Luku 9: Arkkitehtuurisuunnittelu. Luku 10: Komponenttitason suunnittelu. arkkitehtuurigenret, tyylit ja mallit Kerrosarkkitehtuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku 9: Arkkitehtuurisuunnittelu. Luku 10: Komponenttitason suunnittelu. arkkitehtuurigenret, tyylit ja mallit Kerrosarkkitehtuuri"

Transkriptio

1 Ohjelmistotekniikka: Luento 5 Jouni Lappalainen Luku 8: Suunnittelutekniikat suunnittelun käsitteet suunnittelumalli (design model) arkkitehtuuri, rajapinnat, komponenttitaso, sijoitustaso Luku 9: Arkkitehtuurisuunnittelu arkkitehtuurigenret, tyylit ja mallit Kerrosarkkitehtuuri Luku 10: Komponenttitason suunnittelu komponentin määrittely luokkapohjaisten komponenttien suunnittelu 1

2 Soveltuvat lait ja pohdiskelun aiheita 1. Vain piilossa olevaa voidaan muuttaa riskittä / no 8, Parnas Suunnittelumallien käyttö johtaa nopeampaan ja parempaan ylläpitoon / hyp_no 4, Gamma Oliosuuntautuneita ohjelmia on vaikea ylläpitää / hyp_no 16, Wilde

3 Soveltuvat lait ja pohdiskelun aiheita Conway:n laki (L16) esittää, että järjestelmän rakenne heijastaa sitä rakentavan organisaation rakennetta Mitä tämä mielestänne tarkoittaa ja löytyykö siihen esimerkkejä? Esitä kaksi sovellusesimerkkiä seuraaville arkkitehtuurityylille.» Kerrosarkkitehtuuri» Tietovuoarkkitehtuuri» Asiakas/palvelin arkkitehtuuri» Tietovarastopohjainen arkkitehtuuri Garlan et al. esittelee kolme perustekniikkaa arkkitehtonisen yhteensopimattomuuden käsittelemiselle (hoitamiselle). Mitä ne ovat ja mihin periaatteisiin ne nojautuvat? 3

4 Suunnittelutekniikat Skenaariopohjaiset elementit Käyttötapaukset Käyttötapauskaaviot Aktiviteettikaaviot Uimaratakaaviot Luokkapohjaiset elementit Luokkakaaviot Analyysipakkaukset CRC mallit Yhteistyökaaviot Analyysimalli Vuosuuntautuneet elementit Tietovuokaaviot Ohjausvuokaaviot Käsittelykertomukset Käyttäytymiselementit Tilakaaviot Sekvenssikaaviot Komponenttitason suunnittelu Rajapintasuunnittelu Arkkitehtuurisuunnittelu Tieto / Luokkarakennesuunnittelu Suunnittelumalli 4

5 Hyvän suunnitelman tunnusmerkit Suunnitelman tulisi kuvata arkkitehtuuri, joka noudattaa tunnettuja arkkitehtuureja (esim. suunnittelumallit) koostuu komponenteista, jotka noudattavat hyviä periaatteita (esim. modulaarisuus) voidaan toteuttaa evolutionaarisesti olla modulaarinen kuvata erikseen tieto, arkkitehtuuri, rajapinnat ja komponentit johtaa tietorakenteisiin, jotka ovat sopivia toteutettaville luokille johtaa komponenetteihin, jotka esittävät itsenäisiä toiminnallisia kokonaisuuksia johtaa rajapintoihin, jotka poistavat liitäntöjen mutkikkuutta olla kuvattu helposti ymmärrettävällä esitystavalla 5

6 Suunnitelman laatuattribuutit HP:n FURPS Functionality (Toiminnallisuus) generality, security Usability (Käytettävyys) overall aesthetics Reliability (Luotettavuus) failure rate, MTTF Performance (Suorituskyky) response time, throughput Supportability (Tuettavuus) extensibility adaptability serviceability ISO 9126 Toiminnallisuus (Functionality) suitability, accuracy, interoperability, security Luotettavuus (Reliability) maturity, fault tolerance, recoverability Käytettävyys (Usability) understandability, learnability, operability, attractiveness Tehokkuus (Efficiency) time behaviour, resource utilisation Ylläpidettävyys (Maintainability) analysability, changeability, stability, testability Siirrettävyys (Portability) adaptability, installability, co-existence, replaceability 6

7 Suunnittelun peruskäsitteet Abstraktio keino hallita mutkikkuutta esim. avata ovi, ovi Arkkitehtuuri rakenne, jolla voidaan lisätä järjestelmän käsitteellistä yhdenmukaisuutta Suunnittelumallit mahdollistavat kokeiltujen ratkaisujen käytön suunnittelussa Ositus (separation of concerns) vaikean ongelman ratkaisu on helpompaa, kun sen jakaa osiin Modulaarisuus tekee ohjelmasta hallittavan työkustannukset moduulin määrä kokonaiskustannukset integrointikustannukset kustannukset/ moduuli 7

8 Suunnittelun peruskäsitteet Tiedon kätkentä moduulien välinen kommunikointi tapahtuu hallitusti rajapintaa käyttäen, moduulin sisältöä ei näytetä Toiminnallinen riippumattomuus saavutetaan korkean koheesion ja alhaisen kytkennän avulla Askeleittain tarkentaminen esimerkki top-down suunnittelustrategiasta abstraktio ja tarkentaminen ovat toisiaan täydentäviä Piirteet (aspects) liittyy osittamiseen ja asetettuihin vaatimuksiin esim. jos kaksi vaatimusta leikkaavat jonkin piirteen osalta, tämä piirre kannattaa toteuttaa omana moduulina Refaktorointi yksinkertaistaa suunnitelmaa tai koodia muuttamatta itse toimintaa ja käyttäytymistä (tutkitaan käyttämättömät elementit, päällekkäisyys, tehottomat tai tarpeettomat algoritmit, huonot tietorakenteet) Suunnittelutason luokat suunnittelija luo tyypillisesti viidentyyppisiä luokkia rajapintaluokat, liiketoiminta-alueen luokat, prosessiluokat, talletusluokat, järjestelmäluokat 8

9 Refaktorointi - hyödyt parantaa ohjelman rakennetta muuten koodi rappeutuu helpottaa koodin ylläpitoa kahdentuneet (duplikoidut) osat poistetaan koodista saadaan luettavampaa korostetaan ymmärrettävyyttä, vähentää datariippuvuutta ohjelmisto saadaan ymmärrettävämmäksi ohjelman toiminta tulee selvemmäksi ohjelmasta löydetään helpommin virheet kun koodi on selkeämpää auttaa ohjelmistojen jatkokehitystä kun koodi ei rappeudu 9

10 Refaktorointi - pahat hajut Kahdentunut koodi Pitkä metodi Suuri luokka Pitkä parametrilista Erisuuntaiset muutokset Haulikkoleikkaus Ominaisuuskateus Tietorykelmä Primitiivipakkomielle Case-rakenteet Rinnakkaiset periytymishierarkiat Laiska luokka Spekuloiva yleistäminen Väliaikainen instanssimuuttuja Viestiketjut Välittäjä Sopimaton läheisyys Vaihtoehtoiset luokat erilaisilla rajapinnoilla Keskeneräinen kirjastoluokka Dataluokka Kielletty perintö Kommentit 10

11 Milloin suunnittelutason luokka on hyvä? Täydellinen ja riittävä attribuutit ja operaatiot ovat luokan toiminnan kannalta odotettuja ja välttämättömiä Yksinkertainen operaatiot toteuttavat vain isäntäluokan tarvitseman palvelun Korkea koheesio luokalla on vain pieni, fokusoitu joukko vastuita (hyvin määritelty ja selkeä tehtävä) Alhainen kytkentä mittaa luokkien välisiä sidonnaisuuksia vaikka luokkien välinen yhteistyö on normaalia, se tulisi pitää minimissä alhainen kytkentä takaa, että muutokset luokkaan eivät aiheuta muutoksia useisiin muihin luokkiin 11

12 Analyysitasosta suunnittelutasolle Pohjapiirros tyyppi ulkomitat lisääkamera() lisääseinä() lisääikkuna() tuhoaelementti() pirrä() 1 * Kamera tyyppi kameraid paikka valittuzoom SeinäElementti * Elementti alkukoordinaatti loppukoordinaatti poimityyppi() piirrä() Ikkuna 12

13 Suunnittelumalli (design model) Suunnittelumalli koostuu viidenlaisista peruselementeistä Tietosuunnittelun elementit (1) sovellustasolla tietosuunnittelu kohdistuu tiedostoihin ja tietokantoihin komponenttitasolla tarkastelee paikallisia tietorakenteita Arkkitehtuurisuunnittelun elementit (2) arkkitehtuurimalliin käytetään (1) sovellusalueen tietoja, (2) analyysimallin tietoja ja (3) soveltuvia arkkitehtuurikaavoja (patterns) Rajapintasuunnittelun elementit (3); kolmenlaisia käyttöliittymät esteettiset, ergonomiset ja tekniset elementit ulkoiset rajapinnat mitä tietoa järjestelmä saa ja mitä se lähettää ulospäin, miten virheen tarkastus ja turvallisuus on hoidettu sisäiset rajapinnat luokkien välinen kommunikointi ja yhteistyö 13

14 Suunnittelumalli.. Komponenttitason suunnittelun elementit (4) esitellään ohjelmistokomponentin yksityiskohdat; tietorakenteet paikallisille tieto-olioille, algoritmit tiedon käsittelemiseksi komponentin yksityiskohdat voidaan kuvata eri kaavioilla aktiviteettikaavio käsittelylogiikan kuvaamiseen proseduurit voidaan kuvata pseudokoodilla, aktiviteettikaavioilla tai vuokaavioilla 14

15 Suunnittelumalli.. Komponenttitason suunnittelun elementit (4) esimerkki komponenttikaaviosta Osa SafeHome järjestelmää Tunnistimen hallinta Tunnistin liittyvät komponentit kannattaa ryhmitellä omiksi kokonaisuuksiksi joka voidaan UML:ssa kuvata pakkauksena 15

16 Suunnittelumalli.. Sijoitustason suunnittelun elementit (5) esitellään miten ohjelmiston toiminnallisuus ja osajärjestelmät sovitetaan yhteen fyysisen tietokoneympäristön kanssa UML kuvaus sijoituskaaviosta (deployment diagram) SafeHome tuottessa on kolme yhdessä toimivaa laskentaympäristöä kotona oleva PC ohjauspaneeli toimittajan palvelin (mahdollistaa Internet yhteyden järjestelmään) Control Panel Tunnistin Security PC Security Home Management External Access Tunnistin Surveillance Communication Comp. Server Tunnistin Homeowner Access 16

17 9. Arkkitehtuurisuunnittelu Arkkitehtuuri The software architecture of a program or computing system is the structure or structures of the system, which comprise software components, the externally visible properties of those components, and the relationships among them. Bass, Clements, Kazman 2003 Ottaa kantaa keskeisiin ohjelmiston ratkaisuihin, jotka voivat koskea paitsi yleistä jakamista osiin myös osien kommunikointitapaa, prosesseja ja niiden välistä kommunikointia, tiedon saantitapoja ja pysyvyyden toteuttamista, toiminnallisuuden sijoittelua eri järjestelmän osiin, hajautetun järjestelmän fyysistä rakennetta, järjestelmän kykyä käsitellä suuria tieto- ja käyttäjämääriä, tehokkuutta, varautumista tulevaisuuden tarpeisiin, uudelleenkäytettävyyttä jne. Koskimies, Mikkonen

18 Arkkitehtuurisuunnittelu Arkkitehtuuri on kuvaus, joka mahdollistaa suunnitelmien tehokkuuden analysoinnin (kiinnitettyihin vaatimuksiin nähden) arkkitehtuurivaihtoehtojen arvioinnin (tasolla, jossa muutokset ovat vielä kohtuullisen helppoja) ohjelmiston rakentamiseen liittyvien riskien vähentämisen Ero arkkitehtuurin ja ohjelmiston alemman tason rakenteen kuvausten välillä on häilyvä arkkitehtuuri sisältää ne ominaisuudet, jotka eivät muutu ohjelmiston evoluution aikana / Koskimies

19 Näkökulmia arkkitehtuuriin / 4+1 malli (Kruchten, 1995) + 1 (Koskimies, Mikkonen 2005) Looginen näkymä Skenaarionäkymä (Scenario view) kuvaa, kuinka järjestelmä on vuorovaikutuksessa sen ulkopuolella olevien käyttäjien ja muiden järjestelmien kanssa tietyssä käyttöskenaariossa Looginen näkymä (Logical view) kuvaa, miten toiminnallisuus on jaettu järjestelmän eri osien kesken ja mitä velvollisuuksia kullakin komponentilla on -> miten skenaarionäkymän esittämä toiminnallisuus saadaan aikaan Prosessinäkymä (Process view) Kehitysnäkymä Prosessinäkymä Skenaarionäkymä kuvaa, miten järjestelmän toiminta on jaettu loogisiin prosesseihin ja miten prosessit kommunikoivat voidaan arvioida järjestelmän suorituskykyä ja skaalautuvuutta Fyysinen näkymä 19

20 Näkökulmia arkkitehtuuriin / 4+1 malli (Kruchten, 1995) + 1 (Koskimies, Mikkonen 2005) Kehitysnäkymä (Development view) kuvaa, miten järjestelmä on jaettu osiin, jotka voidaan toteuttaa erillisinä yksikköinä olennainen suurten ohjelmistojen tapauksessa Fyysinen näkymä (Physical view) Looginen näkymä Kehitysnäkymä Prosessinäkymä Skenaarionäkymä kuvaa, millaisista fyysisistä prosessointiyksiköistä järjestelmä koostuu, miten nämä ovat yhteydessä toisiinsa ja mitä fyysisiä ohjelmistoartifakteja (esim. komponentteja, tietokantoja) kuhunkin prosessointiyksikköön sijoitetaan Muuntelunäkymä (Variability view) kuvaa, millaista muuntelua järjestelmä tukee kuvaa järjestelmän variaatiopisteet (joissa muuntelu tapahtuu), niiden edellyttämät vaatimukset muunnelmille ja niiden käytön muunnelmien toteuttamiseksi (laajennusrajapinta) olennainen tuoterunkojen tapauksessa Fyysinen näkymä 20

21 Arkkitehtuurityylit putket prosessointiyksikkö prosessointiyksikkö sovellusohjelma sovellusohjelma prosessointiyksikkö prosessointiyksikkö prosessointiyksikkö tietovarasto sovellusohjelma prosessointiyksikkö prosessointiyksikkö prosessointiyksikkö sovellusohjelma sovellusohjelma Tietovarastopohjainen arkkitehtuuri prosessointiyksikkö Tietovuoarkkitehtuuri Jouni Lappalainen & Ilkka Tervonen 21

22 Arkkitehtuurityylit Pääohjelma Luokka_C Luokka_A Valvova aliohjelma Valvova aliohjelma Luokka_B... Luokka_B... Sovellus aliohjelma Sovellus aliohjelma Sovellus aliohjelma Sovellus aliohjelma Luokka_D Sovellus aliohjelma Pääohjelma/aliohjelma arkkitehtuuri Olioperustainen arkkitehtuuri Jouni Lappalainen & Ilkka Tervonen 22

23 Arkkitehtuurityylit Selain Selain HTML JavaScript Visual Basic Sovellus- palvelin Sovellus- ohjelmat (Java, C++,...) Tietokanta- palvelin Tietokanta- kyselyt (SQL,...) Palveluun rekisteröityminen Selain Kerrosarkkitehtuuri Asiakas-palvelin arkkitehtuuri (client-server) etsi Palvelua pyytävä sido julkaise Palvelun tuottaminen Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) Palvelu 23

24 Kerrosarkkitehtuuri Selain Selain Selain HTML JavaScript Visual Basic Sovellus- palvelin Sovellus- ohjelmat (Java, C++,...) Tietokanta- palvelin Tietokanta- kyselyt (SQL,...) 24

25 Kerrosarkkitehtuurin etuja Kerroksittaisuus helpottaa ylläpitoa Kerroksen sisältöä voi muuttaa vapaasti jos sen palvelurajapinta eli muille kerroksille näkyvät osat säilyvät muuttumattomina Sama pätee tietysti mihin tahansa komponenttiin Sovelluslogiikan riippumattomuus käyttöliittymästä helpottaa ohjelman siirtämistä uusille alustoille, esim. toimimaan www-selaimen kautta Alimpien kerroksien palveluja, kuten lokiin kirjoitusta tai tallennuspalvelukerrosta voidaan ehkä uusiokäyttää myös muissa sovelluksissa Ylemmät kerrokset voivat toimia korkeammalla abstraktiotasolla Esim. hyvin tehty tallennuspalvelukerros kätkee tietokannan käsittelyn muilta kerroksilta: sovelluslogiikan tasolla voidaan ajatella kaikki olioina Kaikkien ohjelmoijien ei tarvitse ymmärtää kaikkia detaljeja, osa voi keskittyä tietokantaan, osa käyttöliittymiin, osa sovelluslogiikkaan (Luukkainen & Laine, 2010)" 25

26 Lisää kerrosarkkitehtuureista Myös kerrosten sisällä ohjelman loogisesti toisiinsa liittyvät komponentit kannattaa ryhmitellä omiksi kokonaisuuksiksi joka voidaan UML:ssa kuvata pakkauksena Pakkaus voi sisältää muita (ali)pakkauksia Pakkaus omistaa sisältönsä pakkauksen poistaminen poistaa myös sen sisällön esim. luokka kuuluu yleensä vain yhteen pakkaukseen Pakkaus voi viitata (import) muihin pakkauksiin merkitään riippuvuutena pakkausten välillä tällöin pakkauksen elementit (esim. luokat) voivat viitata kohdepakkaukseen tai sen elementteihin 26

27 Pakkausnotaatioita (Pohjalainen P., 2009)" 27

28 Kerrosten väliset riippuvuudet Ylemmät kerrokset riippuvat alemmista Alempien kerrosten oltava (julkisilta osiltaan) vakaita muutos rajapintaan heijastuu ylempään Toisaalta alemman kerroksen voidaan vaihtaa julkisilta osiltaan samanlaiseen (mutta sisäiseltä toteutukseltaan erilaiseen), koska se on riippumaton ylemmästa (Pohjalainen P., 2009)" 28

29 (Pohjalainen P., 2009)" 29

30 Miten hyötyä kerroksellisuudesta Pelkkä kerroksittaisuus ei tee ohjelman arkkitehtuurista automaattisesti hyvää. Alla tilanne, missä kerroksen n+1 kolmella alipaketilla on kullakin paljon riippuvuuksia kerroksen n sisäisiin komponenttiin Esim. muutos kerroksen n luokkaan 1 aiheuttaa nyt muutoksen hyvin moneen ylemmän kerroksen pakkaukseen (Luukkainen & Laine, 2010)" 30

31 Miten hyötyä kerroksellisuudesta Kerrosten välille kannattaa määritellä selkeä rajapinta Yksi tapa toteuttaa rajapinta on luoda kerroksen sisälle erillinen rajapintaolio, jonka kautta ulkoiset yhteydet tapahtuvat Tätä periaatetta sanotaan fasaadiksi (engl. facade pattern) Alla luotu rajapintaolio kerrokselle n. Kommunikointi kerroksen kanssa tapahtuu rajapintaolion kautta ylemmän kerroksen riippuvuudet kohdistuvat rajapintaolioon muutos esim. luokkaan 1 ei vaikuta kerroksen n+1 komponentteihin ainoat muutokset on tehtävä rajapintaolion sisäiseen toteutukseen (Luukkainen & Laine, 2010)" 31

32 Käyttöliittymän ja sovelluslogiikan erottaminen Kerrosarkkitehtuurin ylimpänä kerroksena on yleensä käyttöliittymä Yleensä pidetään järkevänä, että ohjelman sovelluslogiikka on täysin erotettu käyttöliittymästä Asia tietysti riippuu myös sovelluksen luonteesta ja oletetusta käyttöajasta Sovelluslogiikan erottaminen lisää koodin määrää, joten jos kyseessä kertakäyttösovellus, ei ylimääräinen vaiva ehkä kannata (Luukkainen & Laine, 2010)" 32

33 Arkkitehtuurin arviointi ATAM (An Architecture Trade-Off Analysis Model) koostuu neljästä osiosta esittely, analyysi, testaus ja raportointi Analyysivaiheessa tunnistetaan olennaiset arkkitehtuuriratkaisut, jotka tukevat tiettyjä laatuominaisuuksia laaditaan laatupuu ja liitetään laatuominaisuuksiin skenaarioita ja arvioidaan niiden tärkeys onnistumisen kannalta ja kuinka vaikea skenaario on toteuttaa (riski) tärkeimpiin skenaarioihin liitetään niitä tukevat arkkitehtuuriratkaisut tunnistetaan riskit, turvalliset ratkaisut, herkkyyskohdat (kriittinen jonkin laatuominaisuuden kannalta) ja tasapainokohdat (vaikuttaa useampaan laatuominaisuuteen, +/-) Koskimies & Mikkonen: Ohjelmistoarkkitehtuurit 33

34 tärkeys H vaikeus M Laatupuu 34

35 ATAM analyysin käsitteet /Kazman et al

36 Mikä on komponentti? OMG Unified Modeling Language Specification [OMG01] määrittelee komponentin a modular, deployable, and replaceable part of a system that encapsulates implementation and exposes a set of interfaces. oliopuolella: komponentti koostuu joukosta yhteistyössä toimivia luokkia perinteisesti: ohjelmiston osa, joka sisältää toimintalogiikan kuvauksen, sen tarvitsemat sisäiset tietorakenteet ja rajapinnan, jonka kautta se voidaan käynnistää ja jonka kautta tietoa siirretään yleisesti: itsenäinen ohjelmayksikkö, joka tarjoaa palveluja rajapinnan kautta 36

37 Komponentit ovat ohjelmistoarkkitehtuurissa käsiteltäviä pienimpiä yksiköitä: raja arkkitehtuurisuunnittelun ja yksityiskohtaisen suunnittelun välillä. Suuri komponentti voi kuitenkin koostua useista pienemmistä komponenteista, jolloin komponentilla on oma sisäinen arkkitehtuurinsa esim. Eclipsen kaltainen ohjelmointiympäristö ja siihen integroidut työkalut Komponentin sisäisen rakenteen ei pitäisi näkyä ulospäin eikä toiminnan riippua käyttöympäristöstä (muuten kuin vaadittujen rajapintojen kautta) 37

38 Komponentti muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, joka tarjoaa joukon loogisesti toisiinsa liittyviä palveluja palvelut käyttävät samoja tietorakenteita palveluja käytetään tyypillisesti samassa yhteydessä Toiminnallisuus on peruste komponentin olemassaololle. Komponenteilla hallitaan järjestelmän muunneltavuutta: eristetään järjestelmän osat, jotka halutaan helposti päivitettäviksi Komponenttityyppejä: esim. plugin-komponentit ja COTS (Commercial Off-The-Shelf )-komponentit 38

39 Komponentti on työnjaon perusyksikkö kaikissa kehitystyön vaiheissa esim. suunnittelu, toteutus, testaus, konfiguraation hallinta, ylläpito Yksi komponentti yhden henkilön vastuulle. Työryhmä kehittää toisiinsa liittyviä komponentteja (esim. tiettyä alijärjestelmää). Järjestelmää kehittävän organisaation rakenne alkaa muistuttaa järjestelmän rakennetta (tai päinvastoin: vrt. Conway:n laki) 39

40 Komponentin ominaispiirteet Riippuvuudet komponentti voi riippua palveluista, joita se olettaa saavansa muilta komponenteilta vaadittujen rajapintojen kautta Käyttöönotto komponentti voidaan ottaa käyttöön lähdekoodisena (käännösaikana) tai käännettynä binäärimuodossa (linkkausaikana) Koko komponentin tulisi olla yhden henkilön hallittavissa Standardointi esimerkkinä Sunin EJB-komponenttistandardi» Koskimies, Mikkonen

41 Komponenttien välinen vuorovaikutus Rajapinta kertoo, miten palvelu otetaan käyttöön palvelun nimi, parametrit ja niiden tyypit ja mahdollisen tuloksen tyyppi = kutsumuoto (signature) palvelun merkitys kuvataan tulo- ja jättöehtojen (pre/post condition) avulla» Koskimies, Mikkonen 2005 PowerSource tarjottu rajapinta Car PowerSource Car vaadittu rajapinta Engine PowerSource Engine 41

42 Esimerkki komponenttimallista: osa yliopistojärjestelmästä UML Superstructure Specification, v2.4 42

43 Komponentin räätälöinti Komponentin uudelleenkäytettävyys edellyttää komponentin soveltumista erilaisiin yhteyksiin. Komponentin voitava muunnella tarjoamaansa palvelua tarpeen mukaan. Komponentin suunnittelussa huomioitava varianssin hallinta (samaan tapaan kuin tuoterungoissa tai sovelluskehyksissä). 43

44 Komponentin räätälöinti periytymisen avulla Määritellään halutut operaatiot aliluokassa uudelleen dynaamisen sidonnan ansiosta suoritusaikana tulee kutsutuksi olion dynaamisen tyypin mukainen operaatio Huono puoli: periytyminen rikkoo kapseloinnin -> semanttinen särkyvän yliluokan ongelma (semantic fragile base class problem) 44

45 Särkyvän yliluokan ongelma Kirjastokomponentti Comp Räätälöity komponentti Custom Muutos alkuperäiseen komponenttiin voi tehdä räätälöidystä komponentista toimimattoman 45

46 Luokkapohjaisten komponenttien suunnittelu (oliosuunnittelun periaatteet) The Open-Closed Principle (OCP). A module [component] should be open for extension but closed for modification. muutokset eivät saa aiheuttaa muutoksia useisiin paikkoihin esim. abstrakteihin rajapintoihin perustuvissa malleissa uuden rajapinnan toteuttavan aliluokan lisääminen ei saisi aiheuttaa muutoksia mallin muissa luokissa <<interface>> Sensor read() enable() disable() test() Window sensor Smoke sensor Motion detector Detector Heat sensor CO2 sensor 46

47 The Liskov Substitution Principle (LSP). Subclasses should be substitutable for their base classes. Ohjelman toiminta säilyy samana, jos luokan T toiminnallisuus korvataan luokalla S, joka on T:n aliluokka Lapsiluokan tulee olla sijoitettavissa kantaluokkiensa tilalle. Ongelma on, että tätä periaatetta ei voi varmistaa tarkastelemalla vain luokkaa itseään, vaan pitää myös tietää miten sitä käytetään. Kuvan vasemmassa osassa oleva rakenne ei noudata korvausperiaatetta, koska lainatililtä ei voi veloittaa. Tilanne on ratkaistu määrittelemällä tileille uusi, yhteinen yliluokka, jonka rajapintaa on rajoitettu (veloitusmetodi poistettu), josta lainatili ja shekkitili on peritty. ChequeAccount accountname balance credit() debit() MortgageAccount interestrate calculateinterest() - debit() Restructuring to satisfy LSP MortgageAccount interestrate calculateinterest() Account accountname balance credit() ChequeAccount debit() 47

48 Oliosuunnittelun periaatteet Dependency Inversion Principle (DIP). Depend on abstractions. Do not depend on concretions. Korkeamman tason modulit eivät saa riippua alemman tason moduleista. Molempien tulisi riippua abstraktioista. Abstraktioiden ei tulisi riippua yksityiskohdista, vaan päinvastoin. The Interface Segregation Principle (ISP). Many client-specific interfaces are better than one general purpose interface. Lihava palvelinrajapinta tulisi erottaa erillisiksi asiakaskohtaisiksi rajapinnoiksi. Rajapinta kuuluu asiakkaalle, eikä palvelimelle. Source: Martin, R., Design Principles and Design Patterns, downloaded from

49 Oliosuunnittelun periaatteet The Release Reuse Equivalency Principle (REP). The granule of reuse is the granule of release. Paketoinnissa käytetään samaa rakeisuutta kuin uudelleenkäytettävyydessä. The Common Closure Principle (CCP). Classes that change together belong together. Luokat joihin kohdistuu samanlaisia muutospaineita kuuluvat yhteen (laitetaan samaan pakettiin). The Common Reuse Principle (CRP). Classes that aren t reused together should not be grouped together. Jos luokkia ei ole uudelleenkäytetty yhdessä, ei niitä myöskään pitäisi käsitellä yhtenä ryhmänä (laittaa samaan pakettiin). Source: Martin, R., Design Principles and Design Patterns, downloaded from

50 Koheesio Perinteisesti: yhden tarkoituksen moduuli OO näkökulma: koheesio tarkoittaa, että komponentti tai luokka kapseloi vain sellaiset attribuutit ja operaatiot, jotka liittyvät läheisesti toisiinsa ja itse luokkaan tai komponenttiin Koheesion tasot (lueteltu koheesion korkeusjärjestyksessä) Toiminnallinen Peräkkäinen toisen osan tuloste on toisen osa syöte Kommunikationaalinen saman datan käsittelyyn liittyvät operaatiot samassa luokassa Proseduraalinen tarkastetaan lupa käyttää tiedostoa ja sitten avataan se Ajallinen virheen sattuessa tietyt operaatiot suoritetaan (suljetaan avoimet tiedostot, kirjataan virhelokiin ja ilmoitetaan käyttäjälle) Looginen samankaltaiseen tehtävään liittyvät, esim I/O käsittelyyn Satunnainen 50

51 Kytkentä Perinteisesti: kytkennän aste komponenttien välillä pyritään alhaiseen kytkentään OO näkökulma: kytkennän aste luokkien välillä Kytkennän tasot (korkeasta matalaan) Sisältökytkentä (haetaan toisen moduulin paikallista dataa) Yleinen kytkentä (globaalin muuttujan käyttö) Ulkoinen kytkentä (kaksi moduulia jakavat ulkopuolisen määrittelemän tietoformaatin, protokollan tai laiterajapinnan) Ohjauskytkentä (operaation A herättää operaation B) Leimakytkentä (moduulit jakavat tietorakennekoosteen ja käyttävät vain osaa siitä) Datakytkentä (tietoa siirretään argumenttien avulla) Viestikytkentä (moduulit eivät ole riippuvia toisistaan, käyttävät julkista rajapintaa viestien vaihdolle) 51

52 Soveltuvat lait ja pohdiskelun aiheita 1. Vain piilossa olevaa voidaan muuttaa riskittä / no 8, Parnas 1972 Parnas jatkoi perinteisen pieni moduuli&selkeä rajapinta suunnitteluperiaatteen kehittelyä. Jako moduuleihin tulisi tehdä niin, että ne ovat pitkälti riippumattomia toisistaan. Silloin moduli olisi helpommin vaihdettavissa. Tällöin yhden moduulin toteutus ei ole riippuvainen muiden moduulien toteutuksesta. Eli, toteutus voidaan piilottaa ja sitä voidaan muuttaa, kunhan moduulin muille tarjoama palvelu säilyy samana. 52

53 Soveltuvat lait ja pohdiskelun aiheita 2. Suunnittelumallien käyttö johtaa nopeampaan ja parempaan ylläpitoon / hyp_no 4, Gamma 1995 väitetään, että suunnittelumallien käyttö (1) parantaa ohjelmoijien tuottavuutta ja ohjelman laatua, (2) parantaa noviisien taitoja (tekevät parempia ratkaisuja), (3) parantaa suunnittelijoiden kommunikointia, (4) rohkaisee hyvien suunnitteluideoiden vaihtoa ja (5) parantaa ohjelmien ylläpitoa 3. Oliosuuntautuneita ohjelmia on vaikea ylläpitää / hyp_no 16, Wilde 1993 luokan operaatioilla on yhteyksiä toisiin luokkiin. Toiminnan ymmärtäminen vaatii monien luokkien tutkimista. jo kolmitasoinen luokkahierarkia kasvattaa ylläpitoajan ja virheiden määrän suuremmaksi kuin ilman hierarkiaa 53

54 Soveltuvat lait ja pohdiskelun aiheita Conway:n laki (L16) esittää, että järjestelmän rakenne heijastaa sitä rakentavan organisaation rakennetta Mitä tämä mielestänne tarkoittaa ja löytyykö siihen esimerkkejä? Esitä kaksi sovellusesimerkkiä seuraaville arkkitehtuurityylille.» Kerrosarkkitehtuuri» Tietovuoarkkitehtuuri» Asiakas/palvelin arkkitehtuuri» Tietovarastopohjainen arkkitehtuuri Garlan et al. esittelee kolme perustekniikkaa arkkitehtonisen yhteensopimattomuuden käsittelemiselle (hoitamiselle). Mitä ne ovat ja mihin periaatteisiin ne nojautuvat? Aiheeseen liittyvää luettavaa: Garlan D., Allen R. and Ockerbloom J., Architectural Mismatch: Why Reuse Is Still So Hard, IEEE Software, vol 26, no 4, 2009, pp

Ohjelmistotekniikka: Luento 6

Ohjelmistotekniikka: Luento 6 Ohjelmistotekniikka: Luento 6 Jouni Lappalainen Luku 8: Suunnittelutekniikat suunnittelun käsitteet suunnittelumalli (design model) arkkitehtuuri, rajapinnat, komponenttitaso, sijoitustaso Luku 9: Arkkitehtuurisuunnittelu

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja

Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja 1 Arkkitehtuurisuunnittelu Ohjelmistoarkkitehtuurin määritelmä & arkkitehtuurisuunnittelun lähtökohta ja tavoitteet Kerrosarkkitehtuuri

Lisätiedot

ITK130 Ohjelmistojen luonne

ITK130 Ohjelmistojen luonne ITK130 Ohjelmistojen luonne Luennon sisältö Ohjelmistotekniikka ja vaatimukset Ohjelmistotuote Ei-toiminnallisten vaatimusten luokittelu Sisäiset ja ulkoiset vaatimukset Oikeellisuus Luotettavuus Kestävyys

Lisätiedot

3. Komponentit ja rajapinnat

3. Komponentit ja rajapinnat 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti? 3.3 Komponentit ohjelmistoyksikköinä 3.4 Rajapinnat 3.6 Komponenttien räätälöinti

Lisätiedot

Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit

Osittavat arkkitehtuurityylit. Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit. Erikoisarkkitehtuurityylit 6. Arkkitehtuurityylit Osittavat arkkitehtuurityylit Kerrosarkkitehtuurit Tietovuoarkkitehtuurit Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit Asiakas-palvelin arkkitehtuurit Viestinvälitysarkkitehtuurit

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Komponentit Kevät 2014

Ohjelmistoarkkitehtuurit Komponentit Kevät 2014 Ohjelmistoarkkitehtuurit Komponentit Kevät 2014 (Samuel Lahtinen Johannes Koskinen) http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Yleistä Harkkaryhmien viimeistely tapahtuu tänään 2 Aikataulua... 22.1. 23.1. 29.1. 30.1.

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät

Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2011-2012 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti?

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 Johdantoa

Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 Johdantoa Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 Johdantoa Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 8.1.2014 1 1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja laatuvaatimukset 1.3

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja

Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, arkkitehtuuria ja rajapintoja 1 Arkkitehtuurisuunnittelu Ohjelmistoarkkitehtuurin määritelmä & arkkitehtuurisuunnittelun lähtökohta ja tavoitteet Kerrosarkkitehtuuri

Lisätiedot

Sytyke ry:n laivaseminaari Software Technology Transfer Pekka Forselius

Sytyke ry:n laivaseminaari Software Technology Transfer Pekka Forselius Sytyke ry:n laivaseminaari 3.-5.9.2002 Testaus ja Laatu Ohjelmiston laadun ja laatuvaatimusten mittaaminen Sytyke ry:n laivaseminaari 3.-5.9.2002 Hyvä laatu? Testaaminen? Ohjelmiston hyvällä laadulla tarkoitamme

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät

Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 3. Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti?

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Komponentit ja rajapinnat

Komponentit ja rajapinnat Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Komponentit ja rajapinnat 3.1 Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi 3.2 Mikä on ohjelmistokomponentti?

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

UML:n yleiskatsaus. UML:n osat:

UML:n yleiskatsaus. UML:n osat: UML:n yleiskatsaus - voidaan hyödyntää hyvin laajasti. - sopii liiketoimintamallinnukseen, ohjelmistomallinnukseen sen jokaiseen vaiheeseen tai minkä tahansa pysyviä ja muuttuvia ominaisuuksia sisältävän

Lisätiedot

9. Muunneltavuuden hallinta

9. Muunneltavuuden hallinta 9. Muunneltavuuden hallinta Muunneltavuuden hallinta (Variability management): Tekniikat ja työtavat, jotka auttavat kuvaamaan, toteuttamaan ja hyödyntämään tuoterungon mahdollistamaa ohjelmistotuotteiden

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistoarkkitehtuuri 25.11.2008 Harri Laine 1 Buschmann et al: Software architecture is a description of the subsystems and components of a software system and relations

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto

812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto 812341A Olio-ohjelmointi, 2016 I Johdanto Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden kertausta 812341A Olio-ohjelmointi, Johdanto 2 1 Abstraktiosta

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2008 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto, Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät

Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2011-2012 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 9. Ohjelmistoarkkitehtuurien arviointi Johdanto ATAM-menetelmä Esimerkki Käytännön kokemuksia ja ongelmia Yhteenveto

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit

Ohjelmistoarkkitehtuurit Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Ohjelmistoarkkitehtuurien arviointi Johdanto ATAM-menetelmä Esimerkki Käytännön kokemuksia ja ongelmia Yhteenveto

Lisätiedot

9. Ohjelmistoarkkitehtuurien arviointi

9. Ohjelmistoarkkitehtuurien arviointi 9. Ohjelmistoarkkitehtuurien arviointi Johdanto ATAM-menetelmä Esimerkki Käytännön kokemuksia ja ongelmia Yhteenveto Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Mitä on ohjelmistoarkkitehtuurin

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurien arviointi

Ohjelmistoarkkitehtuurien arviointi Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Ohjelmistoarkkitehtuurien arviointi Johdanto ATAM-menetelmä Esimerkki Käytännön kokemuksia ja ongelmia Yhteenveto

Lisätiedot

Kevät Ohjelmistoarkkitehtuurit 2014

Kevät Ohjelmistoarkkitehtuurit 2014 Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2014 http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Ohjelmistoarkkitehtuurien arviointi Johdanto ATAM-menetelmä Esimerkki Käytännön kokemuksia ja ongelmia Yhteenveto 2 Mitä on ohjelmistoarkkitehtuurin

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1 kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit

Lisätiedot

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä 2 Darwin-projekti Darwin-projekti: Akatemian rahoitus 2009-2011 Arkkitehtuurisuunnittelu etsintäongelmana Geneettiset algoritmit

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, arkkitehtuuria ja rajapintoja

Ohjelmistotekniikan menetelmät, arkkitehtuuria ja rajapintoja 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, arkkitehtuuria ja rajapintoja 1 Arkkitehtuurisuunnittelu Ohjelmistoarkkitehtuurin määritelmä & arkkitehtuurisuunnittelun lähtökohta ja tavoitteet Kerrosarkkitehtuuri

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 Kai Koskimies Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 Tervetuloa Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto (Kajaani), Tampereen yliopisto, Turun yliopisto,

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu

HELIA 1 (14) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjlmiston suunnittelu HELIA 1 (14) Luento 7 Käyttöliittymäolio... 2 Olioajattelun perusteet... 3 Tavoitteet... 3 Peruskäsitteet... 4 Olio / Olioinstanssi / Olion esiintymä... 4 Ominaisuudet... 4 Toiminnot... 4 Olioluokka /

Lisätiedot

ISO/IEC 25000 sarja (SQUARE)

ISO/IEC 25000 sarja (SQUARE) ISO/IEC 25000 sarja (SQUARE) Software product Quality Requirements and Evaluation (SQuaRE) Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa Ohjelmiston laadun mittaaminen on yksi vanhimmista SC7 standardointialueista

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2010 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin

Lisätiedot

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot

Lisätiedot

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita.

Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Moniperintä 2 Joskus yleistäminen voi tapahtua monen ominaisuuden pohjalta. Myös tällöin voi tulla moniperintätilanteita. Oliomallinnus TITE.2040 Hannu K. Niinimäki 1 Delegointi 1 Moniperinnän toteuttaminen

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

6. Arkkitehtuurityylit

6. Arkkitehtuurityylit 6. Arkkitehtuurityylit Osittavat arkkitehtuurityylit - Kerrosarkkitehtuurit - Tietovuoarkkitehtuurit Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit - Asiakas-palvelin arkkitehtuurit - Viestinvälitysarkkitehtuurit

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus

2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus 2 Ohjelmistoarkkitehtuurien kuvaus 2.1 Arkkitehtuurikuvauksen merkityksestä 2.2 Arkkitehtuurin kuvaukseen liittyvät käsitteet 2.3 Arkkitehtuurikuvaukset eri tasoilla 2.4 Arkkitehtuurinäkymät ja kuvaustyypit

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2010

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2010 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 Kai Koskimies Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Vaasan yliopisto Kurssin tavoitteet Arkkitehtuurin roolin

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. II Johdanto olio-ohjelmointiin

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. II Johdanto olio-ohjelmointiin 812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk II Johdanto olio-ohjelmointiin Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden esittely 2 II.1 Abstraktiosta

Lisätiedot

Laatukustannukset. Laadun hallinta. Laadun kustannuksista

Laatukustannukset. Laadun hallinta. Laadun kustannuksista Laatukustannukset Laadun hallinta Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 13.2.2007 US National Institute of Standards and Technology: Riittämättömän testauksen kustannusten arvioitiin olevan 59 Mrd dollaria

Lisätiedot

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu

TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 7: SOLID ja olioiden rakentelumalleja TIE-20200 Samuel Lahtinen 1 Ajankohtaista Harjoitustyössä suunnittelusessioiden ajanvaraus auki Viikkoharjoituksissa tehtaaseen/rakennuttajiin

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto 2 Kurssin tavoitteet

Lisätiedot

Kevät 2016 Arkkitehtuurin arviointi, ATAM. Ohjelmistoarkkitehtuurit 2016

Kevät 2016 Arkkitehtuurin arviointi, ATAM.  Ohjelmistoarkkitehtuurit 2016 Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 Arkkitehtuurin arviointi, ATAM http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Ohjelmistoarkkitehtuurien arviointi Johdanto ATAM-menetelmä Esimerkki Käytännön kokemuksia ja ongelmia Yhteenveto

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit 2016. Kevät 2016 -käytäntöjä

Ohjelmistoarkkitehtuurit 2016. Kevät 2016 -käytäntöjä Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2016 -käytäntöjä Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 13.1.2016 1 Tervetuloa Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto 13.1.2016 2 Tiedonvälitys

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1

Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2009 TTY Ohjelmistotekniikka 1 1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.3 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja ohjelmistokehitysprosessi 1.4 Toteutusalustan arkkitehtuurin rooli 1.5 Yhteenvetoa

Lisätiedot

Muutamia peruskäsitteitä

Muutamia peruskäsitteitä Muutamia peruskäsitteitä Huom. 1: nämä peruskäsitteet eivät muodosta hyvin määriteltyä keskenään yhteensopivien käsitteiden joukkoa, vaan käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja eri yhteyksissä niillä

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallinnus Ohjelmistoarkkitehtuuri 2 28.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistoarkkitehtuuri Rajapinta UML:ssä piirteiden (attribuuttien ja operaatioiden) kokoelma, josta ei voi suoraan luoda ilmentymiä

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta.

Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Malli-näkym kymä-ohjain arkkitehtuurit (Model-View View-Controller, MVC) Interaktiivisten järjestelmien arkkitehtuuriratkaisu, jolla käyttöliittymä erotetaan sovelluslogiikasta. Lähtökohdat: Sovelluksen

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Suunnitteluratkaisut ja niiden arviointi sulautetuissa järjestelmissä

Suunnitteluratkaisut ja niiden arviointi sulautetuissa järjestelmissä 1 Suunnitteluratkaisut ja niiden arviointi sulautetuissa järjestelmissä Kai Koskimies Tampereen teknillinen yliopisto Taustaa: Sulake projekti 2008-2009 2 Osallistujat Areva T&D John Deere Kone Sandvik

Lisätiedot

1 Johdanto. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 TTY Ohjelmistotekniikka 1

1 Johdanto. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2010 TTY Ohjelmistotekniikka 1 1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja laatuvaatimukset 1.3 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.4 Miksi ohjelmistoarkkitehtuuri on tärkeä 1.5 Ohjelmistoarkkitehtuuri

Lisätiedot

Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit

Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit Palveluperustaiset arkkitehtuurityylit Mukana palvelun tarjoajia ja palvelun käyttäjiä Perusajatuksena tyypillisesti tarjota johonkin resurssiin liittyviä palveluita 1 Asiakas-palvelin -arkkitehtuurit

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2007

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Syksy 2007 Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2007 Kai Koskimies 1 Tervetuloa Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Turun yliopisto 2 Kurssin tavoitteet Arkkitehtuuritason peruskäsitteiden ymmärtäminen Arkkitehtuurien

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi.

Rajapinnasta ei voida muodostaa olioita. Voidaan käyttää tunnuksen tyyppinä. Rajapinta on kuitenkin abstraktia luokkaa selvästi abstraktimpi tyyppi. 11. Rajapinnat 11.1 Sisällys Johdanto. Abstrakti luokka vai rajapinta? Rajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta

Lisätiedot

Laadun hallinta. Laatukustannukset. Laadun kustannuksista. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto

Laadun hallinta. Laatukustannukset. Laadun kustannuksista. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto Laadun hallinta Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 5.4. Laatukustannukset US National Institute of Standards and Technology: Riittämättömän testauksen kustannusten arvioitiin olevan 59 Mrd dollaria

Lisätiedot

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite

Lisätiedot

UML - unified modeling language

UML - unified modeling language UML - unified modeling language Lähtökohtana: Booch, Rumbaugh, Jacobsson Tavoitteena Unified Method - syntyykö? Kehittäjänä: Rational Inc. Standardointi: Object Management Group (OMG) - vaiheessa Lähteet:

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

1 Johdanto. TTY Ohjelmistotekniikka. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008

1 Johdanto. TTY Ohjelmistotekniikka. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008 1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.3 Epäonnistuneen ohjelmistoarkkitehtuurin seurauksia 1.4 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja ohjelmistokehitysprosessi

Lisätiedot

Viestinvälitysarkkitehtuurit

Viestinvälitysarkkitehtuurit Viestinvälitysarkkitehtuurit Lähtökohta: Järjestelmä koostuu keskenään kommunikoivista komponenteista, mahdollisesti hajautettuja Komponenttien palveluja ei tiedetä tarkasti etukäteen Komponentteja ja

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Komponentit Kevät 2016

Ohjelmistoarkkitehtuurit Komponentit Kevät 2016 Ohjelmistoarkkitehtuurit Komponentit Kevät 2016 Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Komponentit ja rajapinnat Komponenttien idea: ohjelmistotuotannon rationalisointi Mikä on ohjelmistokomponentti?

Lisätiedot

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 11. Rajapinnat. Johdanto. Johdanto Sisällys 11. ajapinnat. bstrakti luokka vai rajapinta? ajapintojen hyötyjä. Kuinka rajapinnat määritellään ja otetaan käyttöön? Eläin, nisäkäs, kissa ja rajapinta. Moniperiytyminen rajapintojen avulla.

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy

Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy Ohjelmistoarkkitehtuurit Ohjelmistoarkkitehtuurin kuvaaminen on arkkitehtuuritason suunnitteluratkaisujen kuvaamista Arkkitehtuuritasoisuus Aihe, ongelma tai ohjelmistoelementti on arkkitehtuuritasolla,

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009

Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, kesä 2009 1 Ohjelmistojen mallintaminen Software Modeling Perusopintojen pakollinen opintojakso, 4 op Esitietoina edellytetään oliokäsitteistön tuntemus Ohjelmoinnin

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

812341A Olio-ohjelmointi, IX Olioiden välisistä yhteyksistä

812341A Olio-ohjelmointi, IX Olioiden välisistä yhteyksistä 2016 IX Olioiden välisistä yhteyksistä Sisältö 1. Johdanto 2. Kytkentä 3. Koheesio 4. Näkyvyydestä 2 Johdanto n Ohjelmassa syntyy kytkentöjä olioiden välille Toivottuja ja epätoivottuja n Näkyvyys vaikuttaa

Lisätiedot

6. Arkkitehtuurityylit

6. Arkkitehtuurityylit 6. Arkkitehtuurityylit Osittavat arkkitehtuurityylit Kerrosarkkitehtuurit (rakenteen ositus) Tietovuoarkkitehtuurit (toiminnan ositus) Palveluihin perustuvat arkkitehtuurityylit Asiakas-palvelin arkkitehtuurit

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

UML- mallinnus: Tilakaavio

UML- mallinnus: Tilakaavio UML- mallinnus: Tilakaavio Karkea kuvaus UML- kaavioiden käytöstä ohjelmistonkehityksen eri vaiheissa ja tehtävissä. Mallinnus tilakaavioilla Tilakaaviolla kuvataan yhden luokan olioiden tilan muuttumista

Lisätiedot

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat

Lisätiedot

Rajapinta (interface)

Rajapinta (interface) 1 Rajapinta (interface) Mikä rajapinta on? Rajapinta ja siitä toteutettu luokka Monimuotoisuus ja dynaaminen sidonta Rajapinta vs periytyminen 1 Mikä rajapinta on? Rajapintoja käytetään, kun halutaan määritellä

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät käytäntöjä

Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät käytäntöjä Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2014 -käytäntöjä Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 8.1.2014 1 Tervetuloa Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

SEPA - Design Patterns

SEPA - Design Patterns SEPA - Design Patterns Kimmo Karlsson, 51066R & Antti Pirinen, 51406N 15. maaliskuuta 2005 1 Sisältö 1. Sisältö 2. Johdanto 3. Käyttöönotto 4. Käyttökokemukset 2 Johdanto Valitsemamme ohjelmistonkehityskäytäntö

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen suunnittelu

TIE Ohjelmistojen suunnittelu TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 10: olioiden rakentelumalleja ja SOLID TIE-20200 Samuel Lahtinen 1 Ajankohtaista Harjoitustyössä välinäyttöjen ajanvaraus auki Viikkoharjoitukset ohi Ohjelmassa

Lisätiedot

Kertaus: yleistys-erikoistus ja perintä

Kertaus: yleistys-erikoistus ja perintä Kertaus: yleistys-erikoistus ja perintä Nauta, Lehmä ja Kuttu ovat Kotieläimiä, Kotieläimet Eläimiä Kotieläimillä (siis myös Naudoilla, Lehmillä ja Kutuilla) on Omistaja Kuttu ja Lehmä toteuttavat rajapinnan

Lisätiedot

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML)

Ohjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML) 582104 Ohjelmistojen mallintaminen Unified Modeling Language (UML) 1 Olioperustaisuus Olio toimii mallinnuksen perusyksikkönä eri abstraktiotasoilla Järjestelmän rajaus, suunnittelu, ohjelmointi, suoritus..

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät

Ohjelmistoarkkitehtuurit kevät Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2011-2012 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 6. Arkkitehtuurityylit Osittavat arkkitehtuurityylit Kerrosarkkitehtuurit (rakenteen ositus) Tietovuoarkkitehtuurit

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy 2012 4.9.2010

Ohjelmistoarkkitehtuurit, syksy 2012 4.9.2010 Ohjelmistotutkimuksen painopisteitä Ohjelmistoarkkitehtuurit Johdanto ja peruskäsitteitä 2000 1995 1990 1985 1980 1970 Tuoteperhearkkitehtuurit, MDA, väliohjelmistot, aspektit CASE-välineet: uudelleenkäyttö,

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

Koodimalli Code Model

Koodimalli Code Model Koodimalli Code Model Luento 6 10.10.2017 CSM14101 Ohjelmistoarkkitehtuurit 1 Oppimistavoitteet Koodimalli Arkkitehtuurisuunnittelun ja implementaation välinen kuilu ja sen hallitseminen Arkkitehtuuria

Lisätiedot

1.3 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen

1.3 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen Yleisiä asioita Oliokirja:http://www.cs.tut.fi/~kk/Ohjelmistoarkkitehtuuri.pdf Tenttipäivä 7.5. Tallennukset, jospas tänään onnistaisi Viikkoharkat löytyvät IDLEstä (TTY), kurssin kotisivuilta/paikallisilta

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallintaminen Tietovuokaaviot 3.11.2008 Harri Laine 1 t Data flow diagrams Pohjana systeemiteoreettinen järjestelmämalli Input system output Järjestelmän tehtävä on muokata lähtötiedoista

Lisätiedot

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton

812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton 2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2014 Kertausta

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2014 Kertausta Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2014 Kertausta Samuel Lahtinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Sisältöä Hieman uutta asiaa/kertausta harjoitustöiden pohjalta Kurssin avainasioiden pikakelaus Tentin rakennetta,

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuuri

Ohjelmistoarkkitehtuuri Ohjelmistoarkkitehtuurien ylläpito Arkkitehtuurityylejä ja laatuvaatimuksia Arkkitehtuurin uudistaminen Arkkitehtuurin uudistamisen malleja Arkkitehtuurin arviointi TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmistoarkkitehtuuri

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto, s

Ohjelmistotuotanto, s Ohjelmistotuotanto : asiakaslähtöisten vaatimusten muuntaminen teknisiä mahdollisuuksia tehokkaasti hyödyntäväksi ratkaisuksi luova prosessi Pääkohteet: ohjelmiston yleisrakenne ja toimintaperiaatteet

Lisätiedot