Luku 9: Arkkitehtuurisuunnittelu. Luku 10: Komponenttitason suunnittelu. arkkitehtuurigenret, tyylit ja mallit Kerrosarkkitehtuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 9: Arkkitehtuurisuunnittelu. Luku 10: Komponenttitason suunnittelu. arkkitehtuurigenret, tyylit ja mallit Kerrosarkkitehtuuri"

Transkriptio

1 Ohjelmistotekniikka: Luento 5 Jouni Lappalainen Luku 8: Suunnittelutekniikat suunnittelun käsitteet suunnittelumalli (design model) arkkitehtuuri, rajapinnat, komponenttitaso, sijoitustaso Luku 9: Arkkitehtuurisuunnittelu arkkitehtuurigenret, tyylit ja mallit Kerrosarkkitehtuuri Luku 10: Komponenttitason suunnittelu komponentin määrittely luokkapohjaisten komponenttien suunnittelu 1

2 Soveltuvat lait ja pohdiskelun aiheita 1. Vain piilossa olevaa voidaan muuttaa riskittä / no 8, Parnas Suunnittelumallien käyttö johtaa nopeampaan ja parempaan ylläpitoon / hyp_no 4, Gamma Oliosuuntautuneita ohjelmia on vaikea ylläpitää / hyp_no 16, Wilde

3 Soveltuvat lait ja pohdiskelun aiheita Conway:n laki (L16) esittää, että järjestelmän rakenne heijastaa sitä rakentavan organisaation rakennetta Mitä tämä mielestänne tarkoittaa ja löytyykö siihen esimerkkejä? Esitä kaksi sovellusesimerkkiä seuraaville arkkitehtuurityylille.» Kerrosarkkitehtuuri» Tietovuoarkkitehtuuri» Asiakas/palvelin arkkitehtuuri» Tietovarastopohjainen arkkitehtuuri Garlan et al. esittelee kolme perustekniikkaa arkkitehtonisen yhteensopimattomuuden käsittelemiselle (hoitamiselle). Mitä ne ovat ja mihin periaatteisiin ne nojautuvat? 3

4 Suunnittelutekniikat Skenaariopohjaiset elementit Käyttötapaukset Käyttötapauskaaviot Aktiviteettikaaviot Uimaratakaaviot Luokkapohjaiset elementit Luokkakaaviot Analyysipakkaukset CRC mallit Yhteistyökaaviot Analyysimalli Vuosuuntautuneet elementit Tietovuokaaviot Ohjausvuokaaviot Käsittelykertomukset Käyttäytymiselementit Tilakaaviot Sekvenssikaaviot Komponenttitason suunnittelu Rajapintasuunnittelu Arkkitehtuurisuunnittelu Tieto / Luokkarakennesuunnittelu Suunnittelumalli 4

5 Hyvän suunnitelman tunnusmerkit Suunnitelman tulisi kuvata arkkitehtuuri, joka noudattaa tunnettuja arkkitehtuureja (esim. suunnittelumallit) koostuu komponenteista, jotka noudattavat hyviä periaatteita (esim. modulaarisuus) voidaan toteuttaa evolutionaarisesti olla modulaarinen kuvata erikseen tieto, arkkitehtuuri, rajapinnat ja komponentit johtaa tietorakenteisiin, jotka ovat sopivia toteutettaville luokille johtaa komponenetteihin, jotka esittävät itsenäisiä toiminnallisia kokonaisuuksia johtaa rajapintoihin, jotka poistavat liitäntöjen mutkikkuutta olla kuvattu helposti ymmärrettävällä esitystavalla 5

6 Suunnitelman laatuattribuutit HP:n FURPS Functionality (Toiminnallisuus) generality, security Usability (Käytettävyys) overall aesthetics Reliability (Luotettavuus) failure rate, MTTF Performance (Suorituskyky) response time, throughput Supportability (Tuettavuus) extensibility adaptability serviceability ISO 9126 Toiminnallisuus (Functionality) suitability, accuracy, interoperability, security Luotettavuus (Reliability) maturity, fault tolerance, recoverability Käytettävyys (Usability) understandability, learnability, operability, attractiveness Tehokkuus (Efficiency) time behaviour, resource utilisation Ylläpidettävyys (Maintainability) analysability, changeability, stability, testability Siirrettävyys (Portability) adaptability, installability, co-existence, replaceability 6

7 Suunnittelun peruskäsitteet Abstraktio keino hallita mutkikkuutta esim. avata ovi, ovi Arkkitehtuuri rakenne, jolla voidaan lisätä järjestelmän käsitteellistä yhdenmukaisuutta Suunnittelumallit mahdollistavat kokeiltujen ratkaisujen käytön suunnittelussa Ositus (separation of concerns) vaikean ongelman ratkaisu on helpompaa, kun sen jakaa osiin Modulaarisuus tekee ohjelmasta hallittavan työkustannukset moduulin määrä kokonaiskustannukset integrointikustannukset kustannukset/ moduuli 7

8 Suunnittelun peruskäsitteet Tiedon kätkentä moduulien välinen kommunikointi tapahtuu hallitusti rajapintaa käyttäen, moduulin sisältöä ei näytetä Toiminnallinen riippumattomuus saavutetaan korkean koheesion ja alhaisen kytkennän avulla Askeleittain tarkentaminen esimerkki top-down suunnittelustrategiasta abstraktio ja tarkentaminen ovat toisiaan täydentäviä Piirteet (aspects) liittyy osittamiseen ja asetettuihin vaatimuksiin esim. jos kaksi vaatimusta leikkaavat jonkin piirteen osalta, tämä piirre kannattaa toteuttaa omana moduulina Refaktorointi yksinkertaistaa suunnitelmaa tai koodia muuttamatta itse toimintaa ja käyttäytymistä (tutkitaan käyttämättömät elementit, päällekkäisyys, tehottomat tai tarpeettomat algoritmit, huonot tietorakenteet) Suunnittelutason luokat suunnittelija luo tyypillisesti viidentyyppisiä luokkia rajapintaluokat, liiketoiminta-alueen luokat, prosessiluokat, talletusluokat, järjestelmäluokat 8

9 Refaktorointi - hyödyt parantaa ohjelman rakennetta muuten koodi rappeutuu helpottaa koodin ylläpitoa kahdentuneet (duplikoidut) osat poistetaan koodista saadaan luettavampaa korostetaan ymmärrettävyyttä, vähentää datariippuvuutta ohjelmisto saadaan ymmärrettävämmäksi ohjelman toiminta tulee selvemmäksi ohjelmasta löydetään helpommin virheet kun koodi on selkeämpää auttaa ohjelmistojen jatkokehitystä kun koodi ei rappeudu 9

10 Refaktorointi - pahat hajut Kahdentunut koodi Pitkä metodi Suuri luokka Pitkä parametrilista Erisuuntaiset muutokset Haulikkoleikkaus Ominaisuuskateus Tietorykelmä Primitiivipakkomielle Case-rakenteet Rinnakkaiset periytymishierarkiat Laiska luokka Spekuloiva yleistäminen Väliaikainen instanssimuuttuja Viestiketjut Välittäjä Sopimaton läheisyys Vaihtoehtoiset luokat erilaisilla rajapinnoilla Keskeneräinen kirjastoluokka Dataluokka Kielletty perintö Kommentit 10

11 Milloin suunnittelutason luokka on hyvä? Täydellinen ja riittävä attribuutit ja operaatiot ovat luokan toiminnan kannalta odotettuja ja välttämättömiä Yksinkertainen operaatiot toteuttavat vain isäntäluokan tarvitseman palvelun Korkea koheesio luokalla on vain pieni, fokusoitu joukko vastuita (hyvin määritelty ja selkeä tehtävä) Alhainen kytkentä mittaa luokkien välisiä sidonnaisuuksia vaikka luokkien välinen yhteistyö on normaalia, se tulisi pitää minimissä alhainen kytkentä takaa, että muutokset luokkaan eivät aiheuta muutoksia useisiin muihin luokkiin 11

12 Analyysitasosta suunnittelutasolle Pohjapiirros tyyppi ulkomitat lisääkamera() lisääseinä() lisääikkuna() tuhoaelementti() pirrä() 1 * Kamera tyyppi kameraid paikka valittuzoom SeinäElementti * Elementti alkukoordinaatti loppukoordinaatti poimityyppi() piirrä() Ikkuna 12

13 Suunnittelumalli (design model) Suunnittelumalli koostuu viidenlaisista peruselementeistä Tietosuunnittelun elementit (1) sovellustasolla tietosuunnittelu kohdistuu tiedostoihin ja tietokantoihin komponenttitasolla tarkastelee paikallisia tietorakenteita Arkkitehtuurisuunnittelun elementit (2) arkkitehtuurimalliin käytetään (1) sovellusalueen tietoja, (2) analyysimallin tietoja ja (3) soveltuvia arkkitehtuurikaavoja (patterns) Rajapintasuunnittelun elementit (3); kolmenlaisia käyttöliittymät esteettiset, ergonomiset ja tekniset elementit ulkoiset rajapinnat mitä tietoa järjestelmä saa ja mitä se lähettää ulospäin, miten virheen tarkastus ja turvallisuus on hoidettu sisäiset rajapinnat luokkien välinen kommunikointi ja yhteistyö 13

14 Suunnittelumalli.. Komponenttitason suunnittelun elementit (4) esitellään ohjelmistokomponentin yksityiskohdat; tietorakenteet paikallisille tieto-olioille, algoritmit tiedon käsittelemiseksi komponentin yksityiskohdat voidaan kuvata eri kaavioilla aktiviteettikaavio käsittelylogiikan kuvaamiseen proseduurit voidaan kuvata pseudokoodilla, aktiviteettikaavioilla tai vuokaavioilla 14

15 Suunnittelumalli.. Komponenttitason suunnittelun elementit (4) esimerkki komponenttikaaviosta Osa SafeHome järjestelmää Tunnistimen hallinta Tunnistin liittyvät komponentit kannattaa ryhmitellä omiksi kokonaisuuksiksi joka voidaan UML:ssa kuvata pakkauksena 15

16 Suunnittelumalli.. Sijoitustason suunnittelun elementit (5) esitellään miten ohjelmiston toiminnallisuus ja osajärjestelmät sovitetaan yhteen fyysisen tietokoneympäristön kanssa UML kuvaus sijoituskaaviosta (deployment diagram) SafeHome tuottessa on kolme yhdessä toimivaa laskentaympäristöä kotona oleva PC ohjauspaneeli toimittajan palvelin (mahdollistaa Internet yhteyden järjestelmään) Control Panel Tunnistin Security PC Security Home Management External Access Tunnistin Surveillance Communication Comp. Server Tunnistin Homeowner Access 16

17 9. Arkkitehtuurisuunnittelu Arkkitehtuuri The software architecture of a program or computing system is the structure or structures of the system, which comprise software components, the externally visible properties of those components, and the relationships among them. Bass, Clements, Kazman 2003 Ottaa kantaa keskeisiin ohjelmiston ratkaisuihin, jotka voivat koskea paitsi yleistä jakamista osiin myös osien kommunikointitapaa, prosesseja ja niiden välistä kommunikointia, tiedon saantitapoja ja pysyvyyden toteuttamista, toiminnallisuuden sijoittelua eri järjestelmän osiin, hajautetun järjestelmän fyysistä rakennetta, järjestelmän kykyä käsitellä suuria tieto- ja käyttäjämääriä, tehokkuutta, varautumista tulevaisuuden tarpeisiin, uudelleenkäytettävyyttä jne. Koskimies, Mikkonen

18 Arkkitehtuurisuunnittelu Arkkitehtuuri on kuvaus, joka mahdollistaa suunnitelmien tehokkuuden analysoinnin (kiinnitettyihin vaatimuksiin nähden) arkkitehtuurivaihtoehtojen arvioinnin (tasolla, jossa muutokset ovat vielä kohtuullisen helppoja) ohjelmiston rakentamiseen liittyvien riskien vähentämisen Ero arkkitehtuurin ja ohjelmiston alemman tason rakenteen kuvausten välillä on häilyvä arkkitehtuuri sisältää ne ominaisuudet, jotka eivät muutu ohjelmiston evoluution aikana / Koskimies

19 Näkökulmia arkkitehtuuriin / 4+1 malli (Kruchten, 1995) + 1 (Koskimies, Mikkonen 2005) Looginen näkymä Skenaarionäkymä (Scenario view) kuvaa, kuinka järjestelmä on vuorovaikutuksessa sen ulkopuolella olevien käyttäjien ja muiden järjestelmien kanssa tietyssä käyttöskenaariossa Looginen näkymä (Logical view) kuvaa, miten toiminnallisuus on jaettu järjestelmän eri osien kesken ja mitä velvollisuuksia kullakin komponentilla on -> miten skenaarionäkymän esittämä toiminnallisuus saadaan aikaan Prosessinäkymä (Process view) Kehitysnäkymä Prosessinäkymä Skenaarionäkymä kuvaa, miten järjestelmän toiminta on jaettu loogisiin prosesseihin ja miten prosessit kommunikoivat voidaan arvioida järjestelmän suorituskykyä ja skaalautuvuutta Fyysinen näkymä 19

20 Näkökulmia arkkitehtuuriin / 4+1 malli (Kruchten, 1995) + 1 (Koskimies, Mikkonen 2005) Kehitysnäkymä (Development view) kuvaa, miten järjestelmä on jaettu osiin, jotka voidaan toteuttaa erillisinä yksikköinä olennainen suurten ohjelmistojen tapauksessa Fyysinen näkymä (Physical view) Looginen näkymä Kehitysnäkymä Prosessinäkymä Skenaarionäkymä kuvaa, millaisista fyysisistä prosessointiyksiköistä järjestelmä koostuu, miten nämä ovat yhteydessä toisiinsa ja mitä fyysisiä ohjelmistoartifakteja (esim. komponentteja, tietokantoja) kuhunkin prosessointiyksikköön sijoitetaan Muuntelunäkymä (Variability view) kuvaa, millaista muuntelua järjestelmä tukee kuvaa järjestelmän variaatiopisteet (joissa muuntelu tapahtuu), niiden edellyttämät vaatimukset muunnelmille ja niiden käytön muunnelmien toteuttamiseksi (laajennusrajapinta) olennainen tuoterunkojen tapauksessa Fyysinen näkymä 20

21 Arkkitehtuurityylit putket prosessointiyksikkö prosessointiyksikkö sovellusohjelma sovellusohjelma prosessointiyksikkö prosessointiyksikkö prosessointiyksikkö tietovarasto sovellusohjelma prosessointiyksikkö prosessointiyksikkö prosessointiyksikkö sovellusohjelma sovellusohjelma Tietovarastopohjainen arkkitehtuuri prosessointiyksikkö Tietovuoarkkitehtuuri Jouni Lappalainen & Ilkka Tervonen 21

22 Arkkitehtuurityylit Pääohjelma Luokka_C Luokka_A Valvova aliohjelma Valvova aliohjelma Luokka_B... Luokka_B... Sovellus aliohjelma Sovellus aliohjelma Sovellus aliohjelma Sovellus aliohjelma Luokka_D Sovellus aliohjelma Pääohjelma/aliohjelma arkkitehtuuri Olioperustainen arkkitehtuuri Jouni Lappalainen & Ilkka Tervonen 22

23 Arkkitehtuurityylit Selain Selain HTML JavaScript Visual Basic Sovellus- palvelin Sovellus- ohjelmat (Java, C++,...) Tietokanta- palvelin Tietokanta- kyselyt (SQL,...) Palveluun rekisteröityminen Selain Kerrosarkkitehtuuri Asiakas-palvelin arkkitehtuuri (client-server) etsi Palvelua pyytävä sido julkaise Palvelun tuottaminen Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) Palvelu 23

24 Kerrosarkkitehtuuri Selain Selain Selain HTML JavaScript Visual Basic Sovellus- palvelin Sovellus- ohjelmat (Java, C++,...) Tietokanta- palvelin Tietokanta- kyselyt (SQL,...) 24

25 Kerrosarkkitehtuurin etuja Kerroksittaisuus helpottaa ylläpitoa Kerroksen sisältöä voi muuttaa vapaasti jos sen palvelurajapinta eli muille kerroksille näkyvät osat säilyvät muuttumattomina Sama pätee tietysti mihin tahansa komponenttiin Sovelluslogiikan riippumattomuus käyttöliittymästä helpottaa ohjelman siirtämistä uusille alustoille, esim. toimimaan www-selaimen kautta Alimpien kerroksien palveluja, kuten lokiin kirjoitusta tai tallennuspalvelukerrosta voidaan ehkä uusiokäyttää myös muissa sovelluksissa Ylemmät kerrokset voivat toimia korkeammalla abstraktiotasolla Esim. hyvin tehty tallennuspalvelukerros kätkee tietokannan käsittelyn muilta kerroksilta: sovelluslogiikan tasolla voidaan ajatella kaikki olioina Kaikkien ohjelmoijien ei tarvitse ymmärtää kaikkia detaljeja, osa voi keskittyä tietokantaan, osa käyttöliittymiin, osa sovelluslogiikkaan (Luukkainen & Laine, 2010)" 25

26 Lisää kerrosarkkitehtuureista Myös kerrosten sisällä ohjelman loogisesti toisiinsa liittyvät komponentit kannattaa ryhmitellä omiksi kokonaisuuksiksi joka voidaan UML:ssa kuvata pakkauksena Pakkaus voi sisältää muita (ali)pakkauksia Pakkaus omistaa sisältönsä pakkauksen poistaminen poistaa myös sen sisällön esim. luokka kuuluu yleensä vain yhteen pakkaukseen Pakkaus voi viitata (import) muihin pakkauksiin merkitään riippuvuutena pakkausten välillä tällöin pakkauksen elementit (esim. luokat) voivat viitata kohdepakkaukseen tai sen elementteihin 26

27 Pakkausnotaatioita (Pohjalainen P., 2009)" 27

28 Kerrosten väliset riippuvuudet Ylemmät kerrokset riippuvat alemmista Alempien kerrosten oltava (julkisilta osiltaan) vakaita muutos rajapintaan heijastuu ylempään Toisaalta alemman kerroksen voidaan vaihtaa julkisilta osiltaan samanlaiseen (mutta sisäiseltä toteutukseltaan erilaiseen), koska se on riippumaton ylemmästa (Pohjalainen P., 2009)" 28

29 (Pohjalainen P., 2009)" 29

30 Miten hyötyä kerroksellisuudesta Pelkkä kerroksittaisuus ei tee ohjelman arkkitehtuurista automaattisesti hyvää. Alla tilanne, missä kerroksen n+1 kolmella alipaketilla on kullakin paljon riippuvuuksia kerroksen n sisäisiin komponenttiin Esim. muutos kerroksen n luokkaan 1 aiheuttaa nyt muutoksen hyvin moneen ylemmän kerroksen pakkaukseen (Luukkainen & Laine, 2010)" 30

31 Miten hyötyä kerroksellisuudesta Kerrosten välille kannattaa määritellä selkeä rajapinta Yksi tapa toteuttaa rajapinta on luoda kerroksen sisälle erillinen rajapintaolio, jonka kautta ulkoiset yhteydet tapahtuvat Tätä periaatetta sanotaan fasaadiksi (engl. facade pattern) Alla luotu rajapintaolio kerrokselle n. Kommunikointi kerroksen kanssa tapahtuu rajapintaolion kautta ylemmän kerroksen riippuvuudet kohdistuvat rajapintaolioon muutos esim. luokkaan 1 ei vaikuta kerroksen n+1 komponentteihin ainoat muutokset on tehtävä rajapintaolion sisäiseen toteutukseen (Luukkainen & Laine, 2010)" 31

32 Käyttöliittymän ja sovelluslogiikan erottaminen Kerrosarkkitehtuurin ylimpänä kerroksena on yleensä käyttöliittymä Yleensä pidetään järkevänä, että ohjelman sovelluslogiikka on täysin erotettu käyttöliittymästä Asia tietysti riippuu myös sovelluksen luonteesta ja oletetusta käyttöajasta Sovelluslogiikan erottaminen lisää koodin määrää, joten jos kyseessä kertakäyttösovellus, ei ylimääräinen vaiva ehkä kannata (Luukkainen & Laine, 2010)" 32

33 Arkkitehtuurin arviointi ATAM (An Architecture Trade-Off Analysis Model) koostuu neljästä osiosta esittely, analyysi, testaus ja raportointi Analyysivaiheessa tunnistetaan olennaiset arkkitehtuuriratkaisut, jotka tukevat tiettyjä laatuominaisuuksia laaditaan laatupuu ja liitetään laatuominaisuuksiin skenaarioita ja arvioidaan niiden tärkeys onnistumisen kannalta ja kuinka vaikea skenaario on toteuttaa (riski) tärkeimpiin skenaarioihin liitetään niitä tukevat arkkitehtuuriratkaisut tunnistetaan riskit, turvalliset ratkaisut, herkkyyskohdat (kriittinen jonkin laatuominaisuuden kannalta) ja tasapainokohdat (vaikuttaa useampaan laatuominaisuuteen, +/-) Koskimies & Mikkonen: Ohjelmistoarkkitehtuurit 33

34 tärkeys H vaikeus M Laatupuu 34

35 ATAM analyysin käsitteet /Kazman et al

36 Mikä on komponentti? OMG Unified Modeling Language Specification [OMG01] määrittelee komponentin a modular, deployable, and replaceable part of a system that encapsulates implementation and exposes a set of interfaces. oliopuolella: komponentti koostuu joukosta yhteistyössä toimivia luokkia perinteisesti: ohjelmiston osa, joka sisältää toimintalogiikan kuvauksen, sen tarvitsemat sisäiset tietorakenteet ja rajapinnan, jonka kautta se voidaan käynnistää ja jonka kautta tietoa siirretään yleisesti: itsenäinen ohjelmayksikkö, joka tarjoaa palveluja rajapinnan kautta 36

37 Komponentit ovat ohjelmistoarkkitehtuurissa käsiteltäviä pienimpiä yksiköitä: raja arkkitehtuurisuunnittelun ja yksityiskohtaisen suunnittelun välillä. Suuri komponentti voi kuitenkin koostua useista pienemmistä komponenteista, jolloin komponentilla on oma sisäinen arkkitehtuurinsa esim. Eclipsen kaltainen ohjelmointiympäristö ja siihen integroidut työkalut Komponentin sisäisen rakenteen ei pitäisi näkyä ulospäin eikä toiminnan riippua käyttöympäristöstä (muuten kuin vaadittujen rajapintojen kautta) 37

38 Komponentti muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, joka tarjoaa joukon loogisesti toisiinsa liittyviä palveluja palvelut käyttävät samoja tietorakenteita palveluja käytetään tyypillisesti samassa yhteydessä Toiminnallisuus on peruste komponentin olemassaololle. Komponenteilla hallitaan järjestelmän muunneltavuutta: eristetään järjestelmän osat, jotka halutaan helposti päivitettäviksi Komponenttityyppejä: esim. plugin-komponentit ja COTS (Commercial Off-The-Shelf )-komponentit 38

39 Komponentti on työnjaon perusyksikkö kaikissa kehitystyön vaiheissa esim. suunnittelu, toteutus, testaus, konfiguraation hallinta, ylläpito Yksi komponentti yhden henkilön vastuulle. Työryhmä kehittää toisiinsa liittyviä komponentteja (esim. tiettyä alijärjestelmää). Järjestelmää kehittävän organisaation rakenne alkaa muistuttaa järjestelmän rakennetta (tai päinvastoin: vrt. Conway:n laki) 39

40 Komponentin ominaispiirteet Riippuvuudet komponentti voi riippua palveluista, joita se olettaa saavansa muilta komponenteilta vaadittujen rajapintojen kautta Käyttöönotto komponentti voidaan ottaa käyttöön lähdekoodisena (käännösaikana) tai käännettynä binäärimuodossa (linkkausaikana) Koko komponentin tulisi olla yhden henkilön hallittavissa Standardointi esimerkkinä Sunin EJB-komponenttistandardi» Koskimies, Mikkonen

41 Komponenttien välinen vuorovaikutus Rajapinta kertoo, miten palvelu otetaan käyttöön palvelun nimi, parametrit ja niiden tyypit ja mahdollisen tuloksen tyyppi = kutsumuoto (signature) palvelun merkitys kuvataan tulo- ja jättöehtojen (pre/post condition) avulla» Koskimies, Mikkonen 2005 PowerSource tarjottu rajapinta Car PowerSource Car vaadittu rajapinta Engine PowerSource Engine 41

42 Esimerkki komponenttimallista: osa yliopistojärjestelmästä UML Superstructure Specification, v2.4 42

43 Komponentin räätälöinti Komponentin uudelleenkäytettävyys edellyttää komponentin soveltumista erilaisiin yhteyksiin. Komponentin voitava muunnella tarjoamaansa palvelua tarpeen mukaan. Komponentin suunnittelussa huomioitava varianssin hallinta (samaan tapaan kuin tuoterungoissa tai sovelluskehyksissä). 43

44 Komponentin räätälöinti periytymisen avulla Määritellään halutut operaatiot aliluokassa uudelleen dynaamisen sidonnan ansiosta suoritusaikana tulee kutsutuksi olion dynaamisen tyypin mukainen operaatio Huono puoli: periytyminen rikkoo kapseloinnin -> semanttinen särkyvän yliluokan ongelma (semantic fragile base class problem) 44

45 Särkyvän yliluokan ongelma Kirjastokomponentti Comp Räätälöity komponentti Custom Muutos alkuperäiseen komponenttiin voi tehdä räätälöidystä komponentista toimimattoman 45

46 Luokkapohjaisten komponenttien suunnittelu (oliosuunnittelun periaatteet) The Open-Closed Principle (OCP). A module [component] should be open for extension but closed for modification. muutokset eivät saa aiheuttaa muutoksia useisiin paikkoihin esim. abstrakteihin rajapintoihin perustuvissa malleissa uuden rajapinnan toteuttavan aliluokan lisääminen ei saisi aiheuttaa muutoksia mallin muissa luokissa <<interface>> Sensor read() enable() disable() test() Window sensor Smoke sensor Motion detector Detector Heat sensor CO2 sensor 46

47 The Liskov Substitution Principle (LSP). Subclasses should be substitutable for their base classes. Ohjelman toiminta säilyy samana, jos luokan T toiminnallisuus korvataan luokalla S, joka on T:n aliluokka Lapsiluokan tulee olla sijoitettavissa kantaluokkiensa tilalle. Ongelma on, että tätä periaatetta ei voi varmistaa tarkastelemalla vain luokkaa itseään, vaan pitää myös tietää miten sitä käytetään. Kuvan vasemmassa osassa oleva rakenne ei noudata korvausperiaatetta, koska lainatililtä ei voi veloittaa. Tilanne on ratkaistu määrittelemällä tileille uusi, yhteinen yliluokka, jonka rajapintaa on rajoitettu (veloitusmetodi poistettu), josta lainatili ja shekkitili on peritty. ChequeAccount accountname balance credit() debit() MortgageAccount interestrate calculateinterest() - debit() Restructuring to satisfy LSP MortgageAccount interestrate calculateinterest() Account accountname balance credit() ChequeAccount debit() 47

48 Oliosuunnittelun periaatteet Dependency Inversion Principle (DIP). Depend on abstractions. Do not depend on concretions. Korkeamman tason modulit eivät saa riippua alemman tason moduleista. Molempien tulisi riippua abstraktioista. Abstraktioiden ei tulisi riippua yksityiskohdista, vaan päinvastoin. The Interface Segregation Principle (ISP). Many client-specific interfaces are better than one general purpose interface. Lihava palvelinrajapinta tulisi erottaa erillisiksi asiakaskohtaisiksi rajapinnoiksi. Rajapinta kuuluu asiakkaalle, eikä palvelimelle. Source: Martin, R., Design Principles and Design Patterns, downloaded from

49 Oliosuunnittelun periaatteet The Release Reuse Equivalency Principle (REP). The granule of reuse is the granule of release. Paketoinnissa käytetään samaa rakeisuutta kuin uudelleenkäytettävyydessä. The Common Closure Principle (CCP). Classes that change together belong together. Luokat joihin kohdistuu samanlaisia muutospaineita kuuluvat yhteen (laitetaan samaan pakettiin). The Common Reuse Principle (CRP). Classes that aren t reused together should not be grouped together. Jos luokkia ei ole uudelleenkäytetty yhdessä, ei niitä myöskään pitäisi käsitellä yhtenä ryhmänä (laittaa samaan pakettiin). Source: Martin, R., Design Principles and Design Patterns, downloaded from

50 Koheesio Perinteisesti: yhden tarkoituksen moduuli OO näkökulma: koheesio tarkoittaa, että komponentti tai luokka kapseloi vain sellaiset attribuutit ja operaatiot, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa ja itse luokkaan tai komponenttiin Koheesion tasot (lueteltu koheesion korkeusjärjestyksessä) Toiminnallinen Peräkkäinen toisen osan tuloste on toisen osa syöte Kommunikationaalinen saman datan käsittelyyn liittyvät operaatiot samassa luokassa Proseduraalinen tarkastetaan lupa käyttää tiedostoa ja sitten avataan se Ajallinen virheen sattuessa tietyt operaatiot suoritetaan (suljetaan avoimet tiedostot, kirjataan virhelokiin ja ilmoitetaan käyttäjälle) Looginen samankaltaiseen tehtävään liittyvät, esim I/O käsittelyyn Satunnainen 50

51 Kytkentä Perinteisesti: kytkennän aste komponenttien välillä pyritään alhaiseen kytkentään OO näkökulma: kytkennän aste luokkien välillä Kytkennän tasot (korkeasta matalaan) Sisältökytkentä (haetaan toisen moduulin paikallista dataa) Yleinen kytkentä (globaalin muuttujan käyttö) Ulkoinen kytkentä (kaksi moduulia jakavat ulkopuolisen määrittelemän tietoformaatin, protokollan tai laiterajapinnan) Ohjauskytkentä (operaation A herättää operaation B) Leimakytkentä (moduulit jakavat tietorakennekoosteen ja käyttävät vain osaa siitä) Datakytkentä (tietoa siirretään argumenttien avulla) Viestikytkentä (moduulit eivät ole riippuvia toisistaan, käyttävät julkista rajapintaa viestien vaihdolle) 51

52 Soveltuvat lait ja pohdiskelun aiheita 1. Vain piilossa olevaa voidaan muuttaa riskittä / no 8, Parnas 1972 Parnas jatkoi perinteisen pieni moduuli&selkeä rajapinta suunnitteluperiaatteen kehittelyä. Jako moduuleihin tulisi tehdä niin, että ne ovat pitkälti riippumattomia toisistaan. Silloin moduli olisi helpommin vaihdettavissa. Tällöin yhden moduulin toteutus ei ole riippuvainen muiden moduulien toteutuksesta. Eli, toteutus voidaan piilottaa ja sitä voidaan muuttaa, kunhan moduulin muille tarjoama palvelu säilyy samana. 52

53 Soveltuvat lait ja pohdiskelun aiheita 2. Suunnittelumallien käyttö johtaa nopeampaan ja parempaan ylläpitoon / hyp_no 4, Gamma 1995 väitetään, että suunnittelumallien käyttö (1) parantaa ohjelmoijien tuottavuutta ja ohjelman laatua, (2) parantaa noviisien taitoja (tekevät parempia ratkaisuja), (3) parantaa suunnittelijoiden kommunikointia, (4) rohkaisee hyvien suunnitteluideoiden vaihtoa ja (5) parantaa ohjelmien ylläpitoa 3. Oliosuuntautuneita ohjelmia on vaikea ylläpitää / hyp_no 16, Wilde 1993 luokan operaatioilla on yhteyksiä toisiin luokkiin. Toiminnan ymmärtäminen vaatii monien luokkien tutkimista. jo kolmitasoinen luokkahierarkia kasvattaa ylläpitoajan ja virheiden määrän suuremmaksi kuin ilman hierarkiaa 53

54 Soveltuvat lait ja pohdiskelun aiheita Conway:n laki (L16) esittää, että järjestelmän rakenne heijastaa sitä rakentavan organisaation rakennetta Mitä tämä mielestänne tarkoittaa ja löytyykö siihen esimerkkejä? Esitä kaksi sovellusesimerkkiä seuraaville arkkitehtuurityylille.» Kerrosarkkitehtuuri» Tietovuoarkkitehtuuri» Asiakas/palvelin arkkitehtuuri» Tietovarastopohjainen arkkitehtuuri Garlan et al. esittelee kolme perustekniikkaa arkkitehtonisen yhteensopimattomuuden käsittelemiselle (hoitamiselle). Mitä ne ovat ja mihin periaatteisiin ne nojautuvat? Aiheeseen liittyvää luettavaa: Garlan D., Allen R. and Ockerbloom J., Architectural Mismatch: Why Reuse Is Still So Hard, IEEE Software, vol 26, no 4, 2009, pp

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti

Lisätiedot

ITK130 Ohjelmistojen luonne

ITK130 Ohjelmistojen luonne ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys

Lisätiedot

Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit

Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit 6. Arkkitehtuurityylit Osittavat arkkitehtuurityylit Kerrosarkkitehtuurit Tietovuoarkkitehtuurit Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit Asiakas-palvelin arkkitehtuurit Viestinvälitysarkkitehtuurit

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

9. Muunneltavuuden hallinta

9. Muunneltavuuden hallinta 9. Muunneltavuuden hallinta Muunneltavuuden hallinta (Variability management): Tekniikat ja työtavat, jotka auttavat kuvaamaan, toteuttamaan ja hyödyntämään tuoterungon mahdollistamaa ohjelmistotuotteiden

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

ISO/IEC 25000 sarja (SQUARE)

ISO/IEC 25000 sarja (SQUARE) ISO/IEC 25000 sarja (SQUARE) Software product Quality Requirements and Evaluation (SQuaRE) Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa Ohjelmiston laadun mittaaminen on yksi vanhimmista SC7 standardointialueista

Lisätiedot

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Moniperintä 2 Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Oliomallinnus TITE.2040 Hannu K. Niinimäki 1 Delegointi 1 Moniperinnän toteuttaminen

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit 2016. Kevät 2016 -käytäntöjä

Ohjelmistoarkkitehtuurit 2016. Kevät 2016 -käytäntöjä Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 -käytäntöjä Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 13.1.2016 1 Tervetuloa Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto 13.1.2016 2 Tiedonvälitys

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Muutamia peruskäsitteitä

Muutamia peruskäsitteitä Muutamia peruskäsitteitä Huom. 1: nämä peruskäsitteet eivät muodosta hyvin määriteltyä keskenään yhteensopivien käsitteiden joukkoa, vaan käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja eri yhteyksissä niillä

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 7: SOLID ja olioiden rakentelumalleja TIE-20200 Samuel Lahtinen 1 Ajankohtaista Harjoitustyössä suunnittelusessioiden ajanvaraus auki Viikkoharjoituksissa tehtaaseen/rakennuttajiin

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2007

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2007 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2007 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto 2 Kurssin tavoitteet Arkkitehtuuritason peruskäsitteiden ymmärtäminen Arkkitehtuurien

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit

Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit Mukana palvelun tarjoajia ja palvelun käyttäjiä Perusajatuksena tyypillisesti tarjota johonkin resurssiin liittyviä palveluita 1 Asiakas-palvelin -arkkitehtuurit

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

Visual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008

Visual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Visual Case 2 Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Työn tarkasti: Jouni Huotari 24.4.2008 1 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSTIEDOT... 2 3. ASENTAMINEN... 2 4. OMINAISUUDET... 3 4.1. UML-kaaviot... 4

Lisätiedot

Viestinvälitysarkkitehtuurit

Viestinvälitysarkkitehtuurit Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta: Järjestelmä koostuu keskenään kommunikoivista komponenteista, mahdollisesti hajautettuja Komponenttien palveluja ei tiedetä tarkasti etukäteen Komponentteja ja

Lisätiedot

Suunnitteluratkaisut ja niiden arviointi sulautetuissa järjestelmissä

Suunnitteluratkaisut ja niiden arviointi sulautetuissa järjestelmissä 1 Suunnitteluratkaisut ja niiden arviointi sulautetuissa järjestelmissä Kai Koskimies Tampereen teknillinen yliopisto Taustaa: Sulake projekti 2008-2009 2 Osallistujat Areva T&D John Deere Kone Sandvik

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuuri

Ohjelmistoarkkitehtuuri Ohjelmistoarkkitehtuurien ylläpito Arkkitehtuurityylejä ja laatuvaatimuksia Arkkitehtuurin uudistaminen Arkkitehtuurin uudistamisen malleja Arkkitehtuurin arviointi TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmistoarkkitehtuuri

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

UML- mallinnus: Tilakaavio

UML- mallinnus: Tilakaavio UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2014 Kertausta

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2014 Kertausta Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2014 Kertausta Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Sisältöä Hieman uutta asiaa/kertausta harjoitustöiden pohjalta Kurssin avainasioiden pikakelaus Tentin rakennetta,

Lisätiedot

Kertaus: yleistys-erikoistus ja perintä

Kertaus: yleistys-erikoistus ja perintä Kertaus: yleistys-erikoistus ja perintä Nauta, Lehmä ja Kuttu ovat Kotieläimiä, Kotieläimet Eläimiä Kotieläimillä (siis myös Naudoilla, Lehmillä ja Kutuilla) on Omistaja Kuttu ja Lehmä toteuttavat rajapinnan

Lisätiedot

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy 2012 4.9.2010

Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy 2012 4.9.2010 Ohjelmistotutkimuksen painopisteitä Ohjelmistoarkkitehtuurit Johdanto ja peruskäsitteitä 2000 1995 1990 1985 1980 1970 Tuoteperhearkkitehtuurit, MDA, väliohjelmistot, aspektit CASE-välineet: uudelleenkäyttö,

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikka - Luento 7 Jouni Lappalainen

Ohjelmistotekniikka - Luento 7 Jouni Lappalainen Ohjelmistotekniikka - Luento 7 Jouni Lappalainen Luku 10: Komponenttitason suunnittelu komponentin määrittely luokkapohjaisten komponenttien suunnittelu komponenttipohjainen ohjelmistotekniikka (CBSE)

Lisätiedot

10. Muunneltavuuden hallinta: variaatiopisteet

10. Muunneltavuuden hallinta: variaatiopisteet 10. Muunneltavuuden hallinta: variaatiopisteet Muunneltavuuden hallinta (Variability management): Tekniikat ja työtavat, jotka auttavat kuvaamaan, toteuttamaan ja hyödyntämään ohjelmistotuotteiden variaatiota.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri

Lisätiedot

Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta:

Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta: Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta: Järjestelmä koostuu keskenään kommunikoivista komponenteista, mahdollisesti

Lisätiedot

Pakkauksen kokoaminen

Pakkauksen kokoaminen 13. Pakkaukset 13.1 Sisällys Pakkauksen kokoaminen (package). Pakkaukset ja hakemistorakenne. Pakkauksen luokkien käyttö muissa pakkauksissa (import). Pakkaukset ja näkyvyys. 13.2 Pakkauksen kokoaminen

Lisätiedot

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

Jouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu

Jouni Huotari & Ari Hovi. Käsitemallinnuksesta relaatiokantaan KÄSITEMALLI. LOOGINEN MALLI: tietomalli valittu. FYYSINEN MALLI: DBMS valittu Informaatioteknologian instituutti IIO30100 Tietokantojen suunnittelu Polku luokkakaavioista taulujen toteutukseen kirjan Hovi, Huotari, Lahdenmäki: Tietokantojen suunnittelu & indeksointi, Docendo (2003,

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

1. Olio-ohjelmointi 1.1

1. Olio-ohjelmointi 1.1 1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja

Lisätiedot

10. Muunneltavuuden hallinta: variaatiopisteet

10. Muunneltavuuden hallinta: variaatiopisteet Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 10. Muunneltavuuden hallinta: variaatiopisteet Muunneltavuuden hallinta (Variability management): Tekniikat ja työtavat,

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto. Luento 9 23.4.2012

Ohjelmistotuotanto. Luento 9 23.4.2012 Ohjelmistotuotanto Luento 9 23.4.2012 Lisää suunnittelumalleja Olion rikastaminen dekoraattorilla Joskus eteen tulee tarve lisätä olioon jotain ekstraominaisuuksia, pitäen kuitenkin olio sellaisena että

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 8..9: moniperintä

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 8..9: moniperintä TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 8..9: moniperintä 1 Ajankohtaista Harjoitustyön suunnittelusessiot pidetty, työt jatkuvat, välivaiheen esittely seuraavana Viimeinen viikkoharjoituskerta, palataan

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Suunnittelumallien käyttö ohjelmistosuunnittelussa

Suunnittelumallien käyttö ohjelmistosuunnittelussa Suunnittelumallien käyttö ohjelmistosuunnittelussa Mika Rantakeisu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Avoin ammattikorkeakoulu mika.rantakeisu@edu.ramk.fi Tiivistelmä Tämä on selvitys suunnittelumallien käytöstä

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan

19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Ohjelmointi 1 / syksy 2007 19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 5 Vastaukset Harjoituksen aiheena ovat aliohjelmat ja abstraktit tietotyypit sekä olio-ohjelmointi. Tehtävät tehdään C-, C++- ja Java-kielillä.

Lisätiedot

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana

Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana Testaaminen ohjelmiston kehitysprosessin aikana 04.02.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Sisällys 1. Johdanto 2. Yksikkö- ja integrointitestaus 3. Järjestelmätestaus 4. Hyväksymistestaus http://cs.joensuu.fi/tsoft/

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

12. Kehysarkkitehtuurit

12. Kehysarkkitehtuurit 12. Kehysarkkitehtuurit Johdanto Kehystyypit Kehysten osittaminen Kehykset ja suunnittelumallit Kehysten etuja ja ongelmia Yhteenvetoa Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Johdanto

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48

Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 Harjoitustehtävät ja ratkaisut viikolle 48 1. Tehtävä on jatkoa aiemmalle tehtävälle viikolta 42, missä piti suunnitella älykodin arkkitehtuuri käyttäen vain ennalta annettua joukkoa ratkaisuja. Tämäkin

Lisätiedot

SAP. Lasse Metso 14.1.2011

SAP. Lasse Metso 14.1.2011 SAP Lasse Metso 14.1.2011 Toiminnanohjausjärjestelmä engl. Enterprise Resource Planning, ERP Integroitu tietojärjestelmä joka palvelee kaikkia yrityksen osastoja. Tuotantoyrityksistä liikkeelle lähtenyt

Lisätiedot

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit

Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen

Lisätiedot

OHJELMISTOARKKITEHTUURIT

OHJELMISTOARKKITEHTUURIT SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka Lappeenranta Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka Juha-Matti Seppänen OHJELMISTOARKKITEHTUURIT Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ Juha-Matti Seppänen Ohjelmistoarkkitehtuurit,

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op

Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java) Tavoite Opiskelija ymmärtää olio-ohjelmoinnin problematiikan. Opiskelija osaa määritellä ja käyttää itse

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö. 18.11.2008 Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö. 18.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö 18.11.2008 Harri Laine 1 Olioiden yhteistyö Oliokeskeisen ohjelmistonäkemyksen mukaan ohjelmiston palvelut tuotetaan olioiden yhteistyön tuloksena. Ohjelmisto

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Yhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä

Yhteydelle voi antaa nimen kumpaankin suuntaan Sille ei tarvise antaa lainkaan nimeä Yhteysnimen asemasta tai lisäksi voidaan käyttää roolinimiä DO NOT PRINT THIS DOCUMENT DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Olioiden väliset yhteydet Yhteyden nimi Nimen lukusuunta pankkitili 0..10 Omistaja-> 1..3 asiakas

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio. Harjoitustyö. Ohjaaja: Outi Sievi-Korte outi.sievi-korte@tut.fi TE213 Päivystys ti klo 14-16

OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio. Harjoitustyö. Ohjaaja: Outi Sievi-Korte outi.sievi-korte@tut.fi TE213 Päivystys ti klo 14-16 OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio 1 Harjoitustyö Ohjaaja: Outi Sievi-Korte outi.sievi-korte@tut.fi TE213 Päivystys ti klo 14-16 2 Yleiskatsaus Yleisesittely Geneettiset algoritmit Ohjelmistoarkkitehtuurit

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?

JAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++? JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,

Lisätiedot

www.solita.fi solita@solita.fi

www.solita.fi solita@solita.fi www.solita.fi solita@solita.fi JAVA-SOVELLUSTEN RAKENTAMINEN INTEGROITUUN YMPÄRISTÖÖN Jarno Peltoniemi Solita Oy 10.5.2005 Aiheet Johdanto Portaalit, portletit Oracle Portal Java-sovelluksen rakentaminen

Lisätiedot

OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio. Harjoitustyö 2011

OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio. Harjoitustyö 2011 OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio Harjoitustyö 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 1.1 Yleisesittely... 2 1.2 Geneettiset algoritmit... 2 1.3 Ohjelmistoarkkitehtuurit... 3 1.3.1 Perusasioita... 3 1.3.2

Lisätiedot

Ohjelmistokehykset ohjelmistorunkoja uudelleenkäyttö olioperustaisista ohjelmistorunko

Ohjelmistokehykset ohjelmistorunkoja uudelleenkäyttö olioperustaisista ohjelmistorunko Ohjelmistokehykset Määritelmä & tavoitteet, taustaa & peruskäsitteitä, kehykset vs. suunnittelumallit, erikoistamisrajapinnat & kontrollinkulku, kehystyypit, kehysten rakenne ja evoluutio, esimerkki: JHotDraw,

Lisätiedot

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen:

Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Microsoft SQL käyttö Yleistä VisualStudiosta Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: - sovellushallintaan -

Lisätiedot

Ohjelmien analysointi. ER-kaaviot

Ohjelmien analysointi. ER-kaaviot Ohjelmien analysointi Ohjelmien kuvaaminen kaavioilla ohjelmien ymmärtäminen kaavioiden avulla kaavioiden tuottaminen ohjelmasta Erilaisia kaaviotyyppejä: ER-kaaviot, tilakaaviot, UML-kaaviot tietohakemisto

Lisätiedot

19.10.2011. Harjoitustyö Ohjaaja: Outi Räihä outi.raiha@tut.fi TE213. OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio. Yleiskatsaus.

19.10.2011. Harjoitustyö Ohjaaja: Outi Räihä outi.raiha@tut.fi TE213. OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio. Yleiskatsaus. OHJ-3100 Ohjelmien ylläpito ja evoluutio 1 Yleiskatsaus 2 Harjoitustyö Ohjaaja: Outi Räihä outi.raiha@tut.fi TE213 Yleisesittely Geneettiset algoritmit Ohjelmistoarkkitehtuurit Darwin-työkalu Tehtävänanto

Lisätiedot

HELIA 1 (19) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelman suunnittelu 8.12.1998

HELIA 1 (19) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelman suunnittelu 8.12.1998 HELIA 1 (19) Luento 9 Suunnittelumenetelmien soveltuvuudesta... 2 Sovellustyyppi... 2 Projektikohtaiset tekijät... 3 Henkilöstötekijät... 3 Ongelma-alueeseen liittyvät tekijät... 3 Tuotteeseen liittyvät

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 0: Kurssin esittely TIE-20200 Samuel Lahtinen 1 Mitäs tänään on tarjolla? Käytännön juttuja: Mistä tietoa löytyy Kurssin henkilökunta Kurssin rakenne Käytännönjärjestelyt

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

HUSA (Human Understandable System Analysis) Versio 1.1

HUSA (Human Understandable System Analysis) Versio 1.1 HUSA (Human Understandable System Analysis) Versio 1.1 Viimeksi muutettu: 2.1.2006 18:23 Juha Lähteenmäki Versiohistoria: Ensimmäinen versio HUSA.txt (1.0): 14:35 3.3.2003 Juha Lähteenmäki Mikä HUSA on?

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Vesisika. metsiemme työmyyrä. http://www.billybear4kids.com/animal/whose-toes/capybara.jpg

Vesisika. metsiemme työmyyrä. http://www.billybear4kids.com/animal/whose-toes/capybara.jpg Vesisika metsiemme työmyyrä http://www.billybear4kids.com/animal/whose-toes/capybara.jpg Faktat Vesisika tykkää vedestä ja näyttää (ja kuulemma maistuu) hieman sialta. Käyttää myös nickiä kapybara. kapiÿva

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 1: Virtuaalifunktiot, Template method 1 Yleistä asiaa Muistakaa harkkatyöilmoittautuminen 23 ryhmää (mm. lihansyöjäkirahvi), vajaita ryhmiäkin on 44 henkeä vielä

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi: Luokkien toteuttaminen. Jukka Juslin

Olio-ohjelmointi: Luokkien toteuttaminen. Jukka Juslin Olio-ohjelmointi: Luokkien toteuttaminen Jukka Juslin Luokkien kirjoittaminen Tähän mennessä on käytetty valmiiksi määritettyjä luokkia. Nyt opimme kirjoittamaan omia luokkia olioiden kuvaamiseksi Seuraavaksi

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 10, 3.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 10, 3.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 10, 3.12. Kertaus Menetelmä: miten edetään ohjelmistoprosessin eri vaiheissa ja mitä apuvälineitä kannattaa missäkin tilanteessa käyttää Käymme läpi erästä olioperustaista

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

UML-MALLINNUS MICROSOFT VISIOLLA JOUNI HUOTARI 11.1.2005 14.2.2010

UML-MALLINNUS MICROSOFT VISIOLLA JOUNI HUOTARI 11.1.2005 14.2.2010 UML-MALLINNUS MICROSOFT VISIOLLA JOUNI HUOTARI 11.1.2005 14.2.2010 TUTUSTUMISKIERROS VISION UML-KAAVIOIHIN Avaa ChampionzoneUML.vsd-tiedosto Tutustu malliin eli eri sivuilla oleviin kaavioihin (napsautus

Lisätiedot

Hirviö. Design Patterns

Hirviö. Design Patterns Hirviö SEPA-päiväkirja Design Patterns Anssi Kalliolahti Liia Sarjakoski 15. maaliskuuta 2005 1 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Menetelmän käytäntöön soveltaminen 3 3 Kokemuksia ja muutoksia 3 3.1 PP..........................................

Lisätiedot

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3

ADE Oy Hämeen valtatie 144 20540 TURKU. Tuotekonfigurointi. ADE Oy Ly Tunnus: 1626957-3 Tuotekonfigurointi ADE Oy lyhyesti Asiakkaiden tarpeisiin suunnattua innovatiivista ja toimivaa ohjelmisto- ja 3d animaatiopalvelua. Ade Oy on toteuttanut vuodesta 2000 alkaen haastavaa interaktiivista

Lisätiedot

JUnit ja EasyMock (TilaustenKäsittely)

JUnit ja EasyMock (TilaustenKäsittely) OHJELMISTOJEN TESTAUS JA HALLINTA Syksy 2015 / Auvo Häkkinen JUnit ja EasyMock (TilaustenKäsittely) Tehtävässä tarvittava koodi löytyy osoitteella http://users.metropolia.fi/~hakka/oth/mockesimerkki.zip

Lisätiedot