Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta"

Transkriptio

1 Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta Tekesin katsaus 229/2008

2 Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta Pertti Kiuru ja Mervi Rajahonka HSEEE Soile Kotala SC-Research Tarmo Lemola, Sami Kanninen ja Kimmo Viljamaa Advansis Oy Petri Mäki-Fränti ja Raija Volk Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos PTT Olavi Lehtoranta, Jukka Hyvönen ja Torsti Loikkanen VTT Bernd Ebersberger Management Center Innsbruck, Innsbruck, Austria Heli Koski ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Tekesin katsaus 229/2008 Helsinki 2008

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2008

4 Tekesin alkusanat Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus on monien tekijöiden summa. Innovaatiopolitiikan tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yliopistoja ja korkeakouluja sekä tutkimuslaitoksia entistä tuottavampiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin. Nämä hyödyt leviävät ulkoisvaikutuksina laajemmin koko yhteiskuntaan. Innovaatiopanostuksilla on yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeä merkitys, sillä niiden onnistuminen näkyy yrityksissä uutena osaamisena, uusina toimintatapoina ja uusina tuottavina innovaatioina. Tämä näkyy yritysten menestymisenä liikevaihdon ja tuottavuuden kasvaessa. Tutkimuksen ja koulutuksen kautta tavoitteena on luoda uutta tietämystä ja kyvykkyyttä, uusia toimintatapoja ja innovatiivisuutta. Nämä innovatiivisuuden vaikutukset leviävät monelle eri tasolle yhteistyön ja innovatiivisten yritysten kautta, joka näkyy elinkeinoelämän uudistumisena. Tuottavuus ja talouden kasvu ovat kansallisia tavoitteita, joihin uudet liiketoiminnat, palvelut sekä toimivammat ja joustavammat instituutiot omalta osaltaan myötävaikuttavat. Samalla syntyy verkostotalouden kehittyneempiä muotoja, uusia kilpailuetuja ja elinvoimaisuutta Suomen alueilla. Innovaatiotoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat siis moniulotteiset. Kansalaisten hyvinvointi ja kestävä kehitys näkyvät esimerkiksi uusien innovaatioiden soveltamisessa terveydenhuoltoon ja vanhustyöhön sekä ympäristökysymysten huomioimisessa. Tekesissä vaikuttavuutta kuvataan mallilla, joka koostuu neljästä vaiheesta ja se keskittyy pääosin additionaliteetin ideaan. Ensimmäinen vaihe on panosten additionaliteetti eli miten julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa yritysten omiin t&k-panostuksiin (input additionality). Toinen vaihe on käyttäytymisen additionaliteetti ja se tarkastelee miten julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen ja toimintatapoihin (behavioural additionality). Lopuksi kolmas vaihe on tuotoksen additionaliteetti ja se tutkii minkälainen vaikutus julkisella t&k-rahoituksella on yritysten tuotoksiin ja liiketoiminnan tuloksiin (output additionality). Neljäs vaihe vaikutukset yhteiskuntaan ja kansantalouteen - poikkeaa hieman näistä erillisistä vaiheista, sillä sitä perustellaan enemmänkin innovaatiotoiminnan ulkoisvaikutusten kautta. Yhteiskunnallisten vaikutusten painopiste on viime vuosina ollut Suomen asemoinnissa kansainväliseen innovaatioympäristöön sekä tuottavuuden ja talouskasvun näkökulma. Tekes seuraa hankkeiden vaikuttavuutta muun muassa keräämällä asiakkailtaan vuosittain yli tuhannesta päättyneestä Tekes-hankkeesta niin sanotut jälkiraportointitiedot. Nämä tiedot kerätään erikseen tutkimushankkeista ja tuotekehi-

5 tyshankkeista kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Aineistoa on kertynyt tähän mennessä vuodesta 1999 lähtien. Aineisto on mittava ja kansainvälisesti ainutlaatuinen julkisen tutkimusrahoituksen tietokanta. Tässä raportissa on koottu yhteen neljän tutkimusryhmän tulokset, jotka perustuvat Tekesin jälkiraportointiaineistoon. Osien 1 ja 2 tavoitteena on testata erilaisia hypoteeseja koskien innovaatioprosessia ja sen hyödyntämistä käyttäen vaihtoehtoisia tilastollisia menetelmiä. Osassa 1 additionaliteetin käsite on jaettu vielä alakäsitteisiin ja näitä testataan erilaisten hypoteesien avulla. Tässä osassa tarkastellaan myös Tekesin ohjelmien vaikutuksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Osa 2 keskittyy lähinnä siihen mitkä ovat julkisen t&k-rahoituksen vaikutukset toimijoiden käyttäytymiseen ja toimintatapoihin (behavioral additionality) ja lisäksi myös esimerkiksi yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseen. Siinä on käytetty myös eksploratiivista lähestymistapaa, jonka tavoitteena on ollut etsiä ja analysoida muita aineistosta esiin nousevia kiinnostavia tuloksia. Osien 3 ja 4 tavoitteena on tutkia Tekesin rahoitusinstrumenttien kannustinvaikutuksia vertaamalla rahoitusinstrumentteja. Osassa 3 keskitytään Tekesin rahoitusinstrumenttien vaikutuksiin, yritysten innovaatioyhteistyöhön ja kasvun mittaamiseen. Tutkimus esittää mielenkiintoisia tuloksia esimerkiksi Tekesin rahoituksen vaikutuksista yritysten innovaatiopanoksiin, yritysten innovaatioprosessien tehokkuuteen ja yritysten patentointiin sekä innovaatioiden kaupallistamiseen ja liikevaihto-osuuteen. Osassa 4 testataan Tekesin eri rahoitusmuotojen kannustinvaikutuksia t&k-projektin onnistumiseen ja yrityksen liiketoimintaan. Tämä tutkimus tarkastelee muun muassa Tekesin vaikuttavuutta niihin yrityksiin jotka hakeutuvat uusille liiketoiminta-alueille. Tässä hankkeessa on pidetty mielenkiintoisia työpajoja ja lopputulos antaa monipuolisen kuvan Tekesin aineiston soveltuvuudesta vaikuttavuuden arviointiin. Tekes kiittää hankkeeseen osallistuneita tutkijoita hyvästä yhteistyöstä ja lopputuloksesta. Tekes

6 Sisältö Tekesin alkusanat OSA 1 Tekesin hankerahoituksen vaikuttavuus innovaatioprosessia koskevien hypoteesien testaus jälkiraportointiaineistossa Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen taustamuuttujat Hypoteesien testaus Hypoteesi 1: Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 2: Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 3: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia sekä vaikuttaa myönteisesti hankeorganisaatioiden toimintatapoihin Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 4: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia toimi- tai tutkimusalalla Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 5: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti lisäten yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämistä sekä innovaatioiden soveltamista ja tukee sitä kautta suotuisan innovaatioympäristön kehittämistä Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 6: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti laajemmin yhteiskunnassa mm. työllisyyteen, alueelliseen kehitykseen, kansalliseen osaamispohjaan tai julkisten palvelujen laatuun Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 7: Teknologiaohjelmatoiminta tukee yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin yritystason tulosten ja vaikutusten syntyä ja tutkimustulosten kaupallistamista sekä lisää myönteisiä ulkoisvaikutuksia toimialan, innovaatioympäristön ja laajemmin yhteiskunnan tasolla Johtopäätös hypoteesiin Yhteenveto ja johtopäätökset Hypoteesien hyväksymisen yhteenveto Pohdintaa...37

7 OSA 2 Jälkiraportointiaineisto Tekesin rahoittamien hankkeiden tulosten ja vaikutusten kuvaajana Lähtökohdat Tutkimuksen tavoitteet Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen additionaliteetin arvioinnista Behavioraalisen additionaliteetin näkökulma Behavioraalisen additionaliteetin käsitteestä Behavioraalisen additionaliteetin mittaamisesta Tutkimuskysymykset behavioraalisen additionaliteetin näkökulmasta Pohdintoja aineiston rajoitteista ja käyttökelpoisuudesta Yleisiä havaintoja jälkiraportointiaineiston validiteetista Aineiston validiteetin haasteita erityyppisissä organisaatioissa Vaikutukset hankkeiden toteutukseen Yleistä Selittäviä tekijöitä hanketason vaikutusten taustalla Miten hankkeen toteutus oli riippuvainen Tekesin rahoituksesta? Teknologian kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Kaupallistamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Tekesin rahoituksen vaikutukset projektin toteutukseen Liiketoimintavaikutukset Yleistä Vaikutukset liiketoiminnan eri osa-alueille Suorat tuotosvaikutukset Liiketoimintavaikutusten keskeiset ulottuvuudet Uuden liiketoiminta-alueen luominen Yritysyhteistyö Yritystoiminnan tuottavuus ja tehokkuus Tutkimushankkeiden vaikutukset tutkimustoimintaan Vaikutukset yrityksen välittömään liiketoimintaympäristöön Yleistä Hankkeiden toimiala- ja verkostovaikutuksiin liittyviä tekijöitä Vaikutukset yhteiskuntaan Ulkoisvaikutusten jakauma Taustamuuttujien vaikutus Haastavuus, riskit ja ulkoisvaikutukset Tavoitteiden saavuttaminen ja kilpailuetujen kehitys Tekesin merkitys, hanketason vaikutukset ja ulkoisvaikutukset Ulkoisvaikutusindeksi Johtopäätökset Huomioita aineiston validiteetista Julkisen t&k-rahoituksen vaikutus toimijoiden käyttäytymiseen ja toimintatapoihin Muut aineistosta esiin nousevat johtopäätökset...82

8 OSA 3 Tuloksia Tekesin rahoituksen kannustinvaikutuksista Johdanto Kannustaminen t&k-toimintaan ja innovaatioihin Politiikkatoimien ja julkisen innovaatiorahoitusjärjestelmän vaikuttavuus Julkisen t&k-rahoituksen vaikutusten tutkimisesta Suomessa Tekesin rahoitusmuodot ja niiden vaikutukset yrityksiin Tekesin rahoitustoiminnan vaikutusten tutkimisessa käytettyjä aineistoja Jälkiraportointiaineisto Yrityskohtaiset mikroaineistot Yritystukitietokanta Projektikohtaiset tiedot Tutkimushypoteesit Hypoteesi vastausten samansuuntaisuudesta Hypoteesi rahoitusinstrumenttien vaikutuksesta Yhteistyöhypoteesi Kasvuhypoteesit Tutkimusaineistot ja kuvailevat tulokset Projektikohtaiset tiedot Yrityskohtaiset tiedot Jälkiraportointiaineisto Vastausten samansuuntaisuus Nopean kasvun yritykset Tulokset Tekesin rahoituksen vaikutuksesta Innovaatiokysely T&k-kyselyt Yhteenveto OSA 4 Does Tekes R&D funding promote entrepreneurial innovation and employment growth? Introduction Tekes-funded projects some key firm and project characteristics Government R&D support and innovation performance Innovation performance descriptive analysis Empirical model: patent production function with sample selection Tekes funding and employment growth Conclusions Tekesin katsauksia...163

9 OSA 1 Tekesin hankerahoituksen vaikuttavuus innovaatioprosessia koskevien hypoteesien testaus jälkiraportointiaineistossa Pertti Kiuru Mervi Rajahonka HSEEE Soile Kotala SC-Research Tekijöiden alkusanat Tämän tutkimusosion tavoitteena on ollut Tekesin jälkiraportointiaineistoa hyödyntäen testata erilaisia hypoteeseja koskien innovaatioprosessin toteutusta, sen tuotoksia ja vaikutuksia sekä Tekesin tuomaa lisäarvoa. Kiitämme Tekesiä aineiston luovuttamisesta työryhmämme käyttöön tätä tutkimusta varten. Toivomme, että tämä tutkimus yhdessä muiden tämän tutkimuksen kanssa yhtä aikaa suoritettujen tutkimusten kanssa on antanut Tekesille uusia kehitysideoita jälkiraportointiaineiston laajempaan hyödyntämiseen sekä jälkiraportoinnin kehittämiseen palvelemaan entistä paremmin innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden arvioimista.

10 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Innovaatiopolitiikan perinteisen perustelun mukaan yritykset ali-investoivat tutkimukseen ja kehitystyöhön. Tämä johtuu siitä, että t&k-toiminta sisältää riskejä, se on kallista eikä yritys saa itselleen kaikkea siitä koituvaa hyötyä. Tuoreempi perustelu liittyy ajatukseen, jonka mukaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen tavoitteena on korjata järjestelmätason, erityisesti oppimiseen ja osaamiseen liittyviä puutteita. Tämä perustelu liittyy ajatukseen, että tieto ja osaaminen ratkaisevat pitkän aikavälin kasvun. Innovaatiopanostukset näkyvät yrityksissä uutena osaamisena, uusina toimintatapoina ja innovaatioina sekä liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuna. Innovatiivisuuden vaikutukset leviävät monelle eri elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tasolle yhteistyön ja innovatiivisten yritysten kautta. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta voidaan kuvata esimerkiksi kuvan 1 avulla. 1 Julkisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi on tullut yhteiskunnassa yhä tärkeämmäksi. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin ja mittaamisen avulla on mahdollista osoittaa julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen hyötyjä yritysten, toimialojen ja kansantalouden tasoilla. Siirtyminen perinteisestä teknologiapolitiikasta kohti innovaatiopolitiikkaa luo myös vaikuttavuuden arvioinnille uusia haasteita, kun arvioitavien vaikutusten kenttä, kohderyhmät ja vaikutusten laatu moninaistuvat. Additionaliteetti-käsite on yleistynyt julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä. Käsite on kehittynyt 1980-luvulla Isossa-Britanniassa ja levinnyt Euroopan Unionin puiteohjelmien arviointityökaluksi. Yksinkertaisimmillaan additionaalisuudessa on kyse julkisen rahoituksen lisäävästä ja edistävästä vaikutuksesta yksityisen sektorin toimintaan. Additionaliteetin alakäsitteet kuvaavat erilaisia kiinnostuksen kohteita vaikuttavuuden arvioinnissa (taulukko 1). Tutkimus- ja ja kehityspanokset Osaaminen Uusi tieto Uudet toimintatavat Verkottuminen Innovaatiot: tuotteet ja palvelut, menetelmät ja prosessit, organisaatio ja toimintatavat Panokset Tulokset Välittömät vaikutukset Uudet yritykset, liiketoimintaalueet ja palvelut Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Tuottavuus Uudistuva elinkeinorakenne Vauraus Alueiden elinvoimaisuus Työllisyys Ympäristö ja terveys Turvallisuus Sosiaalinen hyvinvointi Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Kuva 1. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus. 1 Innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua. Tekes

11 Taulukko 1. Additionaliteetin alakäsitteet 2. ADDITIONALITEETIT I Output additionality (Tuotos-additionaliteetti) II Input additionality (Panos-additionaliteetti) III Behavioural additionality (Toimintatapa-additionaliteetti) IV Cognitive capacity additionality (Kognitiivisuusadditionaliteetti) V Project additionality (Puhdas additionaliteetti) Mistä ollaan kiinnostuneita Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten toiminnan tuloksiin? Olisiko samaan lopputulokseen päästy ilman julkista rahoitusta? Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten omiin investointeihin? Täydentääkö vai korvaako julkinen rahoitus yritysten omia investointeja kokonaan tai osittain? Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten toimintatapoihin? Onko julkinen rahoitus aiheuttanut pysyviä toimintatapojen muutoksia yrityksessä? Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten osaamisen kehittymiseen? Onko julkisella rahoituksella ollut pysyviä vaikutuksia yrityksen sisällä olevan henkisen pääoman, ymmärryksen ja tietämyksen kehittymiseen? Missä määrin julkinen rahoitus on mahdollistanut hankkeita, jotka olisivat muutoin jääneet toteuttamatta? Olisiko hanke toteutettu vai ei ilman julkista rahoitusta? Additionaalisuuden käsitteen myötä julkisen rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan vertaamalla keskenään kahta lopputilannetta, joista toinen on todellinen (yritys on saanut julkista rahoitusta) ja toinen hypoteettinen tilanne (millainen tilanne olisi ollut, jos yritys ei olisi saanut julkista rahoitusta). Vaikka hypoteettista tilannetta ei voida havainnoida, sen estimointiin on kuitenkin olemassa useita menetelmiä. Jälkiraportoinnissa menetelmänä on lähinnä survey-tutkimusmenetelmä, jossa nojataan yritysten kykyyn arvioida hypoteettista tilannetta. Additionaliteetit tarkastelevat yksittäistä julkista rahoitusta saanutta organisaatiota, yritystä tai tutkimuslaitosta. Kuitenkin julkisen rahoituksen vaikuttavuutta tarkasteltaessa perusoletuksena on, että julkisella t&k-rahoituksella on myös ns. ulkoisvaikutuksia, eli yksittäisen yrityksen tukemisesta yhteiskunnalle kokonaisuutena aiheutuvia positiivisia vaikutuksia (spillovers). Ulkoisvaikutukset luovat sen dynamiikan, jonka avulla tieto, ideat ja osaaminen leviävät innovaattoreilta muille toimijoille luoden kasvua ja hyvinvointia. Myös näiden ulkoisvaikutusten kartoittaminen on olennainen osa julkisen rahoituksen vaikuttavuuden tutkimista, mikä näkyykin jälkiraportoinnin kyselylomakkeissa, joissa osa kysymyksistä käsittelee nimenomaan ulkoisvaikutuksia. Additionaliteeteista kolmas, behavioural additionality (toimintatapa-additionaliteetti), on viime aikoina noussut pinnalle julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden arviointiin liittyvissä keskusteluissa. Tämän tyyppisen vaikuttavuustiedon tarve on tunnistettu, mutta näitä aiheita ei tyypillisesti ole sisällytetty ohjelma-arviointeihin, jotka ovat keskittyneet pääosin input- ja output-tyyppisten additionaliteettien mittaamiseen. Kuitenkin viime aikoina tämäkin tilanne on korjaantunut myös Suomessa. Jälkiraportointilomakkeessakin on kysymyksiä, joilla pyritään mittaamaan input- ja output-additionaliteettien lisäksi myös taulukon 1. kolmea viimeistä addtionaliteettia: toimintatapa- ja kognitiivisuus-additionaliteettia sekä puhdasta additionaliteettia. 2 Soveltaen: Luke Georghiou, Bart Clarysse, Geert Steurs, Valentijn Bilsen, Jan Larosse: Innovation Science Technology. Making the Difference. The evaluation of behavioural additionality of r&d subsidies. IWT-Studies 48. IWT-Observatory. Brussels ja Joonas Pekkanen, Toni Riipinen ja Seppo Leminen: Innovaatio investointina, osa 2. Tekesin rahoituksen vaikutukset yritysten t&k-toimintaan kyselytutkimuksen tulokset. Tekes, Teknologiakatsaus 161/2004, Helsinki. 4

12 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on Tekesin jälkiraportointiaineistoa hyödyntäen testata erilaisia hypoteeseja koskien innovaatioprosessin toteutusta, sen tuotoksia ja vaikutuksia sekä Tekesin tuomaa lisäarvoa. Tutkimuksessa on testattu seuraavia hypoteeseja: Hanketason vaikutuksia koskeva hypoteesi Hypoteesi 1: Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen. Organisaatiotason vaikutuksia koskevat hypoteesit Hypoteesi 2: Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta. Hypoteesi 3: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia sekä vaikuttaa myönteisesti hankeorganisaatioiden toimintatapoihin. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat hypoteesit Hypoteesi 4: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia toimi- tai tutkimusalalla. Hypoteesi 5: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti lisäten yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämistä sekä innovaatioiden soveltamista ja tukee sitä kautta suotuisan innovaatioympäristön kehittämistä. Hypoteesi 6: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti laajemmin yhteiskunnassa mm. työllisyyteen, alueelliseen kehitykseen, kansalliseen osaamispohjaan tai julkisten palvelujen laatuun. Ohjelmallisuuteen liittyvä hypoteesi Hypoteesi 7: Teknologiaohjelmatoiminta tukee yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin yritystason tulosten ja vaikutusten syntyä ja tutkimustulosten kaupallistamista sekä lisää myönteisiä ulkoisvaikutuksia toimialan, innovaatioympäristön ja laajemmin yhteiskunnan tasolla. Taulukossa 2 (sivu 6) on esitetty ne Tekesin jälkiseurantalomakkeen kysymykset, joiden avulla kutakin hypoteesia pyritään selittämään. 1.3 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää kuvassa 1 esiintyviä innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden suhteita yksityiskohtaisemmin tarkastelemalla ja tuottamalla tietoa Tekesin laajan jälkiraportointiaineiston sisällöstä. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus on monien tekijöiden summa. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla kannustetaan yrityksiä sekä julkisia tutkimusorganisaatioita yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia entistä tuottavampiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin, joiden hyödyt leviävät ulkoisvaikutuksina, kuten osaamisen kasvuna sekä uusina teknologioina ja innovaatioina laajemmin koko yhteiskuntaan. Ne näkyvät elinkeinoelämän uudistumisena, vaurauden lisääntymisenä ja työllisyyden paranemisena. Samalla alueiden elinvoimaisuus kasvaa. Innovaatiotoiminnalla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja kansalaisten terveyteen. Turvallisuudella ja sosiaalisella hyvinvoinnilla on kasvava merkitys nyky-yhteiskunnassa (Hyvärinen et al. 2007). Tässä tutkimuksessa innovaatiotoiminnan tuloksia, välittömiä vaikutuksia ja vaikutuksia kansantalouteen ja yhteiskuntaan tarkastellaan suhteessa panoksiin. Panoksia katsotaan olevan Tekesin rahoitus, Tekesin ohjelmatoiminnan tuoma lisäarvo, sekä yritysten/tutkimusorganisaatioiden omat tutkimus- ja kehityspanostukset projektin päättymistä seuranneina vuosina. Panoksia on käytetty taustamuuttujina tarkastellessa Tekesin rahoittamien projektien vaikutuksia, jolloin nähdään panosten suhteellinen osuus erityyppisissä vaikuttavuusmuodoissa. Yritysten/tutkimusorganisaatioiden omat tutkimus- ja kehityspanostukset projektin päättymistä seuranneina vuosina voidaan katsoa olevan myös julkisen rahoituksen vaikutuksia, mutta sen lisäksi tätä on käytetty selittä- 5

13 Taulukko 2. Hypoteesit ja jälkiseurantalomakkeen kysymykset. Hypoteesi H1 Ilman julkista rahoitusta t&k-hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen H2 Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta H3 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia sekä vaikuttaa myönteisesti hankeorganisaatioiden toimintatapoihin H4 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia toimi- tai tutkimusalalla H5 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti lisäten yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämistä sekä innovaatioiden soveltamista ja tukee sitä kautta suotuisan innovaatioympäristön kehittämistä H6 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti laajemmin yhteiskunnassa mm. työllisyyteen, alueelliseen kehitykseen, kansalliseen osaamispohjaan tai julkisten palvelujen laatuun H7 Teknologiaohjelmatoiminta tukee yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin yritystason tulosten ja vaikutusten syntyä ja tutkimustulosten kaupallistamista sekä lisää myönteisiä ulkoisvaikutuksia toimialan, innovaatioympäristön ja laajemmin yhteiskunnan tasolla Jälkiseurantalomakkeen kysymykset 8 Olisiko projektia toteutettu ilman Tekesin rahoitusta? 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? 7 Miten arvioitte Tekesin merkitystä yrityksenne /projektinne kannalta? 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? 9 Yrityksenne/tutkimusryhmänne t&k-kustannukset miljoonina euroina 2 Miten yrityksenne teknologiaan tai innovaatioon perustuva kilpailuetu markkinoihin ja kilpailijoihin nähden /tutkimuskysyntään ja kilpailijoihin nähden muuttui projektin tuloksena? 3 Mitä vaikutuksia projektista on ollut yrityksenne liiketoiminnalle/ tutkimustoiminnalle tutkimuslaitoksessanne? 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? tuke 11 Liiketoiminta-arvio tutu 11/12 Projektin tuloksena syntyi 4 Mitä laajempia vaikutuksia arvioitte projektista olevan toimialalla, liiketoimintaketjussa tai innovaatioverkostossa, jossa yrityksenne toimii / jossa toimitte? Ulkoisvaikutukset elinkeinoelämässä 3 Mitä vaikutuksia projektista on ollut yrityksenne liiketoiminnalle/ tutkimustoiminnalle tutkimuslaitoksessanne? 4 Mitä laajempia vaikutuksia arvioitte projektista olevan toimialalla, liiketoimintaketjussa tai innovaatioverkostossa, jossa yrityksenne toimii / jossa toimitte? Ulkoisvaikutukset elinkeinoelämässä 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? 5 Mitä välillisiä yhteiskunnallisia / laajempia yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia arvioitte projektilla olevan? Ulkoisvaikutukset yhteiskunnassa 1 Miten hyvin projektille asetetut kehittämiseen liittyvät tavoitteet saavutettiin? Miten hyvin projektille asetetut kaupallistamiseen liittyvät tavoitteet on toistaiseksi saavutettu? 4 Mitä laajempia vaikutuksia arvioitte projektista olevan toimialalla, liiketoimintaketjussa tai innovaatioverkostossa, jossa yrityksenne toimii / jossa toimitte? Ulkoisvaikutukset elinkeinoelämässä 5 Mitä välillisiä yhteiskunnallisia / laajempia yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia arvioitte projektilla olevan? Ulkoisvaikutukset yhteiskunnassa tuke 11 Liiketoiminta-arvio tutu 11/12 Projektin tuloksena syntyi 6

14 mään joitain muita Tekesin panostaman projektitoiminnan vaikutuksia. Varsinaisten panosten lisäksi taustamuuttujina on käytetty projektin luonnetta kuvaavia tekijöitä, kuten projektin tyyppiä (niiltä osin kuin tuloksia ei ole aiemmin ilmestyneessä teknologiakatsauksessa 203/2007, Tekesin vaikuttavuus. Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi ), projektin haastavuutta sekä projektin sisältämiä teknologia-, talous-, markkina- ja resurssiriskejä (arvioitu Tekesin toimesta projektin aloitusvaiheessa). 1.4 Tutkimuksen taustamuuttujat Tekesin rahoitusta, ohjelmallisuutta, yritysten/tutkimusorganisaatioiden omien tutkimus- ja kehityspanostusten projektin toteutuksen jälkeistä muutosta sekä projektien haastavuutta ja riskejä on käytetty tutkimuksessa taustamuuttujina. Seuraavassa on luotu lyhyt katsaus taustamuuttujiin tarkasteltavassa aineistossa. Projektin luonnetta kuvaavia taustamuuttujia ovat projektin tyyppi, projektin haastavuus ja riskit sekä ohjelmatoiminnassa mukana oleminen. Tekesin rahoittamat projektit eroavat toisistaan lähtökohdiltaan, toteuttajatahoiltaan, sisällöltään, toteuttamistavoiltaan sekä päämääriltään. Tekes rahoittaa kolmentyyppisiä projekteja: 1. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja (TUTU_T) 2. Yritysten (lähinnä suurten yritysten) tutkimusja tuotekehitysprojekteja (TUTU_Y) 3. Yritysten (lähinnä pk-yritysten) pienimuotoisempia tuotekehitysprojekteja (TUKE). Taulukossa 3 on esitetty projektien jakautuminen projektin tyypin ja ohjelmallisuuden mukaan: Projektit jakautuvat niiden haastavuuden mukaan seuraavasti: Ei teknologista haastetta (0 %) 0,1 % Uutuusarvoa vain hakijalle (20 %) 0,3 % Uutuusarvoa verkostolle/ alueelle (40 %) 9,7 % Kansallista huipputasoa (60 %) 31,0 % Vaativaa kansainvälistä tasoa (80 %) 47,1 % Kansainvälistä huipputasoa (100 %) 11,7 % Tekes arvioi projektin haastavuustason ja riskit hakuvaiheessa. Haastavuus ja riskiluokittelut on otettu vähitellen käyttöön vuodesta 2001 lähtien, joten käytettävissä olevien arvioiden lukumäärät projektien haastavuus- ja riskiluokista vaihtelevat jonkin verran. Projektin haastavuudelle käytetään kuusiluokkaista jaottelua, jonka mukaan projektit jakautuvat niiden riskien mukaan (taulukko 4). Tekesin rahoittamien projektien suurimmat riskit liittyvät potentiaalisiin markkinoihin. Lähes puolet rahoitetuista yritysprojekteista, joille potentiaalisiin markkinoihin liittyvä riski on arvioitu, pyrkivät kovasti kilpailluille tai aivan uusille markkina-alueille tai kyseessä on vähintään kokonaan uuden tyyppinen tuote tai palvelu. Näiden projektien kohdalla on arvioitu, että yrityksellä on hyvin heikot mahdollisuudet päästä ko. markkinoille tai ainakin markkinoille pääsyyn liittyy vaikeuksia. Projektin volyymia kuvaavia taustamuuttujia ovat toteuttajaorganisaation EU:n kokoluokitus, Tekesin rahoitus projektille sekä toteuttajaorganisaation omat t&k-investoinnit ja niiden muutos projektin päättymisen jälkeen. Taulukko 3. Projektien jakautuminen projektin tyypin ja ohjelmallisuuden mukaan. Projektin tyyppi Tutkimusprojektit Tutkimus- ja tuotekehitysprojektit Tuotekehitysprojektit Yhteensä 36 % 19 % 44 % Ohjelmallisuus Ohjelmassa Ei ohjelmassa 60 % 54 % 40 % 40 % 46 % 60 % Yhteensä 100 % 51 % 49 % 7

15 Taulukko 4. Projektien jakaantuminen riskiluokituksen mukaan. Ei tunnistettavaa riskiä (0 %) Pieni riski (20 %) Merkittävä riski (40 %) Suuri riski (60 %) Erittäin suuri riski (80 %) Resurssiriskit 8,1 % 54,4 % 28,4 % 7,1 % 2,0 % Talousriskit 19,9 % 41,2 % 26,1 % 9,9 % 3,0 % 1,1 % 21,8 % 45,4 % 23,6 % 8,0 % Teknologiariskit Markkinariskit 3,6 % 14,1 % 38,8 % 33,8 % 9,7 % Projektit jakautuivat toteuttajaorganisaation EU-kokoluokituksen mukaan seuraavasti: Pieni 37,2 % Keskisuuri 7,0 % Suuri 55,8 % Tekes rahoittaa tietyn prosenttiosuuden yritysten tutkimus- tai tuotekehitysprojektin hyväksyttävistä kustannuksista. Rahoitusvaihtoehtoja ovat tuotekehitysavustus, tuotekehityslaina ja pääomaehtoinen tuotekehityslaina tai niiden yhdistelmä. Projektin saama rahoitusyhdistelmä riippuu projektin luonteesta ja yrityksen koosta. Pääosin avustusta saa esiselvityksiin sekä tutkimuksellisiin projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Lainat on tarkoitettu projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote tai palvelu. Rahoitus riippuu projektin haastavuudesta ja markkinaetäisyydestä. Mitä haastavampi projekti on, mitä suurempi sen uutuusarvo ja mitä kauempana kehitettävä tuote/palvelu on markkinoista, sitä todennäköisemmin projekti saa tuotekehitysavustusta. Tässä tutkimuksessa on ollut käytössä Tekesin myöntämän avustuksen, lainan tai niiden yhdistelmän kokonaismäärä euroissa. Tätä on käytetty mittaamaan projektin kokoa. Tekesin rahoitusta ei ole tässä tutkimuksessa eritelty rahoitusmuodon mukaan. Toteuttajaorganisaation omia t&k-investointeja on kysytty kolmena vuotena projektin päättymisen jälkeen. Taustamuuttujana on pääsääntöisesti käytetty muuttujaa, joka on muodostettu ao. investointien näinä kolmena vuotena tapahtuneen muutoksen kehityssuunnan perusteella. Se jakautuu projektityypeittäin taulukon 5 mukaisesti. Tutkimusta varten Tekesistä saatu aineisto tarkistettiin organisaation t&k-kustannusten osalta. Tekesin ohjeiden mukaan aineistosta poistettiin havainnot, jotka eivät osuneet seuraaviin realistisina pidettyihin t&k-kustannusten ala- ja ylärajoihin: TUTU_T: >0-217 Meuroa, TUTU_Y: > Meuroa, TUKE: Meuroa. Muiden paitsi TUKE-projektien osalta ei siis hyväksytty t&k-kustannuksiksi nollaa. Sen sijaan TUKEhankkeiden osalta t&k-kustannukset voivat olla myös nolla, jos yritys on mennyt konkurssiin. Muutoksia tehtiin yli kuuteensataan projektiin, tietoja joko poistettiin tai ilmiselvissä tapauksissa korjattiin. Kaikki muutokset kirjattiin muutoslogitiedostoon. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi taustamuuttujana käytettiin myös sitä, olisiko projektia toteutettu ilman Tekesin rahoitusta. Tämä muuttuja jakaantui siten, että 22 % projekteista olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta ja 78 % projekteista ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta. Taulukko 5. Projektien jakautuminen t&k-kustannusten kehityssuunnan mukaan projektityypeittäin. T&k-kustannusten kehityssuunta Tutkimusprojektit Tutkimus- ja tuotekehitysprojektit Tuotekehitysprojektit Kasvanut Pysynyt samana Vähentynyt 49,6 % 28,0 % 22,4 % 52,6 % 17,3 % 30,2 % 40,3 % 24,7 % 35,0 % 8

16 2 Hypoteesien testaus 2.1 Hypoteesi 1: Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen Kysymys 6: Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? ja Kysymys 8: Olisiko projekti toteutettu ilman Tekesin rahoitusta? 3 Reilu viidesosa kysymykseen vastanneista projekteista (22%) olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. Esitetty hypoteesi 1 Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa eli innovaatioprosessi olisi erilainen (hanke olisi ollut suppeampi aikataulultaan tai resursseiltaan tai siinä olisi ollut mukana vähemmän yhteistyökumppaneita) kumoutuu siis osin, koska yleensä projekteja ei toteutettaisi ilman Tekesin rahoitusta. Koska Tekesin rahoitus yrityksille ja muille tutkimusta harjoittaville organisaatioille ei rajoitu pelkästään rahalliseen tukeen, vaan Tekesin tehtävänä on myös antaa mm. asiantuntijatukea projektien toteutukseen, voitaisiin hypoteesia 1 tarkastella vielä Tekesin asiantuntijatuen näkökulmasta. Voidaan siis tarkastella sitä, kuinka suureen osaan niistä projekteista, joita ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta, on tehty projektin aikaisia muutoksia Tekesin toimesta. Vain 2,7 % projekteista on ollut sellaisia, joihin ei tehty projektin aikaisia muutoksia Tekesin toimesta ja jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. Sillä mitä useammilla tavoilla Tekes on vaikuttanut projektin toteutuksen aikaisiin muutoksiin, näyttäisi olevan yhteyttä toteuttajaorganisaatioiden arvioihin siitä, olisiko projektia toteutettu vai ei ilman Tekesin rahoitusta. Mitä useammalla tavalla Tekes oli myötävaikuttanut muutoksiin projektin toteutuksessa, sitä harvemmin projekti olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta. Luonnollisesti Tekesin vaatimat muutokset projektin toteutustavassa ovat melko usein projektin haasteellisuutta ja laajuutta lisääviä ja aikatauluja nopeuttavia, ja Tekesin rahoituksella toteutettuja projekteja ei ehkä siinä laajuudessaan pystyttäisi toteuttamaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä omin varoin. Myöskään sijoittajat eivät ole kovin usein kiinnostuneita pk-yritysten tuotekehityshankkeista. Lukumääräisesti vähiten muutoksia projektin eri osa-alueilla oli tehty tutkimusprojekteihin, joihin oli tehty muutoksia keskimäärin kolmella eri osa-alueella. Yritysprojektit eroavat selvästi tutkimusprojekteista, sillä niissä muutoksia oli tehty enemmän, keskimäärin neljällä eri osa-alueella. Suurten yritysten projekteissa (TUTU_Y) muutoksia oli tehty lukumääräisesti eniten. Mitä haastavampi projekti on ollut, sitä useammalla osa-alueella Tekes on vaikuttanut projektin toteutukseen. Erityisesti kansainvälistä huipputasoa olevissa projekteissa on Tekesin vaikutus ollut merkittävä hankkeen toteutustapaan. Tekesin asiantuntijan tekemällä arviolla projektin haastavuudesta oli yhteyttä siihen, että Tekes oli vaikuttanut projektin yhteistyökumppaneiden määrään, ulkopuolisten resurssien käyttöön, projektin henkilöresursseihin ja laajuuteen. Ohjelmaan kuulumisella oli vaikutusta projektin aikatauluun ja ulkopuolisten resurssien käyttöön (mm. Fisher s exact test) siten, että enemmän muutoksia Tekesin toimesta on tehty niihin pro- 3 Kysymys 8: Projektin toteutuksen riippuvuus Tekesin rahoituksesta; suorat jakaumat projektityypeittäin esitetty teknologiakatsauksessa 203/2007 Tekesin vaikuttavuus; Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi, kuvassa Kysymys 6:Millä tavalla Tekes vaikutti projektin toteutukseen: Suorat jakaumat vaikutuksista on esitetty Teknologiakatsauksessa 203/2007 Tekesin vaikuttavuus; Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi (kuva 4.3.1). 9

17 % Tekesin asiantuntijatuki projektin toteutuksessa. Vaikutus TUKE-projektien toteutukseen ilman Tekesin rahallista tukea Ei vaikutusta Vaikutusta 1-4:llä osa-alueella Tekesin vaikutus projektin toteutuksessa Ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta Olisi toteutettu Vaikutusta 5-6:lla osa-alueella Kuva 2. Tekesin asiantuntijatuki yritysten t&k-projektien toteutuksessa. Tekesin vaikutus tuotekehitysprojektin (TUKE) toteutuksessa. Projektin ohjelmallisuus vs. ohjelmaan osallistumattomuus YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN MÄÄRÄ Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella ULKOPUOLISTEN RESURSSIEN KÄYTTÖ Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella HENKILÖRESURSSIT Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella AIKATAULU Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella LAAJUUS Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella HAASTEELLISUUS Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella % Vaikutusta Ei vaikutusta Kuva 3. Tekesin vaikutus projektin toteutuksessa. 10

18 jekteihin, jotka eivät olleet mukana ohjelmassa. Tarkasteltaessa projektityyppejä erikseen, voidaan havaita, että nämä vaikutukset eivät näy TUTU_Y ja TUTU_T projekteissa, vaan ainoastaan TUKE-projekteissa. Prosenttierot eivät ole suuria, mutta näin suuressa käsiteltävässä aineistossa pienetkin prosentuaaliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Tekesin rahoitus on ollut suurempi siinä joukossa projekteja, jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. Kun tarkastellaan aineistoa projektityypeittäin, huomataan, että TUTU_Tprojekteissa keskiarvot eivät poikkea toisistaan, mutta yritysprojekteissa poikkeamaa on havaittavissa. TUKE-projekteissa Tekesin rahoitus on ollut keskimäärin euroa enemmän niissä projekteissa, jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. TUTU_Y-projekteista ne projektit, jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta, ovat saaneet keskimäärin lähes euroa enemmän Tekesin rahoitusta kuin projektit, joita ei ilman Tekesin rahoitusta olisi toteutettu. Suurin osa projekteista, jotka olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta, on suurten yritysten projekteja (TUTU_Y). On ymmärrettävää, että näitäkin suurten yritysten projekteja rahoitetaan, esim. Nokian projektit, koska on luultavaa, näillä projekteilla on myös ympäristöönsä (yhteistyökumppaneihinsa, alihankkijoihinsa) t&k-toimintaa lisäävää, säteilevää vaikutusta. Tekesin rahoitus on ollut suurinta, kun Tekesillä on ollut vaikutusta projektin toteutukseen useammalla kuin kolmella eri osa-alueella. Ehkä projektit, joihin on panostettu rahallisesti, ovat olleet kaikin puolin lupaavia (esim. aihepiiriltään mielenkiintoisella tutkimus- ja kehitysalueella), ja niiden kulkuun on myös haluttu Tekesin suunnalta vaikuttaa; esim. lisätä haasteellisuutta ja yhteistyökumppaneita ja nopeuttaa aikatauluja. Kysymyksellä, olisiko projektia toteutettu ilman Tekesin rahoitusta, on yhteyttä arvioidun markkinariskin kanssa siten, että suurempi osa niistä projekteista, joissa ei ollut tunnistettavaa markkinariskiä (0%) tai riski oli pieni (20%), olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta verrattuna suuremman markkinariskin projekteihin 4. Niissä projekteissa, joissa arvioitu markkinariski oli pieni (20%), Tekesin rahoitus oli vaikuttanut normaalia enemmän muutoksiin ulkopuolisten resurssien käytössä. Taulukko 6. Tekesin haastavuusluokittelun assosiaatiot Tekesin vaikutustapoihin projektin toteutuksessa. Tekesin vaikutustavat projektin toteutuksessa Haasteellisuus Laajuus Aikataulu TUKE TUTU_Y TUTU_T Projektit yhteensä X X Henkilöresurssit X X X Ulkopuolisten resurssien käyttö X Yhteistyökumppaneiden määrä X Muutosten lukumäärä X 4 Tulos ei ole aivan tilastollisesti merkittävä (Pearson Chi-Square p=0.056), mutta lineaarista assosiaatiota ja symmetrisyyttä aineistossa on havaittavissa (Linear by linear association, Somers d, Kendall s tau-b and tau-c, Gamma and Spearman Correlation p= ). Tämä yhteys koskee lähinnä yritysprojekteja, sillä vain kolmelle tutkimusprojektille oli määritelty ylipäätään markkinariski. Samoin vain kolmessa tutkimusprojektissa projektille oli määritelty talouteen liittyvä riski. 11

19 2.2 Johtopäätös hypoteesista 1 Hypoteesi 1 kumoutuu osittain. Ilman julkista rahoitusta projekteja ei yleensä toteutettaisi. Yleisemmin toteuttamatta jäisivät yliopistojen tutkimusprojektit kokonaisuudessaan, ja yritysprojekteista suuremman markkinariskin projektit. Jos projektit kuitenkin toteutettaisiin, toteutustapa olisi ilman Tekesin vaikutusta erilainen ainakin TUKE-projekteissa. TUKE-projektien kohdalla on myös ilmeistä se, että projektin ohjelmallisuudella on vaikutusta siihen, olisiko projektia toteutettu vai ei ilman Tekesin rahoitusta. Ohjelmien ulkopuoliset projektit olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta yleisemmin kuin ohjelmiin osallistuneet projektit, ja näihin ohjelmien ulkopuolelle jääneisiin projekteihin oli tehty useammin projektin aikaisia muutoksia Tekesin vaatimuksesta, kuten esim. muutoksia aikatauluun, yhteistyökumppaneiden määrään, kansainvälisiin yhteyksiin jne. Ohjelmaan kuuluminen vähentää Tekesin rahoituksen vuotovaikutuksia. 2.3 Hypoteesi 2: Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta Hypoteesia testattiin kahden kysymyksen kautta: Kysymys 6: Millä tavalla Tekesin rahoitus (vuoteen 2002)/ Tekes (vuodesta 2003) vaikutti projektin toteutukseen? Lomakkeissa oli vuoteen 2002 tässä kysymyksessä alakohtineen seuraavat sanamuodot: Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? Ei vaikutusta, projekti toteutettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Projektin tavoitetasoa muutettiin (haasteellisemmaksi/vähemmän haasteelliseksi) Projektin laajuutta muutettiin (laajennettiin/ fokusoitiin) Projektin aikataulua muutettiin (hitaampi toteutus/nopeampi toteutus) Projektin henkilöstöresursseja muutettiin (lisättiin/vähennettiin) Ulkopuolisten resurssien käyttöä (lisättiin/ vähennettiin) Projektin yhteistyökumppaneita muutettiin (lisättiin kotimaisia/lisättiin ulkomaisia/ vähennettiin kumppaneiden määrää). Lomakkeissa oli vuodesta 2003 tässä kysymyksessä alakohtineen seuraavat sanamuodot: Millä tavalla Tekes vaikutti projektin toteutukseen? Projektin haasteellisuuteen (kyllä/ei vaikutusta) Projektin laajuuteen (kyllä/ei vaikutusta) Projektin aikatauluun (kyllä/ei vaikutusta) Projektin henkilöresursseihin (kyllä/ei vaikutusta) Ulkopuolisten resurssien käyttöön (kyllä/ei vaikutusta) Projektin yhteistyökumppaneiden määrään (kyllä/ei vaikutusta) Vuonna 2003 käytössä ollut kysymyksen sanamuoto jättää avoimeksi muutoksen suunnan, joten sitä on hankala käyttää tulkinnassa. Tästä syystä hypoteesia on testattu kysymyksen 6 osalta lähinnä vuoteen 2002 käytössä olleen lomakkeen vastausten avulla. Taustamuuttujien suhteen edes jossain määrin merkittäviä eroa syntyi projektin laajuuteen liittyvässä kysymyksessä. Projektin laajuutta muutettiin fokusoimalla keskimääräistä useammin vaativaa kansainvälistä tasoa ja kansainvälistä huipputasoa olevissa projekteissa erittäin suuren resurssiriskin sisältävissä projekteissa suuren ja erittäin suuren talousriskin sisältävissä projekteissa suuren ja erittäin suuren teknologiariskin sisältävissä projekteissa. 12

20 Taulukko 7. Kysymyksen 6 jakaumat. Vaikutus tavoitetasoon (2003 ) Tavoitetasoa muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Haasteellisemmaksi Vähemmän haasteelliseksi 58 % 42 % 97 % 3 % Vaikutus laajuuteen (2003 ) Laajuutta muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Laajennettiin Fokusoitiin 80 % 20 % 62 % 38 % Vaikutus aikatauluun (2003 ) Aikataulua muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Hitaampi toteutus Nopeampi toteutus 61 % 39 % 21 % 79 % Vaikutus henkilöresursseihin (2003 ) Henkilöresursseja muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Lisättiin Vähennettiin 66 % 34 % 97 % 3 % Vaikutus ulkopuolisten resurssien käyttöön (2003 ) Ulkopuolisten resurssien käyttöä muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Lisättiin Vähennettiin 64 % 36 % 95 % 5 % Vaikutus yhteistyökumppaneihin (2003 ) Yhteistyökumppaneiden määrää muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Lisättiin kotimaisia Lisättiin ulkomaisia 61 % 39 % 81 % 17 % Kysymys 9: Yrityksenne/tutkimusryhmänne t&k-kustannukset miljoonina euroina Toinen hypoteesin testauksessa käytetty kysymys oli 9: Yrityksenne/tutkimusryhmänne t&kkustannukset miljoonina euroina. Kysymys koski kolmea projektin päättymistä seuraavaa vuotta. Kysymyksen osalta on käytetty sekä annettuja euromääräisiä kustannuksia, että niistä tehtyä lisämuuttujaa, joka on muodostettu sillä perusteella ovatko t&k-panostukset kasvaneet, pysyneet samana vai vähentyneet. Sekä TUTU_Y- että TUKE-projektien toteuttajayrityksissä ovat omat t&k-panostukset huomattavasti suuremmat, jos projekti on kuulunut ohjelmaan. Myös projektin haastavuus vaikuttaa organisaation omiin t&k-panostuksiin siten, että haastavammissa projekteissa ovat omat panostukset suuremmat. Riskien osalta ei eroja juurikaan ole. Projektien toteuttajayritysten omat t&k-panostukset ovat hyvin erilaisia riippuen projektityypistä: Tutkimuslaitosten ym. tutkimusprojektit (TUTU_T) Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojektit (TUTU_Y) Yritysten tuotekehitysprojektit (TUKE) Keskimäärin n. 12 Meuroa Mediaani n. 1,5 Meuroa Keskimäärin n. 160 Meuroa Mediaani n. 3,5 Meuroa Keskimäärin n. 1,3 Meuroa Mediaani n. 0,2 Meuroa 13

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Tekesin vaikuttavuus. Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi. Teknologiakatsaus 203/2007

Tekesin vaikuttavuus. Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi. Teknologiakatsaus 203/2007 Tekesin vaikuttavuus Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi Teknologiakatsaus 3/7 Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi Tekesin teknologiakatsaus 3/7 Helsinki

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.

Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6. Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua

Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua Tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa Jari Hyvärinen, Anna-Maija Rautiainen Teknologiakatsaus 188/2006 Uudistettu painos Innovaatiotoiminnalla

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo

KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo KYT2014-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2015, Finlandia-talo Kehityspäällikkö Kaisa-Leena Hutri, STUK KYT2014-tutkimusohjelman johtoryhmän puheenjohtaja KYT2014-tutkimusohjelmakauden olennaiset piirteet

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari

Uusi arvonluonti. Julkisen tutkimuksen haku Minna Suutari Uusi arvonluonti Julkisen tutkimuksen haku 22.5.-16.9.2014 Minna Suutari 28.5.2014 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku, jossa haetaan 1) Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rinnakkaishankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 366 871 000 euroa. Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./ Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa Maija Lönnqvist 23.9./4.10./6.10.2016 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Tekesin rahoituspäätökset

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa 2013 Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa Kolme esimerkkiä Liikunta: Liikuntalaissa (LiikuntaL1054/1998) mainitaan valtion liikuntaneuvoston tehtäväksi muun

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus

Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus Digitalisaatio, tutkimus ja sen rahoitus 18.5.2016 AMK-päivät AMK goes Digi Johtaja Riitta Maijala 1 Musiikkituottajien jäsenyhtiöiden äänitteiden euromääräinen tukkumyynti Suomessa* * http://www.ifpi.fi/tilastot/

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman valossa Jarmo Vakkuri, professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 050-318 6042, jarmo.vakkuri@uta.fi

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Kyselytutkimuksen tuloksia Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA YRITYKSEN MENESTYMINEN VUOSINA

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

T&k-rahoituksen muutoksia

T&k-rahoituksen muutoksia T&k-rahoituksen muutoksia 2009-2016 1. T&k-toiminta 1.1 Ylesitä t&k-rahoituksen kehityksestä Vuonna 2011 alkanut valtion suoran t&k-rahoituksen nimellinen lasku jatkui myös vuonna 2014. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Nero-rahoitus. Maarit Niva

Nero-rahoitus. Maarit Niva Nero-rahoitus Maarit Niva rahoittaja Oulun kaupunki valtuuston kullekin vuodelle myöntämä määräraha ennaltaehkäisevään työhön hyvinvoinnin palvelualueelle Huom! ta-päätös tulee joulukuussa v 2012 hyvinvointilautakunta

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot