Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi"

Transkriptio

1 1 Kantola, Ismo (toim.) Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 1:2002

2 2 ISBN ISSN Kansi: Taitto: Edita, Suvi Lepistö Pikseri Julkaisupalvelut Oyj Edita Abp Helsinki 2002

3 Esipuhe 3 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on uusi työelämälähtöinen korkeakoulututkinto, jonka tarkoituksena on antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten. Jatkotutkintokokeilun avulla hankitaan tietoa ja kokemuksia ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmän rakenteesta, toimivuudesta ja laajuudesta, työelämän tarpeista ja työelämäyhteyksistä sekä tutkinnon asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä. Jatkotutkintokokeilua koskeva laki hyväksyttiin kesällä Sen mukainen koulutus voi alkaa Kokeilulaki on voimassa saakka. Saatujen kokemusten perusteella tehdään linjaukset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asemasta ja jatkotutkintopolitiikasta. Eduskunta päätti kokeilulain käsittelyn yhteydessä, että arviointineuvosto arvioi kokeiluhakemukset. Eduskunnan päätös hakemusten ennakkoarvioinnista kuvastaa hyvin arvioinnin merkitystä nykyisessä korkeakoulupolitiikassa ja korkeakoulujen toiminnan laadun varmistuksessa. Kokeilun perusteellinen valmistelu ja sen yhteydessä käyty keskustelu taas osoittavat kuinka keskeiseksi koulutuspoliittiseksi kysymykseksi ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot koetaan. Opetusministeriön toimeksiannossa Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä oli hakemusten laadun arviointi. Samalla arviointineuvosto tarkasti myös täyttivätkö hakemukset jättäneet ammattikorkeakoulut kokeiluluvan myöntämisedellytykset. Toimeksianto oli arviointineuvoston kannalta selkeä. Sen tuli arvioida, mitkä hakemuksista täyttivät asetetut laatuvaatimukset ja mitkä eivät. Tässä mielessä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun arviointineuvosto suoritti koulutusohjelmien akkreditointia muistuttavan arvioinnin. Lopulliset päätökset kokeilulupien myöntämisestä tekee opetusministeriö arviointineuvoston esityksen perusteella. Kokeilulain mukaan opetusministeriön täytyy kokeilulupapäätöksiä tehdessään varmistaa se, että kokeilusta muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus ja että kaikki kokeilussa mukana olevat koululutusalat ja koulutusohjelmat ovat edustettuina. Ammattikorkeakoulut toimittivat kokeiluun 53 hakemusta. Hakemukset jakautuivat tasaisesti haettavissa olleisiin kuuteen koulutusohjelmaan. Opetusministeriön laatimat hakemusten arviointiperusteet pohjautuivat suoraan kokeilulakiin ja sen perusteluihin. Arviointiperusteina olivat ammattikorkeakoulun koulutuksen laatutaso, kokeiluhankkeen tavoitteet, ammattikorkeakoulun yhteydet työelämään, jatkotutkintokokeilua tukeva tutkimus- ja kehitystyö sekä koulutus- ja työvoimatarve haettavan jatkotutkinnon alalla. Arvioinnin tuloksena arviointineuvosto totesi, että 36 hakemusta täytti asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset täyttäneet hakemukset jakautuivat tasaisesti eri koulutusohjelmiin. Varsinaisen arvioinnin suoritti arviointineuvoston nimeämät viisi asiantuntijaryhmää. Jokaisessa arviointiryhmässä olivat edustettuna alan asiantuntijat korkeakouluista, työelämästä ja opiskelijoista. Jatkotutkintohakemusten arviointi pikaisella toimeksiannolla oli haastava tehtävä. Korkeakoulujen arviointineuvosto haluaakin kiittää arviointiin osallistuneita asiantuntijoita sekä arvioinnista sihteeristössä vastannutta suunnittelija Ismo Kantolaa, joka on myös toimittanut nyt julkaistavan raportin. Opetusministeriön tarkoituksena on tehdä kokeilulupapäätökset helmikuun loppuun mennessä ja asettaa ennen jatkotutkinto-ohjelmien käynnistymistä myös kokeilun seuranta- ja koordinaatioryhmä. Kokeilulain mukaan Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kokeilut kokeilukauden aikana. Vaikka varsinainen arviointi ajoittuu pääosin vuoteen 2004, sen suunnittelu alkaa jo ensi syksynä. Arviointineuvosto toivoo, että ammattikorkeakoulut osallistuvat tulevan arvioinnin suunnitteluun. Tähän liittyvät ideat ja palautteen nyt suoritetusta arvioinnista voi osoittaa suunnittelija Tapio Huttulalle Helsingissä Ossi V. Lindqvist puheenjohtaja Kauko Hämäläinen pääsihteeri

4 4 Sisällys 1 Jatkotutkintokokeilun tausta ja arviointiprosessi Jatkotutkintokokeilun tarkoitus Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto Jatkotutkintokokeilun käynnistäminen Kokeiluluvan myöntämisen edellytykset ja kokeiluhakemusten arviointi 9 Kokeiluluvan myöntämisen edellytysten toteaminen 9 Kokeilulupahakemusten arviointiperusteet Arviointiprosessi 12 Arviointiryhmät 12 Arviointiryhmien työskentely 14 Korkeakoulujen arviointineuvoston käsittely 17 2 Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotus opetusministeriölle 18 3 Korkeakoulujen arviointineuvoston lausunnot kokeilulupahakemuksista Lausunnot pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 20 Arcada Nylands svenska yrkeshögskola: utbildningsprogrammet för företagsamhet och affärskompetens inom sektorn för små och medelstora företag 20 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 21 Hämeen ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 22 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 23 Kajaanin ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 24 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 24 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 25 Lahden ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 26 Mikkelin ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 27 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 28

5 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 29 Satakunnan ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 30 Tampereen ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 31 Turun ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Lausunnot ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 33 Helsingin ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 33 Kajaanin ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 34 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 34 Lahden ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 35 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 36 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 37 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 38 Satakunnan ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 38 Svenska yrkeshögskolan: utbildningsprogrammet för vård av åldrande patienter och långvårdspatienter 39 Turun ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma Lausunnot terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 41 Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 41 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 42 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 43 Kemi Tornion ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 44 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 44 5

6 6 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 45 Satakunnan ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 46 Seinäjoen ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma Lausunnot sosiaalialan koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 48 Diakonia-ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 48 Helsingin ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 49 Kemi Tornion ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 50 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 51 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 52 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 52 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 54 Satakunnan ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma Lausunnot korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 56 Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 56 Hämeen ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 57 Helsingin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 58 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 59 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 60 Svenska yrkeshögskolan: utbildningsprogrammet för reparation och komplettering av byggnader Lausunnot hyvinvointiteknologian koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 62 Hämeen ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 62 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 63 Mikkelin ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 64 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 65 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 66 Satakunnan ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 67 Vaasan ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 68

7 1 Jatkotutkintokokeilun tausta ja arviointiprosessi Jatkotutkintokokeilun tarkoitus Valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille tehtiin linjaus, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen opintoviikon laajuiset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Eduskunta hyväksyi hallituksen antaman esityksen (HE 21/2001 vp) määräaikaisesta ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta eräin muutoksin. Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta (L 645/2001) vahvistettiin , ja laki tuli voimaan Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun avulla hankitaan tietoa ja kokemuksia ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmän rakenteesta, toimivuudesta ja laajuudesta, työelämän tarpeista ja työelämäyhteyksistä sekä tutkinnon asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä. Opetusministeriön päivätyissä jatkotutkintokokeilun hakuohjeissa (31/401/2001) ammattikorkeakouluille todetaan, että kokeiluohjelmaan valittavien alojen ja koulutusohjelmien tulee muodostaa riittävän monipuolinen kokonaisuus kokemusten ja tulosten arvioimiseksi. Opetusministeriö on varannut kokeiluun kaikkiaan 300 aikuiskoulutuksen aloituspaikkaa vuosittain. Kokeilulaki on voimassa saakka, ja sitä sovelletaan kokeilukauden aikana aloitettuun koulutukseen sen päättymiseen saakka. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kokeilut kokeilukauden aikana. Saatujen kokemusten perusteella on tarkoitus tehdä linjaukset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asemasta ja jatkotutkintopolitiikasta. Kokeiluluvan myöntämisen edellytyksiä ja kokeilulupahakemusten arviointiperusteita käsitellään jäljempänä. 1.2 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta ja jatkotutkinto-opintojen tarkoituksesta on säädetty kokeilulaissa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on uusi korkeakoulututkinto. Jatkotutkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta

8 8 alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulu valitsee jatkotutkinnon opiskelijat järjestämänsä erillishaun perusteella. Jatkotutkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. Jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman laajuus on 40 opintoviikkoa niillä aloilla, joissa ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa ja 60 opintoviikkoa, kun ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 140 opintoviikkoa. Sosiaali- ja terveysalalla jatkotutkinnon laajuus on 60 opintoviikkoa alan pääasiallisen tutkinnon laajuuden perusteella. Jatkotutkintoon johtava hyvinvointiteknologian koulutusohjelma on mahdollista suorittaa sekä sosiaali- ja terveysalalla (60 ov) että tekniikan ja liikenteen koulutusalalla (40 ov). Koulutus voi perustua joko sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon tai tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. Jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman tulee sisältää opintoviikkoa ammattikorkeakoulun järjestämiä, jatkotutkinnon alaan kuuluvia syventäviä opintoja ja opinnäytetyönä 20 opintoviikon laajuisen työelämän kehittämistehtävän. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä jatkotutkintoon johtavat opinnot niin, että ne voidaan suorittaa työn ohessa. Jatkotutkinto on työelämälähtöinen ja toteutukseltaan aikuiskoulutuksellinen. Keskeinen osa jatkotutkintoa on ammatillinen opinnäytetyö eli työelämän kehittämistehtävä, joka perustuu työelämän ongelman määrittelylle. Työelämän kehittämistehtävä toteutetaan yhdessä työelämän, ensisijaisesti oman työpaikan kanssa. 1.3 Jatkotutkintokokeilun käynnistäminen Kokeilulain vahvistamisen jälkeen kokeilun käynnistämisessä päätettiin edetä seuraavalla aikataululla: Opetusministeriö antaa hakuohjeet ammattikorkeakouluille mennessä Ammattikorkeakoulut jättävät kokeilulupahakemuksensa opetusministeriölle ja Korkeakoulujen arviointineuvostolle mennessä Korkeakoulujen arviointineuvosto jättää ehdotuksensa jatkotutkintokokeilun kokeiluluvista opetusministeriölle mennessä Opetusministeriö tekee kokeilulupia koskevat päätökset Lain mukainen koulutus voidaan aloittaa. Opetusministeriö lähetti ammattikorkeakouluille jatkotutkintokokeilun hakuohjeet päivätyllä kirjeellään. Ammattikorkeakouluja pyydettiin toimittamaan jatkotutkintokokeilua koskevat esityksensä mennessä opetusministeriöön ja Korkeakoulujen arviointineuvostolle. Kokeiluesityksiä oli mahdollista tehdä seuraavista jatkotutkintoon johtavista koulutusohjelmista:

9 9 Hallinto ja kauppa pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysala ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma sosiaalialan koulutusohjelma Tekniikka ja liikenne korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma hyvinvointiteknologian koulutusohjelma (yhdessä sosiaali- ja terveysalan kanssa) Kaksi tai useampi ammattikorkeakoulua saattoivat yhdessä hakea kokeilulupaa jättämällä yhteisen hakemuksen. Kokeilulupaa haettiin koko kokeilukautta varten. Hakuohjeissa todettiin myös, että pääosa kokeiluluvista on tarkoitus myöntää päättyvän haun perusteella. Lisäksi ohjeissa todettiin, että kokeilulle asetettava koordinaatio- ja seurantaryhmä voi kokeilun aikana tehdä aloitteita kokeilun laajentamisesta erityisestä syystä uusiin yksiköihin tai muihin koulutusohjelmiin kokeiluun valituilla aloilla. Ammattikorkeakoulut jättivät määräajan päättymiseen mennessä yhteensä 53 kokeilulupahakemusta. Hakemukset jakaantuivat koulutusohjelmittain seuraavasti: Koulutusohjelma Hakemusten lukumäärä Pk-sektorin yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen 14 Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoito 10 Terveyden edistäminen ja ehkäisevän työ 8 Sosiaaliala 8 Korjaus- ja täydennysrakentaminen 6 Hyvinvointiteknologia Kokeiluluvan myöntämisen edellytykset ja kokeiluhakemusten arviointi Kokeilulaissa ( 5 ) on määritelty kokeiluluvan myöntämisen edellytykset sekä kokeiluluvan arviointiperusteet. Näitä käsitellään seuraavaksi erikseen. Kokeiluluvan myöntämisen edellytysten toteaminen Korkeakoulujen arviointineuvosto on tarkistanut, täyttävätkö kokeilulupahakemukset jatkotutkintokokeilusta annetun lain (454/2001) 5 pykälän 1 mom kohtien 1 3 mukaiset kokeiluluvan myöntämisen edellytykset:

10 10 1) ammattikorkeakoulusta on valmistunut ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla; 2) ammattikorkeakoulu on järjestänyt ammatillisia erikoistumisopintoja asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla; sekä 3) ammattikorkeakoulussa on asianomaisella alalla yliopettajat, jotka voivat ottaa vastatakseen jatkotutkinto-opinnoista ja jotka täyttävät yliopettajien tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa taikka taiteellisia ansioita koskevat ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995) säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Ammattikorkeakoulun edellytettiin täyttävän kaikki kohtien 1 3 edellytykset jatkotutkintokokeilun hakuajan päättyessä eli tilanteessa. Esimerkiksi kohdan 3 edellytyksen täyttääkseen ammattikorkeakoululla tuli olla palveluksessaan asianomaisella alalla yliopettajan virassa tai toimessa oleva henkilö, joka täytti yliopettajan kelpoisuusvaatimuksen tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon osalta. Mikäli ammattikorkeakoulu ei ollut nimennyt jatkotutkinnosta vastaavaa kelpoisuusehdon tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon osalta täyttävää yliopettajaa, ammattikorkeakoulua pyydettiin täydentämään hakemustaan tältä osin. Näin haluttiin varmistaa, että tiedot jatkotutkinnon vastuuyliopettajista ovat todennettavissa myös jälkikäteen. Lisäksi ammattikorkeakouluilta pyydettiin täydennyksinä hakemuksista puuttuneita tilastotietoliitteitä. Muutamia ammattikorkeakouluja pyydettiin täsmentämään hakemuksessa esitettyjä tietoja järjestetyistä ammatillisista erikoistumisopinnoista. Mikäli kokeilulupahakemus ei täyttänyt yhtä tai useampaa kokeiluluvan myöntämisen edellytystä, arviointineuvosto piti tarpeettomana julkaista kokeilulupahakemuksen laatuvaatimusten täyttymistä koskevaa lausuntoa. Arviointineuvosto on toimittanut tällöin palautteen hakemuksen vahvuuksista ja heikkouksista yksinomaan hakemuksen jättäneelle ammattikorkeakoululle. Mikäli kahden tai useamman ammattikorkeakoulun yhteisessä hakemuksessa yksi hakija-ammattikorkeakouluista ei täyttänyt jotain kokeiluluvan myöntämisedellytystä, katsottiin ainoastaan tämän ammattikorkeakoulun jäävän hakemuksen jatkokäsittelyn ulkopuolelle. Yhteishakemuksen muiden ammattikorkeakoulujen osalta hakemuksen arviointia jatkettiin normaalisti laatuvaatimusten täyttymisen osalta. Kokeilulupahakemusten arviointiperusteet Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilusta annetun lain (L 454/2001) 5 pykälän 2 mom mukaan kokeilulupahakemusten arvioinnissa otetaan huomioon koulutuksen laatutaso, kokeiluhankkeen tavoitteet, koulutus- ja työvoimatarve, yhteydet työelämään, tutkimus- ja kehitystyö asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla sekä se, että kokeiluista muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus.

11 11 Opetusministeriö laati kokeilulain nojalla sekä lakiesityksessä ja eduskunnan vastauksessa arviointiperusteista esitettyjen perusteluiden pohjalta seuraavat täsmennetyt arviointiperusteet hakuohjekirjeen liitteeksi: 1. Kokeiluhankkeen tavoitteet Jatkotutkintokokeilulle asetetut laadulliset tavoitteet Kokeilun alueellinen vaikuttavuus Kokeilun suunniteltu aloituspaikkamäärä/vuosi ja keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä 2. Koulutus- ja työvoimantarve Perustelut koulutustarpeelle Mekanismit, joilla koulutus- ja työvoimantarpeen kehittymistä seurataan Arvio jatkotutkinnon vaikutuksesta henkilön osaamiseen ja työuraan 3. Yhteydet työelämään Ammattikorkeakoulun vuorovaikutusverkosto työelämän kanssa asianomaisella tai jatkotutkintokokeilua tukevalla koulutusalalla Työelämäyhteyksille asetetut tavoitteet Suunnitelma jatkotutkintoon kuuluvan työelämän kehittämistehtävän käytännön toteuttamisesta Kokeilun vaikutus ammattikorkeakoulun työelämää, ammatillista asiantuntijuutta ja sen kehittämistä koskevan uuden tiedon tuottamiseen 4. Tutkimus- ja kehitystyö asianomaisella tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla Ammattikorkeakoulun tämän hetkisen tutkimus- ja kehitystyön kuvaus, määrä ja laatu asianomaisella tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla Jatkotutkintokokeilun vaikutus ammattikorkeakoulun t&k-toiminnan kehittämiseen Jatkotutkintokokeiluun liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikutus ammattikorkeakoulun peruskoulutukseen 5. Koulutuksen laatutaso Jatkotutkinnon opetussuunnitelman runko (liitteenä opetussuunnitelman tiivistelmä) Pedagogiset opetusjärjestelyt (erityisesti suunnitelma siitä, miten jatkotutkinto voidaan suorittaa työn ohessa) Selvitys jatkotutkinto-opinnoista vastaavan yliopettajan ja muun opetushenkilökunnan määrästä, koulutuksesta, kelpoisuuksista ja ansioista Selvitys koulutusalalta tai jatkotutkintoa tukevalta koulutusalalta valmistuneiden määristä vuosittain Näytöt koulutusalan tai jatkotutkintoa tukevan koulutusalan peruskoulutuksen laatutasosta

12 12 Selvitys koulutusalalla tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla järjestetyistä erikoistumisopinnoista (määrä, sisältöalueet, laajuudet ja erikoistumisopinnot suorittaneiden määrät) Näytöt koulutusalalla tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla järjestettyjen erikoistumisopintojen laatutasosta Opiskelijavalinnat Kokeilun seuranta ja arviointi Arviointineuvoston tekemän päätöksen mukaan arviointineuvoston suorittaman arvioinnin perusteina käytettiin yllä mainittuja tarkennettuja perusteita. Korkeakoulujen arviointineuvosto ei ole ottanut huomioon, mitä kokeilulain 5 pykälän 2 momentissa on sanottu kokeilun alueellisesta ja kieliryhmittäisestä tasapainosta. Opetusministeriö varmistaa kokeilulupia myöntäessään, että kokeilusta muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus. Arviointineuvoston ei ottanut kantaa ammattikorkeakoulujen ehdotuksiin jatkotutkintokokeilun koulutusohjelman aloitusajankohdasta, aloituspaikoista tai aloituspaikkojen porrastuksesta eri vuosille. 1.5 Arviointiprosessi Korkeakoulujen arviointineuvosto on arvioinut kokeilulupahakemukset ja tehnyt arvioinnin perusteella ehdotuksensa jatkotutkintokokeilun kokeiluluvista opetusministeriölle. Arviointineuvoston ehdotus sekä arviointineuvoston lausunnot kokeilulupahakemuksista sisältyvät tähän raporttiin. Opetusministeriö päättää kokeiluluvista saatuaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintohankehakemuksista Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotuksen. Kokeiluun valituille korkeakouluille myönnetään jatkotutkintoa koskeva kokeilulupa, jossa päätetään koulutusohjelma, koulutusohjelman nimi, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon aloituspaikkojen määrä sekä mahdolliset muut ehdot. Arviointiryhmät Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokeilulupahakemusten arvioinnin organisoinnista ja arvioinnin menettelyistä. Arviointimenetelmän valintaa määritti pitkälti aikataulu: ammattikorkeakoulujen tuli jättää hakemuksensa mennessä ja arviointineuvoston tuli antaa ehdotuksensa opetusministeriölle mennessä. Arviointineuvosto päätti asettaa hakemusten arviointia varten viisi erillistä arviointiryhmää, joiden tehtävänä oli arvioida kirjalliset kokeilulupahakemukset sekä laatia esitys arviointineuvostolla hakemuskohtaisiksi lausunnoiksi. Arviointiryhmän puheenjohtajaksi valittiin arviointineuvoston jäsen. Poikkeuksena tähän k-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusoh-

13 13 jelman arviointiryhmän puheenjohtajaksi valittiin arviointineuvoston alaisuudessa toimivan erikoistumisopintolautakunnan puheenjohtaja. Arviointineuvosto pyysi ammattikorkeakouluja esittämään arviointiryhmiin koulutuksen asiantuntijoita ammattikorkeakoulun omasta henkilöstöstä sekä työelämän edustajia. Ammattikorkeakoulu saattoi esittää yhtä koulutuksen asiantuntijaa sekä yhtä työelämän edustajaa jokaiseen arviointiryhmään niiltä koulutusaloilta, joilla sillä on koulutusta. Lisäksi arviointineuvosto pyysi Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SA- MOK ry:tä tekemään arviointineuvostolle esityksen arviointiryhmiin nimettävistä opiskelijajäsenistä. Arviointineuvosto valitsi kuhunkin arviointiryhmään vähintään kaksi ammattikorkeakoulujen koulutuksen asiantuntijaa jatkotutkinnon koulutusohjelman alalta, kaksi työelämän edustajaa sekä yhden opiskelija-asiantuntijan. Koulutusohjelmien alojen erikoisasiantuntijoita valittiin myös yliopistosektorilta. Sosiaali- ja terveysalan hakemusten arvioinnissa nähtiin tärkeäksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton edustus. Arviointiryhmien sihteerit nimettiin arviointineuvoston sihteeristöstä. Arviointiryhmien kokoonpanot olivat seuraavat. Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Ilkka Virtanen, professori, Vaasan yliopisto, Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoistumisopintolautakunta Kaj Grundström Jarmo Helminen, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu Sampsa Saralehto, dosentti, Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoistumisopintolautakunta Ulla Tynjä, opiskelija, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Päivi Vesala, yliopettaja, koulutusohjelmajohtaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ismo Kantola, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma, Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Ritva Paulin, vararehtori, Turun ammattikorkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvosto Miia Aakko, opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Satu Helin, täydennyskoulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Raija Hilden, johtava ylihoitaja, Porin kaupungin terveysvirasto Ritva Larjomaa, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Marita Paunonen-Ilmonen, professori emerita, Tampereen yliopisto Paula Risikko, johtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Marjukka Vallimies-Patomäki, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Ismo Kantola, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto

14 14 Sosiaalialan koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Anna Raija Nummenmaa, professori, Tampereen yliopisto, Korkeakoulujen arviointineuvosto Lassi Kangasluoma, opiskelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kirsti Laakso, erikoissuunnittelija, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut Anna-Liisa Lampinen, koulutusalajohtaja, Laurea-ammattikorkeakoulu Leena Niemi, johtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Aune Turpeinen, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Ismo Kantola, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Toivo Katila, professori, Teknillinen korkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvosto Seppo Huovinen, professori, Teknillinen korkeakoulu Toivo Koistinen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu Martti Kuitunen, johtaja, Turun kaupungin tilalaitos Jari Kurtelius, lehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu Ville Lehtinen, opiskelija, Helsingin ammattikorkeakoulu Jouko Lähteenmäki, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu Marko Makkonen, koulutuspäällikkö, YIT-yhtymä Oyj Karl Holm, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Toivo Katila, professori, Teknillinen korkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvosto Pertti Era, toimitusjohtaja, Metitur Oy Oili Harri-Lehtonen, projektipäällikkö, Kuntoutuksen edistämisliitto Mikko Hautala, opiskelija, Hämeen ammattikorkeakoulu Jari Hyttinen, professori, Tampereen teknillinen korkeakoulu Leif Sonkin, konsultti, Keskustakehitys Oy Tapio Tammi, toimitusjohtaja, Gamga Oy Ari Tarkiainen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Karl Holm, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Arviointiryhmien työskentely Arviointiryhmät työskentelivät Ryhmät toimivat itsenäisesti. Ryhmien puheenjohtajat, sihteerit, arviointineuvoston edustajat sekä arviointineuvoston pääsihteeri pitivät yhteisen suunnittelukokouksen Arviointiryhmien jäsenet ilmoittivat ohjeiden mukaisesti jääviyksistään sihteerille ennen kokouksia. Tämän lisäksi ryhmät päättivät ennen hakemusten käsittelyn aloittamista, minkä hakemusten osalta ryhmän jäsenet eivät jääviyden vuoksi voi osallistua asian käsittelyyn. Ryhmän puheenjohtaja tai jäsen ei osallistunut oman ammattikorkeakoulunsa hakemuksen arviointiin tai sellaisen ammattikorkeakoulujen yhteisen hakemuksen arviointiin, jossa oma ammattikorkeakoulu haki kokeilulupaa. Jäsenet ilmoittivat jääviytensä myös niissä tapa-

15 15 uksissa, jossa arvioijalla oli joku muu sidos (esim. opiskelijana, aviopuolison työpaikka, aiempi yhteistyösuhde) sellaiseen hakijaverkoston ammattikorkeakouluun, joka ei varsinaisesti hakenut kokeilulupaa. Jääviyden vuoksi seuraavat henkilöt arviointiryhmissä eivät osallistuneet mainittujen hakemusten käsittelyyn: Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Kaj Grundström: Arcada Nylands svenska yrkeshögskolanin hakemus Jarmo Helminen: Turun ammattikorkeakoulun hakemus Ulla Tynjä: Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun hakemus Päivi Vesala: Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakemus Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma Miia Aakko: Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakemus Ritva Paulin: Turun ammattikorkeakoulun hakemus Marjukka Vallimies-Patomäki: Helsingin ammattikorkeakoulun hakemus Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma Miia Aakko: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun hakemus Satu Helin: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hakemus Paula Risikko: Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Marjukka Vallimies-Patomäki: Arcada Nylands svenska yrkeshögskolanin, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ammattikorkeakoulun hakemus Sosiaalialan koulutusohjelma Lassi Kangasluoma: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Anna-Liisa Lampinen: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun hakemus Leena Niemi: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma Martti Kuitunen: Helsingin ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun hakemus Jari Kurtelius: Hämeen ammattikorkeakoulun hakemus sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakemus Ville Lehtinen: Helsingin ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun hakemus Jouko Lähteenmäki: Helsingin ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun hakemus Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Pertti Era: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hakemus Mikko Hautala: Hämeen ammattikorkeakoulun hakemus

16 16 Ennen arviointiryhmän kokouksia ryhmän jäsenet laativat yhden liuskan laajuisen kirjallisen lausunnon jokaisesta ryhmän arvioitavaksi kuuluvasta hakemuksesta sekä pisteyttivät hakemukset asteikolla 1 5. Tämän jälkeen ryhmät käsittelivät hakemuksia arviointikokouksissaan. Arviointiryhmät pitivät 2 6 kokousta. Jokaista kokeilulupahakemusta käsiteltiin vähintään kahdessa arviointiryhmän kokouksessa. Ryhmän puheenjohtaja ei osallistunut hakemusten pisteyttämiseen. Puheenjohtajan tehtävänä oli ohjata keskustelu niihin seikkoihin, joiden suhteen arvioijien näkemykset poikkesivat toisistaan merkittävästi. Lisäksi puheenjohtaja laati käydyistä keskusteluista yhteenvedot. Ryhmän sihteeri laati puheenjohtajan yhteenvetojen ja kirjallisten lausuntojen perusteella ehdotukset arviointilausunnoiksi ryhmän viimeisen kokouksen käsittelyä varten. Arviointiryhmän jäsenten antamien lausuntojen sekä kokouksissa käydyn keskustelun ja pisteytysten pohjalta muodostettiin lausunto jokaisesta hakemuksesta. Ryhmien tekemä arviointi perustuu hakemuksissa esitettyyn informaatioon sekä ammattikorkeakouluilta pyydettyihin lisäselvityksiin, jotka liittyivät jatkotutkinnon kokeiluluvan myöntämisen edellytysten toteamiseen. Arviointiryhmät käyttivät edellä luvussa 1.4 mainittuja tarkennettuja arviointiperusteita. Arviointineuvoston päätöksen mukaan kokeilulupahakemuksen arvioinnissa tuli tehdä johtopäätökset siitä, 1. täyttääkö hakemus kokeilulain 5 pykälän 1 mom mukaiset kokeiluluvan myöntämisen edellytykset; 2. täyttääkö hakemus kokeilulain 5 pykälän 2 mom mukaisilla arviointiperusteilla jatkotutkintokokeilun koulutusohjelmalta edellytettävät laatuvaatimukset hyväksyttävästi; sekä 3. identifioida ne tekijät (hakemusten vahvuudet ja kehittämistarpeet), joihin arviointipäätelmä perustuu. Arviointiryhmät halusivat kuitenkin tuoda arviointineuvoston tietoon myös arvionsa siitä, mikäli hakemus täytti ryhmän mukaan jatkotutkintokokeilun koulutusohjelmalta edellytettävät laatuvaatimukset hyvin. Arviointiryhmien puheenjohtajien kokouksessa oli sovittu, että ryhmät käyttävät sisäisessä työskentelyssä kokonaisarvosanaa seuraavalla asteikolla: 1 (hylätty), 2 (välttävä), 3 (tyydyttävä), 4 (hyvä), 5 (erinomainen). Laatuvaatimukset täyttävän hakemuksen vähimmäisarvosanaksi määriteltiin 3 (tyydyttävä). Arviointiryhmät päättivät kunkin hakemuksen laatuvaatimusten arvioinnissa saamasta mainesanasta yksimielisesti. Kaikki ryhmät olivat yksimielisiä esityksissään arviointineuvostolle. Ryhmät ovat lausunnoissaan hakemusten vahvuuksista ja heikkouksista maininneet pelkästään merkittävät vahvuudet ja merkittävät heikkoudet.

17 17 Korkeakoulujen arviointineuvoston käsittely Korkeakoulujen arviointineuvosto käsitteli opetusministerille jatkotutkinnon kokeilun kokeiluluvista annettavaa ehdotusta sekä kokeilulupahakemuksista annettavia lausuntoja. Arviointineuvosto noudatti päätöksessään arviointiryhmien esityksiä sekä kokeiluluvan myöntämisen edellytysten täyttymisestä että arviointiryhmien esityksiä jatkotutkinnon kokeilun koulutusohjelmalta edellytettävien laatuvaatimusten täyttymisestä. Arviointineuvosto päätti noudattaa hakemusten laatuvaatimusten arvioinnissa yhtenäisesti seuraavaa mainesanojen asteikkoa: ei täytä laatuvaatimuksia, täyttää laatuvaatimukset, täyttää hyvin laatuvaatimukset. Tekniikan ja liikenteen alan koulutusohjelmien arviointiryhmien käyttämä mainesana täyttää erittäin hyvin laatuvaatimukset yhdistettiin luokkaan täyttää hyvin laatuvaatimukset. Arviointineuvoston käsittelyssä seuraavat arviointineuvoston jäsenet olivat jäävejä osallistumaan jatkotutkintohakemuksia koskevaan keskusteluun ja jatkotutkinnon kokeilulupia koskeviin päätöksiin: Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma: Mauri Panhelainen, Ritva Paulin, Aulis Pitkälä, Pirkko Remes, Riikka-Maria Yli-Suomu Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilainen hoidon koulutusohjelma: Terhi Nokkala, Ritva Paulin, Pirkko Remes Terveyden edistämisen ja ehkäisen työn koulutusohjelma: Terhi Nokkala, Mauri Panhelainen, Pirkko Remes Sosiaalialan koulutusohjelma: Terhi Nokkala, Pirkko Remes Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma: Terhi Nokkala, Ritva Paulin, Aulis Pitkälä, Pirkko Remes, Riikka-Maria Yli-Suomu Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma: Mauri Panhelainen, Pirkko Remes Arviointineuvosto päätti julkaista ehdotuksensa kokeiluluvista ja lausuntonsa kokeilulupahakemuksista julkaisusarjassaan.

18 18 2 Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotus opetusministeriölle Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti ehdottaa opetusministeriölle, että ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnon kokeiluluvan saavat hankkeet valitaan sellaisten hankkeiden joukosta, jotka arviointineuvoston arvioinnin perusteella täyttävät sekä jatkotutkintojen kokeilusta annetun lain (L 645/ 2001) 5 pykälän 1 mom mukaiset kokeiluluvan myöntämisen edellytykset että lain 5 pykälän 2 mom mukaisilla arviointiperusteilla jatkotutkinnon kokeilun koulutusohjelmalta edellytettävät laatuvaatimukset. Arviointineuvosto katsoo, että seuraavat 36 hakemusta täyttävät sekä kokeiluluvan myöntämisen edellytykset että laatuvaatimukset: Hallinnon ja kaupan ala Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, yhteensä 11 hakemusta: Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulut Lahden ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma, yhteensä 6 hakemusta: Helsingin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Svenska yrkeshögskolan Turun ammattikorkeakoulu Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma, yhteensä 5 hakemusta: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kemi Tornion, Oulun seudun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu

19 19 Sosiaalialan koulutusohjelma, yhteensä 5 hakemusta: Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulut Tekniikan ja liikenteen ala Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma, yhteensä 4 hakemusta (yhdestä laatuvaatimukset täyttäneestä yhteishakemuksesta on poistettu yksi ammattikorkeakoulu, joka ei täyttänyt luvan myöntämisedellytyksiä): Seinäjoen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut Hämeen ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Svenska yrkeshögskolan Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma (yhdessä sosiaali- ja terveysalan kanssa), yhteensä 5 hakemusta: Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu

20 20 3 Korkeakoulujen arviointineuvoston lausunnot kokeilulupahakemuksista Korkeakoulujen arviointineuvoston lausunnot sisältävät tiivistelmän kokeilulupahakemuksessa esitetyistä ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilun tavoitteesta sekä varsinaisen lausunnon. Lausunnot esitetään koulutusohjelmittain luvuissa Lausunnot pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista Arcada Nylands svenska yrkeshögskola: utbildningsprogrammet för företagsamhet och affärskompetens inom sektorn för små och medelstora företag Jatkotutkinnon tavoitteena on antaa logistiikan alan tradenomille valmiudet soveltaa tietotekniikkaa hyödyntäviä liiketaloudellisia menetelmiä korkean kustannustehokkuuden ja palvelutason saavuttamiseksi koko alihankintaketjussa (supply chain management). Hanke ei täytä jatkotutkinnon kokeilun koulutusohjelmalta vaadittavia laadullisia vaatimuksia. Koulutusohjelma perustuu selkeän erikoistumisalueen, kansainvälisen logistiikan, valintaan. Ammattikorkeakoulu on järjestänyt jatkotutkinnon alalta ammatillisia erikoistumisopintoja, jotka tukevat jatkotutkintohanketta. Pedagogiset järjestelyt ovat edistyksellisiä. Hankkeen erityinen heikkous on niukka ja pintapuolinen, osin hakuohjeista poikkeava hakemus. Hankkeen toteutus ei käy ilmi hakemuksesta. Liiketoimintaosaamisen opetushenkilöstön määrä on niukka ja koulutustaso alhainen.

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan?

Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Miksi erikoistumisopintoja akkreditoidaan? Erikoistumisopintolautakunnan pj. Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Erikoistumisopintojen kehittämispäivä 25.9.2001 Suomen akatemian auditorio, Vilhovuorenkatu

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu

Laki. Lain soveltam isala. Opettajankoulutustehtävä. Ammatillisen opettajankoulutuksen jäljestäminen. Muu ohjaus ja kehittämisvastuu EV 81/1996 vp - HE 49/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja erliiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2015 1 (5) 227 Oikaisuvaatimus tuntiopettajaksi ottamisesta HEL 2015-010492 T 01 01 01 01 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella

Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiraportin julkistamisseminaari Helia ammattikorkeakoulu 27.3.2003 Ilkka Virtanen http://www.uwasa.fi/~itv/publicat/kauppa.ppt

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Erikoistumisopintolautakunta

Erikoistumisopintolautakunta Erikoistumisopintolautakunta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan toiminnan esittely Korkeakoulujen arviointineuvostolle 22.11.2005 Opetusministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki Professori Ilkka Virtanen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset. Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen

Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset. Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen Erikoistumiskoulutus tarkoitettu korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi suunnataan

Lisätiedot

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään.

Dosentin arvoa henkilö on oikeutettu käyttämään myös eläkkeelle siirryttyään. 1/4 OHJEET DOSENTIN ARVOA HAKEVILLE 1. Kelpoisuusvaatimukset Yliopistolain (558/2009) 89 :n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan,

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN. Virkamiesryhmän suunnitelma Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto AMMATTIKORKEAKOULUJEN JATKOTUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN Virkamiesryhmän suunnitelma 25.5.2000 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 1. NYKYINEN SÄÄDÖSPOHJA Toistaiseksi ammattikorkeakoulut ovat

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMAATTIS LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIEDEKUNTANEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 1/2011 Kokous: Keskiviikko 26.1.2011 klo 9.00 Fysiikan laitoksen luentosali 4 (FL227) Jäsen: Läsnä: Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA sivu 1/6 TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA Edustajiston päätös 5.8.2009, 27.1.2010, 20.4.2011 ja 20.5.2015. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala Sen lisäksi,

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki

Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki Jyrki Vihriälä / EduCluster Finland Oy 11.12.2012 / Kokkola Hyvät käytännöt seminaari, laatustrategian toimeenpanon tuki OSALLISTUJILLE MAKSUTON KOULUTUS Opetushallituksen rahoittamaa osallistujille maksutonta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot