PASSI-PROJEKTI - KARTOITUS AIKUISOPISTOSSA OPISKELEVIEN MAAHANMUUTTAJIEN SEKSUAALITERVEYSTIEDOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PASSI-PROJEKTI - KARTOITUS AIKUISOPISTOSSA OPISKELEVIEN MAAHANMUUTTAJIEN SEKSUAALITERVEYSTIEDOISTA"

Transkriptio

1 PASSI-PROJEKTI - KARTOITUS AIKUISOPISTOSSA OPISKELEVIEN MAAHANMUUTTAJIEN SEKSUAALITERVEYSTIEDOISTA Helena Jansson Sara Pekkarinen Opinnäytetyö 2, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsingin toimipaikka Terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) 1

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Maahanmuuttaja Kieli Seksuaalisuus ja seksi Seksuaaliterveys MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA PASSI-PROJEKTI TERVEYDENEDISTÄMINEN Seksuaaliterveyden edistäminen Neuvonta ja ohjaus KARTOITUKSEN TOTEUTUS Aineistonkeruu ja menetelmä Aineiston analysointi TULOKSET POHDINTA...20 LÄHTEET...23 Liite 1 Liite 2 Liite 3 2

3 1 JOHDANTO Työn aiheen saimme, kun toinen työpareista teki työharjoittelun Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa keväällä Kartoituksen idea tuli toimistossa työskentelevältä lääkäriltä. Toimistossa oli käynnissä Passi- Projekti, johon kartoitus liittyi. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää Tikkurilan aikuisopiston maahanmuuttajaopiskelijoiden seksuaaliterveyteen liittyvää sanastoa. Maahanmuuttajanuoria on toistaiseksi Suomessa tutkittu vähän missään muodossa (Liebkind ja Jasinskaja-Lahti 2000, Niemelä 2006); heidän seksuaaliterveystiedoistaan ei ole julkaistua tietoa lainkaan. Passi-projekti on Vantaan maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston työstämä kehittämishanke, joka tavoittelee maahanmuuttajanuorille kohdennettujen palvelujen parantamista. Projekti on alkanut elokuussa 2006 ja toimii yhteensä 2,5 vuotta. Passi-hankkeen tavoitteena on tarkastella kunnallisia sosiaali-, terveys- ja nuorisopalveluja kriittisesti, näkökulmana maahanmuuttajanuorten tarpeet. Hankkeessa kerätään tietoa palvelujen toimivuudesta ja saavutettavuudesta sekä kehitetään ehdotuksia uudenlaisiksi toimintamalleiksi. (MYP 2007) Suomalaisista luokan oppilaista tiedetään, että tyttöjen tiedot ovat yleensä poikien tietoja paremmat. (Kontula ym. 2000, Liinamo 2005). Liinamon tutkimuksessa todettiin, että mitä heikompi käsitys oppilaalla on omista tulevaisuudensuunnitelmistaan, sitä huonommat seksuaaliterveystiedotkin hänellä on. Myös huonompi koulutodistus ja vanhempien alhainen koulutustaso olivat yhteydessä huonoihin seksuaaliterveystietoihin. Tyttöjen tiedot olivat huonommat, jos hänellä ei ollut kokemuksia seksistä toisen ihmisen kanssa. Poikien kohdalla tiedoilla ja seksuaalisella kokeneisuudella ei ollut korrelaatiota. 3

4 2 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 2.1 Maahanmuuttaja Maahanmuuttaja määritellään henkilöksi, joka elää väliaikaisesti tai pysyvästi maassa, jossa hän ei ole syntynyt, mutta johon hän on luonut merkittäviä sosiaalisia siteitä. Siten esimerkiksi turismi tai opiskelijavaihto jää maahanmuuton ulkopuolelle. (Puhkainen 2004.) Maahanmuuttaja on vakiintunut käsitteeksi, joka tarkoittaa kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Maahanmuuttaja on siis voinut tulla Suomeen esimerkiksi töihin, paluumuuttajana, avioliiton vuoksi tai pakolaisena. (Räty 2002, 11.) Sanalla pakolainen tarkoitetaan henkilöä, joka on poliittisista tai muista syistä joutunut lähtemään kotimaastaan. Vapaaehtoisesti maasta toiseen muuttavia kutsutaan siirtolaisiksi. Pakolaiset jaotellaan kiintiöpakolaisiksi ja turvapaikanhakijoiksi. Turvapaikanhakija on henkilö, joka on tullut Suomeen anomaan turvapaikkaa ja varsinaiseksi pakolaiseksi hän muuttuu, kun hänen hakemuksensa on käsitelty ja hän on saanut oleskeluluvan. Paluumuuttajaksi puolestaan kutsutaan ihmistä, joka on ollut aiemmin suomalainen tai jolla on suomalaiset sukujuuret. (Räty 2002, ) 2.2 Kieli Kieli ja kulttuuri ovat toisiinsa limittyviä inhimillisen toiminnan alueita ja kielellinen vuorovaikutus kannattelee kulttuuria. Erilaiset kielet ja kulttuurit omaavat omia käytäntöjään ja arvojaan, mutta ovat silti aina vuorovaikutuksessa toisten kielten ja kulttuurien kanssa. Maailmassa puhutaan tällä hetkellä noin 6000 eri kieltä, mutta luku on dramaattisessa laskussa. Useimmissa maailman valtioissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä. Valtioihin mahtuu siis monenlaisia kielellisiä identiteettejä. (Dufva 2002, ) Kieli on 4

5 kulttuurin erityispiirteiden kantaja ja tulkki. Se on ihmisenä olemistamme syvällisesti määrittävä asia. Kieli on enemmän kuin vain viestinnän väline, jonka avulla ylläpidämme yhteyttä toisiimme. Kielen avulla asetumme maailmaan ja kieltä käyttämällä merkityksellistämme itse ympäröivää maailmaa omista kulttuurisista lähtökohdistamme. (Aikio-Puoskari 2002, ) Äidinkieli on tunnekieli jolla omat ajatukset ja tunteet osataan ilmaista parhaiten. Äidinkieli on tiedon, ajattelun sekä luovuuden kieli ja sillä tunnistamme helpoimmin puhujan tavoittelemat sävyt. Samalla äidinkieli on myös side omiin juuriin - yhdysside vanhempiin, isovanhempiin, kotimaahan ja kulttuuriin. Pärjätäkseen yhteiskunnassa, on kuitenkin tärkeää osata riittävästi valtakieltä. Vierasta kieltä joutuu käyttämään luovasti, oman sanavarastonsa puitteissa. Joskus kielitaidossa on yllättäviäkin puutteita, ihminen saattaa tietää sanojen merkityksen, muttei ymmärrä sävyjä tai tyylilajeja. Äidinkielenään kieltä puhuvaa saattaa loukata tai ärsyttää ulkomaalaisen tökerö kieli, vaikkei tämä tarkoittaisikaan olla epäkohtelias. (Räty 2002, 154, 159.) Ihmisten välisessä kanssakäymisessä tehokas viestintä riippuu siitä, miten hyvin osapuolet tulkitsevat toistensa viestejä. Se mitä havaitaan ja millaisen tulkinnan havainnot saavat, on suurelta osin opittua ja kulttuurisidonnaista. Tulkinnat ovat useimmiten kulttuuritaustan mukaisesti joko myönteisesti tai kielteisesti arvottavia ja niistä saattaa aiheutua väärinkäsityksiä. Vuorovaikutustilanteissa ihmiset tekevät havaintoja toisistaan ja yrittävät saamiensa vaikutelmien perustella selvittää, millaisia toiset ovat ja miksi he käyttäytyvät siten kun käyttäytyvät. Ihmiset havaitsevat seikkoja, jotka ovat heille merkityksellisiä. Väärinkäsityksiä voidaan vähentää tiedostamalla kielessä ja kielen käytössä esiintyviä ja piileviä kulttuurieroja. Tätä voidaan kutsua Muller-Jacquierin mukaan kielelliseksi kulttuuritietoisuudeksi. Kielellinen kulttuuritietoisuus herkistää ihmisiä huomaamaan, miten kulttuurierot ovat kielellisesti ja ei-kielellisesti merkitty sekä tulkitsemaan näitä merkkejä. Gumperz kutsuu näitä merkkejä tulkintavihjeiksi. Tulkintavihjeitä ovat muun muassa kasvojen liikkeet ja silmänräpäytykset, katsekontakti tai ruumiinasento, vilkutus tai kädenpuristus sekä painotus. Silloin kuin viestintä sujuu häiriöittä ja 5

6 kaikki osapuolet ymmärtävät ja huomioivat tulkintavihjeet, tulkintaprosesseihin ei yleensä kiinnitetä huomiota. (Salo-Lee 1996, ) Hoitotyössä kielikynnys sekä kulttuurierot voivat vaikeuttaa kommunikointia potilaan ja hoitajan välillä ja näin ollen tieto voi jäädä puutteelliseksi. Ketola (1995, 95) mainitsee että tiedon välittämiseen ja ymmärtämiseen liittyy eniten ongelmia, kun hoidetaan potilaita, joilla on eri kulttuuritausta kuin hoitajalla. Jos yhteinen kieli muuttuu, eikä tulkkia ole saatavilla, vaikeutuu kommunikointi entisestään. Elekielen avulla voi välittää viestejä ja joskus se on jopa ainoa mahdollinen tapa. Viestin, kulttuuristen koodien, kuten eleiden, olemuksen ja käytöksen, merkitys voi olla erilainen eri ihmisille. Koodeja voidaan tulkita toisella tavalla kuin lähettäjä on ne tarkoittanut ymmärrettävän. 2.3 Seksuaalisuus ja seksi Seksuaalisuus käsittää seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuoli-identiteetin ja sen mukaisen roolin, seksuaalisen suuntautumisen, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon ja intiimiyden sekä suvun jatkamiseen. Seksuaalisuus koetaan ja sitä voidaan ilmaista eri tavoin: ajatuksin, fantasioin, haluin, uskomuksin, asentein ja arvoin, käyttäytymisessä, rooleissa sekä pari- ja ihmissuhteissa. (WHO 2004) Seksi on seksuaalisuuden ilmaisemista käyttäytymisen ja toiminnan kautta sekä tuntein ja ajatuksin. Seksuaalinen toiminta voi olla oman seksuaalisuuden esille tuomista, kontaktien hakemista, seksuaalisen nautinnon tavoittelua ja kokemista yksin, seksuaalista kanssakäymistä partnerin kanssa tai lisääntymisyritystä (Väestöliitto 2005). 6

7 2.4 Seksuaaliterveys Seksuaaliterveydellä tarkoitetaan naisen ja miehen mahdollisuutta saada nauttia ja ilmaista seksuaalisuuttaan vapaana riskistä saada ei toivottu raskaus, sukupuolitauti, tulematta pakotetuksi, kohdelluksi väkivaltaisesti ja syrjityksi. Saavuttaakseen seksuaalisen terveyden ihmisellä tulee olla mahdollisuus harjoittaa tietoihin perustuvaa, turvallista ja nautinnollista seksiä. Se rakentuu itsekunnioitukseen, inhimillisen seksuaalisuuden myönteiselle sekä molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuviin seksuaalisuhteisiin. Seksuaalisesti terveet kokemukset parantavat elämänlaatua ja mielihyvää, kommunikaatioita ja ihmissuhteita sekä myös oman seksuaali-identiteetin ilmaisemista. (Lottes 2000, 22.) Seksuaaliterveys on sellaista fyysistä, emotionaalista, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, joka liittyy seksuaalisuuteen. Hänen tulee myös tarvittaessa saada riittäviä, korkeatasoisia seksuaaliterveyspalveluita. Seksuaaliterveyden tilaa voidaan väestötasolla arvioida seuraamalla teiniraskauksien ja raskauden keskeytyksien määriä, seksuaalitietoja, seksuaalista syrjintää, ehkäisyn käyttöä, seksuaalisen ja sukupuoleen sidotun väkivallan yleisyyttä, äitiys- ja imeväiskuolleisuutta sekä sukupuolitautien ja muiden sukupuolielinten sairauksien esiintyvyyttä. Voidaan myös selvittää väestön kokemaa seksuaalista tyytyväisyyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia (Kontula & Lottes 2000). Yksilön kannalta seksuaaliterveys muotoutuu erilaisissa käytännön parisuhdetai muissa seksuaalisissa vuorovaikutustilanteissa, joilla on sekä psyykkisiä että fysiologisia vaikutuksia. Osa vaikutuksista edistää seksuaaliterveyttä ja osa taas kuormittaa sitä. Seksuaaliterveyttä edistetään silloin, kuin ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa seksuaalisuuttaan omaehtoisella, turvallisella ja tyydyttävällä tavalla. Seksuaaliterveys saa muotonsa parisuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa. Näihin vaikuttavat yksilön omien ja kumppanin ominaisuuksien ja resurssien lisäksi sosiaalisen yhteisön ja kulttuurin kullekin luomat ehdot ja puitteet. (Kontula 2000, 56.) 7

8 Naisten kansainvälisen terveysliiton, the International Woman`s Health Coalition alajärjestö Health, Empowermant, Rights and Accountability (Hera) määrittelee, että seksuaaliterveys on perusta ihmisen omien mahdollisuuksien täydelle kehittymiselle, ihmisoikeuksista nauttimiselle ja yleiselle hyvinvoinnin tunteelle. Kun seksuaaliterveys tuodaan kaikkien saataville, oikeus-, terveys- ja koulutusjärjestelmät rakentavat vankan perustan hoitamaan ja ehkäisemään seksuaalisen väkivallan, pakottamisen ja syrjinnän seurauksia. (Lottes 2000, ) 3 MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaalaisten määrä ja osuus Suomen väestössä oli vähäinen aina luvun lopulle asti. Vuonna 1980 ulkomaalaisia oli maassamme , mikä oli vain 0.3 prosenttia väestöstä. Ulkomaalaiset olivat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, sillä 43 prosenttia heistä asui siellä. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1990, ulkomaalaisia oli jo yli kaksinkertainen määrä eli mikä on 0.5 prosenttia maamme asukkaista. Myös pääkaupunkiseudun ulkomaalaisväestö oli lähes kaksinkertaistunut. Varsinaisesti ulkomaalaisten määrä maassamme alkoi lisääntyä 1990-luvun alkupuoliskon laman aikana, koska maailmalla ja varsinkin lähialueilla tapahtui suuria muutoksia. Baltian maat itsenäistyivät ja Neuvostoliitto hajosi ja siellä asuville inkeriläisille myönnettiin paluumuuttajan asema. (Munter 2005, ) Jaakkolan (2000,28) mukaan inkeriläisten paluumuuttoon riitti aluksi se, että yksi isovanhemmista oli suomalainen. Nykyisin taas vähintään kahden isovanhemman tulee olla Suomen kansalaisia luvun laman aikaan myös Somaliassa oli sisällissota, joka aiheutti Suomeen pakolaisten tulvan. Myöhemmin pakolaisia alkoi tulla myös entisen Jugoslavian alueelta sekä Iranista ja Irakista. Vuoteen 1995 mennessä 8

9 ulkomaankansalaisten määrä Suomessa kasvoi :een, mikä oli 1.2 prosenttia väestöstä. Vuonna 2000 ulkomaalaisten määrä Suomessa oli Vuoden 2004 alkuun mennessä ulkomaalaisten osuus maamme väestöstä oli noussut kahteen prosenttiin eli henkeen. Kaikista ulkomaalaisista pääkaupunkiseudulla asui 44 prosenttia (noin henkeä), mikä merkitsi 4.5 prosentin väestöosuutta. Korkein ulkomaalaisten osuus oli Helsingissä ja alhaisin Vantaalla. (Munter 2005, ) Vuonna 2004 suurin osa Suomessa asuvista ulkomaalaisista oli jonkin eurooppalaisen maan kansalaisia. Heistä noin 18 prosenttia oli EU-maista ja 39 prosenttia muista Euroopan maista. EU-maiden kansalaisista yleisimpiä olivat ruotsalaiset ja EU-maiden ulkopuolisesta Euroopasta venäläiset ja virolaiset. Euroopan ulkopuolisista maaryhmistä yleisimpiä olivat Keski- ja Länsi-Aasian maiden kansalaisuudet ja toisena esiintyi Kaakkois- ja Itä-Aasian maiden kansalaisuudet. Afrikkalaisten osuus ulkomaalaisista oli pääkaupunkiseudulla selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Kaikista Suomessa asuvista afrikkalaisista 73 prosenttia asui pääkaupunkiseudulla vuoden 2004 alussa. (Munter 2005, ) Tilastokeskuksen (2006) uusimpien tutkimusten mukaan vuoden 2005 vaihteessa suurimmat ulkomaalaisten ryhmät muodostivat Venäjän ( henkeä), Viron henkeä), Ruotsin (8200 henkeä) ja Somalian (4700 henkeä) kansalaiset. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset ( henkeä), vironkieliset ( henkeä), englanninkieliset (8 300 henkeä), somalinkieliset (8 100 henkeä) ja arabiankieliset (6 600 henkeä). 4 PASSI-PROJEKTI Passi-projekti on Vantaan maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston työstämä kehittämishanke, joka tavoittelee maahanmuuttajanuorille kohdennettujen 9

10 palvelujen parantamista. Projekti on alkanut elokuussa 2006 ja toimii yhteensä 2,5 vuotta. Hanketta rahoittavat Sosiaali- ja terveysministeriö, Vantaan poliisilaitos sekä Vantaan kaupungin eri toimialat. Passi-hankkeen tavoitteena on tarkastella kunnallisia sosiaali-, terveys- ja nuorisopalveluja kriittisesti, näkökulmana maahanmuuttajanuorten tarpeet. Hankkeessa kerätään tietoa palvelujen toimivuudesta ja saavutettavuudesta sekä kehitetään ehdotuksia uudenlaisiksi toimintamalleiksi. Uusien toimintamallien lähtökohtina ovat maahanmuuttajanuorten vahva osallistuminen, yhteisön tärkeys sekä poliisin kanssa tehtävä yhteistyö. (MYP 2007) Projekti toimii kolmessa työryhmässä. Yksi työryhmistä työskentelee sosiaalihuollon palvelujen, terveyspalvelujen sekä nuorisopalvelujen arvioinnin parissa, näkökulmanaan maahanmuuttajanuorison tarpeet. Tämä opinnäytetyö on osa tämän työryhmän toimintaa. Toinen ryhmä keskittyy kehittämään poikkihallinnollista toimintamallia niin sanottuihin ilkeisiin ongelmiin (syrjäytymiskokemukset, päihteen rikollisuus, kunniaväkivalta). Kolmas työryhmä pohtii etnisistä syistä aiheutuvia ongelmia ja keinoja niiden ehkäisyyn. (MYP 2007) Työryhmien tehtäväalueina ovat: - maahanmuuttajille kohdennettujen palveluiden kartoitus ja arviointi - nuorten liikunta- ja harrastetoiminnan kehittäminen - maahanmuuttajanuorten oman neuvontatoiminnan järjestäminen - nuorisolääkärin osa-aikainen vastaanotto ja terveysneuvonta sekä seksuaalikasvatus - maahanmuuttajanuorten koulutus vertaisohjaajiksi - puuttuminen niin sanottuihin ilkeisiin ongelmiin (syrjäytymiskokemukset, päihteen rikollisuus, kunniaväkivalta) - varhaisen puuttumisen suunnitelmat, ennaltaehkäisevä työ sekä viranomaiskoulutus - moniammatillinen yhteistyö etnisten konfliktien ehkäisemiseksi toimintamallien luominen (MYP 2007) 10

11 5 TERVEYDENEDISTÄMINEN Kansallisen hoitotyön strategian mukaan terveyden edistäminen tulisi omaksua yhdeksi hoitotyön lähtökohdaksi. Terveyden edistämisestä ja sen käsitteen merkityksestä on keskusteltu vuosikymmeniä, mutta käsite on edelleen moniselitteinen. Laaja-alaisemman terveyden edistämisen alkuna pidetään Ottawa Charter asiakirjassa esitettyjä strategioita, joiden mukaan terveyttä edistävän toiminnan tulisi tapahtua viidellä eri tasolla: kehittämällä terveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa, tukemalla terveellisen ympäristön aikaansaamista, tehostamalla ja vahvistamalla yhteisöjen toimintaa, kehittämällä yksilöiden henkilökohtaisia taitoja sekä suuntaamalla ja kehittämällä terveyspalveluja terveyttä edistävään suuntaan. Tossavaisen mukaan terveyden edistäminen voidaan laajimmillaan määritellä prosessina, joka auttaa ihmisiä ylläpitämään ja parantamaan terveyttään. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2002, 45.) Myös Kettusen mukaan terveyden edistämisen tarkoituksena on parantaa terveysoloja ja ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen (Kanerva, Pasanen, Riekkinen & Tuhkanen 1998, 36). Uusimmissa määrittelyissä on siirrytty sairauskeskeisestä, ehkäisevästä ja parantavasta näkökulmasta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveyspalvelujen saatavuuteen. (Iivanainen ym. 2002, 45). Käytännön hoitotyössä terveyden edistämistä tulkitaan ja toteutetaan eri lähestymistapojen pohjalta. Lähestymistapaan vaikuttavat organisaatioiden perinteet ja sanomattomat säännöt sekä vakiintuneet työkäytännöt. Asiantuntijakeskeinen terveyden edistämisen lähestymistapa keskittyy yksilön terveyskäyttäytymiseen ja sen muuttamiseen, jolloin yksilön ympäristöön liittyviä tekijöitä ei huomioida. Autoritaarisen ylhäältä alas toimintatavan tavoitteena on saada asiakkaat noudattamaan terveydenhuollon ammattilaisten antamia yksittäisiä sairauskohtaisia ohjeita sekä neuvoja ja saada heidät siten muuttamaan käyttäytymistään. Tässä lähestymistavassa terveyden edistäminen käsitetään terveyteen liittyviksi neuvoiksi, informaation antamiseksi ja potilaan opettamiseksi ja se on ylimääräinen lisä hoitotyössä, ei olennainen osa sitä. 11

12 Asiantuntijakeskeisessä lähestymistavassa potilas on passiivinen kohde, jota ohjataan ja neuvotaan kaikkiin sovellettavien samankaltaisten periaatteiden mukaan. Toinen lähestymistapa on voimavarakeskeinen ja sen arvot ovat ihmis- ja voimavarakeskeisyys, autonomia, tasa-arvo, kumppanuus, yhteistyö, neuvottelu, yhteisön osallistuminen ja itsemääräämisoikeus. Tässä lähestymistavassa korostetaan sosiaalista toimintaa, joka edistää ihmisen, organisaatioiden ja yhteisöjen osallistumista. Tavoitteena on mahdollisuus hallita omaan elämään vaikuttavia tekijöitä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Voimavarakeskeisessä lähestymistavassa asiantuntijalähtöisyydestä siirrytään asiakaslähtöisyyteen, ohjeiden antamisesta asiakkaan tietoisten valintojen tukemiseen sekä yksittäisten riskitekijöiden sijasta kokonaiselämäntilanteen huomioimiseen. (Iivanainen ym. 2002, ) Suomessa tehty terveys 2015 kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaamme vuoteen 2015 asti. Ohjelman pääpaino on terveyden edistämisessä, ei niinkään terveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä. Terveys 2015 on yhteistyö ohjelma, joka toimii laajana kehityksenä yhteiskunnan osaalueilla kehitettävälle terveyden edistämiselle. Kansanterveys määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista; kuten elämäntavoista, elinympäristöstä, tuotteiden laadusta sekä yhteisön terveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Jokapäiväisen elämän toiminnan kentät ja elämänkulku ovat ohjelmassa avainasemassa. (Kansanterveyslaitos 2001.) Ohjelmassa on määritelty kahdeksan tavoitetta, jotka kohdistuvat keskeisiin ongelmiin ja joiden korjaaminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. (Kansanterveyslaitos 2001). Viisi ensimmäistä tavoitetta on määritelty ikäryhmittäin ja ne ovat seuraavat: 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja 12

13 työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. 5. Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. (Kansanterveyslaitos 2001.) Viimeiset kolme tavoitetta ovat kaikille yhteisiä tavoitteita ja niissä tavoitellaan seuraavaa: 6. Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. (Kansanterveyslaitos 2001.) 5.1 Seksuaaliterveyden edistäminen Heikko seksuaali- ja lisääntymisterveys on yleensä yhteydessä väestön köyhyyteen, sosiaaliseen huono-osaisuuteen ja syrjäytymisriskiin. Viime vuosina on kuitenkin herätty huomaamaan, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmat koskettavat myös kehittyneitä maita. Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan alue on laatinut kansallisen toimintaohjelman lisääntymisen ja seksuaaliterveyden edistämiseksi. Eurooppalaisessa strategiassa on asetettu tavoitteita kymmenellä aihealueella; - lisääntymiseen liittyvät valinnat - turvallinen äitiys - sukupuoliteitse tarttuvien tautien ja HIV:n torjunta - seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö - naiskauppa 13

14 - rintasyöpä - nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveys - pakolaisten ja siirtolaisten seksuaali- ja lisääntymisterveys - ikääntyvä väestö (Kosunen 2006, 11) Suomessa seksuaaliterveyden heikkeneminen nuorten keskuudessa on viime vuosina johdattanut pohtimaan koulun seksuaaliopetuksen ja muun seksuaalikasvatuksen tasoa. Seksuaalikasvatukselta odotetaan menetelmien kehittämistä ja hyviä tuloksia, mutta niiden vaikuttavuutta tutkittu Suomessa hyvin vähän. Mikäli seksuaaliterveyttä halutaan edistää virallisella seksuaalikasvatuksella, vaatii edistämisohjelmien suunnittelu seksuaaliterveyden kohdalla huomattavia voimavaroja. (Liinamo 2004, 125.) Sukupuolielämän aloittaminen aikaistui jonkin verran 1990-luvun lopussa. Nykyisin noin kolmannes tytöistä ja neljännes pojista on ollut ainakin kerran yhdynnässä peruskoulun loppuun mennessä. Lisäksi seksitavat ovat monipuolistuneet. Esimerkiksi nuorten suu- ja anaaliseksikokemukset ovat yleistyneet. (Kosunen 2006, 9-10.) Seksuaaliterveystietoa annettaessa tai suunniteltaessa, on tärkeää olla tilanteen tasalla. Parhaisiin tuloksiin päästään kun valistus kohdistuu juuri niihin asioihin, mitkä kulloinkin ovat ajankohtaisia. Seksuaaliopetus on kuulunut pakollisena peruskoulujen opetusohjelmaan vuodesta 1970 ja terveystieto tuli pakolliseksi oppiaineeksi vuonna Kouluissa annettava seksuaalikasvatus on hyvä keino tavoittaa koko väestö ja edistää hyvää seksuaaliterveyttä. (Kosunen 2006, ) 5.2 Neuvonta ja ohjaus Ohjaus- ja neuvontatyötä tehdään monissa organisaatioissa huolimatta siitä esiintyvätkö sanat ohjaus ja neuvonta työntekijöiden ammattinimikkeissä (Onnismaa 2007, 21). Esimerkiksi terveydenhoitaja voi olla ohjaaja tai neuvoja omassa työssään. Ohjaus ja neuvontatilanteet ovat aina ainutkertaisia, kuten 14

15 jokainen asiakaskohtaaminen. Ammattimaisessa ohjauksessa ja neuvonnassa tavoitteiden asettaminen ja kuuntelu tapa eroavat spontaanista arkipäivän keskustelusta. (Onnismaa 2007, ) Ammattimainen ohjaus on jäsentyneenpää ja selkeämpää. Joskus rajanveto ammattimaisen ja spontaanin keskustelun välillä on vaikeaa. Hyvältä ohjaajalta edellytetään oikeanlaista suhtautumistapaa sekä riittävää tieto taitoa aiheesta. Ennen ohjaajia kuvattiin vanhemmiksi, viisaammiksi ja kypsemmiksi erityistaitojen hallitsijoiksi. Nykyisin ohjauksessa korostetaan jaettua asiantuntijuutta; ohjauksessa oleva on oman tilanteensa paras asiantuntija ja parhaiten hän itse löytää ratkaisut ongelmiin. Ohjaaja taas toimii ohjausprosessin asiantuntijana ja hän auttaa ohjattavaa löytämään ratkaisuja itsestään. Ohjaajan tärkeä tehtävä on myös kannustaa ohjattavaa havaitsemaan vahvuuksia epäonnistumisten sijasta. (Onnismaa 2007, 21 22, 27, 31.) Terveydenhoitajan työssä ohjaus ja neuvonta tilanteet ovat jokapäiväisiä. Seksuaaliterveysneuvonta kuuluu muiden asiantuntijoiden lisäksi myös terveydenhoitajan työnkuvaan ja hän on omalta osaltaan vastuussa seksuaaliterveyskäyttäytymisen tiedottamisesta, neuvomisesta ja ohjaamisesta. Seksuaaliterveys asiat voivat olla arkoja ja niiden puheeksi ottaminen ei aina ole helppoa. Kuitenkin seksuaalisuudesta puhuminen ammattihenkilönä on nuorille tärkeää, koska eivät saa vanhemmiltaan riittävää seksuaalikasvatusta. Toisinaan on myös helpompi puhua seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ulkopuolisen ammattihenkilön kanssa omien sukulaistensa sijaan. Terveydenhoitajan tärkein tehtävä seksuaalikasvattajana on antaa asiakkailleen niin hyvät seksuaaliterveystiedot, jotta he pystyvät itse huolehtimaan itsestään tulevaisuudessa. 15

16 6 KARTOITUKSEN TOTEUTUS Toinen työpareista teki työharjoittelun Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa keväällä Kartoituksen idean saimme toimistossa työskentelevältä lääkäriltä. Toimistossa oli käynnissä Passi-Projekti, johon kartoitus liittyi. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää Tikkurilan aikuisopiston maahanmuuttaja opiskelijoiden seksuaaliterveyteen liittyvää sanastoa. Aikuisopistossa pidetään maahanmuuttaja opiskelijoille luentosarja seksuaaliterveydestä ja tämän kartoituksen avulla luentosarjan suunnittelu helpottuu ja luennoista tulee kohderyhmälleen suunnatumpaa. Kartoitus suoritettiin helmikuussa 2007 kahdella eri aikuisopiston oppitunnilla, johon tutkittavat henkilöt osallistuivat. 6.1 Aineistonkeruu ja menetelmä Kartoituksessa selvitettiin Tikkurilan aikuisopiston maahanmuuttajien kielitaitoa seksuaaliterveyteen liittyvästä sanastosta. Ryhmiksi seksuaaliterveystunneille oli valittu 7-9 luokka-astetta käyvät maahanmuuttaja luokat. Kartoituksessa käytetty tutkimuslomake oli Väestöliiton suunnittelema seksuaaliterveystietokysely 8-luokkalaisille. Kyselyä on käytetty kahtena eri vuotena suomalaisille peruskoulun 8-luokkalaisille. Sitä ei kuitenkaan suoraan voitu käyttää maahanmuuttajille epäsopivien kysymyksien vuoksi, joten sitä muokattiin poistamalla epäsopivat kysymykset. (Liite 1) Kyselyä muokattiin seksuaaliterveys luentoja pitävän asiantuntijan kanssa. Seksuaaliterveysluentoja suunnitteleva asiantuntia tekee yhteistyötä Väestöliiton ylilääkärin kanssa, jolloin on saatu lupa Stakesin tekemän kyselylomakkeen käyttöön sekä muokkaamiseen. Kartoitukseen osallistujat olivat nuoria maahanmuuttajia, jotka suorittavat peruskoulua omassa ryhmässään aikuisopistossa. Osallistujien keski-ikä oli 17,8 vuotta. Yhteen kyselylomakkeeseen ei ollut ilmoitettu omaa ikää. 16

17 Opiskelijat ovat vanhempia kuin suomalaiset peruskoululaiset ja tullessaan Suomeen heillä ei ole ollut peruskoulutodistusta. Kartoitukseen osallistui 23 aikuisopiston opiskelijaa, joista 57 % naisia ja 43 % miehiä. Haastattelimme Tikkurilan aikuisopiston opettaja Korkalaista, jonka kertoman mukaan oppilaat ovat asuneet Suomessa vuodesta viiteen vuoteen. Suurin osa kartoitusjoukosta on lähtöisin etnisen kulttuureiden maista, mukana oli myös muutama Japanista, Kiinasta ja Venäjältä. (Korkalainen 2007) Kartoitus suoritettiin helmikuussa 2007 kahdella eri aikuisopiston oppitunnilla. Kyselylomakkeet jaettiin kaikille osallistujille. Ennen kyselyn tekoa he saivat suullisen ohjauksen toiselta työntekijältä kyselyn vastaamiseen ja ohjeet kirjoitettiin myös luokan taululle. Tarkoituksena oli vastata kaikkiin kysymyksiin ja alleviivata sanat mitä he eivät ymmärtäneet. Kysymysmerkillä merkattiin ne kysymykset, joita he eivät ymmärtäneet ollenkaan. (Liite 4) 6.2 Aineiston analysointi Sisällönanalyysilla tarkoitetaan kerätyn tietoaineiston tiivistämistä niin, että tutkittavien ilmiöitä voidaan yleistävästi tai lyhyesti kuvailla. Tarkoittaa myös sitä, että tutkittavien ilmiöiden väliset suhteet saadaan selkeinä esille. Sisällönanalyysi on tapa, jolla voidaan analysoida suullista ja kirjoitettua kommunikaatiota sekä sen avulla voidaan tarkastella asioiden ja tapahtumien merkitystä. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 21,23.) Aloitimme kyselyn purkamisen kysymysmerkillä merkatut vastaukset, jotta saimme selvyyden miten paljon puutteita kielitaidossa koko kysymyksen kohdalta oli. Käsittelimme kyselylomakkeet vastausten perusteella ja teimme niistä taulukot, jotka lähetimme analysointia varten seksuaaliterveysluentojen pitäjälle. Tämän kartoituksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti laadullisen sisällön analyysin johdatellen. Ennen analyysin aloittamista määritetään 17

18 analyysiyksikkö. Analyysiyksikkö voi olla esimerkiksi lause, lauseen osa, sana, ajatuskokonaisuus tai sanayhdistelmä. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 25.) Valitsimme analyysiyksiköksi sanan, koska kartoituksessa pyysimme alle viivaamaan hankalaksi koetut sanat. Sisällön analyysin ensimmäisessä vaiheessa aineisto pelkistetään, eli alkuperäisilmaisuista etsitään tutkimuskysymyksien kannalta olennaisia sanoja. Ne kirjoitetaan ylös ja mahdollisimman tarkasti aineistossa esiintyvien termejä käyttäen. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, ) Seuraavaksi haimme kaikki alleviivatut sanat, jotka kirjoitimme ylös. (Liite 2) Laskimme myös miten paljon kartoitukseen vastanneet olivat merkanneet kysymysmerkillä kysymykset, tarkoittaakseen kysymyksen kokonaisuuden ymmärtämättömyyttä. Analyysiprosessin seuraavassa vaiheessa on aineisto ryhmittely, jonka tarkoituksena on etsiä pelkistettyjen ilmaisujen yhtäläisyydet ja erot. Samaa tarkoittavat pelkistetyt sanat yhdistetään samaan luokkaan ja niille annetaan pelkistettyjä lauseita yhteisesti kuvaa nimi. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 28.) Sanojen perusteella teimme kuusi luokka eri aihealueista ja katsoimme kuinka usein samat sanat toistuivat. (Liite 3) Tulokset koostuvat kuudesta luokasta, jotka nimesimme aineistoläheisesti. Tuloksiin olemme koonneet yksittäisiä sanoja, jotka toistuivat useasti. Kartoituksen pohjalta nousi kuusi aihealuetta, jotka olivat miesten ja naisten seksuaaliset muutokset, seksuaalisuus, sukupuolitaudit, ehkäisy, anatomia sekä perussanasto. Ehkä eniten kielellistä tietämättömyyttä oli miesten ja naisten seksuaalisiin muutoksiin sekä anatomiaan liittyvässä sanastossa. 18

19 7 TULOKSET Kartoituksen pohjalta nousi kuusi aihealuetta, jotka olivat miesten ja naisten seksuaaliset muutokset, seksuaalisuus, sukupuolitaudit, ehkäisy, anatomia sekä perussanasto. Kartoituksessa tuli ilmi, että myös suomenkielen perussanastossa oli puutteellista. Kaikki seksuaaliterveyteen liittyvät aihealueet olivat kielellisesti suunnilleen yhtä vaikeiksi koettuja. Miesten ja naisten seksuaalisiin muutoksiin liittyvissä kysymyksissä käsiteltiin tytön kasvamista naiseksi ja pojan kasvamista mieheksi seksuaalisten muutosten kautta. Kysymykset tarkastelivat hormoneista ja niiden muutoksista johtuvia asioita. Miesten seksuaalista muutoksista kielellisesti vaikeimpia sanoja olivat siemensyöksy, siittiöt, erektio ja sperma. Naisen seksuaalista muutoksista sanallisesti vaikeimpia olivat valkovuoto ja kuukautiskierto. Seksuaalisuuden aihealueen kysymykset käsittelivät seksuaalisia suuntauksia ja seksuaalista hyväksi käyttöä. Kysymykset tarkastelivat myös eri seksin muotoja, joita olivat suuseksi, yhdyntä ja intiimienalueiden koskettelu. Vaikeiksi sanoiksi seksuaalisuuden aihealueella koettiin masturbointi, itsetyydytys, yhdyntä, transvestiitti ja pedofiili. Sukupuolitaudit aihealueen kysymykset käsittelivät sukupuolitauteja sekä niiden aiheuttamia fyysisiä oireita. Kaikki kyselyssä esiintyneiden sukupuolitautien nimet olivat vastaajilla kielellisesti huonosti tietoisuudessa. Vaikeimmat sanat olivat sukupuolitartunta ja kondylooma. Muita kyselyssä esiintyneitä sanoja olivat visvasyylä, tippuri, kuppa, herpes ja trikomonas. Yli puolet vastaajista ei ymmärtänyt aihealueen kysymystä ollenkaan. Ehkäisy teema käsitteli ehkäisymenetelmiä. Pelkästään ehkäisy sana oli yli puolille vastaajista vieras ja sitä myöten myös ehkäisymuodot olivat tuntemattomia. Muita tämän aihe alueen hankalia sanoja olivat ehkäisypillerit ja jälkiehkäisy. Muutamalle vastaajalle myös kondomi oli sanana vieras. 19

20 Anatomia aihealueen kysymykset sisälsi perus sanastoa niin miehen kuin naisen elimistä. Kysymykset oli suunnattu lähinnä ihmisen anatomian seksuaalisiin osiin. Vaikeimpia sanoja anatomian aihealueella olivat klitoris, immenkalvo, limakalvo, kivekset ja terska. Ymmärtämisen vaikeuksia tuottivat myös sanat; eturauhanen, siemenjohdin, kilpirauhanen ja munasarjat. 8. POHDINTA Työn tekeminen on ollut mielekästä ja herättänyt paljon ajatuksia toteutuksen aikana. Huomasimme kartoituksen aikana, että jatkotutkimusehdotuksia tuli esille paljon. Suuri vaikutus uusien tutkimusaiheiden syntymiseen oli, ettei aihetta ole tutkittu kovinkaan paljon aikaisemmin. Koimme työmme tärkeäksi työelämälähtöisyyden ja käytettävyyden vuoksi. Pienimuotoisena ja nopeasti toteutettuna tämä työ palvelee vain paikkaa johon sen teimme, mutta laajempimuotoisena tämän kaltainen oikea tutkimus voisi olla hyödyllinen ja yleistettävissä. Työmme antaa kuitenkin suuntaa seksuaaliterveystiedosta ja kielellisestä tasosta yhdestä viiteen vuoteen Suomessa opiskelleiden ryhmässä. Aihe opinnäytetyöhön löytyi helposti molempien yhteisten kiinnostustenkohteiden pohjalta ja yhteistyö sekä työparin että muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sujui ongelmitta. Kartoituksen eettisyys kuitenkin mietitytti. Kartoitusjoukko tulee eri kulttuureista ja eri uskonnot sekä kulttuurit vaikuttavat asioiden puhumiseen ja käsittelemiseen. Tästä syystä poistimme kyselykaavakkeesta muutamia kysymyksiä. Kuitenkin koulun opetussuunnitelmassa ovat mukana myös seksuaaliterveyteen liittyvä opetus ja maahanmuuttajien nyt ollessa Suomessa, on asioita hyvä ottaa esille. Seksuaaliterveyskartoituksella tai seksuaaliterveysluennoilla ei ole tarkoitus kehottaa tai rohkaista oppilaita seksuaaliseen käyttäytymiseen, vaan antaa 20

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Liiteet 159 LIITTEET LIITE 1 Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Väittämä 1. Murrosiän fyysiset muutokset tapahtuvat teini-ikäisille eri ikäisinä 2. Seksuaaliasiat alkavat kiinnostaa murrosikäisiä

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Koululaisten seksuaaliterveystiedot vuosina 2000 ja 2006

Koululaisten seksuaaliterveystiedot vuosina 2000 ja 2006 62 Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa 4 Koululaisten seksuaaliterveystiedot vuosina 2000 ja 2006 Seksuaalitietojen yleismuutokset Vuosien 2000 ja 2006 8. luokkien seksuaaliterveystietokilpailuissa

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Tehtävän tarkoitus: Oppia, että seksitapoja on paljon erilaisia ja huomioida eri seksitapoihin liittyvät

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet

Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys

SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys SAA PUHUA Nuorten seksuaaliterveys 21.9.2017 Silvennoinen Tiina Kliininen asiantuntijasairaanhoitaja KSSHP 1 Nuorten seksuaalioikeuksiin kuuluu 1. oikeus omaan seksuaalisuuteen 2. oikeus tietoon seksuaalisuudesta

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Seksiapuvälineet. Ihmiset tarvitsevat apuvälineitä monissa tehtävissä.

Seksiapuvälineet. Ihmiset tarvitsevat apuvälineitä monissa tehtävissä. Seksiapuvälineet Ihmiset tarvitsevat apuvälineitä monissa tehtävissä. Apuväline on laite tai esine, joka auttaa tekemään sellaisia asioita, joita olisi muuten vaikea tehdä. Myös seksissä voi käyttää apuvälineitä.

Lisätiedot

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus Se on miehenä, naisena tai jonakin muuna olemista omalla tavalla tai tyylillä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana

Kosketa mua. Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Kosketa mua Sähköinen opas seksuaalisuudesta raskauden aikana Lukijalle Onnea, perheeseenne on tulossa vauva! Keho muuttuu raskauden myötä, joten saatat kokea epätietoisuutta raskauden tuomien muutosten

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta

Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta Seksuaalisuutta loukkaava väkivalta EDISTÄ, EHKÄISE, VAIKUTA Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Länsi- ja Sisä-Suomen AVI Suvi Nipuli, Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö, THL

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Alkusanat.. 5. Murrosikä... 6. Tytöstä naiseksi... 8. Pojasta mieheksi. 10. Ihastuminen. 12. Seurustelu 13. Rakkaus.. 15. Itsetyydytys.

Alkusanat.. 5. Murrosikä... 6. Tytöstä naiseksi... 8. Pojasta mieheksi. 10. Ihastuminen. 12. Seurustelu 13. Rakkaus.. 15. Itsetyydytys. 2 SISÄLTÖ Alkusanat.. 5 Murrosikä... 6 Tytöstä naiseksi... 8 Pojasta mieheksi. 10 Ihastuminen. 12 Seurustelu 13 Rakkaus.. 15 Itsetyydytys. 16 Seksi... 18 Ehkäisy 20 Ekan kerran ABC... 22 Kuinka kieltäydyt

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,

Lisätiedot

SAA PUHUA Sivu 2 Kuvat Selja Puolitaival

SAA PUHUA Sivu 2 Kuvat Selja Puolitaival SAA PUHUA SAA PUHUA Sivu 2 Kuvat Selja Puolitaival LUKIJALLE Seksuaalisuus on kaunis ja luonnollinen osa jokaista ihmistä. Suomessa jokaisella on oikeus saada tietoa seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma. (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

SEURANTAKYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, - kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille

Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, -6 kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot