Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta"

Transkriptio

1 Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta Tekesin katsaus 229/2008

2 Tilastoanalyysi Tekesin vaikuttavuudesta Pertti Kiuru ja Mervi Rajahonka HSEEE Soile Kotala SC-Research Tarmo Lemola, Sami Kanninen ja Kimmo Viljamaa Advansis Oy Petri Mäki-Fränti ja Raija Volk Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos PTT Olavi Lehtoranta, Jukka Hyvönen ja Torsti Loikkanen VTT Bernd Ebersberger Management Center Innsbruck, Innsbruck, Austria Heli Koski ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Tekesin katsaus 229/2008 Helsinki 2008

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 500 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta ohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Taitto: DTPage Oy Paino: Libris Oy, Helsinki 2008

4 Tekesin alkusanat Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus on monien tekijöiden summa. Innovaatiopolitiikan tarkoituksena on kannustaa yrityksiä, yliopistoja ja korkeakouluja sekä tutkimuslaitoksia entistä tuottavampiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin. Nämä hyödyt leviävät ulkoisvaikutuksina laajemmin koko yhteiskuntaan. Innovaatiopanostuksilla on yritysten kilpailukyvyn kannalta tärkeä merkitys, sillä niiden onnistuminen näkyy yrityksissä uutena osaamisena, uusina toimintatapoina ja uusina tuottavina innovaatioina. Tämä näkyy yritysten menestymisenä liikevaihdon ja tuottavuuden kasvaessa. Tutkimuksen ja koulutuksen kautta tavoitteena on luoda uutta tietämystä ja kyvykkyyttä, uusia toimintatapoja ja innovatiivisuutta. Nämä innovatiivisuuden vaikutukset leviävät monelle eri tasolle yhteistyön ja innovatiivisten yritysten kautta, joka näkyy elinkeinoelämän uudistumisena. Tuottavuus ja talouden kasvu ovat kansallisia tavoitteita, joihin uudet liiketoiminnat, palvelut sekä toimivammat ja joustavammat instituutiot omalta osaltaan myötävaikuttavat. Samalla syntyy verkostotalouden kehittyneempiä muotoja, uusia kilpailuetuja ja elinvoimaisuutta Suomen alueilla. Innovaatiotoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat siis moniulotteiset. Kansalaisten hyvinvointi ja kestävä kehitys näkyvät esimerkiksi uusien innovaatioiden soveltamisessa terveydenhuoltoon ja vanhustyöhön sekä ympäristökysymysten huomioimisessa. Tekesissä vaikuttavuutta kuvataan mallilla, joka koostuu neljästä vaiheesta ja se keskittyy pääosin additionaliteetin ideaan. Ensimmäinen vaihe on panosten additionaliteetti eli miten julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa yritysten omiin t&k-panostuksiin (input additionality). Toinen vaihe on käyttäytymisen additionaliteetti ja se tarkastelee miten julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa yritysten käyttäytymiseen ja toimintatapoihin (behavioural additionality). Lopuksi kolmas vaihe on tuotoksen additionaliteetti ja se tutkii minkälainen vaikutus julkisella t&k-rahoituksella on yritysten tuotoksiin ja liiketoiminnan tuloksiin (output additionality). Neljäs vaihe vaikutukset yhteiskuntaan ja kansantalouteen - poikkeaa hieman näistä erillisistä vaiheista, sillä sitä perustellaan enemmänkin innovaatiotoiminnan ulkoisvaikutusten kautta. Yhteiskunnallisten vaikutusten painopiste on viime vuosina ollut Suomen asemoinnissa kansainväliseen innovaatioympäristöön sekä tuottavuuden ja talouskasvun näkökulma. Tekes seuraa hankkeiden vaikuttavuutta muun muassa keräämällä asiakkailtaan vuosittain yli tuhannesta päättyneestä Tekes-hankkeesta niin sanotut jälkiraportointitiedot. Nämä tiedot kerätään erikseen tutkimushankkeista ja tuotekehi-

5 tyshankkeista kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Aineistoa on kertynyt tähän mennessä vuodesta 1999 lähtien. Aineisto on mittava ja kansainvälisesti ainutlaatuinen julkisen tutkimusrahoituksen tietokanta. Tässä raportissa on koottu yhteen neljän tutkimusryhmän tulokset, jotka perustuvat Tekesin jälkiraportointiaineistoon. Osien 1 ja 2 tavoitteena on testata erilaisia hypoteeseja koskien innovaatioprosessia ja sen hyödyntämistä käyttäen vaihtoehtoisia tilastollisia menetelmiä. Osassa 1 additionaliteetin käsite on jaettu vielä alakäsitteisiin ja näitä testataan erilaisten hypoteesien avulla. Tässä osassa tarkastellaan myös Tekesin ohjelmien vaikutuksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Osa 2 keskittyy lähinnä siihen mitkä ovat julkisen t&k-rahoituksen vaikutukset toimijoiden käyttäytymiseen ja toimintatapoihin (behavioral additionality) ja lisäksi myös esimerkiksi yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseen. Siinä on käytetty myös eksploratiivista lähestymistapaa, jonka tavoitteena on ollut etsiä ja analysoida muita aineistosta esiin nousevia kiinnostavia tuloksia. Osien 3 ja 4 tavoitteena on tutkia Tekesin rahoitusinstrumenttien kannustinvaikutuksia vertaamalla rahoitusinstrumentteja. Osassa 3 keskitytään Tekesin rahoitusinstrumenttien vaikutuksiin, yritysten innovaatioyhteistyöhön ja kasvun mittaamiseen. Tutkimus esittää mielenkiintoisia tuloksia esimerkiksi Tekesin rahoituksen vaikutuksista yritysten innovaatiopanoksiin, yritysten innovaatioprosessien tehokkuuteen ja yritysten patentointiin sekä innovaatioiden kaupallistamiseen ja liikevaihto-osuuteen. Osassa 4 testataan Tekesin eri rahoitusmuotojen kannustinvaikutuksia t&k-projektin onnistumiseen ja yrityksen liiketoimintaan. Tämä tutkimus tarkastelee muun muassa Tekesin vaikuttavuutta niihin yrityksiin jotka hakeutuvat uusille liiketoiminta-alueille. Tässä hankkeessa on pidetty mielenkiintoisia työpajoja ja lopputulos antaa monipuolisen kuvan Tekesin aineiston soveltuvuudesta vaikuttavuuden arviointiin. Tekes kiittää hankkeeseen osallistuneita tutkijoita hyvästä yhteistyöstä ja lopputuloksesta. Tekes

6 Sisältö Tekesin alkusanat OSA 1 Tekesin hankerahoituksen vaikuttavuus innovaatioprosessia koskevien hypoteesien testaus jälkiraportointiaineistossa Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen taustamuuttujat Hypoteesien testaus Hypoteesi 1: Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 2: Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 3: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia sekä vaikuttaa myönteisesti hankeorganisaatioiden toimintatapoihin Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 4: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia toimi- tai tutkimusalalla Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 5: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti lisäten yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämistä sekä innovaatioiden soveltamista ja tukee sitä kautta suotuisan innovaatioympäristön kehittämistä Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 6: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti laajemmin yhteiskunnassa mm. työllisyyteen, alueelliseen kehitykseen, kansalliseen osaamispohjaan tai julkisten palvelujen laatuun Johtopäätös hypoteesista Hypoteesi 7: Teknologiaohjelmatoiminta tukee yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin yritystason tulosten ja vaikutusten syntyä ja tutkimustulosten kaupallistamista sekä lisää myönteisiä ulkoisvaikutuksia toimialan, innovaatioympäristön ja laajemmin yhteiskunnan tasolla Johtopäätös hypoteesiin Yhteenveto ja johtopäätökset Hypoteesien hyväksymisen yhteenveto Pohdintaa...37

7 OSA 2 Jälkiraportointiaineisto Tekesin rahoittamien hankkeiden tulosten ja vaikutusten kuvaajana Lähtökohdat Tutkimuksen tavoitteet Julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen additionaliteetin arvioinnista Behavioraalisen additionaliteetin näkökulma Behavioraalisen additionaliteetin käsitteestä Behavioraalisen additionaliteetin mittaamisesta Tutkimuskysymykset behavioraalisen additionaliteetin näkökulmasta Pohdintoja aineiston rajoitteista ja käyttökelpoisuudesta Yleisiä havaintoja jälkiraportointiaineiston validiteetista Aineiston validiteetin haasteita erityyppisissä organisaatioissa Vaikutukset hankkeiden toteutukseen Yleistä Selittäviä tekijöitä hanketason vaikutusten taustalla Miten hankkeen toteutus oli riippuvainen Tekesin rahoituksesta? Teknologian kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Kaupallistamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Tekesin rahoituksen vaikutukset projektin toteutukseen Liiketoimintavaikutukset Yleistä Vaikutukset liiketoiminnan eri osa-alueille Suorat tuotosvaikutukset Liiketoimintavaikutusten keskeiset ulottuvuudet Uuden liiketoiminta-alueen luominen Yritysyhteistyö Yritystoiminnan tuottavuus ja tehokkuus Tutkimushankkeiden vaikutukset tutkimustoimintaan Vaikutukset yrityksen välittömään liiketoimintaympäristöön Yleistä Hankkeiden toimiala- ja verkostovaikutuksiin liittyviä tekijöitä Vaikutukset yhteiskuntaan Ulkoisvaikutusten jakauma Taustamuuttujien vaikutus Haastavuus, riskit ja ulkoisvaikutukset Tavoitteiden saavuttaminen ja kilpailuetujen kehitys Tekesin merkitys, hanketason vaikutukset ja ulkoisvaikutukset Ulkoisvaikutusindeksi Johtopäätökset Huomioita aineiston validiteetista Julkisen t&k-rahoituksen vaikutus toimijoiden käyttäytymiseen ja toimintatapoihin Muut aineistosta esiin nousevat johtopäätökset...82

8 OSA 3 Tuloksia Tekesin rahoituksen kannustinvaikutuksista Johdanto Kannustaminen t&k-toimintaan ja innovaatioihin Politiikkatoimien ja julkisen innovaatiorahoitusjärjestelmän vaikuttavuus Julkisen t&k-rahoituksen vaikutusten tutkimisesta Suomessa Tekesin rahoitusmuodot ja niiden vaikutukset yrityksiin Tekesin rahoitustoiminnan vaikutusten tutkimisessa käytettyjä aineistoja Jälkiraportointiaineisto Yrityskohtaiset mikroaineistot Yritystukitietokanta Projektikohtaiset tiedot Tutkimushypoteesit Hypoteesi vastausten samansuuntaisuudesta Hypoteesi rahoitusinstrumenttien vaikutuksesta Yhteistyöhypoteesi Kasvuhypoteesit Tutkimusaineistot ja kuvailevat tulokset Projektikohtaiset tiedot Yrityskohtaiset tiedot Jälkiraportointiaineisto Vastausten samansuuntaisuus Nopean kasvun yritykset Tulokset Tekesin rahoituksen vaikutuksesta Innovaatiokysely T&k-kyselyt Yhteenveto OSA 4 Does Tekes R&D funding promote entrepreneurial innovation and employment growth? Introduction Tekes-funded projects some key firm and project characteristics Government R&D support and innovation performance Innovation performance descriptive analysis Empirical model: patent production function with sample selection Tekes funding and employment growth Conclusions Tekesin katsauksia...163

9 OSA 1 Tekesin hankerahoituksen vaikuttavuus innovaatioprosessia koskevien hypoteesien testaus jälkiraportointiaineistossa Pertti Kiuru Mervi Rajahonka HSEEE Soile Kotala SC-Research Tekijöiden alkusanat Tämän tutkimusosion tavoitteena on ollut Tekesin jälkiraportointiaineistoa hyödyntäen testata erilaisia hypoteeseja koskien innovaatioprosessin toteutusta, sen tuotoksia ja vaikutuksia sekä Tekesin tuomaa lisäarvoa. Kiitämme Tekesiä aineiston luovuttamisesta työryhmämme käyttöön tätä tutkimusta varten. Toivomme, että tämä tutkimus yhdessä muiden tämän tutkimuksen kanssa yhtä aikaa suoritettujen tutkimusten kanssa on antanut Tekesille uusia kehitysideoita jälkiraportointiaineiston laajempaan hyödyntämiseen sekä jälkiraportoinnin kehittämiseen palvelemaan entistä paremmin innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden arvioimista.

10 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Innovaatiopolitiikan perinteisen perustelun mukaan yritykset ali-investoivat tutkimukseen ja kehitystyöhön. Tämä johtuu siitä, että t&k-toiminta sisältää riskejä, se on kallista eikä yritys saa itselleen kaikkea siitä koituvaa hyötyä. Tuoreempi perustelu liittyy ajatukseen, jonka mukaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen tavoitteena on korjata järjestelmätason, erityisesti oppimiseen ja osaamiseen liittyviä puutteita. Tämä perustelu liittyy ajatukseen, että tieto ja osaaminen ratkaisevat pitkän aikavälin kasvun. Innovaatiopanostukset näkyvät yrityksissä uutena osaamisena, uusina toimintatapoina ja innovaatioina sekä liikevaihdon ja kannattavuuden kasvuna. Innovatiivisuuden vaikutukset leviävät monelle eri elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tasolle yhteistyön ja innovatiivisten yritysten kautta. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta voidaan kuvata esimerkiksi kuvan 1 avulla. 1 Julkisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointi on tullut yhteiskunnassa yhä tärkeämmäksi. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin ja mittaamisen avulla on mahdollista osoittaa julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen hyötyjä yritysten, toimialojen ja kansantalouden tasoilla. Siirtyminen perinteisestä teknologiapolitiikasta kohti innovaatiopolitiikkaa luo myös vaikuttavuuden arvioinnille uusia haasteita, kun arvioitavien vaikutusten kenttä, kohderyhmät ja vaikutusten laatu moninaistuvat. Additionaliteetti-käsite on yleistynyt julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä. Käsite on kehittynyt 1980-luvulla Isossa-Britanniassa ja levinnyt Euroopan Unionin puiteohjelmien arviointityökaluksi. Yksinkertaisimmillaan additionaalisuudessa on kyse julkisen rahoituksen lisäävästä ja edistävästä vaikutuksesta yksityisen sektorin toimintaan. Additionaliteetin alakäsitteet kuvaavat erilaisia kiinnostuksen kohteita vaikuttavuuden arvioinnissa (taulukko 1). Tutkimus- ja ja kehityspanokset Osaaminen Uusi tieto Uudet toimintatavat Verkottuminen Innovaatiot: tuotteet ja palvelut, menetelmät ja prosessit, organisaatio ja toimintatavat Panokset Tulokset Välittömät vaikutukset Uudet yritykset, liiketoimintaalueet ja palvelut Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Tuottavuus Uudistuva elinkeinorakenne Vauraus Alueiden elinvoimaisuus Työllisyys Ympäristö ja terveys Turvallisuus Sosiaalinen hyvinvointi Vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan Kuva 1. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus. 1 Innovaatiotoiminta luo menestystä ja kasvua. Tekes

11 Taulukko 1. Additionaliteetin alakäsitteet 2. ADDITIONALITEETIT I Output additionality (Tuotos-additionaliteetti) II Input additionality (Panos-additionaliteetti) III Behavioural additionality (Toimintatapa-additionaliteetti) IV Cognitive capacity additionality (Kognitiivisuusadditionaliteetti) V Project additionality (Puhdas additionaliteetti) Mistä ollaan kiinnostuneita Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten toiminnan tuloksiin? Olisiko samaan lopputulokseen päästy ilman julkista rahoitusta? Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten omiin investointeihin? Täydentääkö vai korvaako julkinen rahoitus yritysten omia investointeja kokonaan tai osittain? Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten toimintatapoihin? Onko julkinen rahoitus aiheuttanut pysyviä toimintatapojen muutoksia yrityksessä? Millä tavoin julkinen rahoitus vaikuttaa yritysten osaamisen kehittymiseen? Onko julkisella rahoituksella ollut pysyviä vaikutuksia yrityksen sisällä olevan henkisen pääoman, ymmärryksen ja tietämyksen kehittymiseen? Missä määrin julkinen rahoitus on mahdollistanut hankkeita, jotka olisivat muutoin jääneet toteuttamatta? Olisiko hanke toteutettu vai ei ilman julkista rahoitusta? Additionaalisuuden käsitteen myötä julkisen rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan vertaamalla keskenään kahta lopputilannetta, joista toinen on todellinen (yritys on saanut julkista rahoitusta) ja toinen hypoteettinen tilanne (millainen tilanne olisi ollut, jos yritys ei olisi saanut julkista rahoitusta). Vaikka hypoteettista tilannetta ei voida havainnoida, sen estimointiin on kuitenkin olemassa useita menetelmiä. Jälkiraportoinnissa menetelmänä on lähinnä survey-tutkimusmenetelmä, jossa nojataan yritysten kykyyn arvioida hypoteettista tilannetta. Additionaliteetit tarkastelevat yksittäistä julkista rahoitusta saanutta organisaatiota, yritystä tai tutkimuslaitosta. Kuitenkin julkisen rahoituksen vaikuttavuutta tarkasteltaessa perusoletuksena on, että julkisella t&k-rahoituksella on myös ns. ulkoisvaikutuksia, eli yksittäisen yrityksen tukemisesta yhteiskunnalle kokonaisuutena aiheutuvia positiivisia vaikutuksia (spillovers). Ulkoisvaikutukset luovat sen dynamiikan, jonka avulla tieto, ideat ja osaaminen leviävät innovaattoreilta muille toimijoille luoden kasvua ja hyvinvointia. Myös näiden ulkoisvaikutusten kartoittaminen on olennainen osa julkisen rahoituksen vaikuttavuuden tutkimista, mikä näkyykin jälkiraportoinnin kyselylomakkeissa, joissa osa kysymyksistä käsittelee nimenomaan ulkoisvaikutuksia. Additionaliteeteista kolmas, behavioural additionality (toimintatapa-additionaliteetti), on viime aikoina noussut pinnalle julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikuttavuuden arviointiin liittyvissä keskusteluissa. Tämän tyyppisen vaikuttavuustiedon tarve on tunnistettu, mutta näitä aiheita ei tyypillisesti ole sisällytetty ohjelma-arviointeihin, jotka ovat keskittyneet pääosin input- ja output-tyyppisten additionaliteettien mittaamiseen. Kuitenkin viime aikoina tämäkin tilanne on korjaantunut myös Suomessa. Jälkiraportointilomakkeessakin on kysymyksiä, joilla pyritään mittaamaan input- ja output-additionaliteettien lisäksi myös taulukon 1. kolmea viimeistä addtionaliteettia: toimintatapa- ja kognitiivisuus-additionaliteettia sekä puhdasta additionaliteettia. 2 Soveltaen: Luke Georghiou, Bart Clarysse, Geert Steurs, Valentijn Bilsen, Jan Larosse: Innovation Science Technology. Making the Difference. The evaluation of behavioural additionality of r&d subsidies. IWT-Studies 48. IWT-Observatory. Brussels ja Joonas Pekkanen, Toni Riipinen ja Seppo Leminen: Innovaatio investointina, osa 2. Tekesin rahoituksen vaikutukset yritysten t&k-toimintaan kyselytutkimuksen tulokset. Tekes, Teknologiakatsaus 161/2004, Helsinki. 4

12 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on Tekesin jälkiraportointiaineistoa hyödyntäen testata erilaisia hypoteeseja koskien innovaatioprosessin toteutusta, sen tuotoksia ja vaikutuksia sekä Tekesin tuomaa lisäarvoa. Tutkimuksessa on testattu seuraavia hypoteeseja: Hanketason vaikutuksia koskeva hypoteesi Hypoteesi 1: Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen. Organisaatiotason vaikutuksia koskevat hypoteesit Hypoteesi 2: Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta. Hypoteesi 3: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia sekä vaikuttaa myönteisesti hankeorganisaatioiden toimintatapoihin. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat hypoteesit Hypoteesi 4: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia toimi- tai tutkimusalalla. Hypoteesi 5: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti lisäten yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämistä sekä innovaatioiden soveltamista ja tukee sitä kautta suotuisan innovaatioympäristön kehittämistä. Hypoteesi 6: Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti laajemmin yhteiskunnassa mm. työllisyyteen, alueelliseen kehitykseen, kansalliseen osaamispohjaan tai julkisten palvelujen laatuun. Ohjelmallisuuteen liittyvä hypoteesi Hypoteesi 7: Teknologiaohjelmatoiminta tukee yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin yritystason tulosten ja vaikutusten syntyä ja tutkimustulosten kaupallistamista sekä lisää myönteisiä ulkoisvaikutuksia toimialan, innovaatioympäristön ja laajemmin yhteiskunnan tasolla. Taulukossa 2 (sivu 6) on esitetty ne Tekesin jälkiseurantalomakkeen kysymykset, joiden avulla kutakin hypoteesia pyritään selittämään. 1.3 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää kuvassa 1 esiintyviä innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden suhteita yksityiskohtaisemmin tarkastelemalla ja tuottamalla tietoa Tekesin laajan jälkiraportointiaineiston sisällöstä. Innovaatiotoiminnan vaikuttavuus on monien tekijöiden summa. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen avulla kannustetaan yrityksiä sekä julkisia tutkimusorganisaatioita yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia entistä tuottavampiin tutkimus- ja kehityspanostuksiin, joiden hyödyt leviävät ulkoisvaikutuksina, kuten osaamisen kasvuna sekä uusina teknologioina ja innovaatioina laajemmin koko yhteiskuntaan. Ne näkyvät elinkeinoelämän uudistumisena, vaurauden lisääntymisenä ja työllisyyden paranemisena. Samalla alueiden elinvoimaisuus kasvaa. Innovaatiotoiminnalla voidaan vaikuttaa ympäristöön ja kansalaisten terveyteen. Turvallisuudella ja sosiaalisella hyvinvoinnilla on kasvava merkitys nyky-yhteiskunnassa (Hyvärinen et al. 2007). Tässä tutkimuksessa innovaatiotoiminnan tuloksia, välittömiä vaikutuksia ja vaikutuksia kansantalouteen ja yhteiskuntaan tarkastellaan suhteessa panoksiin. Panoksia katsotaan olevan Tekesin rahoitus, Tekesin ohjelmatoiminnan tuoma lisäarvo, sekä yritysten/tutkimusorganisaatioiden omat tutkimus- ja kehityspanostukset projektin päättymistä seuranneina vuosina. Panoksia on käytetty taustamuuttujina tarkastellessa Tekesin rahoittamien projektien vaikutuksia, jolloin nähdään panosten suhteellinen osuus erityyppisissä vaikuttavuusmuodoissa. Yritysten/tutkimusorganisaatioiden omat tutkimus- ja kehityspanostukset projektin päättymistä seuranneina vuosina voidaan katsoa olevan myös julkisen rahoituksen vaikutuksia, mutta sen lisäksi tätä on käytetty selittä- 5

13 Taulukko 2. Hypoteesit ja jälkiseurantalomakkeen kysymykset. Hypoteesi H1 Ilman julkista rahoitusta t&k-hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen H2 Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta H3 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia sekä vaikuttaa myönteisesti hankeorganisaatioiden toimintatapoihin H4 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti innovaatiotoiminnan tuotosten laatuun ja määrään sekä parantaa liiketoiminnan tuloksia toimi- tai tutkimusalalla H5 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti lisäten yhteistyötä, osaamisalueiden yhdistämistä sekä innovaatioiden soveltamista ja tukee sitä kautta suotuisan innovaatioympäristön kehittämistä H6 Julkinen t&k-rahoitus vaikuttaa myönteisesti laajemmin yhteiskunnassa mm. työllisyyteen, alueelliseen kehitykseen, kansalliseen osaamispohjaan tai julkisten palvelujen laatuun H7 Teknologiaohjelmatoiminta tukee yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin yritystason tulosten ja vaikutusten syntyä ja tutkimustulosten kaupallistamista sekä lisää myönteisiä ulkoisvaikutuksia toimialan, innovaatioympäristön ja laajemmin yhteiskunnan tasolla Jälkiseurantalomakkeen kysymykset 8 Olisiko projektia toteutettu ilman Tekesin rahoitusta? 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? 7 Miten arvioitte Tekesin merkitystä yrityksenne /projektinne kannalta? 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? 9 Yrityksenne/tutkimusryhmänne t&k-kustannukset miljoonina euroina 2 Miten yrityksenne teknologiaan tai innovaatioon perustuva kilpailuetu markkinoihin ja kilpailijoihin nähden /tutkimuskysyntään ja kilpailijoihin nähden muuttui projektin tuloksena? 3 Mitä vaikutuksia projektista on ollut yrityksenne liiketoiminnalle/ tutkimustoiminnalle tutkimuslaitoksessanne? 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? tuke 11 Liiketoiminta-arvio tutu 11/12 Projektin tuloksena syntyi 4 Mitä laajempia vaikutuksia arvioitte projektista olevan toimialalla, liiketoimintaketjussa tai innovaatioverkostossa, jossa yrityksenne toimii / jossa toimitte? Ulkoisvaikutukset elinkeinoelämässä 3 Mitä vaikutuksia projektista on ollut yrityksenne liiketoiminnalle/ tutkimustoiminnalle tutkimuslaitoksessanne? 4 Mitä laajempia vaikutuksia arvioitte projektista olevan toimialalla, liiketoimintaketjussa tai innovaatioverkostossa, jossa yrityksenne toimii / jossa toimitte? Ulkoisvaikutukset elinkeinoelämässä 6 Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? 5 Mitä välillisiä yhteiskunnallisia / laajempia yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia arvioitte projektilla olevan? Ulkoisvaikutukset yhteiskunnassa 1 Miten hyvin projektille asetetut kehittämiseen liittyvät tavoitteet saavutettiin? Miten hyvin projektille asetetut kaupallistamiseen liittyvät tavoitteet on toistaiseksi saavutettu? 4 Mitä laajempia vaikutuksia arvioitte projektista olevan toimialalla, liiketoimintaketjussa tai innovaatioverkostossa, jossa yrityksenne toimii / jossa toimitte? Ulkoisvaikutukset elinkeinoelämässä 5 Mitä välillisiä yhteiskunnallisia / laajempia yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia arvioitte projektilla olevan? Ulkoisvaikutukset yhteiskunnassa tuke 11 Liiketoiminta-arvio tutu 11/12 Projektin tuloksena syntyi 6

14 mään joitain muita Tekesin panostaman projektitoiminnan vaikutuksia. Varsinaisten panosten lisäksi taustamuuttujina on käytetty projektin luonnetta kuvaavia tekijöitä, kuten projektin tyyppiä (niiltä osin kuin tuloksia ei ole aiemmin ilmestyneessä teknologiakatsauksessa 203/2007, Tekesin vaikuttavuus. Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi ), projektin haastavuutta sekä projektin sisältämiä teknologia-, talous-, markkina- ja resurssiriskejä (arvioitu Tekesin toimesta projektin aloitusvaiheessa). 1.4 Tutkimuksen taustamuuttujat Tekesin rahoitusta, ohjelmallisuutta, yritysten/tutkimusorganisaatioiden omien tutkimus- ja kehityspanostusten projektin toteutuksen jälkeistä muutosta sekä projektien haastavuutta ja riskejä on käytetty tutkimuksessa taustamuuttujina. Seuraavassa on luotu lyhyt katsaus taustamuuttujiin tarkasteltavassa aineistossa. Projektin luonnetta kuvaavia taustamuuttujia ovat projektin tyyppi, projektin haastavuus ja riskit sekä ohjelmatoiminnassa mukana oleminen. Tekesin rahoittamat projektit eroavat toisistaan lähtökohdiltaan, toteuttajatahoiltaan, sisällöltään, toteuttamistavoiltaan sekä päämääriltään. Tekes rahoittaa kolmentyyppisiä projekteja: 1. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja (TUTU_T) 2. Yritysten (lähinnä suurten yritysten) tutkimusja tuotekehitysprojekteja (TUTU_Y) 3. Yritysten (lähinnä pk-yritysten) pienimuotoisempia tuotekehitysprojekteja (TUKE). Taulukossa 3 on esitetty projektien jakautuminen projektin tyypin ja ohjelmallisuuden mukaan: Projektit jakautuvat niiden haastavuuden mukaan seuraavasti: Ei teknologista haastetta (0 %) 0,1 % Uutuusarvoa vain hakijalle (20 %) 0,3 % Uutuusarvoa verkostolle/ alueelle (40 %) 9,7 % Kansallista huipputasoa (60 %) 31,0 % Vaativaa kansainvälistä tasoa (80 %) 47,1 % Kansainvälistä huipputasoa (100 %) 11,7 % Tekes arvioi projektin haastavuustason ja riskit hakuvaiheessa. Haastavuus ja riskiluokittelut on otettu vähitellen käyttöön vuodesta 2001 lähtien, joten käytettävissä olevien arvioiden lukumäärät projektien haastavuus- ja riskiluokista vaihtelevat jonkin verran. Projektin haastavuudelle käytetään kuusiluokkaista jaottelua, jonka mukaan projektit jakautuvat niiden riskien mukaan (taulukko 4). Tekesin rahoittamien projektien suurimmat riskit liittyvät potentiaalisiin markkinoihin. Lähes puolet rahoitetuista yritysprojekteista, joille potentiaalisiin markkinoihin liittyvä riski on arvioitu, pyrkivät kovasti kilpailluille tai aivan uusille markkina-alueille tai kyseessä on vähintään kokonaan uuden tyyppinen tuote tai palvelu. Näiden projektien kohdalla on arvioitu, että yrityksellä on hyvin heikot mahdollisuudet päästä ko. markkinoille tai ainakin markkinoille pääsyyn liittyy vaikeuksia. Projektin volyymia kuvaavia taustamuuttujia ovat toteuttajaorganisaation EU:n kokoluokitus, Tekesin rahoitus projektille sekä toteuttajaorganisaation omat t&k-investoinnit ja niiden muutos projektin päättymisen jälkeen. Taulukko 3. Projektien jakautuminen projektin tyypin ja ohjelmallisuuden mukaan. Projektin tyyppi Tutkimusprojektit Tutkimus- ja tuotekehitysprojektit Tuotekehitysprojektit Yhteensä 36 % 19 % 44 % Ohjelmallisuus Ohjelmassa Ei ohjelmassa 60 % 54 % 40 % 40 % 46 % 60 % Yhteensä 100 % 51 % 49 % 7

15 Taulukko 4. Projektien jakaantuminen riskiluokituksen mukaan. Ei tunnistettavaa riskiä (0 %) Pieni riski (20 %) Merkittävä riski (40 %) Suuri riski (60 %) Erittäin suuri riski (80 %) Resurssiriskit 8,1 % 54,4 % 28,4 % 7,1 % 2,0 % Talousriskit 19,9 % 41,2 % 26,1 % 9,9 % 3,0 % 1,1 % 21,8 % 45,4 % 23,6 % 8,0 % Teknologiariskit Markkinariskit 3,6 % 14,1 % 38,8 % 33,8 % 9,7 % Projektit jakautuivat toteuttajaorganisaation EU-kokoluokituksen mukaan seuraavasti: Pieni 37,2 % Keskisuuri 7,0 % Suuri 55,8 % Tekes rahoittaa tietyn prosenttiosuuden yritysten tutkimus- tai tuotekehitysprojektin hyväksyttävistä kustannuksista. Rahoitusvaihtoehtoja ovat tuotekehitysavustus, tuotekehityslaina ja pääomaehtoinen tuotekehityslaina tai niiden yhdistelmä. Projektin saama rahoitusyhdistelmä riippuu projektin luonteesta ja yrityksen koosta. Pääosin avustusta saa esiselvityksiin sekä tutkimuksellisiin projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Lainat on tarkoitettu projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote tai palvelu. Rahoitus riippuu projektin haastavuudesta ja markkinaetäisyydestä. Mitä haastavampi projekti on, mitä suurempi sen uutuusarvo ja mitä kauempana kehitettävä tuote/palvelu on markkinoista, sitä todennäköisemmin projekti saa tuotekehitysavustusta. Tässä tutkimuksessa on ollut käytössä Tekesin myöntämän avustuksen, lainan tai niiden yhdistelmän kokonaismäärä euroissa. Tätä on käytetty mittaamaan projektin kokoa. Tekesin rahoitusta ei ole tässä tutkimuksessa eritelty rahoitusmuodon mukaan. Toteuttajaorganisaation omia t&k-investointeja on kysytty kolmena vuotena projektin päättymisen jälkeen. Taustamuuttujana on pääsääntöisesti käytetty muuttujaa, joka on muodostettu ao. investointien näinä kolmena vuotena tapahtuneen muutoksen kehityssuunnan perusteella. Se jakautuu projektityypeittäin taulukon 5 mukaisesti. Tutkimusta varten Tekesistä saatu aineisto tarkistettiin organisaation t&k-kustannusten osalta. Tekesin ohjeiden mukaan aineistosta poistettiin havainnot, jotka eivät osuneet seuraaviin realistisina pidettyihin t&k-kustannusten ala- ja ylärajoihin: TUTU_T: >0-217 Meuroa, TUTU_Y: > Meuroa, TUKE: Meuroa. Muiden paitsi TUKE-projektien osalta ei siis hyväksytty t&k-kustannuksiksi nollaa. Sen sijaan TUKEhankkeiden osalta t&k-kustannukset voivat olla myös nolla, jos yritys on mennyt konkurssiin. Muutoksia tehtiin yli kuuteensataan projektiin, tietoja joko poistettiin tai ilmiselvissä tapauksissa korjattiin. Kaikki muutokset kirjattiin muutoslogitiedostoon. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi taustamuuttujana käytettiin myös sitä, olisiko projektia toteutettu ilman Tekesin rahoitusta. Tämä muuttuja jakaantui siten, että 22 % projekteista olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta ja 78 % projekteista ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta. Taulukko 5. Projektien jakautuminen t&k-kustannusten kehityssuunnan mukaan projektityypeittäin. T&k-kustannusten kehityssuunta Tutkimusprojektit Tutkimus- ja tuotekehitysprojektit Tuotekehitysprojektit Kasvanut Pysynyt samana Vähentynyt 49,6 % 28,0 % 22,4 % 52,6 % 17,3 % 30,2 % 40,3 % 24,7 % 35,0 % 8

16 2 Hypoteesien testaus 2.1 Hypoteesi 1: Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa olisi erilainen Kysymys 6: Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? ja Kysymys 8: Olisiko projekti toteutettu ilman Tekesin rahoitusta? 3 Reilu viidesosa kysymykseen vastanneista projekteista (22%) olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. Esitetty hypoteesi 1 Ilman julkista t&k-rahoitusta hankkeet yleensä toteutettaisiin, mutta toteutustapa eli innovaatioprosessi olisi erilainen (hanke olisi ollut suppeampi aikataulultaan tai resursseiltaan tai siinä olisi ollut mukana vähemmän yhteistyökumppaneita) kumoutuu siis osin, koska yleensä projekteja ei toteutettaisi ilman Tekesin rahoitusta. Koska Tekesin rahoitus yrityksille ja muille tutkimusta harjoittaville organisaatioille ei rajoitu pelkästään rahalliseen tukeen, vaan Tekesin tehtävänä on myös antaa mm. asiantuntijatukea projektien toteutukseen, voitaisiin hypoteesia 1 tarkastella vielä Tekesin asiantuntijatuen näkökulmasta. Voidaan siis tarkastella sitä, kuinka suureen osaan niistä projekteista, joita ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta, on tehty projektin aikaisia muutoksia Tekesin toimesta. Vain 2,7 % projekteista on ollut sellaisia, joihin ei tehty projektin aikaisia muutoksia Tekesin toimesta ja jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. Sillä mitä useammilla tavoilla Tekes on vaikuttanut projektin toteutuksen aikaisiin muutoksiin, näyttäisi olevan yhteyttä toteuttajaorganisaatioiden arvioihin siitä, olisiko projektia toteutettu vai ei ilman Tekesin rahoitusta. Mitä useammalla tavalla Tekes oli myötävaikuttanut muutoksiin projektin toteutuksessa, sitä harvemmin projekti olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta. Luonnollisesti Tekesin vaatimat muutokset projektin toteutustavassa ovat melko usein projektin haasteellisuutta ja laajuutta lisääviä ja aikatauluja nopeuttavia, ja Tekesin rahoituksella toteutettuja projekteja ei ehkä siinä laajuudessaan pystyttäisi toteuttamaan pienissä ja keskisuurissa yrityksissä omin varoin. Myöskään sijoittajat eivät ole kovin usein kiinnostuneita pk-yritysten tuotekehityshankkeista. Lukumääräisesti vähiten muutoksia projektin eri osa-alueilla oli tehty tutkimusprojekteihin, joihin oli tehty muutoksia keskimäärin kolmella eri osa-alueella. Yritysprojektit eroavat selvästi tutkimusprojekteista, sillä niissä muutoksia oli tehty enemmän, keskimäärin neljällä eri osa-alueella. Suurten yritysten projekteissa (TUTU_Y) muutoksia oli tehty lukumääräisesti eniten. Mitä haastavampi projekti on ollut, sitä useammalla osa-alueella Tekes on vaikuttanut projektin toteutukseen. Erityisesti kansainvälistä huipputasoa olevissa projekteissa on Tekesin vaikutus ollut merkittävä hankkeen toteutustapaan. Tekesin asiantuntijan tekemällä arviolla projektin haastavuudesta oli yhteyttä siihen, että Tekes oli vaikuttanut projektin yhteistyökumppaneiden määrään, ulkopuolisten resurssien käyttöön, projektin henkilöresursseihin ja laajuuteen. Ohjelmaan kuulumisella oli vaikutusta projektin aikatauluun ja ulkopuolisten resurssien käyttöön (mm. Fisher s exact test) siten, että enemmän muutoksia Tekesin toimesta on tehty niihin pro- 3 Kysymys 8: Projektin toteutuksen riippuvuus Tekesin rahoituksesta; suorat jakaumat projektityypeittäin esitetty teknologiakatsauksessa 203/2007 Tekesin vaikuttavuus; Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi, kuvassa Kysymys 6:Millä tavalla Tekes vaikutti projektin toteutukseen: Suorat jakaumat vaikutuksista on esitetty Teknologiakatsauksessa 203/2007 Tekesin vaikuttavuus; Asiakaskyselyjen ja teknologiaohjelmien arviointien analyysi (kuva 4.3.1). 9

17 % Tekesin asiantuntijatuki projektin toteutuksessa. Vaikutus TUKE-projektien toteutukseen ilman Tekesin rahallista tukea Ei vaikutusta Vaikutusta 1-4:llä osa-alueella Tekesin vaikutus projektin toteutuksessa Ei olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta Olisi toteutettu Vaikutusta 5-6:lla osa-alueella Kuva 2. Tekesin asiantuntijatuki yritysten t&k-projektien toteutuksessa. Tekesin vaikutus tuotekehitysprojektin (TUKE) toteutuksessa. Projektin ohjelmallisuus vs. ohjelmaan osallistumattomuus YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN MÄÄRÄ Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella ULKOPUOLISTEN RESURSSIEN KÄYTTÖ Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella HENKILÖRESURSSIT Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella AIKATAULU Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella LAAJUUS Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella HAASTEELLISUUS Ohjelmassa Ohjelman ulkopuolella % Vaikutusta Ei vaikutusta Kuva 3. Tekesin vaikutus projektin toteutuksessa. 10

18 jekteihin, jotka eivät olleet mukana ohjelmassa. Tarkasteltaessa projektityyppejä erikseen, voidaan havaita, että nämä vaikutukset eivät näy TUTU_Y ja TUTU_T projekteissa, vaan ainoastaan TUKE-projekteissa. Prosenttierot eivät ole suuria, mutta näin suuressa käsiteltävässä aineistossa pienetkin prosentuaaliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Tekesin rahoitus on ollut suurempi siinä joukossa projekteja, jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. Kun tarkastellaan aineistoa projektityypeittäin, huomataan, että TUTU_Tprojekteissa keskiarvot eivät poikkea toisistaan, mutta yritysprojekteissa poikkeamaa on havaittavissa. TUKE-projekteissa Tekesin rahoitus on ollut keskimäärin euroa enemmän niissä projekteissa, jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta. TUTU_Y-projekteista ne projektit, jotka olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta, ovat saaneet keskimäärin lähes euroa enemmän Tekesin rahoitusta kuin projektit, joita ei ilman Tekesin rahoitusta olisi toteutettu. Suurin osa projekteista, jotka olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta, on suurten yritysten projekteja (TUTU_Y). On ymmärrettävää, että näitäkin suurten yritysten projekteja rahoitetaan, esim. Nokian projektit, koska on luultavaa, näillä projekteilla on myös ympäristöönsä (yhteistyökumppaneihinsa, alihankkijoihinsa) t&k-toimintaa lisäävää, säteilevää vaikutusta. Tekesin rahoitus on ollut suurinta, kun Tekesillä on ollut vaikutusta projektin toteutukseen useammalla kuin kolmella eri osa-alueella. Ehkä projektit, joihin on panostettu rahallisesti, ovat olleet kaikin puolin lupaavia (esim. aihepiiriltään mielenkiintoisella tutkimus- ja kehitysalueella), ja niiden kulkuun on myös haluttu Tekesin suunnalta vaikuttaa; esim. lisätä haasteellisuutta ja yhteistyökumppaneita ja nopeuttaa aikatauluja. Kysymyksellä, olisiko projektia toteutettu ilman Tekesin rahoitusta, on yhteyttä arvioidun markkinariskin kanssa siten, että suurempi osa niistä projekteista, joissa ei ollut tunnistettavaa markkinariskiä (0%) tai riski oli pieni (20%), olisi toteutettu myös ilman Tekesin rahoitusta verrattuna suuremman markkinariskin projekteihin 4. Niissä projekteissa, joissa arvioitu markkinariski oli pieni (20%), Tekesin rahoitus oli vaikuttanut normaalia enemmän muutoksiin ulkopuolisten resurssien käytössä. Taulukko 6. Tekesin haastavuusluokittelun assosiaatiot Tekesin vaikutustapoihin projektin toteutuksessa. Tekesin vaikutustavat projektin toteutuksessa Haasteellisuus Laajuus Aikataulu TUKE TUTU_Y TUTU_T Projektit yhteensä X X Henkilöresurssit X X X Ulkopuolisten resurssien käyttö X Yhteistyökumppaneiden määrä X Muutosten lukumäärä X 4 Tulos ei ole aivan tilastollisesti merkittävä (Pearson Chi-Square p=0.056), mutta lineaarista assosiaatiota ja symmetrisyyttä aineistossa on havaittavissa (Linear by linear association, Somers d, Kendall s tau-b and tau-c, Gamma and Spearman Correlation p= ). Tämä yhteys koskee lähinnä yritysprojekteja, sillä vain kolmelle tutkimusprojektille oli määritelty ylipäätään markkinariski. Samoin vain kolmessa tutkimusprojektissa projektille oli määritelty talouteen liittyvä riski. 11

19 2.2 Johtopäätös hypoteesista 1 Hypoteesi 1 kumoutuu osittain. Ilman julkista rahoitusta projekteja ei yleensä toteutettaisi. Yleisemmin toteuttamatta jäisivät yliopistojen tutkimusprojektit kokonaisuudessaan, ja yritysprojekteista suuremman markkinariskin projektit. Jos projektit kuitenkin toteutettaisiin, toteutustapa olisi ilman Tekesin vaikutusta erilainen ainakin TUKE-projekteissa. TUKE-projektien kohdalla on myös ilmeistä se, että projektin ohjelmallisuudella on vaikutusta siihen, olisiko projektia toteutettu vai ei ilman Tekesin rahoitusta. Ohjelmien ulkopuoliset projektit olisi toteutettu ilman Tekesin rahoitusta yleisemmin kuin ohjelmiin osallistuneet projektit, ja näihin ohjelmien ulkopuolelle jääneisiin projekteihin oli tehty useammin projektin aikaisia muutoksia Tekesin vaatimuksesta, kuten esim. muutoksia aikatauluun, yhteistyökumppaneiden määrään, kansainvälisiin yhteyksiin jne. Ohjelmaan kuuluminen vähentää Tekesin rahoituksen vuotovaikutuksia. 2.3 Hypoteesi 2: Julkinen t&k-rahoitus lisää organisaatioiden omaa t&k-toiminnan panostusta Hypoteesia testattiin kahden kysymyksen kautta: Kysymys 6: Millä tavalla Tekesin rahoitus (vuoteen 2002)/ Tekes (vuodesta 2003) vaikutti projektin toteutukseen? Lomakkeissa oli vuoteen 2002 tässä kysymyksessä alakohtineen seuraavat sanamuodot: Millä tavalla Tekesin rahoitus vaikutti projektin toteutukseen? Ei vaikutusta, projekti toteutettiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Projektin tavoitetasoa muutettiin (haasteellisemmaksi/vähemmän haasteelliseksi) Projektin laajuutta muutettiin (laajennettiin/ fokusoitiin) Projektin aikataulua muutettiin (hitaampi toteutus/nopeampi toteutus) Projektin henkilöstöresursseja muutettiin (lisättiin/vähennettiin) Ulkopuolisten resurssien käyttöä (lisättiin/ vähennettiin) Projektin yhteistyökumppaneita muutettiin (lisättiin kotimaisia/lisättiin ulkomaisia/ vähennettiin kumppaneiden määrää). Lomakkeissa oli vuodesta 2003 tässä kysymyksessä alakohtineen seuraavat sanamuodot: Millä tavalla Tekes vaikutti projektin toteutukseen? Projektin haasteellisuuteen (kyllä/ei vaikutusta) Projektin laajuuteen (kyllä/ei vaikutusta) Projektin aikatauluun (kyllä/ei vaikutusta) Projektin henkilöresursseihin (kyllä/ei vaikutusta) Ulkopuolisten resurssien käyttöön (kyllä/ei vaikutusta) Projektin yhteistyökumppaneiden määrään (kyllä/ei vaikutusta) Vuonna 2003 käytössä ollut kysymyksen sanamuoto jättää avoimeksi muutoksen suunnan, joten sitä on hankala käyttää tulkinnassa. Tästä syystä hypoteesia on testattu kysymyksen 6 osalta lähinnä vuoteen 2002 käytössä olleen lomakkeen vastausten avulla. Taustamuuttujien suhteen edes jossain määrin merkittäviä eroa syntyi projektin laajuuteen liittyvässä kysymyksessä. Projektin laajuutta muutettiin fokusoimalla keskimääräistä useammin vaativaa kansainvälistä tasoa ja kansainvälistä huipputasoa olevissa projekteissa erittäin suuren resurssiriskin sisältävissä projekteissa suuren ja erittäin suuren talousriskin sisältävissä projekteissa suuren ja erittäin suuren teknologiariskin sisältävissä projekteissa. 12

20 Taulukko 7. Kysymyksen 6 jakaumat. Vaikutus tavoitetasoon (2003 ) Tavoitetasoa muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Haasteellisemmaksi Vähemmän haasteelliseksi 58 % 42 % 97 % 3 % Vaikutus laajuuteen (2003 ) Laajuutta muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Laajennettiin Fokusoitiin 80 % 20 % 62 % 38 % Vaikutus aikatauluun (2003 ) Aikataulua muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Hitaampi toteutus Nopeampi toteutus 61 % 39 % 21 % 79 % Vaikutus henkilöresursseihin (2003 ) Henkilöresursseja muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Lisättiin Vähennettiin 66 % 34 % 97 % 3 % Vaikutus ulkopuolisten resurssien käyttöön (2003 ) Ulkopuolisten resurssien käyttöä muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Lisättiin Vähennettiin 64 % 36 % 95 % 5 % Vaikutus yhteistyökumppaneihin (2003 ) Yhteistyökumppaneiden määrää muutettiin ( 2002) Kyllä Ei vaikutusta Lisättiin kotimaisia Lisättiin ulkomaisia 61 % 39 % 81 % 17 % Kysymys 9: Yrityksenne/tutkimusryhmänne t&k-kustannukset miljoonina euroina Toinen hypoteesin testauksessa käytetty kysymys oli 9: Yrityksenne/tutkimusryhmänne t&kkustannukset miljoonina euroina. Kysymys koski kolmea projektin päättymistä seuraavaa vuotta. Kysymyksen osalta on käytetty sekä annettuja euromääräisiä kustannuksia, että niistä tehtyä lisämuuttujaa, joka on muodostettu sillä perusteella ovatko t&k-panostukset kasvaneet, pysyneet samana vai vähentyneet. Sekä TUTU_Y- että TUKE-projektien toteuttajayrityksissä ovat omat t&k-panostukset huomattavasti suuremmat, jos projekti on kuulunut ohjelmaan. Myös projektin haastavuus vaikuttaa organisaation omiin t&k-panostuksiin siten, että haastavammissa projekteissa ovat omat panostukset suuremmat. Riskien osalta ei eroja juurikaan ole. Projektien toteuttajayritysten omat t&k-panostukset ovat hyvin erilaisia riippuen projektityypistä: Tutkimuslaitosten ym. tutkimusprojektit (TUTU_T) Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojektit (TUTU_Y) Yritysten tuotekehitysprojektit (TUKE) Keskimäärin n. 12 Meuroa Mediaani n. 1,5 Meuroa Keskimäärin n. 160 Meuroa Mediaani n. 3,5 Meuroa Keskimäärin n. 1,3 Meuroa Mediaani n. 0,2 Meuroa 13

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Ideasta Liiketoimintaan

Ideasta Liiketoimintaan Ideasta Liiketoimintaan Tekesin rahoituspalvelut yrityksille Metsäalan ennakointiyksikön järjestämä aamukahvitilaisuus 17.2.2009 Kalevi Pölönen DM 375387 04-2008 Copyright Tekes DM 125809 01-2005 Copyright

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekes rahoituksen hakeminen, INFO KOSEKilla 9.9.2005

Tekes rahoituksen hakeminen, INFO KOSEKilla 9.9.2005 Tekes rahoituksen hakeminen, INFO KOSEKilla 9.9.2005 Teknologia-asiantuntija Jarkko Piirto, Pohjanmaan TE-keskus/Teknologiayksikkö Puhelin 044-0296443 31.9.2005 saakka Huom. Puhelinnumerot muuttuneet TEKESiin

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua

Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua Innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä ja kasvua Tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuus yhteiskunnassa Jari Hyvärinen, Anna-Maija Rautiainen Teknologiakatsaus 188/2006 Uudistettu painos Innovaatiotoiminnalla

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoitustuotteet, -kriteerit ja prosessi

Julkisen tutkimuksen rahoitustuotteet, -kriteerit ja prosessi Julkisen tutkimuksen rahoitustuotteet, -kriteerit ja prosessi Itä-Suomen EAKR seurantakomitea 10.12.2010 Tekesin rooli riskien jakajana Tekes on tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kuuluvia riskejä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

2010-2013 DM 682825. Copyright Tekes 08-2010

2010-2013 DM 682825. Copyright Tekes 08-2010 Puuska Puutuotealan t aktivointihanke i tih k 2010-2013 DM 682825 08-2010 Puutuotealaa palvelevat ohjelmat 100 M Käyttäjän tarpeet, korjaus, infra Tuote, tuotanto, liiketoiminta Puu veneessä, puuvene Energiatehokkaat

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA

PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö Tekesin innovaatiorahoitus Anne Turula Palvelupäällikkö Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen

Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen 8.1.2015 Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan -seminaari Innovatiiviset hankinnat Tekes-rahoitus kunnille hankintojen kehittämiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö Sampsa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus pk-yrityksille

Tekesin innovaatiorahoitus pk-yrityksille Tekesin innovaatiorahoitus pk-yrityksille Tiesitkö? Valtaosa Tekesin yritysrahoituksesta kohdistuu pk-yritysten kehittämisprojekteihin. Tekesin innovaatiorahoitus pk-yrityksille Haluatko yrityksesi uudistuvan,

Lisätiedot

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan?

Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Miten hakemus ja projektisuunnitelma laaditaan? Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Risto Mäkikyrö Teknologia-asiantuntija 1/18 Esityksen sisältö Hakemuksen kokonaisuus (kalvot 2-5) NABC (kalvot 7-11) Projektin

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392285877178/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392285877178/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Organisaation prosessien ja/tai johtamisen kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen nimi Demo nimi

Lisätiedot

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes

Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus. Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekesin palvelut ja kansainvälisen kasvun rahoitus Team Finland - Yhdessä maailmalle 19.3.2014 Jyväskylä Pauli Noronen, Tekes Tekes Tekes Innovaatiorahoituskeskus Tekes Merkittävin julkinen R&D&I rahoittaja

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot