunnistaa riskiryhmät ja tukea heitä ajoissa. Näin voidaan välttää koululle tulevaa kuormitusta ja opettajat voivat keskittyä perustehtäväänsä eli opettamiseen. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla on mahdollista saada aikaan taloudellisia säästöjä erityispalveluiden kustannusten vähenemisen kautta. (Rimpelä 2002.) Hyvä terveys ja koulussa viihtyminen edistää oppilailla oppimistuloksia ja opettajilla työssä jaksamista. Terveyttä edistävässä koulussa terveyden edistäminen on kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Terveyden edistäminen sisältää useita toimintaalueita, minkä vuoksi se kuuluu kouluyhteisössä kaikille ei ainoastaan terveystiedon opettajille ja kouluterveydenhoitajille. Jokainen voi omalla toiminnallaan edistää omaa ja muiden terveyttä ja hyvinvointia. Esimerkiksi kaikkien kouluyhteisön jäsenten tasavertainen kohtelu luo myönteistä ja erilaisuutta hyväksyvää toimintakulttuuria, mikä on keskeistä terveen itsetunnon rakentumiselle. Terveyden edistämisen suunnitelmallisuus takaa sen, että terveyden edistämistyön kokonaisuus voidaan ottaa haltuun oman koulun erityispiirteet huomioiden. Tällöin jokaisella toiminnolla on oma paikkansa ja ne kuuluvat koulun normaaliin toimintaan. Työn tulokset eivät useimmiten näy välittömästi, joten toiminnan tulee olla pitkäjänteistä. (Savola 2005, 11.) Koulu on tärkeä terveyden edistämisen areena, sillä lapset ja nuoret viettävät koulussa ison osan päivästä arkisin. Kouluympäristö voi monin tavoin tukea lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä. Terveyden edistäminen koulussa on laajaalaista toimintaa, joka pohjautuu suurelta osin opetussuunnitelmassa kirjattuihin asioihin. Toisaalta koulu on myös opettajien ja muun koulun henkilöstön työpaikka ja heidän hyvinvointinsa heijastuu oppilaisiin. (Terveyden edistämisen keskus 2008.)

20 20 Suomessa on tehty jo pitkään tavoitteellista työtä koko kouluyhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kokeiluvaiheen jälkeen vuonna 1993 Suomi liittyi Euroopan terveet koulut -verkostoon (ETK). Vuoden 2005 alusta käynnistyi Koulun terveys- ja hyvinvointihanke (KTHH), joka jatkaa Euroopan terveet koulut - ohjelmaa samalla kouluverkostolla, mutta uusilla työskentelytavoilla. Koulun terveys- ja hyvinvointihankkeen taustalla on kansainvälinen Schools for Health in Europe -ohjelma (aiempi European Network of Health Promoting Schools). Ohjelmassa on mukana 43 Euroopan maata ja se on yksi maailman edistyksellisimmistä koulujen terveyden edistämisen ohjelmista. Ohjelman taustatahoja ovat Euroopan neuvosto, Euroopan komissio ja Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä vuodesta 1993 alkaen. (Terveyden edistämisen keskus 2008.) 3.2 Koulu mielenterveyden edistäjänä Koulu on nuoren elämään voimakkaimmin vaikuttava yhteisö. Koulussa tavoitteena oppimisen lisäksi on aikuistuminen sekä henkinen kasvu. Nuoreen kohdistuu opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuspaine. (Turpeinen 2004, ) Uusien vaatimusten myötä koululaisten käsitys omista kyvyistä ja oppimisesta on muuttunut. Nuori voi pitää omaa osaamistaan pysyvänä piirteenä, johon ei voi itse vaikuttaa. Ympäristöllä on tässä asiassa suuri merkitys. Oleellista on se, millaista palautetta lapsi saa onnituessaan ja epäonnistuessaan. Erityisen haitallista on, jos onnistumisiin ei reagoida tai epäonnistumisia arvostellaan ja uskotaan niiden johtuvan kykyjen puutteesta. Vanhempien ja opettajan antamalla palautteella on suuri merkitys nuoren kykyyn nauttia haastavien tehtävien ratkomisesta. (Eronen, Kanninen, Katainen, Kauppinen, Lähdesmäki, Oksala & Penttilä 2001, ) Nuorilla on paljon voimavaroja, verkostoja ja elämän tukipilareita. Nämä mielenterveyttä tukevat rakenteet olisi hyvä nostaa esille myös mielenterveyden opetuksen yhteydessä. Nuoren tukiverkostoon voi kuulua esimerkiksi oma perhe, sisarukset,

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! Laanilan lukio 15.8.2016 VANHEMPAINILLAN MENU Yhteinen osio (juhlasalissa noin 30 min) o o o Millainen on Laanilan lukio? o Opiskelijat Salla Huotari ja Konsta Parttimaa sekä

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot