Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi"

Transkriptio

1 1 Kantola, Ismo (toim.) Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 1:2002

2 2 ISBN ISSN Kansi: Taitto: Edita, Suvi Lepistö Pikseri Julkaisupalvelut Oyj Edita Abp Helsinki 2002

3 Esipuhe 3 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on uusi työelämälähtöinen korkeakoulututkinto, jonka tarkoituksena on antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten. Jatkotutkintokokeilun avulla hankitaan tietoa ja kokemuksia ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmän rakenteesta, toimivuudesta ja laajuudesta, työelämän tarpeista ja työelämäyhteyksistä sekä tutkinnon asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä. Jatkotutkintokokeilua koskeva laki hyväksyttiin kesällä Sen mukainen koulutus voi alkaa Kokeilulaki on voimassa saakka. Saatujen kokemusten perusteella tehdään linjaukset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asemasta ja jatkotutkintopolitiikasta. Eduskunta päätti kokeilulain käsittelyn yhteydessä, että arviointineuvosto arvioi kokeiluhakemukset. Eduskunnan päätös hakemusten ennakkoarvioinnista kuvastaa hyvin arvioinnin merkitystä nykyisessä korkeakoulupolitiikassa ja korkeakoulujen toiminnan laadun varmistuksessa. Kokeilun perusteellinen valmistelu ja sen yhteydessä käyty keskustelu taas osoittavat kuinka keskeiseksi koulutuspoliittiseksi kysymykseksi ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot koetaan. Opetusministeriön toimeksiannossa Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtävänä oli hakemusten laadun arviointi. Samalla arviointineuvosto tarkasti myös täyttivätkö hakemukset jättäneet ammattikorkeakoulut kokeiluluvan myöntämisedellytykset. Toimeksianto oli arviointineuvoston kannalta selkeä. Sen tuli arvioida, mitkä hakemuksista täyttivät asetetut laatuvaatimukset ja mitkä eivät. Tässä mielessä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun arviointineuvosto suoritti koulutusohjelmien akkreditointia muistuttavan arvioinnin. Lopulliset päätökset kokeilulupien myöntämisestä tekee opetusministeriö arviointineuvoston esityksen perusteella. Kokeilulain mukaan opetusministeriön täytyy kokeilulupapäätöksiä tehdessään varmistaa se, että kokeilusta muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus ja että kaikki kokeilussa mukana olevat koululutusalat ja koulutusohjelmat ovat edustettuina. Ammattikorkeakoulut toimittivat kokeiluun 53 hakemusta. Hakemukset jakautuivat tasaisesti haettavissa olleisiin kuuteen koulutusohjelmaan. Opetusministeriön laatimat hakemusten arviointiperusteet pohjautuivat suoraan kokeilulakiin ja sen perusteluihin. Arviointiperusteina olivat ammattikorkeakoulun koulutuksen laatutaso, kokeiluhankkeen tavoitteet, ammattikorkeakoulun yhteydet työelämään, jatkotutkintokokeilua tukeva tutkimus- ja kehitystyö sekä koulutus- ja työvoimatarve haettavan jatkotutkinnon alalla. Arvioinnin tuloksena arviointineuvosto totesi, että 36 hakemusta täytti asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset täyttäneet hakemukset jakautuivat tasaisesti eri koulutusohjelmiin. Varsinaisen arvioinnin suoritti arviointineuvoston nimeämät viisi asiantuntijaryhmää. Jokaisessa arviointiryhmässä olivat edustettuna alan asiantuntijat korkeakouluista, työelämästä ja opiskelijoista. Jatkotutkintohakemusten arviointi pikaisella toimeksiannolla oli haastava tehtävä. Korkeakoulujen arviointineuvosto haluaakin kiittää arviointiin osallistuneita asiantuntijoita sekä arvioinnista sihteeristössä vastannutta suunnittelija Ismo Kantolaa, joka on myös toimittanut nyt julkaistavan raportin. Opetusministeriön tarkoituksena on tehdä kokeilulupapäätökset helmikuun loppuun mennessä ja asettaa ennen jatkotutkinto-ohjelmien käynnistymistä myös kokeilun seuranta- ja koordinaatioryhmä. Kokeilulain mukaan Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kokeilut kokeilukauden aikana. Vaikka varsinainen arviointi ajoittuu pääosin vuoteen 2004, sen suunnittelu alkaa jo ensi syksynä. Arviointineuvosto toivoo, että ammattikorkeakoulut osallistuvat tulevan arvioinnin suunnitteluun. Tähän liittyvät ideat ja palautteen nyt suoritetusta arvioinnista voi osoittaa suunnittelija Tapio Huttulalle Helsingissä Ossi V. Lindqvist puheenjohtaja Kauko Hämäläinen pääsihteeri

4 4 Sisällys 1 Jatkotutkintokokeilun tausta ja arviointiprosessi Jatkotutkintokokeilun tarkoitus Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto Jatkotutkintokokeilun käynnistäminen Kokeiluluvan myöntämisen edellytykset ja kokeiluhakemusten arviointi 9 Kokeiluluvan myöntämisen edellytysten toteaminen 9 Kokeilulupahakemusten arviointiperusteet Arviointiprosessi 12 Arviointiryhmät 12 Arviointiryhmien työskentely 14 Korkeakoulujen arviointineuvoston käsittely 17 2 Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotus opetusministeriölle 18 3 Korkeakoulujen arviointineuvoston lausunnot kokeilulupahakemuksista Lausunnot pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 20 Arcada Nylands svenska yrkeshögskola: utbildningsprogrammet för företagsamhet och affärskompetens inom sektorn för små och medelstora företag 20 Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 21 Hämeen ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 22 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 23 Kajaanin ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 24 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 24 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 25 Lahden ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 26 Mikkelin ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 27 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 28

5 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 29 Satakunnan ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 30 Tampereen ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma 31 Turun ammattikorkeakoulu: pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Lausunnot ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 33 Helsingin ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 33 Kajaanin ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 34 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 34 Lahden ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 35 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 36 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 37 Pirkanmaan ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 38 Satakunnan ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma 38 Svenska yrkeshögskolan: utbildningsprogrammet för vård av åldrande patienter och långvårdspatienter 39 Turun ammattikorkeakoulu: ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma Lausunnot terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 41 Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 41 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 42 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 43 Kemi Tornion ammattikorkeakoulu, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 44 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 44 5

6 6 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 45 Satakunnan ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma 46 Seinäjoen ammattikorkeakoulu: terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma Lausunnot sosiaalialan koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 48 Diakonia-ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 48 Helsingin ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 49 Kemi Tornion ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 50 Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 51 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 52 Mikkelin ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 52 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma 54 Satakunnan ammattikorkeakoulu: sosiaalialan koulutusohjelma Lausunnot korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 56 Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 56 Hämeen ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 57 Helsingin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 58 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 59 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma 60 Svenska yrkeshögskolan: utbildningsprogrammet för reparation och komplettering av byggnader Lausunnot hyvinvointiteknologian koulutusohjelmaan tehdyistä hakemuksista 62 Hämeen ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 62 Jyväskylän ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 63 Mikkelin ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 64 Oulun seudun ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 65 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 66 Satakunnan ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 67 Vaasan ammattikorkeakoulu: hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 68

7 1 Jatkotutkintokokeilun tausta ja arviointiprosessi Jatkotutkintokokeilun tarkoitus Valtioneuvoston hyväksymässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille tehtiin linjaus, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen opintoviikon laajuiset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Eduskunta hyväksyi hallituksen antaman esityksen (HE 21/2001 vp) määräaikaisesta ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta eräin muutoksin. Laki ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta (L 645/2001) vahvistettiin , ja laki tuli voimaan Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun avulla hankitaan tietoa ja kokemuksia ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojärjestelmän rakenteesta, toimivuudesta ja laajuudesta, työelämän tarpeista ja työelämäyhteyksistä sekä tutkinnon asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä. Opetusministeriön päivätyissä jatkotutkintokokeilun hakuohjeissa (31/401/2001) ammattikorkeakouluille todetaan, että kokeiluohjelmaan valittavien alojen ja koulutusohjelmien tulee muodostaa riittävän monipuolinen kokonaisuus kokemusten ja tulosten arvioimiseksi. Opetusministeriö on varannut kokeiluun kaikkiaan 300 aikuiskoulutuksen aloituspaikkaa vuosittain. Kokeilulaki on voimassa saakka, ja sitä sovelletaan kokeilukauden aikana aloitettuun koulutukseen sen päättymiseen saakka. Korkeakoulujen arviointineuvosto arvioi kokeilut kokeilukauden aikana. Saatujen kokemusten perusteella on tarkoitus tehdä linjaukset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen asemasta ja jatkotutkintopolitiikasta. Kokeiluluvan myöntämisen edellytyksiä ja kokeilulupahakemusten arviointiperusteita käsitellään jäljempänä. 1.2 Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnosta ja jatkotutkinto-opintojen tarkoituksesta on säädetty kokeilulaissa. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on uusi korkeakoulututkinto. Jatkotutkintoon johtavien opintojen tarkoituksena on ammattikorkeakoulututkinnon ja työelämän kehittämisen asettamien vaatimusten pohjalta antaa riittävä tieto- ja taitoperusta sekä valmiudet erityistä asiantuntemusta vaativissa työelämän kehittämis- ja muissa tehtävissä toimimista varten. Ammattikorkeakoulun jatkotutkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon ja joilla on vähintään kolmen vuoden työkokemus asianomaiselta

8 8 alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulu valitsee jatkotutkinnon opiskelijat järjestämänsä erillishaun perusteella. Jatkotutkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. Jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman laajuus on 40 opintoviikkoa niillä aloilla, joissa ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 160 opintoviikkoa ja 60 opintoviikkoa, kun ammattikorkeakoulututkinnon laajuus on 140 opintoviikkoa. Sosiaali- ja terveysalalla jatkotutkinnon laajuus on 60 opintoviikkoa alan pääasiallisen tutkinnon laajuuden perusteella. Jatkotutkintoon johtava hyvinvointiteknologian koulutusohjelma on mahdollista suorittaa sekä sosiaali- ja terveysalalla (60 ov) että tekniikan ja liikenteen koulutusalalla (40 ov). Koulutus voi perustua joko sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon tai tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon. Jatkotutkintoon johtavan koulutusohjelman tulee sisältää opintoviikkoa ammattikorkeakoulun järjestämiä, jatkotutkinnon alaan kuuluvia syventäviä opintoja ja opinnäytetyönä 20 opintoviikon laajuisen työelämän kehittämistehtävän. Ammattikorkeakoulun on järjestettävä jatkotutkintoon johtavat opinnot niin, että ne voidaan suorittaa työn ohessa. Jatkotutkinto on työelämälähtöinen ja toteutukseltaan aikuiskoulutuksellinen. Keskeinen osa jatkotutkintoa on ammatillinen opinnäytetyö eli työelämän kehittämistehtävä, joka perustuu työelämän ongelman määrittelylle. Työelämän kehittämistehtävä toteutetaan yhdessä työelämän, ensisijaisesti oman työpaikan kanssa. 1.3 Jatkotutkintokokeilun käynnistäminen Kokeilulain vahvistamisen jälkeen kokeilun käynnistämisessä päätettiin edetä seuraavalla aikataululla: Opetusministeriö antaa hakuohjeet ammattikorkeakouluille mennessä Ammattikorkeakoulut jättävät kokeilulupahakemuksensa opetusministeriölle ja Korkeakoulujen arviointineuvostolle mennessä Korkeakoulujen arviointineuvosto jättää ehdotuksensa jatkotutkintokokeilun kokeiluluvista opetusministeriölle mennessä Opetusministeriö tekee kokeilulupia koskevat päätökset Lain mukainen koulutus voidaan aloittaa. Opetusministeriö lähetti ammattikorkeakouluille jatkotutkintokokeilun hakuohjeet päivätyllä kirjeellään. Ammattikorkeakouluja pyydettiin toimittamaan jatkotutkintokokeilua koskevat esityksensä mennessä opetusministeriöön ja Korkeakoulujen arviointineuvostolle. Kokeiluesityksiä oli mahdollista tehdä seuraavista jatkotutkintoon johtavista koulutusohjelmista:

9 9 Hallinto ja kauppa pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysala ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma sosiaalialan koulutusohjelma Tekniikka ja liikenne korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma hyvinvointiteknologian koulutusohjelma (yhdessä sosiaali- ja terveysalan kanssa) Kaksi tai useampi ammattikorkeakoulua saattoivat yhdessä hakea kokeilulupaa jättämällä yhteisen hakemuksen. Kokeilulupaa haettiin koko kokeilukautta varten. Hakuohjeissa todettiin myös, että pääosa kokeiluluvista on tarkoitus myöntää päättyvän haun perusteella. Lisäksi ohjeissa todettiin, että kokeilulle asetettava koordinaatio- ja seurantaryhmä voi kokeilun aikana tehdä aloitteita kokeilun laajentamisesta erityisestä syystä uusiin yksiköihin tai muihin koulutusohjelmiin kokeiluun valituilla aloilla. Ammattikorkeakoulut jättivät määräajan päättymiseen mennessä yhteensä 53 kokeilulupahakemusta. Hakemukset jakaantuivat koulutusohjelmittain seuraavasti: Koulutusohjelma Hakemusten lukumäärä Pk-sektorin yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen 14 Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoito 10 Terveyden edistäminen ja ehkäisevän työ 8 Sosiaaliala 8 Korjaus- ja täydennysrakentaminen 6 Hyvinvointiteknologia Kokeiluluvan myöntämisen edellytykset ja kokeiluhakemusten arviointi Kokeilulaissa ( 5 ) on määritelty kokeiluluvan myöntämisen edellytykset sekä kokeiluluvan arviointiperusteet. Näitä käsitellään seuraavaksi erikseen. Kokeiluluvan myöntämisen edellytysten toteaminen Korkeakoulujen arviointineuvosto on tarkistanut, täyttävätkö kokeilulupahakemukset jatkotutkintokokeilusta annetun lain (454/2001) 5 pykälän 1 mom kohtien 1 3 mukaiset kokeiluluvan myöntämisen edellytykset:

10 10 1) ammattikorkeakoulusta on valmistunut ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla; 2) ammattikorkeakoulu on järjestänyt ammatillisia erikoistumisopintoja asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla; sekä 3) ammattikorkeakoulussa on asianomaisella alalla yliopettajat, jotka voivat ottaa vastatakseen jatkotutkinto-opinnoista ja jotka täyttävät yliopettajien tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa taikka taiteellisia ansioita koskevat ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995) säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Ammattikorkeakoulun edellytettiin täyttävän kaikki kohtien 1 3 edellytykset jatkotutkintokokeilun hakuajan päättyessä eli tilanteessa. Esimerkiksi kohdan 3 edellytyksen täyttääkseen ammattikorkeakoululla tuli olla palveluksessaan asianomaisella alalla yliopettajan virassa tai toimessa oleva henkilö, joka täytti yliopettajan kelpoisuusvaatimuksen tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon osalta. Mikäli ammattikorkeakoulu ei ollut nimennyt jatkotutkinnosta vastaavaa kelpoisuusehdon tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon osalta täyttävää yliopettajaa, ammattikorkeakoulua pyydettiin täydentämään hakemustaan tältä osin. Näin haluttiin varmistaa, että tiedot jatkotutkinnon vastuuyliopettajista ovat todennettavissa myös jälkikäteen. Lisäksi ammattikorkeakouluilta pyydettiin täydennyksinä hakemuksista puuttuneita tilastotietoliitteitä. Muutamia ammattikorkeakouluja pyydettiin täsmentämään hakemuksessa esitettyjä tietoja järjestetyistä ammatillisista erikoistumisopinnoista. Mikäli kokeilulupahakemus ei täyttänyt yhtä tai useampaa kokeiluluvan myöntämisen edellytystä, arviointineuvosto piti tarpeettomana julkaista kokeilulupahakemuksen laatuvaatimusten täyttymistä koskevaa lausuntoa. Arviointineuvosto on toimittanut tällöin palautteen hakemuksen vahvuuksista ja heikkouksista yksinomaan hakemuksen jättäneelle ammattikorkeakoululle. Mikäli kahden tai useamman ammattikorkeakoulun yhteisessä hakemuksessa yksi hakija-ammattikorkeakouluista ei täyttänyt jotain kokeiluluvan myöntämisedellytystä, katsottiin ainoastaan tämän ammattikorkeakoulun jäävän hakemuksen jatkokäsittelyn ulkopuolelle. Yhteishakemuksen muiden ammattikorkeakoulujen osalta hakemuksen arviointia jatkettiin normaalisti laatuvaatimusten täyttymisen osalta. Kokeilulupahakemusten arviointiperusteet Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilusta annetun lain (L 454/2001) 5 pykälän 2 mom mukaan kokeilulupahakemusten arvioinnissa otetaan huomioon koulutuksen laatutaso, kokeiluhankkeen tavoitteet, koulutus- ja työvoimatarve, yhteydet työelämään, tutkimus- ja kehitystyö asianomaisella tai jatkotutkinto-opintoja tukevalla koulutusalalla sekä se, että kokeiluista muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus.

11 11 Opetusministeriö laati kokeilulain nojalla sekä lakiesityksessä ja eduskunnan vastauksessa arviointiperusteista esitettyjen perusteluiden pohjalta seuraavat täsmennetyt arviointiperusteet hakuohjekirjeen liitteeksi: 1. Kokeiluhankkeen tavoitteet Jatkotutkintokokeilulle asetetut laadulliset tavoitteet Kokeilun alueellinen vaikuttavuus Kokeilun suunniteltu aloituspaikkamäärä/vuosi ja keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä 2. Koulutus- ja työvoimantarve Perustelut koulutustarpeelle Mekanismit, joilla koulutus- ja työvoimantarpeen kehittymistä seurataan Arvio jatkotutkinnon vaikutuksesta henkilön osaamiseen ja työuraan 3. Yhteydet työelämään Ammattikorkeakoulun vuorovaikutusverkosto työelämän kanssa asianomaisella tai jatkotutkintokokeilua tukevalla koulutusalalla Työelämäyhteyksille asetetut tavoitteet Suunnitelma jatkotutkintoon kuuluvan työelämän kehittämistehtävän käytännön toteuttamisesta Kokeilun vaikutus ammattikorkeakoulun työelämää, ammatillista asiantuntijuutta ja sen kehittämistä koskevan uuden tiedon tuottamiseen 4. Tutkimus- ja kehitystyö asianomaisella tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla Ammattikorkeakoulun tämän hetkisen tutkimus- ja kehitystyön kuvaus, määrä ja laatu asianomaisella tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla Jatkotutkintokokeilun vaikutus ammattikorkeakoulun t&k-toiminnan kehittämiseen Jatkotutkintokokeiluun liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikutus ammattikorkeakoulun peruskoulutukseen 5. Koulutuksen laatutaso Jatkotutkinnon opetussuunnitelman runko (liitteenä opetussuunnitelman tiivistelmä) Pedagogiset opetusjärjestelyt (erityisesti suunnitelma siitä, miten jatkotutkinto voidaan suorittaa työn ohessa) Selvitys jatkotutkinto-opinnoista vastaavan yliopettajan ja muun opetushenkilökunnan määrästä, koulutuksesta, kelpoisuuksista ja ansioista Selvitys koulutusalalta tai jatkotutkintoa tukevalta koulutusalalta valmistuneiden määristä vuosittain Näytöt koulutusalan tai jatkotutkintoa tukevan koulutusalan peruskoulutuksen laatutasosta

12 12 Selvitys koulutusalalla tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla järjestetyistä erikoistumisopinnoista (määrä, sisältöalueet, laajuudet ja erikoistumisopinnot suorittaneiden määrät) Näytöt koulutusalalla tai jatkotutkintoa tukevalla koulutusalalla järjestettyjen erikoistumisopintojen laatutasosta Opiskelijavalinnat Kokeilun seuranta ja arviointi Arviointineuvoston tekemän päätöksen mukaan arviointineuvoston suorittaman arvioinnin perusteina käytettiin yllä mainittuja tarkennettuja perusteita. Korkeakoulujen arviointineuvosto ei ole ottanut huomioon, mitä kokeilulain 5 pykälän 2 momentissa on sanottu kokeilun alueellisesta ja kieliryhmittäisestä tasapainosta. Opetusministeriö varmistaa kokeilulupia myöntäessään, että kokeilusta muodostuu alueellisesti ja kieliryhmittäin tasapainoinen kokonaisuus. Arviointineuvoston ei ottanut kantaa ammattikorkeakoulujen ehdotuksiin jatkotutkintokokeilun koulutusohjelman aloitusajankohdasta, aloituspaikoista tai aloituspaikkojen porrastuksesta eri vuosille. 1.5 Arviointiprosessi Korkeakoulujen arviointineuvosto on arvioinut kokeilulupahakemukset ja tehnyt arvioinnin perusteella ehdotuksensa jatkotutkintokokeilun kokeiluluvista opetusministeriölle. Arviointineuvoston ehdotus sekä arviointineuvoston lausunnot kokeilulupahakemuksista sisältyvät tähän raporttiin. Opetusministeriö päättää kokeiluluvista saatuaan ammattikorkeakoulujen jatkotutkintohankehakemuksista Korkeakoulujen arviointineuvoston ehdotuksen. Kokeiluun valituille korkeakouluille myönnetään jatkotutkintoa koskeva kokeilulupa, jossa päätetään koulutusohjelma, koulutusohjelman nimi, ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon aloituspaikkojen määrä sekä mahdolliset muut ehdot. Arviointiryhmät Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokeilulupahakemusten arvioinnin organisoinnista ja arvioinnin menettelyistä. Arviointimenetelmän valintaa määritti pitkälti aikataulu: ammattikorkeakoulujen tuli jättää hakemuksensa mennessä ja arviointineuvoston tuli antaa ehdotuksensa opetusministeriölle mennessä. Arviointineuvosto päätti asettaa hakemusten arviointia varten viisi erillistä arviointiryhmää, joiden tehtävänä oli arvioida kirjalliset kokeilulupahakemukset sekä laatia esitys arviointineuvostolla hakemuskohtaisiksi lausunnoiksi. Arviointiryhmän puheenjohtajaksi valittiin arviointineuvoston jäsen. Poikkeuksena tähän k-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusoh-

13 13 jelman arviointiryhmän puheenjohtajaksi valittiin arviointineuvoston alaisuudessa toimivan erikoistumisopintolautakunnan puheenjohtaja. Arviointineuvosto pyysi ammattikorkeakouluja esittämään arviointiryhmiin koulutuksen asiantuntijoita ammattikorkeakoulun omasta henkilöstöstä sekä työelämän edustajia. Ammattikorkeakoulu saattoi esittää yhtä koulutuksen asiantuntijaa sekä yhtä työelämän edustajaa jokaiseen arviointiryhmään niiltä koulutusaloilta, joilla sillä on koulutusta. Lisäksi arviointineuvosto pyysi Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SA- MOK ry:tä tekemään arviointineuvostolle esityksen arviointiryhmiin nimettävistä opiskelijajäsenistä. Arviointineuvosto valitsi kuhunkin arviointiryhmään vähintään kaksi ammattikorkeakoulujen koulutuksen asiantuntijaa jatkotutkinnon koulutusohjelman alalta, kaksi työelämän edustajaa sekä yhden opiskelija-asiantuntijan. Koulutusohjelmien alojen erikoisasiantuntijoita valittiin myös yliopistosektorilta. Sosiaali- ja terveysalan hakemusten arvioinnissa nähtiin tärkeäksi sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton edustus. Arviointiryhmien sihteerit nimettiin arviointineuvoston sihteeristöstä. Arviointiryhmien kokoonpanot olivat seuraavat. Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Ilkka Virtanen, professori, Vaasan yliopisto, Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoistumisopintolautakunta Kaj Grundström Jarmo Helminen, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu Sampsa Saralehto, dosentti, Korkeakoulujen arviointineuvoston erikoistumisopintolautakunta Ulla Tynjä, opiskelija, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Päivi Vesala, yliopettaja, koulutusohjelmajohtaja, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ismo Kantola, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma, Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Ritva Paulin, vararehtori, Turun ammattikorkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvosto Miia Aakko, opiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Satu Helin, täydennyskoulutuspäällikkö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Raija Hilden, johtava ylihoitaja, Porin kaupungin terveysvirasto Ritva Larjomaa, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Marita Paunonen-Ilmonen, professori emerita, Tampereen yliopisto Paula Risikko, johtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Marjukka Vallimies-Patomäki, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Ismo Kantola, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto

14 14 Sosiaalialan koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Anna Raija Nummenmaa, professori, Tampereen yliopisto, Korkeakoulujen arviointineuvosto Lassi Kangasluoma, opiskelija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kirsti Laakso, erikoissuunnittelija, Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut Anna-Liisa Lampinen, koulutusalajohtaja, Laurea-ammattikorkeakoulu Leena Niemi, johtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Aune Turpeinen, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö Ismo Kantola, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Toivo Katila, professori, Teknillinen korkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvosto Seppo Huovinen, professori, Teknillinen korkeakoulu Toivo Koistinen, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu Martti Kuitunen, johtaja, Turun kaupungin tilalaitos Jari Kurtelius, lehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu Ville Lehtinen, opiskelija, Helsingin ammattikorkeakoulu Jouko Lähteenmäki, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu Marko Makkonen, koulutuspäällikkö, YIT-yhtymä Oyj Karl Holm, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Puheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Toivo Katila, professori, Teknillinen korkeakoulu, Korkeakoulujen arviointineuvosto Pertti Era, toimitusjohtaja, Metitur Oy Oili Harri-Lehtonen, projektipäällikkö, Kuntoutuksen edistämisliitto Mikko Hautala, opiskelija, Hämeen ammattikorkeakoulu Jari Hyttinen, professori, Tampereen teknillinen korkeakoulu Leif Sonkin, konsultti, Keskustakehitys Oy Tapio Tammi, toimitusjohtaja, Gamga Oy Ari Tarkiainen, projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Karl Holm, suunnittelija, Korkeakoulujen arviointineuvosto Arviointiryhmien työskentely Arviointiryhmät työskentelivät Ryhmät toimivat itsenäisesti. Ryhmien puheenjohtajat, sihteerit, arviointineuvoston edustajat sekä arviointineuvoston pääsihteeri pitivät yhteisen suunnittelukokouksen Arviointiryhmien jäsenet ilmoittivat ohjeiden mukaisesti jääviyksistään sihteerille ennen kokouksia. Tämän lisäksi ryhmät päättivät ennen hakemusten käsittelyn aloittamista, minkä hakemusten osalta ryhmän jäsenet eivät jääviyden vuoksi voi osallistua asian käsittelyyn. Ryhmän puheenjohtaja tai jäsen ei osallistunut oman ammattikorkeakoulunsa hakemuksen arviointiin tai sellaisen ammattikorkeakoulujen yhteisen hakemuksen arviointiin, jossa oma ammattikorkeakoulu haki kokeilulupaa. Jäsenet ilmoittivat jääviytensä myös niissä tapa-

15 15 uksissa, jossa arvioijalla oli joku muu sidos (esim. opiskelijana, aviopuolison työpaikka, aiempi yhteistyösuhde) sellaiseen hakijaverkoston ammattikorkeakouluun, joka ei varsinaisesti hakenut kokeilulupaa. Jääviyden vuoksi seuraavat henkilöt arviointiryhmissä eivät osallistuneet mainittujen hakemusten käsittelyyn: Pk-sektorin yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Kaj Grundström: Arcada Nylands svenska yrkeshögskolanin hakemus Jarmo Helminen: Turun ammattikorkeakoulun hakemus Ulla Tynjä: Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun hakemus Päivi Vesala: Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakemus Ikääntyvien ja pitkäaikaispotilaiden hoidon koulutusohjelma Miia Aakko: Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakemus Ritva Paulin: Turun ammattikorkeakoulun hakemus Marjukka Vallimies-Patomäki: Helsingin ammattikorkeakoulun hakemus Terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn koulutusohjelma Miia Aakko: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun hakemus Satu Helin: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hakemus Paula Risikko: Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Marjukka Vallimies-Patomäki: Arcada Nylands svenska yrkeshögskolanin, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ammattikorkeakoulun hakemus Sosiaalialan koulutusohjelma Lassi Kangasluoma: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Anna-Liisa Lampinen: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun hakemus Leena Niemi: Kemi Tornion ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun hakemus Korjaus- ja täydennysrakentamisen koulutusohjelma Martti Kuitunen: Helsingin ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun hakemus Jari Kurtelius: Hämeen ammattikorkeakoulun hakemus sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hakemus Ville Lehtinen: Helsingin ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun hakemus Jouko Lähteenmäki: Helsingin ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun hakemus Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Pertti Era: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hakemus Mikko Hautala: Hämeen ammattikorkeakoulun hakemus

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Opetussuunnitelma Koulutusohjelman rakenne, sisältö ja laajuus >> Opintojaksoluettelo >> Opintojen suoritusjärjestys

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI Marja Veikkola, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) 26.9.2014 Sivu 1 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustuksen Osekkille sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi

Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintaperusteet: Liiketalouden koulutusohjelma 210 op, Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Tradenomi Valintakokeisiin kutsutaan kaikki hakukelpoiset hakijat. Lopulliseen opiskelijavalintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (5) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2014-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Automaatioteknologian koulutusohjelma Opintojen ohjeaika on 2 lukuvuotta ja opinto-oikeusaika

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 02.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 32 2 5 79 7 98 1 1

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET 30.1.2001 6/400/2001 Ammatillisen koulutuksen järjestäjille KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET Ammatillisesta koulutuksesta annetun

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology. sijaiset hakijat Kaikki hakijat.

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian opo-info 1.11.2013 Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2014 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 9 koulutusta: Tutkinto Koulutus Aloituspaikat

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Mitkä hakukohteet ovat ammattikorkeakoulullanne yhteishaussa ja mitkä ovat niiden valintakoeryhmät? Yhteishaussa:

Mitkä hakukohteet ovat ammattikorkeakoulullanne yhteishaussa ja mitkä ovat niiden valintakoeryhmät? Yhteishaussa: Liiketalouden ala, syksyn 2015 haku AMK-tutkinnot Syksyn haussa mukana: Centria-ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN YLEISET VALINTAPERUSTEET KEVÄÄLLÄ 2014 OPISKELIJAVALINTA Opiskelijavalintaan vaikuttavat koulumenestys,

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Maanantai 26. helmikuuta

Maanantai 26. helmikuuta OPETUSMINISTERIÖ OHJELMA Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 15.2.2007 Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012 -konferenssi 26. 27. helmikuuta 2007, Marina Congress Centre, Helsinki Maanantai

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)

HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset. Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen

Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset. Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen Erikoistumiskoulutusta koskeva lainsäädäntö ja sopimukset Kansallismuseo, 27.2.2015 Hallitusneuvos Virpi Korhonen Erikoistumiskoulutus tarkoitettu korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi suunnataan

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 Liiketalouden alaan kuuluvat seuraavat koulutuksen osa-alueet.: 1. Liiketalous 2. Johdon assistenttityö ja kielet 3. Tietojenkäsittely

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot