METSÄALAN KOULUTUKSEN TUOTTAMIA KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄALAN KOULUTUKSEN TUOTTAMIA KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA"

Transkriptio

1 METSÄALAN KOULUTUKSEN TUOTTAMIA KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA Raportit ja selvitykset 2011:9

2 Opetushallitus ja maa-ja metsätalousministeriö Raportit ja selvitykset 2011:9 ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Timo Päivärinta/PSWFolders Oy

3 SISÄLTÖ Johdanto...4 Yliopistot...5 Yliopistojen opetus ja kansainväliset maisteriohjelmat... 5 Helsingin Yliopisto... 5 Master s Degree Programme in Forest Sciences and Business (MScFB)... 6 Transatlantic Master s Degree Program in Forest Resources (Atlantis)... 7 Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU)... 7 Master s Degree Programme in Biotechnology (MBIOT)... 8 GIFN Global Industrial Forestry Network... 8 Itä-Suomen yliopisto... 8 Master s Degree Programme in European Forestry (MSc EF) Cross-Border University Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU FEE) Transatlantic Forestry Master (Transfor-M) Master s Degree Programme in Environmental Biology (MSc EnvBio) Nova-yliopistoverkosto Vaihto-opiskelu Erasmus-vaihto-ohjelma Nordplus FIRST Campus Europae Kahdenväliset ja muut vaihto-ohjelmat Vaihdon suosio Helsingin Yliopisto Itä-Suomen Yliopisto Ammattikorkeakoulut...19 Opetus Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Metsäalan perustutkinto...22 Kansainvälinen opiskelijajärjestötoiminta...24 IFSA International Forestry Students Association... 24

4 Johdanto Tämä julkaisu on lyhennelmä maa- ja metsätalousministeriössä tehdystä selvityksestä koulutuksen tarjoamista kansainvälisistä valmiuksista. Selvitys liittyy Suomen metsäosaamisen vienti -hankkeeseen ja se löytyy kokonaisuudessaan internetissä maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta osoitteesta index/etusivu/metsat/kvmetsapolitiikka/metsaosaamisenvienti.html Tämän lyhennetyn version tarkoituksena on valottaa tämän päivän metsäalan koulutuksen tarjoamia kansainvälisiä valmiuksia. Tiedot on koostettu oppilaitosten internet-sivuilta ja niitä on täydennetty lähettämällä kysely kaikille korkeakouluille. Kyselyjen ohessa korkeakouluihin lähetettiin myös alustava kansainvälisyyskuvaus tarkistettavaksi, jota täydennettiin kyselyjen tuloksilla. Eri oppilaitosten tilastoinnit eroavat toisistaan, eli esitettävät tiedot eivät aina ole täysin vertailukelpoisia. Esimerkiksi opiskelijavaihtoa koskeviin tilastoihin sisältyvät joidenkin oppilaitosten kohdalla myös harjoittelu ja alle kolmen kuukauden vaihdot. Kansainväliset valmiudet käsitetään tässä yleis- ja substanssitaitoihin liittyvinä oppimistuloksina tai kompetensseina, jotka auttavat metsäalan ammattilaista työskentelemään kansainvälisissä tehtävissä. Kansainvälisiä valmiuksia luovia yleistaitoja ovat erityisesti kielet ja muut kommunikaatio-opinnot. Substanssitaidoissa kansainväliset valmiudet ovat monitahoisempia. Voidaan ensinnäkin todeta, että joihinkin oppiaineisiin sisältyvät tiedot muiden maiden metsäsektorista lisäävät kansainvälisiä valmiuksia. Jotkin tieteenalat ja menetelmät ovat helpommin siirrettävissä kansainvälisiin olosuhteisiin. Esimerkiksi mikrotaloustiede on yleispätevämpää kuin kirjanpito ja laskentatoimi, joissa painottuvat kunkin maan lainsäädäntö. Kansainvälisiin tehtäviin liittyviä kompetensseja hankitaan tavanomaisen opetuksen lisäksi erityisesti kansainvälisessä vaihto-opiskelussa, harjoittelussa ja maisteriohjelmissa. Julkaisussa pääpaino annetaan yliopistokoulutukselle ja sen tuottamille valmiuksille, koska tämän koulutuksen saaneita on suhteellisesti ottaen eniten erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä. Eräs selitys siihen on se, että esim. kansainvälisten kehitysapujärjestöjen piirissä vaaditaan yliopistokoulutusta moniin tehtäviin. 4

5 Yliopistot Yliopistojen opetus ja kansainväliset maisteriohjelmat Yliopistojen opetus on tiede-pohjaista, mikä on sen suurin ero ammattikorkeakouluihin nähden. Opetuksessa käytetään aktiivisesti sekä kotimaisia että ulkomaisia tutkimustuloksia. Tutkimusta harjoittava tiedeyhteisö on jo itsessään kansainvälinen, jolloin ainakin osa tutkimustoiminnasta, mukaan lukien sen kansainväliset komponentit, siivilöityvät myös yliopisto-opetukseen. Suomessa annetaan metsätieteiden opetusta kahdessa yliopistossa, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa. Opetus ja sen sisältö on ollut voimakkaassa muutosprosessissa molemmissa yliopistoissa viime vuosien aikana. Yleisesti voidaan sanoa, että on pyritty ennakoimaan ja ottamaan huomioon muuttuvan ympäristön asettamat vaatimukset. Helsingin yliopisto Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitoksella annettavaa metsäopetusta uudistetaan ja siten pääaineet tulevat muuttumaan lukuvuodelle Uudet pääaineet ovat metsien ekologia ja käyttö sekä metsäekonomia ja markkinointi. Viime vuosina uusien opiskelijoiden määrä on ollut Vuonna 2009 valmistui 28, vuonna ja sitä edeltäneinä muutamana vuonna keskimäärin 55 MMM-tutkinnon suorittanutta. Kuva 1. Helsingin Yliopistossa metsätutkinnon suorittaneita

6 Metsätieteiden laitos on kansainvälisesti suuntautunut laitos. Se näkyy niin laitoksen visiossa kuin arvoissakin (metsäopetuksen strategia ). Kansainvälisyys liittyy olennaisesti opiskeluun etenkin maisterinopinnoissa jossa pääsääntöisesti kaikki syventävät kurssit järjestetään englanniksi. Kommunikaatio- ja kulttuuriosaamista kehitetään kaikilla opintojaksoilla, sillä se on keskeinen osa kansainvälisyyttä. Eri opintosuunnilla ja suuntautumisvaihtoehdoilla on eri määrä englanninkielisiä ja kansainvälisiä kursseja mikä näkyy taulukossa 1. On kuitenkin huomioitava että kurssien pituuksista ei ole mainintaa, vain kappalemäärä. Taulukko 1. Metsätieteiden laitoksen englanninkieliset kurssit. englanninkielisten kurssien määrä yhteensä, joista kandidaatin opintoihin kuuluvat Metsäekologia 23 6 Metsäekonomia 11 0 Puumarkkinatiede 5 2 Metsävaratiede- ja teknologia 16 5 Yleisenä kielivaatimuksena on molempien kotimaisten kielten hallinnan lisäksi yksi vieras kieli. Metsälaitoksen osana toimiva VITRI (Viikki Tropical Resources Institute) lisää myös opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksia tarjoamalla opetusta tropiikin metsistä ja kehitysmaista. Metsätieteiden laitoksen vakituisesta opetushenkilökunnasta neljä (12 %) on ulkomaalaisia. Metsätieteiden laitos on osallisena neljässä eri kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Kaksivuotisissa englanninkielisissä maisteriohjelmissa (120 op 1 ) aloittaa vuosittain yhteensä uutta opiskelijaa. Maisteriohjelmia mainostetaan myös suomenkielisille opiskelijoille mm. sähköpostilistoilla, opintoneuvonnassa, infotilaisuuksissa ja verkkosivujen kautta. Master s Degree Programme in Forest Sciences and Business (MScFB) Taulukko 2. MScFB -maisteriohjelman opiskelijamäärät. Opiskelijoita ohjelmassa Suomalaisia ohjelmassa MScFB eri vuosina yhteensä 4 Ohjelman perspektiivi metsäalaan on monitieteellinen ja kansainvälinen. Ohjelman aloittaa maksimissaan 20 (vuoden 2011 jälkeen 15) opiskelijaa vuosittain, joista suurin osa on ulkomailta. Ohjelmassa on neljä pääainetta: metsäekologia, metsäekonomia, metsävaratiede ja teknologia sekä puumarkkinatiede. Erikoistumisopinnoissa on kaksi vaihtoehtoa: tiedepohjaiset opinnot (Science based 1 op = opintopiste = on yleiseurooppalainen joka lähtee siitä että opiskelijalla on vuodessa 1600 työtuntia vastaten 60 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa siten noin 26,7 tuntia. 6

7 specialized studies) sekä teemapohjaiset monitieteelliset opinnot (Theme-based multidisciplinary specialized studies). Maisteriohjelmien opintojaksot ovat suurelta osin samat suomalaisen perustutkinto-ohjelman kanssa. MScFB -ohjelmassa on neljä ohjelman opiskelijoille räätälöityä kurssia, joille myös muut opiskelijat voivat osallistua. Transatlantic Masters Degree Program in Forest Resources (Atlantis) Taulukko 3. Atlantis -maisteriohjelman opiskelijamäärät. Opiskelijoiden lukumäärä ohjelmassa Suomalaisten opiskelijoiden määrä Atlanti-ohjelma Atlantis (Actions for Transatlantic Links and Academic Networks for Training and Integrated Studies) ohjelmien yleisenä tavoitteena on lisätä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä korkeakoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, sekä parantaa koulutuksen laatua ja lisätä henkilöiden liikkuvuutta yli Atlantin. Tätä liikkuvuutta edistetään mm. tukemalla opiskelija- ja tutkijavaihtoja ja maisteriohjelmia. Helsingin Yliopisto (HY), SLU (Sveriges lantbruksuniversitet), Michigan Technological University (MTU) ja North Carolina State University (NCSU) ovat mukana kaksoistutkinto-ohjelmassa Transatlantic Masters Degree Program in Forest Resources. Ohjelmalle rahoitusta vuosille ovat myöntäneet Euroopan komissio ja Yhdysvaltojen opetushallinto. Tämän jälkeen ohjelman tulevaisuus on auki. Suomessa tutkinnon suorittavat voivat valita neljästä pääaineesta: metsäekologia, metsäekonomia, puumarkkinatiede sekä metsävaratiede ja -teknologia. Atlantis-ohjelmaan valitaan vuosittain n. 4 opiskelijaa jokaisesta partneriyliopistosta eli neljän vuoden aikana yhteensä 12 opiskelijaa/yliopisto. Kaikki ohjelman opiskelijat viettävät lukukauden Helsingin yliopistossa ja SLU:ssa sekä lukuvuoden (kaksi lukukautta) toisessa Yhdysvaltojen yliopistoista. Ohjelman puitteissa EU:n opiskelijat saavat euron stipendin ja USA:n opiskelijat dollarin stipendin opiskeluun Atlantin toisella puolella. Lisäksi Helsingin yliopiston sekä SLU:n opiskelijoilla on mahdollisuus saada Erasmus tai Nordplus stipendi Ruotsissa suoritettavia opintoja varten. Ohjelman suorittaneet saavat kaksoistutkinnon, sekä suomalaisen (MMM) että yhdysvaltalaisen tutkinnon. Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU) Taulukko 4. CBU -maisteriohjelman opiskelijamäärät. Helsingin yliopiston opiskelijoiden lukumäärä Suomalaisten opiskelijoiden määrä ohjelmassa CBU

8 CBU Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma (CBU FEE) on osa Finnish-Russian Cross-Border University (CBU) -verkostoa (katso alla Itä-Suomen Yliopiston vastaava kohta). Master s Degree Programme in Biotechnology (MBIOT) MBIOT ohjelman puitteissa pystyy opiskelemaan biotekniikkaa myös metsäpainotuksella. Viidestä suuntautumisvaihtoehdosta yhdessä on läheisesti metsäalaan liittyviä asioita (Biotechnology of Natural Resources). Suuntautumisvaihtoehdossa on kaksi suuntautumishaaraa, Microbial and Environmental Biotechnology sekä Plant and Forest Genomics and Biotechnology. Kansainvälisen ja monitieteisen MBIOT ohjelman järjestää Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta yhteistyössä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Helsingin yliopistossa toimivien Biotekniikan instituutin ja Neuroscience centerin kanssa. MBIOT ohjelmaan otetaan maksimissaan 10 uutta opiskelijaa maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan ja 15 bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan. Kumpaankin tiedekuntaan hyväksytyt voivat valita suuntautumisvaihtoehdoksi Biotechnology of Natural Resources. GIFN Global Industrial Forestry Network GIFN perustettiin elokuussa 2007 tavoitteenaan lisätä poikkitieteellisiä lähestymistapoja metsien ja puuviljelmien kestävän käytön alalla. Verkoston jäsenet pyrkivät tarjoamaan laadukasta opetusta ja tutkimusta alalla ja siten tarjoamaan laaja-alaista kansainvälistä metsäosaamista. Helsingin yliopisto toimii verkoston koordinaattorina. Toistaiseksi näkyvin toimintamuoto on ollut Helsinki Summer School, eri maissa toteutetut intensiivikurssit. Näitä on ollut Helsingissä vuosittain (teemoina mm. teolliset plantaasit, kansainvälinen ympäristöpolitiikka ja metsänhoidon innovaatiot) sekä Brasiliassa (Luiz de Queiroz College of Agriculture, University of São Paulo) vuonna 2009 ja Uruguayssa vuonna Tulevaisuudessa GIFN pyrkii myös lisäämään tutkijoiden, tohtoriopiskelijoiden ja muun henkilökunnan liikkuvuutta verkoston sisällä. Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen Yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa uusien perustutkinto-opiskelijoiden vuosittainen määrä on viime vuosina ollut noin 35, opiskelijoiden kokonaislukumäärän ollessa n Valmistuneiden kandidaattien ja maisterien lukumäärä on vaihdellut yhteensä n välillä. Lukuihin sisältyvät maisteriohjelmiin valitut. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on neljä metsäalan kansainvälistä maisteriohjelmaa ja ne toteutetaan yhteistyöyliopistojen kanssa. Lisäksi 8

9 Metsätieteiden osasto järjestää yhdessä biologian laitoksen kanssa kansainvälisille vaihto-opiskelijoille suunnattua vaihto-opintokokonaisuutta An International Study Programme in Environmental Science and Forestry. Opintokokonaisuuden opintoja suorittavia vierailee Joensuun kampuksella vuosittain opiskelijaa, joista noin % ohjelmaan osallistuvista keskittyy pääsääntöisesti metsätieteen opintoihin ja noin % biologian opintoihin. Opintokokonaisuuden tarkoituksena on tarjota vaihto-opiskelijoille järkevä opintokokonaisuus ja samalla luoda kansainvälistä vuorovaikutusta yliopistoon. Itä-Suomen yliopisto koordinoi IPFE:a (The International Partnership for Forestry Education) jonka tarkoituksena on kehittää metsäalan yliopistotason koulutusta maailmanlaajuisesti. IPFE ajaa yhteistyön kehittämisen lisäksi tietojen, kokemusten ja resurssien jakamista organisaation sisällä. IPFEn visio on että metsäopetus on nykyaikaista, paikallisesti relevanttia ja globaalisti linkitettyä. Itä-Suomen yliopisto on myös antanut täydennyskoulutusta intialaisille metsänhoitajille. Tämän kaltaista koulutusvientiä on tarkoitus kehittää myös jatkossa. Opintojen kansainvälisyydessä on suuret erot kandidaatin- ja maisterinopinnoissa. Kandidaatin opintojen pakollisista kursseista yksi luennoidaan englanniksi, jos kurssille osallistuu ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla yksi vaihtoehtoinen aineopintojakso englanniksi. Kandidaatin opintoihin sisältyy myös pakollisia ruotsin opintoja (3 op) ja englannin opintoja (2 op). Suomenkielisessä MMM-tutkinnossa on paljon enemmän kursseja englanniksi sekä kansainvälisempi painotus kuin kandidaattiopinnoissa. 21 syventävistä kursseista (50 yhteensä) luennoidaan tai voidaan luennoida englanniksi. Lisäksi metsäbioenergian, metsäpolitiikan, metsätietojärjestelmiin ja puutieteeseen liittyviä kursseja on varsin kattavasti englanniksi. Lisäksi suomenkieliseen maisteriohjelmaan kuuluu pakollisia opintoina opintoja ulkomailla tai ylimääräisen vieraan kielen opiskelu. Ylimääräisen vieraan kielen opiskelun minimivaatimus on toisaalta vain kolme opintopistettä mikä on hyvin vähän. Sekä kandidaatin että maisterintutkintoon kuuluu pakollinen harjoittelujakso jota suositellaan ulkomailla suoritettavaksi. Itä-Suomen yliopistolla on neljä metsäalan kansainvälistä ohjelmaa: Erasmus Mundus European Forestry -maisteriohjelma (MSc EF), Cross-Border University Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma (CBU FEE), sekä uusina Transatlantic Forestry Master (Transfor-M) ja Master s Degree Programme in Environmental Biology (MSc EnvBio), jotka aloittavat toiminnan syksyllä Suomalaisille opiskelijoille kansainvälisiä maisteriohjelmia mainostetaan mm. kansainvälisten maisteriopintojen tiedotustilaisuuksissa sekä ilmoitustauluilla ja suomalaisia opiskelijoita on ollut MSc EF ohjelman lisäksi myös CBU FEE ohjelmassa. Maisterinohjelmien opintorakenteet kuvataan myös tiedekunnan opintooppaassa. Maisteriohjelmien lisäksi tiedekunnassa on tarjolla kaikille avoin 15 opintopisteen Venäjän metsätalouden opintokokonaisuus. 9

10 Master s Degree Programme in European Forestry (MSc EF) Taulukko 5. MSc EF maisteriohjelman opiskelijat. Opiskelijoiden lukumäärä ohjelmassa Suomalaisten opiskelijoiden määrä metsätieteiden osastolla Maisterinohjelma MSc EF Erasmus Mundus European Forestry -maisteriohjelma (MSc EF) on eurooppalainen seitsemän johtavan metsäyliopiston järjestämä yhteistutkinto-ohjelma joka johtaa kaksoistutkintoon. MSc EF tarjoaa korkeatasoista akateemista metsätieteen opetusta, jonka pääpaino on kansainvälisyydessä ja kestävän metsätalouden periaatteissa. Ohjelma tarjoaa uuden ulottuvuuden Euroopan metsäalan opetukseen, sillä sen lisäksi että opiskelijat voivat valita kursseja yhteistyöyliopistojen kurssitarjonnasta, kaikki yhteistyöyliopistot osallistuvat MSc EF -ohjelmaa varten kehitettyjen erityiskurssien järjestämiseen. MSc EF on avoin kaikille opiskelijoille kansalaisuudesta riippumatta. Vuosittain noin 20 uutta opiskelijaa hyväksytään maisteriohjelmaan. Erasmus Mundus apurahoja voivat hakea sekä eurooppalaiset hakijat että Euroopan ulkopuolelta tulevat hakijat. Lukuvuosi maksaa EU/ETA maiden opiskelijoille 4000 ja EU/ETA:n ulkopuolelta tuleville Opiskelijat voivat hakea koko opiskelun kattavia stipendejä esimerkiksi Erasmukselta. Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijat osallistuvat yliopistojen yhteistyössä järjestämille kursseille ja suorittavat harjoittelun yrityksessä tai tutkimuslaitoksessa. Metsätieteiden osasto vastaa kaikista ensimmäisen vuoden opinnoista (60 op). Metsätieteiden osastolla on viisi kurssia jotka on suunnattu vain ohjelman opiskelijoille. Näiden kurssien lisäksi opiskelijat suorittavat osaston englanninkielisiä kursseja tarpeen mukaan. Metsätieteiden osasto koordinoi myös ohjelman kolmea kenttäkurssia jotka järjestetään yhteistyössä. Toisena vuotena opiskelijat käyvät kursseja eri yliopistoissa ja tekevät maisterintutkielmansa oman opintosuunnitelman mukaisesti. Yhteistyöyliopistot ovat University of Lleida, Espanja, Itä-Suomen Yliopisto (koordinaattori), University of Freiburg, Saksa, Wageningen University, Alankomaat, Svenska lantsbruksuniversitet (SLU), Ruotsi, University of Natural Resources and Life Sciences, Itävalta ja Paris Institute of Technology for Life, Food and Environmental Sciences, Ranska. 10

11 Cross-Border University Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU FEE) Taulukko 6. CBU -maisteriohjelman opiskelijat Itä-Suomen yliopistosta. Vuosi Suomalaisia metsätieteiden Metsätieteiden osastolta Koko CBU ohjelmassa osastolta kaikkiaan Opiskelijaa Kuten yllä mainittiin HY:n maisteriohjelmien kohdalla, CBU Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma (CBU FEE) on osa Finnish-Russian Cross- Border University (CBU) -verkostoa. CBU FEE -maisteriohjelman partneriyliopistoina ovat Itä-Suomen yliopisto (koordinaattori), Helsingin yliopisto, Petroskoin valtionyliopisto, Moskovan valtionmetsäyliopisto ja Pietarin metsäakatemia. Partneriyliopistoilla on vankkaa osaamista metsäekologiassa ja metsätaloudessa, bioenergian tuotannossa, metsäresurssien hallinnassa ja suunnittelussa, metsätaloudessa ja -politiikassa, puuteknologiassa ja metsätuotteiden markkinoinnissa sekä ympäristötaloudessa ja lainsäädännössä. Maisteriohjelma tarjoaa kansainvälistä metsätieteen opetusta, joka antaa erinomaiset valmiudet toimia metsä- ja bioenergiavarojen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Ohjelman tavoitteena on myös kehittää opiskelijoiden ymmärrystä eri kulttuureista ja toimintaympäristöistä. Ohjelma antaa hyvät valmiudet toimia työelämässä kummassakin maassa. Opetuskieli ohjelmassa on englanti. Vähintään puolet opinnoista (60 opintopistettä) pitää suorittaa toisessa maassa. Varsinainen fyysinen ulkomailla oloaika on minimissään kymmenen viikkoa ja 30 opintopistettä. Loput 30 ulkomailla suoritetuista opinnoista voi suorittaa etäopintoina, jakamalla maisterin tutkielman ohjauksen yliopistojen kesken, harjoittelulla tai tutkimusprojektilla. CBU FEE on avoin kaikille opiskelijoille kansallisuudesta riippumatta. Yhteensä 20 opiskelijaa aloittaa ohjelman vuosittain, maksimissaan kuusi per yliopisto. Jokainen partneriyliopisto suorittaa omat opiskelijavalinnat. Valmistunut opiskelija saa tutkinnon kotiyliopistostaan sekä tutkintotodistuksen liitteen (en: diploma supplement) ja CBU sertifikaatin. Ohjelman suorittamiseen voi hakea apurahoja mm. Venäjän valtion Suomen kansalaisille myöntämiä stipendejä ja Koneen säätiön stipendejä. Ohjelmaan on toistaiseksi osallistunut vain vähän suomalaisia metsätieteiden opiskelijoita. Vuonna 2011 yksi suomalainen aloittaa opintonsa tässä ohjelmassa. 11

12 Transatlantic Forestry Master (Transfor-M) Transatlantic Forestry Master (Transfor-M) -maisteriohjelman ensimmäiset opiskelijat aloittavat opinnot syksyllä Transfor-M järjestetään yhteistyössä neljän eurooppalaisen (University of Freiburg, Bangor University, Itä-Suomen yliopisto ja Swedish University of Agricultural Sciences) sekä kolmen kanadalaisen yliopiston (University of British Columbia, University of Alberta, University of New Brunswick) kanssa. Ohjelma on kaksoistutkintoon johtava ohjelma (120 op) ja ohjelman suorittaneet saavat sekä suomalaisen (MMM) että kanadalaisen tutkinnon. Opintosuunnitelma sisältää yhteistyöyliopistojen tarjoamien opintojaksojen lisäksi pakollisen kenttäkurssin Kanadassa ja Euroopassa sekä harjoittelujakson. Käytännössä opiskelijat opiskelevat yhden vuoden Euroopassa (60 op) ja yhden vuoden Kanadassa (60 op). Ohjelma on EU:n ja Kanadan (Human Resources and Skills Development, HRSD) rahoittama. Opiskelijoiden on mahdollista saada opiskeluun apurahoja (1000 euroa/kk ja matka-apuraha 1000 euroa). Vuosittain ohjelman puitteissa voi 2-3 metsätieteiden osaston opiskelijaa lähteä Kanadaan ja vastaavasti 2-3 kanadalaista opiskelijaa saapua opiskelemaan Joensuuhun. Lisäksi ohjelma tarjoaa vaihtomahdollisuuksia ja apurahoja myös tutkijoille/opettajille. Master s Degree Programme in Environmental Biology (MSc EnvBio) Master s Degree programme in Environmental Biology (MSc EnvBio) aloittaa toiminnan syksyllä Ohjelma on Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitoksen, biologian laitoksen ja metsätieteiden osaston tarjoama 2-vuotinen maisteriohjelma. Opiskelijoita valitaan vuosittain ohjelmaan 20. Opinnot (120 op) koostuvat ympäristötieteiden alan, biologian alan ja metsätieteiden alan opintojaksoista. Viimeisen viiden vuoden aikana kansainvälisten valmistuneiden maistereiden osuus on ollut % koko valmistuneiden määrästä. Viimeisen viiden vuoden aikana on vuosittain valmistuneiden määrä on vaihdellut opiskelijan välillä. Kuva 2. Graduates from the University of Eastern Finland,

13 Lisäksi metsätieteiden osastolla opiskelee suuri määrä ulkomaalaisia jatko-opiskelijoita. Tohtorikoulutuksen osalta kansainvälisten opiskelijoiden osuus on lisääntynyt viimeisen seitsemän vuoden aikana. Vuosittain kansainvälisiä opiskelijoita tohtoroituu 1-5 kpl. NOVA-yliopistoverkosto Vuodesta 1995 toiminut NOVA-yliopistoverkosto (The Nordic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network) on pohjoismaisten maatalous- ja metsätieteellisten sekä eläinlääketieteellisten korkeakoulujen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on edistää tutkimusta, lisätä opetustarjontaa sekä kohottaa tutkimuksen ja opetuksen laatua ja yhteistä kansainvälistä kilpailukykyä. NOVA:n jäsenyliopistot ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja eläinlääketieteellinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, University of Copenhagen (Faculty of Life Sciences), Aarhus University (Faculty of Agricultural Sciences), Agricultural University of Iceland, Norwegian University of Life Sciences, Norwegian School of Veterinary Sciences ja Swedish University of Agricultural Sciences. Yhteistyöyliopistoista metsäopetusta tarjoavat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, SLU (Swedish University of Agricultural Sciences), UMB (Norwegian University of Life Sciences) sekä University of Copenhagen. NOVAn puitteissa järjestetään yhteispohjoismaisia perus- ja jatkokoulutuskursseja sekä luodaan yhteistyöverkostoja eri oppiaineissa. Toiminta painottuu tohtori- ja maisterin opintoihin. Vuonna 2010 eri aloilla oli yhteensä 21 tohtoritason kurssia ja seitsemän maisterikurssia ja 2010 aloitettiin myös kandidaatin tason kesäkurssien järjestäminen. Jokaisella NOVAn jäsenyliopistolla on mahdollisuus järjestää NOVA kursseja ja koota yhteistyöverkostoja, joiden järjestämiseen voidaan NOVAlta anoa rahallista avustusta. Suomen metsäyliopistot ovat mukana metsäalaan liittyvässä yhteistyöverkostossa SoilSOC:ssa (Nordic Networks on Soil and Society). SoilSOC toimii maaperätieteiden alalla edistäen opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden pohjoismaista yhteistyötä. Lisäksi suomalaiset yliopistot ovat järjestäneet tohtoritason kursseja muiden verkostojen puitteissa. NOVAn perus- ja jatkokoulutuskurssit ovat avoimia kaikille jäsenyliopistojen opiskelijoille. Kyse on yleensä 1-2 viikkoa kestävistä intensiivikursseista jossakin NOVAn jäsenyliopistossa. NOVA-yliopistoverkostolla on Baltian alueella toimiva kumppani BOVA (The Baltic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network) joka on Novaa vastaava Baltian maiden maatalous- ja metsätieteellisten sekä eläinlääketieteellisten korkeakoulujen yhteenliittymä. NOVA-BOVA yhteistyö alkoi vuonna BOVAn toiminta on vielä pienimuotoisempaa kuin NOVAn. BOVAan kuuluu Viron luonnontieteiden yliopisto EMU (Eesti Maaülikool), Latvian maatalous yliopisto LLU (Latvijas Lauksaimniecības Universitāte), Liettuan maatalous yliopisto LZUU (Lietuvos Žemės Ūkio Universitetas) sekä Liettuan eläinlääketieteellinen akatemia 13

14 LVA (Lietuvos Veterinarijos Akademija). EMU:ssa, LLU:ssa ja LZUU:ssa on metsätieteelliset tiedekunnat. Vaihto-opi skelu Vaihtoon aikovilla metsätieteiden opiskelijoilla on Suomesta käsin hyvät mahdollisuudet päästä ulkomaille. Kansainväliset opiskelijapalvelut tarjoavat erilaisia tukipalveluita vaihtoon haluaville ja avustavat informoimalla sekä neuvomalla mahdollisuuksista ja hakuprosesseista. Vaihtoon lähtevät saavat apurahan, jonka lähde ja suuruus vaihtelevat vaihto-ohjelman mukaan. Helsingin ja Itä-Suomen Yliopistojen metsäopiskelijoiden suosituimmat vaihto-ohjelmat ovat mm. Erasmus, Nordplus, FIRST (Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme) ja ISEP (International Student Exchange Program). Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa kaikki maanosat ovat mahdollisia vaihtokohteita metsäopiskelijoille. Myös Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia useiden kymmenien ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa kaikissa maanosissa. Monet sopimuksista edellyttävät vastavuoroisuutta. Myös vaihto-ohjelmien ulkopuolelta on mahdollista hakea haluamaansa yliopistoon Free Mover vaihdon kautta, sillä monet yliopistot ottavat myös vaihto-ohjelmien ulkopuolisia opiskelijoita. Free Mover opiskelijat joutuvat usein maksamaan lukukausimaksut itse. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot tukevat Free Mover lähtijöitä matka-avustuksella. Erasmus-vaihto-ohjelma Erilaisista vaihto-ohjelmista yleisin on Erasmus-vaihto-ohjelma. Erasmus on Euroopan unionin (EU/EEA-maat ja Turkki) ohjelma, jonka tavoitteena on edistää yliopistojen välistä yhteistyötä ja opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja muun henkilöstön liikkuvuutta. Itä-Suomen yliopistolla on 40 kohdeyliopistoa jossa pystyy opiskelemaan metsäalaa. Helsingin Yliopiston maatalous-metsätieteellisellä tiedekunnalla on vaihtosopimukset 70 yliopiston kanssa joista 36 tarjoaa metsätieteiden opintoja. Metsätieteiden opintoja tarjoavista oppilaitoksista 15:ssa pystyy opiskelemaan englanniksi, kahdeksassa espanjaksi ja saksaksi ja jokaisessa yliopistossa pystyy tietysti opiskelemaan paikallisella kielellä kuten hollanniksi, bulgariaksi tai turkiksi. Vaihtojakson kesto voi olla 3 12 kuukautta vaihtokohteesta riippuen. Jokainen ohjelman puitteissa vaihtoon valittu opiskelija saa stipendin, jonka suuruus riippuu vaihtojakson kestosta (vuonna stipendin suuruus oli euroa). Nordplus Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelma opetusalan yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten ja Baltian maiden yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. NOVA ja BOVA jäsenyliopistot muodostavat Nordplus-verkoston, joka voi myöntää opiskelijalle Nordplus-apurahaa

15 kuukaudeksi. Apuraha on 200 euroa kuukaudessa. Apurahan lisäksi opiskelija saa matka-avustuksen. Jotta apurahoja voidaan myöntää, tulee vaihdossa suoritetut opinnot tiedekunnassa voida lukea tutkintoon hyväksyttäviksi. Nordplus ei myönnä apurahoja jatko-opiskelijoille. Apurahaa voidaan myöntää myös harjoitteluun sekä opettajavaihtoon. Itä-Suomen yliopisto ei ole mukana metsäalan ainekohtaisessa verkostossa, mutta Nordlys-verkoston avulla voi hakea vaihtoon ainekohtaisten verkostojen ulkopuolelle. Nordlys-verkostossa apuraha on 200 /kk maksimissaan viidelle kuukaudelle. Nordplus tukee myös ns. expressliikkuvuutta, eli alle kuukauden kestäviä NOVA ja BOVA -jäsenyliopistojen intensiivikursseja. Expressliikkuvuuden tuen määrä on 330 euroa/vaihtojakso. FIRST FIRST (Finnish-Russian Student Exchange Programme) on Suomen ja Venäjän välinen opiskelijavaihto-ohjelma jonka rahoittaa kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Itä-Suomen yliopistosta voi lähteä vaihtoon 18 oppilaitokseen Venäjän lähialueille. Metsäalan opintoja tarjoaa kolme verkostoon kuuluvaa korkeakoulua: Syktyvkar Forest Institute of the St. Petersburg State Forest Technical Academy, St. Petersburg State Forest Technical Academy ja Petrozavodsk State University. Opetus on pääsääntöisesti venäjäksi joten opiskelijoiden tulee hallita venäjänkieli ennen vaihtoon lähtöä. Joissain kohdeyliopistoissa on rajoitetusti englanninkielisiä kursseja. FIRST-vaihdossa apuraha on 510 /kk maksimissaan neljälle kuukaudelle. Campus Europae Campus Europae verkostoa koordinoi European University Foundation säätiö. Verkostoon kuuluu 19 jäsenyliopistoa ja vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat useimmiten Erasmus-apurahaa. Campus Europae on vain verkosto joka ei anna rahallista tukea lähtijöille eli sitä ei näy omana ohjelmanaan tilastoissa. Vaihdon minimikesto on vuosi ja opiskelijoita edellytetään osallistumaan 4 6 viikon pituiselle intensiivikielikurssille kohdemaassa ennen varsinaisen vaihdon alkamista. Todistuksen vaatimuksena on 45 opintopistettä. Osan vaihdosta voi suorittaa Erasmus-harjoittelussa. Campus Europae vaihtoa tuetaan tarjolla olevista muiden vaihto-ohjelmien apurahoista (esim. Pietariin lähtijät saava FIRST-apurahan, Saksaan lähtijät Erasmus-apurahan jne.). Kahdenväliset ja muut vaihto-ohjelmat Edellä mainittujen vaihto-ohjelmien lisäksi Helsingin yliopisto on mukana muissakin vaihto-ohjelmissa kuten ISEP (International Student Exchange Programs), MAUI (Mid-America Universities International) ja AEN (Australian European Network). Vaihto-ohjelmien lisäksi maatalous-metsätieteellisellä tiedekunnalla on kahdenvälisiä sopimuksia metsäopetusta antavien yliopistojen kanssa Costa Ricassa, Etiopiassa, Indonesiassa, Kiinassa, Laosissa, Meksikossa, Sudanissa ja Venäjällä. Sopimukset sisältävät vaihtelevasti opiskelija- ja opettajavaihtoa. Yliopiston 15

16 yhteisten sopimusten kautta opiskelija voi lähteä vaihtoon vaikka Thaimaahan tai Brasiliaan. Lisäksi henkilökunnalla voi olla suhteita ulkomaisiin instituutioihin, joista voi olla hyötyä mahdollisia vaihtokohteita pohdittaessa. Itä-Suomen yliopisto on myös mukana ISEP-vaihto-ohjelmassa. Lisäksi European Forestry maisteriohjelman opiskelijat voivat lähteä vaihtoon Brasiliaan tai Kiinaan. European Forestry -maisteriohjelman puitteissa on laajaa tutkija/opettajavaihtoa. Lisäksi Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä sopimuksia eri yliopistojen kanssa yhteensä 35 eri maassa. Metsätieteiden osaston opiskelijat pystyvät lähtemään vaihtoon lähes kaikkiin yliopistoihin, joiden kanssa Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälinen sopimus. Jos kyseisessä yliopistossa ei ole tarjolla metsäopetusta, voi opiskelija suorittaa esimerkiksi tutkintoon vaaditun sivuaineen opiskelijavaihdon aikana. Vaihdon suosio Helsingin Yliopisto Saapuvia vaihto-opiskelijoita ei jaotella tiedekuntaa tarkemmin maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa, sillä vaihtosopimukset ovat tiedekuntatasoisia. Opiskelijat valitsevat kursseja eri laitoksilta oman mieltymyksensä sekä opintosuunnan mukaan. Lähtevistä vaihto-oppilaista ei pidetä metsätieteiden laitoksella kirjaa ja näin ollen tiedot piti etsiä tiedekunnan rekistereistä, jotka sisältävät kaikki vaihdot, myös lyhyet. Käytössä olevat tilastointitavat liikkuvuudesta siis heikentävät tulosten vertailukelpoisuutta. Yleisenä kommenttina vaihdoista on että vuodesta 2006 lähtien tiedekuntaan saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrä on ollut suurempi kuin lähtevien. Taulukko 7. Lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä metsätieteiden laitokselta ja tiedekunnan saapuvien opiskelijoiden määrä saapuvissa yli 3kk, lähtevissä myös expressliikkuvuus Kuinka moni opiskelija lähti vaihtoon* ** Kuinka monta vaihto-opiskelijaa saapui tiedekuntaan ** * Metsätieteiden laitokselta ja sitä edeltäviltä metsäalan laitoksilta, ** arvio Lähtevien opiskelijoiden vaihdot kestävät viikosta 11 kuukauteen. Expressliikkuvuus on yleisempää tohtoriopiskelijoilla kuin perustutkinto-opiskelijoilla. Pääsääntöisesti kaikki perustutkinto-opiskelijat ovat vaihdossa 3 11 kuukautta. Perustutkinto-opiskelijat lähtevät vaihtoon useimmiten kandidaatin opintojen lopussa tai maisterinopintojen aikana. Suosituimmat vaihdon kohdemaat ovat Espanja, Itävalta, Saksa ja Venäjä. Erasmus on suosituin vaihto-ohjelma. Suurin osa saapuvista opiskelijoista on myös Erasmuksen kautta. Tiedekuntaan saapuu opiskelijoita eniten Espanjasta, Ranskasta ja Saksasta. Opettajavaihdosta ei ole kattavaa tilastoa, mutta toiminta on kuitenkin hyvin vähäistä. 16

17 Itä-Suomen Yliopisto Taulukko 8. Lähteneiden vaihto-opiskelijoiden määrä Kuinka moni opiskelija lähti vaihtoon * * Määrät sisältävät European Forestry maisteriohjelman liikkuvuuden. Vaihto-opintoja on suorittanut 52 metsätieteen opiskelijaa ajanjaksolla Luku ei sisällä European Forestry -maisteriohjelman liikkuvuutta joka on mukana taulukon 2 luvuissa. Lukukauden vaihdossa on ollut 40 opiskelijaa ja 12 opiskelijaa koko lukuvuoden. Vaihtoon lähdön suosituimmat ajankohdat ovat kandidaatin opintojen loppuvaiheessa tai maisterinopintojen aikana. Ajanjaksolla kaikissa maanosissa pois lukien Australiassa on ollut vaihto-oppilaita metsätieteiden osastolta. Vaihdon kohteina on ollut 27 yliopistoa 19 eri maasta mm. Ruotsi, Venäjä, Korea, Indonesia, Argentiina, Kanada ja Etelä-Afrikka. Opiskelijoiden suosimista vaihto-ohjelmista voi päätellä kuinka paljon lähtijöitä on lähtenyt mihinkin maanosaan. Taulukossa 3 on eri vaihto-ohjelmissa olleiden opiskelijoiden määrä. Erasmus, eli Euroopan sisäinen vaihto on selkeästi suosituin, ja toiseksi suosituin vaihtoon lähtö tapa on yliopiston omien bilateraalisopimuksien käyttö. Lähteneiden opiskelijoiden määriä verrattaessa Helsingin yliopiston vastaaviin on huomioitava, että Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto on huomattavasti pienempi opiskelijamäärältään kuin Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos. Taulukko 9. Vaihto-ohjelmien suosio. Erasmus ISEP Yliopiston Aseforep Nordplus Other bilateraalisopimus Opiskelijoiden määrä Saapuvien opiskelijoiden määrä on suurempi kuin lähtevien, mihin osaltaan vaikuttaa International Study Programme in Environmental Sciences and Forestry vaihto-ohjelman laaja-alaisuus ja se että se toteutetaan yhteistyössä biologian laitoksen kanssa. Noin % ohjelmaan osallistujista opiskelee metsäpainotuksella. Taulukko 10. Saapuneet vaihto-opiskelijat (vaihto-ohjelmaan osallistuneet) Kuinka monta vaihto-opiskelijaa saapui Vaihtoon saapuvat opiskelijat ovat keskimäärin kolmannen viidennen vuoden opiskelijoita. Noin kolmasosa on koko lukuvuoden ja noin kaksi kolmasosaa on vain yhden lukukauden. Lukuvuonna vaihto-opiskelijoita saapui 15 eri maasta, joista suurin osa Euroopasta. Ajanjaksolla Espanjasta saapui 56 17

18 opiskelijaa, Puolasta 50, Tsekin tasavallasta 42, Saksasta 36 ja Ranskasta 35. Saksalaiset, espanjalaiset sekä ranskalaiset opiskelijat ovat yleisestikin Erasmuksen suurimmat lähtevien opiskelijoiden ryhmät. Saapuvien opiskelijoiden suosituimmat vaihto-ohjelmat lukuvuonna olivat Erasmus (42), ISEP (7) ja bilateraali (2). Ohjelmien jakauma on suurin piirtein sama vuodesta toiseen. Opettajavaihtoon on mennyt yksi - kaksi opettajaa vuodessa. Lisäksi Erasmus Mundus European Forestry -maisteriohjelman puitteissa on lähtenyt vaihtoon vuosittain useita opettajia/tutkijoita. Vaihto on ollut suhteellisen lyhytkestoista, vaihdon kestäessä kahdesta viikosta neljään kuukauteen. Ulkomaisia opettajia käy myös vaihdossa Joensuussa säännöllisesti sekä Erasmus Mundus -ohjelman kautta että muiden henkilökuntavaihto-ohjelmien kautta. 18

19 Ammattikorkeakoulut Opetus Kaikkien metsäopetusta antavien ammattikorkeakoulujen eli Hämeen (HAMK), Kymenlaakson 2 (KYAMK), Mikkelin (MAMK), Pohjois-Karjalan (PKAMK), Rovaniemen (RAMK), Seinäjoen (SeAMK), Tampereen (TAMK) ja Novian ammattikorkeakoulujen opetusohjelmiin kuuluu vaihtelevassa määrin myös kansainväliseen työskentelyyn valmistavia osioita ja elementtejä. Siten kaikkien koulujen perusopintoihin kuuluu kolmen - yhdeksän opintopisteen verran ammatillista englantia sekä lisäksi muutaman opintopisteen verran ruotsin opetusta. Vapaavalintaisiin opintoihin (yleensä 15 op) voi sisällyttää lisää kieliopintoja ja monenlaisia muita kansainvälisyyteen liittyviä elementtejä. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa voi valita ammatillisen kansainvälisyyden kurssin, jonka tarkoituksena on perehdyttää opiskelija teoriassa ja käytännössä jonkin maan metsätalouteen, sisältäen tutustumismatkan kohdemaahan. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on vuosittain opiskelijoille tarjolla myös englannin kielellä toteutettavia intensiivikursseja, joita järjestetään yhteistyössä partnerioppilaitosten kanssa. Vuonna 2009 kursseja oli tarjonnassa kaksi, joissa yhden teema oli bioenergia ja se toteutettiin yhteistyössä Saksan ja Britannian kanssa. Toisen intensiivikurssin teema oli kestävä kehitys ja toteutus tapahtui yhteistyössä Namibian ja Botswanan kanssa. Tampereen ammattikorkeakoulun tarjoamat opintojaksot jotka kansainvälistävät opiskelijoita ovat lähinnä kielikursseja. Kieliopintojen tavoitteena on ammatinharjoittamiseen riittävä taito kyseisellä kielellä. Englannin opintojaksolla tutustutaan myös eri kulttuurien välisiin eroihin. Valmiudet englanninkieliseen koulutukseen on olemassa, sillä 1990-luvun loppupuolella tarjonnassa oli kokonaan englanninkielinen B. Sc Forestry ohjelma aikuiskoulutuksena. Ohjelmasta jouduttiin luopumaan koska suurin osa opiskelijoista oli ulkomailta ja rahoituksen kannalta opiskelijoiden olisi pitänyt olla pääosin suomalaisia. Tämä on ainakin viite puuttuvasta suomalaisopiskelijoiden kiinnostuksesta kansainvälistä koulutusta kohtaan ammattikorkeakoulutasolla. Rovaniemen ammattikorkeakoulu tarjoaa joitain kursseja englanniksi (metsäopetuksesta vajaa prosentti) kuten esimerkiksi Cimo:n rahoittaman Erasmus IP (Intensive program) intensiivikurssin Socio-economic Challenges in European Forestry (5 op) keväällä 2011, johon osallistuu myös yhteistyökorkeakoulujen opiskelijoita. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa saa opiskella perusopintoihin kuuluvien ja vapaavalinnaisten kieliopintojen lisäksi kansainvälisiä asioita projektiosaamisen, kansantalouden ja metsäpolitiikan kursseilla. 2 KYAMK:ssa loppuu luonnonvara-alan koulutus kokonaan. Vuonna 2010 ei otettu enää uusia opiskelijoita. 19

20 Mikkelin ammattikorkeakoulun vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin (30 op) voi sisällyttää moduulin International Forestry (15 op) joka opetetaan englanniksi. Moduuliin kuuluu kaksi kurssia, Forestry and Forest Management (5 op) ja International Mobility (10 op). Forestry and Forest Management kurssin tavoitteena on vahvistaa englannin kielen, kulttuurien, talouden ja metsätalouden tuntemusta mm. opiskelijavaihtoa varten. Vaihto-opiskelu ja harjoittelu Tänä päivänä kannustetaan yleensä myös ammattikorkeakouluissa kansainvälistymiseen ja vaihtoon lähtöä tuetaan taloudellisesti koulun ja vaihto-ohjelmien toimesta. Myös harjoittelua ulkomailla suositellaan. Monilla kouluilla on vaihtojärjestelmään liittyvän rahoitusmahdollisuuden lisäksi oma matka-apuraha, jonka opiskelija voi saada myös harjoitteluun. Useimmiten vaihtoon lähdetään toisen lukukauden alussa, joistakin kouluista vasta kolmantena tai neljäntenä vuonna. Suosituimmat vaihto-ohjelmat ovat Erasmus, mutta myös esim. Leonardo da Vinci ja FIRST sekä Nordplus ovat käytössä, joiden lisäksi lähes joka koululla esiintyvät omat ulkomaansuhteet. Taulukosta 11 käy ilmi, että kaikista ammattikorkeakouluista on lähtenyt opiskelijoita vaihtoon. Määrät ovat kuitenkin vaatimattomia koulujen opiskelijoiden kokonaislukumäärä ja tarjolla olevat vaihtojärjestelmät sekä niihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet huomioon ottaen. Taulukko 11. Ammattikorkeakouluista opiskelijavaihtoon lähteneet/saapuneet opiskelijat viimeisen 2-6 vuoden aikana HAMK MAMK PKAMK RAMK SeAMK TAMK Novia 4-7 / / / / / / 0 1 / 2-3 Esim. HAMK:in suosituimmat opiskelijavaihdon kohdemaat ovat Kenia, Islanti, Kanada, Norja ja Saksa. Vaihdon kesto on minimissään kolme kuukautta. Saapuvat opiskelijat ovat useimmiten Erasmus-opiskelijoita Espanjasta, Latviasta, Liettuasta ja Ranskasta. He ovat vähintään toisen vuoden opiskelijoita ja ovat HAMK:ssa yhdestä viikosta neljään kuukauteen. Opettajat ovat käyneet vaihdossa mm. Norjassa, Latviassa ja Tansaniassa ja ovat olleet viikosta kolmeen viikkoon. MAMK:ssa erityisesti Tsekki ja Espanja ovat suosittuja, koska niihin on hyvät suhteet, mutta myös Norja, Skotlanti, Chile, Argentiina, Namibia, USA ja Thaimaa ovat olleet vaihtomaina. Opintosuunnitelmat laaditaan vaihtoa tukeviksi sitä halukkaille. Yhteistyö Pietariin, St. Petersburg State Forestry Technical Academy ja myös St. Petersburg State Technical University of Plant Polymeers on tiivistynyt. PKAMK:lta vaihtoon lähtevät opiskelijat ovat useimmiten vaihdossa 3 4 kuukautta ja kohdemaina on ollut Itävalta, Saksa, Tsekki, Kanada, Englanti, Irlanti, Namibia, Kreikka, Hollanti, Ranska ja Botswana. PKAMK:lla on 13 Erasmus-kumppanikorkeakoulua EU:ssa, joihin opiskelija voi lähteä vaihtoon ja lisäksi erilliset 20

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

VAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta

VAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta VAIHTO-INFO Minna Nousiainen, International Coordinator minna.nousiainen@ulapland.fi Kasvatustieteiden tiedekunta MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi:

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (tavoiteaika 3 vuotta)

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

VAIHTOON KTK

VAIHTOON KTK VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina 8.2.2011 8.2.2011 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 Anastasia McAvennie Admissions Office / Hakutoimisto Puh. 044 7101 229 admissions@kajak.fi hakutoimisto@kajak.fi anastasia.mcavennie@kajak.fi 1 Tilastotiedot:

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot HL & TH

Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot HL & TH Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot 9 EUROOPPALAISET YHTEISTYÖKORKEAKOULUT Erasmushogeschool (EHB) Belgium/ koordinoija Masaryk University, Brno (CZ) University of Santiago de Compostela (ES)

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE

SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE Minna Nousiainen, International Coordinator minna.nousiainen@ulapland.fi Kasvatustieteiden tiedekunta FIRST-VERKOSTOT Kenelle: vähintään toisen vuoden perusopiskelijat

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 26.8.2011 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden kollegoiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Päätöksen pvm Tampereen yliopisto Myönnetään euroa. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet (puhuttelunimi alleviivataan)

Päätöksen pvm Tampereen yliopisto Myönnetään euroa. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) TAMPEREEN YLIOPISTO Saapunut Opinto ja kansainvälisten asiain osasto Päätöksen pvm 33014 Tampereen yliopisto Myönnetään euroa OPISKELIJOIDEN MATKA APURAHAHAKEMUS HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Ruotsi on suosittu opiskelumaa OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat

OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat OPISKELIJAVAIHTOON HAKU, opiskelijat ASIO OHJEET Ohjeen sisällys 1. Hakemuksen sijainti... 1 2. Hakemuksen täyttäminen...1 3. Hakemuksen lähettäminen... 4 4. Hakemuksen käsittely ja päätös... 4 4.1 Hakemuksen

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013).

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013). 1528/12.02.02.00/2015 1 (6) YLIOPISTON RAHOITTAMAA HARJOITTELUA KOSKEVA PÄÄTÖS JA OHJE Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen ( 1027/12.01/2013). Päätän yliopiston

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen

Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen Science without Borders -ohjelman info & tapaaminen INFO: Ohjelman tavoitteet & toiminnot Suomessa Miten Suomi tuli mukaan Science without Borders apurahaohjelmaan? Juha Ketolainen, CIMO Without borders:

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

Miksi maailmalle? Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa. syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan omaa kurssivalikoimaa

Miksi maailmalle? Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa. syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan omaa kurssivalikoimaa Miksi maailmalle? syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan omaa kurssivalikoimaa kehittämään käytännön kielitaitoa Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa hankkimaan uusia ajattelutapoja ja

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT

1 KAUPPATIETEELLISET TUTKINNOT 1 (12) Tullessaan valituksi ns. perustason opiskelijavalinnassa opiskelija saa oikeuden suorittaa kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon (alempi korkeakoulututkinto) ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 600 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 3.3.215 Tilastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 214 1 Milj. euroa (vuoden 214 rahana) 9 8 7 6 5 4

Lisätiedot

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita

Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Afrikka-liikkuvuus North-South- Southin jälkeen: parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Kv-kevätpäivät 11.6.2016 Raisa Asikainen ja AnneSophie Hokkanen, Helsingin yliopisto Tuija Koponen, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa

Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Ajankohtaista Marie Curie -ohjelmassa Elina Juntunen, Suomen Akatemia Erasmus Mundus infopäivä 21.11.2011 1 23.11.2011 Muutama sana Akatemian tuesta tutkijaliikkuvuudelle Akatemian strategia ja kansainvälisen

Lisätiedot

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja

Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille. Johanna Lahti, apulaisjohtaja Fulbright Centerin palvelut korkeakouluille Johanna Lahti, apulaisjohtaja Suomen ja Yhdysvaltain opetusalan vaihtotoimikunta Tarkoituksena on edistää Suomen ja Yhdysvaltain kansojen keskinäistä ymmärrystä

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot