Opiskelijoiden kansainväliset valmiudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijoiden kansainväliset valmiudet"

Transkriptio

1 Opiskelijoiden kansainväliset valmiudet

2 2/31 Sisällysluettelo: Lukijalle 3 Metsäalan perustutkinto 4 Yliopistot 5 Nova-verkosto 5 Helsingin yliopisto 7 Opetus 7 Vaihto-opiskelu 7 Erasmus 8 Nordplus 8 Kahdenväliset ja muut vaihto-ohjelmat 8 Vaihdon suosio 8 Kansainväliset maisteriohjelmat 9 Master s Degree Programme in Forest Sciences and Business, (MScFB) 9 Transatlantic Master s Degree Program in Forest Resources, (Atlantis) 10 Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering, (CBU) 10 Master's Degree Programme in Biotechnology, (MBIOT) 11 GIFN Global Industrial Forestry Network 12 Itä-Suomen yliopisto 14 Opinnot 14 Vaihto-opiskelu 15 Erasmus 15 Nordplus 15 FIRST 16 Campus Europae 16 Opiskelijavaihdon suosio 16 Opettajavaihto 17 Kansainväliset maisteriohjelmat 18 Master's Degree Programme in European Forestry (MSc EF) 18 Master's Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU) 19 Ammattikorkeakoulut 21 Hämeen ammattikorkeakoulu 21 Vaihto-opiskelu 21 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 22 Mikkelin ammattikorkeakoulu 22 Vaihto-opiskelu 23 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 24 Vaihto-opiskelu 24 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 25 Vaihto-opiskelu 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 27 Vaihto-opiskelu 27 Tampereen ammattikorkeakoulu 28 Vaihto-opiskelu 29 Yrkeshögskolan Novia 30 Vaihto-opiskelu 30 Kansainvälinen opiskelijajärjestötoiminta 31 IFSA International Forestry Students Association 31

3 3/31 Lukijalle Tämä selvitys koulutuksen tarjoamista kansainvälisyysmahdollisuuksista on osa Suomen metsäosaamisen vienti -hanketta. Selvitykseen sisältyi monia aspekteja jotka kansainvälistävät nuoria mm. kielitaito, kansainvälisten kurssien määrä, opiskelijavaihdon mahdollisuudet ja toteutus ym. Selvitys keskittyy korkeakouluihin. Vapaamuotoinen kotikansainvälistyminen on suurimmaksi osaksi jätetty selvityksen ulkopuolelle, sillä sitä on vaikea tarkastella laajasti, koska siihen vaikuttaa eniten opiskelijan aktiivisuus. Tälläista vapaamuotoista kotikansainvälistymistä on esimerkiksi vaihto-oppilaisiin tutustuminen jne. Selvitys toteutettiin etsimällä tarvittava tieto oppilaitosten internet-sivuilta ja lähettämällä täydentävän kyselyn kaikille korkeakouluille. Yliopistoille lähetettiin hieman erilaiset kysymykset. Kyselyjen ohessa korkeakouluihin lähetettiin myös alustava kansainvälisyyskuvaus (pohjautuen internet-sivuihin) tarkistettavaksi, jota sitten täydennettiin kyselyjen tuloksilla. Korkeakouluista kyselyihin vastasi hyvin laaja kirjo ihmisiä, useimmiten kansainvälisten asioiden koordinaattori delegoi kysymykset eteenpäin. Suhtautuminen hankkeeseen ja selvitykseen vaihteli myös hyvin paljon. Kunkin korkeakoulun jälkeen on merkitty lähteisiin oppilaitoksen yhdyshenkilö tai vastaukset laatinut henkilö. Eri oppilaitokset pitävät eri tavalla tilastoja ja näin ollen tilastot eivät aina ole vertailukelpoisia, tosin pyrkimyksenä oli mainita asiasta. Esimerkiksi vaihtotilastoissa oli suuret eroavuudet sillä jotkut sisälsivät myös harjoittelun ja jotkut alle kolmen kuukauden vaihdot. Selvitys toteutettiin pääasiassa elokuun 2010 aikana mikä sinänsä oli huono aika kun kaikki oppilaitosten yhdyshenkilöt olivat juuri palanneet lomilta ja kiireet uuden lukuvuoden aloittamisessa olivat kovimmillaan. Tämä näkyi osassa vastauksissa, kun ne olivat nopeasti tehtyjä Jori Sihvonen Korkeakouluharjoittelija Käytetyt termit ov = opintoviikko = noin 40 tuntia työtä op = opintopiste = on yleiseurooppalainen standardi jonka perusteella opiskelijalla on vuodessa 1600 työntuntia joka on 60 opintopistettä. Tunteina opintopiste on noin 26,7 tuntia. Opiskelijavaihto = vähintään 3 kk vaihtokohteessa ellei toisin mainita

4 4/31 Metsäalan perustutkinto (120 ov) Metsäalan perustutkinto eli ammattikoulutasoinen toisen asteen tutkinto ei sisällä juurikaan kansainvälistymiskannustimia tai edes mahdollisuuksia. Tutkinto uudistettiin vuonna 2009 yhteistyössä työnantajien ja alan teollisuuden kanssa, tarkoituksena koulutuksen parempi vastaavuus työelämän haasteisiin. Pakollista kieliopetusta on hyvin rajallisesti. Äidinkieltä on 4 opintoviikkoa, toista kotimaista kieltä 1 2 ov:a ja yhtä vierasta kieltä 2 ov:a. Vieras kieli voi olla joko A- tai B-tason kieli, ja on useimmiten englanti. Taulukosta 1 näkee pakollisten ja valinnaisten kielten suhteen. Jos äidinkieli on suomi niin toisessa kotimaisessa kielessä on vähemmän pakollista opetusta. Pakolliset Valinnaiset Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Toinen kotimainen kieli, suomi Vieras kieli Taulukko 1. Metsäalan perustutkinnon kielten opetus opintoviikkoina. Toisen kotimaisen kielen tavoite taso on: "Opiskelija selviytyy metsäalan rutiininomaisista työtehtävistä ja arkipäivän tilanteista toisella kotimaisella kielellä". Vieraan A-kielen tavoitteet ovat hieman haastavampia: Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan metsäalan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin Opiskelija hallitsee metsäalan työtehtävissä tarvittavan kielitaidon Opiskelija osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä Ammatilliset tutkinnon osat eivät sisällä paljoa kansainvälistä perspektiiviä. Jotkin yksittäiset arvostelukohdat sisältävät viitteitä kansainvälisestä toimimisesta, lähinnä muiden kulttuurien ymmärtämisestä. Ammattitaitoa täydentävässä tutkinnon osassa on mahdollista ottaa valinnaisena aineena "kulttuurien tuntemus" kursseja 0 4 opintoviikkoa. Toisaalta ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osa on vain 20 ov ja pakollisten kurssien osuus siitä on ov, ja ryhmän muihin valinnaisiin aineisiin kuuluu mm. kielet, liikunta, psykologia ja terveystieto. Kulttuurien tuntemus kurssit antavat näkemystä maailmasta, ja näin ollen parantaa opiskelijan valmiuksia toimia muissa kulttuureissa. Joissain metsäalan ammattikouluissa on mahdollista lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille tai suorittaa työharjoittelua ulkomailla. Lisäksi on opettajavaihto joka voi olla myös kaksisuuntainen, eli Suomessa opiskelevatkin hyötyvät siitä. Lähde: Metsäalan perustutkinnon opinto-opas [http://www.oph.fi/download/111309_metsa_alan_perustutkinto_2009.pdf] (viitattu: )

5 5/31 Yliopistot Yliopistojen opetus on tiede-pohjaista, mikä on sen suurin ero ammattikorkeakouluihin nähden. Opetuksessa käytetään aktiivisesti tutkimustuloksia sekä kotimaisia että ulkomaisia. Tiedeyhteisö, jossa tutkimusta tehdään, on jo itsessään kansainvälistä ja näin osa siitä päätyy myös yliopisto-opetukseen. NOVA-yliopistoverkosto Vuodesta 1995 toiminut NOVA-yliopistoverkosto (The Nordic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network) on pohjoismaisten maatalous- ja metsätieteellisten sekä eläinlääketieteellisten korkeakoulujen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on edistää tutkimusta, lisätä opetustarjontaa sekä kohottaa tutkimuksen ja opetuksen laatua ja yhteistä kansainvälistä kilpailukykyä. NOVA:n jäsenyliopistot ovat: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja eläinlääketieteellinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, University of Copenhagen (Faculty of Life Sciences) Tanskasta, Aarhus University (Faculty of Agricultural Sciences) Tanskasta, Agricultural University of Iceland, Norwegian University of Life Sciences, Norwegian School of Veterinary Sciences ja Swedish University of Agricultural Sciences. Yhteistyöyliopistoista metsäopetusta tarjoaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, SLU (Swedish University of Agricultural Sciences), UMB (Norwegian University of Life Sciences) sekä University of Copenhagen. NOVAn puitteissa järjestetään yhteispohjoismaisia perus- ja jatkokoulutuskursseja sekä luodaan yhteistyöverkostoja eri oppiaineissa. Toiminta painottuu tohtori- ja maisterin opintoihin, joita on vuonna 2010 eri aloilla yhteensä 21 tohtoritason kurssia ja seitsemän maisterikurssia aloitettiin myös kandidaatin tason kesäkurssien järjestäminen. Jokaisella NOVAn jäsenyliopistolla on mahdollisuus järjestää NOVA kursseja ja koota yhteistyöverkostoja, joiden järjestämiseen voidaan NOVAlta anoa rahallista avustusta. Suomen metsäyliopistot ovat mukana metsäalaan liittyvässä yhteistyöverkostossa SoilSOC:ssa (Nordic Networks on Soil and Society). SoilSOC toimii maaperätieteiden alalla edistäen opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden pohjoismaista yhteistyötä. Lisäksi suomalaiset yliopistot ovat järjestäneet tohtoritason kursseja muiden verkostojen puitteissa. NOVAn perus- ja jatkokoulutuskurssit ovat avoimia kaikille jäsenyliopistojen opiskelijoille. Kyse on yleensä 1-2 viikkoa kestävistä intensiivikursseista jossakin NOVAn jäsenyliopistossa. NOVA-yliopistoverkostolla on Baltian alueella toimiva kumppani BOVA (The Baltic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network) joka on vastaava Baltian maiden maatalous- ja metsätieteellisten sekä eläinlääketieteellisten korkeakoulujen yhteenliittymä. NOVA-BOVA yhteistyö alkoi vuonna BOVAn toiminta on vielä pienimuotoisempaa kuin NOVAn. BOVAan kuuluu Viron luonnontieteiden yliopisto EMU (Eesti Maaülikool), Latvian maatalous yliopisto LLU (Latvijas Lauksaimniecības Universitāte), Liettuan maatalous yliopisto LZUU (Lietuvos Žemės Ūkio Universitetas) sekä Liettuan eläinlääketieteellinen akatemia LVA (Lietuvos Veterinarijos Akademija). EMU:ssa, LLU:ssa ja LZUU:ssa on metsätieteelliset tiedekunnat.

6 6/31 Lähteet: Bova University Network [http://www.bova-university.org/bova/?list=news&open=75] (viitattu: ) Nova University Network [http://www.nova-university.org/] (viitattu: )

7 7/31 Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos valmistuneiden lukumäärä (MMM-tutkinto) uusien opiskelijoiden määrä Taulukko 2. Metsätieteiden laitoksen valmistuneet ja uudet opiskelijat Opetus Helsingin yliopistossa uudistetaan metsäopetusta ja siten pääaineet tulevat muuttumaan lukuvuodelle Uudet pääaineet ovat metsien ekologia ja käyttö sekä metsäekonomia ja markkinointi. Metsätieteiden laitos on kansainvälisesti suuntautunut laitos. Se näkyy niin laitoksen visiossa kuin arvoissakin (metsäopetuksen strategia ). Kansainvälisyys liittyy olennaisesti opiskeluun etenkin maisterinopinnoista jossa pääsääntöisesti kaikki syventävät kurssit järjestetään englanniksi. Kommunikaatio- ja kulttuuriosaamista kehitetään kaikilla opintojaksoilla sillä se on keskeinen osa kansainvälisyyttä. Eri opintosuunnilla ja suuntautumisvaihtoehdoilla on eri määrä englanninkielisiä ja kansainvälisiä kursseja mikä näkyy taulukossa 3. On kuitenkin huomioitava että kurssien pituuksista ei ole mainintaa, vain kappalemäärä. englanninkielisten kurssien määrä yhteensä Joista kandidaatin opintoihin kuuluvat Metsäekologia 23 6 Metsäekonomia 11 0 Puumarkkinatiede 5 2 Metsävaratiede- ja teknologia 16 5 Taulukko 3. Metsätieteiden laitoksen englanninkieliset kurssit. Yleisenä kielivaatimuksena on molempien kotimaisten kielten hallinnan lisäksi yksi vieras kieli. Metsälaitoksen osana toimiva VITRI (Viikki Tropical Resources Institute) lisää myös opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksia tarjoamalla opetusta tropiikin metsistä ja kehitysmaista. Metsätieteiden laitoksen vakituisesta opetushenkilökunnasta neljä (12 %) on ulkomaalaisia. Vaihto-opiskelu Vaihtoon lähtöön on hyvät mahdollisuudet maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Kaikki maanosat ovat mahdollisia vaihtokohteita metsäopiskelijoille. Erilaisista vaihtoohjelmista yleisin on Erasmus-vaihto-ohjelma. Myös vaihto-ohjelmien ulkopuolelta on mahdollista hakea Free Mover vaihtoon haluamaansa yliopistoon, sillä monet yliopistot ottavat myös vaihto-ohjelmien ulkopuolisia opiskelijoita. Free Mover opiskelijat joutuvat

8 8/31 usein maksamaan lukukausimaksut itse. Helsingin yliopisto tukee Free Mover lähtijöitä pienellä matka-avustuksella. Erasmus-vaihto-ohjelma Erasmus on Euroopan unionin (EU/EEA-maat ja Turkki) ohjelma, jonka tavoitteena on edistää yliopistojen välistä yhteistyötä ja opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja muun henkilöstön liikkuvuutta. Maatalous-metsätieteellisellä tiedekunnalla on vaihtosopimukset 70 yliopiston kanssa joista 36 tarjoaa metsätieteiden opintoja. Metsätieteiden opintoja tarjoavista oppilaitoksista 15:sta pystyy opiskelemaan englanniksi, kahdeksassa espanjaksi ja saksaksi ja jokaisessa yliopistossa pystyy tietysti opiskelemaan paikallisella kielellä esimerkiksi hollanniksi, bulgariaksi tai turkiksi. Vaihtojakson kesto voi olla 3 12 kuukautta vaihtokohteesta riippuen. Jokainen ohjelman puitteissa vaihtoon valittu opiskelija saa stipendin, jonka suuruus riippuu vaihtojakson kestosta (vuonna stipendin suuruus oli euroa). Nordplus Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelma opetusalan yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten ja Baltian maiden yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. NOVA ja BOVA jäsenyliopistot muodostavat Nordplus-verkoston, joka voi myöntää opiskelijalle Nordplus -apurahaa 1 12 kuukaudeksi. Apuraha on 200 euroa kuukaudessa. Apurahan lisäksi opiskelija saa matka-avustuksen. Jotta apurahoja voidaan myöntää, tulee vaihdossa suoritetut opinnot hyväksilukea tutkintoon tiedekunnassa. Nordplus ei myönnä apurahoja jatko-opiskelijoille. Apurahaa voidaan myöntää myös harjoitteluun sekä opettajavaihtoon. Nordplus tukee myös ns. expressliikkuvuutta, eli alle kuukauden kestäviä NOVA ja BOVA - jäsenyliopistojen intensiivikursseja. Expressliikkuvuuden tuen määrä on 330 euroa/vaihtojakso. Apuraha Islantiin on 660 euroa. Kahdenväliset ja muut vaihto-ohjelmat Edellä mainittujen vaihto-ohjelmien lisäksi Helsingin yliopisto on mukana muissakin vaihtoohjelmissa kuten: ISEP (International Student Exchange Programs), MAUI (Mid-America Universities International) ja AEN (Australian European Network). Vaihto-ohjelmien lisäksi maatalous-metsätieteellisellä tiedekunnalla on kahdenvälisiä sopimuksia metsäopetusta antavien yliopistojen kanssa Costa Ricassa, Etiopiassa, Indonesiassa, Kiinassa, Laosissa, Meksikossa, Sudanissa ja Venäjällä. Sopimukset sisältävät vaihtelevasti opiskelija- ja opettajavaihtoa. Yliopiston yhteisten sopimusten kautta opiskelija voi lähteä vaihtoon vaikka Thaimaaseen tai Brasiliaan. Lisäksi henkilökunnalla voi olla suhteita ulkomaisiin instituutioihin, joista voi olla hyötyä mahdollisia vaihtokohteita pohdittaessa. Vaihdon suosio Saapuvia vaihto-opiskelijoita ei jaotella tiedekuntaa tarkemmin maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa, sillä vaihtosopimukset ovat tiedekuntatasoisia.

9 9/31 Opiskelijat valitsevat kursseja eri laitoksilta oman mieltymyksensä sekä opintosuunnan mukaan. Lähtevistä vaihto-oppilaista ei pidetä metsätieteiden laitoksella kirjaa ja näin ollen tiedot piti etsiä tiedekunnan rekistereistä, jotka sisälsivät kaikki vaihdot, myös lyhyet. Käytössä olevat tilastointitavat liikkuvuudesta siis heikentävät tulosten vertailukelpoisuutta. Yleisenä kommenttina vaihdoista on että vuodesta 2006 lähtien tiedekuntaan saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrä on ollut suurempi kuin lähtevien Kuinka moni opiskelija lähti vaihtoon * ** Kuinka monta vaihto-opiskelijaa saapui tiedekuntaan ** Taulukko 4. Lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä metsätieteiden laitokselta ja tiedekunnan saapuvien opiskelijoiden määrä saapuvissa yli 3kk, lähtevissä myös expressliikkuvuus * Metsätieteiden laitokselta ja sitä edeltäviltä metsäalan laitoksilta, ** arvio Lähtevien opiskelijoiden vaihdot kestävät viikosta 11 kuukauteen. Expressliikkuvuus on yleisempää tohtoriopiskelijoilla kuin perustutkinto-opiskelijoilla. Pääsääntöisesti kaikki perustutkinto-opiskelijat ovat vaihdossa 3 11 kuukautta. Perustutkinto-opiskelijat lähtevät vaihtoon useimmiten kandidaatin opintojen lopussa tai maisterinopintojen aikana. Suosituimmat vaihdon kohdemaat ovat Espanja, Itävalta, Saksa ja Venäjä. Erasmus on suosituin vaihto-ohjelma. Suurin osa saapuvista opiskelijoista on myös Erasmuksen kautta. Tiedekuntaan saapuu opiskelijoita eniten Espanjasta, Ranskasta ja Saksasta. Opettajavaihdosta ei ole kattavaa tilastoa, mutta toiminta on kuitenkin vähäistä. Kansainväliset maisteriohjelmat Metsätieteiden laitos on osallisena neljässä eri kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Kaksivuotisissa englanninkielisissä maisteriohjelmissa (120 op) aloittaa vuosittain yhteensä uutta opiskelijaa. Maisteriohjelmia mainostetaan myös suomenkielisille opiskelijoille mm. sähköpostilistoilla, opintoneuvonnassa, infotilaisuuksissa ja verkkosivujen kautta. Master s Degree Programme in Forest Sciences and Business (MScFB) Opiskelijoita ohjelmassa Suomalaisia ohjelmassa MScFB eri vuosina yhteensä 4 Taulukko 5. MScFB -maisteriohjelman opiskelijamäärät. Ohjelman perspektiivi metsäalaan on monitieteellinen ja kansainvälinen. Ohjelman aloittaa maksimissaan 20 (vuoden 2011 jälkeen 15) opiskelijaa vuosittain, joista suurin osa on ulkomailta. Ohjelmassa on neljä pääainetta: metsäekologia, metsäekonomia, metsävaratiede ja teknologia sekä puumarkkinatiede. Erikoistumisopinnoissa on kaksi vaihtoehtoa: tiedepohjaiset opinnot (Science based specialized studies) sekä teemapohjaiset monitieteelliset opinnot (Theme-based multidisciplinary specialized studies). Teemapohjaisissa monitieteellisissä opinnoissa on kaksi vaihtoehtoa, kansainvälinen metsäteollisuus (Global industrial forestry) ja kestävä metsävarojen käyttö

10 10/31 (Sustainable forest resource management). Maisteriohjelmien opintojaksot ovat samat suomalaisen perustutkinto-ohjelman kanssa. MScFB -ohjelmassa on neljä ohjelman opiskelijoille räätälöityä kurssia, joille myös muut opiskelijat voivat osallistua. Transatlantic Masters Degree Program in Forest Resources (Atlantis) Opiskelijoiden lukumäärä ohjelmassa Suomalaisten opiskelijoiden määrä Atlantis-ohjelma Taulukko 6. Atlantis -maisteriohjelman opiskelijamäärät. Atlantis (Actions for Transatlantic Links and Academic Networks for Training and Integrated Studies) ohjelmien yleisenä tavoitteena on lisätä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä korkeakoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, sekä parantaa koulutuksen laatua ja lisätä henkilöiden liikkuvuutta yli Atlantin. Tätä liikkuvuutta edistetään mm. tukemalla opiskelija- ja tutkijavaihtoja ja maisteriohjelmia. Helsingin Yliopisto (HY), SLU (Sveriges lantbruksuniversitet), Michigan Technological University (MTU) ja North Carolina State University (NCSU) ovat mukana kaksoistutkinto-ohjelmassa Transatlantic Masters Degree Program in Forest Resources. Ohjelmalle on myönnetty rahoitusta vuosille Euroopan komission ja Yhdysvaltojen opetushallinnon toimesta. Tämän jälkeen ohjelman tulevaisuus on auki. Suomessa tutkinnon suorittavat voivat valita neljästä pääaineesta: metsäekologia, metsäekonomia, puumarkkinatiede sekä metsävaratiede ja -teknologia. Atlantis-ohjelmaan valitaan vuosittain n. 4 opiskelijaa jokaisesta partneriyliopistosta (neljän vuoden aikana yhteensä 12 opiskelijaa/yliopisto). Kaikki ohjelman opiskelijat viettävät lukukauden Helsingin yliopistossa ja SLU:ssa sekä lukuvuoden (kaksi lukukautta) toisessa Yhdysvaltojen yliopistoista. Ohjelman puitteissa EU:n opiskelijat saavat euron stipendin ja USA:n opiskelijat dollarin stipendin opiskeluun Atlantin toisella puolella. Lisäksi Helsingin yliopiston sekä SLU:n opiskelijoilla on mahdollisuus saada Erasmus tai Nordplus stipendi Ruotsissa suoritettavia opintoja varten. Ohjelman suorittaneet saavat kaksoistutkinnon, sekä suomalaisen (MMM) että yhdysvaltalaisen tutkinnon. Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU) Helsingin yliopiston opiskelijoiden Suomalaisten opiskelijoiden määrä lukumäärä ohjelmassa CBU Taulukko 7. CBU -maisteriohjelman opiskelijamäärät. CBU Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma (CBU FEE) on osa Finnish-Russian Cross-Border University (CBU) -verkostoa. CBU FEE -maisteriohjelman partneriyliopistoina ovat Itä-Suomen yliopisto (koordinaattori), Helsingin yliopisto, Petroskoin valtionyliopisto ja Pietarin metsäakatemia. Partneriyliopistoilla on vankkaa osaamista metsäekologiassa ja metsätaloudessa, bioenergian tuotannossa, metsäresurssien hallinnassa ja suunnittelussa, metsätaloudessa ja -politiikassa, puuteknologiassa ja metsätuotteiden markkinoinnissa sekä ympäristötaloudessa ja

11 11/31 lainsäädännössä. Maisteriohjelma tarjoaa kansainvälistä metsätieteen opetusta, joka antaa erinomaiset valmiudet toimia metsä- ja bioenergiavarojen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Ohjelman tavoitteena on myös kehittää opiskelijoiden ymmärrystä eri kulttuureista ja toimintaympäristöistä. Ohjelma antaa hyvät valmiudet toimia työelämässä kummassakin maassa. Opetuskieli ohjelmassa on englanti. Vähintään puolet opinnoista (60 opintopistettä) pitää suorittaa toisessa maassa. Varsinainen fyysinen ulkomailla oloaika on minimissään kymmenen viikkoa ja 30 opintopistettä. Loput 30 ulkomailla suoritetuista opinnoista voi suorittaa etäopintoina, jakamalla maisterin tutkielman ohjauksen yliopistojen kesken, harjoittelulla tai tutkimusprojektilla. CBU FEE on avoin kaikille opiskelijoille kansallisuudesta riippumatta. Yhteensä 20 opiskelijaa aloittaa ohjelman vuosittain, maksimissaan kuusi per yliopisto. Jokainen partneriyliopisto suorittaa omat opiskelijavalinnat. Valmistunut opiskelija saa tutkinnon kotiyliopistostaan sekä tutkintotodistuksen liitteen (en: diploma supplement) ja CBU sertifikaatin. Ohjelman suorittamiseen voi hakea esimerkiksi Koneen säätiön stipendejä ja Venäjän valtion Suomen kansalaisille myöntämiä stipendejä. Master's Degree Programme in Biotechnology (MBIOT) MBIOT ohjelman puitteissa pystyy opiskelemaan biotekniikkaa myös metsäpainotuksella. Viidestä suuntautumisvaihtoehdosta yhdessä on läheisesti metsäalaan liittyviä asioita (Biotechnology of Natural Resources). Suuntautumisvaihtoehdossa on kaksi suuntautumishaaraa Microbial and Environmental Biotechnology sekä Plant and Forest Genomics and Biotechnology. Kansainvälisen ja monitieteisen MBIOT ohjelman järjestää Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta yhteistyössä maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Helsingin yliopistossa toimivien Biotekniikan instituutin ja Neuroscience centerin kanssa. MBIOT ohjelmaan otetaan maksimissaan 10 uutta opiskelijaa maatalousmetsätieteelliseen tiedekuntaan ja 15 bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan. Kumpaankin tiedekuntaan hyväksytyt voivat valita suuntautumisvaihtoehdoksi Biotechnology of Natural Resources:in. Lähteet: Cross-border University [http://cbu.fi/en/ohjelmat/forestry-and-environmental-engineering] (viitattu: ) Helsingin yliopisto Alma-intranet [https://alma.helsinki.fi/] (viitattu: ) Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta o Kansainväliset maisteriohjelmat [http://www.helsinki.fi/metsatieteet/opiskelijaksi/maisteriohjelmat.html] (viitattu: ) o Kansainvälisyys opinnoissa [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/kansainvalisyys/index.html] (viitattu: )

12 12/31 o Opinto-oppaat [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkintoopiskelijat/opintooppaat.html] (viitattu ) Kansainvälisten opintoasioiden suunnittelija: Sari Mikkola, puh. (09) Metsätieteiden laitoksen opintoasiainsuunnittelija (kv-maisteriohjelmat) Maija Kovanen, puh GIFN Global Industrial Forestry Network GIFN perustettiin elokuussa 2007 tavoitteenaan lisätä poikkitieteellisiä lähestymistapoja metsien ja plantaasien kestävän käytön alalla. Verkoston jäsenet pyrkivät tarjoamaan laadukasta opetusta ja tutkimusta alalla ja siten tarjoamaan laaja-alaista kansainvälistä metsäosaamista. Helsingin yliopisto toimii verkoston koordinaattorina. Toistaiseksi näkyvin toimintamuoto on ollut Summer school, eri maissa toteutetut intensiivikurssit. Näitä on ollut Helsingissä vuosittain (teemoina mm. teolliset plantaasit, kansainvälinen ympäristöpolitiikka ja metsänhoidon innovaatiot) sekä Brasiliassa (Luiz de Queiroz College of Agriculture, University of São Paulo) vuonna 2009 ja Uruguayssa vuonna Tulevaisuudessa GIFN pyrkii myös lisäämään tutkijoiden, tohtori opiskelijoiden ja muun henkilökunnan liikkuvuutta verkoston sisällä. Kuvassa 1on Helsinki Summer School:n osallistujat vuosittain. Osallistujista maisterin tutkintoa suoritti 40 %, kandidaatin tutkintoa 22,4 % ja tohtorin tutkintoa 20 %. Vuodelta 2006 (17,6 %) ei ole tietoa minkä vaiheen opiskelijoita Helsinki Summer School:in osallistujat olivat.

13 13/31 Kuva 1. Helsinki Summer School:n osallistujat maanosittain. Lähde: yliopiston lehtori Mika Rekola (GIFN verkoston ohjausryhmän jäsen)

14 14/31 Itä-Suomen yliopisto Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Metsätieteiden osasto opiskelijoiden kokonaislukumäärä valmistuneiden lukumäärä 2/29/8 20/42/1 41/ 82/99/9 22/46/1-2 60/7 2 uusien opiskelijoiden määrä 41/31 37/26 34/34 33/32 35/27 36/- Taulukko 8. Metsätieteiden osaston opiskelijamäärät. Selityksiä lukuihin: - Opiskelijoiden kokonaislukumäärät kota-tietokannasta (perustutkinto-opiskelijat & jatko-opiskelijat), vuoden 2010 tiedot oodi-opintorekisteristä (kevään 2010 tilanne). - Valmistuneiden lukumäärät (kandidaatti/maisteri/tohtori) kota-tietokannasta - Uudet opiskelijat: vuodet kota-tietokannasta (alemmat tutkinnot/ylemmät tutkinnot). Ylemmät tutkinnot sisältävät mm. maisteriohjelmiin valitut opiskelijat. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa ja molemmat toteutetaan yhteistyöyliopistojen kanssa. Lisäksi Metsätieteiden osasto järjestää yhdessä biologian laitoksen kanssa kansainvälisille vaihtoopiskelijoille suunnattua vaihto-opintokokonaisuutta "An International Study Programme in Environmental Science and Forestry". Opintokokonaisuuden opintoja suorittavia vierailee Joensuun kampuksella vuosittain opiskelijaa, joista noin % ohjelmaan osallistuvista keskittyy pääsääntöisesti metsätieteen opintoihin ja noin % biologian opintoihin. Opintokokonaisuuden tarkoituksena on tarjota vaihto-opiskelijoille järkevä opintokokonaisuus ja samalla luoda kansainvälistä vuorovaikutusta yliopistoon. Opiskelijavaihtoon on hyvät mahdollisuudet Itä-Suomen yliopistossa ja siihen myös kannustetaan. Itä-Suomen yliopisto on myös IPFEn jäsen (The International Partnership for Forestry Education) jonka tarkoituksena on kehittää metsäalan yliopistotason koulutusta maailmanlaajuisesti. IPFE ajaa yhteistyön kehittämisen lisäksi tietojen, kokemusten ja resurssien jakamista organisaation sisällä. IPFEn visio on että metsäopetus on nykyaikaista, paikallisesti relevanttia ja globaalisti linkitettyä. Itä-Suomen yliopisto on myös antanut täydennyskoulutusta intialaisille metsänhoitajille. Tämän kaltaista koulutusvientiä on tarkoitus kehittää myös jatkossa. Opinnot Opintojen kansainvälisyydessä on suuret erot kandidaatin- ja maisterinopinnoissa. Kandidaatin opintojen pakollisista kursseista yksi luennoidaan englanniksi, jos kurssille osallistuu ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla yksi vaihtoehtoinen aineopintojakso englanniksi. Kandidaatin opintoihin sisältyy myös pakollisia ruotsin opintoja (3 op) ja englannin opintoja (2 op).

15 15/31 Suomenkielisessä MMM-tutkinnossa on paljon enemmän kursseja englanniksi sekä kansainvälisempi painotus kuin kandidaatti opinnoissa. 21 syventävistä kursseista (50 yhteensä) luennoidaan tai voidaan luennoida englanniksi. Lisäksi metsäbioenergian, metsäpolitiikan, metsätietojärjestelmiin ja puutieteeseen liittyviä kursseja on varsin kattavasti englanniksi. Lisäksi suomenkieliseen maisteriohjelmaan kuuluu pakollisia opintoina opintoja ulkomailla tai ylimääräisen vieraan kielen opiskelu. Ylimääräisen vieraan kielen opiskelun minimivaatimus on toisaalta vain kolme opintopistettä mikä on hyvin vähän. Sekä kandidaatin että maisterintutkintoon kuuluu pakollinen harjoittelujakso jota suositellaan ulkomailla suoritettavaksi. Vaihto-opiskelu Kansainväliset opiskelijapalvelut tarjoavat erilaisia tukipalveluita vaihtoon haluaville ja avustavat informoimalla sekä neuvomalla mahdollisuuksista ja hakuprosessista. Kaikki vaihtoon lähtevät saavat apurahan, jonka lähde ja suuruus vaihtelevat vaihto-ohjelman mukaan. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia kymmenien ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, monet sopimuksista edellyttävät vastavuoroisuutta. Lisäksi yliopisto on mukana useissa vaihto-ohjelmissa, joihin osallistuu satoja ulkomaisia yliopistoja mm. Erasmus, Nordplus, FIRST ja ISEP. Mikäli opiskelijavaihdosta kiinnostunut ei löydä haluamaansa yliopistoa ohjelmien kautta Free Mover vaihto on mahdollinen, ja siihen voi saada Itä-Suomen yliopistolta apurahan. Vaihto-opiskelun tarkoituksena on, että suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, jotta opiskeluaika ei yleensä juuri pitenisi vaihdon takia. Erasmus-vaihto-ohjelma Erasmus on Euroopan unionin (EU/EEA-maat ja Turkki) ohjelma, jonka tavoitteena on edistää yliopistojen välistä yhteistyötä ja opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja muun henkilöstön liikkuvuutta. Itä-Suomen yliopistolla on 40 kohdeyliopistoa jossa pystyy opiskelemaan metsäalaa. Vaihdon pituus on 3 12 kuukautta. Erasmus-apurahaa opiskelija saa 200 /kk ohjelmalta. Nordplus Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelma opetusalan yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten ja Baltian maiden yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. Nordplus-verkostoon kuuluvat NOVAn ja BOVAn piirissä olevat oppilaitokset. Nordplus perustuu ainekohtaisiin verkostoihin jonka sisällä voi hakea vaihtoon. Itä- Suomen yliopisto ei ole mukana metsäalan ainekohtaisessa verkostossa, mutta Nordlysverkoston avulla voi hakea vaihtoon ainekohtaisten verkostojen ulkopuolelle. Nordlysverkostossa apuraha on 200 kk maksimissaan viidelle kuukaudelle. Vaihdon kesto on 1 12kk.

16 16/31 FIRST FIRST (Finnish-Russian Student Exchange Programme) on Suomen ja Venäjän välinen opiskelijavaihto-ohjelma jonka rahoittaa kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Itä- Suomen yliopistosta voi lähteä vaihtoon 18 oppilaitokseen Venäjän lähialueille. Metsäalanopintoja tarjoaa kolme verkostoon kuuluvaa korkeakoulua: Syktyvkar Forest Institute of the St. Petersburg State Forest Technical Academy, St. Petersburg State Forest Technical Academy ja Petrozavodsk State University. Opetus on pääsääntöisesti venäjäksi joten opiskelijoiden tulee hallita venäjänkieli ennen vaihtoon lähtöä. Joissain kohdeyliopistoissa on rajoitetusti englanninkielisiä kursseja. FIRST-vaihdossa apuraha on 510 /kk maksimissaan neljälle kuukaudelle. Campus Europae Campus Europae verkostoa koordinoi European University Foundation säätiö. Verkostoon kuuluu 19 jäsenyliopistoa ja vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat useimmiten Erasmus-apurahaa. Campus Europae on vain verkosto joka ei anna rahallista tukea lähtijöille ja näin sitä ei näy omana ohjelmanaan tilastoissa. Vaihdon minimikesto on vuosi ja opiskelijoita edellytetään osallistumaan 4 6 viikon pituiselle intensiivikielikurssille kohdemaassa ennen varsinaisen vaihdon alkamista. 45 opintopistettä on todistuksen vaatimuksena. Osan vaihdosta voi suorittaa Erasmus-harjoittelussa. Campus Europae vaihtoa tuetaan tarjolla olevista muiden vaihto-ohjelmien apurahoista (esim. Pietariin lähtijät saava FIRST-apurahan, Saksaan lähtijät Erasmus-apurahan jne.). Opiskelijavaihdon suosio Kuinka moni opiskelija lähti vaihtoon * Taulukko 9. Lähteneiden vaihto-opiskelijoiden määrä. * Määrät sisältävät European Forestry maisteriohjelman liikkuvuuden. Vaihto-opintoja on suorittanut 52 metsätieteen opiskelijaa ajanjaksolla , luku ei sisällä sisältävät European Forestry -maisteriohjelman liikkuvuutta jotka ovat mukana taulukon 9 luvuissa. 40 opiskelijaa on ollut lukukauden vaihdossa ja 12 opiskelijaa koko lukuvuoden. Vaihtoon lähdön suosituimmat ajankohdat ovat kandidaatin opintojen loppuvaiheessa tai maisterinopintojen aikana ajanjaksolla kaikissa maanosissa pois lukien Australiassa on ollut vaihto-oppilaita metsätieteiden osastolta. Vaihdon kohteina on ollut 27 yliopistoa 19 eri maasta mm. Ruotsi, Venäjä, Korea, Indonesia, Argentiina, Kanada ja Etelä-Afrikka. Opiskelijoiden suosimista vaihto-ohjelmista voi päätellä kuinka paljon lähtijöitä on lähtenyt mihinkin maanosaan. Taulukossa 10 on eri vaihto-ohjelmissa olleiden opiskelijoiden määrä. Erasmus, eli Euroopan sisäinen vaihto on selkeästi suosituin, ja toiseksi suosituin vaihtoon lähtö tapa on yliopiston omien bilateraalisopimuksien käyttö

17 17/31 Erasmus ISEP Yliopiston bilateraalisopimus Aseforep Nordplus Muut Opiskelijoiden määrä Taulukko 10. Vaihto-ohjelmien suosio. Saapuvien opiskelijoiden määrä on suurempi kuin lähtevien, mihin osaltaan vaikuttaa International Study Programme in Environmental Sciences and Forestry vaihto-ohjelman laaja-alaisuus ja se että se toteutetaan yhteistyössä biologian laitoksen kanssa, eli vain noin % ohjelmaan osallistujista opiskelee metsäpainotuksella. Tämä huomioiden todellinen metsälaitokselle saapuvien opiskelijoiden määrä on noin puolet alla olevan taulukon kuvaamasta määrästä Kuinka monta vaihto-opiskelijaa saapui Taulukko 11. Saapuneet vaihto-opiskelijat (vaihto-ohjelmaan osallistuneet) Vaihtoon saapuvat opiskelijat ovat keskimäärin kolmannen viidennen vuoden opiskelijoita. Noin kolmasosa on koko lukuvuoden ja noin kaksi kolmasosaa on vain yhden lukukauden. Lukuvuonna vaihto-opiskelijoita saapui 15 eri maasta, joista suurin osa Euroopasta ajanjaksolla Espanjasta on saapunut 56 opiskelijaa, Puolasta 50, Tsekin tasavallasta 42, Saksasta 36 ja Ranskasta 35. Saksalaiset, espanjalaiset sekä ranskalaiset opiskelijat ovat yleisestikin Erasmuksen suurimmat lähtevien opiskelijoiden ryhmät. Saapuvien opiskelijoiden suosituimmat vaihto-ohjelmat lukuvuonna olivat Erasmus (42), ISEP (7) ja bilateraali (2). Ohjelmien jakauma on suurin piirtein sama vuodesta toiseen. Opettajavaihto Taulukko 12. Opettajavaihdon suosio Kuinka moni opettaja lähti vaihtoon Tiedot taulukossa 12 ovat todennäköisesti puutteelliset, ja joitain opettajavaihtoja on tilastoitujen lisäksi ollut. Opettajat ovat olleet vaihdossa kahdesta viikosta neljään kuukauteen. Ulkomaisia opettajia käy myös vaihdossa Joensuussa satunnaisesti. Vakinaisessa opetushenkilökunnassa ei ole ulkomaalaisia, mutta vierailevia asiantuntijoita ja osaston tutkijoita käytetään tuntiopettajina.

18 18/31 Kansainväliset maisteriohjelmat Kansainvälisiä maisterin ohjelmia on kaksi Itä-Suomen Yliopistolla: Erasmus Mundus European Forestry -maisteriohjelma (MSc EF) ja Cross-Border University Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma. Pääsääntöisesti osallistujat ovat ulkomailta. Suomalaisille opiskelijoille mainostetaan mm. kv-maisteriopintoja tiedotustilaisuuksissa sekä ilmoitustauluilla. Maisterinohjelmien opintorakenteet kuvataan myös tiedekunnan opinto-oppaassa. Master's Degree Programme in European Forestry (MSc EF) Opiskelijoiden lukumäärä ohjelmassa Suomalaisten opiskelijoiden määrä metsätieteiden osastolla Maisterinohjelma MSc EF Taulukko 13. MSc EF maisteriohjelman opiskelijat. Erasmus Mundus European Forestry -maisteriohjelma (MSc EF) on eurooppalainen seitsemän johtavan metsäyliopiston järjestämä yhteistutkinto-ohjelma joka johtaa kaksoistutkintoon. MSc EF tarjoaa korkeatasoista akateemista metsätieteen opetusta, jonka pääpaino on kansainvälisyydessä ja kestävän metsätalouden periaatteissa. Ohjelma tarjoaa uuden ulottuvuuden Euroopan metsäalan opetukseen, sillä sen lisäksi että opiskelijat voivat valita kursseja yhteistyöyliopistojen kurssitarjonnasta, kaikki yhteistyöyliopistot osallistuvat MSc EF -ohjelmaa varten kehitettyjen erityiskurssien järjestämiseen. MSc EF on avoin kaikille opiskelijoille kansalaisuudesta riippumatta. Vuosittain 20 uutta opiskelijaa hyväksytään maisteriohjelmaan. Erasmus Mundus apurahoja voivat hakea sekä eurooppalaiset hakijat että Euroopan ulkopuolelta tulevat hakijat. Lukuvuosi maksaa EU/ETA maiden opiskelijoille 4000 ja EU/ETA:n ulkopuolelta tuleville Opiskelijat voivat hakea stipendejä esimerkiksi Erasmukselta jotka kattavat opiskelun kokonaisuudessaan. Stipendejä on odotettavissa 15 vuosille Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijat osallistuvat yliopistojen yhteistyössä järjestämille kursseille ja suorittavat harjoittelun yrityksessä tai tutkimuslaitoksessa. Metsätieteiden osasto vastaa kaikista ensimmäisen vuoden opinnoista (60 op). Metsätieteiden osastolla on viisi kurssia jotka on suunnattu vain ohjelman opiskelijoille. Näiden kurssien lisäksi opiskelijat suorittavat osaston englanninkielisiä kursseja tarpeen mukaan. Metsätieteiden osasto koordinoi myös ohjelman kolmea kenttäkurssia jotka järjestetään yhteistyössä. Toisena vuotena opiskelijat käyvät kursseja eri yliopistoissa ja tekevät maisterintutkielmansa oman opintosuunnitelman mukaisesti. Yhteistyöyliopistot ovat: University of Lleida, Espanja Itä-Suomen Yliopisto (koordinaattori) University of Freiburg, Saksa Wageningen University, Alankomaat Svenska lantsbruks universitet (SLU), Ruotsi

19 19/31 University of Natural Resources and Applied Life Sciences, Itävalta Paris Institute of Technology for Life, Food and Environmental Sciences, Ranska Master's Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU) Vuosi suomalaisia metsätieteiden osastolta metsätieteiden osastolta koko CBU ohjelmassa Opiskelijaa Taulukko 14. CBU -maisteriohjelman opiskelijat Itä-Suomen yliopistosta. CBU Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma (CBU FEE) on osa Finnish-Russian Cross-Border University (CBU) -verkostoa. CBU FEE -maisteriohjelman partneriyliopistoina ovat Itä-Suomen yliopisto (koordinaattori), Helsingin yliopisto, Petroskoin valtionyliopisto ja Pietarin metsäakatemia. Partneriyliopistoilla on vankkaa osaamista metsäekologiassa ja metsätaloudessa, bioenergian tuotannossa, metsäresurssien hallinnassa ja suunnittelussa, metsätaloudessa ja -politiikassa, puuteknologiassa ja metsätuotteiden markkinoinnissa sekä ympäristötaloudessa ja lainsäädännössä. Maisteriohjelma tarjoaa kansainvälistä metsätieteen opetusta, joka antaa erinomaiset valmiudet toimia metsä- ja bioenergiavarojen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Ohjelman tavoitteena on myös kehittää opiskelijoiden ymmärrystä eri kulttuureista ja toimintaympäristöistä. Ohjelma antaa hyvät valmiudet toimia työelämässä kummassakin maassa. Opetuskieli ohjelmassa on englanti. Vähintään puolet opinnoista (60 opintopistettä) pitää suorittaa toisessa maassa. Varsinainen fyysinen ulkomailla oloaika on minimissään kymmenen viikkoa ja 30 opintopistettä. Loput 30 ulkomailla suoritetuista opinnoista voi suorittaa etäopintoina, jakamalla maisterin tutkielman ohjauksen yliopistojen kesken, harjoittelulla tai tutkimusprojektilla. CBU FEE on avoin kaikille opiskelijoille kansallisuudesta riippumatta. Yhteensä 20 opiskelijaa aloittaa ohjelman vuosittain, maksimissaan kuusi per yliopisto. Jokainen partneriyliopisto suorittaa omat opiskelijavalinnat. Valmistunut opiskelija saa tutkinnon kotiyliopistostaan sekä tutkintotodistuksen liitteen (en: diploma supplement) ja CBU sertifikaatin. Ohjelman suorittamiseen voi hakea apurahoja mm. Venäjän valtion Suomen kansalaisille myöntämiä stipendejä ja Koneen säätiön stipendejä. Lähteet: Cross-border University [http://cbu.fi/en/ohjelmat/forestry-and-environmental-engineering] (viitattu: ) Itä-Suomen yliopisto Kansainvälinen opiskelu [http://www.uef.fi/opiskelu/kv] (viitattu: ) Metsätieteiden osasto [http://www.uef.fi/metsa] (viitattu: ) Opinto-oppaat [http://www.uef.fi/opiskelu/opinto-oppaat] (viitattu: )

20 20/31 MSc European forestry [http://www.uef.fi/europeanforestry] (viitattu: ) Suunnittelija (CBU) Tanja Kähkönen, puh Kansainvälisten asiain koordinaattori Merja Kuokkanen, puh

METSÄALAN KOULUTUKSEN TUOTTAMIA KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA

METSÄALAN KOULUTUKSEN TUOTTAMIA KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA METSÄALAN KOULUTUKSEN TUOTTAMIA KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA Raportit ja selvitykset 2011:9 Opetushallitus ja maa-ja metsätalousministeriö Raportit ja selvitykset 2011:9 ISBN 978-952-13-4724-5 (pdf) ISSN-L

Lisätiedot

METSÄALAN KOULUTUKSEN TUOTTAMIA KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA

METSÄALAN KOULUTUKSEN TUOTTAMIA KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA METSÄALAN KOULUTUKSEN TUOTTAMIA KANSAINVÄLISIÄ VALMIUKSIA Raportit ja selvitykset 2011:9 Opetushallitus ja maa-ja metsätalousministeriö Raportit ja selvitykset 2011:9 ISBN 978-952-13-4724-5 (pdf) ISSN-L

Lisätiedot

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012

Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu. Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihto ja ulkomainen työharjoittelu Kansainväliset palvelut 26.9.2012 Opiskelijavaihdon edellytykset 1 tutkinto-opinto-oikeus JY:ssa riittävät pohjaopinnot; vaihtoon lähtiessä tulee olla suoritettu

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla.

Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. = Opinnot + kielitaito + kulttuurit + itsetuntemus + CV Vaihda maisemaa! Tietoa vaihto-opiskelusta ja harjoittelusta ulkomailla. 1. Vaihto-opiskelu Lähtö aikaisintaan ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.

Lisätiedot

Opiskelemaan Venäjälle

Opiskelemaan Venäjälle Opiskelemaan Venäjälle infotilaisuus 20.10.2011 klo 15:00-17:00 Puhujina: Veronika Koltunova Pietarin valtionyliopiston kansainväliseltä osastolta kertoo opiskelusta lähinnä Pietarin valtionyliopistossa.

Lisätiedot

Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa. Kaisa Kurki Kansainväliset asiat

Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa. Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Kansainväliset opiskelijat Tampereen yliopistossa Kaisa Kurki Kansainväliset asiat VAIHTO OPISKELIJAT (Exchange students) Saapuvat vaihto ohjelmien tai sopimusten kautta Yksiköiden hallinnoimat vaihdot:

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä

Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Atlantin ylittävää yhteisohjelmayhteistyötä Vs. kv-päällikkö Anu Härkönen 23.9.2013 Turun AMK:n EU-Kanada ja EU-USA projektien taustaa Turun AMK mukana kolmessa TEP-projektissa ja yhdessä TDP-projektissa

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Opintoasiain päällikön päätös 1 (5) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun periaatteet ja apurahat perustutkintoopiskelijoiden ulkomaan opintoihin Vaihto-opiskelu Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen?

1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 1+1 = 2? 1+1 = 1? 1+1 = 3? Kaksoistutkinnosta yhteistutkintotodistukseen? 04052014 Eija Kujanpää Kaksoistutkinto-ohjelmat: opiskelija hyödyt ja haasteet? * Mahdollisuus hankkia tietyn alan substanssiosaamista

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN VAIHTOEHTONA POHJOLA ALTERNATIV NORDEN 14.11.2014 HEIDI ILOMÄKI & LARS BÄCKMAN Kansainvälisen vaihdon palvelut MIKSI LÄHTISIN? Kielitaito Ulkomaankokemus Itsenäistyminen Uusia

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin

ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin Vaihda maisemaa! -tapahtuma 22.1.2105 ERASMUS-VAIHTOINFO lv. 2015-2016 vaihtoihin OHJEITA VAIHTOON EUROOPPAAN HALUAVALLE KO102 Marita Puikkonen 22.1.2015 Vaihda maisemaa! ERASMUS+ Haluaisitko lähteä opiskelemaan

Lisätiedot

Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu

Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu Erasmus-opiskelijavaihto ja -harjoittelu Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III Mira Pihlström opintosihteeri (kansainväliset asiat) Erasmus-opiskelijavaihto yksiköllä yli 70

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10. Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.2013 SeAMK Missio Hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla korkeatasoiseen

Lisätiedot

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO

Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO Katsaus FIRST-tilastoihin 9.12.2010 FIRST-koordinaattorikokous Sini Piippo CIMO FIRST-ohjelma Finnish-Russian Student and Teacher Exchange Programme Verkostoyhteistyöohjelma Suomen ja Venäjän lähialueiden

Lisätiedot

Vaihtoinfo. 17.2.2009 Noora Siira Mirja Väänänen

Vaihtoinfo. 17.2.2009 Noora Siira Mirja Väänänen Vaihtoinfo 17.2.2009 Noora Siira Mirja Väänänen Yleistä Erasmus-vaihdosta Hakuprosessi Opintojen sisällyttäminen tutkintoon HOPS ja vaihdossa suoritettavat opinnot Kurssien kirjaaminen opintorekisteriin

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut 28.9.2015 Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen

Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Muita CIMOn rahoitusvälineitä (tohtori)koulutuksen kansainvälistämiseen Päivi Pihlaja, CIMO Erasmus Mundus-infopäivä 21.11.2011 Nov- 11 Muita mahdollisuuksia (jos emme ole vielä valmiita Mundukseen)? CIMOssa

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Kansainvälinen opiskelijavaihto 17.11.2011

Kansainvälinen opiskelijavaihto 17.11.2011 Yleisiä periaatteita Valmistelut Erasmus-kohteet Muut ohjelmat Aikatauluja Kansainvälinen opiskelijavaihto 17.11.2011 Hakeminen ja jatkovaiheet Stipendit Kv. opiskelijapalvelut Lisätietoja Miksi lähteä,

Lisätiedot

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa

Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of

Lisätiedot

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012

Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 Kesäksi harjoitteluun ulkomaille? Urapalveluiden kesätyöinfot tammikuu 2012 27.1.2012 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja Kansainvälistä kokemusta

Lisätiedot

MASTER OF SCIENCE IN EUROPEAN FORESTRY. 2-vuotinen Erasmus Mundus maisteriohjelma

MASTER OF SCIENCE IN EUROPEAN FORESTRY. 2-vuotinen Erasmus Mundus maisteriohjelma MASTER OF SCIENCE IN EUROPEAN FORESTRY 2-vuotinen Erasmus Mundus maisteriohjelma MSc European Forestry Aloitti vuonna 2002 yksivuotisena maisteriohjelmana. Vuonna 2004 sai ensimmäisten maisteriohjelmien

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijavaihto 2013-2014. Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and Forestry 1

Opiskelijavaihto 2013-2014. Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and Forestry 1 Opiskelijavaihto 2013-2014 Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and Forestry Sari Mikkola 23.1.2013 1 Yleistä Vaihtoon voi lähteä useiden eri ohjelmien kautta FLAMMA > Opiskelijalle

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet 1 (6) Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa myöntämällä apurahoja opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö

Opiskelemaan Saksaan. 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö Opiskelemaan Saksaan 19.5.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO ja Saksan liittotasavallan suurlähetystö OPISKELEMAAN SAKSAAN 2 Saksa on suosittu kohdemaa perinteikäs yliopistomaa

Lisätiedot

ULKOMAILLE? Why not Perché no Por que no Pourquoi pas Warum nicht Varför inte Почему нет

ULKOMAILLE? Why not Perché no Por que no Pourquoi pas Warum nicht Varför inte Почему нет ULKOMAILLE? Why not Perché no Por que no Pourquoi pas Warum nicht Varför inte Почему нет SISÄLLYS Elä, näe ja kansainvälisty 3 OPISKELIJAVAIHTO Kuka voi lähteä opiskelijavaihtoon? 5 Vaihtoaika ja -ajankohta

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND

Suomen Akatemia. Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön. Risto Vilkko 1 ACADEMY OF FINLAND Suomen Akatemia Risto Vilkko Suomen Akatemian rahoitusinstrumentit Kiina-yhteistyöhön 1 ACADEMY OF FINLAND Kansainvälisen toiminnan tavoitteet Akatemia tukee tutkimuksen ja tutkimusympäristöjen laadun

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa

Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa Kansainväliset palvelut www.jyu.fi/intl + Anna-Maria Strengell Kielten laitos Helmikuu 2015 Miksi maailmalle? syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

IP kurssi kansainvälistymisen keinona. Arja Maunumäki Oamk 18.11.2011

IP kurssi kansainvälistymisen keinona. Arja Maunumäki Oamk 18.11.2011 1 IP kurssi kansainvälistymisen keinona Arja Maunumäki Oamk 2 Intensiivikurssi (IP) Life Long Learning > Erasmus > Intensive Programmes (IP) Lyhyitä (2-6 viikkoa) opintojaksoja, joille opiskelijat ja opettajat

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Metsätieteiden laitos www.helsinki.fi/metsatieteet 9.11.2012 1

Metsätieteiden laitos www.helsinki.fi/metsatieteet 9.11.2012 1 Tutkii, opettaa ja edistää metsien ja metsäympäristöjen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää käyttöä. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / 9.11.2012 1 Helsingin yliopisto Eurooppalainen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu Vaihto-opinnot ulkomailla Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu Miksi vaihtoon? Globaalit työmarkkinat Kansanvälisestä kokemuksesta hyötyä työelämässä; tuo vaihtokokemuksesi esille

Lisätiedot

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian opo-info 1.11.2013 Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2014 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 9 koulutusta: Tutkinto Koulutus Aloituspaikat

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Va Opiskelijavaihdon periaatteet 1 (6) Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot