PUHUTAAN NUOREN MASENNUKSESTA
|
|
- Helena Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PUHUTAAN NUOREN MASENNUKSESTA OPETUSTUNTIEN PITO ALPPILAN LUKIOSSA Laura Mennander Terveydenhoitajan kehittämistyö, OT2, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja (AMK)
2 SISÄLTÖ JOHDANTO NUOREN MASENNUS Masennuksen syitä Masennuksen oireita Masennuksen hoito Masennuksen esiintyvyys NUOREN STRESSI Stressin vaikutus Stressin hoito TERVEYDEN EDISTÄMINEN Koulun terveyden edistäminen Koulu mielenterveyden edistäjänä Terveyskasvatus koulussa Terveystiedonopetus Psykologian opetuksen sisällöt Alppilassa Kouluterveydenhuolto TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Ryhmien esittely OPETUSTUNTIEN SUUNNITTELU Työn tavoitteet Alkuvalmistelut Tuntisuunnitelma TUNTIEN TOTEUTUMINEN Opiskelijoiden arvio Terveydenhoitajan arvio Oma arviointi työskentelystä TERVEYEDENHOITAJAN TYÖN HAASTEET POHDINTA LÄHTEET...48
3 LIITE 1: Viesti oppilaille ennen tuntia ja ennen tuntia tulleet kysymykset LIITE 2: Tuntisuunnitelma 20.3 LIITE 3: MASENNUS LUENNOT LIITE 4: 10 OPPILAAN RYHMÄN TUNTIEN KESKUSTELUAIHEET LIITE 5: 25 OPPILAAN RYHMÄN KESKUSTELUAIHEET LIITE 6: Stressiluento LIITE 7: PALAUTE OPISKELIJOILTA LIITE 8: PALAUTE TERVEYDENHOITAJALTA
4 JOHDANTO Tämä terveydenhoitajan kehittämistehtävä on jatkoa ensimmäiseen opinnäytetyöhöni Puhutaan nuoren masennuksesta opas uusille kouluterveydenhoitajille. Ensimmäinen opinnäytetyöni valmistui maaliskuussa 2008 ja tuntui luonnolliselta jatkaa tutulla aiheella. Valmistuttuani tulen työskentelemään kouluterveydenhuollossa ja halusin terveydenhoitajan tutkintoon kuuluvan kehittämistehtävä opinnäytteen liittyvän kouluterveydenhoitajan mahdollisuuksiin vaikuttaa terveyskasvatukseen koulussa. Kouluterveydenhoitajan tehtäviin voidaan lukea terveystiedon tuntien suunnittelu yhdessä terveystiedonopettajien kanssa. Varsinaista tuntien pitämisvelvollisuutta terveydenhoitajilla ei ole. Koen itse tarvitsevani esiintymiskokemusta ja tietoa eri tavoista opettaa asioita nuorille. Sen vuoksi halusin järjestää opetustunnit Alppilan lukiolaisille aiheesta nuorten masennus. Tutkimusten mukaan nuorten masennus on kasvussa. Masennuksen tunnistaminen ja siitä puhuminen ovat tärkeitä asioita. Nuoren masennuksen huomaaminen varhain ja sen hoitaminen auttaa estämään masennuksen puhkeamista aikuisena. Nuoren tunnistaessa masennuksen oireita itsessään tai esimerkiksi ystävässään edes auttaa masennukseen nopean puuttumisen. Mikäli nuorelta löytyy vielä rohkeutta jutella asiasta aikuiselle, ollaan paranemisen prosessin kannalta jo pitkällä. Näistä syistä halusin opetustuntien sisällön koskettavan nimenomaan masennuksen syitä, oireita, esiintyvyyttä ja hoitoa. Tuntien sisältöön olen lisännyt vielä osion stressistä ja rentoutumishetken. Opetustunnit on toteutettu konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan. Tunnit sisälsivät luento osuuden, toiminnallista tekemistä ja musiikkia.
5 5 1 NUOREN MASENNUS Masennuksesta puhutaan melko löyhästi nykyisin kuin se olisi yksi perustunne jota se ei kuitenkaan ole. Masentuminen on luonnollinen reaktio tilanteeseen, jossa koemme itsemme avuttomaksi ja voimattomaksi. Myös nuoruusiässä masennus on osittain tyypillinen ja normaali reaktio. Nuori kokee epävarmuutta ja turvattomuutta itsenäistymisen aikana. Hänen minänsä saattaa ajoittain olla vaikeaa kohdata rakentavalla tavalla vaikeita ja uusia asioita. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 2003, 257.) Nuoruusikäisten masennus on kasvava kansanterveydellinen ongelma. Nuorten mielialahäiriöiden varhaisessa tunnistamisessa ja näiden nuorten hoitoon ohjaamisessa perusterveydenhuollon, erityisesti kouluterveydenhuollon, oppilashuollon ja opetuksen piirissä kouluissa työskentelevien aikuisten kyky tunnistaa masennuksen oireita on keskeinen. Nuoren havaittu psyykkinen oireilu on usein signaali siitä, että kehitys on vaarassa. (Marttunen 1999.) Kuten somaattisissa sairauksissa myös mielenterveysongelmissa on erilaisia asteita. Puhutaan lievästä, keskivaikeasta ja vaikeasta masennuksesta. Masennus voi olla osa laajempaa mielenterveysongelmaa, tai se voi esiintyä sellaisenaan ainoana oireena. Masentuneisuutta löytyy jonkin verran kaikkien mielenterveysongelmien taustalta. (Aaltonen ym. 2003, 257.) Masennuksen ilmenemistapoja ovat useimmiten täydellinen apatia, elämäntahdon menetys, keskittymisvaikeudet, sisäisen tyhjyyden ja merkittömyyden kokemus, rauhattomuus ja epämääräinen väsymys sekä itsemurha-alttius. Pienikin ponnistus johtaa nopeasti uupumukseen. Mieliala ei päivittäin paljoa vaihtele ja on olosuhteista riippumaton. Itsetunto ja itseluottamus ovat melkein aina heikentyneet, ja jopa lievässä masennuksessa esiintyy usein syyllisyyden ja arvottomuuden tunteita. (Aaltonen ym. 2003, 257.)
6 6 Masennus eroaa surun tunteesta siten, että sureva nuori kykenee muistamaan asioissa sekä kielteisiä että myönteisiä puolia. Hänellä on masentuneeseen nuoreen verrattuna sisäisesti rikas maailma. Sureva nuori jaksaa löytää masentunutta helpommin ratkaisuja vaikeisiin elämäntilanteisiin ja jaksaa myös uskoa huomiseen. Sureva nuori siis kykenee työstämään tunteitaan eri vaiheiden kautta. Masentunut nuori ei pysty kohtaamaan vaikeita ja erityisesti traumaattisia tilanteita rakentavasti. Hän ei tunnista tunteita. Hän ei kykene käsittelemään asioiden hyviä ja huonoja puolia. Hän on usein niin väsynyt, ettei jaksa työstää itseään tai vaikeaksi kokemiaan asioita. Hän saattaa kokea, että hänen elämässään ei ole mitään myönteistä. Mitä syvemmästä masennuksesta on kyse, sitä vaikeampi masentuneen on esimerkiksi luetella elämässään mukavia asioita. (Aaltonen ym. 2003, 258.) Suomalaisessa julkisessa keskustelussa mielenterveyden teemat ovat nousseet näyttävämmin esiin etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syyt tähän ovat ainakin seuraavia luvun alkupuolen laman aiheuttamat supistukset terveydenhuollon alalla ja mielenterveydenhoidon rakenteelliset muutokset sairaalahoidossa. Kummatkin ovat aiheuttaneet runsaasti julkista keskustelua ja kritiikkiä. Toisaalta useat julkisuuden henkilöt ovat myös kärsineet masennuksesta ja tuoneet tämän julki. Näin siis sekä laajemmat yhteiskunnalliset tapahtumat ja muutokset että yksittäisten henkilöiden päätökset astua julkisuuteen omien masennuskokemustensa kanssa ovat olleet osaltaan raivaamassa tietä avoimemmalle ja myös monipuolisemmalle mediakeskustelulle mielenterveyteen liittyvistä aiheista. Nuorten mielenterveys on aihe, joka on saanut paljon palstatilaa sanoma- ja aikakauslehtien sivuilla sekä ohjelma-aikaa sähköisessä mediassa. Nuorten mielenterveyden teemoja käsitellään toistuvasti eri tiedotusvälineissä, dokumentti- ja keskusteluohjelmista esimerkiksi nuorten suosimien sarjojen saippuamaailmaan. Syömishäiriöt, koululaisten itsetuhoinen käyttäytyminen ja koulukiusaaminen, ylikuormitettu ja aliresurssoitu hoitojärjestelmä ja hoitoon jonottavat nuoret ovat mo-
7 7 nille mediasta tuttuja otsikoita. Yksi keskeisimmistä teemoista on nuorten masennus. 1.1 Masennuksen syitä Monenlaiset elämäntapahtumat voivat vaikuttaa masennuksen puhkeamiseen. Vanhemman sairaus, kuolema, avioero tai vanhemmista eroon joutuminen voivat altistaa masennukselle. Huolenpidon puute, väkivalta tai seksuaalinen hyväksikäyttö lisäävät sairastumisen riskiä, samoin perheen sisäiset ristiriidat, sosiaaliset tai taloudelliset vaikeudet tai koulukiusatuksi joutuminen ja kaveriporukan ulkopuolelle jääminen. Masennuksen taustalla voidaan todeta sekä biologisia, psykologisia että sosiaalisia tekijöitä ja sairastuminen masennukseen on yleensä seurausta useamman kuin yhden tekijän yhteisvaikutuksesta. (Marttunen 1999.) Nuoren ihmisen masennuksen syyt voivat olla moninaiset. Masennusta liittyy fyysisiin sairauksiin, muihin psyykkisiin häiriöihin, oppimishäiriöihin, elämän suuriin menetyksiin ja traumoihin. Lapsen kasvuympäristö vaikuttaa ihmissuhteineen. Alttius sairastua on periytyvää. Usein lapsen suvussa tai perheessä on masennusta. Masentuneiden vanhempien lapsilla on suurempi riski sairastua masennukseen. (Friis, Eirola & Mannonen 2004, 118.) Tieteellisesti todistettua tietoa masennuksen periytyvyydestä on vielä hyvin vähän. Mitään erityistä masentuneisuuteen liittyvää geeniä ei ole löydetty. Todennäköisemmin masennuksen periytyminen on ympäristön vaikutusta eli kun nuori elää masentuneen vanhemman kanssa, se heijastuu haitallisesti nuorenkin elämään. Vaikean ja varhain alkaneen masennuksen perinnöllisyys saattaa olla mahdollista. Perinnölliset syyt ja suvussa todetut masennukset ja itsemurhat olisikin syytä kartoittaa hyvin ennen hoidon suunnittelua. (Aaltonen ym. 2003, 261.) Kaltoinkohtelu, väkivallan, ivan ja pilkan kohteeksi joutuminen voivat laukaista masennuksen. Masennus voi ilmetä tai sen oireet lisääntyä infektiosairauden jälkeen.
8 8 Nuoret eivät kovin hyvin kestä pitkäaikaista tai toistuvaa kipua, joten vamma ja sairaus, johon liittyy kipua, voi laukaista masennuksen. Kaamosmasennus voi alkaa jo lapsuudessa. (Friis ym. 2004, 118.) Masentuneen nuoren kuva itsestään on tyypillisesti negatiivispainotteinen tai vähintäänkin ylikriittinen, vaikka hän pyrkisi antamaan itsestään itsevarmemman vaikutelman. Nuoren perfektionistiset ja kaikkivoipaiset käsitykset tulevaisuudesta saavat kolauksen jo pelkän ulkonäön vuoksi: yksi kokee olevansa liian lyhyt ja toinen liian pitkä. Tyypillistä on, että nuori vaatii kaikessa itseltään liikoja eikä osaa hyväksyä itsessään virheitä. Hän kokee syyllisyyttä kuvitellusta huonommuudestaan ja masentuu. Epäonnistumiset ovat etenkin varhais- ja keskinuoruutta elävälle vaikeita kohdata. Jos nuori ei kykene löytämään itsestään positiivisia puolia eikä toisaalta myöskään hyväksymään epäonnistumista ja virheitä, hän arvostelee helposti kriittisesti itsensä lisäksi muitakin ihmisiä. (Aaltonen ym. 2003, 260.) Tänä päivänä yhteiskunnan vaatimukset nuorilta ovat paikoin kohtuuttoman suuret. Media luo paineita siitä millaiselta nuoren täytyy näyttää. Kulutusyhteiskunta määrittää mitä kaikkea nuoren pitää omistaa, jotta hän olisi tasavertainen kaverinsa kanssa. Nykypäivän toiveammatitkin esimerkiksi malli, juontaja, julkkis kertovat jo paljon siitä mitä pidetään tärkeänä ja luovat vääristyneitä kuvia siitä mikä tavoiteltavaa. Mielikuva siitä, että esillä olo ja itsensä tekeminen tunnetuksi ja sitä kautta tärkeäksi on monella nykynuorella päällimmäisenä mielessä. Julkisuuden glamoursointi ja epärealistiset odotukset tulevaisuudelta ja niiden tuhoutuminen voivat olla myös osa syy masennuksen puhkeamiseen. 1.2 Masennuksen oireita Nuorilla masennuksen keskeiset oireet ovat masentunut tai vaihtoehtoisesti ärtynyt mieliala sekä mielenkiinnon menetys. Masennusoireyhtymään liittyy useita samanaikaisia oireita, joita voivat olla voimattomuus ja jatkuva väsymys, keskittymiskyvyn
9 9 heikentyminen, kyvyttömyys tuntea tai nauttia mistään, itsesyytökset tai arvottomuuden tunteet, univaikeudet, ruokahalun ja painon muutokset ja fyysinen levottomuus tai toimintojen hidastuminen. Nuorella voi olla myös toivottomuutta, kuolemantoiveita ja itsemurha-ajatuksia. (Heiskanen, Salonen & Sassi ym. 2006, 140.) Edellisten oireiden lisäksi nuoren masennuksen tunnistamista helpottavat muutamat nuorille tyypilliset tavat reagoida. Masennus voi ilmetä alkoholin suurkulutuksena ja Suomessakin yhä useammin myös huumeiden aktiivisena kokeiluna. Tytöt saattavat reagoida masennukseen syömishäiriöillä. Paino voi yhtäkkiä muuttua joko niin, että nuori menettää painoa ruokahaluttomuuden vuoksi tai sitten hän lihoo, koska pakenee masennusta syömällä. Aggressiivinen ja impulsiivinen käyttäytyminenkin saattavat joskus olla oire masennuksesta. Erityisesti pojat saattavat pyrkiä purkamaan elämään turhautumistaan esittämälle muille päinvastaista kuin mihin sisäinen tunnetila antaisi aihetta. Jotkut pyrkivät masentuneina pärjäämään koulussa tai urheilussa ja kanavoivat tähän kaiken energiansa. Näin on erityisesti silloin, kun masennus ilmenee neuroottisena käyttäytymisenä. Nuori ei uskalla tai kykene kohdata todellisia tunteitaan tai sitten hän ei tunnista niitä, vaan täyttää kaiken mahdollisen ajan rutiineilla ja toiminnalla, jotta omien ajatusten kohtaamiseen ei jäisi aikaan. (Aaltonen ym. 2003, 258.) Pitkittynyt masennus ilmenee keskittymisvaikeuksina. Nuori kokee koulussa suoriutumisen vaikeaksi tai ei näe sen merkitystä omalle elämälleen. Tyypillinen oire on useimmiten myös nuoren eristäytyminen muista perheenjäsenistä ja vetäytyminen omaan haavemaailmaan tai jopa vain omaan pahaan oloon. Masentuneet ovat kuvanneet masennustaan muun muassa seuraavin sanoin: musta tunneli, harmaus, synkkä kuilu, pimeys, musta kausi. (Aaltonen ym. 2003, 258.) Jotkut nuoret oirehtivat pahaa oloaan ja epätasapainoaan kanavoimalla sen elimistöönsä. Seurauksena on psykosomaattisia oireita, kuten päänsärkyä tai vatsakipuja. Näin saattaa käydä erityisesti ympäristössä, jossa tunnepitoisia valituksia omasta olosta ei hyväksytä. Jos nuori ei opi purkamaan pahaa oloaan tulkitsemalla ja
10 10 puhumalla siitä muille tunteiden kautta, hän saattaa helpommin oirehtia psykosomaattisesti. Somaattisia oireita ei kuitenkaan saa koskaan pitää vain psyyken reaktioina, vaan aina on ensisijaisesti tutkittava onko oireiden taustalla elimellisiä syitä. (Aaltonen ym. 2003, 259.) Masentuneen nuoren uni saattaa olla häiriintynyt. Hänen unensa on katkonaista, ja hän voi herätä aamuisin huomattavasti aikaisemmin kuin hänen todellinen unen tarpeensa edellyttäisi. Toisaalta hän on hyvin väsynyt ja kouluun tai työhön lähteminen tuntuu raskaalta ponnistukselta. Univaikeudet ja painon lasku ovat oireita, jotka esiintyvät yleensä yhdessä. Jotkut masentuneet saattavat puolestaan nukkua selvästi enemmän kuin yleensä. Liika nukkuminen ja painon nousu esiintyvät myös yleensä yhdessä. (Aaltonen ym. 2003, 259.) Masennukseen liittyvät ilmiöt voidaan nähdä jatkumona ohimenevästä masentuneesta mielialasta masennusoireisiin ja vakavimmillaan toimintakykyä alentaviin ja äärimmäistä kärsimystä aiheuttaviin masennusoireyhtymiin. Masennusoireilun muuttuessa oireyhtymäksi masentunut mieliala on pitkäkestoisempi ja intensiteetiltään voimakkaampi ja siihen liittyy myös muita masennusoireita sekä toimintakyvyn laskua. (Marttunen 1999.) 1.3 Masennuksen hoito Hoidettuna nuorten masennuksen parantumisprosentti on noin 90, ja vain harvoin sairaus pitkäaikaistuu alkuvaiheessa. Mutta vaikka akuutista vaiheesta toivutaan hyvin, uusiutumisen riski on iso, suurimmillaan se on toipumista seuraavan ensimmäisen vuoden aikana. Hoidon päähuomio on kiinnitettävä arkielämän sujumiseen. Tämä vaatii yhteistyötä kouluterveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin, psykologin, vanhempien ja opettajan kanssa. (Heiskanen ym. 2006, 140.) Tämä yhteistyö ei vain valitettavasti aina toimi. Esimerkkinä ovat ne koulut, joille kunnalla ei ole varaa tai henkilöstöresursseja palkata esimerkiksi lääkäriä. Kuraattorin ja psykologin pai-
11 11 kalla olo koulussa ei myös toteudu läheskään kaikilla kouluilla, tai sitten heillä on niin minimaaliset resurssit hoitaa asioita ettei kaikissa masennustapauksissa apua saa koulusta. Nuoruusiällä alkanut masennus paranee usein hoidottakin. Hoidon avulla toipuminen on kuitenkin nopeampaa. Se on tärkeää, jotta nuori ei jäisi jälkeen ikätoverien kehityksestä kuten jäämällä luokalleen. Oppimisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen kannalta jo parinkin vuoden viivästyminen on hankalaa. (Heiskanen ym. 2006, 140.) Yleensä masennukset ovat lyhytkestoisia, muutaman kuukauden mittaisia, mutta pitkittyvät helposti hoitamattomina. Nuorten masennukseen on puututtava heti, jolloin sen kesto todennäköisesti lyhenee. Vaikka masennus paranee, se saattaa uusiutua myöhemmin. (Heiskanen ym. 2006, 141.) Koska masennukseen ei ole yhtä ainoaa syytä, sille ei myöskään ole yhtä ainoaa oikeaa hoitoa. Masentunutta hoidetaan psykoterapialla, lääkehoidolla ja tarvittaessa sairaalassa. Nuorten masennuksen hoidon erityispiirre on pyrkimys nuoruusiän psyykkisen kehityksen tukemiseen hoitosuhteessa. Masennusta koskevan tiedon tarjoaminen nuorelle ja hänen vanhemmilleen sekä koulunkäynnin jatkuvuuden tukeminen tarvittaessa erityisjärjestelyin ovat hyödyksi. (Birmaher 1998.) Erikoissairaanhoidon rooli on nuorten hoidossa korostuneempi kuin aikuisilla. Perusterveydenhuollossa ja kouluissa on paikallaan arvioida nuoren tilaa, ja varttuneempien nuorten (vähintään 17-vuotiaiden) masennuslääkehoito voidaan aloittaa myös perusterveydenhuollossa. (Isometsä, Lindfors, Luutonen, Mattila, Marttunen, Pirkola, Salminen & Seppälä 2004). Ainakin varhaisnuorten osalta suositellaan kuitenkin lääkehoidon aloittamista ja varsinaisen masennuksen psykoterapian toteuttamista pääosin nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Nuorten lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa suositeltavimpia ovat psykoterapeuttiset hoitomuodot: kognitiivinen yksilöterapia, ryhmäterapia ja nuorille sovellettu interpersoonallinen yksilöpsykoterapia. (Birmaher 1998.)
12 12 Suomessakin nuorten hoidossa yleisimmin käytetystä psykodynaamisesta yksilöpsykoterapiasta on runsaasti kliinistä kokemusta mutta hyvin vähän kontrolloitua tutkimustietoa (Brent, Holder, Kolko, Birmaher, Baugher, Iyengar, & Johnson 1997). Niillä perusteilla sitä kuten myös supportiivista psykoterapiaa voidaan hyödyntää masennuksesta kärsivien nuorten hoidossa. Perheterapiaa voidaan soveltaa tilanteissa, joissa perhetekijät liittyvät voimakkaasti nuoren masennukseen. (Isometsä ym. 2004). Nuorten lievien ja keskivaikeiden masennuksen hoito voidaan yleensä aloittaa psykoterapeuttisin interventioin, ja hoitoon liitetään masennuslääkitys, ellei masennus selvästi lievity noin kuukauden kuluessa. (Birmaher 1998). Vakavassa ja keskivaikeassa masennuksessa lääkitys on olennainen ja välttämätön osa hoitoa, joka mahdollistaa muut hoidot. Jopa 80 prosenttia potilaista voidaan hoitaa masennuslääkkeillä. Lääkehoitoon tulee yhdistää psykoterapia ja muu henkinen tuki. Myös itsemurha-ajatukset poistuvat onnistuneen hoidon myötä. (Heiskanen ym. 2006, 139.) Nuorten vaikeiden masennusten hoidossa on yleensä perusteltua käyttää lääkitystä alusta alkaen, ja se on syytä aloittaa myös keskivaikeassa tai lievässäkin masennuksessa, ellei pätevää psykoterapeuttista hoitoa ole saatavilla tai se viivästyy. Myös nuorilla masennuslääkitystä käytetään jatkohoitona vähintään 4 9 kuukauden ajan relapsin ehkäisemiseksi. (Emslie, Mayes & Hughes 2000.) Nuoruusiän masennuksiin liittyy merkittävä uusiutumisen vaara. Psykoterapeuttista ylläpitohoitoa voidaan toteuttaa harvajaksoisin seurantatapaamisin esimerkiksi tiiviimmän yksilöterapian jälkeen. Lääkkeellistä ylläpitohoitoa koskevia tutkimuksia ei nuorten masennuksista ole julkaistu, joten nuoriin on sovellettava aikuisten hoitosuosituksia. (Birmaher 1998.) Yhteiskunnallisesti ajateltuna nuoren masennusta kannattaa ja pitää hoitaa. Hoitamaton masennus uusiutuu helposti ja voi pahentua nuoren kasvaessa aikuiseksi.
13 13 Hoidolla voidaan parantaa nuoren tulevaa työkykyä ja näin ollen nuoresta saadaan yhteiskuntaan terve ja työkykyinen aikuinen joka omalla työpanoksellaan pitää yllä yhteiskunnan pyörimistä. Vaikka nuoren masennuksen hoito vaatii useita kalliita terapiaistuntoja, on nämä terapiat kuitenkin yhteiskunnan kannalta kannattavampia kuin olla hoitamatta masennusta. Mielestäni päättäjien tulisikin entistä enemmän huomioida kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevä työn asema ja satsata nuoriin ja heidän hoitoa vaativiin mielenterveydellisiin palveluihin huomattavasti enemmän kuin mitä tällä hetkellä on huomioitu. 1.4 Masennuksen esiintyvyys Monien mielenterveyshäiriöiden ilmaantuminen ensi kertaa ajoittuu nuoruuteen ja psykiatristen häiriöiden esiintyvyys onkin nuorilla noin kaksinkertainen lapsiin verrattuna. Niin ikään eriasteisten masennusoireiden ja oireyhtymien ilmaantuvuus ja esiintyvyys kasvavat voimakkaasti nuoruudessa. (Marttunen 1999.) Psyykkinen hyvinvointi on keskeinen oppimisen edellytys ja kouluympäristön laadulla on sen tukemisessa oleellinen rooli. Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista oppilaista voi hyvin. Kuitenkin tavanomaisen kokoisessa luokassa keskimäärin kolmen tai neljän oppilaan hyvinvointi on uhattuna. (Thuneberg 2007.) Masennuksen yleisyyttä on mahdollista selvittää väestötutkimuksissa, kyselymenetelmien avulla pyritään saamaan kuva masennusoireyhtymien esiintymisestä. Väestötutkimuksissa arviot nuoruusikäisten masennuksen esiintyvyydestä vaihtelevat jonkin verran johtuen muun muassa eroista mittaustavoista luvulta lähtien on nähty nuorten mielenterveysongelmien lisääntyvän selvästi. On arvioitu, että % nuorista kärsii nuoruusiän aikana sellaisesta pitkäkestoisesta oireilusta, johon olisi hyvä saada hoitoa. Nuoruusikäisillä vakavan masennuksen vuoden aikainen esiintyvyys on 3 10 % ja pitkäaikaisen masennuksen esiintyvyys 1 2 %. Vakavan masennuksen elinaikainen esiintyvyys nuorilla on %. Tytöillä ja nuorilla naisilla masennuksen yleisyys on noin kaksinkertainen poikiin ja nuoriin miehiin
14 14 nähden. Masennusoireita, jotka eivät täytä diagnostisia kriteereitä, esiintyy ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. (Tahvanainen, Kurikka, Lemola, Uusitalo, Hanhineva, Wentzel & Koste 2006, 12.) Lapsuusiässä tytöillä ja pojilla masennushäiriöitä on suurin piirtein yhtä paljon, mutta nuoruusikäisillä tytöillä samoin kuin aikuisilla naisilla masennuksen yleisyys on noin kaksinkertainen poikiin ja miehiin nähden. Nuorten masennuksen osuus terveyteen liittyvien tekijöiden joukossa on kasvamassa. (Kaltiala-Heino, Rimpelä, Marttunen, Rimpelä & Rantanen 1999, 348.) Erityisesti nuoruusikäisten masennukselle on tyypillistä muiden psykiatristen häiriöiden esiintyminen samanaikaisesti masennuksen kanssa. On todettu, että %:lla masennuksesta kärsivistä nuorista on samanaikaisesti yksi tai useampi mielenterveyshäiriö. Tavallisimpia samanaikaisia häiriöitä ovat ahdistuneisuushäiriöt, käytös- ja tarkkaavaisuushäiriöt sekä päihteiden väärinkäyttö. Somaattisiin sairauksiin liittyy usein myös eriasteista masennusoireilua. Jos masennukseen liittyy muita mielenterveyshäiriöitä, masennusjaksot uusiutuvat useammin, ovat kestoltaan pitempiä ja niihin liittyy useammin itsetuhosuutta kuin pelkästään masennukseen. Samanaikainen häiriö johtaa useammin hoitokontaktiin kuin masennuksen esiintyminen yksinään, mutta näiden nuorten psykososiaalinen toimintataso jää usein kuitenkin hoidon päättyessäkin alhaisemmaksi kuin pelkästään masennuksesta kärsineiden nuorten. (Marttunen & Pelkonen 1998.) Masennusoireet, jotka eivät täytä diagnostisia masennusoireyhtymän kriteereitä, ovat yleisiä. On arvioitu, että niitä esiintyisi ainakin viidenneksellä nuoruusikäisistä. Nuoren mielialat voivat vaihdella normaalistikin, mutta merkittävällä osalla masentunutta mielialaa kokevista nuorista masennusoireet ovat suhteellisen pysyviä. Niin ikään masennusoireista kärsivillä nuorilla esiintyy muita useammin ajankohtaista ahdistuneisuutta, itsetuhosuutta ja heidän somaattinen terveytensä on huonompi kuin verrattavien. (Marttunen & Pelkonen 1998.)
15 15 2 NUOREN STRESSI Stressi on kiihtymistila, joka alkaa usein psyykkisenä ja johtaa myös elimistön kiihtymiseen. Mikä tahansa nuorta kiihdyttävä asia voi laukaista stressin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi suuret elämänmuutokset, kuten ero seurustelukumppanista, läheisen kuolema tai koulupaineet. Myös myönteiset suuret muutokset, kuten rakastuminen tai muutto, voivat aiheuttaa stressiä. Stressiä voidaan kuvata myös erilaisista paineista aiheutuvaksi ylihälytystilaksi. Se on inhimillinen ja luonnollinen reaktio mahdottomaksi käyneeseen tilanteeseen. Työstressi määritellään useimmiten ristiriitana työn vaatimusten ja yksilön edellytysten välillä. Stressiä voivat aiheuttaa esimerkiksi työn liian vähäiset tai liian suuret haasteet. Stressi kuuluu elämään ja voi olla myös positiivinen voimavara. Nuori kestää lyhytaikaista stressiä, mutta jatkuva kierre aiheuttaa ongelmia. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.) 2.1 Stressin vaikutus Kohtuullinen ja lyhytaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Kun stressi jatkuu liian pitkään ja on liian voimakasta, nuoren psyykkinen toimintakyky alenee. Pitkään jatkunut stressi tuo mukanaan unettomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä ja muistivaikeuksia. Stressaantunut nuori voi olla vihainen, jännittynyt, onneton tai turhautunut. Usein stressiin yhdistyy väsymystä, pelkoa ja huolta. Yleisimmät fyysiset stressioireet ovat verenpaineen ja sydämen sykkeen nousu. Stressaantuneen ihmisen pulssitaso nousee selvästi ja sydän lyö tiheämmin. Osa nuorista kokee stressin seurauksena myös muun muassa rytmihäiriöitä. Vuosia jatkunut stressi voi johtaa sydämen vajaatoimintaan tai verenpainetautiin. Myös vatsavaivat, päänsärky, pyörrytys, krooninen kipu ja epämääräi-
16 16 nen fyysisen suorituskyvyn lasku ovat pahenevan stressin merkkejä. Tutkijat myös arvelevat, että stressi vaikuttaa immuunipuolustukseen ja lisää altistumista erilaisille tulehdussairauksille. Fyysisten stressioireiden takana on stressihormonien, kuten adrenaliinin, lisääntynyt tuotanto. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.) 2.2 Stressin hoito Stressin sietäminen on hyvin yksilöllistä ja riippuu henkilön yleisestä elämäntilanteesta. Lyhytaikaisen stressin hallinnassa ja purkamisessa auttavat tutut ja arkiset konstit: liikunta, säännöllinen ja terveellinen ruokavalio, riittävä uni, harrastukset ja hyvät ihmissuhteet. Koulussa koetun stressin helpottamiseksi pitäisi pystyä neuvottelemaan koululla oman työn määrästä ja sen rajaamisesta. Riippuu kuitenkin suuresti koulusta ja -tehtävistä, missä määrin omaan työhönsä voi vaikuttaa. Osa stressiä kokevista tarvitsee toipuakseen sairausloman. Monen kohdalla vaaditaan pitkähkö loma ja myös psykologista tukea, jotta toipuminen tapahtuu kunnolla. Suurella osalla suoranaisen burn outin eli loppuunpalamisen kokeneista reaktio on masennus, oli stressin alkuperäinen syy mikä tahansa. Olennaisinta stressin hoidossa on se, että jossakin on tapahduttava muutos. Toivuttuaan henkilön olisi kyettävä ottamaan elämänhallinta takaisin omiin käsiinsä, jotta stressi ei toistu. Jos havaitsee itsessään merkkejä pahenevasta stressistä, on hyvä hakeutua työterveyshoitoon tai omalle terveysasemalle. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2006.)
17 17 3 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia oman ja ympäristön terveydestä huolehtimisessa. Terveyden edistäminen on myös terveyden edellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan kannalta (Vertio 2003, 29; Liimatainen 2004,10). Terveyden edistämisessä on kyse mahdollisuuksien parantamisesta, ei niinkään suoranaisesti ihmisten käyttäytymisen muuttamisesta. Terveyden edistäminen saa merkityksensä siitä, miten määrittelemme itse terveyden. Biolääketieteellinen näkemys keskittyy sairauksien parantamiseen ja ennaltaehkäisyyn ja kuolleisuuden vähentämiseen. Tätä kutsutaan myös preventiiviseksi terveyden edistämiseksi. Positiivinen terveyskäsitys edustaa laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa kuvaa terveydestä. Tavoitteena on väestön yleisen terveyden lisääminen. Eräs määritelmä terveyden edistämisestä kuuluu, että terveyden edistäminen koostuu toimista, joilla lisätään positiivista terveyttä ja estetään terveyden heikentymistä terveyskasvatuksen, ehkäisyn ja terveydensuojelun keinoin. (Kauhanen & Myllykangas 1998, 248). Terveys nähdään voimavarana eikä elämän tavoitteena. (Kauhanen ym ; Vertio 2003, 29 30; Ewles & Simnett 1996, 20 22; Liimatainen 2004, 10.) Vuoden 1996 maailmanlaajuiseen WHO:n konferenssissa todettiin muun muassa, että terveyden edistäminen ei ole pelkästään terveydenhuoltojärjestelmän vastuulla, sillä terveys on positiivinen käsite, joka painottaa sosiaalisia ja yksilöllisiä voimavaroja fyysisen toimintakyvyn lisäksi. Tavoitteena on lisääntynyt hyvinvointi. (WHO 2006.) Terveyden edistämisen tarkoituksena on ihmisten parantunut kyky tehdä terveyttä tukevia valintoja sekä yksilöllisen ja yhteisön kasvun tukeminen. Sen tulisi painottaa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja sekä näiden osallistumista päätöksentekoon. Tavoitteena on siis tiedon, ymmärryksen ja päätöksentekotaitojen lisääntyminen ja erilaisten sosiaalisten ja elämäntaitojen kehittyminen. Tätä
18 18 kutsutaan promotiiviseksi terveyden edistämiseksi. Hyvin olennaista on myös itsetunnon ja elämänhallinnan tunteen lisääntyminen. Lähtökohtana ovat vahvuudet, eivät heikkoudet. (Ewles ym. 1996, 8.) Terveyden edistäminen on sananmukaisesti terveyskeskeistä ja sillä on perustavanlaatuinen ero sairauden ehkäisyn käsitteeseen, jolloin terveys määritellään positiivisesti (Nicoll 1997, ). Sen tulee perustua selkeään näyttöön ja toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavat muun muassa käsitys ihmisestä ja terveydestä ja etiikka (Pietilä, Hakulinen, Hirvonen, Koponen, Salminen & Sirola 2002, 62 71; Tomey & Alligood 2002, ). 3.1 Koulun terveyden edistäminen Yleiskuva lasten ja nuorten terveydestä on hyvä, tarkasteltaessa sitä koettuna terveytenä tai perinteisin mittarein (kuolleisuus, pitkäaikainen ja päivittäistä toimintaa haittaava sairastavuus) (Aromaa, Koskinen, & Huttunen 1997). Tämän vuoksi koulussa tapahtuva terveyden edistämistyö on lähtökohdiltaan promotiivista. Tällöin pyritään vaikuttamaan ennen ongelmien ja sairauksien syntyä luomalla mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Koulussa pyritään luomaan sellaiset olosuhteet ja sellaisia kokemuksia, jotka auttavat yksilöä ja koko yhteisöä selviytymään. (Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005.) Terveyden edistämisen tehtävänä on ylläpitää ja vahvistaa terveyttä suojaavia tekijöitä, joita ovat yksilötasolla muun muassa itsetunto, myönteinen elämänasenne, koherenssin tunne (ymmärrys, merkityksellisyys, suoriutuminen) ja terveelliset elämäntavat. Sosiaalisia terveyttä suojaavia tekijöitä ovat muun muassa hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, myönteiset roolimallit ja tukevat ja pysyvät sosiaaliset verkostot. Kouluympäristön tasolla terveyttä suojaa turvallinen ja luotettava ympäristö, kouluterveyspalvelut sekä terveyttä edistävä päätöksenteko. (Lavikainen, Lahtinen & Lehtinen, 2001; Savola & Koskinen-Ollonqvist 2005.)
19 19 Suurin osa oppilaista voi hyvin. (Thuneberg 2007). Kouluissa on kuitenkin myös runsaasti oireilevia oppilaita, joten myös sairauksien ehkäisyn eli prevention näkökulma on tarpeen (Välimaa 2004). Kouluyhteisössä tulee pyrkiä ehkäisemään oppilaiden ongelmia tai aikaistamaan niiden huomaamista. Syrjäytymisen ehkäisyn ja terveyden tasa-arvon näkökulmasta on tärkeä tunnistaa riskiryhmät ja tukea heitä ajoissa. Näin voidaan välttää koululle tulevaa kuormitusta ja opettajat voivat keskittyä perustehtäväänsä eli opettamiseen. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden avulla on mahdollista saada aikaan taloudellisia säästöjä erityispalveluiden kustannusten vähenemisen kautta. (Rimpelä 2002.) Hyvä terveys ja koulussa viihtyminen edistää oppilailla oppimistuloksia ja opettajilla työssä jaksamista. Terveyttä edistävässä koulussa terveyden edistäminen on kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Terveyden edistäminen sisältää useita toimintaalueita, minkä vuoksi se kuuluu kouluyhteisössä kaikille ei ainoastaan terveystiedon opettajille ja kouluterveydenhoitajille. Jokainen voi omalla toiminnallaan edistää omaa ja muiden terveyttä ja hyvinvointia. Esimerkiksi kaikkien kouluyhteisön jäsenten tasavertainen kohtelu luo myönteistä ja erilaisuutta hyväksyvää toimintakulttuuria, mikä on keskeistä terveen itsetunnon rakentumiselle. Terveyden edistämisen suunnitelmallisuus takaa sen, että terveyden edistämistyön kokonaisuus voidaan ottaa haltuun oman koulun erityispiirteet huomioiden. Tällöin jokaisella toiminnolla on oma paikkansa ja ne kuuluvat koulun normaaliin toimintaan. Työn tulokset eivät useimmiten näy välittömästi, joten toiminnan tulee olla pitkäjänteistä. (Savola 2005, 11.) Koulu on tärkeä terveyden edistämisen areena, sillä lapset ja nuoret viettävät koulussa ison osan päivästä arkisin. Kouluympäristö voi monin tavoin tukea lasten ja nuorten tervettä kasvua ja kehitystä. Terveyden edistäminen koulussa on laajaalaista toimintaa, joka pohjautuu suurelta osin opetussuunnitelmassa kirjattuihin asioihin. Toisaalta koulu on myös opettajien ja muun koulun henkilöstön työpaikka ja heidän hyvinvointinsa heijastuu oppilaisiin. (Terveyden edistämisen keskus 2008.)
20 20 Suomessa on tehty jo pitkään tavoitteellista työtä koko kouluyhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kokeiluvaiheen jälkeen vuonna 1993 Suomi liittyi Euroopan terveet koulut -verkostoon (ETK). Vuoden 2005 alusta käynnistyi Koulun terveys- ja hyvinvointihanke (KTHH), joka jatkaa Euroopan terveet koulut - ohjelmaa samalla kouluverkostolla, mutta uusilla työskentelytavoilla. Koulun terveys- ja hyvinvointihankkeen taustalla on kansainvälinen Schools for Health in Europe -ohjelma (aiempi European Network of Health Promoting Schools). Ohjelmassa on mukana 43 Euroopan maata ja se on yksi maailman edistyksellisimmistä koulujen terveyden edistämisen ohjelmista. Ohjelman taustatahoja ovat Euroopan neuvosto, Euroopan komissio ja Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto. Suomi on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä vuodesta 1993 alkaen. (Terveyden edistämisen keskus 2008.) 3.2 Koulu mielenterveyden edistäjänä Koulu on nuoren elämään voimakkaimmin vaikuttava yhteisö. Koulussa tavoitteena oppimisen lisäksi on aikuistuminen sekä henkinen kasvu. Nuoreen kohdistuu opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuspaine. (Turpeinen 2004, ) Uusien vaatimusten myötä koululaisten käsitys omista kyvyistä ja oppimisesta on muuttunut. Nuori voi pitää omaa osaamistaan pysyvänä piirteenä, johon ei voi itse vaikuttaa. Ympäristöllä on tässä asiassa suuri merkitys. Oleellista on se, millaista palautetta lapsi saa onnituessaan ja epäonnistuessaan. Erityisen haitallista on, jos onnistumisiin ei reagoida tai epäonnistumisia arvostellaan ja uskotaan niiden johtuvan kykyjen puutteesta. Vanhempien ja opettajan antamalla palautteella on suuri merkitys nuoren kykyyn nauttia haastavien tehtävien ratkomisesta. (Eronen, Kanninen, Katainen, Kauppinen, Lähdesmäki, Oksala & Penttilä 2001, ) Nuorilla on paljon voimavaroja, verkostoja ja elämän tukipilareita. Nämä mielenterveyttä tukevat rakenteet olisi hyvä nostaa esille myös mielenterveyden opetuksen yhteydessä. Nuoren tukiverkostoon voi kuulua esimerkiksi oma perhe, sisarukset,
Mielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotTyövälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotLiikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari
Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen
NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotNUORTEN DEPRESSION HOITO
NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen
LisätiedotOppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotNUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen
NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotHelsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.
LisätiedotPakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36
Pakollinen kurssi 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotMITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ
1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori,
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotMATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere
MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden
LisätiedotTaiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi
Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotKoulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
LisätiedotTerveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa
Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Terveystietopäivät 2014 7.-8.4.2014, Paasitorni, Helsinki 3.4.2014 OPH/YL/LU/HP/2013 1 Terveystieto
LisätiedotKartta ja kompassi. 9. lk
lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotArviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)
VALINNAISAINEEN OPETUSSUUNNITELMA: MUSIIKKI (Make music) Musiikin monipuolinen tekeminen ryhmässä. HYPE painotus Musiikin tekeminen ryhmässä kehittää sosiaalisia taitoja. Oma tekeminen täytyy sovittaa
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotHyvää mieltä perheen arkeen
Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotOppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotKouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa
Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotTERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
Lisätiedotperuskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus
peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus 26.1.2018 Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa
LisätiedotOpetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009-2011
Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotPedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko
Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min
LisätiedotPsykologia. Opetuksen tavoitteet
Psykologia Psykologia antaa ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen
LisätiedotPakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)
Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee
Lisätiedot