Alkuraskauden infektioseulonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkuraskauden infektioseulonta"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Jaana Leipälä LT, dosentti, ylilääkäri Inka Aho LL, infektiosairauksien erikoislääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka Taru Haula TtM, tutkija Eeva Salo LKT, dosentti, lasten infektiolääkäri HUS Lastenklinikka Eija Hiltunen-Back LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri HUS/ Alkuraskauden infektioseulonta Alkuraskauden infektioseulontaohjelman ansiosta estyy Suomessa vuosittain arviolta 28 vastasyntyneen infektiota: kolme kuppatartuntaa, neljä HIV-tartuntaa sekä 21 hepatiitti B -tartuntaa. Ilman seulontaa kuppa- ja HIV-tartunnoista seuraisi vuosittain arviolta yhden lapsen kuolema, kahden lapsen vammautuminen ja neljän lapsen todennäköisesti elinikäinen HIV-lääkehoito. Kolmen infektion seulontaohjelman vuosikustannukset Suomessa ovat arviolta miljoona euroa, ja kustannukset vältettyä lapsen infektiota kohden euroa infektiosta riippuen. Seulonnan kustannukset suhteessa seulonnan tuottamaan terveyshyötyyn ovat samaa tasoa kuin monissa muissa vakiintuneissa kansanterveystoimissa. Alkuraskauden infektioseulontojen vaikuttavuus ei liene paras mahdollinen, sillä seulonnat jatkotoimineen eivät ole toteutuneet yhtenäisesti ohjeiden mukaisesti. Näiden suhteellisen harvinaisten infektioiden seulontojen ohjaus ja laadunvarmistus tulee toteuttaa kansallisesti. Marjukka Mäkelä LKT, tutkimusprofessori Heljä-Marja Surcel FT, erityisasiantuntija LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 16 17/2014 Vertaisarvioitu VV Tässä katsauksessa tarkastellaan nykyiseen äitiysneuvolatoimintaamme sisältyvää alkuraskauden kuppa-, HIV- ja hepatiitti B -infektioiden seulontaa. Kuppaa alettiin seuloa Suomen äitiysneuvoloissa 1950-luvulla, hepatiitti B- ja HIV-tartuntoja 1990-luvulla. Nämä infektiot siirtyvät helposti sikiöön ja aiheuttavat vakavan uhkan lapsen terveydelle. Seulonnan avulla infektioiden tarttuminen sikiöön voidaan estää, kun äiti ja lapsi saavat hoidon riittävän varhain. Sittemmin seulonta on sisällytetty sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen rokotuksista ja tartuntatautien raskaudenaikaisesta seulonnasta (421/2004). Alkuraskauden infektioseulonnan laboratoriotutkimukset tehtiin vuodesta 1982 alkaen keskitetysti Kansanterveyslaitoksessa, sittemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (). Kuntien uudistaessa palvelutuotantoaan seulonnan laboratoriotoimintaa on kuitenkin viime vuosina kilpailutettu ja toteutettu alueellisissa laboratorioissa. Infektioseulontaohjelman on toistaiseksi oletettu löytäneen lähes kaikki syfilis- tai HIV-tartunnan saaneet ja hepatiitti B -virusta kantavat raskaana olevat, sillä näiden seulottavien infektioiden vastasyntyneille aiheuttamat komplikaatiot ovat lähes kokonaan hävinneet maastamme. Lienee kuitenkin perusteltua kysyä, onko seulonnan yhtenäinen toteutuminen vaarantunut kuntien pyrkiessä säästämään kustannuksia? Vaikka asetus siis velvoittaa kuntia tarjoamaan raskaana oleville kupan, hepatiitti B:n ja HIV:n seulontaa, seulonnan vaikuttavuutta ja kustannuksia ei ole Suomessa aiemmin arvioitu. Tässä katsauksessa kuvataan näiden infektioiden nykyinen seulontaohjelma ja arvioidaan seulonnan toteutumista :n tuoreen selvityksen (1) perusteella. Seulottavat infektiot Syfilis eli kuppa Kuppa lisääntyi Suomessa selvästi 1990-luvun puolivälissä. Tartunnat olivat usein peräisin Venäjältä, jossa kupan ilmaantuvuus oli Suomeen verrattuna kymmenkertainen (2). :n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin jaksolla vuosittain kuppatapausta (3). Naisten osuus näistä oli keskimäärin 38 % (3,4). Viime vuosina kupan ilmaantuvuus on ollut suurinta Etelä-Karjalan, Kymenlaakson sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien alueella (3,4). Nykyään Suomessa todettavat tartunnat löydetään usein latenttivaiheessa, joka on osoitettavissa vain serologisesti. Osa raportoiduista tapauksista on aiemmin sairastetun ja hoidetun kupan serologisia arpia (5). Kuppa voi tarttua hoitamattomasta äidistä sikiöön taudin kaikissa vaiheessa. Infektion primaari- ja sekundaarivaiheessa tartunta äidistä lapseen on hyvin todennäköinen ( %). Varhaisessa latentissa vaiheessa infektio tarttuu hoitamattomasta äidistä lapseen 40 %:n ja myöhäisessä latentissa vaiheessa 10 %:n todennäköisyydellä. Synnynnäinen kuppa on vakava systeeminen infektio, joka voi johtaa lapsen kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen. Kirjallisuuden mukaan kolmannes tartunnan 1227

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Surcel HM, Haula T, Mäkelä M ym. Alkuraskauden infektioseulonta Suomessa. Helsinki: Raportti 7/ Kela E, Holmströn P, Nuorti P. Tartuntatudit Suomessa Helsinki: KTL Raportti 4/ Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen- Finne R ym. Tartuntataudit Suomessa Helsinki: Raportti 36/ Hulkko T, Lyytikäinen O, Jaakola S ym. Tartuntataudit Suomessa Helsinki: Raportti 17/ Hiltunen-Back E, Paavonen J. Sukupuolitaudit. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Infektiosairaudet. Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Chakraborty R, Luck S. Syphilis is on the increase: the implications for child health. Arch Dis Child 2008;93: Hawkes S, Matin N, Broutet N, Low N. Effectiveness of interventions to improve screening for syphilis in pregnancy: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2011;11: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä. Sukupuolitautien Käypä hoito suositus HIV-strategia. Helsinki: Raportti 7/ Stuart AS, Dokubo EK, Sint TT. Antiretroviral therapy (ART) for treating HIV infection in ARTeligible pregnant women. The Cochrane Library 2010;6: Chou R, Smits AK, Huffman LH ym. Prenatal screening for HIV: a review of the evidence for the U.S. Preventive Services Task Force. Clinical guidelines. Ann Intern Med 2005;143: Taylor GP, Clayden P, Dhar J ym. British HIV Association guidelines for the management of HIV infection in pregnant women HIV Med 2012;13: Townsend CL, Cortina-Borja M, Peckham CS ym. Low rates of mother-to-child transmission of HIV following effective pregnancy interventions in the United Kingdom and Ireland AIDS 2008;22: Navér L, Lindgren S, Belfrage E ym. Children born to HIV-1-Infected women in Sweden in Trends in epidemiology and vertical transmission. J Acquir Immune Defic Syndr 2006;42: Prendergast A, Tudor-Williams G, Jeena P ym. International perspectives, progress, and future challenges of paediatric HIV infection. Lancet 2007;370: saaneista sikiöistä kuolee ennen syntymää infektion seurauksena, ja kaksi kolmasosaa raskauden aikana tartunnan saaneista sairastaa synnynnäistä kuppaa; heistä osa vammautuu pysyvästi. Tartunta lapseen voidaan estää äidin mahdollisimman varhaisella hoidolla (6,7,8). HIV HIV-infektion aiheuttaja HI-virus (human immunodeficiency virus eli immuunikatovirus) voi tarttua suojaamattomassa yhdynnässä, veriteitse esimerkiksi suonensisäisen huumeidenkäytön yhteydessä ja pistotapaturmien kautta tai äidistä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Noin %:lle tartunnan saaneista kehittyy ensitaudiksi kutsuttuja oireita 2 6 viikon kuluttua tartunnasta. Ensioireet (lämpöily, väsymys, kurkkukipu, päänsärky, ripuli, imusolmukesuurentumat ja ihottuma) voivat olla hyvin lieviä. Toisinaan ne ovat niin voimakkaita, että potilas hakeutuu niiden takia sairaalaan. Oireet häviävät itsestään yleensä kuukauden kuluessa. Oireiden aikana HIV-vasta-ainetesti voi vielä olla. HIV-infektion oireeton vaihe kestää yleensä vuosia. Ensimmäiset taudin etenemisen oireet ovat epäspesifisiä: väsymystä, kuumeilua, yöhikoilua, ripulia, laihtumista. Näiden yhteydessä voi esiintyä immuunivasteen heikentymiseen liittyviä infektioita, kuten vyöruusua ja ihon ja limakalvojen sieni-infektioita. HIV-infektiota sairastavan potilaan tauti määritetään AIDS:ksi, kun hänelle kehittyy jokin erikseen nimetyistä immuunikadon seurannaistaudeista. Ensimmäiset HIV-infektiot diagnosoitiin Suomessa vuonna Sen jälkeen niiden määrä on vähitellen lisääntynyt, ja suurin osa tartunnoista on viime vuosina saatu sukupuoliteitse. Vuosina tartuntatautirekisteriin (www.ktl.fi/ttr/gen/rpt/hivikakotim.html) raportoitiin yhteensä HIV-tapausta (keskimäärin 168 vuodessa). Näistä noin 30 % oli naisilla. Noin puolet HIV-tartunnoista todetaan Suomessa vasta useiden vuosien kuluttua tartunnan jälkeen. Infektion varhainen toteaminen olisi tärkeää, sillä myöhään todetussa infektiossa ennuste on huonompi tehokkaasta lääkehoidosta huolimatta. Varhaisen toteamisen avulla voidaan myös estää uusia tartuntoja, sillä suurin osa tartunnoista saadaan henkilöiltä, jotka eivät ole tietoisia tartunnastaan (9). HIV-infektion tarttumista äidistä lapseen voidaan ehkäistä tehokkaasti. Kun äidin tartunta todetaan ajoissa, saadaan tartuntariski pienennetyksi jopa alle 1 %:n äidin raskauden ja synnytyksen aikaisella lääkehoidolla, synnytyksen asianmukaisella hoidolla, vastasyntyneen lääkityksellä ja pidättäytymällä imetyksestä (10,11,12,13,14). Ilman näitä toimenpiteitä % HIV-infektoituneiden äitien lapsista saa tartunnan (13). Tartunnan saaneista lapsista %:lla infektio etenee nopeasti ja johtaa jo nuorella iällä liitännäissairauksiin, kasvun pysähtymiseen, opittujen taitojen menettämiseen ja kehitysvammaisuuteen. Kehitysmaissa puolet HIV-tartunnan saaneista lapsista menehtyy ennen kahden vuoden ikää. Osalla lapsista on hitaammin etenevä sairaus, ja heistä osa voi olla hyväkuntoisia vielä koulun aloittaessaan. Onnistuneen lääkehoidon avulla lapset ja nuoret voivat toisaalta elää kuten muutkin ikäisensä (15). Ajoissa diagnosoidun aikuisen elinajan odote lähenee taustaväestön elinajan odotetta (9). Lasten HIV-tartunnoista valtaosa on peräisin infektoituneelta äidiltä. :n tartuntatautirekisterin mukaan on Suomessa 2000-luvulla todettu 16 tartuntaa äidiltä lapselle. Lähes kaikki nämä lapset olivat saaneet tartunnan ulkomailla ennen muuttoaan Suomeen (3,4). Hepatiitti B -virus Hepatiitti B -virus tarttuu veren ja eritteiden välityksellä ja aiheuttaa maksatulehdusta. Yleisimmin tartunta tapahtuu veriteitse, sukupuoliyhteydessä tai perinataalisesti. Taudin itämisaika on pitkä, tavallisesti 2 3 kuukautta. Suuri osa hepatiittivirustartunnoista on oireettomia. Aikuisten akuutin hepatiitti B:n oireita ja löydöksiä ovat pahoinvointi ja ruokahaluttomuus, kuume, virtsan tummuus, ulosteen vaaleus ja ihon ja silmien sidekalvojen keltaisuus. Niveloireita on prosentilla. Yleensä oireet häviävät muutamassa viikossa, ja noin 95 % akuuttiin hepatiitti B -virukseen sairastuneista aikuisista toipuu spontaanisti. Vain noin 5 %:lla tartunnan saaneista aikuisista infektio muuttuu krooniseksi. Oireisista infektioista 1 % on fulminantteja hepatiitteja. Siitä johtuva kuolleisuus ilman maksansiirtoa on %. Varhaislapsuudessa saatu hepatiitti B -tartunta on yleensä oireeton, mutta vastasyntyneenä tartunnan saaneista 90 % ja 1 5-vuotiaista noin 30 % jää hepatiitti B:n kroonisiksi kantajiksi. 1228

3 tieteessä 16 Lappalainen M, Färkkilä M. Hepatiittivirukset ja virushepatiitit. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Infektiosairaudet. Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Shiffman ML. Management of acute hepatitis B. Clin Liver Dis 2010;14: Jindal A, Kumar M, Sarin SK. Management of acute hepatitis B and reactivation of hepatitis B. Liver Int 2013;33(Suppl 1): Meurman O, Anttila VJ. Veren välityksellä tarttuvat taudit. Kirjassa: Anttila VJ, Hellsten S, Rantala A, Routamaa M, Syrjälä H, Vuento R, toim. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Helsinki: Suomen Kunta liitto 2010; Rajantie J, Mertsola J, Heikinheimo M. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Lee C, Gong Y, Brok J, Boxall EH, Gluud C. Hepatitis B immunisation for newborn infants of hepatitis B surface antigen-positive mothers. The Cochrane Library 2009;1: Hepatiitti B. (päivitetty ). portal/ Äitiysneuvolaopas. Helsinki: Opas 29/ Hernetkoski M, Ylilehto M. Neuvolatyöntekijöiden valmiudet ja toiminta infektiopositiivisen äidin hoidossa ja hoito käytäntöjen toteutuminen. Opinnäytetyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, http//urn.fi/ URN:NBN:fi:amk von Linstow ML, Rosenfeldt V, Lebech AM ym. Prevention of mother-to-child transmission of HIV in Denmark, HIV Med 2010;11: Krooninen hepatiitti B johtaa %:lla potilaista maksakirroosiin sekä lisää merkittävästi maksasyövän vaaraa: riski sairastua on yli 200-kertainen normaaliväestöön verrattuna (16,17,18). Akuutit hepatiitti B -tartunnat ovat Suomessa vähentyneet selvästi 1990-luvun noin 300 vuosittaisesta tapauksesta 2000-luvulla raportoituun noin 25 tapaukseen vuodessa todennäköisesti lisääntyneen rokottamisen vaikutuksesta. Kroonisia hepatiitti B -tartuntoja ilmoitettiin vuosina tartuntatautirekisteriin enemmän kuin akuutteja infektioita, keskimäärin 246 vuodessa. Tartunnoista 45 % oli naisilla ja 82 % maahan muualta muuttaneilla henkilöillä. Suomen kantaväestöstä 0,1 0,2 %:n arvioidaan kantavan kroonista hepatiitti B -infektiota, maahanmuuttajataustaisista kantajia on noin 5 % alkuperämaasta riippuen (19,20). Hepatiitti B -viruksen riski tarttua äidistä sikiöön riippuu äidin virusmäärästä, joka on verrannollinen seerumista mitattavaan viruksen e-antigeeni (HBeAg) -pitoisuuteen (16). Tartunnan todennäköisyys on %, jos äiti on HBeAg-positiivinen ja %, jos äiti on HBeAg-. Lapsen tartunta voidaan yli 90 %:ssa tapauksista ehkäistä antamalla vastasyntyneelle immunoglobuliinia ja rokotesarja (21,22). Infektioiden seulontaohjelma Näytteet ja testit Äitiysneuvolan nykykäytäntönä on tarjota raskaana oleville kupan, hepatiitti B:n ja HIV-infektion seulontaa ensimmäisen äitiysneuvolan terveystarkastuksen yhteydessä, yleensä raskausviikolla 8 12 otetusta seeruminäytteestä. Seulontaan osallistuminen on vapaaehtoista. Nykyään seulontaan osallistuu arviolta 98 % raskaana olevista (1). Osa seulontaan osallistumattomista raskaana olevista on jo aiemmin todetun tartuntansa takia seurannassa. Infektiot tunnistetaan seerumista joko vasta-aineen tai antigeenin testauksella. Raskaudenaikaisen infektioseulonnan laboratoriotoiminta (näytteen kulku, seulontatestit, diagnostiset menetelmät ja vastausten raportointi) on esitetty liitekuviossa lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 16 17/2014). Alkuraskauden infektioseulonnan laboratoriotutkimukset tehtiin vuodesta 1982 alkaen 2000-luvun puoliväliin saakka keskitetysti Kansanter veyslaitoksen Oulun laboratoriossa. Vuonna 2012 kuitenkin enää 65 % näistä analyyseistä tehtiin keskitetysti (Surcel, Heljä-Marja, henkilökohtainen tiedonanto). Laboratoriotoiminnan hajaantumisen myötä seulontaan liittyvien tietojen keruu :n raskaudenaikaiseen infektioseulontarekisteriin (FMC-rekisteri, Finnish maternity cohort) ei enää toteudu kattavasti. Mitä tehdä, kun seula hälyttää? Surcelin ym. (1) asiantuntijaryhmän selvitystä tehtiin samaan aikaan, kun :ssä valmisteltiin uusia äitiysneuvolasuosituksia. Asiantuntijaryhmä osallistuikin uuden äitiysneuvolaoppaan (23) alkuraskauden infektioseulontaohjeiden laatimiseen. Poikkeavasta seulontatuloksesta on luonnollisesti ensin kerrottava seulontaan osallistuneelle. Kuppataudin positiivisen tuloksen saaneet lähetetään erikoissairaanhoitoon äitiyspoliklinikalle. Positiivisen HIV-seulontatuloksen saaneet lähetetään sekä äitiyspoliklinikalle että HIV-potilaiden hoitoon perehtyneelle infektiopoliklinikalle. On tärkeää tehdä molemmat lähetteet heti, ettei hoidon aloittaminen viivästy. Kun raskaana olevalta löytyy hepatiitti B, se merkitään neuvolakorttiin vastasyntyneen tartunnan ehkäisyä varten. Raskaana olevan hoidon tarve arvioidaan tutkimalla häneltä seerumin ALAT, HBeAg ja HBVNh. Jos ALAT on suurentunut tai HBVNh on suurempi kuin KY/ml, raskaana oleva ohjataan äitiyspoliklinikalle hepatiitin hoidon harkintaa varten. Infektioiden seurannassa ja hoidossa puutteita Raskaana olevien naisten hepatiitti B -infektion hoidosta ei ole Suomessa ohjeistusta. Hepatiitti B -virusta kantavan (eli HBsAg-positiivisen) äidin vastasyntyneelle lapselle annetaan heti syntymän jälkeen (12 tunnin kuluessa syntymästä) hepatiitti B -immunoglobuliinia. Samanaikaisesti tai viimeistään viikon sisällä aloitetaan neljän annoksen rokotussarja. Toinen rokoteannos annetaan kuukauden kuluttua ensimmäisestä, kolmas kahden kuukauden ja neljäs vuoden kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Surcelin ym. (1) arvioinnin yhteydessä tehdyssä Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä (24) todettiin, ettei lasten hepatiittirokotussarjoja aina toteutettu loppuun asti. Jotta neuvolassa voitaisiin antaa asianmukaiset rokotukset, tiedon roko- 1229

4 Katsaus Vaarantuuko seulonnan yhtenäinen toteutuminen kuntien pyrkiessä säästämään kustannuksia? sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jaana Leipälä, Taru Haula, Heljä-Marja Surcel: Ei sidonnaisuuksia. Inka Aho: Konsultointi (Abbott, BMS), apurahat (BMS), luentopalkkiot (BMS, Abbott, Gilead, MSD, Janssen, Labquality, Professio Finland, Abbvie), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Abbott, Abbvie, BMS, Gilead, Janssen, MSD, ViiV). Eeva Salo: Luentopalkkiot (GIlead, Perinatologinen Seura, Pelastakaa Lapset), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Janssen-Cilag, Abbott, MSD, Gilead). Eija Hiltunen-Back: Luentopalkkiot (Astellas Pharma, Orion Pharma). Marjukka Mäkelä: Konsultointi ( Cambridge University Press), työsuhde (Kööpenhaminan yliopisto), asiantuntijalausunto (useita yli opistoja), apuraha (Euroopan komissio), luentopalkkiot (useita yliopistoja), korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Suomen Lääkärilehti, Moodi), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Duodecim), matka-, majoitus- tai kokouskulut (INAHTA, HTAi). tusten tarpeesta tulisi välittyä synnytyssairaalasta neuvolaan. Lapsen tartuntatilanne ja rokotevaste tulisi tutkia 14 kuukauden iässä eli kahden kuukauden kuluttua neljännen rokotteen antamisesta määrittämällä hepatiitti B -viruksen pinta(s)- vasta-aine (HBsAb), pinta(s)-antigeeni (HBsAg) ja/tai ydin(c)-vasta-aineet (HBcAb). Jos lapsen HBsAb-taso on vähintään 10 KY/l, rokotus on toiminut ja lapsi on suojassa infektiolta. Jos lapsen HBcAb on positiivinen, hänet lähetetään erikoissairaanhoidon seurantaan. Jos HBsAg on mitattavissa, lapsi on saanut hepatiitti B -tartunnan ja hänet lähetetään seurantaan yliopistosairaalaan. Jos lapsi ei ole saanut tartuntaa, mutta hänen HBsAb-tasonsa ei ole riittävä, hänelle annetaan uusi rokotussarja. Lasten tartuntatilanteen ja rokotusvasteen seuranta ei siis nykyisin toteudu kattavasti (24). Synnytyssairaalan, äitiysneuvolan ja lastenneuvolan välinen tiedonkulku on välttämätön edellytys seurannankin toteutumiselle. Suomessa voi siis seulonnasta huolimatta olla joukko hepatiitti B -positiivisille äideille syntyneitä lapsia, joiden hepatiitti B -tartuntaa ei ole ehkäisty tai tunnistettu, koska seulonnan jatkotoimia, kokonaisia rokotussarjoja ja seurantaa ei ole toteutettu asianmukaisesti. Tutkimuksessa selvisi lisäksi puutteita muidenkin infektiolöydösten merkitsemisessä (24). Neuvolaterveydenhoitajille suunnatun kyselyn mukaan raskaana olevan naisen positiivinen infektiolöydös jäi usein merkitsemättä esitietolomakkeeseen, jolla synnytyssairaala saa synnyttämään tulevan äidin tiedot (24). Jos tieto jää kirjaamatta tähän lomakkeeseen, synnytyssairaala voi saada tiedon vain äidin mukanaan tuomasta neuvolakortista. Eniten vaihtelua oli kupan positiivisen laboratoriovastauksen merkitsemisessä. Neuvolakorttien erilaiset pohjat saattoivat omalta osaltaan lisätä merkintöjen puutteellisuutta. HIV-positiivisten naisten seuranta toteutui pääasiassa erikoissairaanhoidossa. Näiden naisten lapsista kaikki saivat ennaltaehkäisevän HIV-lääkityksen syntymän jälkeen (24). Seulontaohjelman vaikuttavuus ja kustannukset :n selvityksessä (1) arvioitiin alkuraskauden kuppa-, HIV- ja hepatiitti B -seulonnan vuosittaista vaikuttavuutta ja suoria kustannuksia terveydenhuollon näkökulmasta olettaen, että infektiopositiivisten äitien ja lasten hoito toteutui tutkimusajanjaksolla käytössä olleiden ohjeiden ja hoitosuositusten mukaan. Koska Suomessa on seulottu näitä infektioita jo pitkään, käytettävissä ei ollut tietoja tilanteesta, jossa seulontaa ei tarjottaisi. Ei siis ollut mahdollista arvioida, kuinka suuri osa seulonnalla löydetyistä infektoituneista äideistä olisi tutkimusajanjaksona löydetty oireiden perusteella tai sattumalöydöksenä ilman seulontaa, joten tällaista vertailua ei tehty. Surcelin ym. selvityksessä (1) seulonnan vaikuttavuuden mittarina käytettiin äideiltä löytyneiden infektioiden asianmukaisella hoidolla ja muilla toimenpiteillä vältettyjen lasten infektioiden määrää. Kutakin seulottavaa infektiota (kuppa, HIV, hepatiitti B) arvioitiin rekisteritietojen, kirjallisuuden, hoitosuositusten ja asiantuntija-arvioiden pohjalta rakennettujen päätöspuumallien avulla. Tiedot infektioiden esiintyvyydestä raskaana olevilla vuosina saatiin :n Neuvolaserologian laboratorion FMC-rekisteristä. Arviota lasten infektioiden määrästä verrattiin hoitoilmoitusrekisterin diagnoositietoihin. Infektioiden hoidolla äideille saatavaa terveyshyötyä ei otettu huomioon. Nykyisellä seulontaohjelmallamme voitiin vuosina estää laskennallisesti vuosittain keskimäärin 28 vastasyntyneen infektiota: kolme kuppatartuntaa, neljä HIV-tartuntaa sekä 21 hepatiitti B -tartuntaa (1). Kuppa- ja HIV-tartunnoista olisi kirjallisuustietojen perusteella arvioituna seurannut yhden lapsen kuolema, kahden lapsen vammautuminen ja neljän lapsen todennäköisesti elinikäinen HIV-lääkehoito. Arvion mukaan muutama lapsi (vuosittain 0,3 kuppa-, 0,2 HIV- ja 2 hepatiitti B- tartuntaa) voi saada äidiltään infektiotartunnan seulontaohjelmasta huolimatta. Tutkimusjakson raskauksista syntyneillä lapsilla ei ollut rekisterissä merkintöjä todetuista kuppatai HIV-tartunnoista. Hoitoilmoitusrekisteristä löytyi kaksi lapsen hepatiitti B -tartuntaa. Alkuraskauden kolmen infektion seulontaohjelman vuosikustannuksiksi Suomessa arvioitiin noin miljoona euroa ja lapsen vältetyn infektion kustannukseksi euroa infektiosta riippuen (1). Taulukkoon 1 on yhdistetty Surcelin ym. selvityksen (1) kuppa-, HIV- ja hepatiitti B -seulonnan tulokset. 1230

5 tieteessä Taulukko 1. Arvio alkuraskauden infektioseulonnan vuosittaisesta vaikuttavuudesta ja kustannuksista Suomessa (1). Kuppa HIV Hepatiitti B Vältetyt lasten laskennalliset infektiot, n 2,9 3,7 20,8 Kustannukset, euroa Kustannukset vältettyä infektiota kohti, euroa Kustannukset seulontaan osallistunutta äitiä 4,3 9,7 4,5 kohden, euroa Lasten laskennalliset infektiot, n 0,3 0,2 2,0 NNS (number needed to screen) NNT (number needed to treat) 9 4 NNS = Montako äitiä seulomalla löydetään yksi infektoitunut äiti ja tartuntavaarassa oleva sikiö tai lapsi. NNT = Montako äitiä hoitamalla vältetään yksi laskennallinen lapsen infektio. Lopuksi Kansalliset seulonnat vaativat terveydenhuollolta huomattavaa panostusta. Seulonnan terveysvaikutukset suhteessa siitä aiheutuviin kustannuksiin tulisi arvioida perusteellisesti ennen seulonnan aloittamista. Alkuraskauden infektioseulonnat on aikanaan aloitettu ja sittemmin sisällytetty myös säädöksiin ilman niiden vaikutusten ja kustannusten arviointia. Surcelin ym. (1) tuoreen selvityksen perusteella alkuraskauden infektioseulonnan kustannukset suhteessa seulonnan tuottamaan terveyshyötyyn näyttäisivät vastaavan monien muiden vakiintuneiden kansanterveystoimien tasoa. Vaikka näitä alkuraskauden infektioseulontoja on Suomessa toteutettu jo vuosia, niiden vaikuttavuus ei liene paras mahdollinen, sillä seulonnat jatkotoimineen eivät ole toteutuneet yhtenäisesti ohjeiden mukaisesti. Opinnäytetyöhön (24) sisältyneessä kyselyssä vain 61 % vastanneista ilmoitti kirjaavansa infektiotiedon synnytyssairaalaan toimitettavaan esitietolomakkeeseen. Jos tieto jää kirjaamatta esitietolomakkeeseen, synnytyssairaala voi saada tiedon vain äidin mukanaan tuomasta neuvolakortista. Näiden suhteellisen harvinaisten tautien seulontojen ohjaus ja laadunvarmistus olisikin syytä toteuttaa kansallisesti. Se vaatii selvää ja yhtenäistä ohjeistusta ja järjestelmällistä kansallista seurantaa. Näiden seulontojen laboratoriotoiminnan hajauttaminen saattaa vaarantaa seulontaprosessin toteutumisen. Jos seulonnalla löydettyjen tartuntatapausten hoito ja seuranta ei toteudu kattavasti, äidit ja lapset eivät saa yhdenmukaista ja yhdenvertaista hoitoa. Ajantasaisen epidemiologisen tiedon ylläpito on toistaiseksi onnistunut FMC-seulontarekisterin avulla suhteellisen hyvin, mutta sekin vaikeutunee, jos seulontalaboratoriotoimintaa edelleen hajautetaan. :n tuoreessa arvioinnissa (1) ei verrattu nykyistä seulontaohjelmaa vaihtoehtoihin, jossa seulontaa ei tarjota lainkaan tai tarjottaisiin vain riskiryhmille. Tanskassa lopetettiin 2000-luvun alkupuolella kaikille raskaana oleville suunnattu, yleinen HIV-seulonta ja siirryttiin seulomaan HIV:iä vain tunnistetuilta riskiryhmiltä. Yleisestä seulonnasta riskiryhmäseulontaan siirtymisen jälkeen Tanskassa syntyi vuosittain 1 2 HIV-tartunnan saanutta lasta, joiden tartunta todettiin vasta vastasyntyneisyyskauden jälkeen. Todennäköisesti näiden lasten tartunta olisi ollut estettävissä yleisen, kaikille raskaana oleville tarjotun seulonnan avulla. Tanskassa päädyttiinkin aloittamaan yleinen seulonta uudelleen vuonna 2010 (25). n English summary > in english Screening for syphilis, HIV and hepatitis B infection during early pregnancy in Finland 1231

6 english summary Jaana Leipälä M.D., Ph.D., Adjunct Professor National Institute for Health and Welfare Finnish Office for Health Technology Assessment (Finohta) Inka Aho Taru Haula Eeva Salo Eija Hiltunen-Back Marjukka Mäkelä Heljä-Marja Surcel Screening for syphilis, HIV and hepatitis B infection during early pregnancy in Finland Screening for syphilis, HIV and hepatitis B has been routinely offered to pregnant women in Finland for years. The costs and effectiveness of this screening programme were recently assessed by The National Institute for Health and Welfare (). The effectiveness and cost of screening for each infection were estimated with decision analytic modelling from a health care perspective. The number of childhood infections avoided yearly was used as the main measure of effectiveness. The current antenatal screening programme was estimated (assuming that the infections were treated according to the guidelines) to prevent 28 computational infections among infants yearly: 3 cases of syphilis, 4 HIV cases and 21 hepatitis B infections. The yearly cost of screening and primary treatment of these infections was about EUR The costs per avoided infection were EUR for syphilis, EUR for HIV and EUR for hepatitis B. Due to the low prevalence of these infections, the screening costs per avoided infection were relatively high for syphilis and HIV. The costs should be compared to the costs of lifelong treatment of infections and disability if screening were not provided and avoidable infections thus occurred. The recent assessment revealed some faults in the performance of the current screening programme. After positive hepatitis B screening results, deviations from guidelines were common in the implementation of the infant follow-up, in testing vaccination response and infection status as well as in completing the vaccination series or delivering required re-vaccinations. The coordination and quality assurance of the screening programme for these relatively rare infections should be organized on the national level. 1231a

7 tieteessä Liitekuvio 1. Raskaudenaikaisen infektioseulonnan laboratoriotoiminta. Tutkittavan näytteen kuppa-, HIV- ja HBV-infektioseulonta CMIA-menetelmällä TULOS 1: kaikki seulontatulokset negatiivisia. TULOS 2: Kuppa-seulonta positiivinen, HIV- ja HBV-seulonta negatiivisia. TULOS 3: HIV-seulonta positiivinen, kuppa- ja HBV-seulonta negatiivisia. TULOS 4: HBV-seulonta positiivinen, kuppa- ja HIV-seulonta negatiivisia. Positiivinen kuppa-seulontatulos varmennetaan INNO-LIA -menetelmällä ja tutkitaan näytteen kardiolipiinitaso. Positiivisen HIV-seulontatuloksen vasta-aineet varmennetaan INNO-LIA- ja antigeeni INNO-TEST -menetelmällä. Positiivinen hepatiitti B-seulontatulos varmennetaan HBV vasta-aineiden neutralisaatiomenetelmällä. TULOS 1: Varmennustesti. TULOS 1: CMIA-menetelmä positiivinen ja kardiolipiinitaso sama kuin seulontanäytteessä. TULOS 2: Varmennustesti Kardiolipiini tai Pyydetään kontrollinäyte ja infektioanamneesi. Kontrollinäyte tutkitaan kuppa CMIA-menetelmällä ja kardiolipiini-testillä. positiivinen kuppa-infektiolöydös. TULOS 1: Varmennustestit negatiiviset. TULOS 2: CMIA-menetelmä positiivinen ja kardiolipiinitaso korkeampi kuin seulontanäytteessä. TULOS 2: INNO-LIA varmennustesti positiivinen, INNO-TEST tai Mikäli uusi HIVlöydös, pyydetään kontrollinäyte. TULOS 3: INNO-LIA varmennustesti, INNO-TEST Mahdollinen tuore HIV-tartunta, pyydetään kontrollinäyte. Kontrollinäyte tutkitaan HIV CMIA -menetelmällä, INNO-LIA ja INNO-TEST -menetelmillä. TULOS 1: INNO-LIA varmennustesti positiivinen, INNO- TEST tai positiivinen HIV-infektiolöydös. TULOS 2: INNO- LIA, INNO-TEST Pyydetään uusi kontrollinäyte hyvin varhaisen HIV-infektion poissulkemiseksi. TULOS 1: Varmennustesti. TULOS 2: Varmennustesti positiivinen HBV-infektiolöydös. 1231b

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy

Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy 14.4.2016 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaatioiden ennaltaehkäisy anti-d-suojaus synnytyksen jälkeinen suojaus 1969 riskiperusteinen suojaus

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

C.difficile alueellisena haasteena

C.difficile alueellisena haasteena C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajan seulottavat infektiot

Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Kihniö Virrat Noin 2500 turvapaikanhakijaa Pirkanmaalla 12/15 Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Sairaalahygienia 18.03.2014

Sairaalahygienia 18.03.2014 Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 25.4.2016 1 Sisältö 1. Termejä 2. Maahanmuutto Suomeen 3. Turvapaikanhakijamäärien

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Tuberkuloosi Suomessa

Tuberkuloosi Suomessa Tuberkuloosi Suomessa Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 Mikä on tuberkuloosi Tuberkuloosi (TB) on Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektiotauti Esiintyy

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve

Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijan infektiot

Turvapaikanhakijan infektiot Turvapaikanhakijan infektiot 7.2.2017 Alueellinen tartuntatautipäivä Infektiolääkäri Kirsi Valve Vokit ja alaikäisten ryhmäkodit Pshp:n alueella Kihniö Virrat Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä Ikaalinen

Lisätiedot

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin

Lisätiedot

NEUVOLATYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET JA TOIMINTA INFEKTIOPOSITIIVISEN ÄIDIN HOIDOSSA JA HOITOKÄYTÄNTÖJEN TOTEU- TUMINEN

NEUVOLATYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET JA TOIMINTA INFEKTIOPOSITIIVISEN ÄIDIN HOIDOSSA JA HOITOKÄYTÄNTÖJEN TOTEU- TUMINEN Miia Hernetkoski & Meritta Ylilehto NEUVOLATYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET JA TOIMINTA INFEKTIOPOSITIIVISEN ÄIDIN HOIDOSSA JA HOITOKÄYTÄNTÖJEN TOTEU- TUMINEN NEUVOLATYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET JA TOIMINTA INFEKTIOPOSITIIVISEN

Lisätiedot

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveys Pohjois - Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 - ohjelmasta käytäntöön Pohjois-Suomessa - 10.2.2016 10.11.2015 Tilastot

Lisätiedot

Ravistellun vauvan oireyhtymä

Ravistellun vauvan oireyhtymä Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä

Tuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10.

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 16/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Hallintokeskus Kuopion aluelaboratorio 9.10. Kuopion aluelaboratorio 9.10.2008 1(6) UUSI TUTKIMUS SYFILISDIAGNOSTIIKKAAN Otamme 15.10.2008 alkaen käyttöön uuden tutkimuksen syfilisdiagnostiikkaan: Tutkimus: S -Treponema pallidum, vasta-aineet Lyhenne:

Lisätiedot

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016 Influenssa Lisää väestön sairastuvuutta 5 15 % aikuisista ja 20 30 % lapsista sairastuu

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

HYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta

HYVÄT VANHEMMAT! Kunnioittavasti. Timo Vesikari Professori Tutkimuksesta vastaava lääkäri. tutkimukseen osallistumisesta HYVÄT VANHEMMAT! B1971035 2016 Tällä kirjeellä tiedotamme teitä rokotetutkimuksesta, jossa lapsellanne on mahdollisuus saada joko meningokokki B tai hepatiitti A -rokote. Tutkimuksella selvitämme meningokokki

Lisätiedot

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö

Ebola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveys Länsija Sisä-Suomessa tilastojen valossa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 2020 - ohjelmasta käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomessa - 3.2.2016 3.2.2016

Lisätiedot

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista

Tiesitkö tämän. Tietoa C-hepatiitista Tiesitkö tämän C:stä? Tietoa C-hepatiitista Suomessa ARVIOIDAAN OLEVAN NOIN 26 000 HENKILÖÄ, jotka sairastavat kroonista c-hepatiittia 22 Et ole yksin. C-hepatiitti on ikävä sairaus, mutta on monia ihmisiä

Lisätiedot

KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS. Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti

KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS. Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTASUOSITUS Päivi Laitinen Dosentti, sairaalakemisti 1 SIKIÖN KROMOSOMIHÄIRIÖIDEN SEULONTA Downin oireyhtymä tunnetuin vaikean kehitysvammaisuuden syy Trisomia 18 - Edwardsin

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino

Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset 7.4. 2016 Tuija Leino Sisältö Maahanmuuttajat keitä he ovat? Mitä tarkoitetaan lähipiirillä? Kyseeseen tulevat infektiot Tarvittavat rokotukset Tiittala P, Helve

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 25.1.2007, päiv 8.1.2014,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Cervical cancer screening in Finland where are we now?

Cervical cancer screening in Finland where are we now? Cervical cancer screening in Finland where are we now? Pekka Nieminen, M.D. Chief Physician, Associate Professor Dept. of Obstetrics & Gynaecology Helsinki University Central Hospital Finland Conflict

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)

MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot