Ohjelma EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ. Euroopan alueellinen yhteistyö. A. Rajat ylittävä yhteistyö. Interreg IV A Pohjoinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelma 10.11.2010 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ. Euroopan alueellinen yhteistyö. A. Rajat ylittävä yhteistyö. Interreg IV A Pohjoinen"

Transkriptio

1 Ohjelma :00 11:30 Euroopan alueellinen yhteistyö: Interreg IV B Itämeri Interreg IV C Riitta Alajärvi-Kauppi 11:30 12:30 Lounas 12:30 14:00 Kansainväliset erillisohjelmat Riitta Alajärvi-Kauppi Päivi Ervast EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ INTERREG IV Euroopan alueellinen yhteistyö Interreg ohjelmat, Tavoite 3 A. Rajat ylittävä yhteistyö (IVA) miljoonaa euroa, B. Valtioiden välinen yhteistyö (IV B) miljoonaa euroa C. Alueiden välinen yhteistyö (IV C) 392 miljoonaa euroa A. Rajat ylittävä yhteistyö INTERREG IV A A. Rajat ylittävä yhteistyö (Crossborder) Interreg IV A Pohjoinen Interreg IV A ohjelmat Suomessa: Interreg IV A Pohjoinen Interreg IV A Botnia-Atlantica Interreg IV A Keskinen Itämeri Ohjelmien sisältö määritelty ohjelmiin osallistuvien alueiden toimesta rakennerahastoasetusten antamissa puitteissa Alueita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa Ns. rajoittuvina alueina EAKR-rahoitus koko ohjelmakaudella on Suomen valtion ja kuntasektorin vastinrahoitus yhteensä noin Hallintoviranomaisena toimii Norrbottenin lääninhallitus, Luleå

2 B. Valtioiden välinen yhteistyö (Transnational) B. Valtioiden välinen yhteistyö Interreg IV B ohjelmat Suomessa: Interreg IV B Pohjoinen Periferia (NPP) INTERREG IV B Interreg IV B NPP Pohjoinen Periferia Esimerkkiprojekteja Lisätietoja tietoja: Tarkemmat esittelykalvot: Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja ja Valko- Venäjä kokonaisuudessaan sekä alueita Saksasta ja Venäjältä EAKR-rahoitus koko ohjelmakaudella 208 M, Norjan rahoitus 6 M, Venäjä ja Valko-Venäjä (ENPI-rahoitus) 22,6 M Suomen kansallinen vastinrahoitus yhteensä noin % hankkeen kokonaiskustannuksista Suomen valtion ja kuntasektorin vastinrahoitus n. 7 M Suomessa vastuussa TEM

3 Ohjelman strateginen päätavoite: Vahvistaa kehitystä kohti kestävää, kilpailukykyistä ja territoriaalisesti integroitua Itämeren aluetta yhdistämällä potentiaaleja yli rajojen Maantieteellinen fokus - itä-länsi integraation vahvistaminen (uudet jäsenmaat, Venäjä, Valkovenäjä) - pohjois-etelä yhteistyö (Barentsin alue) - kaupungit ja kaupunki-maaseutu vuorovaikutus Toimintalinja 1: Innovaatiotoiminnan edistäminen Itämeren alueella - tuetaan innovaatioiden lähteitä - edistetään teknologian siirtoa ja tiedon levittämistä koko Itämeren alueella - vahvistetaan uuden tiedon synnyttämiseen ja omaksumiseen tarvittavaa sosiaalista kapasiteettia Toimintalinja 2: Itämeren alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus - edistetään saavutettavuutta ja kestävää sosioekonomista kasvua vahvistavia liikenne-, kuljetus- ja tietoliikennetoimia - tuetaan toimia, jotka vahvistavat olemassa olevien ylikansallisten kehityskäytävien sisäistä integroitumista ja kannustavat uusien kehityskäytävien luomiseen (erityisesti rajoittuvien alueiden sosioekonomisen potentiaalin hyödyntämiseksi) Toimintalinja 3: Itämeri yhteisenä resurssina - tuetaan merialueiden taloudellista hoitoa ja meren rikkauksien kestävää käyttöä - tuetaan ilmaston ja/tai demografisten muutosten haasteet huomioon ottavaa vesivarojen hoitoa - tuetaan meri- ja rannikkoalueiden integroitua kehittämistä Toimintalinja 4: Vetovoimaisten ja kilpailukykyisten kaupunkien ja alueiden edistäminen - vahvistetaan metropolialueita, kaupunkeja ja kaupunkialueita taloudellisen kasvun moottoreina - tuetaan strategisin toimin Itämeren alueen integroitua kehitystä sekä sosioekonomista ja alueellista koheesiota - vahvistetaan alueiden ja kaupunkien kehittämisen sosiaalisia edellytyksiä ja vaikutuksia EU-maiden ja Venäjän/Valkovenäjän välillä Tukikelpoisia kumppaneita ovat valtion, aluetason ja paikallistason viranomaiset sekä niiden muodostamat yhdistykset julkisoikeudelliset elimet/organisaatiot ( bodies governed by public law ) yleishyödyllistä tarkoitusta varten perustetut organisaatiot, jolla ei ole kaupallista luonnetta ja jotka ovat juridisia henkilöitä (ei pääpartnerina) Yksityiset/kaupalliset organisaatiot voivat osallistua ns. liitännäisorganisaatioina omalla rahoituksella

4 Yleisenä sääntönä kumppaneiden tulee sijaita ohjelma-alueella Pääpartnereiden tulee sijaita jäsenmaassa (tai Norjassa) Alueellinen joustavuus - enintään 20 % ohjelman EAKR-rahoituksesta voidaan käyttää hankkeisiin, joihin kuuluu EU-kumppaneita ohjelma-alueen ulkopuolelta, esim. Saksasta, Hollannista tai UK:sta ( 20 %:n sääntö ) - enintään 10 % ohjelman EAKR-rahoituksesta voidaan käyttää EU:n ja Norjan ulkopuolella toteutettaviin toimiin, esim. Venäjän ohjelmaalueella, kun toimista on hyötyä yhteisön alueille ( 10 %:n sääntö ) - molemmissa tapauksissa edellytetään seurantakomitean ja hallintoviranomaisen vahvistusta vähintään kolme tuensaajaa (kumppania) kolmesta eri ohjelmaalueen maasta, joista vähintään kahden tulee olla EU:n jäsenmaasta tai Norjasta Jokaisen varsinaisen partnerin tulee täyttää oikeudellista asemaa ja maantieteellistä sijaintia koskevat vaatimukset, osallistua rahallisesti hankkeeseen, sisältyä hakulomakkeen kumppanilistaan, jättää kumppani-ilmoitus (Partner Declaration) ja solmia kumppanuussopimus (Partnership Agreement) Projektissa voi olla myös liitännäiskumppaneita (associated organisations), jotka tukevat hankkeen toteuttamista, mutta eivät ole varsinaisia kumppaneita. Niiden täytyy rahoittaa osallistumisensa itse (ei EAKR-rahaa). Tällaisia voivat olla esim. organisaatiot, jotka eivät täytä juridisia vaatimuksia (ks. edellä), mutta myös juridisesti tukikelpoiset organisaatiot, jotka syystä tai toisesta eivät halua osallistua varsinaisina kumppaneina. hankkeet voidaan hankkeiden valintavaiheessa määritellä strategisiksi hankkeiksi (tavoitteena identifioida 2-3 strategista hanketta / toimintalinja) kriteerejä ovat Itämeren alueen kannalta keskeinen aihe, laaja toteuttamis/vaikutusalue, konkreettinen/investointifokus ja vahva kansallinen tuki Strategisille hankkeille tarjotaan mahdollisuus laajennusvaiheeseen sihteeristö ja seurantakomitea tukee strategisten hankkeiden toteuttamista ja markkinointia Seurantakomitea voi myös omasta aloitteesta käynnistää strategisten hankkeiden valmistelun (top-down lähestymistapa) Ohjelmarahoitus - EAKR: 208,0 M (josta Suomen osuus 20,9 M ) (Tl1: 58,7; Tl2: 39,1;Tl3: 58,7; Tl4: 39,1; TA: 12,5) - Norjan EAKR-vastaava rahoitus: 6,0 M - Valkovenäjän käytössä oleva ENPI-rahoitus: 22,6 milj. EU:n rahoitusosuus hankkeille (osuus hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista) - EAKR: vanhat jäsenmaat (DE, DK, FI, SE): enintään 75 %, uudet jäsenmaat (EE, LT, LV, PL): enintään 85 % - Norjan EAKR-vastaava rahoitus: enintään 50 % - ENPI: enintään 90 % Hallintoviranomainen (MA) ja todentamisviranomainen (CA): - Investitionsbank Schleswig-Holstein (Kiel) Tarkastusviranomainen (AA): - Land Schleswig-Holstein (Kiel) - AA:n tukena tarkastajaryhmä, jossa yksi edustaja kustakin maasta Seurantakomitea (MC): - enintään kolme edustajaa kustakin maasta (Suomesta TEM, YM, alueet) - seuraa ohjelman toteuttamista, valitsee rahoitettavat hankkeet Yhteinen tekninen sihteeristö (JTS): - pääkonttori Rostockissa, sivukonttori Riiassa Kansalliset neuvoa-antavat ryhmät Hakeminen Seuraava hakukierros (4.) avautuu Kaikki hakemiseen liittyvä aineisto löytyy ohjelman kotisivuilta Hakuilmoitus Hakulomake Hakulomakkeen täyttöohje Kumppani-ilmoitus (Partner Declaration) Ohjelma-asiakirja (v 2.0, ) Ohjelmamanuaali (v 4.2, )

5 Hakemusten jättäminen Hakemus on toimitettava sihteeristölle sähköisessä ja paperimuodossa (Allekirjoitettu, leimattu ja päivätty) Hakemukseen Tulee liittää täytetyt kumppanuusilmoitukset (paperiversio) Voi liittää liitännäiskumppaneiden ym. mahdolliset tukikirjeet Voi liittää yhden pdf-muotoisen asiakirjan, jossa enintään 5 sivua graafista tietoa (kaaviokuva, kartta jne.). Kaikki hankkeen arvioinnin kannalta relevantti tieto on kuitenkin sisällytettävä varsinaiseen hakulomakkeeseen. Tekninen tarkastus Sihteeristö Jäsenmaat tarkastavat partnerien tukikelpoisuuden Laadullinen arviointi Sihteeristö (useita henkilöitä per hanke), ei ulkopuolisia asiantuntijoita Hakemus arvioidaan hakulomakkeessa olevan tiedon perusteella Sihteeristö soveltaa seurantakomitean hyväksymiä arviointikriteerejä: relevanssi, koherenssi, pysyvyys/tulosten levittäminen, kumppanuus, hallinto, budjetti Hankkeiden kategorisointi laadullisen arvioinnin perusteella: 1 (hyväksyttävä), 2a (puutteita, mutta voidaan hyväksyä), 2b (huomattavia puutteita, ei esitetä hyväksyttäväksi), 3 (hylättävä) Soveltuvuus strategiseksi hankkeeksi Kumppanuus Pääpartnerin rooli keskeinen. Lead Partner periaatteen mukaan pääpartneri tekee sopimuksen ja vastaa: hankkeen hallinnosta, koordinaatiosta hankkeen toteutuksesta, tuloksellisuudesta raportoinnista maksatusjärjestelyistä Tasapainoinen osallistuminen aihepiirin tuntijat / kohderyhmä mukaan alue- ja paikallistaso mukaan rahoituksen / budjetin tasapaino Triple Helix Yleisiä arvioinnissa havaittuja puutteita ja heikkouksia (1) Relevanssi Vähäinen ylikansallinen relevanssi Ei erityistä lisäarvoa (aiemmin tehtyyn verrattuna) Koherenssi Ongelma, tavoitteet ja odotetut tulokset kuvattu liian yleisesti Suunnitellut toimet ja tuotokset kuvattu liian yleisesti Suunnitellut investoinnit eivät aina relevantteja Heikko koherenssi odotettujen tulosten ja ehdotetun lähestymistavan välillä Pysyvyys, siirrettävyys, tulosten levittäminen Epäselvää tullaanko hankkeen päätuotoksia käyttämään hankkeen päätyttyä ja miten Ei selvää levittämisstrategiaa Yleisiä arvioinnissa havaittuja puutteita ja heikkouksia (2) Kumppanuus Puuttuu relevantteja organisaatioita Tutkimuspainotteinen kumppanuus, ei käyttäjiä/toteuttajia Ei yhteistä toteuttamista Hallinto ja budjetti Budjetti ei heijasta suunniteltuja toimia ja tuotoksia Budjetti jakautuu epätasaisesti kumppaneiden kesken Ei tarpeeksi value for money Valmistelukustannusten korvaaminen Seurantakomitean hyväksymät hankkeet voivat saada valmistelukustannuksensa korvattua jälkikäteen Korvaus on enintään euroa tai 2 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista (alempi vaihtoehto) TEMin kansallinen vastinrahoitus haettava ajoissa noin 3 viikkoa ennen Interreg-haun sulkeutumista Ohjeet AJANKOHTAISTA: Baltic Sea Region Programme conference The power of the Baltic Sea macro-region, Jyväskylä,

6 C. Alueiden välinen yhteistyö (Interregional) Valtioiden välinen yhteistyö INTERREG IV C INTERACT URBACT EPSON Alueiden välisen yhteistyön, tiedon vaihdon ja tutkimuksen ohjelmat ovat koko Euroopan unionin laajuisia Interreg IV C Alueiden välinen yhteistyöohjelma tarjoaa yhteistyömahdollisuuden alue- ja paikallistason viranomaisille ja toimijoille koko EU:n alueella. Interact Tarjoaa tukea Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja osin myös ENPI CBC -ohjelmien parissa työskenteleville toimijoille, jotta ohjelmia voitaisiin toteuttaa entistä vaikuttavammin ja tehokkaammin Urbact tavoitteena on kokemustenvaihtoverkkojen, työryhmien ja tutkimusten kautta selvittää kaupunkien kehittämisen hyviä kokemuksia, koota sekä levittää niitä Espon eurooppalaista aluesuunnittelu- ja aluekehitystyötä palveleva tutkimusohjelma Interreg IV C Ohjelma-alue (EU27 + Norja ja Sveitsi) Tavoitteena pyrkiä vaihtamaan kokemuksia sekä yhteisesti kehitettyjä lähestymistapoja ja välineitä, jotka omalta osaltaan voisivat parantaa aluepoliittisten kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta ja tukea talouden uudistamista Temaattisia prioriteetteja ovat innovaatio ja tietoyhteiskunta sekä ympäristö ja riskien ehkäiseminen. Ohjelman kokonaisrahoitus on n. 405 M EAKR-rahoitus 75 %, kansallinen vastinrahoitus TEM (max. 70 % kansallisesta rahoituksesta, min ) Toimintalinjat 1: Innovaatiot ja tietoyhteiskunta - Alateemat - Innovaatio - Tutkimuksen ja tekniikan kehittäminen - Yrittäjyys ja yritykset - Informaatioyhteiskunta - Työllisyys, - Inhimillinen pääoma - Koulutus Toimintalinjat 2: Ympäristö ja riskien torjunta - Alateemat - Veteen, jätteisiin ja yleensä luontoon kohdistuvat riskit ja teknologiset ratkaisut - Eliöiden säilyvyys ja luonnon perintö - Energia - Kestävät kuljetusratkaisut - Kulttuuriperimä - Maisemat

7 Toimintalinja 1 - Lisätään alueiden tutkimus-, teknologia-, ja innovaatiokapasiteettia - Tuetaan ja mahdollistetaan yrittäjyyttä ja uusia bisnesaloitteita kaikilla eritoten tietoon perustuvilla ja innovatiivisilla, alueelle tärkeillä sektoreilla - Johdetaan yritysten (etenkin pk) kasvua ja kehitystä kestävällä ja innovatiivisella tavalla vaihtamalla palveluita ja luomalla yhteisiä apukeinoja ja mahdollisuuksia - Autetaan uudelleen rakentamaan sellaisten alueiden rakenteita, joiden elinkeino on eniten kiinni perinteisillä aloilla Toimintalinja 1 - Tuetaan uuden informaation ja viestintäteknologian käyttöönottoa yrityksissä ja julkisesti, eritoten maalaisalueilla - Parannetaan alueellista politiikkaa koulutuksen, taitojen kehittämisen, kouluttamisen ja työllisyyden saralla - Luodaan tarvittavia olosuhteita viitekehyksille, joiden avulla alueelliset taloudet voivat sopeutua laajoihin sosioekonomisiin haasteisiin (globaalit ja demografiset tekijät) Toimintalinja 1 Kohderyhmät: - Alueelliset ja paikalliset viranomaiset - Aluekehittäjät - Yliopistot, tutkimuslaitokset, korkeakoulut - Bisnesinkubaattorit, innovaatiokeskukset, teknologiakylät - Muut liike-elämää tukevat laitokset ja organisaatiot, jotka edustavat työelämäyhteisöä (paino pk-yritysten tukemisessa) - Muut julkiset toimijat, jotka edistävät alueellisia innovaatioita Toimintalinja 2 Kehitetään suunnitelmia ja toimenpiteitä, joiden avulla pystytään estämään luontoon ja teknologiaan liittyviä riskejä Tuetaan kestävää vedenhuoltoa Kehitetään jätehuoltoa, vähennetään saasteita ja tullaan lähemmäksi kierrätysyhteiskuntaa Tuetaan toimenpiteitä biodiversiteetin ja kulttuuriperimän turvaamiseksi, eritoten NATURA 2000 alueilla ja alueilla, joilla tarvitaan kestävää rannikon suojelua/kehittämistä Stimuloidaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä Toimintalinja 2 Kohderyhmät: - Alueelliset ja paikalliset julkiset viranomaiset - Luonnonsuojeluinstituutit - Riskinhallintaan liittyvät toimijat ( hätätilatoimijat ) - Julkisen liikenteen viranomaiset - Viranomaiset, jotka vastaavat kulttuuriperimän suojelemisesta ja/tai luonnonmaisemista - Turismikentällä toimijat - Yliopistot, korkeakoulut, tutkimusinstituutit - Muut julkiset toimijat, jotka operoivat luonnonsuojelun/riskien hallinnan hyväksi Toimintalinja 3 - Tekninen tuki - Turvataan tasainen ja hallinto ja toimeenpano ohjelmalle - Annetaan neuvoja ja monitoroidaan meneillään olevia hankkeita - Arvioidaan hakemuksia - Raportoidaan jäsenmaille ja Euroopan Komissiolle - Jne

8 Hanketyypit 1. Regional Initiative Projects perinteisiä hankkeita, joiden fokus on kokemusten vaihdossa, hyvien käytäntöjen tunnistaminen, analysointi, levittäminen ja mahdollinen siirto 2. Capitalisation Projects transfer of regional development good practices into Structural Funds mainstream programmes, tuloksena toimintasuunnitelma Fast track projektit - Varmistetaan että tunnistetut hyvät käytänteet löytävät tiensä: - Lähentymiseen (Convergence) - Alueellisen kilpailukykyyn (Regional Competitiveness) - Työllisyyteen (Employment) - Euroopan alueellisen yhteistyöhön (European Territorial Cooperation) Interreg IV C Projekti-idea tietokanta Hakulomakkeet ja muuta tietoa Kansallinen vastinrahoitus haettava TEMistä hyvissä ajoin ennen Interreg-hakemuksen jättämistä Interact Tavoitteena on tukea EU:n alueellinen yhteistyö -tavoitteen ja osin myös ENPI CBC -ohjelmien parissa työskenteleville toimijoille, jotta ohjelmia voitaisiin toteuttaa entistä vaikuttavammin ja tehokkaammin. Pääpaino on seuraavissa asioissa: tuottaa ja jakaa tietoa tukea menettelytapojen ja välineiden kehittämistä, joilla pyritään ohjelmien täytäntöönpanon laadun parantamiseen levittää hyvään hallintoon liittyviä lähestymistapoja Lisätietoja Espon Tarkoituksena on tukea alueellista kehitystyötä ja politiikkaa EU-tasolla sekä jäsenmaissa tutkimusten, tietoaineistojen ja yhteistyöverkostojen avulla. Ohjelman puitteissa toteutetaan eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteistyönä useita tutkimus-projekteja, jotka liittyvät Euroopan alueelliseen kehitykseen, aluesuunnitteluun ja -politiikkaan. Ohjelma sisältää neljä toimintalinjaa: aluekehitykseen ja -suunnitteluun liittyvät teemakohtaiset tutkimukset kohdennetut analyysit eri tyyppisten alueiden osalta aineistot ja indikaattorit sekä tutkimusmenetelmät yhteistyön kehittäminen, tutkimustiedon levittäminen ja hyväksikäyttö. Lisätietoja: Otteita erillisohjelmista KoKa & Kv-osaaja Rovaniemi CIP Competitiveness and Innovation Framework Programme

9 Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP) Taustana Lissabonin agenda, jonka tavoitteena on nostaa EU kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuoteen 2010 mennessä Tavoitteena luoda PK-yrityksille suotuisa ilmapiiri ja hyvien käytänteiden levittäminen Kestävän talouskasvun toteuttaminen siten, että samalla tuetaan sosiaalista kehitystä ja kunnioitetaan ympäristöä (Göteborgin strategia) Yrityksille olennainen osa tässä (tuotanto) Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma(cip) Tavoitteet: Yritysten kilpailukyvyn edistäminen erityisesti PKyritykset Innovaatioiden tukeminen (kaikenlaiset innovaatiot), myös eko-innovaatiot Kestävän, kilpailukykyisen, innovatiivisen ja avoimen tietoyhteiskunnan edistäminen Energiataloudellisuuden ja uusien ja uusiutuvien energiamuotojen edistäminen kaikilla sektoreilla, myös liikenne Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma(cip) Kohdennettu erityisesti PK-yrityksille Gaselli-yritykset, käsityöyritykset, mikroyritykset, naisyritykset ja muut erityisryhmät Laajuus 3,6 mrd 60-75% rahasta menee pk-yritysten toimiin sekä jo toimivien verkostojen kehittämiseen Kolme osaohjelmaa Lisäksi ohjelma sisältää uusia välineitä kuten GIF (riskisijoitukset) ja SMEG Facility (takuut) ja CBS (Capacity Building Scheme) Osaohjelma 1: Yrityksiä ja innovointia tukevat palvelut (EIP) Rahoitusta start-up ja kasvuyrityksille innovaatiotoimenpiteisiin ja investointeihin PK-yritysten toimintaa tukevan ympäristön luonti, erityisesti rajat ylittävään toimintaan Kaikenlaiset yritysten innovaatiot, myös Eko-innovaatiot, Innovaatiot voivat olla sekä teknologisia että ei-teknologisia Yrittäjyys ja innovaatiokulttuuri Yritystoimintaan ja innovaatioihin liittyvät uudistukset Myös yritysten tukeminen osallistumiseen 7.puiteohjelmaan Innovaatiot ovat valmiita markkinoille Innovaatioiden soveltamista markkinoille Yhteydet 7. puiteohjelmaan tai muihin t&k-rahoitusohjelmiin Innovaatioiden kehittäminen on pitänyt tehdä jollain muulla instrumentilla/rahoituksella 60 % CIP budjetista Osaohjelma 2: ICT - menettelytapoja tukevat toimet Yhteisen eurooppalaisen information space kehittäminen ja ICT tuotteiden ja palveluiden sekä ICT:hen perustuvien tuotteiden ja palveluiden markkinoiden vahvistaminen Innovaatioiden stimulointi ICT:n laajemmalla käyttöönotoilla ja ICT investoinneilla Avoimen tietoyhteiskunnan kehittäminen, yleisöä kiinnostavat tehokkaiden palvelut, elämänlaadun parantaminen 20 % CIP budjetista Tuettava toiminta: Projektit, käyttöönotto, pilotointi ja market replication Parhaat käytännöt toimet osaamisen ja kokemusten vaihtamiseksi Temaattiset verkostot Tutkimus (studies - ei research), tiedonkeruu, kyselyt, julkaisut, jotka pohjautuvat virallisiin tilastoihin jos mahdollista Asiantuntijatapaamiset, myös julkisorganisaatioista, konferenssit ja muut tapahtumat Tiedottaminen, verkostoituminen ja muut toimenpiteet Benchmarking, parhaiden käytäntöjen levitys ja käyttöönotto Keskittyy energiantuoton ja käytön kehittämiseen Esittely ja levittämistoimenpiteitä Market replication projekteja 20 % CIP budjetista Osaohjelma 3: Intelligent energy

10 Lisätietoja CIP Culture 2007 Vuosille Yleistavoitteena on: Edistää eurooppalaisille yhteistä ja yhteiseen kulttuuriperintöön perustuvaa kulttuurialuetta Kehittää luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurilaitosten välistä yhteistyötä Edistää Euroopan kansalaisuuden kehittymistä Kulttuuriohjelman erityistavoitteena on: Edistää kulttuurialalla työskentelevien henkilöiden kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta kannustaa teosten ja taide-ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää levittämistä Edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua Culture 2007 Kolme toimintalinjaa: kulttuuritoiminnan tukeminen monivuotiset yhteistyöhankkeet yhteistyötoimet (max 24 kk kestävät yhteistyöhankkeet) kulttuurialalla Euroopan laajuisesti toimivien organisaatioiden tukeminen analysoinnin, tiedon keruun ja levityksen tukeminen Tuki 50 % Lisätietoja: Media ( ) 755 M Painotus digitalisointiin ja markkinointiin 1. KOULUTUS (noin 7 % budjetista): ammattilaisille suunnattua jatkokoulutusta käsikirjoittamisesta, tuottamisesta ja uuden teknologian hyödyntämisestä. 2. TUKI TUOTANTOYHTIÖILLE (noin 20 % budjetista) A) Kehittely: eurooppalaisille markkinoille suunn. avprojektien kehittelyyn. B) i2i Audiovisual: helpottaa tuotantoyhtiön rahoituksen saantia pankeilta ym. rahoittajilta. C) Tv-levitystuki Media ( ) 3. LEVITYS (noin 55 % budjetista): harkinnanvarainen levitystuki ja autom. tuki teatterielokuvien levittäjille. Sales Agent- tuki myyntiagenteille ja elokuvateatteriverkostoille. Youth in Action 4. FESTIVAALIT JA PR (noin 9 % budjetista) 5. UUDET JAKELUTIET (noin 4 % budjetista) Call for Proposals EACEA/34/2010 : Promotion / Access to Markets avoinna saakka

11 Youth in Action Tavoitteena: nuorten oma aktiivinen toiminta paikallisesti, kansallisesti tai kansainvälisellä tasolla. Rahoitetaan: kouluajan ulkopuolella tapahtuvia hankkeita, joilla pyritään edistämään nuorten vastuullisuutta, aktiivisuutta ja suvaitsevaisuutta. Lisäksi tavoitteena on myötävaikuttaa nuorten toimintaa tukevien järjestelmien laadun ja nuorisoalalla toimivien kansalaisjärjestöjen edellytysten kehittämiseen ja vahvistaa eurooppalaista yhteistyötä nuorisoalalla. Etusijalla ovat nuoret, joilla on erityistarpeita ja joille kansainvälinen kanssakäyminen voi olla vaikeaa esimerkiksi taloudellisten, sosiaalisten, etnisten tai maantieteellisten syiden tai fyysisen tai psyykkisen vamman vuoksi. Youth in Action Budjetti 885 M Pääasiassa vuotiaille (13 30-vuotiaille) Hankkeisiin voivat osallistua vuotiaat nuoret ja nuorten parissa toimivat henkilöt sekä yleishyödylliset organisaatiot. Haku sekä kansallisesti että keskitetysti Suomessa Cimo, Viisi kansallista hakuaikaa / vuosi, seuraava Keskitetysti Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) Ei kiinteitä vuosittaisia hakuaikoja Ideapaja Helsingissä Ohjelman tuensaajat voivat olla oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä Lisätietoja: Nuorten Eurooppa kehittää nuorten aktiivista osallistumista tukemalla nuorisovaihtoja, nuorten liikkuvuutta ja aloitteita sekä demokraattiseen toimintaan osallistumiseen tähtääviä hankkeita Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu Nuoret mukaan EU:n yhteisvastuutoimiin osittain keskitetty haku Nuoret maailmassa Hankkeita laajentuneen EU:n naapurimaiden kanssa ja nuorisoalan yhteistyö muiden kolmansien maiden kanssa Sosiaalipedagogiikan ohjaajat ja tukijärjestelmät sosiaalipedagogiikan alan työntekijöiden vaihto-, koulutus- ja tiedotustoiminta sekä innovaatioiden ja laadun parantamishankkeita Poliittinen yhteistyö nuorten ja nuorisopolitiikasta vastaavien henkilöiden välinen vuoropuhelu, yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa ja toimenpiteet paremman ymmärtämyksen muodostamiseksi nuorista Progress Yleistavoitteet Perustuu EU:n sosiaalipoliittiseen ohjelmaan: Työllisyys & sosiaalinen yhteisvastuu Yhdistetty useammasta aikaisemmasta ohjelmasta (Equal, Employment) Kansalliset tahot: TEM, SM & STM Budjetti koko ajalle 743,25 M Osa-Alueet: 1. Työllisyys 21 % Tuetaan Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanoa 2. Sosiaalinen suojelu ja osallisuuden edistäminen 28 % Tuetaan avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoa sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden edistämisen alalla 3. Työolot ja työoikeus 8 % Tuetaan työympäristön ja työolojen, myös työterveyden ja työturvallisuuden, parantamista 4. Syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus 23 % Tuetaan syrjinnän torjumista koskevan periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa ja edistetään sen huomioon ottamista EU:n politiikassa 5. Sukupuolten tasa-arvo 8 % Tuetaan sukupuolten tasa-arvon periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa ja edistetään tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista EU:n politiikassa Osa-alueet 1. Työllisyys parannetaan tietämystä työllisyystilanteesta seurataan ja arvioidaan työllisyyden suuntaviivojen ja työllisyyspolitiikkaa koskevien suositusten täytäntöönpanoa järjestetään politiikkaa ja prosesseja koskevaa tiedonvaihtoa ja edistetään vastavuoroista oppimista lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua työllisyyteen liittyvistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä 2. Sosiaalinen suojelu ja osallisuuden edistäminen parannetaan tietämystä köyhyyteen, sosiaaliseen suojeluun ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyvistä kysymyksistä seurataan ja arvioidaan avoimen koordinointimenetelmän täytäntöönpanoa sosiaalisen suojelun ja osallisuuden alalla järjestetään politiikkaa ja prosesseja koskevaa tiedonvaihtoa ja edistetään vastavuoroista oppimista lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua kehitetään EU:n keskeisten verkostojen valmiuksia toimia EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi

12 Osa-alueet 3. Työolot ja työoikeus parannetaan tietämystä työoloihin liittyvistä kysymyksistä tuetaan EU:n työlainsäädännön täytäntöönpanoa vahvistamalla seurantaa, antamalla lainkäyttäjille koulutusta, kehittämällä oppaita ja luomalla asiantuntijaverkostoja käynnistetään ennaltaehkäiseviä toimia ja kannustetaan ennaltaehkäisevän kulttuurin luomista työterveyden ja työturvallisuuden alalla lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua työoloihin liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä 4. Syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus parannetaan tietämystä syrjintään liittyvästä tilanteesta tuetaan EU:n syrjinnänvastaisen lainsäädännön täytäntöönpanoa lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua syrjintään liittyvistä keskeisistä haasteista kehitetään EU:n keskeisten verkostojen valmiuksia toimia EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi Osa-alueet 5. Sukupuolten tasa-arvo parannetaan tietämystä tasa-arvokysymyksiin ja tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvästä tilanteesta erityisesti analyysien ja tutkimusten sekä tilastojen ja indikaattoreiden kehittämisen avulla ja arvioidaan nykyisen lainsäädännön, politiikan ja käytäntöjen vaikutuksia tuetaan EU:n tasa-arvolainsäädännön täytäntöönpanoa vahvistamalla seurantaa, antamalla lainkäyttäjille koulutusta ja luomalla tasa-arvon alalla toimivia asiantuntijaverkostoja lisätään tietoisuutta, levitetään tietoa ja kannustetaan keskustelua sukupuolten tasa-arvoon ja tasa-arvonäkökohtien valtavirtaistamiseen liittyvistä keskeisistä haasteista ja poliittisista kysymyksistä kehitetään EU:n keskeisten verkostojen (esim. kansallisten asiantuntijoiden tai kansalaisjärjestöjen) valmiuksia toimia EU:n poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimet 1. Analyyttiset toimet Tietojen ja tilastojen keruu, kehittäminen ja levittäminen Yhteisten menetelmien ja indikaattoreiden/vertailuarvojen kehittäminen ja levittäminen Tutkimusten ja analyysien tekeminen ja niiden tulosten levittäminen Arviointien ja vaikutustenarviointien tekeminen ja niiden tulosten levittäminen Oppaiden ja raporttien laatiminen ja julkaiseminen 2. Vastavuoroinen oppiminen, tietämyksen lisääminen ja levittäminen Hyvien käytäntöjen kartoittaminen ja vertaisarviointien tekeminen järjestämällä kokouksia/työpajoja/seminaareja EU:n jäsenvaltioiden tasolla Puheenjohtajakauteen liittyvien konferenssien/seminaarien järjestäminen Toimet 3. Tuki keskeisille toimijoille Keskeisten EU-verkostojen toimintakulujen tukeminen Kansallisista viranomaisista koostuvien työryhmien organisointi EU:n lainsäädännön seuraamiseksi Oikeusalalla toimiville, keskeisille virkamiehille ja muille asiaankuuluville toimijoille kohdennettujen koulutusseminaarien rahoitus Asiantuntijatahojen verkottaminen EU:n tasolla Asiantuntijaverkkojen rahoitus EU-tason seurantakeskusten rahoitus Kansallisten hallintovirkamiesten vaihto-ohjelmat Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa Call for proposals & Call for tenders Rahoitusta max. 80 % Vuosittaiset työohjelmat pidä silmällä 2011 työohjelmaa Kansalaisten Eurooppa Lisätietoja:

13 Miten tuoda EU lähemmäs kansalaisia? Budjetti: 215 M 4 toimintalohkoa: 1) Aktiivisten kansalaisten Eurooppa (Active citizens for Europe) (min. 45 %) ystävyyskuntatoiminta rajat ylittävät kansalaishankkeet ja sitä tukevat toimet 2) Aktiivinen kansalaisyhteiskunta Euroopassa (Active civil society in Europe) (n. 31 %) toiminta-avustukset EU-politiikan tutkimusorganisaatioille toiminta-avustukset Euroopan tason kansalaisjärjestöille tuki kansalaisjärjestöjen hankkeille 4 toimintalohkoa: 3) Yhteinen Eurooppa (n. 10 %) hyvän näkyvyyden tapahtumat tutkimukset tiedotuksen ja tiedonlevityksen välineet 4) Aktiivinen Euroopan muistiperinnön säilyttäminen (n. 4 %) pakkosiirtoihin liittyvät kohteet ja arkistot kansallissosialismin ja Stalinin uhrien muisto vaaliminen keskustelu Euroopan yhdentymisen lähtökohdista ja tulevaisuudesta Lisätietoja: Ambient Assisted Living -AAL Tavoitteena on edistää sellaisten uusien tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien innovaatioiden syntyä, joiden avulla ikääntyneet voivat asua itsenäisesti kotonaan tai kodinomaisessa ympäristössä mahdollisimman pitkään. Ohjelmassa rahoitetaan kansainvälisiä yhteisprojekteja, joissa ovat osallisina eri osallistujamaiden yritykset, tutkimuslaitokset sekä julkiset ja yksityiset organisaatiot ja palveluntuottajat. Hankerahoitusta voivat saada vain yhteisprojektit (collaborative projects), joissa on mukana vähintää kolme toisistaan riippumatonta osapuolta kolmesta eri maasta. Yksi osapuoli toimii yhteisprojektin koordinaattorina Jokaisella haulla on oma teemansa Ambient Assisted Living Hakuprosessi Hankepartnereiden hakeminen Hankesuunnitelman tekeminen Konsortion (consortium) muodostaminen ja konsortiosopimuksen tekeminen - osapuolet muodostavat keskenään konsortion ja tekevät yhteistyösopimuksen Koordinaattoritahosta sopiminen - yksi konsortion taho toimii koko hankekokonaisuuden koordinaattorina - koordinaattorin tehtävänä on huolehtia hakemiseen liittyvistä tehtävistä sekä päätöksen jälkeen hankkeen koordinoinnista - myös EU-tason hankeraportointi on koordinaattoritahon tehtävänä Yhteydenotto kansalliseen koordinaattoriin (anne.kaarnasaari@nhg.fi) ennen projektiehdotuksen jättämistä: täytä ja lähetä lomake (AAL proposal pre-check), joka löytyy osoitteesta Hakemuksen jättäminen EU-hakemuspalveluun täydellisenä (sähköisesti) Ambient Assisted Living Projektin käynnistyminen AAL-yhdistyksessä tehdyn myönteisen päätöksen jälkeen kansallinen rahoituksen myöntäjä (Tekes) tekee päätöksen osaltaan Päätöksen jälkeen hankkeen käynnistäminen (aikaa 3 kk) Hankkeen laajuus ja kesto noin 2 vuotta Hankkeen tulokset kaupallistettavissa ja otettavissa käyttöön lyhyellä viiveellä (1-2 vuotta) Tekes hallinnoi suomalaisia hankkeita Hakijaorganisaatioiden tekninen rahoituskelpoisuus arvioidaan kansallisten sääntöjen mukaisesti, Tekes suorittaa tarvittavat kelpoisuusarvioinnit Loppuarviointi ja tulosten jakaminen yhdessä kansallisen koordinaattoritahon (NHG) ja hankerahoittajan (Tekes) kanssa EU:n ulkopuolinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö

14 Yhteistyön rahoitusohjelmia EuropAid: Komission DG, joka hallinnoi EU ulkoisen avun ohjelmia sekä maanosakohtaisesti että teemoittain Education & Culture DG: Erasmus Mundus, Edulink, Alfa ( EACEA: Tempus IV ( EuropeAid: maantieteellisesti Funding Instrument Geographical zone European Neighbourhood and Partnership Instrument (ENPI) European Development Fund (EDF) Algeria, Armenia, Azerbaijan, Belarus, Egypt, Georgia, Israel, Jordan, Lebanon, Libya, Moldova, Morocco, the Palestinian Authority, Russia, Syria, Tunisia and Ukraine countries Average annual Total funding covered funding available for billion 11,181 billion African, Caribbean and billion 22.7 billion Pacific (ACP) countries and the overseas territories of EU Member States Development Cooperation Instrument and Central Asia, and Latin America, Asia (DCI) the Gulf region and South Africa billion 10,057 billion EuropAid: teemoittain Funding Instrument Geographical zone covered Average annual Total funding available funding European Instrument for Democracy All countries, except EU and industrialised 160 million billion between & Human Rights (EIDHR) countries 2013 Nuclear Safety Co-operation All countries, except EU and industrialised 524 million between Instrument (NSCI) countries 75 million 2013 DCI- Environment and sustainable All countries, except EU and industrialised 120 million 470 between management of natural resources countries including energy DCI- Non-state actors and local All countries (including EU), except third 230 million 1.6 billion between authorities in development industrialised countries DCI- Food security All countries, except EU and industrialised million between countries million 2010 DCI- Migration and asylum All countries, except EU and industrialised 60 million 384 million for the period countries DCI- Investing in people All countries, except EU and industrialised 150 million 1 billion between countries DCI - 18 African, Caribbean, Pacific countries 180 million Restructuring of sugar production Latinalainen Amerikka: Euroclima Copolad ALFA Alban URB-AL Euro-Solar EurosociAL Esimerkkejä EU food facility Instrument for stability 50 countries in Africa, Carribean, Asia, Latin America, Gulf region. All countries, except EU and industrialised countries N/a 1 billion between million billion for Lisätietoja n valitse by thematic programme, by country programme, by regional programme Oikeus- ja sisäasiain rahoitusohjelmat

15 Oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat Daphne III Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva yleis/puiteohjelma Rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskeva erityisohjelma Terrorismin ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma Perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleis/puiteohjelma Daphne III Huumetorjuntaa ja tiedotusta koskeva erityisohjelma Perusoikeuksia ja kansalaisuutta koskeva erityisohjelma Rikosoikeutta koskeva erityisohjelma Muuttovirtojen hallinnan ja solidaarisuuden yleis/puiteohjelma Euroopan pakolaisrahasto Ulkorajarahasto Kotouttamisrahasto Palauttamisrahasto Lapsiin, nuoriin ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa koskeva ohjelma (To Combat Violence Against Children, Young People and Women, and Support Victims) ,5 M (114,4 M ) 16,3 M / vuosi väh. 2 organisaatiota 2 eri jäsenvaltiosta Työsuunnitelma (Work Plan) määrittelee vuosittaiset prioriteetit Lisätietoja: 3_en.htm Yksityisoikeutta koskeva erityisohjelma Daphne III Tavoitteet: To fight all forms of violence against children, young people & women by the prevention of violence by providing support to victims To support transnational networks of organisations working in this field Instrumentit: Komission aloitteesta lähtevät toimenpiteet hankinta Ylikansalliset hankkeet hakuilmoitukset (call for proposals) Toiminta-avustukset NGO:ille hakuilmoitukset Terveysohjelma EU:n II terveysalan toimintaohjelma Terveysohjelma vuosille sisältää kolme toimintalinjaa: 1. Kansalaisten terveysturvallisuuden parantaminen 2. Terveyden edistäminen ja terveyserojen vähentäminen 3. Terveystiedon ja -tietouden tuottaminen ja levittäminen Lisätietoja: Kansallinen yhteyshenkilö: STM Hankerahoitus Yhteistoimintahankkeet Tarjouspyynnöt Toimintatuki Kokousrahoitus Hanke kestää korkeintaan kolme vuotta ja siihen on osallistuttava vähintään kaksi osapuolta vähintään kahdesta EU-maasta. Ohjelmasta saatava rahoitus on yleensä korkeintaan 60 prosenttia, poikkeustapauksissa 80 prosenttia. Hanke toteutetaan komission ja yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen yhteishankkeena, jolloin ohjelmasta saatava rahoitusosuus on yleensä 50 prosenttia, erityistapauksissa 70 prosenttia. Komission toimintaohjeiden mukaan jätetyt tarjouspyynnöt. Yhteisön rahoitusosuus on tällöin 100 prosenttia. Ohjelman tavoitteita toteuttavan, ei-voittoa tuottavan, teollisuudesta riippumattoman ja vähintään puolessa EU-maista toimivan verkoston tai järjestön toimintamenojen tuki voi olla korkeintaan 60 prosenttia kokonaismenoista. EU:n laajuisten kokousten järjestämiseen työohjelman mukaisilla prioriteettialueilla. EU-puheenjohtajuuskauden kokouksille on erityismomentti. Ohjelman rahoitusosuus on korkeintaan 50 prosenttia kokonaismenoista

16 ONNEA MATKAAN!

Itämeren INTERREG IV B ohjelma ja INTERREG IV C ohjelma Kohti toimivampaa hankeyhteistyötä tilaisuus 2.9.2010, Lahti

Itämeren INTERREG IV B ohjelma ja INTERREG IV C ohjelma Kohti toimivampaa hankeyhteistyötä tilaisuus 2.9.2010, Lahti Itämeren INTERREG IV B ohjelma ja INTERREG IV C ohjelma Kohti toimivampaa hankeyhteistyötä tilaisuus 2.9.2010, Lahti Harry Ekestam, TEM harry.ekestam@tem.fi 010 60 64921 Suomen rajat ylittävät ohjelmat

Lisätiedot

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Itämeri-ohjelmien lyhyt historia Interreg II C (1996-99) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE),

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden tarjoamat. kehityskäytävien rahoittamiseen. Kehityskäytäväseminaari. Harry Ekestam

Uuden ohjelmakauden tarjoamat. kehityskäytävien rahoittamiseen. Kehityskäytäväseminaari. Harry Ekestam Uuden ohjelmakauden tarjoamat mahdollisuudet ylikansallisten kehityskäytävien rahoittamiseen Kehityskäytäväseminaari Jyväskylä 7.6.2007 Harry Ekestam EU:n rajat ylittävä ja ylikansallinen yhteistyö ohjelmakaudella

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat 2014-2020 Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite 2014-2020 ( INTERREG ) EAY on EU:n rakennerahastojen tavoite, jota rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 19.4.2016 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia ja

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 19.12.2014 Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC yhteistyö 2014-2020 ENI CBC -yhteistyön strategiset päätavoitteet: A. Taloudellisen

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat

Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY/Interreg) ohjelmat 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari SYKE 27.10.2016 Harry Ekestam, TEM/YAO Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY)

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Interreg Itämeren alueen ohjelma

Interreg Itämeren alueen ohjelma Interreg Itämeren alueen ohjelma EU:n Itämeren alueen strategia koko Suomen strategia Informaatio- ja keskustelutilaisuus 14.12.2015, Kajaani Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö / Eero Vilhu, Kainuun

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja ENI CBC ohjelmat

Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja ENI CBC ohjelmat Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat ja ENI CBC ohjelmat 2014-2020 Savolainen projekti. Aloittamista vaille valmis. Kuopio 20.11.2014 Petri Haapalainen Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 16.9.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa

Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Euroopan alueellinen yhteistyö ( Interreg ) ja ENPI CBC - nyt ja tulevaisuudessa Helsinki 7.2.2012 (Scandic Continental) Petri Haapalainen Euroopan alueellinen yhteistyö tavoite 2007-2013 Tavoitteella

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%) 3/2010

Lisätiedot

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle 2014-2020 6.2.2014 Petri Haapalainen Työ- ja elinkeinoministeriö ENI CBC ohjelmien säädösperusta ENI-asetus: määrittelee CBC:tä koskevat

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA ENPI:STÄ CBC:HEN YDINALUE SUOMI: ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO JA ETELÄ-SAVO VENÄJÄ: PIETARI JA LENINGRADIN OBLAST YHTEINEN MAA- TAI MERIRAJA SUURIA INFRAHANKKEITA VOIDAAN TOTEUTTAA AINOASTAAN YDINALUEELLA

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille

Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA)

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Kajaani 14.12.2015 Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Jouni Ponnikas Kainuun liitto www.interreg-npa.eu Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1. Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma

Central Baltic ohjelma Central Baltic ohjelma 2014-2020 14.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä- Suomi: Etelä-Karjala*, Kanta- Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Yleistä rahastoista Euroopan sisäasioiden rahastoihin kuuluvat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien. Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa korkeakouluille Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%) 3/2010

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Rahoituslähteet, EU. Ajankohtaiset asiat Kuopio 27.9.2013

Rahoituslähteet, EU. Ajankohtaiset asiat Kuopio 27.9.2013 Rahoituslähteet, EU Ajankohtaiset asiat Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Ulkopuolisen rahoituksen koordinointi Ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä lisättävä Hankkeita ei pääsääntöisesti toteuteta ministeriöstä,

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kauden 2014-2020 EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kansallinen informaatio- ja kuulemistilaisuus 12.3.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan alueellinen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT

YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT YSTÄVYYSKUNTATOIMINTA HAKUOPAS 2004 KONFERENSSIT JA SEMINAARIT 1. Mikä on aihekohtainen konferenssi ja mikä on koulutusseminaari? 2. Kuka voi järjestää konferensseja ja seminaareja? 3. Kuka voi jättää

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 6.10.2015 TEM/1859/09.10.02/2015 Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtion vastinrahoitussitoumuksen hakemiseksi Pohjoinen periferia ja Arktis -ohjelman hankkeille 3. haku (30.9. 30.11.2015) Suomi on

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Erasmus+ korkeakoulutukselle -ohjelman ajankohtaista. Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO

Erasmus+ korkeakoulutukselle -ohjelman ajankohtaista. Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO Erasmus+ korkeakoulutukselle -ohjelman ajankohtaista Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Erasmus+ pähkinänkuoressa Erasmus+ kattaa kaikki koulutussektorit ja nuorisotyön

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Tilanne tällä hetkellä Ohjelmasta Euroopan parlamentin päätös19.11.2013, ministerineuvoston päätös lähipäivinä?

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020. Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Lisätietoja: www.maaseutu.fi, anne.ristioja@ely-keskus.fi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EU rahoitusta hallinnoivat useat eri organisaatiot, mutta hankkeet voidaan jakaa pääpiirteissään kolmeen ryhmään:

EU rahoitusta hallinnoivat useat eri organisaatiot, mutta hankkeet voidaan jakaa pääpiirteissään kolmeen ryhmään: EU RAHOITUSOHJELMIEN HYÖDYNTÄMINEN AASIA YHTEISTYÖSSÄ Rahoituskaudella 2014 2020 EU:ssa on kymmeniä rahasto ohjelmia niihin liittyviä ala ohjelmia sekä satoja ohjelmiin sisältyviä ehdotuspyyntöhakuja.

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

LIITTEET. asiakirjaan. ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2018 COM(2018) 366 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021 2027) ja

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi

Päijät-Hämeen liitto. Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi Huonekaluteollisuus nousuun - Kehittämiseen lisävoimaa EU:sta 2014-2020 13.11.2013 Juha Hertsi RAKENNERAHASTO-OHJELMAT 2007-2013 Total financing* in regions (NUTS II) 5 186 M South 19,3% (1 003 M ) West

Lisätiedot

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmuksen keskitetyistä hankkeista. Erasmus-seminaari Hämeenlinna Päivi Pihlaja

Ajankohtaista Erasmuksen keskitetyistä hankkeista. Erasmus-seminaari Hämeenlinna Päivi Pihlaja Ajankohtaista Erasmuksen keskitetyistä hankkeista Erasmus-seminaari 29.9.2011 Hämeenlinna Päivi Pihlaja Erasmus-keskitetyt toiminnot Erasmus Centralised Actions Maximum EU Grant (75% of total project costs)

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot