Alkuraskauden infektioseulonta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkuraskauden infektioseulonta"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Jaana Leipälä LT, dosentti, ylilääkäri Inka Aho LL, infektiosairauksien erikoislääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka Taru Haula TtM, tutkija Eeva Salo LKT, dosentti, lasten infektiolääkäri HUS Lastenklinikka Eija Hiltunen-Back LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri HUS/ Alkuraskauden infektioseulonta Alkuraskauden infektioseulontaohjelman ansiosta estyy Suomessa vuosittain arviolta 28 vastasyntyneen infektiota: kolme kuppatartuntaa, neljä HIV-tartuntaa sekä 21 hepatiitti B -tartuntaa. Ilman seulontaa kuppa- ja HIV-tartunnoista seuraisi vuosittain arviolta yhden lapsen kuolema, kahden lapsen vammautuminen ja neljän lapsen todennäköisesti elinikäinen HIV-lääkehoito. Kolmen infektion seulontaohjelman vuosikustannukset Suomessa ovat arviolta miljoona euroa, ja kustannukset vältettyä lapsen infektiota kohden euroa infektiosta riippuen. Seulonnan kustannukset suhteessa seulonnan tuottamaan terveyshyötyyn ovat samaa tasoa kuin monissa muissa vakiintuneissa kansanterveystoimissa. Alkuraskauden infektioseulontojen vaikuttavuus ei liene paras mahdollinen, sillä seulonnat jatkotoimineen eivät ole toteutuneet yhtenäisesti ohjeiden mukaisesti. Näiden suhteellisen harvinaisten infektioiden seulontojen ohjaus ja laadunvarmistus tulee toteuttaa kansallisesti. Marjukka Mäkelä LKT, tutkimusprofessori Heljä-Marja Surcel FT, erityisasiantuntija LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 16 17/2014 Vertaisarvioitu VV Tässä katsauksessa tarkastellaan nykyiseen äitiysneuvolatoimintaamme sisältyvää alkuraskauden kuppa-, HIV- ja hepatiitti B -infektioiden seulontaa. Kuppaa alettiin seuloa Suomen äitiysneuvoloissa 1950-luvulla, hepatiitti B- ja HIV-tartuntoja 1990-luvulla. Nämä infektiot siirtyvät helposti sikiöön ja aiheuttavat vakavan uhkan lapsen terveydelle. Seulonnan avulla infektioiden tarttuminen sikiöön voidaan estää, kun äiti ja lapsi saavat hoidon riittävän varhain. Sittemmin seulonta on sisällytetty sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen rokotuksista ja tartuntatautien raskaudenaikaisesta seulonnasta (421/2004). Alkuraskauden infektioseulonnan laboratoriotutkimukset tehtiin vuodesta 1982 alkaen keskitetysti Kansanterveyslaitoksessa, sittemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (). Kuntien uudistaessa palvelutuotantoaan seulonnan laboratoriotoimintaa on kuitenkin viime vuosina kilpailutettu ja toteutettu alueellisissa laboratorioissa. Infektioseulontaohjelman on toistaiseksi oletettu löytäneen lähes kaikki syfilis- tai HIV-tartunnan saaneet ja hepatiitti B -virusta kantavat raskaana olevat, sillä näiden seulottavien infektioiden vastasyntyneille aiheuttamat komplikaatiot ovat lähes kokonaan hävinneet maastamme. Lienee kuitenkin perusteltua kysyä, onko seulonnan yhtenäinen toteutuminen vaarantunut kuntien pyrkiessä säästämään kustannuksia? Vaikka asetus siis velvoittaa kuntia tarjoamaan raskaana oleville kupan, hepatiitti B:n ja HIV:n seulontaa, seulonnan vaikuttavuutta ja kustannuksia ei ole Suomessa aiemmin arvioitu. Tässä katsauksessa kuvataan näiden infektioiden nykyinen seulontaohjelma ja arvioidaan seulonnan toteutumista :n tuoreen selvityksen (1) perusteella. Seulottavat infektiot Syfilis eli kuppa Kuppa lisääntyi Suomessa selvästi 1990-luvun puolivälissä. Tartunnat olivat usein peräisin Venäjältä, jossa kupan ilmaantuvuus oli Suomeen verrattuna kymmenkertainen (2). :n tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin jaksolla vuosittain kuppatapausta (3). Naisten osuus näistä oli keskimäärin 38 % (3,4). Viime vuosina kupan ilmaantuvuus on ollut suurinta Etelä-Karjalan, Kymenlaakson sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien alueella (3,4). Nykyään Suomessa todettavat tartunnat löydetään usein latenttivaiheessa, joka on osoitettavissa vain serologisesti. Osa raportoiduista tapauksista on aiemmin sairastetun ja hoidetun kupan serologisia arpia (5). Kuppa voi tarttua hoitamattomasta äidistä sikiöön taudin kaikissa vaiheessa. Infektion primaari- ja sekundaarivaiheessa tartunta äidistä lapseen on hyvin todennäköinen ( %). Varhaisessa latentissa vaiheessa infektio tarttuu hoitamattomasta äidistä lapseen 40 %:n ja myöhäisessä latentissa vaiheessa 10 %:n todennäköisyydellä. Synnynnäinen kuppa on vakava systeeminen infektio, joka voi johtaa lapsen kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen. Kirjallisuuden mukaan kolmannes tartunnan 1227

2 Katsaus Kirjallisuutta 1 Surcel HM, Haula T, Mäkelä M ym. Alkuraskauden infektioseulonta Suomessa. Helsinki: Raportti 7/ Kela E, Holmströn P, Nuorti P. Tartuntatudit Suomessa Helsinki: KTL Raportti 4/ Jaakola S, Lyytikäinen O, Rimhanen- Finne R ym. Tartuntataudit Suomessa Helsinki: Raportti 36/ Hulkko T, Lyytikäinen O, Jaakola S ym. Tartuntataudit Suomessa Helsinki: Raportti 17/ Hiltunen-Back E, Paavonen J. Sukupuolitaudit. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Infektiosairaudet. Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Chakraborty R, Luck S. Syphilis is on the increase: the implications for child health. Arch Dis Child 2008;93: Hawkes S, Matin N, Broutet N, Low N. Effectiveness of interventions to improve screening for syphilis in pregnancy: a systematic review and meta-analysis. Lancet Infect Dis 2011;11: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Sukupuolitautien Vastustamisyhdistys ry:n asettama työryhmä. Sukupuolitautien Käypä hoito suositus HIV-strategia. Helsinki: Raportti 7/ Stuart AS, Dokubo EK, Sint TT. Antiretroviral therapy (ART) for treating HIV infection in ARTeligible pregnant women. The Cochrane Library 2010;6: Chou R, Smits AK, Huffman LH ym. Prenatal screening for HIV: a review of the evidence for the U.S. Preventive Services Task Force. Clinical guidelines. Ann Intern Med 2005;143: Taylor GP, Clayden P, Dhar J ym. British HIV Association guidelines for the management of HIV infection in pregnant women HIV Med 2012;13: Townsend CL, Cortina-Borja M, Peckham CS ym. Low rates of mother-to-child transmission of HIV following effective pregnancy interventions in the United Kingdom and Ireland AIDS 2008;22: Navér L, Lindgren S, Belfrage E ym. Children born to HIV-1-Infected women in Sweden in Trends in epidemiology and vertical transmission. J Acquir Immune Defic Syndr 2006;42: Prendergast A, Tudor-Williams G, Jeena P ym. International perspectives, progress, and future challenges of paediatric HIV infection. Lancet 2007;370: saaneista sikiöistä kuolee ennen syntymää infektion seurauksena, ja kaksi kolmasosaa raskauden aikana tartunnan saaneista sairastaa synnynnäistä kuppaa; heistä osa vammautuu pysyvästi. Tartunta lapseen voidaan estää äidin mahdollisimman varhaisella hoidolla (6,7,8). HIV HIV-infektion aiheuttaja HI-virus (human immunodeficiency virus eli immuunikatovirus) voi tarttua suojaamattomassa yhdynnässä, veriteitse esimerkiksi suonensisäisen huumeidenkäytön yhteydessä ja pistotapaturmien kautta tai äidistä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Noin %:lle tartunnan saaneista kehittyy ensitaudiksi kutsuttuja oireita 2 6 viikon kuluttua tartunnasta. Ensioireet (lämpöily, väsymys, kurkkukipu, päänsärky, ripuli, imusolmukesuurentumat ja ihottuma) voivat olla hyvin lieviä. Toisinaan ne ovat niin voimakkaita, että potilas hakeutuu niiden takia sairaalaan. Oireet häviävät itsestään yleensä kuukauden kuluessa. Oireiden aikana HIV-vasta-ainetesti voi vielä olla. HIV-infektion oireeton vaihe kestää yleensä vuosia. Ensimmäiset taudin etenemisen oireet ovat epäspesifisiä: väsymystä, kuumeilua, yöhikoilua, ripulia, laihtumista. Näiden yhteydessä voi esiintyä immuunivasteen heikentymiseen liittyviä infektioita, kuten vyöruusua ja ihon ja limakalvojen sieni-infektioita. HIV-infektiota sairastavan potilaan tauti määritetään AIDS:ksi, kun hänelle kehittyy jokin erikseen nimetyistä immuunikadon seurannaistaudeista. Ensimmäiset HIV-infektiot diagnosoitiin Suomessa vuonna Sen jälkeen niiden määrä on vähitellen lisääntynyt, ja suurin osa tartunnoista on viime vuosina saatu sukupuoliteitse. Vuosina tartuntatautirekisteriin (www.ktl.fi/ttr/gen/rpt/hivikakotim.html) raportoitiin yhteensä HIV-tapausta (keskimäärin 168 vuodessa). Näistä noin 30 % oli naisilla. Noin puolet HIV-tartunnoista todetaan Suomessa vasta useiden vuosien kuluttua tartunnan jälkeen. Infektion varhainen toteaminen olisi tärkeää, sillä myöhään todetussa infektiossa ennuste on huonompi tehokkaasta lääkehoidosta huolimatta. Varhaisen toteamisen avulla voidaan myös estää uusia tartuntoja, sillä suurin osa tartunnoista saadaan henkilöiltä, jotka eivät ole tietoisia tartunnastaan (9). HIV-infektion tarttumista äidistä lapseen voidaan ehkäistä tehokkaasti. Kun äidin tartunta todetaan ajoissa, saadaan tartuntariski pienennetyksi jopa alle 1 %:n äidin raskauden ja synnytyksen aikaisella lääkehoidolla, synnytyksen asianmukaisella hoidolla, vastasyntyneen lääkityksellä ja pidättäytymällä imetyksestä (10,11,12,13,14). Ilman näitä toimenpiteitä % HIV-infektoituneiden äitien lapsista saa tartunnan (13). Tartunnan saaneista lapsista %:lla infektio etenee nopeasti ja johtaa jo nuorella iällä liitännäissairauksiin, kasvun pysähtymiseen, opittujen taitojen menettämiseen ja kehitysvammaisuuteen. Kehitysmaissa puolet HIV-tartunnan saaneista lapsista menehtyy ennen kahden vuoden ikää. Osalla lapsista on hitaammin etenevä sairaus, ja heistä osa voi olla hyväkuntoisia vielä koulun aloittaessaan. Onnistuneen lääkehoidon avulla lapset ja nuoret voivat toisaalta elää kuten muutkin ikäisensä (15). Ajoissa diagnosoidun aikuisen elinajan odote lähenee taustaväestön elinajan odotetta (9). Lasten HIV-tartunnoista valtaosa on peräisin infektoituneelta äidiltä. :n tartuntatautirekisterin mukaan on Suomessa 2000-luvulla todettu 16 tartuntaa äidiltä lapselle. Lähes kaikki nämä lapset olivat saaneet tartunnan ulkomailla ennen muuttoaan Suomeen (3,4). Hepatiitti B -virus Hepatiitti B -virus tarttuu veren ja eritteiden välityksellä ja aiheuttaa maksatulehdusta. Yleisimmin tartunta tapahtuu veriteitse, sukupuoliyhteydessä tai perinataalisesti. Taudin itämisaika on pitkä, tavallisesti 2 3 kuukautta. Suuri osa hepatiittivirustartunnoista on oireettomia. Aikuisten akuutin hepatiitti B:n oireita ja löydöksiä ovat pahoinvointi ja ruokahaluttomuus, kuume, virtsan tummuus, ulosteen vaaleus ja ihon ja silmien sidekalvojen keltaisuus. Niveloireita on prosentilla. Yleensä oireet häviävät muutamassa viikossa, ja noin 95 % akuuttiin hepatiitti B -virukseen sairastuneista aikuisista toipuu spontaanisti. Vain noin 5 %:lla tartunnan saaneista aikuisista infektio muuttuu krooniseksi. Oireisista infektioista 1 % on fulminantteja hepatiitteja. Siitä johtuva kuolleisuus ilman maksansiirtoa on %. Varhaislapsuudessa saatu hepatiitti B -tartunta on yleensä oireeton, mutta vastasyntyneenä tartunnan saaneista 90 % ja 1 5-vuotiaista noin 30 % jää hepatiitti B:n kroonisiksi kantajiksi. 1228

3 tieteessä 16 Lappalainen M, Färkkilä M. Hepatiittivirukset ja virushepatiitit. Kirjassa: Hedman K, Heikkinen T, Huovinen P, Järvinen A, Meri S, Vaara M, toim. Infektiosairaudet. Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Shiffman ML. Management of acute hepatitis B. Clin Liver Dis 2010;14: Jindal A, Kumar M, Sarin SK. Management of acute hepatitis B and reactivation of hepatitis B. Liver Int 2013;33(Suppl 1): Meurman O, Anttila VJ. Veren välityksellä tarttuvat taudit. Kirjassa: Anttila VJ, Hellsten S, Rantala A, Routamaa M, Syrjälä H, Vuento R, toim. Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Helsinki: Suomen Kunta liitto 2010; Rajantie J, Mertsola J, Heikinheimo M. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Lee C, Gong Y, Brok J, Boxall EH, Gluud C. Hepatitis B immunisation for newborn infants of hepatitis B surface antigen-positive mothers. The Cochrane Library 2009;1: Hepatiitti B. (päivitetty ). portal/ Äitiysneuvolaopas. Helsinki: Opas 29/ Hernetkoski M, Ylilehto M. Neuvolatyöntekijöiden valmiudet ja toiminta infektiopositiivisen äidin hoidossa ja hoito käytäntöjen toteutuminen. Opinnäytetyö. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, http//urn.fi/ URN:NBN:fi:amk von Linstow ML, Rosenfeldt V, Lebech AM ym. Prevention of mother-to-child transmission of HIV in Denmark, HIV Med 2010;11: Krooninen hepatiitti B johtaa %:lla potilaista maksakirroosiin sekä lisää merkittävästi maksasyövän vaaraa: riski sairastua on yli 200-kertainen normaaliväestöön verrattuna (16,17,18). Akuutit hepatiitti B -tartunnat ovat Suomessa vähentyneet selvästi 1990-luvun noin 300 vuosittaisesta tapauksesta 2000-luvulla raportoituun noin 25 tapaukseen vuodessa todennäköisesti lisääntyneen rokottamisen vaikutuksesta. Kroonisia hepatiitti B -tartuntoja ilmoitettiin vuosina tartuntatautirekisteriin enemmän kuin akuutteja infektioita, keskimäärin 246 vuodessa. Tartunnoista 45 % oli naisilla ja 82 % maahan muualta muuttaneilla henkilöillä. Suomen kantaväestöstä 0,1 0,2 %:n arvioidaan kantavan kroonista hepatiitti B -infektiota, maahanmuuttajataustaisista kantajia on noin 5 % alkuperämaasta riippuen (19,20). Hepatiitti B -viruksen riski tarttua äidistä sikiöön riippuu äidin virusmäärästä, joka on verrannollinen seerumista mitattavaan viruksen e-antigeeni (HBeAg) -pitoisuuteen (16). Tartunnan todennäköisyys on %, jos äiti on HBeAg-positiivinen ja %, jos äiti on HBeAg-. Lapsen tartunta voidaan yli 90 %:ssa tapauksista ehkäistä antamalla vastasyntyneelle immunoglobuliinia ja rokotesarja (21,22). Infektioiden seulontaohjelma Näytteet ja testit Äitiysneuvolan nykykäytäntönä on tarjota raskaana oleville kupan, hepatiitti B:n ja HIV-infektion seulontaa ensimmäisen äitiysneuvolan terveystarkastuksen yhteydessä, yleensä raskausviikolla 8 12 otetusta seeruminäytteestä. Seulontaan osallistuminen on vapaaehtoista. Nykyään seulontaan osallistuu arviolta 98 % raskaana olevista (1). Osa seulontaan osallistumattomista raskaana olevista on jo aiemmin todetun tartuntansa takia seurannassa. Infektiot tunnistetaan seerumista joko vasta-aineen tai antigeenin testauksella. Raskaudenaikaisen infektioseulonnan laboratoriotoiminta (näytteen kulku, seulontatestit, diagnostiset menetelmät ja vastausten raportointi) on esitetty liitekuviossa lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 16 17/2014). Alkuraskauden infektioseulonnan laboratoriotutkimukset tehtiin vuodesta 1982 alkaen 2000-luvun puoliväliin saakka keskitetysti Kansanter veyslaitoksen Oulun laboratoriossa. Vuonna 2012 kuitenkin enää 65 % näistä analyyseistä tehtiin keskitetysti (Surcel, Heljä-Marja, henkilökohtainen tiedonanto). Laboratoriotoiminnan hajaantumisen myötä seulontaan liittyvien tietojen keruu :n raskaudenaikaiseen infektioseulontarekisteriin (FMC-rekisteri, Finnish maternity cohort) ei enää toteudu kattavasti. Mitä tehdä, kun seula hälyttää? Surcelin ym. (1) asiantuntijaryhmän selvitystä tehtiin samaan aikaan, kun :ssä valmisteltiin uusia äitiysneuvolasuosituksia. Asiantuntijaryhmä osallistuikin uuden äitiysneuvolaoppaan (23) alkuraskauden infektioseulontaohjeiden laatimiseen. Poikkeavasta seulontatuloksesta on luonnollisesti ensin kerrottava seulontaan osallistuneelle. Kuppataudin positiivisen tuloksen saaneet lähetetään erikoissairaanhoitoon äitiyspoliklinikalle. Positiivisen HIV-seulontatuloksen saaneet lähetetään sekä äitiyspoliklinikalle että HIV-potilaiden hoitoon perehtyneelle infektiopoliklinikalle. On tärkeää tehdä molemmat lähetteet heti, ettei hoidon aloittaminen viivästy. Kun raskaana olevalta löytyy hepatiitti B, se merkitään neuvolakorttiin vastasyntyneen tartunnan ehkäisyä varten. Raskaana olevan hoidon tarve arvioidaan tutkimalla häneltä seerumin ALAT, HBeAg ja HBVNh. Jos ALAT on suurentunut tai HBVNh on suurempi kuin KY/ml, raskaana oleva ohjataan äitiyspoliklinikalle hepatiitin hoidon harkintaa varten. Infektioiden seurannassa ja hoidossa puutteita Raskaana olevien naisten hepatiitti B -infektion hoidosta ei ole Suomessa ohjeistusta. Hepatiitti B -virusta kantavan (eli HBsAg-positiivisen) äidin vastasyntyneelle lapselle annetaan heti syntymän jälkeen (12 tunnin kuluessa syntymästä) hepatiitti B -immunoglobuliinia. Samanaikaisesti tai viimeistään viikon sisällä aloitetaan neljän annoksen rokotussarja. Toinen rokoteannos annetaan kuukauden kuluttua ensimmäisestä, kolmas kahden kuukauden ja neljäs vuoden kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Surcelin ym. (1) arvioinnin yhteydessä tehdyssä Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä (24) todettiin, ettei lasten hepatiittirokotussarjoja aina toteutettu loppuun asti. Jotta neuvolassa voitaisiin antaa asianmukaiset rokotukset, tiedon roko- 1229

4 Katsaus Vaarantuuko seulonnan yhtenäinen toteutuminen kuntien pyrkiessä säästämään kustannuksia? sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jaana Leipälä, Taru Haula, Heljä-Marja Surcel: Ei sidonnaisuuksia. Inka Aho: Konsultointi (Abbott, BMS), apurahat (BMS), luentopalkkiot (BMS, Abbott, Gilead, MSD, Janssen, Labquality, Professio Finland, Abbvie), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Abbott, Abbvie, BMS, Gilead, Janssen, MSD, ViiV). Eeva Salo: Luentopalkkiot (GIlead, Perinatologinen Seura, Pelastakaa Lapset), matka-, majoitus- ja kokouskulut (Janssen-Cilag, Abbott, MSD, Gilead). Eija Hiltunen-Back: Luentopalkkiot (Astellas Pharma, Orion Pharma). Marjukka Mäkelä: Konsultointi ( Cambridge University Press), työsuhde (Kööpenhaminan yliopisto), asiantuntijalausunto (useita yli opistoja), apuraha (Euroopan komissio), luentopalkkiot (useita yliopistoja), korvaus käsikirjoituksen valmistelusta (Suomen Lääkärilehti, Moodi), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Duodecim), matka-, majoitus- tai kokouskulut (INAHTA, HTAi). tusten tarpeesta tulisi välittyä synnytyssairaalasta neuvolaan. Lapsen tartuntatilanne ja rokotevaste tulisi tutkia 14 kuukauden iässä eli kahden kuukauden kuluttua neljännen rokotteen antamisesta määrittämällä hepatiitti B -viruksen pinta(s)- vasta-aine (HBsAb), pinta(s)-antigeeni (HBsAg) ja/tai ydin(c)-vasta-aineet (HBcAb). Jos lapsen HBsAb-taso on vähintään 10 KY/l, rokotus on toiminut ja lapsi on suojassa infektiolta. Jos lapsen HBcAb on positiivinen, hänet lähetetään erikoissairaanhoidon seurantaan. Jos HBsAg on mitattavissa, lapsi on saanut hepatiitti B -tartunnan ja hänet lähetetään seurantaan yliopistosairaalaan. Jos lapsi ei ole saanut tartuntaa, mutta hänen HBsAb-tasonsa ei ole riittävä, hänelle annetaan uusi rokotussarja. Lasten tartuntatilanteen ja rokotusvasteen seuranta ei siis nykyisin toteudu kattavasti (24). Synnytyssairaalan, äitiysneuvolan ja lastenneuvolan välinen tiedonkulku on välttämätön edellytys seurannankin toteutumiselle. Suomessa voi siis seulonnasta huolimatta olla joukko hepatiitti B -positiivisille äideille syntyneitä lapsia, joiden hepatiitti B -tartuntaa ei ole ehkäisty tai tunnistettu, koska seulonnan jatkotoimia, kokonaisia rokotussarjoja ja seurantaa ei ole toteutettu asianmukaisesti. Tutkimuksessa selvisi lisäksi puutteita muidenkin infektiolöydösten merkitsemisessä (24). Neuvolaterveydenhoitajille suunnatun kyselyn mukaan raskaana olevan naisen positiivinen infektiolöydös jäi usein merkitsemättä esitietolomakkeeseen, jolla synnytyssairaala saa synnyttämään tulevan äidin tiedot (24). Jos tieto jää kirjaamatta tähän lomakkeeseen, synnytyssairaala voi saada tiedon vain äidin mukanaan tuomasta neuvolakortista. Eniten vaihtelua oli kupan positiivisen laboratoriovastauksen merkitsemisessä. Neuvolakorttien erilaiset pohjat saattoivat omalta osaltaan lisätä merkintöjen puutteellisuutta. HIV-positiivisten naisten seuranta toteutui pääasiassa erikoissairaanhoidossa. Näiden naisten lapsista kaikki saivat ennaltaehkäisevän HIV-lääkityksen syntymän jälkeen (24). Seulontaohjelman vaikuttavuus ja kustannukset :n selvityksessä (1) arvioitiin alkuraskauden kuppa-, HIV- ja hepatiitti B -seulonnan vuosittaista vaikuttavuutta ja suoria kustannuksia terveydenhuollon näkökulmasta olettaen, että infektiopositiivisten äitien ja lasten hoito toteutui tutkimusajanjaksolla käytössä olleiden ohjeiden ja hoitosuositusten mukaan. Koska Suomessa on seulottu näitä infektioita jo pitkään, käytettävissä ei ollut tietoja tilanteesta, jossa seulontaa ei tarjottaisi. Ei siis ollut mahdollista arvioida, kuinka suuri osa seulonnalla löydetyistä infektoituneista äideistä olisi tutkimusajanjaksona löydetty oireiden perusteella tai sattumalöydöksenä ilman seulontaa, joten tällaista vertailua ei tehty. Surcelin ym. selvityksessä (1) seulonnan vaikuttavuuden mittarina käytettiin äideiltä löytyneiden infektioiden asianmukaisella hoidolla ja muilla toimenpiteillä vältettyjen lasten infektioiden määrää. Kutakin seulottavaa infektiota (kuppa, HIV, hepatiitti B) arvioitiin rekisteritietojen, kirjallisuuden, hoitosuositusten ja asiantuntija-arvioiden pohjalta rakennettujen päätöspuumallien avulla. Tiedot infektioiden esiintyvyydestä raskaana olevilla vuosina saatiin :n Neuvolaserologian laboratorion FMC-rekisteristä. Arviota lasten infektioiden määrästä verrattiin hoitoilmoitusrekisterin diagnoositietoihin. Infektioiden hoidolla äideille saatavaa terveyshyötyä ei otettu huomioon. Nykyisellä seulontaohjelmallamme voitiin vuosina estää laskennallisesti vuosittain keskimäärin 28 vastasyntyneen infektiota: kolme kuppatartuntaa, neljä HIV-tartuntaa sekä 21 hepatiitti B -tartuntaa (1). Kuppa- ja HIV-tartunnoista olisi kirjallisuustietojen perusteella arvioituna seurannut yhden lapsen kuolema, kahden lapsen vammautuminen ja neljän lapsen todennäköisesti elinikäinen HIV-lääkehoito. Arvion mukaan muutama lapsi (vuosittain 0,3 kuppa-, 0,2 HIV- ja 2 hepatiitti B- tartuntaa) voi saada äidiltään infektiotartunnan seulontaohjelmasta huolimatta. Tutkimusjakson raskauksista syntyneillä lapsilla ei ollut rekisterissä merkintöjä todetuista kuppatai HIV-tartunnoista. Hoitoilmoitusrekisteristä löytyi kaksi lapsen hepatiitti B -tartuntaa. Alkuraskauden kolmen infektion seulontaohjelman vuosikustannuksiksi Suomessa arvioitiin noin miljoona euroa ja lapsen vältetyn infektion kustannukseksi euroa infektiosta riippuen (1). Taulukkoon 1 on yhdistetty Surcelin ym. selvityksen (1) kuppa-, HIV- ja hepatiitti B -seulonnan tulokset. 1230

5 tieteessä Taulukko 1. Arvio alkuraskauden infektioseulonnan vuosittaisesta vaikuttavuudesta ja kustannuksista Suomessa (1). Kuppa HIV Hepatiitti B Vältetyt lasten laskennalliset infektiot, n 2,9 3,7 20,8 Kustannukset, euroa Kustannukset vältettyä infektiota kohti, euroa Kustannukset seulontaan osallistunutta äitiä 4,3 9,7 4,5 kohden, euroa Lasten laskennalliset infektiot, n 0,3 0,2 2,0 NNS (number needed to screen) NNT (number needed to treat) 9 4 NNS = Montako äitiä seulomalla löydetään yksi infektoitunut äiti ja tartuntavaarassa oleva sikiö tai lapsi. NNT = Montako äitiä hoitamalla vältetään yksi laskennallinen lapsen infektio. Lopuksi Kansalliset seulonnat vaativat terveydenhuollolta huomattavaa panostusta. Seulonnan terveysvaikutukset suhteessa siitä aiheutuviin kustannuksiin tulisi arvioida perusteellisesti ennen seulonnan aloittamista. Alkuraskauden infektioseulonnat on aikanaan aloitettu ja sittemmin sisällytetty myös säädöksiin ilman niiden vaikutusten ja kustannusten arviointia. Surcelin ym. (1) tuoreen selvityksen perusteella alkuraskauden infektioseulonnan kustannukset suhteessa seulonnan tuottamaan terveyshyötyyn näyttäisivät vastaavan monien muiden vakiintuneiden kansanterveystoimien tasoa. Vaikka näitä alkuraskauden infektioseulontoja on Suomessa toteutettu jo vuosia, niiden vaikuttavuus ei liene paras mahdollinen, sillä seulonnat jatkotoimineen eivät ole toteutuneet yhtenäisesti ohjeiden mukaisesti. Opinnäytetyöhön (24) sisältyneessä kyselyssä vain 61 % vastanneista ilmoitti kirjaavansa infektiotiedon synnytyssairaalaan toimitettavaan esitietolomakkeeseen. Jos tieto jää kirjaamatta esitietolomakkeeseen, synnytyssairaala voi saada tiedon vain äidin mukanaan tuomasta neuvolakortista. Näiden suhteellisen harvinaisten tautien seulontojen ohjaus ja laadunvarmistus olisikin syytä toteuttaa kansallisesti. Se vaatii selvää ja yhtenäistä ohjeistusta ja järjestelmällistä kansallista seurantaa. Näiden seulontojen laboratoriotoiminnan hajauttaminen saattaa vaarantaa seulontaprosessin toteutumisen. Jos seulonnalla löydettyjen tartuntatapausten hoito ja seuranta ei toteudu kattavasti, äidit ja lapset eivät saa yhdenmukaista ja yhdenvertaista hoitoa. Ajantasaisen epidemiologisen tiedon ylläpito on toistaiseksi onnistunut FMC-seulontarekisterin avulla suhteellisen hyvin, mutta sekin vaikeutunee, jos seulontalaboratoriotoimintaa edelleen hajautetaan. :n tuoreessa arvioinnissa (1) ei verrattu nykyistä seulontaohjelmaa vaihtoehtoihin, jossa seulontaa ei tarjota lainkaan tai tarjottaisiin vain riskiryhmille. Tanskassa lopetettiin 2000-luvun alkupuolella kaikille raskaana oleville suunnattu, yleinen HIV-seulonta ja siirryttiin seulomaan HIV:iä vain tunnistetuilta riskiryhmiltä. Yleisestä seulonnasta riskiryhmäseulontaan siirtymisen jälkeen Tanskassa syntyi vuosittain 1 2 HIV-tartunnan saanutta lasta, joiden tartunta todettiin vasta vastasyntyneisyyskauden jälkeen. Todennäköisesti näiden lasten tartunta olisi ollut estettävissä yleisen, kaikille raskaana oleville tarjotun seulonnan avulla. Tanskassa päädyttiinkin aloittamaan yleinen seulonta uudelleen vuonna 2010 (25). n English summary > in english Screening for syphilis, HIV and hepatitis B infection during early pregnancy in Finland 1231

6 english summary Jaana Leipälä M.D., Ph.D., Adjunct Professor National Institute for Health and Welfare Finnish Office for Health Technology Assessment (Finohta) Inka Aho Taru Haula Eeva Salo Eija Hiltunen-Back Marjukka Mäkelä Heljä-Marja Surcel Screening for syphilis, HIV and hepatitis B infection during early pregnancy in Finland Screening for syphilis, HIV and hepatitis B has been routinely offered to pregnant women in Finland for years. The costs and effectiveness of this screening programme were recently assessed by The National Institute for Health and Welfare (). The effectiveness and cost of screening for each infection were estimated with decision analytic modelling from a health care perspective. The number of childhood infections avoided yearly was used as the main measure of effectiveness. The current antenatal screening programme was estimated (assuming that the infections were treated according to the guidelines) to prevent 28 computational infections among infants yearly: 3 cases of syphilis, 4 HIV cases and 21 hepatitis B infections. The yearly cost of screening and primary treatment of these infections was about EUR The costs per avoided infection were EUR for syphilis, EUR for HIV and EUR for hepatitis B. Due to the low prevalence of these infections, the screening costs per avoided infection were relatively high for syphilis and HIV. The costs should be compared to the costs of lifelong treatment of infections and disability if screening were not provided and avoidable infections thus occurred. The recent assessment revealed some faults in the performance of the current screening programme. After positive hepatitis B screening results, deviations from guidelines were common in the implementation of the infant follow-up, in testing vaccination response and infection status as well as in completing the vaccination series or delivering required re-vaccinations. The coordination and quality assurance of the screening programme for these relatively rare infections should be organized on the national level. 1231a

7 tieteessä Liitekuvio 1. Raskaudenaikaisen infektioseulonnan laboratoriotoiminta. Tutkittavan näytteen kuppa-, HIV- ja HBV-infektioseulonta CMIA-menetelmällä TULOS 1: kaikki seulontatulokset negatiivisia. TULOS 2: Kuppa-seulonta positiivinen, HIV- ja HBV-seulonta negatiivisia. TULOS 3: HIV-seulonta positiivinen, kuppa- ja HBV-seulonta negatiivisia. TULOS 4: HBV-seulonta positiivinen, kuppa- ja HIV-seulonta negatiivisia. Positiivinen kuppa-seulontatulos varmennetaan INNO-LIA -menetelmällä ja tutkitaan näytteen kardiolipiinitaso. Positiivisen HIV-seulontatuloksen vasta-aineet varmennetaan INNO-LIA- ja antigeeni INNO-TEST -menetelmällä. Positiivinen hepatiitti B-seulontatulos varmennetaan HBV vasta-aineiden neutralisaatiomenetelmällä. TULOS 1: Varmennustesti. TULOS 1: CMIA-menetelmä positiivinen ja kardiolipiinitaso sama kuin seulontanäytteessä. TULOS 2: Varmennustesti Kardiolipiini tai Pyydetään kontrollinäyte ja infektioanamneesi. Kontrollinäyte tutkitaan kuppa CMIA-menetelmällä ja kardiolipiini-testillä. positiivinen kuppa-infektiolöydös. TULOS 1: Varmennustestit negatiiviset. TULOS 2: CMIA-menetelmä positiivinen ja kardiolipiinitaso korkeampi kuin seulontanäytteessä. TULOS 2: INNO-LIA varmennustesti positiivinen, INNO-TEST tai Mikäli uusi HIVlöydös, pyydetään kontrollinäyte. TULOS 3: INNO-LIA varmennustesti, INNO-TEST Mahdollinen tuore HIV-tartunta, pyydetään kontrollinäyte. Kontrollinäyte tutkitaan HIV CMIA -menetelmällä, INNO-LIA ja INNO-TEST -menetelmillä. TULOS 1: INNO-LIA varmennustesti positiivinen, INNO- TEST tai positiivinen HIV-infektiolöydös. TULOS 2: INNO- LIA, INNO-TEST Pyydetään uusi kontrollinäyte hyvin varhaisen HIV-infektion poissulkemiseksi. TULOS 1: Varmennustesti. TULOS 2: Varmennustesti positiivinen HBV-infektiolöydös. 1231b

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Laura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN

Laura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN Laura Mainio, Henriikka Tiensuu & Heini Turtinen RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN INFEKTIOIDEN HOIDON TOTEUTUMINEN RASKAUDENAIKAISISSA INFEKTIOSEULONNOISSA 2005 2009 TODETTUJEN

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Alkuraskauden infektioseulonta Suomessa

Alkuraskauden infektioseulonta Suomessa Heljä-Marja Surcel Taru Haula Marjukka Mäkelä Inka Aho Eija Hiltunen-Back Eeva Salo Jaana Isojärvi Jannika Backas Jaana Leipälä Alkuraskauden infektioseulonta Suomessa RAPORTTI 7 2014 Heljä-Marja Surcel,

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010

Lisätiedot

Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010.

Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena. STAS seminaari 26.5.2010. Prof. Marjukka Mäkelä Terveydenhuollon menetelmien arviointi priorisointipäätösten tukena STAS seminaari 26.5.2010 STAS Mäkelä May10 1 Finohtan tehtävä Kehittää Suomen terveydenhuollon tehokkuutta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Maahanmuuttajan seulottavat infektiot

Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Kihniö Virrat Noin 2500 turvapaikanhakijaa Pirkanmaalla 12/15 Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia

Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Ajankohtaista C-hepatiitista ja hivistä sekä ovensuu 2014-tutkimuksen alustavia tuloksia Terveysneuvontapäivät Hämeenlinna 3.10.2014 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö 01/14/2009 Esityksen

Lisätiedot

Sairaalahygienia 18.03.2014

Sairaalahygienia 18.03.2014 Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND

SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND Helsingin vastaanottokeskus on transitkeskus, josta asiakkaat siirtyvät eteenpäin muualle Suomeen ns. odotusajan vastaanottokeskuksiin Transitkeskuksessa ollaan yleensä muutamia

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset 55 Monovalenttisten tuhkarokkorokotteiden valmisteyhteenvetojen tiettyihin kohtiin tehtävät korjaukset Kohta

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

NEUVOLATYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET JA TOIMINTA INFEKTIOPOSITIIVISEN ÄIDIN HOIDOSSA JA HOITOKÄYTÄNTÖJEN TOTEU- TUMINEN

NEUVOLATYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET JA TOIMINTA INFEKTIOPOSITIIVISEN ÄIDIN HOIDOSSA JA HOITOKÄYTÄNTÖJEN TOTEU- TUMINEN Miia Hernetkoski & Meritta Ylilehto NEUVOLATYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET JA TOIMINTA INFEKTIOPOSITIIVISEN ÄIDIN HOIDOSSA JA HOITOKÄYTÄNTÖJEN TOTEU- TUMINEN NEUVOLATYÖNTEKIJÖIDEN VALMIUDET JA TOIMINTA INFEKTIOPOSITIIVISEN

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje

Torjuntatoimet hepatiitti A -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje SUOSITUS -tapauksen ja -epidemian yhteydessä Toimenpideohje Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 116) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 3 2012 Suositus 3/2012 -tapauksen

Lisätiedot

Maahantulotarkastukset / infektiotautien seulonta Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa

Maahantulotarkastukset / infektiotautien seulonta Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Maahantulotarkastukset / infektiotautien seulonta Turun koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa Skoopin koulutuspäivä 23.4.2015 Hannele Kallio Ylilääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala, ehkäisevä terveydenhuolto

Lisätiedot

Ajankohtaista hiv-infektiosta

Ajankohtaista hiv-infektiosta Ajankohtaista hiv-infektiosta 27.8.2012 Esa Rintala Ylilääkäri, infektiolääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri N VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Hiv-tapaukset Suomessa 1990-250 200 193 188 177 187

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Maailmassa arvioidaan olevan yli 30 miljoonaa

Maailmassa arvioidaan olevan yli 30 miljoonaa KATSAUS HIV-positiiviset äidit ja heidän lapsensa Eeva Salo, Hannele Savonius, Pauli Leinikki, Jorma Paavonen, Jukka Suni ja Juhani Lähdevirta HIV-infektio on yhä suuremmassa määrin myös naisten sairaus.

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten

Lisätiedot

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä Keskoslapsen vanhemmille,

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

KÄTILÖIDEN TIEDOT HIV-, HEPATIITTI B JA C - INFEKTIOISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA SYNNYTYKSEEN

KÄTILÖIDEN TIEDOT HIV-, HEPATIITTI B JA C - INFEKTIOISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA SYNNYTYKSEEN KÄTILÖIDEN TIEDOT HIV-, HEPATIITTI B JA C - INFEKTIOISTA JA NIIDEN VAIKUTUKSISTA SYNNYTYKSEEN Mari Ahnger Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA- AMMATTIKORKEAKOULU Terveysala, Kuopio OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto. 25.4.2016 Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto 25.4.2016 1 Sisältö 1. Termejä 2. Maahanmuutto Suomeen 3. Turvapaikanhakijamäärien

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Infektiotautien seulonnalla on maassamme vakaat

Infektiotautien seulonnalla on maassamme vakaat Seulonnat Infektiotautien seulonta Pauli Leinikki ja Juhani Eskola Infektiotautien seulonnat ovat merkityksellisiä sekä yksilön että yhteisön suojaamisessa tartuntataudeilta. Onnistunut seulonta löytää

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015

Oriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015 Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokotusohjelman muutos Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos BCG-rokote Tuberkuloosia vastaan Sisältää Mycobacterium bovis kannasta heikennettyjä Bacillus-Calmette-Guérin bakteereita BCG-kanta

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot