Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi

Transkriptio

1 1 Kantola, Ismo (toim.) Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 1:2002

2 2 ISBN ISSN Kansi: Taitto: Edita, Suvi Lepistö Pikseri Julkaisupalvelut Oyj Edita Abp Helsinki 2002

3 Esipuhe 3 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on uusi työelämälähtöinen korkeakoulututkinto, jonka tarkoituksena on antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten. Jatkotutkintokokeilun avulla hankitaan tietoa ja kokemuksia ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmän rakenteesta, toimivuudesta ja laajuudesta, työelämän tarpeista ja työelämäyhteyksistä sekä tutkinnon asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä. Jatkotutkintokokeilua koskeva laki hyväksyttiin kesällä Sen mukainen koulutus voi alkaa Kokeilulaki on voimassa saakka. Saatujen kokemusten perusteella tehdään linjaukset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asemasta ja jatkotutkintopolitiikasta. Eduskunta päätti kokeilulain käsittelyn yhteydessä, että arviointineuvosto arvioi kokeiluhakemukset. Eduskunnan päätös hakemusten ennakkoarvioinnista kuvastaa hyvin arvioinnin merkitystä nykyisessä korkeakoulupolitiikassa ja korkeakoulujen toiminnan laadun varmistuksessa. Kokeilun perusteellinen valmistelu ja sen yhteydessä käyty keskustelu taas osoittavat kuinka keskeiseksi koulutuspoliittiseksi kysymykseksi ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot koetaan. Opetusministeriön toimeksiannossa Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä oli hakemusten laadun arviointi. Samalla arviointineuvosto tarkasti myös täyttivätkö hakemukset jättäneet ammattikorkeakoulut kokeiluluvan myöntämisedellytykset. Toimeksianto oli arviointineuvoston kannalta selkeä. Sen tuli arvioida, mitkä hakemuksista täyttivät asetetut laatuvaatimukset ja mitkä eivät. Tässä mielessä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun arviointineuvosto suoritti koulutusohjelmien akkreditointia muistuttavan arvioinnin. Lopulliset päätökset kokeilulupien myöntämisestä tekee opetusministeriö arviointineuvoston esityksen perusteella. Kokeilulain mukaan opetusministeriön täytyy kokeilulupapäätöksiä tehdessään varmistaa se, että kokeilusta muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus ja että kaikki kokeilussa mukana olevat koululutusalat ja koulutusohjelmat ovat edustettuina. Ammattikorkeakoulut toimittivat kokeiluun 53 hakemusta. Hakemukset jakautuivat tasaisesti haettavissa olleisiin kuuteen koulutusohjelmaan. Opetusministeriön laatimat hakemusten arviointiperusteet pohjautuivat suoraan kokeilulakiin ja sen perusteluihin. Arviointiperusteina olivat ammattikorkeakoulun koulutuksen laatutaso, kokeiluhankkeen tavoitteet, ammattikorkeakoulun yhteydet työelämään, jatkotutkintokokeilua tukeva tutkimus- ja kehitystyö sekä koulutus- ja työvoimatarve haettavan jatkotutkinnon alalla. Arvioinnin tuloksena arviointineuvosto totesi, että 36 hakemusta täytti asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset täyttäneet hakemukset jakautuivat tasaisesti eri koulutusohjelmiin. Varsinaisen arvioinnin suoritti arviointineuvoston nimeämät viisi asiantuntijaryhmää. Jokaisessa arviointiryhmässä olivat edustettuna alan asiantuntijat korkeakouluista, työelämästä ja opiskelijoista. Jatkotutkintohakemusten arviointi pikaisella toimeksiannolla oli haastava tehtävä. Korkeakoulujen arviointineuvosto haluaakin kiittää arviointiin osallistuneita asiantuntijoita sekä arvioinnista sihteeristössä vastannutta suunnittelija Ismo Kantolaa, joka on myös toimittanut nyt julkaistavan raportin. Opetusministeriön tarkoituksena on tehdä kokeilulupapäätökset helmikuun loppuun mennessä ja asettaa ennen jatkotutkinto-ohjelmien käynnistymistä myös kokeilun seuranta- ja koordinaatioryhmä. Kokeilulain mukaan Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kokeilut kokeilukauden aikana. Vaikka varsinainen arviointi ajoittuu pääosin vuoteen 2004, sen suunnittelu alkaa jo ensi syksynä. Arviointineuvosto toivoo, että ammattikorkeakoulut osallistuvat tulevan arvioinnin suunnitteluun. Tähän liittyvät ideat ja palautteen nyt suoritetusta arvioinnista voi osoittaa suunnittelija Tapio Huttulalle (tapio.huttula@minedu.fi). Helsingissä Ossi V. Lindqvist puheenjohtaja Kauko Hämäläinen pääsihteeri

4 4 Sisällys 1 Jatkotutkintokokeilun tausta ja arviointiprosessi Jatkotutkintokokeilun tarkoitus Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto Jatkotutkintokokeilun käynnistäminen Kokeiluluvan myöntämisen edellytykset ja kokeiluhakemusten arviointi 9 Kokeiluluvan myöntämisen edellytysten toteaminen 9 Kokeilulupahakemusten arviointiperusteet Arviointiprosessi 12 Arviointiryhmät 12 Arviointiryhmien työskentely 14 Korkeakoulujen arviointineuvoston käsittely 17 2 Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotus opetusministeriölle 18 3 Korkeakoulujen arviointineuvoston lausunnot kokeilulupahakemuksista Lausunnot pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 20 Arcada Nylands svenska yrkeshögskola: utbildningsprogrammet för företagsamhet och affärskompetens inom sektorn för små och medelstora företag 20 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 21 Hämeen ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 22 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 23 Kajaanin ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 24 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 24 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 25 Lahden ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 26 Mikkelin ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 27 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 28

5 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 29 Satakunnan ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 30 Tampereen ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 31 Turun ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Lausunnot ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 33 Helsingin ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 33 Kajaanin ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 34 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 34 Lahden ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 35 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 36 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 37 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 38 Satakunnan ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 38 Svenska yrkeshögskolan: utbildningsprogrammet för vård av åldrande patienter och långvårdspatienter 39 Turun ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma Lausunnot terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 41 Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 41 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 42 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 43 Kemi Tornion ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 44 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 44 5

6 6 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 45 Satakunnan ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 46 Seinäjoen ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma Lausunnot sosiaalialan koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 48 Diakonia-ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 48 Helsingin ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 49 Kemi Tornion ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 50 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 51 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 52 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 52 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 54 Satakunnan ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma Lausunnot korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 56 Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 56 Hämeen ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 57 Helsingin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 58 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 59 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 60 Svenska yrkeshögskolan: utbildningsprogrammet för reparation och komplettering av byggnader Lausunnot hyvinvointiteknologian koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 62 Hämeen ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 62 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 63 Mikkelin ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 64 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 65 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 66 Satakunnan ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 67 Vaasan ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 68

7 1 Jatkotutkintokokeilun tausta ja arviointiprosessi Jatkotutkintokokeilun tarkoitus Valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille tehtiin linjaus, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen opintoviikon laajuiset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Eduskunta hyväksyi hallituksen antaman esityksen (HE 21/2001 vp) määräaikaisesta ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta eräin muutoksin. Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta (L 645/2001) vahvistettiin , ja laki tuli voimaan Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun avulla hankitaan tietoa ja kokemuksia ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmän rakenteesta, toimivuudesta ja laajuudesta, työelämän tarpeista ja työelämäyhteyksistä sekä tutkinnon asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä. Opetusministeriön päivätyissä jatkotutkintokokeilun hakuohjeissa (31/401/2001) ammattikorkeakouluille todetaan, että kokeiluohjelmaan valittavien alojen ja koulutusohjelmien tulee muodostaa riittävän monipuolinen kokonaisuus kokemusten ja tulosten arvioimiseksi. Opetusministeriö on varannut kokeiluun kaikkiaan 300 aikuiskoulutuksen aloituspaikkaa vuosittain. Kokeilulaki on voimassa saakka, ja sitä sovelletaan kokeilukauden aikana aloitettuun koulutukseen sen päättymiseen saakka. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kokeilut kokeilukauden aikana. Saatujen kokemusten perusteella on tarkoitus tehdä linjaukset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asemasta ja jatkotutkintopolitiikasta. Kokeiluluvan myöntämisen edellytyksiä ja kokeilulupahakemusten arviointiperusteita käsitellään jäljempänä. 1.2 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta ja jatkotutkinto-opintojen tarkoituksesta on säädetty kokeilulaissa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on uusi korkeakoulututkinto. Jatkotutkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta

8 8 alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulu valitsee jatkotutkinnon opiskelijat järjestämänsä erillishaun perusteella. Jatkotutkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. Jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman laajuus on 40 opintoviikkoa niillä aloilla, joissa ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa ja 60 opintoviikkoa, kun ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 140 opintoviikkoa. Sosiaali- ja terveysalalla jatkotutkinnon laajuus on 60 opintoviikkoa alan pääasiallisen tutkinnon laajuuden perusteella. Jatkotutkintoon johtava hyvinvointiteknologian koulutusohjelma on mahdollista suorittaa sekä sosiaali- ja terveysalalla (60 ov) että tekniikan ja liikenteen koulutusalalla (40 ov). Koulutus voi perustua joko sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon tai tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. Jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman tulee sisältää opintoviikkoa ammattikorkeakoulun järjestämiä, jatkotutkinnon alaan kuuluvia syventäviä opintoja ja opinnäytetyönä 20 opintoviikon laajuisen työelämän kehittämistehtävän. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä jatkotutkintoon johtavat opinnot niin, että ne voidaan suorittaa työn ohessa. Jatkotutkinto on työelämälähtöinen ja toteutukseltaan aikuiskoulutuksellinen. Keskeinen osa jatkotutkintoa on ammatillinen opinnäytetyö eli työelämän kehittämistehtävä, joka perustuu työelämän ongelman määrittelylle. Työelämän kehittämistehtävä toteutetaan yhdessä työelämän, ensisijaisesti oman työpaikan kanssa. 1.3 Jatkotutkintokokeilun käynnistäminen Kokeilulain vahvistamisen jälkeen kokeilun käynnistämisessä päätettiin edetä seuraavalla aikataululla: Opetusministeriö antaa hakuohjeet ammattikorkeakouluille mennessä Ammattikorkeakoulut jättävät kokeilulupahakemuksensa opetusministeriölle ja Korkeakoulujen arviointineuvostolle mennessä Korkeakoulujen arviointineuvosto jättää ehdotuksensa jatkotutkintokokeilun kokeiluluvista opetusministeriölle mennessä Opetusministeriö tekee kokeilulupia koskevat päätökset Lain mukainen koulutus voidaan aloittaa. Opetusministeriö lähetti ammattikorkeakouluille jatkotutkintokokeilun hakuohjeet päivätyllä kirjeellään. Ammattikorkeakouluja pyydettiin toimittamaan jatkotutkintokokeilua koskevat esityksensä mennessä opetusministeriöön ja Korkeakoulujen arviointineuvostolle. Kokeiluesityksiä oli mahdollista tehdä seuraavista jatkotutkintoon johtavista koulutusohjelmista:

9 9 Hallinto ja kauppa pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysala ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma sosiaalialan koulutusohjelma Tekniikka ja liikenne korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma hyvinvointiteknologian koulutusohjelma (yhdessä sosiaali- ja terveysalan kanssa) Kaksi tai useampi ammattikorkeakoulua saattoivat yhdessä hakea kokeilulupaa jättämällä yhteisen hakemuksen. Kokeilulupaa haettiin koko kokeilukautta varten. Hakuohjeissa todettiin myös, että pääosa kokeiluluvista on tarkoitus myöntää päättyvän haun perusteella. Lisäksi ohjeissa todettiin, että kokeilulle asetettava koordinaatio- ja seurantaryhmä voi kokeilun aikana tehdä aloitteita kokeilun laajentamisesta erityisestä syystä uusiin yksiköihin tai muihin koulutusohjelmiin kokeiluun valituilla aloilla. Ammattikorkeakoulut jättivät määräajan päättymiseen mennessä yhteensä 53 kokeilulupahakemusta. Hakemukset jakaantuivat koulutusohjelmittain seuraavasti: Koulutusohjelma Hakemusten lukumäärä Pk-sektorin yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen 14 Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoito 10 Terveyden edistäminen ja ehkäisevän työ 8 Sosiaaliala 8 Korjaus- ja täydennysrakentaminen 6 Hyvinvointiteknologia Kokeiluluvan myöntämisen edellytykset ja kokeiluhakemusten arviointi Kokeilulaissa ( 5 ) on määritelty kokeiluluvan myöntämisen edellytykset sekä kokeiluluvan arviointiperusteet. Näitä käsitellään seuraavaksi erikseen. Kokeiluluvan myöntämisen edellytysten toteaminen Korkeakoulujen arviointineuvosto on tarkistanut, täyttävätkö kokeilulupahakemukset jatkotutkintokokeilusta annetun lain (454/2001) 5 pykälän 1 mom kohtien 1 3 mukaiset kokeiluluvan myöntämisen edellytykset:

10 10 1) ammattikorkeakoulusta on valmistunut ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla; 2) ammattikorkeakoulu on järjestänyt ammatillisia erikoistumisopintoja asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla; sekä 3) ammattikorkeakoulussa on asianomaisella alalla yliopettajat, jotka voivat ottaa vastatakseen jatkotutkinto-opinnoista ja jotka täyttävät yliopettajien tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa taikka taiteellisia ansioita koskevat ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995) säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Ammattikorkeakoulun edellytettiin täyttävän kaikki kohtien 1 3 edellytykset jatkotutkintokokeilun hakuajan päättyessä eli tilanteessa. Esimerkiksi kohdan 3 edellytyksen täyttääkseen ammattikorkeakoululla tuli olla palveluksessaan asianomaisella alalla yliopettajan virassa tai toimessa oleva henkilö, joka täytti yliopettajan kelpoisuusvaatimuksen tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon osalta. Mikäli ammattikorkeakoulu ei ollut nimennyt jatkotutkinnosta vastaavaa kelpoisuusehdon tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon osalta täyttävää yliopettajaa, ammattikorkeakoulua pyydettiin täydentämään hakemustaan tältä osin. Näin haluttiin varmistaa, että tiedot jatkotutkinnon vastuuyliopettajista ovat todennettavissa myös jälkikäteen. Lisäksi ammattikorkeakouluilta pyydettiin täydennyksinä hakemuksista puuttuneita tilastotietoliitteitä. Muutamia ammattikorkeakouluja pyydettiin täsmentämään hakemuksessa esitettyjä tietoja järjestetyistä ammatillisista erikoistumisopinnoista. Mikäli kokeilulupahakemus ei täyttänyt yhtä tai useampaa kokeiluluvan myöntämisen edellytystä, arviointineuvosto piti tarpeettomana julkaista kokeilulupahakemuksen laatuvaatimusten täyttymistä koskevaa lausuntoa. Arviointineuvosto on toimittanut tällöin palautteen hakemuksen vahvuuksista ja heikkouksista yksinomaan hakemuksen jättäneelle ammattikorkeakoululle. Mikäli kahden tai useamman ammattikorkeakoulun yhteisessä hakemuksessa yksi hakija-ammattikorkeakouluista ei täyttänyt jotain kokeiluluvan myöntämisedellytystä, katsottiin ainoastaan tämän ammattikorkeakoulun jäävän hakemuksen jatkokäsittelyn ulkopuolelle. Yhteishakemuksen muiden ammattikorkeakoulujen osalta hakemuksen arviointia jatkettiin normaalisti laatuvaatimusten täyttymisen osalta. Kokeilulupahakemusten arviointiperusteet Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilusta annetun lain (L 454/2001) 5 pykälän 2 mom mukaan kokeilulupahakemusten arvioinnissa otetaan huomioon koulutuksen laatutaso, kokeiluhankkeen tavoitteet, koulutus- ja työvoimatarve, yhteydet työelämään, tutkimus- ja kehitystyö asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla sekä se, että kokeiluista muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus.

11 11 Opetusministeriö laati kokeilulain nojalla sekä lakiesityksessä ja eduskunnan vastauksessa arviointiperusteista esitettyjen perusteluiden pohjalta seuraavat täsmennetyt arviointiperusteet hakuohjekirjeen liitteeksi: 1. Kokeiluhankkeen tavoitteet Jatkotutkintokokeilulle asetetut laadulliset tavoitteet Kokeilun alueellinen vaikuttavuus Kokeilun suunniteltu aloituspaikkamäärä/vuosi ja keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä 2. Koulutus- ja työvoimantarve Perustelut koulutustarpeelle Mekanismit, joilla koulutus- ja työvoimantarpeen kehittymistä seurataan Arvio jatkotutkinnon vaikutuksesta henkilön osaamiseen ja työuraan 3. Yhteydet työelämään Ammattikorkeakoulun vuorovaikutusverkosto työelämän kanssa asianomaisella tai jatkotutkintokokeilua tukevalla koulutusalalla Työelämäyhteyksille asetetut tavoitteet Suunnitelma jatkotutkintoon kuuluvan työelämän kehittämistehtävän käytännön toteuttamisesta Kokeilun vaikutus ammattikorkeakoulun työelämää, ammatillista asiantuntijuutta ja sen kehittämistä koskevan uuden tiedon tuottamiseen 4. Tutkimus- ja kehitystyö asianomaisella tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla Ammattikorkeakoulun tämän hetkisen tutkimus- ja kehitystyön kuvaus, määrä ja laatu asianomaisella tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla Jatkotutkintokokeilun vaikutus ammattikorkeakoulun t&k-toiminnan kehittämiseen Jatkotutkintokokeiluun liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikutus ammattikorkeakoulun peruskoulutukseen 5. Koulutuksen laatutaso Jatkotutkinnon opetussuunnitelman runko (liitteenä opetussuunnitelman tiivistelmä) Pedagogiset opetusjärjestelyt (erityisesti suunnitelma siitä, miten jatkotutkinto voidaan suorittaa työn ohessa) Selvitys jatkotutkinto-opinnoista vastaavan yliopettajan ja muun opetushenkilökunnan määrästä, koulutuksesta, kelpoisuuksista ja ansioista Selvitys koulutusalalta tai jatkotutkintoa tukevalta koulutusalalta valmistuneiden määristä vuosittain Näytöt koulutusalan tai jatkotutkintoa tukevan koulutusalan peruskoulutuksen laatutasosta

12 12 Selvitys koulutusalalla tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla järjestetyistä erikoistumisopinnoista (määrä, sisältöalueet, laajuudet ja erikoistumisopinnot suorittaneiden määrät) Näytöt koulutusalalla tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla järjestettyjen erikoistumisopintojen laatutasosta Opiskelijavalinnat Kokeilun seuranta ja arviointi Arviointineuvoston tekemän päätöksen mukaan arviointineuvoston suorittaman arvioinnin perusteina käytettiin yllä mainittuja tarkennettuja perusteita. Korkeakoulujen arviointineuvosto ei ole ottanut huomioon, mitä kokeilulain 5 pykälän 2 momentissa on sanottu kokeilun alueellisesta ja kieliryhmittäisestä tasapainosta. Opetusministeriö varmistaa kokeilulupia myöntäessään, että kokeilusta muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus. Arviointineuvoston ei ottanut kantaa ammattikorkeakoulujen ehdotuksiin jatkotutkintokokeilun koulutusohjelman aloitusajankohdasta, aloituspaikoista tai aloituspaikkojen porrastuksesta eri vuosille. 1.5 Arviointiprosessi Korkeakoulujen arviointineuvosto on arvioinut kokeilulupahakemukset ja tehnyt arvioinnin perusteella ehdotuksensa jatkotutkintokokeilun kokeiluluvista opetusministeriölle. Arviointineuvoston ehdotus sekä arviointineuvoston lausunnot kokeilulupahakemuksista sisältyvät tähän raporttiin. Opetusministeriö päättää kokeiluluvista saatuaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintohankehakemuksista Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotuksen. Kokeiluun valituille korkeakouluille myönnetään jatkotutkintoa koskeva kokeilulupa, jossa päätetään koulutusohjelma, koulutusohjelman nimi, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon aloituspaikkojen määrä sekä mahdolliset muut ehdot. Arviointiryhmät Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokeilulupahakemusten arvioinnin organisoinnista ja arvioinnin menettelyistä. Arviointimenetelmän valintaa määritti pitkälti aikataulu: ammattikorkeakoulujen tuli jättää hakemuksensa mennessä ja arviointineuvoston tuli antaa ehdotuksensa opetusministeriölle mennessä. Arviointineuvosto päätti asettaa hakemusten arviointia varten viisi erillistä arviointiryhmää, joiden tehtävänä oli arvioida kirjalliset kokeilulupahakemukset sekä laatia esitys arviointineuvostolla hakemuskohtaisiksi lausunnoiksi. Arviointiryhmän puheenjohtajaksi valittiin arviointineuvoston jäsen. Poikkeuksena tähän k-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusoh-

13 13 jelman arviointiryhmän puheenjohtajaksi valittiin arviointineuvoston alaisuudessa toimivan erikoistumisopintolautakunnan puheenjohtaja. Arviointineuvosto pyysi ammattikorkeakouluja esittämään arviointiryhmiin koulutuksen asiantuntijoita ammattikorkeakoulun omasta henkilöstöstä sekä työelämän edustajia. Ammattikorkeakoulu saattoi esittää yhtä koulutuksen asiantuntijaa sekä yhtä työelämän edustajaa jokaiseen arviointiryhmään niiltä koulutusaloilta, joilla sillä on koulutusta. Lisäksi arviointineuvosto pyysi Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SA- MOK ry:tä tekemään arviointineuvostolle esityksen arviointiryhmiin nimettävistä opiskelijajäsenistä. Arviointineuvosto valitsi kuhunkin arviointiryhmään vähintään kaksi ammattikorkeakoulujen koulutuksen asiantuntijaa jatkotutkinnon koulutusohjelman alalta, kaksi työelämän edustajaa sekä yhden opiskelija-asiantuntijan. Koulutusohjelmien alojen erikoisasiantuntijoita valittiin myös yliopistosektorilta. Sosiaali- ja terveysalan hakemusten arvioinnissa nähtiin tärkeäksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton edustus. Arviointiryhmien sihteerit nimettiin arviointineuvoston sihteeristöstä. Arviointiryhmien kokoonpanot olivat seuraavat. Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Ilkka Virtanen, professori, Vaasan yliopisto, Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoistumisopintolautakunta Kaj Grundström Jarmo Helminen, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu Sampsa Saralehto, dosentti, Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoistumisopintolautakunta Ulla Tynjä, opiskelija, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Päivi Vesala, yliopettaja, koulutusohjelmajohtaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ismo Kantola, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma, Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Ritva Paulin, vararehtori, Turun ammattikorkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvosto Miia Aakko, opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Satu Helin, täydennyskoulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Raija Hilden, johtava ylihoitaja, Porin kaupungin terveysvirasto Ritva Larjomaa, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Marita Paunonen-Ilmonen, professori emerita, Tampereen yliopisto Paula Risikko, johtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Marjukka Vallimies-Patomäki, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Ismo Kantola, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto

14 14 Sosiaalialan koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Anna Raija Nummenmaa, professori, Tampereen yliopisto, Korkeakoulujen arviointineuvosto Lassi Kangasluoma, opiskelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kirsti Laakso, erikoissuunnittelija, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut Anna-Liisa Lampinen, koulutusalajohtaja, Laurea-ammattikorkeakoulu Leena Niemi, johtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Aune Turpeinen, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Ismo Kantola, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Toivo Katila, professori, Teknillinen korkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvosto Seppo Huovinen, professori, Teknillinen korkeakoulu Toivo Koistinen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu Martti Kuitunen, johtaja, Turun kaupungin tilalaitos Jari Kurtelius, lehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu Ville Lehtinen, opiskelija, Helsingin ammattikorkeakoulu Jouko Lähteenmäki, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu Marko Makkonen, koulutuspäällikkö, YIT-yhtymä Oyj Karl Holm, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Toivo Katila, professori, Teknillinen korkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvosto Pertti Era, toimitusjohtaja, Metitur Oy Oili Harri-Lehtonen, projektipäällikkö, Kuntoutuksen edistämisliitto Mikko Hautala, opiskelija, Hämeen ammattikorkeakoulu Jari Hyttinen, professori, Tampereen teknillinen korkeakoulu Leif Sonkin, konsultti, Keskustakehitys Oy Tapio Tammi, toimitusjohtaja, Gamga Oy Ari Tarkiainen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Karl Holm, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Arviointiryhmien työskentely Arviointiryhmät työskentelivät Ryhmät toimivat itsenäisesti. Ryhmien puheenjohtajat, sihteerit, arviointineuvoston edustajat sekä arviointineuvoston pääsihteeri pitivät yhteisen suunnittelukokouksen Arviointiryhmien jäsenet ilmoittivat ohjeiden mukaisesti jääviyksistään sihteerille ennen kokouksia. Tämän lisäksi ryhmät päättivät ennen hakemusten käsittelyn aloittamista, minkä hakemusten osalta ryhmän jäsenet eivät jääviyden vuoksi voi osallistua asian käsittelyyn. Ryhmän puheenjohtaja tai jäsen ei osallistunut oman ammattikorkeakoulunsa hakemuksen arviointiin tai sellaisen ammattikorkeakoulujen yhteisen hakemuksen arviointiin, jossa oma ammattikorkeakoulu haki kokeilulupaa. Jäsenet ilmoittivat jääviytensä myös niissä tapa-

15 15 uksissa, jossa arvioijalla oli joku muu sidos (esim. opiskelijana, aviopuolison työpaikka, aiempi yhteistyösuhde) sellaiseen hakijaverkoston ammattikorkeakouluun, joka ei varsinaisesti hakenut kokeilulupaa. Jääviyden vuoksi seuraavat henkilöt arviointiryhmissä eivät osallistuneet mainittujen hakemusten käsittelyyn: Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Kaj Grundström: Arcada Nylands svenska yrkeshögskolanin hakemus Jarmo Helminen: Turun ammattikorkeakoulun hakemus Ulla Tynjä: Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun hakemus Päivi Vesala: Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakemus Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma Miia Aakko: Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakemus Ritva Paulin: Turun ammattikorkeakoulun hakemus Marjukka Vallimies-Patomäki: Helsingin ammattikorkeakoulun hakemus Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma Miia Aakko: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun hakemus Satu Helin: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hakemus Paula Risikko: Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Marjukka Vallimies-Patomäki: Arcada Nylands svenska yrkeshögskolanin, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ammattikorkeakoulun hakemus Sosiaalialan koulutusohjelma Lassi Kangasluoma: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Anna-Liisa Lampinen: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun hakemus Leena Niemi: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma Martti Kuitunen: Helsingin ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun hakemus Jari Kurtelius: Hämeen ammattikorkeakoulun hakemus sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakemus Ville Lehtinen: Helsingin ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun hakemus Jouko Lähteenmäki: Helsingin ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun hakemus Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Pertti Era: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hakemus Mikko Hautala: Hämeen ammattikorkeakoulun hakemus

16 16 Ennen arviointiryhmän kokouksia ryhmän jäsenet laativat yhden liuskan laajuisen kirjallisen lausunnon jokaisesta ryhmän arvioitavaksi kuuluvasta hakemuksesta sekä pisteyttivät hakemukset asteikolla 1 5. Tämän jälkeen ryhmät käsittelivät hakemuksia arviointikokouksissaan. Arviointiryhmät pitivät 2 6 kokousta. Jokaista kokeilulupahakemusta käsiteltiin vähintään kahdessa arviointiryhmän kokouksessa. Ryhmän puheenjohtaja ei osallistunut hakemusten pisteyttämiseen. Puheenjohtajan tehtävänä oli ohjata keskustelu niihin seikkoihin, joiden suhteen arvioijien näkemykset poikkesivat toisistaan merkittävästi. Lisäksi puheenjohtaja laati käydyistä keskusteluista yhteenvedot. Ryhmän sihteeri laati puheenjohtajan yhteenvetojen ja kirjallisten lausuntojen perusteella ehdotukset arviointilausunnoiksi ryhmän viimeisen kokouksen käsittelyä varten. Arviointiryhmän jäsenten antamien lausuntojen sekä kokouksissa käydyn keskustelun ja pisteytysten pohjalta muodostettiin lausunto jokaisesta hakemuksesta. Ryhmien tekemä arviointi perustuu hakemuksissa esitettyyn informaatioon sekä ammattikorkeakouluilta pyydettyihin lisäselvityksiin, jotka liittyivät jatkotutkinnon kokeiluluvan myöntämisen edellytysten toteamiseen. Arviointiryhmät käyttivät edellä luvussa 1.4 mainittuja tarkennettuja arviointiperusteita. Arviointineuvoston päätöksen mukaan kokeilulupahakemuksen arvioinnissa tuli tehdä johtopäätökset siitä, 1. täyttääkö hakemus kokeilulain 5 pykälän 1 mom mukaiset kokeiluluvan myöntämisen edellytykset; 2. täyttääkö hakemus kokeilulain 5 pykälän 2 mom mukaisilla arviointiperusteilla jatkotutkintokokeilun koulutusohjelmalta edellytettävät laatuvaatimukset hyväksyttävästi; sekä 3. identifioida ne tekijät (hakemusten vahvuudet ja kehittämistarpeet), joihin arviointipäätelmä perustuu. Arviointiryhmät halusivat kuitenkin tuoda arviointineuvoston tietoon myös arvionsa siitä, mikäli hakemus täytti ryhmän mukaan jatkotutkintokokeilun koulutusohjelmalta edellytettävät laatuvaatimukset hyvin. Arviointiryhmien puheenjohtajien kokouksessa oli sovittu, että ryhmät käyttävät sisäisessä työskentelyssä kokonaisarvosanaa seuraavalla asteikolla: 1 (hylätty), 2 (välttävä), 3 (tyydyttävä), 4 (hyvä), 5 (erinomainen). Laatuvaatimukset täyttävän hakemuksen vähimmäisarvosanaksi määriteltiin 3 (tyydyttävä). Arviointiryhmät päättivät kunkin hakemuksen laatuvaatimusten arvioinnissa saamasta mainesanasta yksimielisesti. Kaikki ryhmät olivat yksimielisiä esityksissään arviointineuvostolle. Ryhmät ovat lausunnoissaan hakemusten vahvuuksista ja heikkouksista maininneet pelkästään merkittävät vahvuudet ja merkittävät heikkoudet.

17 17 Korkeakoulujen arviointineuvoston käsittely Korkeakoulujen arviointineuvosto käsitteli opetusministerille jatkotutkinnon kokeilun kokeiluluvista annettavaa ehdotusta sekä kokeilulupahakemuksista annettavia lausuntoja. Arviointineuvosto noudatti päätöksessään arviointiryhmien esityksiä sekä kokeiluluvan myöntämisen edellytysten täyttymisestä että arviointiryhmien esityksiä jatkotutkinnon kokeilun koulutusohjelmalta edellytettävien laatuvaatimusten täyttymisestä. Arviointineuvosto päätti noudattaa hakemusten laatuvaatimusten arvioinnissa yhtenäisesti seuraavaa mainesanojen asteikkoa: ei täytä laatuvaatimuksia, täyttää laatuvaatimukset, täyttää hyvin laatuvaatimukset. Tekniikan ja liikenteen alan koulutusohjelmien arviointiryhmien käyttämä mainesana täyttää erittäin hyvin laatuvaatimukset yhdistettiin luokkaan täyttää hyvin laatuvaatimukset. Arviointineuvoston käsittelyssä seuraavat arviointineuvoston jäsenet olivat jäävejä osallistumaan jatkotutkintohakemuksia koskevaan keskusteluun ja jatkotutkinnon kokeilulupia koskeviin päätöksiin: Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma: Mauri Panhelainen, Ritva Paulin, Aulis Pitkälä, Pirkko Remes, Riikka-Maria Yli-Suomu Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilainen hoidon koulutusohjelma: Terhi Nokkala, Ritva Paulin, Pirkko Remes Terveyden edistämisen ja ehkäisen työn koulutusohjelma: Terhi Nokkala, Mauri Panhelainen, Pirkko Remes Sosiaalialan koulutusohjelma: Terhi Nokkala, Pirkko Remes Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma: Terhi Nokkala, Ritva Paulin, Aulis Pitkälä, Pirkko Remes, Riikka-Maria Yli-Suomu Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma: Mauri Panhelainen, Pirkko Remes Arviointineuvosto päätti julkaista ehdotuksensa kokeiluluvista ja lausuntonsa kokeilulupahakemuksista julkaisusarjassaan.

18 18 2 Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotus opetusministeriölle Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti ehdottaa opetusministeriölle, että ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon kokeiluluvan saavat hankkeet valitaan sellaisten hankkeiden joukosta, jotka arviointineuvoston arvioinnin perusteella täyttävät sekä jatkotutkintojen kokeilusta annetun lain (L 645/ 2001) 5 pykälän 1 mom mukaiset kokeiluluvan myöntämisen edellytykset että lain 5 pykälän 2 mom mukaisilla arviointiperusteilla jatkotutkinnon kokeilun koulutusohjelmalta edellytettävät laatuvaatimukset. Arviointineuvosto katsoo, että seuraavat 36 hakemusta täyttävät sekä kokeiluluvan myöntämisen edellytykset että laatuvaatimukset: Hallinnon ja kaupan ala Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, yhteensä 11 hakemusta: Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulut Lahden ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma, yhteensä 6 hakemusta: Helsingin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Svenska yrkeshögskolan Turun ammattikorkeakoulu Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma, yhteensä 5 hakemusta: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kemi Tornion, Oulun seudun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu

19 19 Sosiaalialan koulutusohjelma, yhteensä 5 hakemusta: Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut Tekniikan ja liikenteen ala Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma, yhteensä 4 hakemusta (yhdestä laatuvaatimukset täyttäneestä yhteishakemuksesta on poistettu yksi ammattikorkeakoulu, joka ei täyttänyt luvan myöntämisedellytyksiä): Seinäjoen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut Hämeen ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Svenska yrkeshögskolan Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma (yhdessä sosiaali- ja terveysalan kanssa), yhteensä 5 hakemusta: Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu

20 20 3 Korkeakoulujen arviointineuvoston lausunnot kokeilulupahakemuksista Korkeakoulujen arviointineuvoston lausunnot sisältävät tiivistelmän kokeilulupahakemuksessa esitetyistä ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilun tavoitteesta sekä varsinaisen lausunnon. Lausunnot esitetään koulutusohjelmittain luvuissa Lausunnot pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista Arcada Nylands svenska yrkeshögskola: utbildningsprogrammet för företagsamhet och affärskompetens inom sektorn för små och medelstora företag Jatkotutkinnon tavoitteena on antaa logistiikan alan tradenomille valmiudet soveltaa tietotekniikkaa hyödyntäviä liiketaloudellisia menetelmiä korkean kustannustehokkuuden ja palvelutason saavuttamiseksi koko alihankintaketjussa (supply chain management). Hanke ei täytä jatkotutkinnon kokeilun koulutusohjelmalta vaadittavia laadullisia vaatimuksia. Koulutusohjelma perustuu selkeän erikoistumisalueen, kansainvälisen logistiikan, valintaan. Ammattikorkeakoulu on järjestänyt jatkotutkinnon alalta ammatillisia erikoistumisopintoja, jotka tukevat jatkotutkintohanketta. Pedagogiset järjestelyt ovat edistyksellisiä. Hankkeen erityinen heikkous on niukka ja pintapuolinen, osin hakuohjeista poikkeava hakemus. Hankkeen toteutus ei käy ilmi hakemuksesta. Liiketoimintaosaamisen opetushenkilöstön määrä on niukka ja koulutustaso alhainen.