PASSI-PROJEKTI - KARTOITUS AIKUISOPISTOSSA OPISKELEVIEN MAAHANMUUTTAJIEN SEKSUAALITERVEYSTIEDOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PASSI-PROJEKTI - KARTOITUS AIKUISOPISTOSSA OPISKELEVIEN MAAHANMUUTTAJIEN SEKSUAALITERVEYSTIEDOISTA"

Transkriptio

1 PASSI-PROJEKTI - KARTOITUS AIKUISOPISTOSSA OPISKELEVIEN MAAHANMUUTTAJIEN SEKSUAALITERVEYSTIEDOISTA Helena Jansson Sara Pekkarinen Opinnäytetyö 2, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsingin toimipaikka Terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) 1

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ Maahanmuuttaja Kieli Seksuaalisuus ja seksi Seksuaaliterveys MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA PASSI-PROJEKTI TERVEYDENEDISTÄMINEN Seksuaaliterveyden edistäminen Neuvonta ja ohjaus KARTOITUKSEN TOTEUTUS Aineistonkeruu ja menetelmä Aineiston analysointi TULOKSET POHDINTA...20 LÄHTEET...23 Liite 1 Liite 2 Liite 3 2

3 1 JOHDANTO Työn aiheen saimme, kun toinen työpareista teki työharjoittelun Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa keväällä Kartoituksen idea tuli toimistossa työskentelevältä lääkäriltä. Toimistossa oli käynnissä Passi- Projekti, johon kartoitus liittyi. Kartoituksen tavoitteena oli selvittää Tikkurilan aikuisopiston maahanmuuttajaopiskelijoiden seksuaaliterveyteen liittyvää sanastoa. Maahanmuuttajanuoria on toistaiseksi Suomessa tutkittu vähän missään muodossa (Liebkind ja Jasinskaja-Lahti 2000, Niemelä 2006); heidän seksuaaliterveystiedoistaan ei ole julkaistua tietoa lainkaan. Passi-projekti on Vantaan maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston työstämä kehittämishanke, joka tavoittelee maahanmuuttajanuorille kohdennettujen palvelujen parantamista. Projekti on alkanut elokuussa 2006 ja toimii yhteensä 2,5 vuotta. Passi-hankkeen tavoitteena on tarkastella kunnallisia sosiaali-, terveys- ja nuorisopalveluja kriittisesti, näkökulmana maahanmuuttajanuorten tarpeet. Hankkeessa kerätään tietoa palvelujen toimivuudesta ja saavutettavuudesta sekä kehitetään ehdotuksia uudenlaisiksi toimintamalleiksi. (MYP 2007) Suomalaisista luokan oppilaista tiedetään, että tyttöjen tiedot ovat yleensä poikien tietoja paremmat. (Kontula ym. 2000, Liinamo 2005). Liinamon tutkimuksessa todettiin, että mitä heikompi käsitys oppilaalla on omista tulevaisuudensuunnitelmistaan, sitä huonommat seksuaaliterveystiedotkin hänellä on. Myös huonompi koulutodistus ja vanhempien alhainen koulutustaso olivat yhteydessä huonoihin seksuaaliterveystietoihin. Tyttöjen tiedot olivat huonommat, jos hänellä ei ollut kokemuksia seksistä toisen ihmisen kanssa. Poikien kohdalla tiedoilla ja seksuaalisella kokeneisuudella ei ollut korrelaatiota. 3

4 2 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ 2.1 Maahanmuuttaja Maahanmuuttaja määritellään henkilöksi, joka elää väliaikaisesti tai pysyvästi maassa, jossa hän ei ole syntynyt, mutta johon hän on luonut merkittäviä sosiaalisia siteitä. Siten esimerkiksi turismi tai opiskelijavaihto jää maahanmuuton ulkopuolelle. (Puhkainen 2004.) Maahanmuuttaja on vakiintunut käsitteeksi, joka tarkoittaa kaikkia Suomessa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia. Maahanmuuttaja on siis voinut tulla Suomeen esimerkiksi töihin, paluumuuttajana, avioliiton vuoksi tai pakolaisena. (Räty 2002, 11.) Sanalla pakolainen tarkoitetaan henkilöä, joka on poliittisista tai muista syistä joutunut lähtemään kotimaastaan. Vapaaehtoisesti maasta toiseen muuttavia kutsutaan siirtolaisiksi. Pakolaiset jaotellaan kiintiöpakolaisiksi ja turvapaikanhakijoiksi. Turvapaikanhakija on henkilö, joka on tullut Suomeen anomaan turvapaikkaa ja varsinaiseksi pakolaiseksi hän muuttuu, kun hänen hakemuksensa on käsitelty ja hän on saanut oleskeluluvan. Paluumuuttajaksi puolestaan kutsutaan ihmistä, joka on ollut aiemmin suomalainen tai jolla on suomalaiset sukujuuret. (Räty 2002, ) 2.2 Kieli Kieli ja kulttuuri ovat toisiinsa limittyviä inhimillisen toiminnan alueita ja kielellinen vuorovaikutus kannattelee kulttuuria. Erilaiset kielet ja kulttuurit omaavat omia käytäntöjään ja arvojaan, mutta ovat silti aina vuorovaikutuksessa toisten kielten ja kulttuurien kanssa. Maailmassa puhutaan tällä hetkellä noin 6000 eri kieltä, mutta luku on dramaattisessa laskussa. Useimmissa maailman valtioissa puhutaan useampaa kuin yhtä kieltä. Valtioihin mahtuu siis monenlaisia kielellisiä identiteettejä. (Dufva 2002, ) Kieli on 4

5 kulttuurin erityispiirteiden kantaja ja tulkki. Se on ihmisenä olemistamme syvällisesti määrittävä asia. Kieli on enemmän kuin vain viestinnän väline, jonka avulla ylläpidämme yhteyttä toisiimme. Kielen avulla asetumme maailmaan ja kieltä käyttämällä merkityksellistämme itse ympäröivää maailmaa omista kulttuurisista lähtökohdistamme. (Aikio-Puoskari 2002, ) Äidinkieli on tunnekieli jolla omat ajatukset ja tunteet osataan ilmaista parhaiten. Äidinkieli on tiedon, ajattelun sekä luovuuden kieli ja sillä tunnistamme helpoimmin puhujan tavoittelemat sävyt. Samalla äidinkieli on myös side omiin juuriin - yhdysside vanhempiin, isovanhempiin, kotimaahan ja kulttuuriin. Pärjätäkseen yhteiskunnassa, on kuitenkin tärkeää osata riittävästi valtakieltä. Vierasta kieltä joutuu käyttämään luovasti, oman sanavarastonsa puitteissa. Joskus kielitaidossa on yllättäviäkin puutteita, ihminen saattaa tietää sanojen merkityksen, muttei ymmärrä sävyjä tai tyylilajeja. Äidinkielenään kieltä puhuvaa saattaa loukata tai ärsyttää ulkomaalaisen tökerö kieli, vaikkei tämä tarkoittaisikaan olla epäkohtelias. (Räty 2002, 154, 159.) Ihmisten välisessä kanssakäymisessä tehokas viestintä riippuu siitä, miten hyvin osapuolet tulkitsevat toistensa viestejä. Se mitä havaitaan ja millaisen tulkinnan havainnot saavat, on suurelta osin opittua ja kulttuurisidonnaista. Tulkinnat ovat useimmiten kulttuuritaustan mukaisesti joko myönteisesti tai kielteisesti arvottavia ja niistä saattaa aiheutua väärinkäsityksiä. Vuorovaikutustilanteissa ihmiset tekevät havaintoja toisistaan ja yrittävät saamiensa vaikutelmien perustella selvittää, millaisia toiset ovat ja miksi he käyttäytyvät siten kun käyttäytyvät. Ihmiset havaitsevat seikkoja, jotka ovat heille merkityksellisiä. Väärinkäsityksiä voidaan vähentää tiedostamalla kielessä ja kielen käytössä esiintyviä ja piileviä kulttuurieroja. Tätä voidaan kutsua Muller-Jacquierin mukaan kielelliseksi kulttuuritietoisuudeksi. Kielellinen kulttuuritietoisuus herkistää ihmisiä huomaamaan, miten kulttuurierot ovat kielellisesti ja ei-kielellisesti merkitty sekä tulkitsemaan näitä merkkejä. Gumperz kutsuu näitä merkkejä tulkintavihjeiksi. Tulkintavihjeitä ovat muun muassa kasvojen liikkeet ja silmänräpäytykset, katsekontakti tai ruumiinasento, vilkutus tai kädenpuristus sekä painotus. Silloin kuin viestintä sujuu häiriöittä ja 5

6 kaikki osapuolet ymmärtävät ja huomioivat tulkintavihjeet, tulkintaprosesseihin ei yleensä kiinnitetä huomiota. (Salo-Lee 1996, ) Hoitotyössä kielikynnys sekä kulttuurierot voivat vaikeuttaa kommunikointia potilaan ja hoitajan välillä ja näin ollen tieto voi jäädä puutteelliseksi. Ketola (1995, 95) mainitsee että tiedon välittämiseen ja ymmärtämiseen liittyy eniten ongelmia, kun hoidetaan potilaita, joilla on eri kulttuuritausta kuin hoitajalla. Jos yhteinen kieli muuttuu, eikä tulkkia ole saatavilla, vaikeutuu kommunikointi entisestään. Elekielen avulla voi välittää viestejä ja joskus se on jopa ainoa mahdollinen tapa. Viestin, kulttuuristen koodien, kuten eleiden, olemuksen ja käytöksen, merkitys voi olla erilainen eri ihmisille. Koodeja voidaan tulkita toisella tavalla kuin lähettäjä on ne tarkoittanut ymmärrettävän. 2.3 Seksuaalisuus ja seksi Seksuaalisuus käsittää seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuoli-identiteetin ja sen mukaisen roolin, seksuaalisen suuntautumisen, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon ja intiimiyden sekä suvun jatkamiseen. Seksuaalisuus koetaan ja sitä voidaan ilmaista eri tavoin: ajatuksin, fantasioin, haluin, uskomuksin, asentein ja arvoin, käyttäytymisessä, rooleissa sekä pari- ja ihmissuhteissa. (WHO 2004) Seksi on seksuaalisuuden ilmaisemista käyttäytymisen ja toiminnan kautta sekä tuntein ja ajatuksin. Seksuaalinen toiminta voi olla oman seksuaalisuuden esille tuomista, kontaktien hakemista, seksuaalisen nautinnon tavoittelua ja kokemista yksin, seksuaalista kanssakäymistä partnerin kanssa tai lisääntymisyritystä (Väestöliitto 2005). 6

7 2.4 Seksuaaliterveys Seksuaaliterveydellä tarkoitetaan naisen ja miehen mahdollisuutta saada nauttia ja ilmaista seksuaalisuuttaan vapaana riskistä saada ei toivottu raskaus, sukupuolitauti, tulematta pakotetuksi, kohdelluksi väkivaltaisesti ja syrjityksi. Saavuttaakseen seksuaalisen terveyden ihmisellä tulee olla mahdollisuus harjoittaa tietoihin perustuvaa, turvallista ja nautinnollista seksiä. Se rakentuu itsekunnioitukseen, inhimillisen seksuaalisuuden myönteiselle sekä molemminpuoliseen kunnioitukseen perustuviin seksuaalisuhteisiin. Seksuaalisesti terveet kokemukset parantavat elämänlaatua ja mielihyvää, kommunikaatioita ja ihmissuhteita sekä myös oman seksuaali-identiteetin ilmaisemista. (Lottes 2000, 22.) Seksuaaliterveys on sellaista fyysistä, emotionaalista, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, joka liittyy seksuaalisuuteen. Hänen tulee myös tarvittaessa saada riittäviä, korkeatasoisia seksuaaliterveyspalveluita. Seksuaaliterveyden tilaa voidaan väestötasolla arvioida seuraamalla teiniraskauksien ja raskauden keskeytyksien määriä, seksuaalitietoja, seksuaalista syrjintää, ehkäisyn käyttöä, seksuaalisen ja sukupuoleen sidotun väkivallan yleisyyttä, äitiys- ja imeväiskuolleisuutta sekä sukupuolitautien ja muiden sukupuolielinten sairauksien esiintyvyyttä. Voidaan myös selvittää väestön kokemaa seksuaalista tyytyväisyyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia (Kontula & Lottes 2000). Yksilön kannalta seksuaaliterveys muotoutuu erilaisissa käytännön parisuhdetai muissa seksuaalisissa vuorovaikutustilanteissa, joilla on sekä psyykkisiä että fysiologisia vaikutuksia. Osa vaikutuksista edistää seksuaaliterveyttä ja osa taas kuormittaa sitä. Seksuaaliterveyttä edistetään silloin, kuin ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa seksuaalisuuttaan omaehtoisella, turvallisella ja tyydyttävällä tavalla. Seksuaaliterveys saa muotonsa parisuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa. Näihin vaikuttavat yksilön omien ja kumppanin ominaisuuksien ja resurssien lisäksi sosiaalisen yhteisön ja kulttuurin kullekin luomat ehdot ja puitteet. (Kontula 2000, 56.) 7

8 Naisten kansainvälisen terveysliiton, the International Woman`s Health Coalition alajärjestö Health, Empowermant, Rights and Accountability (Hera) määrittelee, että seksuaaliterveys on perusta ihmisen omien mahdollisuuksien täydelle kehittymiselle, ihmisoikeuksista nauttimiselle ja yleiselle hyvinvoinnin tunteelle. Kun seksuaaliterveys tuodaan kaikkien saataville, oikeus-, terveys- ja koulutusjärjestelmät rakentavat vankan perustan hoitamaan ja ehkäisemään seksuaalisen väkivallan, pakottamisen ja syrjinnän seurauksia. (Lottes 2000, ) 3 MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaalaisten määrä ja osuus Suomen väestössä oli vähäinen aina luvun lopulle asti. Vuonna 1980 ulkomaalaisia oli maassamme , mikä oli vain 0.3 prosenttia väestöstä. Ulkomaalaiset olivat keskittyneet pääkaupunkiseudulle, sillä 43 prosenttia heistä asui siellä. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1990, ulkomaalaisia oli jo yli kaksinkertainen määrä eli mikä on 0.5 prosenttia maamme asukkaista. Myös pääkaupunkiseudun ulkomaalaisväestö oli lähes kaksinkertaistunut. Varsinaisesti ulkomaalaisten määrä maassamme alkoi lisääntyä 1990-luvun alkupuoliskon laman aikana, koska maailmalla ja varsinkin lähialueilla tapahtui suuria muutoksia. Baltian maat itsenäistyivät ja Neuvostoliitto hajosi ja siellä asuville inkeriläisille myönnettiin paluumuuttajan asema. (Munter 2005, ) Jaakkolan (2000,28) mukaan inkeriläisten paluumuuttoon riitti aluksi se, että yksi isovanhemmista oli suomalainen. Nykyisin taas vähintään kahden isovanhemman tulee olla Suomen kansalaisia luvun laman aikaan myös Somaliassa oli sisällissota, joka aiheutti Suomeen pakolaisten tulvan. Myöhemmin pakolaisia alkoi tulla myös entisen Jugoslavian alueelta sekä Iranista ja Irakista. Vuoteen 1995 mennessä 8

9 ulkomaankansalaisten määrä Suomessa kasvoi :een, mikä oli 1.2 prosenttia väestöstä. Vuonna 2000 ulkomaalaisten määrä Suomessa oli Vuoden 2004 alkuun mennessä ulkomaalaisten osuus maamme väestöstä oli noussut kahteen prosenttiin eli henkeen. Kaikista ulkomaalaisista pääkaupunkiseudulla asui 44 prosenttia (noin henkeä), mikä merkitsi 4.5 prosentin väestöosuutta. Korkein ulkomaalaisten osuus oli Helsingissä ja alhaisin Vantaalla. (Munter 2005, ) Vuonna 2004 suurin osa Suomessa asuvista ulkomaalaisista oli jonkin eurooppalaisen maan kansalaisia. Heistä noin 18 prosenttia oli EU-maista ja 39 prosenttia muista Euroopan maista. EU-maiden kansalaisista yleisimpiä olivat ruotsalaiset ja EU-maiden ulkopuolisesta Euroopasta venäläiset ja virolaiset. Euroopan ulkopuolisista maaryhmistä yleisimpiä olivat Keski- ja Länsi-Aasian maiden kansalaisuudet ja toisena esiintyi Kaakkois- ja Itä-Aasian maiden kansalaisuudet. Afrikkalaisten osuus ulkomaalaisista oli pääkaupunkiseudulla selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Kaikista Suomessa asuvista afrikkalaisista 73 prosenttia asui pääkaupunkiseudulla vuoden 2004 alussa. (Munter 2005, ) Tilastokeskuksen (2006) uusimpien tutkimusten mukaan vuoden 2005 vaihteessa suurimmat ulkomaalaisten ryhmät muodostivat Venäjän ( henkeä), Viron henkeä), Ruotsin (8200 henkeä) ja Somalian (4700 henkeä) kansalaiset. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset ( henkeä), vironkieliset ( henkeä), englanninkieliset (8 300 henkeä), somalinkieliset (8 100 henkeä) ja arabiankieliset (6 600 henkeä). 4 PASSI-PROJEKTI Passi-projekti on Vantaan maahanmuuttajien yhteispalvelutoimiston työstämä kehittämishanke, joka tavoittelee maahanmuuttajanuorille kohdennettujen 9

10 palvelujen parantamista. Projekti on alkanut elokuussa 2006 ja toimii yhteensä 2,5 vuotta. Hanketta rahoittavat Sosiaali- ja terveysministeriö, Vantaan poliisilaitos sekä Vantaan kaupungin eri toimialat. Passi-hankkeen tavoitteena on tarkastella kunnallisia sosiaali-, terveys- ja nuorisopalveluja kriittisesti, näkökulmana maahanmuuttajanuorten tarpeet. Hankkeessa kerätään tietoa palvelujen toimivuudesta ja saavutettavuudesta sekä kehitetään ehdotuksia uudenlaisiksi toimintamalleiksi. Uusien toimintamallien lähtökohtina ovat maahanmuuttajanuorten vahva osallistuminen, yhteisön tärkeys sekä poliisin kanssa tehtävä yhteistyö. (MYP 2007) Projekti toimii kolmessa työryhmässä. Yksi työryhmistä työskentelee sosiaalihuollon palvelujen, terveyspalvelujen sekä nuorisopalvelujen arvioinnin parissa, näkökulmanaan maahanmuuttajanuorison tarpeet. Tämä opinnäytetyö on osa tämän työryhmän toimintaa. Toinen ryhmä keskittyy kehittämään poikkihallinnollista toimintamallia niin sanottuihin ilkeisiin ongelmiin (syrjäytymiskokemukset, päihteen rikollisuus, kunniaväkivalta). Kolmas työryhmä pohtii etnisistä syistä aiheutuvia ongelmia ja keinoja niiden ehkäisyyn. (MYP 2007) Työryhmien tehtäväalueina ovat: - maahanmuuttajille kohdennettujen palveluiden kartoitus ja arviointi - nuorten liikunta- ja harrastetoiminnan kehittäminen - maahanmuuttajanuorten oman neuvontatoiminnan järjestäminen - nuorisolääkärin osa-aikainen vastaanotto ja terveysneuvonta sekä seksuaalikasvatus - maahanmuuttajanuorten koulutus vertaisohjaajiksi - puuttuminen niin sanottuihin ilkeisiin ongelmiin (syrjäytymiskokemukset, päihteen rikollisuus, kunniaväkivalta) - varhaisen puuttumisen suunnitelmat, ennaltaehkäisevä työ sekä viranomaiskoulutus - moniammatillinen yhteistyö etnisten konfliktien ehkäisemiseksi toimintamallien luominen (MYP 2007) 10

11 5 TERVEYDENEDISTÄMINEN Kansallisen hoitotyön strategian mukaan terveyden edistäminen tulisi omaksua yhdeksi hoitotyön lähtökohdaksi. Terveyden edistämisestä ja sen käsitteen merkityksestä on keskusteltu vuosikymmeniä, mutta käsite on edelleen moniselitteinen. Laaja-alaisemman terveyden edistämisen alkuna pidetään Ottawa Charter asiakirjassa esitettyjä strategioita, joiden mukaan terveyttä edistävän toiminnan tulisi tapahtua viidellä eri tasolla: kehittämällä terveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa, tukemalla terveellisen ympäristön aikaansaamista, tehostamalla ja vahvistamalla yhteisöjen toimintaa, kehittämällä yksilöiden henkilökohtaisia taitoja sekä suuntaamalla ja kehittämällä terveyspalveluja terveyttä edistävään suuntaan. Tossavaisen mukaan terveyden edistäminen voidaan laajimmillaan määritellä prosessina, joka auttaa ihmisiä ylläpitämään ja parantamaan terveyttään. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2002, 45.) Myös Kettusen mukaan terveyden edistämisen tarkoituksena on parantaa terveysoloja ja ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ja ympäristönsä terveyteen (Kanerva, Pasanen, Riekkinen & Tuhkanen 1998, 36). Uusimmissa määrittelyissä on siirrytty sairauskeskeisestä, ehkäisevästä ja parantavasta näkökulmasta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä terveyspalvelujen saatavuuteen. (Iivanainen ym. 2002, 45). Käytännön hoitotyössä terveyden edistämistä tulkitaan ja toteutetaan eri lähestymistapojen pohjalta. Lähestymistapaan vaikuttavat organisaatioiden perinteet ja sanomattomat säännöt sekä vakiintuneet työkäytännöt. Asiantuntijakeskeinen terveyden edistämisen lähestymistapa keskittyy yksilön terveyskäyttäytymiseen ja sen muuttamiseen, jolloin yksilön ympäristöön liittyviä tekijöitä ei huomioida. Autoritaarisen ylhäältä alas toimintatavan tavoitteena on saada asiakkaat noudattamaan terveydenhuollon ammattilaisten antamia yksittäisiä sairauskohtaisia ohjeita sekä neuvoja ja saada heidät siten muuttamaan käyttäytymistään. Tässä lähestymistavassa terveyden edistäminen käsitetään terveyteen liittyviksi neuvoiksi, informaation antamiseksi ja potilaan opettamiseksi ja se on ylimääräinen lisä hoitotyössä, ei olennainen osa sitä. 11

12 Asiantuntijakeskeisessä lähestymistavassa potilas on passiivinen kohde, jota ohjataan ja neuvotaan kaikkiin sovellettavien samankaltaisten periaatteiden mukaan. Toinen lähestymistapa on voimavarakeskeinen ja sen arvot ovat ihmis- ja voimavarakeskeisyys, autonomia, tasa-arvo, kumppanuus, yhteistyö, neuvottelu, yhteisön osallistuminen ja itsemääräämisoikeus. Tässä lähestymistavassa korostetaan sosiaalista toimintaa, joka edistää ihmisen, organisaatioiden ja yhteisöjen osallistumista. Tavoitteena on mahdollisuus hallita omaan elämään vaikuttavia tekijöitä yhteisössä ja yhteiskunnassa. Voimavarakeskeisessä lähestymistavassa asiantuntijalähtöisyydestä siirrytään asiakaslähtöisyyteen, ohjeiden antamisesta asiakkaan tietoisten valintojen tukemiseen sekä yksittäisten riskitekijöiden sijasta kokonaiselämäntilanteen huomioimiseen. (Iivanainen ym. 2002, ) Suomessa tehty terveys 2015 kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaamme vuoteen 2015 asti. Ohjelman pääpaino on terveyden edistämisessä, ei niinkään terveyspalvelujärjestelmän kehittämisessä. Terveys 2015 on yhteistyö ohjelma, joka toimii laajana kehityksenä yhteiskunnan osaalueilla kehitettävälle terveyden edistämiselle. Kansanterveys määräytyy suurelta osin terveydenhuollon ulkopuolisista asioista; kuten elämäntavoista, elinympäristöstä, tuotteiden laadusta sekä yhteisön terveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Jokapäiväisen elämän toiminnan kentät ja elämänkulku ovat ohjelmassa avainasemassa. (Kansanterveyslaitos 2001.) Ohjelmassa on määritelty kahdeksan tavoitetta, jotka kohdistuvat keskeisiin ongelmiin ja joiden korjaaminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. (Kansanterveyslaitos 2001). Viisi ensimmäistä tavoitetta on määritelty ikäryhmittäin ja ne ovat seuraavat: 1. Lasten hyvinvointi lisääntyy, terveydentila paranee ja turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi. 2. Nuorten tupakointi vähenee siten, että vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa. 3. Nuorten aikuisten miesten tapaturmainen ja väkivaltainen kuolleisuus alenee kolmanneksella 1990-luvun lopun tasosta. 4. Työikäisten työ- ja toimintakyky ja 12

13 työelämän olosuhteet kehittyvät siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään ja työstä luopumisen noin kolme vuotta vuoden 2000 tasoa myöhemmin. 5. Yli 75-vuotiaiden keskimääräisen toimintakyvyn paraneminen jatkuu samansuuntaisena kuin viimeisten 20 vuoden ajan. (Kansanterveyslaitos 2001.) Viimeiset kolme tavoitetta ovat kaikille yhteisiä tavoitteita ja niissä tavoitellaan seuraavaa: 6. Suomalainen voi odottaa elävänsä terveenä keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin vuonna Suomalaisten tyytyväisyys terveyspalvelujen saatavuuteen ja toimivuuteen sekä koettu oma terveydentila ja kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. 8. Tavoitteisiin pyritään myös siten, että eriarvoisuus vähenee ja heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvointi ja suhteellinen asema paranevat. Tällöin tavoitteena on sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentyminen viidenneksellä. (Kansanterveyslaitos 2001.) 5.1 Seksuaaliterveyden edistäminen Heikko seksuaali- ja lisääntymisterveys on yleensä yhteydessä väestön köyhyyteen, sosiaaliseen huono-osaisuuteen ja syrjäytymisriskiin. Viime vuosina on kuitenkin herätty huomaamaan, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmat koskettavat myös kehittyneitä maita. Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan alue on laatinut kansallisen toimintaohjelman lisääntymisen ja seksuaaliterveyden edistämiseksi. Eurooppalaisessa strategiassa on asetettu tavoitteita kymmenellä aihealueella; - lisääntymiseen liittyvät valinnat - turvallinen äitiys - sukupuoliteitse tarttuvien tautien ja HIV:n torjunta - seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö - naiskauppa 13

14 - rintasyöpä - nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveys - pakolaisten ja siirtolaisten seksuaali- ja lisääntymisterveys - ikääntyvä väestö (Kosunen 2006, 11) Suomessa seksuaaliterveyden heikkeneminen nuorten keskuudessa on viime vuosina johdattanut pohtimaan koulun seksuaaliopetuksen ja muun seksuaalikasvatuksen tasoa. Seksuaalikasvatukselta odotetaan menetelmien kehittämistä ja hyviä tuloksia, mutta niiden vaikuttavuutta tutkittu Suomessa hyvin vähän. Mikäli seksuaaliterveyttä halutaan edistää virallisella seksuaalikasvatuksella, vaatii edistämisohjelmien suunnittelu seksuaaliterveyden kohdalla huomattavia voimavaroja. (Liinamo 2004, 125.) Sukupuolielämän aloittaminen aikaistui jonkin verran 1990-luvun lopussa. Nykyisin noin kolmannes tytöistä ja neljännes pojista on ollut ainakin kerran yhdynnässä peruskoulun loppuun mennessä. Lisäksi seksitavat ovat monipuolistuneet. Esimerkiksi nuorten suu- ja anaaliseksikokemukset ovat yleistyneet. (Kosunen 2006, 9-10.) Seksuaaliterveystietoa annettaessa tai suunniteltaessa, on tärkeää olla tilanteen tasalla. Parhaisiin tuloksiin päästään kun valistus kohdistuu juuri niihin asioihin, mitkä kulloinkin ovat ajankohtaisia. Seksuaaliopetus on kuulunut pakollisena peruskoulujen opetusohjelmaan vuodesta 1970 ja terveystieto tuli pakolliseksi oppiaineeksi vuonna Kouluissa annettava seksuaalikasvatus on hyvä keino tavoittaa koko väestö ja edistää hyvää seksuaaliterveyttä. (Kosunen 2006, ) 5.2 Neuvonta ja ohjaus Ohjaus- ja neuvontatyötä tehdään monissa organisaatioissa huolimatta siitä esiintyvätkö sanat ohjaus ja neuvonta työntekijöiden ammattinimikkeissä (Onnismaa 2007, 21). Esimerkiksi terveydenhoitaja voi olla ohjaaja tai neuvoja omassa työssään. Ohjaus ja neuvontatilanteet ovat aina ainutkertaisia, kuten 14

15 jokainen asiakaskohtaaminen. Ammattimaisessa ohjauksessa ja neuvonnassa tavoitteiden asettaminen ja kuuntelu tapa eroavat spontaanista arkipäivän keskustelusta. (Onnismaa 2007, ) Ammattimainen ohjaus on jäsentyneenpää ja selkeämpää. Joskus rajanveto ammattimaisen ja spontaanin keskustelun välillä on vaikeaa. Hyvältä ohjaajalta edellytetään oikeanlaista suhtautumistapaa sekä riittävää tieto taitoa aiheesta. Ennen ohjaajia kuvattiin vanhemmiksi, viisaammiksi ja kypsemmiksi erityistaitojen hallitsijoiksi. Nykyisin ohjauksessa korostetaan jaettua asiantuntijuutta; ohjauksessa oleva on oman tilanteensa paras asiantuntija ja parhaiten hän itse löytää ratkaisut ongelmiin. Ohjaaja taas toimii ohjausprosessin asiantuntijana ja hän auttaa ohjattavaa löytämään ratkaisuja itsestään. Ohjaajan tärkeä tehtävä on myös kannustaa ohjattavaa havaitsemaan vahvuuksia epäonnistumisten sijasta. (Onnismaa 2007, 21 22, 27, 31.) Terveydenhoitajan työssä ohjaus ja neuvonta tilanteet ovat jokapäiväisiä. Seksuaaliterveysneuvonta kuuluu muiden asiantuntijoiden lisäksi myös terveydenhoitajan työnkuvaan ja hän on omalta osaltaan vastuussa seksuaaliterveyskäyttäytymisen tiedottamisesta, neuvomisesta ja ohjaamisesta. Seksuaaliterveys asiat voivat olla arkoja ja niiden puheeksi ottaminen ei aina ole helppoa. Kuitenkin seksuaalisuudesta puhuminen ammattihenkilönä on nuorille tärkeää, koska eivät saa vanhemmiltaan riittävää seksuaalikasvatusta. Toisinaan on myös helpompi puhua seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ulkopuolisen ammattihenkilön kanssa omien sukulaistensa sijaan. Terveydenhoitajan tärkein tehtävä seksuaalikasvattajana on antaa asiakkailleen niin hyvät seksuaaliterveystiedot, jotta he pystyvät itse huolehtimaan itsestään tulevaisuudessa. 15

16 6 KARTOITUKSEN TOTEUTUS Toinen työpareista teki työharjoittelun Maahanmuuttajien yhteispalvelutoimistossa keväällä Kartoituksen idean saimme toimistossa työskentelevältä lääkäriltä. Toimistossa oli käynnissä Passi-Projekti, johon kartoitus liittyi. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää Tikkurilan aikuisopiston maahanmuuttaja opiskelijoiden seksuaaliterveyteen liittyvää sanastoa. Aikuisopistossa pidetään maahanmuuttaja opiskelijoille luentosarja seksuaaliterveydestä ja tämän kartoituksen avulla luentosarjan suunnittelu helpottuu ja luennoista tulee kohderyhmälleen suunnatumpaa. Kartoitus suoritettiin helmikuussa 2007 kahdella eri aikuisopiston oppitunnilla, johon tutkittavat henkilöt osallistuivat. 6.1 Aineistonkeruu ja menetelmä Kartoituksessa selvitettiin Tikkurilan aikuisopiston maahanmuuttajien kielitaitoa seksuaaliterveyteen liittyvästä sanastosta. Ryhmiksi seksuaaliterveystunneille oli valittu 7-9 luokka-astetta käyvät maahanmuuttaja luokat. Kartoituksessa käytetty tutkimuslomake oli Väestöliiton suunnittelema seksuaaliterveystietokysely 8-luokkalaisille. Kyselyä on käytetty kahtena eri vuotena suomalaisille peruskoulun 8-luokkalaisille. Sitä ei kuitenkaan suoraan voitu käyttää maahanmuuttajille epäsopivien kysymyksien vuoksi, joten sitä muokattiin poistamalla epäsopivat kysymykset. (Liite 1) Kyselyä muokattiin seksuaaliterveys luentoja pitävän asiantuntijan kanssa. Seksuaaliterveysluentoja suunnitteleva asiantuntia tekee yhteistyötä Väestöliiton ylilääkärin kanssa, jolloin on saatu lupa Stakesin tekemän kyselylomakkeen käyttöön sekä muokkaamiseen. Kartoitukseen osallistujat olivat nuoria maahanmuuttajia, jotka suorittavat peruskoulua omassa ryhmässään aikuisopistossa. Osallistujien keski-ikä oli 17,8 vuotta. Yhteen kyselylomakkeeseen ei ollut ilmoitettu omaa ikää. 16

17 Opiskelijat ovat vanhempia kuin suomalaiset peruskoululaiset ja tullessaan Suomeen heillä ei ole ollut peruskoulutodistusta. Kartoitukseen osallistui 23 aikuisopiston opiskelijaa, joista 57 % naisia ja 43 % miehiä. Haastattelimme Tikkurilan aikuisopiston opettaja Korkalaista, jonka kertoman mukaan oppilaat ovat asuneet Suomessa vuodesta viiteen vuoteen. Suurin osa kartoitusjoukosta on lähtöisin etnisen kulttuureiden maista, mukana oli myös muutama Japanista, Kiinasta ja Venäjältä. (Korkalainen 2007) Kartoitus suoritettiin helmikuussa 2007 kahdella eri aikuisopiston oppitunnilla. Kyselylomakkeet jaettiin kaikille osallistujille. Ennen kyselyn tekoa he saivat suullisen ohjauksen toiselta työntekijältä kyselyn vastaamiseen ja ohjeet kirjoitettiin myös luokan taululle. Tarkoituksena oli vastata kaikkiin kysymyksiin ja alleviivata sanat mitä he eivät ymmärtäneet. Kysymysmerkillä merkattiin ne kysymykset, joita he eivät ymmärtäneet ollenkaan. (Liite 4) 6.2 Aineiston analysointi Sisällönanalyysilla tarkoitetaan kerätyn tietoaineiston tiivistämistä niin, että tutkittavien ilmiöitä voidaan yleistävästi tai lyhyesti kuvailla. Tarkoittaa myös sitä, että tutkittavien ilmiöiden väliset suhteet saadaan selkeinä esille. Sisällönanalyysi on tapa, jolla voidaan analysoida suullista ja kirjoitettua kommunikaatiota sekä sen avulla voidaan tarkastella asioiden ja tapahtumien merkitystä. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 21,23.) Aloitimme kyselyn purkamisen kysymysmerkillä merkatut vastaukset, jotta saimme selvyyden miten paljon puutteita kielitaidossa koko kysymyksen kohdalta oli. Käsittelimme kyselylomakkeet vastausten perusteella ja teimme niistä taulukot, jotka lähetimme analysointia varten seksuaaliterveysluentojen pitäjälle. Tämän kartoituksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti laadullisen sisällön analyysin johdatellen. Ennen analyysin aloittamista määritetään 17

18 analyysiyksikkö. Analyysiyksikkö voi olla esimerkiksi lause, lauseen osa, sana, ajatuskokonaisuus tai sanayhdistelmä. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 25.) Valitsimme analyysiyksiköksi sanan, koska kartoituksessa pyysimme alle viivaamaan hankalaksi koetut sanat. Sisällön analyysin ensimmäisessä vaiheessa aineisto pelkistetään, eli alkuperäisilmaisuista etsitään tutkimuskysymyksien kannalta olennaisia sanoja. Ne kirjoitetaan ylös ja mahdollisimman tarkasti aineistossa esiintyvien termejä käyttäen. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, ) Seuraavaksi haimme kaikki alleviivatut sanat, jotka kirjoitimme ylös. (Liite 2) Laskimme myös miten paljon kartoitukseen vastanneet olivat merkanneet kysymysmerkillä kysymykset, tarkoittaakseen kysymyksen kokonaisuuden ymmärtämättömyyttä. Analyysiprosessin seuraavassa vaiheessa on aineisto ryhmittely, jonka tarkoituksena on etsiä pelkistettyjen ilmaisujen yhtäläisyydet ja erot. Samaa tarkoittavat pelkistetyt sanat yhdistetään samaan luokkaan ja niille annetaan pelkistettyjä lauseita yhteisesti kuvaa nimi. (Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2001, 28.) Sanojen perusteella teimme kuusi luokka eri aihealueista ja katsoimme kuinka usein samat sanat toistuivat. (Liite 3) Tulokset koostuvat kuudesta luokasta, jotka nimesimme aineistoläheisesti. Tuloksiin olemme koonneet yksittäisiä sanoja, jotka toistuivat useasti. Kartoituksen pohjalta nousi kuusi aihealuetta, jotka olivat miesten ja naisten seksuaaliset muutokset, seksuaalisuus, sukupuolitaudit, ehkäisy, anatomia sekä perussanasto. Ehkä eniten kielellistä tietämättömyyttä oli miesten ja naisten seksuaalisiin muutoksiin sekä anatomiaan liittyvässä sanastossa. 18

19 7 TULOKSET Kartoituksen pohjalta nousi kuusi aihealuetta, jotka olivat miesten ja naisten seksuaaliset muutokset, seksuaalisuus, sukupuolitaudit, ehkäisy, anatomia sekä perussanasto. Kartoituksessa tuli ilmi, että myös suomenkielen perussanastossa oli puutteellista. Kaikki seksuaaliterveyteen liittyvät aihealueet olivat kielellisesti suunnilleen yhtä vaikeiksi koettuja. Miesten ja naisten seksuaalisiin muutoksiin liittyvissä kysymyksissä käsiteltiin tytön kasvamista naiseksi ja pojan kasvamista mieheksi seksuaalisten muutosten kautta. Kysymykset tarkastelivat hormoneista ja niiden muutoksista johtuvia asioita. Miesten seksuaalista muutoksista kielellisesti vaikeimpia sanoja olivat siemensyöksy, siittiöt, erektio ja sperma. Naisen seksuaalista muutoksista sanallisesti vaikeimpia olivat valkovuoto ja kuukautiskierto. Seksuaalisuuden aihealueen kysymykset käsittelivät seksuaalisia suuntauksia ja seksuaalista hyväksi käyttöä. Kysymykset tarkastelivat myös eri seksin muotoja, joita olivat suuseksi, yhdyntä ja intiimienalueiden koskettelu. Vaikeiksi sanoiksi seksuaalisuuden aihealueella koettiin masturbointi, itsetyydytys, yhdyntä, transvestiitti ja pedofiili. Sukupuolitaudit aihealueen kysymykset käsittelivät sukupuolitauteja sekä niiden aiheuttamia fyysisiä oireita. Kaikki kyselyssä esiintyneiden sukupuolitautien nimet olivat vastaajilla kielellisesti huonosti tietoisuudessa. Vaikeimmat sanat olivat sukupuolitartunta ja kondylooma. Muita kyselyssä esiintyneitä sanoja olivat visvasyylä, tippuri, kuppa, herpes ja trikomonas. Yli puolet vastaajista ei ymmärtänyt aihealueen kysymystä ollenkaan. Ehkäisy teema käsitteli ehkäisymenetelmiä. Pelkästään ehkäisy sana oli yli puolille vastaajista vieras ja sitä myöten myös ehkäisymuodot olivat tuntemattomia. Muita tämän aihe alueen hankalia sanoja olivat ehkäisypillerit ja jälkiehkäisy. Muutamalle vastaajalle myös kondomi oli sanana vieras. 19

20 Anatomia aihealueen kysymykset sisälsi perus sanastoa niin miehen kuin naisen elimistä. Kysymykset oli suunnattu lähinnä ihmisen anatomian seksuaalisiin osiin. Vaikeimpia sanoja anatomian aihealueella olivat klitoris, immenkalvo, limakalvo, kivekset ja terska. Ymmärtämisen vaikeuksia tuottivat myös sanat; eturauhanen, siemenjohdin, kilpirauhanen ja munasarjat. 8. POHDINTA Työn tekeminen on ollut mielekästä ja herättänyt paljon ajatuksia toteutuksen aikana. Huomasimme kartoituksen aikana, että jatkotutkimusehdotuksia tuli esille paljon. Suuri vaikutus uusien tutkimusaiheiden syntymiseen oli, ettei aihetta ole tutkittu kovinkaan paljon aikaisemmin. Koimme työmme tärkeäksi työelämälähtöisyyden ja käytettävyyden vuoksi. Pienimuotoisena ja nopeasti toteutettuna tämä työ palvelee vain paikkaa johon sen teimme, mutta laajempimuotoisena tämän kaltainen oikea tutkimus voisi olla hyödyllinen ja yleistettävissä. Työmme antaa kuitenkin suuntaa seksuaaliterveystiedosta ja kielellisestä tasosta yhdestä viiteen vuoteen Suomessa opiskelleiden ryhmässä. Aihe opinnäytetyöhön löytyi helposti molempien yhteisten kiinnostustenkohteiden pohjalta ja yhteistyö sekä työparin että muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sujui ongelmitta. Kartoituksen eettisyys kuitenkin mietitytti. Kartoitusjoukko tulee eri kulttuureista ja eri uskonnot sekä kulttuurit vaikuttavat asioiden puhumiseen ja käsittelemiseen. Tästä syystä poistimme kyselykaavakkeesta muutamia kysymyksiä. Kuitenkin koulun opetussuunnitelmassa ovat mukana myös seksuaaliterveyteen liittyvä opetus ja maahanmuuttajien nyt ollessa Suomessa, on asioita hyvä ottaa esille. Seksuaaliterveyskartoituksella tai seksuaaliterveysluennoilla ei ole tarkoitus kehottaa tai rohkaista oppilaita seksuaaliseen käyttäytymiseen, vaan antaa 20

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006

Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Liiteet 159 LIITTEET LIITE 1 Oikeiden vastausten osuus tietotestissä 2000 ja 2006 Väittämä 1. Murrosiän fyysiset muutokset tapahtuvat teini-ikäisille eri ikäisinä 2. Seksuaaliasiat alkavat kiinnostaa murrosikäisiä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen

TERVEYSTIETO 7.LUOKKA. Laajaalainen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet. osaaminen TERVEYSTIETO 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa

Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Naistentaudit ja synnytykset Naistentautien poliklinikka Noora Puhakka, kätilö AMK, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Seksuaalineuvonta ja RAISEK - palvelun mahdollisuudet

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Painopistealueet Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-174-7 Eija Raussi-Lehto, Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman

KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ. Sosiaalityön käytäntötutkimus Helsingin yliopisto Anne Östman KOTOUTUMISTA RYHMÄSSÄ: PAKOLAISTAUSTAISTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN INFORYHMÄ Sosiaalityön käytäntötutkimus 6.10.2014 Helsingin yliopisto Anne Östman Tutkimuksen lähtökohdat Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot