Pienet teot, suuri vaikutus?

Transkriptio

1 Pienet teot, suuri vaikutus? - esteetöntä matkailua edistämässä InFAcTo -International Food and Activity Tourism -project

2 Pienet teot, suuri vaikutus? - esteetöntä matkailua edistämässä Esteettömyyttä matkailussa voidaan tarkastella toimintaympäristön, palveluprosessin ja tiedonvälityksen näkökulmista. Toimintaympäristön esteettömyyden kysymyksiä ovat mm. kohteen saavutettavuus, rakenteiden suunnittelu ja toteutus sekä varustelu. Palveluprosessin näkökulmasta tarkastellaan mm. henkilökunnan valmiuksia kohdata erilaisia asiakkaita. Tiedonvälityksen tekijöitä ovat mm. markkinoinnin ja tiedottamisen kanaviin, menetelmiin ja välineisiin liittyvät seikat sekä tiedon saatavuuden ja luotettavuuden kysymykset. Selkeäkieliset materiaalit ja esim. esteettömät verkkosivut auttavat markkinoinninkin perille menossa. Ennakoivan liiketoiminnan näkökulmasta esteettömyydestä matkailussa on nähtävissä myös kilpailukykytekijä, jolla voidaan tasoittaa sesonkivaihteluita matkailukohteissa. Esteettömät matkailukohteet ja ruokaravintolat voivat olla tulevaisuuden valttikortteja matkailussa, sillä seniorikansalaisten määrä kasvaa. Seniorituristit tarvitsevat ehkä enemmän palveluja, mutta heillä on myös aikaa ja rahaa. Esteettömyyttä ei tulisikaan nähdä muusta toiminnan kehittämisestä irrallisena olevana päälle liimattuna asiana, vaan yhtenä sisäänrakennettuna näkökulmana matkailuympäristön ja matkailupalveluiden ja tuotteiden kehittämiseen sekä niiden markkinointiin. Tämän vihkosen tarkoituksena on osoittaa fyysisen esteettömyyden edut matkailupalveluita toteutettaessa. Pienilläkin teoilla jokainen voi muokata toimintaympäristöään esteettömämmäksi sekä itselleen että muille. Fyysinen esteettömyys takaa palveluiden soveltuvuuden ja käyttömahdollisuuden kaikille kohderyhmille - ikään, sukupuoleen, liikuntakykyyn ja kansallisuuteen katsomatta. 2 Esteetöntä matkailua edistämässä

3 Esteetön ympäristö on kaikkien etu. Mitä on esteettömyys? Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä. Esteettömät tilat ja niissä olevat toiminnot ovat mahdollisimman helppokäyttöisiä ja loogisia, rakennuksen kaikkiin tiloihin ja kerrostasoihin on helppo päästä. Nykyaikana puhutaan aiheellisesti ympäristön esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, jotka tarkoittavat pitkälti samoja asioita. Kaikille soveltuva ympäristö on niin fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti kuin toiminnallisestikin tarkasteltuna esteetön ja siten saavutettavissa. Fyysiseen esteettömyyteen vaikuttavat monet seikat. Ulkoalueiden helppokulkuisuuteen vaikuttavat pintamateriaalit, pinnan muodon vaihtelut sekä opasteiden olemassaolo ja selkeys. Rakennuksiin ja majoitustiloihin tulee päästä vaivattomasti, mutta myös sisätiloissa liikkumisen ja toimimisen tulee olla mahdollisimman esteetöntä. Matkailukohteen tavoittaminen - esteetön kulku ulkoalueilla Kohteeseen saavuttaessa opastus on ensiarvoisen tärkeää. Opastuksen tulee jatkua katkeamatta kohteeseen saakka ja sen on oltava selkeä ja helppotajuinen. Helposti havaittavat opasteet sijaitsevat esteettömästi, katsesuuntaan nähden loogisesti silmän korkeudella (1,4 1,6 m). Opastuksen värityksen tulee olla yhtenäinen. Jos rakennuksen eri osilla on tunnusvärit, voi väri antaa lisäinformaatiota. Paras näkyvyys syntyy tummalla pohjalla olevista vaaleista kirjaimista. Opasteiden tulee olla myös kiiltämättömiä ja heijastamattomia. Tekstien ja symboleiden selkeyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tekstiopasteiden tukena olisi hyödyllistä ottaa käyttöön myös kuvallisia opasteita. Merkityt pysäköintipaikat (leveys vähintään 3,6 m) liikuntaesteisille tulee sijoittaa siten, että sisäänkäynnille tulee lyhyt ja helppokulkuinen reitti. Selkeät sisätilat helpottavat kulkemista, mutta on hyvä kiinnittää huomiota myös kalusteisiin ja niiden sijoittamiseen, pintamateriaaleihin, valaistukseen, väreihin ja kontrasteihin sekä akustiikkaan. Onnistuneet ergonomiset ratkaisut tukevat esteettömyyttä ja palvelujen saavutettavuutta. Ennakkoon tehty esteettömyyden huomioiminen hyödyttää myös hätätilanteissa. Esteetöntä matkailua edistämässä 3

4 Esteetön kulku sisätiloissa Esteettömyys on huomioitava myös ulkoväylien rakentamisessa. Kävelijä ei välttämättä tule ajatelleeksi, minkälaisia esteitä pyörätuolilla kulkeva kohtaa. Ulkoväylän kaltevuus saa olla enimmillään 8 %. Kulkuväylän pinnan tulee olla mahdollisimman tasainen, kova ja luistamaton. Väylillä ei saa olla törmäys-, kompastumis- tai putoamisvaaroja. Penkit, polkupyörätelineet, valaisinpylväät ja kukkalaatikot tulee sijoittaa kulkuväylien sivuun. Ulkoväylät tulee pitää puhtaina ja hyvässä kunnossa; lumi ja jää vaikeuttavat mm. pyörätuolilla liikkuvan kulkemista entisestään. Pihojen ja kulkuväylien hyvään valaistukseen on kiinnitettävä myös huomiota. Majoitus- tai ruokailutilojen ulko-ovissa pitää huomioida mm. mitoitus, automatiikka ja avautuminen. Oven avautuessa sisäänpäin tuulikaapissa tarvitaan tilaa noin pari metriä, ettei tuulikaappiin voi jäädä loukkuun. Lisäksi kulkemista vaikeuttavat raskaat ovet. Oheisessa kuvassa tuulikaapin tila on riittävä. Rakennuksen sisäänkäynnille on järjestettävä opastus pysäköintipaikoilta ja pääkulkureitiltä. Sisäänkäynnin on oltava hyvin valaistu ja helposti havaittava. Esteettömyyden kannalta toimiva sisäänkäynti on katettu ja rakennettu samaan tasoon ilman kynnyksiä. 4 Esteetöntä matkailua edistämässä

5 Ovien avaamisen on oltava vaivatonta. Kun ovi on riittävän kevyt avata, on kaikkien helpompi kulkea siitä. Painavan oven avaaminen ja sen auki pitäminen vaativat voimaa ja ponnisteluja. Lisäksi painavasta ovesta kulkeminen vaatii tekniikkaa. Mikäli käytössä on automaattiovi, sen sulkeutumisen viive tulisi olla 25 sekuntia. Esteettömän kulkemisen kannalta oviaukon leveyden tulisi olla vähintään 90 cm. Kuvassa oleva oviaukko on riittävän leveä kaikille kulkijoille. Sähköpyörätuolilla ja mopolla oviaukosta ei sovi kulkemaan. Ovi- ja valopainikkeet on sijoitettava niin, että ne on helppo havaita ja ne ovat lähellä kohdetta. Sijoittelussa on huomioitava sopiva korkeus kaikille käyttäjille ja esteetön pääsy painikkeiden luo. Kynnykset, käytävät ja luiskat Ulko-oven ja sisäoven kynnyksillä on erilaiset vaatimukset. Kynnyksen enimmäiskorkeus saa olla 2 cm ja kynnyksen reunan pitäisi olla pyöristetty. Kuvan oviaukosta kynnys on poistettu ja korvattu muovilistalla. Kynnyksen ylittäminen on helppoa ja vaivatonta. Esteetöntä matkailua edistämässä 5

6 Kulkuväylien riittävä leveys on noin 1,5 m. Tällöin pyörätuolia käyttävä henkilö pystyy esteittä kääntymään ympäri. Käveleville liikuntavammaisille tai kävelykeppien kanssa kulkeville on tärkeää lattiapintojen luistamattomuus. Lisäksi he tarvitsevat levähdyspaikkoja pitkillä kulku- ja käytäväosuuksilla sekä aulatiloissa. Istuintasojen on hyvä olla erikorkuisia. Luiskien käyttö on suositeltavaa silloin, kun tasoeroa on korkeintaan metri. Luiskan kaltevuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota; kulma ei saa olla liian jyrkkä. Pitkässä luiskassa on puolessavälissä oltava tasainen levähdyspaikka. Kuvassa oleva luiska on sopivan kalteva liikuntarajoitteiselle. On kuitenkin huomioitava, että luiskilla ja rampeilla sähköpyörätuolilla tai -mopolla liikkuminen vaatii huolellisuutta. Tilat voivat olla liian kapeat kääntymistä varten. Lisäksi suosituksen mukaan luiskassa pitäisi olla kaiteet molemmin puolin. Myös liikuntatiloissa tulee ottaa huomioon tilojen ja välineiden saavutettavuus. Esimerkiksi luiska helpottaa uima-altaaseen pääsyä. 6 Esteetöntä matkailua edistämässä

7 Liikunta- ja kuntosaleilla kannattaa huomioida, että laitteiden ympärillä on riittävästi tilaa, jotta liikuntarajoitteinen pääsee siirtymään turvallisesti laitteisiin. Lisäksi on hyvä huomioida korkeuserot laitteiden ja välineiden sijoittelussa. Esteetöntä matkailua edistämässä 7

8 Hissit Yli metrin tasoeroihin suositellaan käytettäväksi luiskan sijasta hissiä tai nostinta. Halkaisijaltaan 1,5-metrisessä hissikorissa pyörätuolia käyttävä henkilö mahtuu kääntymään ympäri. Hissin takaseinässä on oltava riittävän alas ulottuva peili, koska se auttaa pyörätuolilla peruutettaessa. Hisseissä olisi oltava selkeät painonapit, mieluiten kohonumeroin. Kuvassa näkyy, että painikkeet ovat sopivalla korkeudella. Istuimet Pyörätuolia käyttävälle henkilölle olisi hyvä olla mahdollisuus välillä käyttää muitakin istuimia kuin pyörätuolia. Jos mahdollista, tiloissa tulisi olla erilaisia istuimia erilaisiin tarpeisiin. Tuoleissa on oltava selkänojat. Käsinojat voivat helpottaa siirtymistä tuolista toiseen. Istuimen olisi oltava vaakasuora, syvyydeltään cm. Istuimessa olisi suotavaa olla pyöristetty etureuna, jottei se painaisi reiden takaosaa ja vaikeuttaisi verenkiertoa jaloissa. Tuolissa ei saa olla edessä alhaalla vaakasuoraa poikkipuuta tai muuta umpirakennetta, jottei se vaikeuttaisi tuolilta nousemista. Penkeissä ja tuoleissa tarvitaan vaihtelevia istuinkorkeuksia. Siirtyminen pyörätuolista toiselle istuimelle on helpointa silloin, kun istuimet ovat suunnilleen samaa korkeutta. Mukava tavanomainen istuinkorkeus on noin 45 cm. Lyhytkasvuisten henkilöiden (lasten) istuinkorkeus on 30 cm. Istuinkorkeus cm on sopiva, jos polvet tai lonkat ovat jäykät. Tämän lisäksi on yksilöllisiä vaihteluja. 8 Esteetöntä matkailua edistämässä

9 Kahvilat ja ravintolat Kahviloissa ja ravintoloissa olisi hyvä miettiä kasvien ja muiden sisustuselementtien sijoittelua, etteivät ne estä kulkemista. Vaatenaulakot olisi suunniteltava siten, että ne soveltuvat kaikkien käyttöön. Sopiva naulakon tai vaatetangon korkeus pyörätuolin käyttäjälle on noin 1,2 m lattiasta. Sokkelittomaan naulakkoon on helppo ulottua pyörätuolista. Vaatetangot ja naulakot on sijoitettava kulkuväylän sivuun tai syvennykseen niin, etteivät ne aiheuta törmäysvaaraa. Pöydät ja tuolit olisi hyvä sijoittaa paikkaan, johon on esteetön pääsy myös pyörätuolilla, rollaattorilla tai kyynärsauvoilla kävellen. Korkeampi pöytätaso helpottaa myös pyörätuolilla liikkuvaa. Ruokailutilan tulisi olla kalustettu väljästi ja kalusteiden pitäisi olla kevyitä siirtää. Useimmiten linjasto tai seisova pöytä, buffet, saattaa olla liian korkea niin pyörätuolilla liikkuvalle kuin lyhytkasvuiselle henkilölle. Ruoan otto voi vielä onnistua ulottuvalta pyörätuolin käyttäjältä, mutta lyhytkasvuiselle tarjoilupöytään upotetut ruoka-astiat voivat tuoda ongelmia. Ihanteellista olisi, jos tarjoilutiski olisi säädettävää mallia. Mikäli asiakas joutuu itse palauttamaan astiat ja ruoantähteet, myös nämä palautuspisteet tulisi järjestää esteettömästi. Kuvalliset opasteet helpottavat toimintaa mm. kansainvälisten ruokailijoidenkin osalta. Astioiden palauttaminen irtokärryyn on helpompaa pyörätuolia käyttävälle ja lyhytkasvuiselle. Esteetöntä matkailua edistämässä 9

10 Esteetön asiointi saunatiloissa, kylpyhuoneissa ja WC:ssä WC:n ovissa sisäpuolella oleva ylimääräinen kahva helpottaa oven käyttämistä. WC:ssä on oltava riittävästi tilaa tuolilla kääntymiseen ja tuolin siirtämiseen. Pyörätuolilla pitää päästä lähelle WC-istuinta, jotta siirtyminen istuimelle olisi mahdollisimman helppoa. Tilan tarve on oleellinen myös mahdollisen avustajan kannalta. Tukien on oltava tukevat ja pitkät ja niiden etäisyys WC-istuimesta saa olla noin cm. Tuet toimivat parhaiten, jos ne on pultattu lattiaan tai seinään. Useimmiten esteettömiin WC-tiloihin on myös asennettu hätäkutsujärjestelmä. Useimmiten hätäkutsu lähetetään painamalla painiketta tai vetämällä hälytysnarua. Narun sijoittamisessa täytyy huomioida sopiva korkeus ja etäisyys WC-istuimesta. Kuvan käsienpesuallas on toimiva, koska käyttäjä voi tarpeen mukaan säädellä altaan korkeutta. On tärkeää, että pyörätuolilla pääsee helposti lähelle pesuallasta. Automaattihana olisi vielä käyttäjäystävällisempi. WC-tilassa erikokoiset käyttäjät on huomioitu asentamalla peili ja naulakot myös pienikokoisten ja pyörätuolilla liikkuvien käyttöön. 10 Esteetöntä matkailua edistämässä

11 Esteettömyydestä ei ole kenellekään haittaa, mutta monelle esteettömyys on välttämätöntä. Yhteenveto Käyttäjän näkökulmasta fyysinen esteettömyys on tilan toimivuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Arjessa ei aina tule ajatelleeksi, miten tilat toimivat esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvan tai rollaattoria käyttävän näkökulmasta. Esteettömyyteen liittyvien asioiden ja näkökohtien tiedostaminen on tärkeää erityisesti silloin, kun remontoidaan vanhaa, suunnitellaan ja rakennetaan uutta tai hankitaan huonekaluja, laitteita ja tarvikkeita. Täydellisesti esteettömän ympäristön saavuttaminen on haasteellista, mutta useimmiten jo hyvällä suunnittelulla päästään kompromisseihin, riittävän hyvään kaikille. On huomioitava, että tässä oppaassa on keskitetty toimintaympäristön esteettömyyteen liikuntarajoitteisten ja pyörätuolilla liikkujan näkökulmasta. Mikäli esteettömyyttä olisi tarkasteltu näkö- tai kuulovammaisen ihmisen näkökulmasta, huomioitavia seikkoja olisi vielä hieman enemmän. Tosin hekin jo hyötyisivät näistä esteettömyystekijöistä. Esteetöntä matkailua edistämässä 11

12 Tarkistuslista esteettömyyden varmistamiseksi: sisäänkäyntialue portaat ja hissit asuinhuone / oleskeluhuone wc-tilat kylpyhuoneet opasteet kahvilat ja ravintolat sauna- ja allasosasto sisä- ja ulkoliikuntatilat (esim. kulkuväylät) esitteet ja muu markkinointimateriaali 12 Esteetöntä matkailua edistämässä

13 Muistilista - mitä tulee ottaa huomioon esteettömässä ympäristössä: vammaistunnuksella merkitty pysäköintipaikka piha-alue ja sisäänkäynnit selkeästi havaittavissa ja hyvin valaistu rakennuksen sisäänkäynnissä luiska ovet ovat kevyitä ja leveitä rakennuksessa on selkeät opasteet eri tiloihin monikerroksisessa rakennuksessa on hissi pyörätuolilla liikkuva pääsee tarvitsemiinsa tiloihin jokaisessa kerroksessa on pyörätuolin käyttäjälle soveltuva WC käytävillä ja auloissa ei ole turhia kynnyksiä tai muita esteitä sisäkulkuväylät ovat riittävän leveitä ja moniaistillisia (värit, kontrastit, pintamateriaalit), sekä valaistuja portaissa on kaiteet molemmilla puolilla ja kontrastiraidat portaidenlaidoilla väljä ja selkeä kalusteiden sijoittelu ja sisustus vaatenaulakoita on sopivalla korkeudella kaikki pystyvät poistumaan rakennuksesta hätätilanteessa Esteetöntä matkailua edistämässä 13

14 Lähteet: Laine, M., Leino M., ja Mäenpää M.: Esteettömyysopas Kohti esteetöntä Kiipulaa Linna, Eila: Esteettömyys liikunta- ja luontomatkailussa seminaari. Luentomoniste Eskola, S., Metsola, L., Miettinen, K., Piha, L., Rahikkala, M-L., Ruuskanen, U., (toim.): Kaikille yhteiseen ammatilliseen oppilaitokseen - puheenvuoroja esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Invalidiliiton julkaisuja Internet-lähteet: Lisätietoja: Anttalainen, H. ja Tapaninen, R. (toim.) Liikkumis- ja toimintaesteisille soveltuvat perusopetuksen, tilat, kalusteet ja varusteet. Opetushallitus. Esteetön rakennus ja ympäristö. Kaikille soveltuva liikkumis- ja toimimisympäristö. Suunnitteluopas Rakennustieto Oy, Helsinki Helsinki kaikille -projekti - Ohjeita suunnitteluun Nevala-Puranen, N., Innanen, T., Ekroos T. ja Alaranta H, Esteetön Työympäristö liikuntavammaisille. Opas työterveyshuolto- ja työsuojeluhenkilöstölle. Työterveyslaitos, Helsinki. Onnela, J Toimiva ympäristö näkövammaisen näkökulmasta. Teoksessa: Eskola ym. (toim.) Kaikille yhteiseen ammatilliseen oppilaitokseen puheenvuoroja esteettömyydestä ja saavutettavuudesta Perkiö-Mäkelä, M., Nevala, N. ja Laine, V Hyvä Koulu. Työterveyslaitos, Helsinki. Tulonen, S Fyysisen ympäristön vaatimukset huonokuuloisen opiskelijan näkökulmasta. Teoksessa: Eskola ym. (toim.) Kaikille yhteiseen ammatilliseen oppilaitokseen puheenvuoroja esteettömyydestä ja saavutettavuudesta Esteetöntä matkailua edistämässä

15 Esteettömyydessä pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus! Esteetöntä matkailua edistämässä 15

16 - International Food and Activity Tourism -project Kiipulasäätiö PL Turenki Toimituskunta: Pirkko Mykkänen ja Piia Kokko-Parikka. Kuvat: Minna Leino ISBN The material on this publication reflects solely the author s views. The Central Baltic INTERREG IV A Programme Managing Authority is not liable for any information published here. - InFAcTo - International Food and Activity Tourism -project All rights reserved. 2013