Opiskelijoiden kansainväliset valmiudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijoiden kansainväliset valmiudet"

Transkriptio

1 Opiskelijoiden kansainväliset valmiudet

2 2/31 Sisällysluettelo: Lukijalle 3 Metsäalan perustutkinto 4 Yliopistot 5 Nova-verkosto 5 Helsingin yliopisto 7 Opetus 7 Vaihto-opiskelu 7 Erasmus 8 Nordplus 8 Kahdenväliset ja muut vaihto-ohjelmat 8 Vaihdon suosio 8 Kansainväliset maisteriohjelmat 9 Master s Degree Programme in Forest Sciences and Business, (MScFB) 9 Transatlantic Master s Degree Program in Forest Resources, (Atlantis) 10 Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering, (CBU) 10 Master's Degree Programme in Biotechnology, (MBIOT) 11 GIFN Global Industrial Forestry Network 12 Itä-Suomen yliopisto 14 Opinnot 14 Vaihto-opiskelu 15 Erasmus 15 Nordplus 15 FIRST 16 Campus Europae 16 Opiskelijavaihdon suosio 16 Opettajavaihto 17 Kansainväliset maisteriohjelmat 18 Master's Degree Programme in European Forestry (MSc EF) 18 Master's Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU) 19 Ammattikorkeakoulut 21 Hämeen ammattikorkeakoulu 21 Vaihto-opiskelu 21 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 22 Mikkelin ammattikorkeakoulu 22 Vaihto-opiskelu 23 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 24 Vaihto-opiskelu 24 Rovaniemen ammattikorkeakoulu 25 Vaihto-opiskelu 26 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 27 Vaihto-opiskelu 27 Tampereen ammattikorkeakoulu 28 Vaihto-opiskelu 29 Yrkeshögskolan Novia 30 Vaihto-opiskelu 30 Kansainvälinen opiskelijajärjestötoiminta 31 IFSA International Forestry Students Association 31

3 3/31 Lukijalle Tämä selvitys koulutuksen tarjoamista kansainvälisyysmahdollisuuksista on osa Suomen metsäosaamisen vienti -hanketta. Selvitykseen sisältyi monia aspekteja jotka kansainvälistävät nuoria mm. kielitaito, kansainvälisten kurssien määrä, opiskelijavaihdon mahdollisuudet ja toteutus ym. Selvitys keskittyy korkeakouluihin. Vapaamuotoinen kotikansainvälistyminen on suurimmaksi osaksi jätetty selvityksen ulkopuolelle, sillä sitä on vaikea tarkastella laajasti, koska siihen vaikuttaa eniten opiskelijan aktiivisuus. Tälläista vapaamuotoista kotikansainvälistymistä on esimerkiksi vaihto-oppilaisiin tutustuminen jne. Selvitys toteutettiin etsimällä tarvittava tieto oppilaitosten internet-sivuilta ja lähettämällä täydentävän kyselyn kaikille korkeakouluille. Yliopistoille lähetettiin hieman erilaiset kysymykset. Kyselyjen ohessa korkeakouluihin lähetettiin myös alustava kansainvälisyyskuvaus (pohjautuen internet-sivuihin) tarkistettavaksi, jota sitten täydennettiin kyselyjen tuloksilla. Korkeakouluista kyselyihin vastasi hyvin laaja kirjo ihmisiä, useimmiten kansainvälisten asioiden koordinaattori delegoi kysymykset eteenpäin. Suhtautuminen hankkeeseen ja selvitykseen vaihteli myös hyvin paljon. Kunkin korkeakoulun jälkeen on merkitty lähteisiin oppilaitoksen yhdyshenkilö tai vastaukset laatinut henkilö. Eri oppilaitokset pitävät eri tavalla tilastoja ja näin ollen tilastot eivät aina ole vertailukelpoisia, tosin pyrkimyksenä oli mainita asiasta. Esimerkiksi vaihtotilastoissa oli suuret eroavuudet sillä jotkut sisälsivät myös harjoittelun ja jotkut alle kolmen kuukauden vaihdot. Selvitys toteutettiin pääasiassa elokuun 2010 aikana mikä sinänsä oli huono aika kun kaikki oppilaitosten yhdyshenkilöt olivat juuri palanneet lomilta ja kiireet uuden lukuvuoden aloittamisessa olivat kovimmillaan. Tämä näkyi osassa vastauksissa, kun ne olivat nopeasti tehtyjä Jori Sihvonen Korkeakouluharjoittelija Käytetyt termit ov = opintoviikko = noin 40 tuntia työtä op = opintopiste = on yleiseurooppalainen standardi jonka perusteella opiskelijalla on vuodessa 1600 työntuntia joka on 60 opintopistettä. Tunteina opintopiste on noin 26,7 tuntia. Opiskelijavaihto = vähintään 3 kk vaihtokohteessa ellei toisin mainita

4 4/31 Metsäalan perustutkinto (120 ov) Metsäalan perustutkinto eli ammattikoulutasoinen toisen asteen tutkinto ei sisällä juurikaan kansainvälistymiskannustimia tai edes mahdollisuuksia. Tutkinto uudistettiin vuonna 2009 yhteistyössä työnantajien ja alan teollisuuden kanssa, tarkoituksena koulutuksen parempi vastaavuus työelämän haasteisiin. Pakollista kieliopetusta on hyvin rajallisesti. Äidinkieltä on 4 opintoviikkoa, toista kotimaista kieltä 1 2 ov:a ja yhtä vierasta kieltä 2 ov:a. Vieras kieli voi olla joko A- tai B-tason kieli, ja on useimmiten englanti. Taulukosta 1 näkee pakollisten ja valinnaisten kielten suhteen. Jos äidinkieli on suomi niin toisessa kotimaisessa kielessä on vähemmän pakollista opetusta. Pakolliset Valinnaiset Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Toinen kotimainen kieli, suomi Vieras kieli Taulukko 1. Metsäalan perustutkinnon kielten opetus opintoviikkoina. Toisen kotimaisen kielen tavoite taso on: "Opiskelija selviytyy metsäalan rutiininomaisista työtehtävistä ja arkipäivän tilanteista toisella kotimaisella kielellä". Vieraan A-kielen tavoitteet ovat hieman haastavampia: Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan metsäalan ammattiaan, osallistumaan työelämään, toimimaan aktiivisena kansalaisena ja hakeutumaan jatko-opintoihin Opiskelija hallitsee metsäalan työtehtävissä tarvittavan kielitaidon Opiskelija osaa toimia monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä Ammatilliset tutkinnon osat eivät sisällä paljoa kansainvälistä perspektiiviä. Jotkin yksittäiset arvostelukohdat sisältävät viitteitä kansainvälisestä toimimisesta, lähinnä muiden kulttuurien ymmärtämisestä. Ammattitaitoa täydentävässä tutkinnon osassa on mahdollista ottaa valinnaisena aineena "kulttuurien tuntemus" kursseja 0 4 opintoviikkoa. Toisaalta ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osa on vain 20 ov ja pakollisten kurssien osuus siitä on ov, ja ryhmän muihin valinnaisiin aineisiin kuuluu mm. kielet, liikunta, psykologia ja terveystieto. Kulttuurien tuntemus kurssit antavat näkemystä maailmasta, ja näin ollen parantaa opiskelijan valmiuksia toimia muissa kulttuureissa. Joissain metsäalan ammattikouluissa on mahdollista lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaille tai suorittaa työharjoittelua ulkomailla. Lisäksi on opettajavaihto joka voi olla myös kaksisuuntainen, eli Suomessa opiskelevatkin hyötyvät siitä. Lähde: Metsäalan perustutkinnon opinto-opas [http://www.oph.fi/download/111309_metsa_alan_perustutkinto_2009.pdf] (viitattu: )

5 5/31 Yliopistot Yliopistojen opetus on tiede-pohjaista, mikä on sen suurin ero ammattikorkeakouluihin nähden. Opetuksessa käytetään aktiivisesti tutkimustuloksia sekä kotimaisia että ulkomaisia. Tiedeyhteisö, jossa tutkimusta tehdään, on jo itsessään kansainvälistä ja näin osa siitä päätyy myös yliopisto-opetukseen. NOVA-yliopistoverkosto Vuodesta 1995 toiminut NOVA-yliopistoverkosto (The Nordic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network) on pohjoismaisten maatalous- ja metsätieteellisten sekä eläinlääketieteellisten korkeakoulujen yhteenliittymä, jonka tavoitteena on edistää tutkimusta, lisätä opetustarjontaa sekä kohottaa tutkimuksen ja opetuksen laatua ja yhteistä kansainvälistä kilpailukykyä. NOVA:n jäsenyliopistot ovat: Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja eläinlääketieteellinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, University of Copenhagen (Faculty of Life Sciences) Tanskasta, Aarhus University (Faculty of Agricultural Sciences) Tanskasta, Agricultural University of Iceland, Norwegian University of Life Sciences, Norwegian School of Veterinary Sciences ja Swedish University of Agricultural Sciences. Yhteistyöyliopistoista metsäopetusta tarjoaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, SLU (Swedish University of Agricultural Sciences), UMB (Norwegian University of Life Sciences) sekä University of Copenhagen. NOVAn puitteissa järjestetään yhteispohjoismaisia perus- ja jatkokoulutuskursseja sekä luodaan yhteistyöverkostoja eri oppiaineissa. Toiminta painottuu tohtori- ja maisterin opintoihin, joita on vuonna 2010 eri aloilla yhteensä 21 tohtoritason kurssia ja seitsemän maisterikurssia aloitettiin myös kandidaatin tason kesäkurssien järjestäminen. Jokaisella NOVAn jäsenyliopistolla on mahdollisuus järjestää NOVA kursseja ja koota yhteistyöverkostoja, joiden järjestämiseen voidaan NOVAlta anoa rahallista avustusta. Suomen metsäyliopistot ovat mukana metsäalaan liittyvässä yhteistyöverkostossa SoilSOC:ssa (Nordic Networks on Soil and Society). SoilSOC toimii maaperätieteiden alalla edistäen opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden pohjoismaista yhteistyötä. Lisäksi suomalaiset yliopistot ovat järjestäneet tohtoritason kursseja muiden verkostojen puitteissa. NOVAn perus- ja jatkokoulutuskurssit ovat avoimia kaikille jäsenyliopistojen opiskelijoille. Kyse on yleensä 1-2 viikkoa kestävistä intensiivikursseista jossakin NOVAn jäsenyliopistossa. NOVA-yliopistoverkostolla on Baltian alueella toimiva kumppani BOVA (The Baltic Forestry, Veterinary and Agricultural University Network) joka on vastaava Baltian maiden maatalous- ja metsätieteellisten sekä eläinlääketieteellisten korkeakoulujen yhteenliittymä. NOVA-BOVA yhteistyö alkoi vuonna BOVAn toiminta on vielä pienimuotoisempaa kuin NOVAn. BOVAan kuuluu Viron luonnontieteiden yliopisto EMU (Eesti Maaülikool), Latvian maatalous yliopisto LLU (Latvijas Lauksaimniecības Universitāte), Liettuan maatalous yliopisto LZUU (Lietuvos Žemės Ūkio Universitetas) sekä Liettuan eläinlääketieteellinen akatemia LVA (Lietuvos Veterinarijos Akademija). EMU:ssa, LLU:ssa ja LZUU:ssa on metsätieteelliset tiedekunnat.

6 6/31 Lähteet: Bova University Network [http://www.bova-university.org/bova/?list=news&open=75] (viitattu: ) Nova University Network [http://www.nova-university.org/] (viitattu: )

7 7/31 Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos valmistuneiden lukumäärä (MMM-tutkinto) uusien opiskelijoiden määrä Taulukko 2. Metsätieteiden laitoksen valmistuneet ja uudet opiskelijat Opetus Helsingin yliopistossa uudistetaan metsäopetusta ja siten pääaineet tulevat muuttumaan lukuvuodelle Uudet pääaineet ovat metsien ekologia ja käyttö sekä metsäekonomia ja markkinointi. Metsätieteiden laitos on kansainvälisesti suuntautunut laitos. Se näkyy niin laitoksen visiossa kuin arvoissakin (metsäopetuksen strategia ). Kansainvälisyys liittyy olennaisesti opiskeluun etenkin maisterinopinnoista jossa pääsääntöisesti kaikki syventävät kurssit järjestetään englanniksi. Kommunikaatio- ja kulttuuriosaamista kehitetään kaikilla opintojaksoilla sillä se on keskeinen osa kansainvälisyyttä. Eri opintosuunnilla ja suuntautumisvaihtoehdoilla on eri määrä englanninkielisiä ja kansainvälisiä kursseja mikä näkyy taulukossa 3. On kuitenkin huomioitava että kurssien pituuksista ei ole mainintaa, vain kappalemäärä. englanninkielisten kurssien määrä yhteensä Joista kandidaatin opintoihin kuuluvat Metsäekologia 23 6 Metsäekonomia 11 0 Puumarkkinatiede 5 2 Metsävaratiede- ja teknologia 16 5 Taulukko 3. Metsätieteiden laitoksen englanninkieliset kurssit. Yleisenä kielivaatimuksena on molempien kotimaisten kielten hallinnan lisäksi yksi vieras kieli. Metsälaitoksen osana toimiva VITRI (Viikki Tropical Resources Institute) lisää myös opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksia tarjoamalla opetusta tropiikin metsistä ja kehitysmaista. Metsätieteiden laitoksen vakituisesta opetushenkilökunnasta neljä (12 %) on ulkomaalaisia. Vaihto-opiskelu Vaihtoon lähtöön on hyvät mahdollisuudet maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Kaikki maanosat ovat mahdollisia vaihtokohteita metsäopiskelijoille. Erilaisista vaihtoohjelmista yleisin on Erasmus-vaihto-ohjelma. Myös vaihto-ohjelmien ulkopuolelta on mahdollista hakea Free Mover vaihtoon haluamaansa yliopistoon, sillä monet yliopistot ottavat myös vaihto-ohjelmien ulkopuolisia opiskelijoita. Free Mover opiskelijat joutuvat

8 8/31 usein maksamaan lukukausimaksut itse. Helsingin yliopisto tukee Free Mover lähtijöitä pienellä matka-avustuksella. Erasmus-vaihto-ohjelma Erasmus on Euroopan unionin (EU/EEA-maat ja Turkki) ohjelma, jonka tavoitteena on edistää yliopistojen välistä yhteistyötä ja opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja muun henkilöstön liikkuvuutta. Maatalous-metsätieteellisellä tiedekunnalla on vaihtosopimukset 70 yliopiston kanssa joista 36 tarjoaa metsätieteiden opintoja. Metsätieteiden opintoja tarjoavista oppilaitoksista 15:sta pystyy opiskelemaan englanniksi, kahdeksassa espanjaksi ja saksaksi ja jokaisessa yliopistossa pystyy tietysti opiskelemaan paikallisella kielellä esimerkiksi hollanniksi, bulgariaksi tai turkiksi. Vaihtojakson kesto voi olla 3 12 kuukautta vaihtokohteesta riippuen. Jokainen ohjelman puitteissa vaihtoon valittu opiskelija saa stipendin, jonka suuruus riippuu vaihtojakson kestosta (vuonna stipendin suuruus oli euroa). Nordplus Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelma opetusalan yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten ja Baltian maiden yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. NOVA ja BOVA jäsenyliopistot muodostavat Nordplus-verkoston, joka voi myöntää opiskelijalle Nordplus -apurahaa 1 12 kuukaudeksi. Apuraha on 200 euroa kuukaudessa. Apurahan lisäksi opiskelija saa matka-avustuksen. Jotta apurahoja voidaan myöntää, tulee vaihdossa suoritetut opinnot hyväksilukea tutkintoon tiedekunnassa. Nordplus ei myönnä apurahoja jatko-opiskelijoille. Apurahaa voidaan myöntää myös harjoitteluun sekä opettajavaihtoon. Nordplus tukee myös ns. expressliikkuvuutta, eli alle kuukauden kestäviä NOVA ja BOVA - jäsenyliopistojen intensiivikursseja. Expressliikkuvuuden tuen määrä on 330 euroa/vaihtojakso. Apuraha Islantiin on 660 euroa. Kahdenväliset ja muut vaihto-ohjelmat Edellä mainittujen vaihto-ohjelmien lisäksi Helsingin yliopisto on mukana muissakin vaihtoohjelmissa kuten: ISEP (International Student Exchange Programs), MAUI (Mid-America Universities International) ja AEN (Australian European Network). Vaihto-ohjelmien lisäksi maatalous-metsätieteellisellä tiedekunnalla on kahdenvälisiä sopimuksia metsäopetusta antavien yliopistojen kanssa Costa Ricassa, Etiopiassa, Indonesiassa, Kiinassa, Laosissa, Meksikossa, Sudanissa ja Venäjällä. Sopimukset sisältävät vaihtelevasti opiskelija- ja opettajavaihtoa. Yliopiston yhteisten sopimusten kautta opiskelija voi lähteä vaihtoon vaikka Thaimaaseen tai Brasiliaan. Lisäksi henkilökunnalla voi olla suhteita ulkomaisiin instituutioihin, joista voi olla hyötyä mahdollisia vaihtokohteita pohdittaessa. Vaihdon suosio Saapuvia vaihto-opiskelijoita ei jaotella tiedekuntaa tarkemmin maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa, sillä vaihtosopimukset ovat tiedekuntatasoisia.

9 9/31 Opiskelijat valitsevat kursseja eri laitoksilta oman mieltymyksensä sekä opintosuunnan mukaan. Lähtevistä vaihto-oppilaista ei pidetä metsätieteiden laitoksella kirjaa ja näin ollen tiedot piti etsiä tiedekunnan rekistereistä, jotka sisälsivät kaikki vaihdot, myös lyhyet. Käytössä olevat tilastointitavat liikkuvuudesta siis heikentävät tulosten vertailukelpoisuutta. Yleisenä kommenttina vaihdoista on että vuodesta 2006 lähtien tiedekuntaan saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrä on ollut suurempi kuin lähtevien Kuinka moni opiskelija lähti vaihtoon * ** Kuinka monta vaihto-opiskelijaa saapui tiedekuntaan ** Taulukko 4. Lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä metsätieteiden laitokselta ja tiedekunnan saapuvien opiskelijoiden määrä saapuvissa yli 3kk, lähtevissä myös expressliikkuvuus * Metsätieteiden laitokselta ja sitä edeltäviltä metsäalan laitoksilta, ** arvio Lähtevien opiskelijoiden vaihdot kestävät viikosta 11 kuukauteen. Expressliikkuvuus on yleisempää tohtoriopiskelijoilla kuin perustutkinto-opiskelijoilla. Pääsääntöisesti kaikki perustutkinto-opiskelijat ovat vaihdossa 3 11 kuukautta. Perustutkinto-opiskelijat lähtevät vaihtoon useimmiten kandidaatin opintojen lopussa tai maisterinopintojen aikana. Suosituimmat vaihdon kohdemaat ovat Espanja, Itävalta, Saksa ja Venäjä. Erasmus on suosituin vaihto-ohjelma. Suurin osa saapuvista opiskelijoista on myös Erasmuksen kautta. Tiedekuntaan saapuu opiskelijoita eniten Espanjasta, Ranskasta ja Saksasta. Opettajavaihdosta ei ole kattavaa tilastoa, mutta toiminta on kuitenkin vähäistä. Kansainväliset maisteriohjelmat Metsätieteiden laitos on osallisena neljässä eri kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Kaksivuotisissa englanninkielisissä maisteriohjelmissa (120 op) aloittaa vuosittain yhteensä uutta opiskelijaa. Maisteriohjelmia mainostetaan myös suomenkielisille opiskelijoille mm. sähköpostilistoilla, opintoneuvonnassa, infotilaisuuksissa ja verkkosivujen kautta. Master s Degree Programme in Forest Sciences and Business (MScFB) Opiskelijoita ohjelmassa Suomalaisia ohjelmassa MScFB eri vuosina yhteensä 4 Taulukko 5. MScFB -maisteriohjelman opiskelijamäärät. Ohjelman perspektiivi metsäalaan on monitieteellinen ja kansainvälinen. Ohjelman aloittaa maksimissaan 20 (vuoden 2011 jälkeen 15) opiskelijaa vuosittain, joista suurin osa on ulkomailta. Ohjelmassa on neljä pääainetta: metsäekologia, metsäekonomia, metsävaratiede ja teknologia sekä puumarkkinatiede. Erikoistumisopinnoissa on kaksi vaihtoehtoa: tiedepohjaiset opinnot (Science based specialized studies) sekä teemapohjaiset monitieteelliset opinnot (Theme-based multidisciplinary specialized studies). Teemapohjaisissa monitieteellisissä opinnoissa on kaksi vaihtoehtoa, kansainvälinen metsäteollisuus (Global industrial forestry) ja kestävä metsävarojen käyttö

10 10/31 (Sustainable forest resource management). Maisteriohjelmien opintojaksot ovat samat suomalaisen perustutkinto-ohjelman kanssa. MScFB -ohjelmassa on neljä ohjelman opiskelijoille räätälöityä kurssia, joille myös muut opiskelijat voivat osallistua. Transatlantic Masters Degree Program in Forest Resources (Atlantis) Opiskelijoiden lukumäärä ohjelmassa Suomalaisten opiskelijoiden määrä Atlantis-ohjelma Taulukko 6. Atlantis -maisteriohjelman opiskelijamäärät. Atlantis (Actions for Transatlantic Links and Academic Networks for Training and Integrated Studies) ohjelmien yleisenä tavoitteena on lisätä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä yhteistyötä korkeakoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, sekä parantaa koulutuksen laatua ja lisätä henkilöiden liikkuvuutta yli Atlantin. Tätä liikkuvuutta edistetään mm. tukemalla opiskelija- ja tutkijavaihtoja ja maisteriohjelmia. Helsingin Yliopisto (HY), SLU (Sveriges lantbruksuniversitet), Michigan Technological University (MTU) ja North Carolina State University (NCSU) ovat mukana kaksoistutkinto-ohjelmassa Transatlantic Masters Degree Program in Forest Resources. Ohjelmalle on myönnetty rahoitusta vuosille Euroopan komission ja Yhdysvaltojen opetushallinnon toimesta. Tämän jälkeen ohjelman tulevaisuus on auki. Suomessa tutkinnon suorittavat voivat valita neljästä pääaineesta: metsäekologia, metsäekonomia, puumarkkinatiede sekä metsävaratiede ja -teknologia. Atlantis-ohjelmaan valitaan vuosittain n. 4 opiskelijaa jokaisesta partneriyliopistosta (neljän vuoden aikana yhteensä 12 opiskelijaa/yliopisto). Kaikki ohjelman opiskelijat viettävät lukukauden Helsingin yliopistossa ja SLU:ssa sekä lukuvuoden (kaksi lukukautta) toisessa Yhdysvaltojen yliopistoista. Ohjelman puitteissa EU:n opiskelijat saavat euron stipendin ja USA:n opiskelijat dollarin stipendin opiskeluun Atlantin toisella puolella. Lisäksi Helsingin yliopiston sekä SLU:n opiskelijoilla on mahdollisuus saada Erasmus tai Nordplus stipendi Ruotsissa suoritettavia opintoja varten. Ohjelman suorittaneet saavat kaksoistutkinnon, sekä suomalaisen (MMM) että yhdysvaltalaisen tutkinnon. Master s Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU) Helsingin yliopiston opiskelijoiden Suomalaisten opiskelijoiden määrä lukumäärä ohjelmassa CBU Taulukko 7. CBU -maisteriohjelman opiskelijamäärät. CBU Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma (CBU FEE) on osa Finnish-Russian Cross-Border University (CBU) -verkostoa. CBU FEE -maisteriohjelman partneriyliopistoina ovat Itä-Suomen yliopisto (koordinaattori), Helsingin yliopisto, Petroskoin valtionyliopisto ja Pietarin metsäakatemia. Partneriyliopistoilla on vankkaa osaamista metsäekologiassa ja metsätaloudessa, bioenergian tuotannossa, metsäresurssien hallinnassa ja suunnittelussa, metsätaloudessa ja -politiikassa, puuteknologiassa ja metsätuotteiden markkinoinnissa sekä ympäristötaloudessa ja

11 11/31 lainsäädännössä. Maisteriohjelma tarjoaa kansainvälistä metsätieteen opetusta, joka antaa erinomaiset valmiudet toimia metsä- ja bioenergiavarojen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Ohjelman tavoitteena on myös kehittää opiskelijoiden ymmärrystä eri kulttuureista ja toimintaympäristöistä. Ohjelma antaa hyvät valmiudet toimia työelämässä kummassakin maassa. Opetuskieli ohjelmassa on englanti. Vähintään puolet opinnoista (60 opintopistettä) pitää suorittaa toisessa maassa. Varsinainen fyysinen ulkomailla oloaika on minimissään kymmenen viikkoa ja 30 opintopistettä. Loput 30 ulkomailla suoritetuista opinnoista voi suorittaa etäopintoina, jakamalla maisterin tutkielman ohjauksen yliopistojen kesken, harjoittelulla tai tutkimusprojektilla. CBU FEE on avoin kaikille opiskelijoille kansallisuudesta riippumatta. Yhteensä 20 opiskelijaa aloittaa ohjelman vuosittain, maksimissaan kuusi per yliopisto. Jokainen partneriyliopisto suorittaa omat opiskelijavalinnat. Valmistunut opiskelija saa tutkinnon kotiyliopistostaan sekä tutkintotodistuksen liitteen (en: diploma supplement) ja CBU sertifikaatin. Ohjelman suorittamiseen voi hakea esimerkiksi Koneen säätiön stipendejä ja Venäjän valtion Suomen kansalaisille myöntämiä stipendejä. Master's Degree Programme in Biotechnology (MBIOT) MBIOT ohjelman puitteissa pystyy opiskelemaan biotekniikkaa myös metsäpainotuksella. Viidestä suuntautumisvaihtoehdosta yhdessä on läheisesti metsäalaan liittyviä asioita (Biotechnology of Natural Resources). Suuntautumisvaihtoehdossa on kaksi suuntautumishaaraa Microbial and Environmental Biotechnology sekä Plant and Forest Genomics and Biotechnology. Kansainvälisen ja monitieteisen MBIOT ohjelman järjestää Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta yhteistyössä maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan kanssa. Yhteistyötä tehdään myös Helsingin yliopistossa toimivien Biotekniikan instituutin ja Neuroscience centerin kanssa. MBIOT ohjelmaan otetaan maksimissaan 10 uutta opiskelijaa maatalousmetsätieteelliseen tiedekuntaan ja 15 bio- ja ympäristötieteelliseen tiedekuntaan. Kumpaankin tiedekuntaan hyväksytyt voivat valita suuntautumisvaihtoehdoksi Biotechnology of Natural Resources:in. Lähteet: Cross-border University [http://cbu.fi/en/ohjelmat/forestry-and-environmental-engineering] (viitattu: ) Helsingin yliopisto Alma-intranet [https://alma.helsinki.fi/] (viitattu: ) Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta o Kansainväliset maisteriohjelmat [http://www.helsinki.fi/metsatieteet/opiskelijaksi/maisteriohjelmat.html] (viitattu: ) o Kansainvälisyys opinnoissa [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/kansainvalisyys/index.html] (viitattu: )

12 12/31 o Opinto-oppaat [http://www.mm.helsinki.fi/opiskelu/perustutkintoopiskelijat/opintooppaat.html] (viitattu ) Kansainvälisten opintoasioiden suunnittelija: Sari Mikkola, puh. (09) Metsätieteiden laitoksen opintoasiainsuunnittelija (kv-maisteriohjelmat) Maija Kovanen, puh GIFN Global Industrial Forestry Network GIFN perustettiin elokuussa 2007 tavoitteenaan lisätä poikkitieteellisiä lähestymistapoja metsien ja plantaasien kestävän käytön alalla. Verkoston jäsenet pyrkivät tarjoamaan laadukasta opetusta ja tutkimusta alalla ja siten tarjoamaan laaja-alaista kansainvälistä metsäosaamista. Helsingin yliopisto toimii verkoston koordinaattorina. Toistaiseksi näkyvin toimintamuoto on ollut Summer school, eri maissa toteutetut intensiivikurssit. Näitä on ollut Helsingissä vuosittain (teemoina mm. teolliset plantaasit, kansainvälinen ympäristöpolitiikka ja metsänhoidon innovaatiot) sekä Brasiliassa (Luiz de Queiroz College of Agriculture, University of São Paulo) vuonna 2009 ja Uruguayssa vuonna Tulevaisuudessa GIFN pyrkii myös lisäämään tutkijoiden, tohtori opiskelijoiden ja muun henkilökunnan liikkuvuutta verkoston sisällä. Kuvassa 1on Helsinki Summer School:n osallistujat vuosittain. Osallistujista maisterin tutkintoa suoritti 40 %, kandidaatin tutkintoa 22,4 % ja tohtorin tutkintoa 20 %. Vuodelta 2006 (17,6 %) ei ole tietoa minkä vaiheen opiskelijoita Helsinki Summer School:in osallistujat olivat.

13 13/31 Kuva 1. Helsinki Summer School:n osallistujat maanosittain. Lähde: yliopiston lehtori Mika Rekola (GIFN verkoston ohjausryhmän jäsen)

14 14/31 Itä-Suomen yliopisto Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Metsätieteiden osasto opiskelijoiden kokonaislukumäärä valmistuneiden lukumäärä 2/29/8 20/42/1 41/ 82/99/9 22/46/1-2 60/7 2 uusien opiskelijoiden määrä 41/31 37/26 34/34 33/32 35/27 36/- Taulukko 8. Metsätieteiden osaston opiskelijamäärät. Selityksiä lukuihin: - Opiskelijoiden kokonaislukumäärät kota-tietokannasta (perustutkinto-opiskelijat & jatko-opiskelijat), vuoden 2010 tiedot oodi-opintorekisteristä (kevään 2010 tilanne). - Valmistuneiden lukumäärät (kandidaatti/maisteri/tohtori) kota-tietokannasta - Uudet opiskelijat: vuodet kota-tietokannasta (alemmat tutkinnot/ylemmät tutkinnot). Ylemmät tutkinnot sisältävät mm. maisteriohjelmiin valitut opiskelijat. Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa on kaksi kansainvälistä maisteriohjelmaa ja molemmat toteutetaan yhteistyöyliopistojen kanssa. Lisäksi Metsätieteiden osasto järjestää yhdessä biologian laitoksen kanssa kansainvälisille vaihtoopiskelijoille suunnattua vaihto-opintokokonaisuutta "An International Study Programme in Environmental Science and Forestry". Opintokokonaisuuden opintoja suorittavia vierailee Joensuun kampuksella vuosittain opiskelijaa, joista noin % ohjelmaan osallistuvista keskittyy pääsääntöisesti metsätieteen opintoihin ja noin % biologian opintoihin. Opintokokonaisuuden tarkoituksena on tarjota vaihto-opiskelijoille järkevä opintokokonaisuus ja samalla luoda kansainvälistä vuorovaikutusta yliopistoon. Opiskelijavaihtoon on hyvät mahdollisuudet Itä-Suomen yliopistossa ja siihen myös kannustetaan. Itä-Suomen yliopisto on myös IPFEn jäsen (The International Partnership for Forestry Education) jonka tarkoituksena on kehittää metsäalan yliopistotason koulutusta maailmanlaajuisesti. IPFE ajaa yhteistyön kehittämisen lisäksi tietojen, kokemusten ja resurssien jakamista organisaation sisällä. IPFEn visio on että metsäopetus on nykyaikaista, paikallisesti relevanttia ja globaalisti linkitettyä. Itä-Suomen yliopisto on myös antanut täydennyskoulutusta intialaisille metsänhoitajille. Tämän kaltaista koulutusvientiä on tarkoitus kehittää myös jatkossa. Opinnot Opintojen kansainvälisyydessä on suuret erot kandidaatin- ja maisterinopinnoissa. Kandidaatin opintojen pakollisista kursseista yksi luennoidaan englanniksi, jos kurssille osallistuu ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita. Lisäksi opiskelijoille on tarjolla yksi vaihtoehtoinen aineopintojakso englanniksi. Kandidaatin opintoihin sisältyy myös pakollisia ruotsin opintoja (3 op) ja englannin opintoja (2 op).

15 15/31 Suomenkielisessä MMM-tutkinnossa on paljon enemmän kursseja englanniksi sekä kansainvälisempi painotus kuin kandidaatti opinnoissa. 21 syventävistä kursseista (50 yhteensä) luennoidaan tai voidaan luennoida englanniksi. Lisäksi metsäbioenergian, metsäpolitiikan, metsätietojärjestelmiin ja puutieteeseen liittyviä kursseja on varsin kattavasti englanniksi. Lisäksi suomenkieliseen maisteriohjelmaan kuuluu pakollisia opintoina opintoja ulkomailla tai ylimääräisen vieraan kielen opiskelu. Ylimääräisen vieraan kielen opiskelun minimivaatimus on toisaalta vain kolme opintopistettä mikä on hyvin vähän. Sekä kandidaatin että maisterintutkintoon kuuluu pakollinen harjoittelujakso jota suositellaan ulkomailla suoritettavaksi. Vaihto-opiskelu Kansainväliset opiskelijapalvelut tarjoavat erilaisia tukipalveluita vaihtoon haluaville ja avustavat informoimalla sekä neuvomalla mahdollisuuksista ja hakuprosessista. Kaikki vaihtoon lähtevät saavat apurahan, jonka lähde ja suuruus vaihtelevat vaihto-ohjelman mukaan. Itä-Suomen yliopistolla on kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia kymmenien ulkomaisten yliopistojen kanssa eri puolilla maailmaa, monet sopimuksista edellyttävät vastavuoroisuutta. Lisäksi yliopisto on mukana useissa vaihto-ohjelmissa, joihin osallistuu satoja ulkomaisia yliopistoja mm. Erasmus, Nordplus, FIRST ja ISEP. Mikäli opiskelijavaihdosta kiinnostunut ei löydä haluamaansa yliopistoa ohjelmien kautta Free Mover vaihto on mahdollinen, ja siihen voi saada Itä-Suomen yliopistolta apurahan. Vaihto-opiskelun tarkoituksena on, että suoritetut opinnot luetaan hyväksi tutkintoon, jotta opiskeluaika ei yleensä juuri pitenisi vaihdon takia. Erasmus-vaihto-ohjelma Erasmus on Euroopan unionin (EU/EEA-maat ja Turkki) ohjelma, jonka tavoitteena on edistää yliopistojen välistä yhteistyötä ja opiskelijoiden, opetushenkilökunnan ja muun henkilöstön liikkuvuutta. Itä-Suomen yliopistolla on 40 kohdeyliopistoa jossa pystyy opiskelemaan metsäalaa. Vaihdon pituus on 3 12 kuukautta. Erasmus-apurahaa opiskelija saa 200 /kk ohjelmalta. Nordplus Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston koulutusohjelma opetusalan yhteistyön ja liikkuvuuden lisäämiseksi pohjoismaisten ja Baltian maiden yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. Nordplus-verkostoon kuuluvat NOVAn ja BOVAn piirissä olevat oppilaitokset. Nordplus perustuu ainekohtaisiin verkostoihin jonka sisällä voi hakea vaihtoon. Itä- Suomen yliopisto ei ole mukana metsäalan ainekohtaisessa verkostossa, mutta Nordlysverkoston avulla voi hakea vaihtoon ainekohtaisten verkostojen ulkopuolelle. Nordlysverkostossa apuraha on 200 kk maksimissaan viidelle kuukaudelle. Vaihdon kesto on 1 12kk.

16 16/31 FIRST FIRST (Finnish-Russian Student Exchange Programme) on Suomen ja Venäjän välinen opiskelijavaihto-ohjelma jonka rahoittaa kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Itä- Suomen yliopistosta voi lähteä vaihtoon 18 oppilaitokseen Venäjän lähialueille. Metsäalanopintoja tarjoaa kolme verkostoon kuuluvaa korkeakoulua: Syktyvkar Forest Institute of the St. Petersburg State Forest Technical Academy, St. Petersburg State Forest Technical Academy ja Petrozavodsk State University. Opetus on pääsääntöisesti venäjäksi joten opiskelijoiden tulee hallita venäjänkieli ennen vaihtoon lähtöä. Joissain kohdeyliopistoissa on rajoitetusti englanninkielisiä kursseja. FIRST-vaihdossa apuraha on 510 /kk maksimissaan neljälle kuukaudelle. Campus Europae Campus Europae verkostoa koordinoi European University Foundation säätiö. Verkostoon kuuluu 19 jäsenyliopistoa ja vaihtoon lähtevät opiskelijat saavat useimmiten Erasmus-apurahaa. Campus Europae on vain verkosto joka ei anna rahallista tukea lähtijöille ja näin sitä ei näy omana ohjelmanaan tilastoissa. Vaihdon minimikesto on vuosi ja opiskelijoita edellytetään osallistumaan 4 6 viikon pituiselle intensiivikielikurssille kohdemaassa ennen varsinaisen vaihdon alkamista. 45 opintopistettä on todistuksen vaatimuksena. Osan vaihdosta voi suorittaa Erasmus-harjoittelussa. Campus Europae vaihtoa tuetaan tarjolla olevista muiden vaihto-ohjelmien apurahoista (esim. Pietariin lähtijät saava FIRST-apurahan, Saksaan lähtijät Erasmus-apurahan jne.). Opiskelijavaihdon suosio Kuinka moni opiskelija lähti vaihtoon * Taulukko 9. Lähteneiden vaihto-opiskelijoiden määrä. * Määrät sisältävät European Forestry maisteriohjelman liikkuvuuden. Vaihto-opintoja on suorittanut 52 metsätieteen opiskelijaa ajanjaksolla , luku ei sisällä sisältävät European Forestry -maisteriohjelman liikkuvuutta jotka ovat mukana taulukon 9 luvuissa. 40 opiskelijaa on ollut lukukauden vaihdossa ja 12 opiskelijaa koko lukuvuoden. Vaihtoon lähdön suosituimmat ajankohdat ovat kandidaatin opintojen loppuvaiheessa tai maisterinopintojen aikana ajanjaksolla kaikissa maanosissa pois lukien Australiassa on ollut vaihto-oppilaita metsätieteiden osastolta. Vaihdon kohteina on ollut 27 yliopistoa 19 eri maasta mm. Ruotsi, Venäjä, Korea, Indonesia, Argentiina, Kanada ja Etelä-Afrikka. Opiskelijoiden suosimista vaihto-ohjelmista voi päätellä kuinka paljon lähtijöitä on lähtenyt mihinkin maanosaan. Taulukossa 10 on eri vaihto-ohjelmissa olleiden opiskelijoiden määrä. Erasmus, eli Euroopan sisäinen vaihto on selkeästi suosituin, ja toiseksi suosituin vaihtoon lähtö tapa on yliopiston omien bilateraalisopimuksien käyttö

17 17/31 Erasmus ISEP Yliopiston bilateraalisopimus Aseforep Nordplus Muut Opiskelijoiden määrä Taulukko 10. Vaihto-ohjelmien suosio. Saapuvien opiskelijoiden määrä on suurempi kuin lähtevien, mihin osaltaan vaikuttaa International Study Programme in Environmental Sciences and Forestry vaihto-ohjelman laaja-alaisuus ja se että se toteutetaan yhteistyössä biologian laitoksen kanssa, eli vain noin % ohjelmaan osallistujista opiskelee metsäpainotuksella. Tämä huomioiden todellinen metsälaitokselle saapuvien opiskelijoiden määrä on noin puolet alla olevan taulukon kuvaamasta määrästä Kuinka monta vaihto-opiskelijaa saapui Taulukko 11. Saapuneet vaihto-opiskelijat (vaihto-ohjelmaan osallistuneet) Vaihtoon saapuvat opiskelijat ovat keskimäärin kolmannen viidennen vuoden opiskelijoita. Noin kolmasosa on koko lukuvuoden ja noin kaksi kolmasosaa on vain yhden lukukauden. Lukuvuonna vaihto-opiskelijoita saapui 15 eri maasta, joista suurin osa Euroopasta ajanjaksolla Espanjasta on saapunut 56 opiskelijaa, Puolasta 50, Tsekin tasavallasta 42, Saksasta 36 ja Ranskasta 35. Saksalaiset, espanjalaiset sekä ranskalaiset opiskelijat ovat yleisestikin Erasmuksen suurimmat lähtevien opiskelijoiden ryhmät. Saapuvien opiskelijoiden suosituimmat vaihto-ohjelmat lukuvuonna olivat Erasmus (42), ISEP (7) ja bilateraali (2). Ohjelmien jakauma on suurin piirtein sama vuodesta toiseen. Opettajavaihto Taulukko 12. Opettajavaihdon suosio Kuinka moni opettaja lähti vaihtoon Tiedot taulukossa 12 ovat todennäköisesti puutteelliset, ja joitain opettajavaihtoja on tilastoitujen lisäksi ollut. Opettajat ovat olleet vaihdossa kahdesta viikosta neljään kuukauteen. Ulkomaisia opettajia käy myös vaihdossa Joensuussa satunnaisesti. Vakinaisessa opetushenkilökunnassa ei ole ulkomaalaisia, mutta vierailevia asiantuntijoita ja osaston tutkijoita käytetään tuntiopettajina.

18 18/31 Kansainväliset maisteriohjelmat Kansainvälisiä maisterin ohjelmia on kaksi Itä-Suomen Yliopistolla: Erasmus Mundus European Forestry -maisteriohjelma (MSc EF) ja Cross-Border University Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma. Pääsääntöisesti osallistujat ovat ulkomailta. Suomalaisille opiskelijoille mainostetaan mm. kv-maisteriopintoja tiedotustilaisuuksissa sekä ilmoitustauluilla. Maisterinohjelmien opintorakenteet kuvataan myös tiedekunnan opinto-oppaassa. Master's Degree Programme in European Forestry (MSc EF) Opiskelijoiden lukumäärä ohjelmassa Suomalaisten opiskelijoiden määrä metsätieteiden osastolla Maisterinohjelma MSc EF Taulukko 13. MSc EF maisteriohjelman opiskelijat. Erasmus Mundus European Forestry -maisteriohjelma (MSc EF) on eurooppalainen seitsemän johtavan metsäyliopiston järjestämä yhteistutkinto-ohjelma joka johtaa kaksoistutkintoon. MSc EF tarjoaa korkeatasoista akateemista metsätieteen opetusta, jonka pääpaino on kansainvälisyydessä ja kestävän metsätalouden periaatteissa. Ohjelma tarjoaa uuden ulottuvuuden Euroopan metsäalan opetukseen, sillä sen lisäksi että opiskelijat voivat valita kursseja yhteistyöyliopistojen kurssitarjonnasta, kaikki yhteistyöyliopistot osallistuvat MSc EF -ohjelmaa varten kehitettyjen erityiskurssien järjestämiseen. MSc EF on avoin kaikille opiskelijoille kansalaisuudesta riippumatta. Vuosittain 20 uutta opiskelijaa hyväksytään maisteriohjelmaan. Erasmus Mundus apurahoja voivat hakea sekä eurooppalaiset hakijat että Euroopan ulkopuolelta tulevat hakijat. Lukuvuosi maksaa EU/ETA maiden opiskelijoille 4000 ja EU/ETA:n ulkopuolelta tuleville Opiskelijat voivat hakea stipendejä esimerkiksi Erasmukselta jotka kattavat opiskelun kokonaisuudessaan. Stipendejä on odotettavissa 15 vuosille Ensimmäisen lukuvuoden aikana opiskelijat osallistuvat yliopistojen yhteistyössä järjestämille kursseille ja suorittavat harjoittelun yrityksessä tai tutkimuslaitoksessa. Metsätieteiden osasto vastaa kaikista ensimmäisen vuoden opinnoista (60 op). Metsätieteiden osastolla on viisi kurssia jotka on suunnattu vain ohjelman opiskelijoille. Näiden kurssien lisäksi opiskelijat suorittavat osaston englanninkielisiä kursseja tarpeen mukaan. Metsätieteiden osasto koordinoi myös ohjelman kolmea kenttäkurssia jotka järjestetään yhteistyössä. Toisena vuotena opiskelijat käyvät kursseja eri yliopistoissa ja tekevät maisterintutkielmansa oman opintosuunnitelman mukaisesti. Yhteistyöyliopistot ovat: University of Lleida, Espanja Itä-Suomen Yliopisto (koordinaattori) University of Freiburg, Saksa Wageningen University, Alankomaat Svenska lantsbruks universitet (SLU), Ruotsi

19 19/31 University of Natural Resources and Applied Life Sciences, Itävalta Paris Institute of Technology for Life, Food and Environmental Sciences, Ranska Master's Degree Programme in Forestry and Environmental Engineering (CBU) Vuosi suomalaisia metsätieteiden osastolta metsätieteiden osastolta koko CBU ohjelmassa Opiskelijaa Taulukko 14. CBU -maisteriohjelman opiskelijat Itä-Suomen yliopistosta. CBU Forestry and Environmental Engineering -maisteriohjelma (CBU FEE) on osa Finnish-Russian Cross-Border University (CBU) -verkostoa. CBU FEE -maisteriohjelman partneriyliopistoina ovat Itä-Suomen yliopisto (koordinaattori), Helsingin yliopisto, Petroskoin valtionyliopisto ja Pietarin metsäakatemia. Partneriyliopistoilla on vankkaa osaamista metsäekologiassa ja metsätaloudessa, bioenergian tuotannossa, metsäresurssien hallinnassa ja suunnittelussa, metsätaloudessa ja -politiikassa, puuteknologiassa ja metsätuotteiden markkinoinnissa sekä ympäristötaloudessa ja lainsäädännössä. Maisteriohjelma tarjoaa kansainvälistä metsätieteen opetusta, joka antaa erinomaiset valmiudet toimia metsä- ja bioenergiavarojen asiantuntija- ja tutkimustehtävissä. Ohjelman tavoitteena on myös kehittää opiskelijoiden ymmärrystä eri kulttuureista ja toimintaympäristöistä. Ohjelma antaa hyvät valmiudet toimia työelämässä kummassakin maassa. Opetuskieli ohjelmassa on englanti. Vähintään puolet opinnoista (60 opintopistettä) pitää suorittaa toisessa maassa. Varsinainen fyysinen ulkomailla oloaika on minimissään kymmenen viikkoa ja 30 opintopistettä. Loput 30 ulkomailla suoritetuista opinnoista voi suorittaa etäopintoina, jakamalla maisterin tutkielman ohjauksen yliopistojen kesken, harjoittelulla tai tutkimusprojektilla. CBU FEE on avoin kaikille opiskelijoille kansallisuudesta riippumatta. Yhteensä 20 opiskelijaa aloittaa ohjelman vuosittain, maksimissaan kuusi per yliopisto. Jokainen partneriyliopisto suorittaa omat opiskelijavalinnat. Valmistunut opiskelija saa tutkinnon kotiyliopistostaan sekä tutkintotodistuksen liitteen (en: diploma supplement) ja CBU sertifikaatin. Ohjelman suorittamiseen voi hakea apurahoja mm. Venäjän valtion Suomen kansalaisille myöntämiä stipendejä ja Koneen säätiön stipendejä. Lähteet: Cross-border University [http://cbu.fi/en/ohjelmat/forestry-and-environmental-engineering] (viitattu: ) Itä-Suomen yliopisto Kansainvälinen opiskelu [http://www.uef.fi/opiskelu/kv] (viitattu: ) Metsätieteiden osasto [http://www.uef.fi/metsa] (viitattu: ) Opinto-oppaat [http://www.uef.fi/opiskelu/opinto-oppaat] (viitattu: )

20 20/31 MSc European forestry [http://www.uef.fi/europeanforestry] (viitattu: ) Suunnittelija (CBU) Tanja Kähkönen, puh Kansainvälisten asiain koordinaattori Merja Kuokkanen, puh

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo

Kansainvälistymismahdollisuudet. Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo Kansainvälistymismahdollisuudet Humanistisen tiedekunnan kieliopinto- ja kansainvälistymisinfo 12.10.2012 Miksi ulkomaille? Kielitaitoni koheni Sain haluamani kesätyöpaikan Pääsin kursseille, joita Jyväskylässä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön kehittämistä. Kansainvälisen

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti

Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello Opintokoordinaattori Heli Tontti Tervetuloa johtamiskorkeakouluun! Tilaisuus erillisvalinnassa hyväksytyille ma 2.9. kello 11-12 Opintokoordinaattori Heli Tontti KTM, tutkinnon rakenne laajuus 120 op tutkinnon suorittamisaika tavoiteaika

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

VAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta

VAIHTO-INFO. Minna Nousiainen, International Coordinator Kasvatustieteiden tiedekunta VAIHTO-INFO Minna Nousiainen, International Coordinator minna.nousiainen@ulapland.fi Kasvatustieteiden tiedekunta MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi:

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHJELMIEN YHTEISHAKU 2013 Anastasia McAvennie Admissions Office / Hakutoimisto Puh. 044 7101 229 admissions@kajak.fi hakutoimisto@kajak.fi anastasia.mcavennie@kajak.fi 1 Tilastotiedot:

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot HL & TH

Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot HL & TH Erasmus Mundus, External Cooperation Window Lot 9 EUROOPPALAISET YHTEISTYÖKORKEAKOULUT Erasmushogeschool (EHB) Belgium/ koordinoija Masaryk University, Brno (CZ) University of Santiago de Compostela (ES)

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

VAIHTOON KTK

VAIHTOON KTK VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä

Lisätiedot

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan:

26.04.2013. Kyseessä olevassa lainkohdassa (Ammattikorkeakoululaki 20 ) todetaan: 1 ESITYS Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 26.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeriö Viitaten eduskunnan

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa

Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. Outi Sirniö ja Elina Tuusa Opiskelijavalinnat 2010 Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta Outi Sirniö ja Elina Tuusa Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2010... 2 Taulukko

Lisätiedot

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry Faculty of Agriculture and Forestry Promoting the sustainable use of bioresources by high level teaching based on scientific research Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta Faculty of Agriculture and

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Päätöksen pvm Tampereen yliopisto Myönnetään euroa. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet (puhuttelunimi alleviivataan)

Päätöksen pvm Tampereen yliopisto Myönnetään euroa. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) TAMPEREEN YLIOPISTO Saapunut Opinto ja kansainvälisten asiain osasto Päätöksen pvm 33014 Tampereen yliopisto Myönnetään euroa OPISKELIJOIDEN MATKA APURAHAHAKEMUS HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet

Lisätiedot

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina

Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet. Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina Kansainvälisen työharjoittelun monet mahdollisuudet Urapalvelujen kesätyöinfo tiistaina 8.2.2011 8.2.2011 1 Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Kielitaito kehittyy Kulttuuri tutuksi Kontakteja & verkostoja

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep

Työharjoittelu ulkomailla. www.jyu.fi/tep Työharjoittelu ulkomailla www.jyu.fi/tep Ohjelmassa tänään Rhodesnow harjoittelupaikat Työharjoitteluohjelmat ja harjoittelupaikan haku Annamari Rovamo & Muru Linjala Työelämäpalveluista Aiesec-harjoittelu

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut

Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla. Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Opinnot haltuun: Vaihto-opiskelu ulkomailla Minna Pekkanen Kansainväliset opiskelijapalvelut Kuka voi lähteä vaihtoon? Vaihtoon voi lähteä kaikista kauppatieteiden kandidaatin ohjelman erikoistumisalueista

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE

SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE SUUNTANA VENÄJÄ VAIHTOMAHDOLLISUUDET VENÄJÄLLE Minna Nousiainen, International Coordinator minna.nousiainen@ulapland.fi Kasvatustieteiden tiedekunta FIRST-VERKOSTOT Kenelle: vähintään toisen vuoden perusopiskelijat

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 500 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, 180 op (tavoiteaika 3 vuotta)

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ).

Syksyllä 2010 opintonsa aloittavat uudet opiskelijat hyväksytään suoraan uuteen oppiaineeseen (tiedekuntaneuvoston päätös ). INFORMAATIOTIETEIDEN TIEDEKUNTA Tampereen yliopisto 6.5.2010 Hyväksytty tiedekuntaneuvostossa 12.5.2010. Liite B3/1 Informaatiotutkimuksen oppiainenimen muutoksesta ja uusista informaatiotutkimuksen ja

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013).

Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen (Dnro 1027/12.01/2013). 1528/12.02.02.00/2015 1 (6) YLIOPISTON RAHOITTAMAA HARJOITTELUA KOSKEVA PÄÄTÖS JA OHJE Tämä päätös kumoaa 11.10.2013 tehdyn harjoittelua koskevan päätöksen ja ohjeen ( 1027/12.01/2013). Päätän yliopiston

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu Vaihto-opinnot ulkomailla Mirka Jalonen, kv-suunnittelija, Insinööritieteiden korkeakoulu Miksi vaihtoon? Globaalit työmarkkinat Kansanvälisestä kokemuksesta hyötyä työelämässä; tuo vaihtokokemuksesi esille

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista. 29.3.2016 Tilasto- ja tietovarastoryhmä Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista 29.3.216 Tilasto- ja tietovarastoryhmä OPINTOTUKIMENOT, OPINTOLAINAT JA TAKAUSVASTUUT Opintotukimenot 199 215 1 Milj. euroa (vuoden 215 rahana)

Lisätiedot

Sisällys. 1 Johdanto... 3. 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4

Sisällys. 1 Johdanto... 3. 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4 OPISKELIJAVALINNAT RAPORTTI 2012 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijavalinnat vuonna 2012... 4 Taulukko 1. Valtiotieteelliseen tiedekuntaan vuonna 2012 hakeneet, hyväksytyt

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Ruotsi on suosittu opiskelumaa OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista

Lisätiedot

Väitöskirjatutkija ulkomailla. Laura Lalu Kv. Koulutuksen keskus

Väitöskirjatutkija ulkomailla. Laura Lalu Kv. Koulutuksen keskus Väitöskirjatutkija ulkomailla Laura Lalu Kv. Koulutuksen keskus 8.9.2016 MIKSI? Henkilökohtainen akateeminen hyöty Uusia näkökulmia omaan tutkimusaiheeseen Kontaktit Eri opetustarjonta ja mahdollisesti

Lisätiedot

Miksi maailmalle? Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa. syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan omaa kurssivalikoimaa

Miksi maailmalle? Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa. syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan omaa kurssivalikoimaa Miksi maailmalle? syventämään oman alan tuntemusta ja laajentamaan omaa kurssivalikoimaa kehittämään käytännön kielitaitoa Kansainvälistyminen Jyväskylän yliopistossa hankkimaan uusia ajattelutapoja ja

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio Noin 600 opiskelee vuosittain lukio-opintoja Voi opiskella kaikissa koulutusohjelmissa (ei Kaukovainion

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto

KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä. CIMOn korkeakoulukiertue Itä-Suomen yliopisto KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! Ajankohtaista kansainvälistymisessä CIMOn korkeakoulukiertue 19.11.2013 Itä-Suomen yliopisto Ajankohtaista kansainvälistymisessä Mitä on kansainvälinen osaaminen Kansainvälistymisen

Lisätiedot