JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS"

Transkriptio

1 LIITE 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjana ovat toimineet lukuisat jo aiemmin tehdyt kulttuuriympäristöä koskevat inventoinnit sekä erityisesti yleiskaavaa varten laaditut uudet inventointi- ja selvitysraportit. Tämä kulttuuriympäristöselvitys on luonteeltaan kokoava, ja selvitykseen on koottu luettelomaisesti olemassa olevat tiedot yleiskaavassa huomioon otettavista kulttuuriympäristön arvokohteista. Pääpaino yleiskaavallisessa kulttuuriympäristöselvityksessä on valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävissä kohteissa. Selvityksen tiedot tallennetaan sähköisesti Jyväskylän kaupungin paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat käytettävissä kaupungin sisäisessä (WebMap) sekä haluttaessa ainakin osin myös ulkoisessa karttapalvelussa. Sähköiseen muotoon viedään mahdollisuuksien mukaan myös paikallisesti merkittäviä kohteita, vaikkakaan niitä ei yleiskaavakartalle osoiteta. Niitä on inventoitu sekä maalaiskunnassa, Korpilahdella että vanhassa Jyväskylässä. Tällaisia paikallisia kohteita on koko Jyväskylässä arviolta tuhatkunta, parhaillaan inventointiaineistoja ollaan viemässä museon inventointitietokantaan (KIOSKI).

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. UNESCO:n maailmanperintökohde Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Rakennussuojelukohteet tai alueet Muinaisjäännökset Säilyke Jyväskylän kaupungin säilytettävän arvoiset pientaloalueet Alvar Aallon rakennus- ja maisemaperintö Moderni rakennusperintö

3 1. UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHDE Kohde sijaitsee Korpilahdella Päijänteen rannasta jyrkkänä kohoavan korkean Oravivuoren laelle. Kyseessä on v rakennettu Struve`n ketjun maanmittauspiste. Struve`n ketju kulkee Virosta Etelä-Suomen läpi Päijänteelle ja tästä edelleen pohjoiseen Kajaanin seudulle. Tästä ketju koukkaa länteen Perämerelle ja kulkee Torniojokilaaksossa pohjoiseen edeten lopulta Altavuonon tienoille Pohjoisen jäämeren rannalle. Kyseessä on kallioon hakattu metallinen maamerkki, jolta on suora näköyhteys viereisille kymmenien kilometrien etäisyydellä sijaitseville pisteille.struven mittausketju otettiin vuonna 2005 Unescon Maailmanperintöluetteloon. Ketjun mittauspisteitä on kymmenessä maassa: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova. Suomessa on suojeltu kuusi ketjuun kuuluvaa pistettä, ja Oravivuori on yksi näistä VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säilyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta. (RKY_kaavoituksessa_ja lupamenettelyssä muistio, YM3/533/2009) Valtioneuvosto on vahvistanut vuonna 2009 Museoviraston laatiman inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus rky (esim rky5). Yleiskaavassa osoitettujen kohteiden kohdeluettelo: Kaavamerkintä rky1 rky 2 rky 3 rky 4 rky 5 rky 6 rky 7 rky 8 rky 9 rky 10 rky 11 rky 12 rky 13 rky 14 rky 15 Kohde Jyväskylän rautatieasema Jyväskylän yliopiston alue (sisältää Älylän ja Seminaarimäen alueet) Kirkkopuisto ympäristöineen Korpilahden kirkkoranta Mankolan alue Rautpohjan asuinalue Säynätsalon teollisuusyhdyskunta ja Muuratsalon huvila Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Tourulan kivääritehdas ja asuntoalue Vaajakosken teollisuusympäristö Jyväskylän Harju ja Vesilinna Kortepohjan asuma-alue Luonetjärven kasarmialue Viitaniemen asuntoalue Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennukset Museovirasto: RKY kaavoituksessa ja lupamenettelyssä

4 Kohdekuvaukset: Jyväskylän rautatieasema Jyväskylän vanhan rautatieaseman alue rakennuksineen on merkittävä historiallinen kerrostuma kaupunkirakenteessa. Rautatieasema sijaitsee aikoinaan Jyväsjärven rannalle rakennetun laajan asema-alueen eteläosassa. Vieressä on 1916 valmistunut erillinen asemaravintola ja toisella puolen kaksi asuinrakennusta sekä talousrakennuksia. Kevyen liikenteen silta erottaa nykyisin asemapäällikön talon muusta asuinalueesta. (www.rky.fi) Jyväskylän yliopiston alue Jyväskylän yliopiston hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen. Arkkitehti Alvar Aallon yliopistokampus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Yliopistoalueen eriaikaisista rakennuksista suurin osa on punatiiltä. Vanhimpia ovat Suomen ensimmäisen opettajankoulutusseminaarin 1880-luvulla valmistuneet rakennukset. Seminaarin alkuperäisestä kuudesta komeasta punatiilirakennuksesta, jotka on sijoitettu kaupungin ruutuasemakaavaa jatkavaan koordinaatistoon, on jäljellä viisi. Ne perustuvat Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin Constantin Kiseleffin, ylitirehtööri L.I. Lindqvistin ja seminaarin johtaja K.L. Leinbergin suunnitelmiin. Puurakennuksista jäljellä ovat puutarhurin talo ja miesosaston voimistelusaliksi rakennettu arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelema Ryhtilä. Seminaarialueen laidalla on kansallisromanttinen piirustus- ja veistosalirakennus Villa Rana (1905), jonka on suunnitellut seminaarin piirustuksen ja käsityön lehtori, arkkitehti Yrjö Blomstedt. Myös Seminaarinmäen puistojen varhaisin vaihe on 1880-luvulta. Alvar Aalto on suunnitellut maastoon vapaasti sovitetut opetus-, kirjasto-, liikunta- ja asuinrakennukset vuosilta Kampusalueen Aallonpuisto on samalta ajalta. Punatiilinen yliopiston päärakennus (1955) on alueelle tulevan tielinjan päätteenä. Rakennuksen etuaukio on kahdelta puolelta suljettu, idässä avautuu näkymä yli Jyväsjärven. Päärakennuskokonaisuuteen kuuluu juhlasaliosa ja hallintosiipi sekä näitä yhdistävä porrashalli. Viuhkamaisen juhlasalin alapuolella on harjulle suurten ikkunoiden välityksellä avautuva lämpiö ja kahvila. Päärakennukseen liittyvät niinikään punatiiliset laitoskirjasto sekä kolmiosainen harjoituskoulu (1954). Päärakennuksen veistoksellinen eteläfasadi muodostaa ympäröivän männikön kanssa seremoniallisen piha-alueen. Pihalta on yhteys muihin Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, jotka ovat puutarhan ja urheilukentän ympärillä. Alueen itäsivuna ovat henkilökunnan kokoustila Lyhty ja siihen terassimuurilla yhdistetty opiskelijoiden ruokala Lozzi sekä opiskelija-asuntola. Niiden taakse jää ylioppilastalo (1964). Lännessä aluetta rajaavat 1950-luvun urheiluhallit ja uimahalli, jota on laajennettu. Valkeaksi rapattu Liikuntatieteen laitos (1970) rajaa aluetta etelässä. Arkkitehti Arto Sipisen Seminaarinmäelle 1970-luvulla suunnittelemat punatiiliset hallinto-, kirjasto- ja laitosrakennukset ovat vanhimpien punatiilirakennusten lomassa, niiden kanssa samaan ruutukaavakoordinaatistoon sovitettuna. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen suunnittelemat normaalikoulun ala-aste ja ylioppilastalon laajennus ovat 2000-luvun alusta. Kampusalueen rakennusten käyttötarkoituksia on eri aikoina muutettu. Jyväskylän Kirkkopuisto ympäristöineen Kirkkopuisto on arkkitehti C.L. Engelin 1837 laatiman Jyväskylän ruutuasemakaavan keskeinen aukiosommitelma. Kirkkopuisto ympäristöineen sekä sen vieressä oleva kaupungin hallintokortteli muodostavat Jyväskylän keskustaan eriaikaiset rakennushistoriallisesti merkittävät kaupunkikuvalliset kohokohdat

5 Kirkkopuiston keskellä on kaupunkiseurakunnan punatiilinen kirkko (1880) ja puistokorttelia ympäröivät eriaikaiset kaupunkirakennukset, kuten Kunnallistalo (1899), postitalo eli entinen suojeluskunnan talo Suoja (1929), Kansallisosakepankin talo (1916) ja Säästöpankki (1930). Jyväskylän kulttuuri- ja hallintokortteli pohjautuu Alvar Aallon 1960-luvun suunnitelmaan, johon perustuen on toteutettu poliisitalo (1970), virastotalo (1978) ja kaupunginteatteri (1982). Kortteli on yksi Aallon suunnittelemista neljästä kulttuuri- ja hallintokeskuskokonaisuudesta Suomessa (muut ovat Seinäjoki, Alajärvi ja Rovaniemi). (www.rky.fi) Korpilahden kirkko ja kirkkoranta Korpilahden kirkkorannan maisemassa näkyvät yhä ne arvorakennukset, joita Jyväskylän matkailijayhdistyksen kirja 1912 kuvaa: "Ylhäällä kummulla nostaa taivasta kohti ristinsä pitäjän vanha kirkko, jonka lähettyvillä, oikella on kansakoulu. Laivasiltaa vastapäätä on tuuheassa koivikossa Tähtiniemen huvila." Korpilahden kirkonkylä on kasvanut Päijänteeseen kuuluvan kapean Kirkkolahden pohjoisrannalle. Kirkko on korkealla mäellä kylän yläpuolella ja kirkolta avautuu laaja näkymä Päijänteelle. Hautausmaa on kirkonmäen juurella. Kirkonmäen etelärinteessä on kirkonkylän vanha keskusraitti, Martinpolku, jonka varrella on säilynyt mm luvulla rakennetut Eklundin entinen kauppatalo ja Reivisen talo. Raitin päätteenä on sen itäpäässä 1888 rakennettu puukoulu Joensuun mäenpäällyspellolla. Kirkon alapuolella oleva laivasatama ja kyläläisten venesatama kuvastavat nykyisessäkin muodossaan sisävesiliikenteen merkitystä Järvi-Suomen kirkonkylille. Lahden etelärannalla on puistossaan 1902 rakennettu Tähtiniemen huvila. Mankolan alue Mankolan sotilasvirkatalo, tyttöjen ammatillista koulutusta varten 1932 perustettu kotitalousoppilaitos ja Uusi Mankola, niiden rakennukset ja ympäröivä maanviljelysmaisema muodostavat monipuolisen kulttuurimaisema-alueen Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella. Maantien varrella oleva Mankolan sotilasvirkatalon punamullattu 1850-luvulla rakennettu asuinrakennus on Jyväskylän seudun vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Mankolan sotilasvirkatalon oppilaitoshistoria alkaa 1930-luvulta alueelle perustetun emäntäkoulun ansiosta luvun alussa kotitalousopistoksi muutettu oppilaitos jatkoi vuosikymmenen loppupuolella Keski-Suomen kotitalousopettajaopistona. Klassistishenkisen kolmekerroksisen koulurakennuksen lähiympäristö on istutettu puistoksi heti koulun valmistuttua. Samalta ajalta on myös klassisvaikutteisin tyyppipiirustuksin toteutettu Uusi Mankolan havaintotilan asuinrakennus ja kokkiaitta maantien toisella puolella. Maantieltä havaintotilalle johtaa koivukuja. Maantien varrella oleva Mannilan talo on rakennettu 1900-luvun alussa. Alueen halki kulkee vanha Jyväskylä-Saarijärvi -maantie. Uusi moottoritie (Nelostie) katkaisee maisemallisen yhteyden Mankolasta Palokkajärvelle. Oppilaitoksen uudempi rakennuskanta, ja 1990-luvuilla rakennetut uusi päärakennus ja asuntolat, on sijoitettu vanhan päärakennuksen pohjoispuolelle

6 Rautpohjan alue (Sotatarviketeollisuuden alueet) Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Teollisuuslaitosten yhteyteen rakennetut työntekijöiden ja insinöörien asuinalueet ovat korkeatasoista suunnittelua. Valtion rakennustoimintaa edustavat Jyväskylän Rautpohjan tykkitehdas ja Tourulan kivääritehdas sekä Laukaan Vihtavuoren ruutitehdas. Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti Tikkakosken konepistoolituotanto. Rautpohjan tehtaiden avoimeen korttelirakenteeseen perustuva asuinalue on arkkitehtonisesti merkittävä. Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue on rakennettu arkkitehtien Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtha Lilius-Tallrothin suunnitelmien mukaan. Alueella on 14 kaksikerroksista vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. (www.rky.fi) Säynätsalon teollisuus yhdyskunta Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa. Säynätsalon pääsaaren teollisuuslaitosten kokonaisuus on rakennettu pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Toimihenkilöiden ja mestareiden rivitalot Kilpala, Notkoselkä, Salpala, Toimela ja Kerhola sekä ns. kiinalaistalot ovat 1940-luvulta. Talot ovat tehtaan palveluksessa olleiden arkkitehtien Karl ja Margaretha Stigzeliuksen suunnittelemia. Salpala-nimitys tulee Enson tuolloin markkinoimasta Salpalevy-tuotteesta, Toimela toimihenkilöasunnoista, Kerho rakennuksessa sijaitsevasta kerhosta ja Notkoselkä viitannee naimattomien tyttöjen asuntolaan. Kiinalaistalojen nimitys johtuu massiivisesta, kaarevasta kattoratkaisusta. Rakennuksille luonteenomaista ovat neliömäinen pohjaratkaisu, etufasadin puoliksi peittävä avoveranta ja vaakaverhous. Arkkitehtuurin merkkiteoksia ovat arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Säynätsalon kirkko ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kunnantalo. Säynätsalon punatiilinen rakennettu kunnantalo lukeutuu Aallon keskeiseen tuotantoon ja se on ensimmäisiä Aallon 1950-luvun arkkitehtuuria leimanneista punatiilirakennuksista. Eri tilat on ryhmitelty suojaisan atriumpihan ympärille. Toisen kerroksen tasolla olevalta pihalta on käynti kunnanvirastoon, liiketiloihin, kirjastoon ja asuntoihin katutasolta. Kunnanvaltuuston istuntosali on rakennuksen korkeimmassa osassa. Kirkonmäki muodostaa oman rauhallisen keitaansa tehdasyhdyskunnan keskellä metsäisellä harjulla. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, johon liittyy seurakuntatalo. Vaaleaksi rapatun kirkon tornissa on barokkityyliin mukailtu pääte. Tunnelmallisen kirkkosalin arkkitehtuuriin olennaisesti liittyvän koristelun ovat toteuttaneet Antti Salmenlinna ja Paavo Leinonen. Kirkon kasetoitu sisäkatto on tehty yhtiön koivuvanerista. Kirkon vieressä on yksi maamme hienoimpiin kuuluva pieni sankarihauta-alue, jonka suunnittelusta on vastannut arkkitehti Aulis Blomstedt. Seurakunnan 33 kaatuneen hautamerkit ovat Päijänteen rantakiviä, sankaripatsaan on tehnyt Wäino Aaltonen. Säynätsalon ja Lehtisaaren välillä on Louhunsalmen riippusilta. Muuratsalossa, Lehtisselän kalliosella rannalla, on Alvar Aallon itselleen Säynätsalon kunnantalon rakentamisen aikoihin rakennuttama huvila, ns. Muuratsalon koetalo. Huvila noudattaa maastonmuotoa ja rakentuu sisäpihan ympärille. Ulkofasadit on rapattu valkeiksi, mutta sisäpihan seinämiin on käytetty kaikkia talon rakentamisaikana saatavilla olleita tiiliä ja keramiikkalajeja. Kuten Säynätsalon kunnantalo, kuuluu Aallon Muuratsalon talokin kansainvälisen DOCOMOMOjärjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. (www.rky.fi) - 6 -

7 Taulumäen kirkko ympäristöineen Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä. Kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Jyväskylän maaseurakunnan kirkko ja sen eteläpuolella olevaan puistoon liittyvä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanha hautausmaa muodostavat toisiinsa nivoutuvan alueen, joka rajautuu itäpuolella Tourujokeen ja sen rauhoitettuun luonnonpuistoon, lännessä Puistokatuun. Ruskeankellertävän rapatun kirkon länsifasadina on reunoiltaan porrastetusti kapeneva kellotorni. Se luo vaikutelman Keski-Euroopan suurten katedraalien länsipäädyistä 1920-luvun monumentaaliklassismiin sovitettuna. Kirkko on muodoltaan basilika. Sakaristo on kuoriosan pohjoispuolella, vastaavalla kohdalla eteläpuolella on pyöreä kastekappeli. Kirkkosalissa on korkealle kohoava tasakattoinen päälaiva ja sitä kahdessa kerroksessa rajaavat kapeat sivulehterit. Kirkkosalia kapeammassa kuorissa on taiteilija Paavo Leinosen tekemät kalkkimaalaukset. Hän on myös vastannut sisätilan muista koristemaalauksista lehterinkaiteissa ja saarnastuolissa. Alttaritauluna on edellisen kirkon palosta pelastettu Eero Järnefeltin "Kristus käy yli veden". Sen alapuolella on Jonas Heiskan maalaus "Kristus ja lampaita" vuodelta Hautausmaan eteläpäässä on asemakaavaltaan puoliympyrän muotoinen hauta-alue vuodelta Alueelle on haudattu myös sotien ja sankarivainajat. Jalustalta nouseva, korkea klassistinen kiviuurna "Uhriliekki" on Gunnar Finnen suunnittelema. Kaupunkiseurakunnan vanhalla hautausmaalla on monia kaupungin ja myös koko maan kulttuurielämään vaikuttaneiden henkilöiden hautamuistomerkkejä. Hautausmaan siunauskappeli vuodelta 1930 on arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnittelema. Siihen liittyvän laajennusosan vuodelta 1983 on suunnitellut arkkitehti Antti Eskelinen. (www.rky.fi) Tourulan kivääritehdas ja asuntoalue Jyväskylän Tourulaan perustetun Valtion kivääritehtaan, nykyisen Valmetin Tourulan tehtaiden ensimmäisen vaiheen tiiliset rakennukset on rakennettu Klassistinen tehdasrakennus on puolustusvoimien rakennustoimiston arkkitehtien suunnittelema. Tehdasalueella on pieniä tehdashalleja 1930-luvulta 1970-luvulle alkuperäiseen tehdasmiljööseen sovitettuna. Tehtaan läheisyydessä on tehtaan johtajien asuinalue, jossa on kolme asuinrakennusta, niistä yksi on funkisrakennus 1930-luvulta. Alueen koilliskulmassa ovat työntekijöiden asuinkerrostalot 1940-luvulta. (www.rky.fi) Vaajakosken teollisuusympäristö Vaajakoski on tuotantorakenteeltaan monipuolisimpia ja arkkitehtuuriltaan yhtenäisimpiä osuusliikkeen rakentamia teollisuusalueita Suomessa. Nais- ja Varassaaressa sekä rautatieaseman ympäristössä on lukuisia teollisuuslaitoksia, kuten SOK:n tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehdas sekä saha. Naissaaressa ovat alueen vanhimmat teollisuusmiljööt, norjalaisen omistajan Salvesenin ajalta säilyneet 1870-luvun hirsirakennukset, höyrysahan pajarakennus ja voima-asema. Vaajakosken teollisuusympäristöjen rakennuttaja on vuodesta 1916 alkaen ollut SOK. SOK:n suunnittelijoina ovat olleet mm. arkkitehdit Paavo Riihimäki, Erkki Huttunen ja Valde Aulanko. Koskessa ovat vesivoimalaitokset Naissaaren molemmin puolin. Ne on rakennettu 1920 ja Funkis-henkinen kerhorakennus ja johtajan asunto ovat 1930-luvulta. Samalla vuosikymmenellä on valmistunut naulatehtaan rakennus. Varassaaressa ovat mm. tulitikku- ja kalustetehtaan rakennukset. (www.rky.fi) - 7 -

8 Mantereella, kosken länsirannalla, on rautatieasema 1910-luvulta. Makeistehdas Pandan vanhimmat rakennukset sen lähistöllä ovat 1920-luvulta. Teollisuusalueen ympärille rakennettiin virkailijoiden ja työntekijöiden asuma-alueet, joista virkailijoiden rakennukset ovat säilyneet. Taajaman halki kulkevan maantien varressa ovat SOK:n arkkitehtuurin malliesimerkit Apteekkitalo ja kahvila-ravintolan rakennus. (www.rky.fi) Jyväskylän Harju ja Vesilinna Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Harju on kaupunkipuistona verrattavissa esimerkiksi Kuopion Väinölänniemeen. Harju rajaa Jyväskylän ensimmäisessä asemakaavassa rakennetun ruutukaava-alueen harjumuodostelmaan. Harjulla on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys vanhan ja uusien alueiden jakajana ja kaukomaiseman muovaajana. Harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna. Rakennuksessa toimivat Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo sekä ravintola. Harjulle nousevat kiviportaat, joiden alapäässä Yliopistonkadulla on liuskekivinen oleskelutasanne suihkulähteineen 1960-luvulta. Portaat ovat osa kävely- ja kulttuurimatkailureittiä Harjun historiaa ja maisemaa kuvaavine infotauluineen. Harjun urheilukenttä on tunnettu yleisurheilukilpailuistaan sekä erityisesti pesäpallokenttänä. Jyväskylän Suurajojen pikataipaleiden näyttämönä Harju tunnettiin laajalti. Harjulla on kuvanveistäjä Pauli Koskisen veistos "Palloa pelaavat pojat" vuodelta Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa. (www.rky.fi) Kortepohjan asuma-alue Kortepohjan asuma-alue on edustava esimerkki 1960-luvun kaupunkisuunnittelusta ja uudesta elementtirakentamisesta. Moderni tiivis asuinalue pienimittakaavaisine rakennuksineen on toteutettu ruutukaavaan kunnianosoituksena perinteisille puukaupungeille. Kohde kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Parhaiten neliönmuotoiset rivi- ja pienkerrostalotontit toteuttavat asemakaavassa suunnitellun ruutukaavan ja suurkortteleiden ideaa kortteleissa 13 ja 15. Alue on visuaalisesti yhtenäinen. Tasakattoiset, kaksikerroksiset ja elementtirakenteiset tyyppitalot ovat tonteilla kolmen rakennuksen ryhmissä ja kunkin tontin rakennusten puuelementit on maalattu yhtenäisillä väreillä. Rajatut ja aidatut piha-alueet ovat istutettuja. Korttelien läpi kulkevat kävelytiet ja lähes luonnontilaiset yhteistontit yksikerroksisine varasto- ja huoltorakennuksineen ovat korttelien keskellä. Autottomaksi suunnitellun asuinalueen paikoitus on keskitetty yhteiselle paikalle. (www.rky.fi) Luonetjärven kasarmialue Luonetjärven kasarmialue edustaa yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan ilmasotakoulun kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia. Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta. Modernien kasarmien rakentamisessa on toteutettu funktionalismin suunnitteluperiaatteita. Kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet mukautettiin niissä suomalaisiin olosuhteisiin. Luonetjärven rakennukset on sijoitettu kangasmaastoon hajalleen noudattaen maaston ja - 8 -

9 maiseman muotoja. Luonetjärven alue koostuu päävartiosta, esikunnasta, radioasemasta, ruokalasta, kasarmista sekä upseeriston asuinrakennuksista ja lentokonehalleista. Luonetjärven 1930-luvun rakennukset radiohuonetta lukuun ottamatta ovat alkuperäisessä käytössään. Rakennuskantaa on hoidettu hyvin ja uudisrakennukset, kuten 1950-luvun asuinrakennukset ja 1970-luvun upseerikerho ja rivitalot, on sijoitettu järven länsirannalle. (www.rky.fi) Viitaniemen asuntoalue Viitaniemen asuntoalue Tuomiojärven rannalla on modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen merkkikohde. Asumalähiön väljän asemakaavan on 1950-luvun lopulla laatinut arkkitehti Jorma Järvi. Alue käsittää rivitalonauhoja sekä kolme- ja nelikerroksisia lamellitaloja. Keskeisellä paikalla kohoaa puistomaista ympäristöä hallitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema 13- kerroksinen liike- ja asuinkerrostalo Viitatorni. Viitaniemessä nivoutuvat yhteen asemakaavoitus, rakennuskohtainen suunnittelu ja viheraluesuunnittelu. Viitaniemen asuntoalue on rakennettu Asuntosäätiön rakentamisohjelman mukaisesti ja rakentamista ovat ohjanneet Alvar Aallon ja Jorma Järven rakennustapaohjeet. Alueen rakennuksia suunnitelleiden yli kymmenen eri arkkitehdin piirustukset on tarkastettu Asuntosäätiössä yhteistyössä säätiön, Aallon ja Järven kanssa. Alueen vihersuunnitelman on tehnyt maisema-arkkitehti Jussi Jännes. (www.rky.fi) Tikkakosken asetehtaan ympäristö Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu H-kirjaimen muotoinen betoninen rakennuskompleksi sai nykyisen laajuutensa 1940-luvulla. Lähes koko kerroksen korkuiset ikkunat valaisevat tehdassaleja. Tehtaan vanhin osa on rakennettu valimoksi 1912, se on laajennettu nappitehtaaksi Vähitellen tilat otettiin sotateollisuuden käyttöön. Tehdasrakennuksen nykymuoto on 1940-luvulta. Porttirakennus on 1970-luvulta. (www.rky.fi) 3. MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) on osoitettu maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisen rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kohteiksi on osoitettu Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi osoitetut kohteet. Kohdejoukon perusta on Keski- Suomen museon inventointi vuodelta Lopullinen kohdejoukko muotoutui maakuntakaavan valmisteluprosessin aikana. (Keski-Suomen maakuntakaavan kaavaselostus.) Maakuntakaavassa esitetyistä maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä viisi kohdetta kuuluu nykyään valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ja niiden sisältyessä yleiskaavassa rky-alueisiin niitä ei ole osoitettu erillisinä mk-kohteina. Nämä viisi kohdetta ovat: Luonetjärvi, länsiranta (maakuntakaavan nro 83), Kortepohja (maakuntakaavan nro 66), Harju ja Vesilinna (maakuntakaavan nro 43), Viitaniemi (maakuntakaavan nro 133), Jyväskylän vanha hautausmaa (maakuntakaavan nro 57). Keski-Suomen rakennusperinnölle on tyypillistä moninaisuus ja vaihtelevaisuus. Keski- Suomen alue on ollut useiden eri kulttuurivaikutteiden risteysalue. Kokonaisuutena maakunnan rakennuskanta on nuorta. Pääosa julkaisussa kuvatuista kohteista on 1800-luvun jälkipuolen ja 1900-luvun alkupuolen väliseltä ajalta. Osa kohteiden rakennuksista on tätä varhaisemmalta ajalta ja jonkin verran rakennuskantaa on säilynyt myös 1700-luvun puolelta. Useilla tiloilla pihapiirin rakennusten ikä vaihtelee: rakennusten määrä on lisääntynyt vuosien varrella tarpeiden ja varallisuuden lisääntyessä. (Maakunnallisesti arvokkaat ra

10 kennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Keski-Suomen maakuntakaavan alaluettelon liite). Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) kohteet on numeroitu siten, että numeron etuliitteeksi on laitettu tunnus m (esim. m31). Yleiskaavan esitysmittakaavasta johtuen Jyväskylän keskusta-alueen maakunnallisten kohteiden numerointia ei ole esitetty kaavakartalla. Keskusta-alueella kohteiden numerointi (pois lukien edelliset eli numerot 43, 57 ja 133) on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Lähde: Keski-Suomen maakuntakaavan alaluettelo. Yleiskaavassa osoitettujen maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden kohdeluettelo: Yleiskaavan numerointi (etuliite m) Kohde 31 Ainolan tanssilava Jyväskylä 32 Airakerrostalo Jyväskylä 33 AlajaYläTihtari Jyväskylä 34 Aren liikerakennus Jyväskylä 35 Cygnaeuksen koulu Jyväskylä 36 Cygnaeuksen puisto Jyväskylä 37 Ent. puolustusvoimien varikkorakennus 38 Fredriksonin entinen lakkitehdas 39 Haikan asuinalue ja majakka 40 Halilan pihapiiri 41 Halosen harmonitehdas 42 Halssilan kirkko 44 Harmaa huvila 45 Hintunen 46 Hupelin uittokämppä 47 Huutokallion huvila

11 48 Hytölä 49 Häkkisen kuntoutuskeskus 50 IsoSauna, Saunatie 51 Janakan koulu 52 Juurikkasaari 53 Jyväsjoen koulu 54 Jyväskylän katolinen kirkko 55 Jyväskylän lyseo 56 Jyväskylän ortodoksinen kirkko 58 Kankaan tehtaan alue 59 Keljon työväentalo Valorinne 60 Kerrostalo Selkälahti 61 Kerrostalo Virkala 62 Kiljanderinkadun kerrostalot 63 Knuuttila, Puura, Harjula ja koulu 64 Kolun alue 65 Korpijoen mylly ympäristöineen 67 Kortesuon kartano ja pihapiiri 68 Kovala 69 Kuikan kylä 70 Kuokkalan kartano ja pihapiiri 71 Kuokkasen talo 72 Kylmälahden talo 73 Kymin lauttaus yhdistyksen ent. alueet 74 Kypärämäen omakotitaloalue 75 Käyräkadun kerrostalokokonaisuus 76 Köhniön omakotitaloalue 77 Laukkala 78 Lepola 79 Lohikosken kirkkoympäristö 80 Lohikoski: Lahjaharju 81 Lohikoski: Metsikkötien ympäristö 82 Luonetjärvi: Itäranta 84 Länkelän pihapiiri 85 Maakunta 86 Markkula 87 Mehtoniemi 88 Mikron kerrostalo Moksin kyläkeskusta ja Koppelmäen pihapiiri Moksin tila 91 Mutasen pappila 93 Muurikainen 94 Niemelä 95 Nikolainkulma 96 Nisulan omakotialue 97 Ns. puolikunnalliset kerrostalot 98 Oron liikerakennus 99 Osuuskauppa MäkiMatin konttori 100 Paloniemen huvila 101 Pohjola

12 102 Pohjola 103 Puistokoulu 104 Purjehduspaviljonki ja majakka 105 Putkilahden koulut 106 Putkilahden seurantalo 107 Puutalotontti, Cygnaeuksenkatu Rajakadun ympäristö 109 Rauhaniemen talo 110 Reijun pihapiiri 111 Salorinne 112 Schaumanin vaneritehtaan alue 113 Siekkilänkosken myllymiljöö 114 Sipilän pihapiiri 115 SOK:n konttori 116 Strengin talo 117 Survon ja Korpelan pihapiirit 118 Säynätsalon kirkko ja lähiympäristö 119 Säynätsalon Kuitulevytehtaan rakennukset 120 Taipaleen talo, Keljo 121 Tikkakosken asetehtaat 122 Tikkakosken kirkko 123 Tompinmäki 124 Tykkitehtaalaisten kerrostalo Mörssäri 125 Vaajakosken kirkko 126 Valimonmäen alue ja Asevelikylä 127 Valmetin Jyskän tehtaan asuinalue 128 Vanha pappila 129 Vanha tiilitalo, Kauppakatu Vanhusten asuntola Hannala 131 Veijon tila 132 Vesangan vanha rautatieasema 134 Viljasjärven tila 135 Yleisen sairaalan puurakennukset 136 Ylä Niittynen 137 YläPainaa 138 Äijälänsalmen vanha silta Taulukko 1 Yleiskaavan maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Keski-Suomessa, Keski-Suomen liitto:

13 4. RAKENNUSSUOJELUKOHTEET TAI ALUEET Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) on osoitettu rakennussuojelukohteet ja alueet. Kohteet on osoitettu violetilla kolmiolla ja alueet violetilla aluerajausmerkinnällä. Yleiskaavan mittakaavasta johtuen rakennussuojelukohteiden ja alueiden numerointia ei ole esitetty kaavakartalla. Kohteiden numerointi ja sijainti on esitetty taulukossa 2 sitä seuraavissa kuvissa. Kohde tai alue on suojeltu rakennussuojelulailla tai asetuksella, asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) tai ne ovat mukana sopimuksessa (1998) koskien valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämistä ja suojelemista. Kirkolliset kohteet on suojeltu kirkkolain 14 luvun 5 nojalla. Yleiskaavassa osoitettujen rakennussuojelualueiden kohdeluettelo: Jyväskylän yliopisto Asetus 480/ Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus Säynätsalon kunnantalo Rakennussuojelulaki Yleiskaavassa osoitettujen rakennussuojelukohteiden kohdeluettelo: Kohdenumero Rakennuksen nimi Kohde Suojeluperuste sr Luentorakennus Fennicum Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Seminaarirakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Voimistelusali Ryhtilä Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Educa Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Historica Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Talous- ja asuinrakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Oppio Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Villa Rana Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Päärakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Toimisto-, opetus- ja ruokatilat Philologica-Lozzi Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Urheiluhalli Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Uimahalli Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85, Muu, RaksL, sr Harjoituskoulu Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Henkilökunnan asuntola Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Liikuntatieteen laitos Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Riihi (nyk. Cygnaeus-pirtti, museo) Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Opistorakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Asetus 480/85, Muu sr Vanha-Mankolan asuinrakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Asetus 480/85, Muu sr Uusi Mankola, mallitilan päärakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr Uusi-Mankolan aitta Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr Vanha-Mankolan aitta Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr Suojeluskuntatalo Suoja Entinen suojeluskuntatalo Suoja (nk. Valtiontalo) Rakennussuojelulaki sr Jyväskylän ortopediasairaala Vanha ortopedia, entinen ortopediasairaala Varjellut sr Asemapäällikön talo Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Asemapäällikön talousrakennus Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr asuinkasarmi Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Asemaravintola Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Asuinkasarmien talousrakennus Jyväskylän rautatiease- Rautatiesopimus

14 ma-alue sr asuinkasarmi Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Kirkko Korpilahden kirkko Kirkkolaki sr Kirkko Jyväskylän kaupunginkirkko Kirkkolaki sr Kirkko Taulumäen kirkko Kirkkolaki sr Kirkko Säynätsalon kirkko Kirkkolaki sr kunnantalo Säynätsalon kunnantalo Rakennussuojelulaki sr Työväentalo Jyväskylän työväentalo Rakennussuojelulaki sr Asuintalo,puurakenteinen yksityistalo Nuoran talo Rakennussuojelulaki sr Talousrakennus Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 Taulukko 2 Yleiskaavan rakennussuojelukohteet. Kuva 2 Keskustan rakennussuojelukohteet

15 Kuva 3. Taulumäen ja Mannilan rakennussuojelukohteet. Kuva 4 Säynätsalon ja Korpilahden rakennussuojelukohteet

16 5. MUINAISJÄÄNNÖKSET Yleiskaavassa on osoitettu tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset kaava-alueelta. Ajantasainen tieto muinaisjäännöksistä on saatu yhdistämällä Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot ja Mikroliitti Oy:n loppuvuodesta 2012 tekemän täydennysinventoinnin tulokset. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot perustuvat useisiin eri ajankohtina tehtyihin inventointeihin. Ennen vuoden 2012 täydennysinventointia on tehty laaja-alaiset muinaisjäännösinventoinnit vuonna 2006 Mikroliitti Oy:n Timo Jussilan ja Timo Sepänmaan toimesta. Tuolloin inventoitiin Puuppolan, Oravasaaren ja Kuohu Vesanka Ruokkeen alueet. Edellinen systemaattisempi inventointi on vuodelta Inventoinnin tekijänä oli Timo Sepänmaa. Vuoden 1987 jälkeen eri henkilöt ovat tehneet lukuisia paikallisempia inventointeja ja kohteiden tarkastuksia useina eri vuosina, mm. vuonna 2004 FM Katja Vuoristo nelostien parannushankkeen yhteydessä. Korpilahden kunnan arkeologinen perusinventointi Inventoija FM Johanna Seppä. Inventointiin kuului kahden kaava-alueen, Kärkinen-Taajama ja Tikkalan osayleiskaavojen tarkastus, jonka lisäksi tehtiin koko kunnan uusintainventointi, sillä edellinen inventointi oli tehty vuonna 1964 Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen, kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus sm (esim sm58). Alla olevassa taulukossa on lueteltu yleiskaavassa osoitetut kohteet. Kaavamerkintä Kohdenimi Mjtunnus Tyyppi Ajoitus sm1 Ahola asuinpaikat kivikautinen sm2 Aijasaho asuinpaikat kivikautinen sm3 Alainen asuinpaikat kivikautinen sm4 Ala-Sallaajärvi työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm5 Autiokangas työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm6 autiokangas asuinpaikat historiallinen sm7 Cygnaeuksenpuisto kirkkorakenteet historiallinen sm8 Hakavuori A-C muinaisjäännösryhmät kivikautinen sm9 Halsvuoren hopeakaivos työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm10 Halsvuori taide, muistomerkit kivikautinen sm11 Haukilampi asuinpaikat kivikautinen sm12 Haukilampi asuinpaikat kivikautinen sm13 Hevosenselkä työ- ja valmistuspaikat ajoittamaton sm14 Hiekkahauta muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm15 Hiekkaniemi asuinpaikat kivikautinen sm16 Hiirola asuinpaikat kivikautinen sm17 Hörhä asuinpaikat kivikautinen sm18 Ilmolahti asuinpaikat kivikautinen sm19 Ilokivi taide, muistomerkit historiallinen sm20 Innala asuinpaikat kivikautinen sm21 Iso-Poro hautapaikat varhaismetallikautinen sm22 Isoranta työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm23 Jopinlahti asuinpaikat kivikautinen sm24 Kaijalanniemi asuinpaikat kivikautinen sm25 Kalliopohja asuinpaikat kivikautinen sm26 Kalloharju hautapaikat historiallinen sm27 Kankaankatu asuinpaikat kivikautinen sm28 Kantala asuinpaikat kivikautinen sm29 Kapakkavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm30 Kapakkavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm31 Kapakkavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm32 Kattilaoja muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm33 Kaunisharju kivirakenteet ajoittamaton

17 sm34 Kiponniemi kivirakenteet ajoittamaton sm35 Kirri muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm36 Kirri työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm37 Kortelahti asuinpaikat kivikautinen sm38 Koskenvuori kivirakenteet varhaismetallikautinen sm39 Kotiranta B asuinpaikat kivikautinen sm40 Kouhi asuinpaikat kivikautinen sm41 Koukunkallio kivirakenteet rautakautinen sm42 Koutturi kivirakenteet esihistoriallinen Kuohunkosken manufaktuurilaitos sm teollisuuskohteet historiallinen sm44 Kuokanjoki asuinpaikat kivikautinen sm45 Kuokkala Jokivarren koulu asuinpaikat historiallinen sm46 Kuorekallio hautapaikat varhaismetallikautinen sm47 Kärkinen Kotipelto asuinpaikat kivikautinen sm48 Laurila Kotipelto asuinpaikat kivikautinen sm49 Leponenä muinaisjäännösryhmät moniperiodinen kivikautinen, pronssikautinen, sm50 Leppälahden kesäsiirtola asuinpaikat, sm51 Lusikkaniemenkallio hautapaikat pronssikautinen, rautakautinen,, sm52 Lähdemäki asuinpaikat kivikautinen sm53 Majajärvi asuinpaikat keskiaikainen sm54 Matinmäki asuinpaikat moniperiodinen sm55 Mommila asuinpaikat kivikautinen sm56 Mommila asuinpaikat kivikautinen sm57 Mustalahden pelto asuinpaikat kivikautinen sm58 Myllyjoki asuinpaikat kivikautinen sm59 Myllypuro asuinpaikat kivikautinen sm60 Mäkelä asuinpaikat kivikautinen sm61 Mäkelä Ylä-Tihtari asuinpaikat kivikautinen sm62 Mäki asuinpaikat kivikautinen sm63 Naulavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm64 Naulavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm65 Niemelä Kotovainio asuinpaikat kivikautinen sm66 Nikkilä asuinpaikat kivikautinen sm67 Näätämäki asuinpaikat kivikautinen sm68 Oksassaari hautapaikat varhaismetallikautinen sm69 Opinsaunan kiuas taide, muistomerkit historiallinen sm70 Oravasaarentie työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm71 Oravasaarentie työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm72 Oravasaari kivirakenteet rautakautinen sm73 Oravasaari Siilinranta hautapaikat rautakautinen sm74 Palosaari asuinpaikat kivikautinen sm75 Peltola asuinpaikat kivikautinen sm76 Peuha asuinpaikat kivikautinen sm77 Peuraniemi asuinpaikat kivikautinen sm78 Pikkula työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm79 Puolakka (Oravivuori) taide, muistomerkit historiallinen sm80 Puuppola asuinpaikat kivikautinen sm81 Puuppola Salmela asuinpaikat kivikautinen sm82 Pyhäsaari hautapaikat varhaismetallikautinen sm83 Päiväranta asuinpaikat kivikautinen sm84 Raidanlahden Kotiranta asuinpaikat kivikautinen sm85 Raidanlahti asuinpaikat varhaismetallikautinen sm86 Rannila Kuoppakennäs asuinpaikat kivikautinen sm87 Rantamäki asuinpaikat kivikautinen

18 sm88 Riitarinne asuinpaikat kivikautinen sm89 Rimminlampi muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm90 Ristiniemi kivirakenteet ajoittamaton sm91 Roninmäki ei määritelty historiallinen sm92 Rosenbröijerin hautakappeli hautapaikat historiallinen sm93 Saaniemi Rantavainio asuinpaikat kivikautinen sm94 Salmela-Koulu asuinpaikat kivikautinen sm95 Sammalniemi hautapaikat varhaismetallikautinen sm96 Savi asuinpaikat kivikautinen sm97 Siikasalmi hautapaikat varhaismetallikautinen sm98 Syvälahti työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm99 Tahkosaari kivirakenteet rautakautinen sm100 Talvilahti asuinpaikat kivikautinen sm101 Tarvaannenä kivirakenteet rautakautinen sm102 Tasainenkangas työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm103 Tasainenkangas työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm104 Tikkakoski Särkimäki asuinpaikat historiallinen sm105 Tikkala Hiekkaranta asuinpaikat kivikautinen sm106 Tikkala Kotiranta asuinpaikat kivikautinen sm107 Turanlahti hautapaikat varhaismetallikautinen sm108 Tölskä kultti- ja tarinapaikat keskiaikainen sm109 Ukkomäki asuinpaikat kivikautinen sm110 Urtinpohja A raaka-aineen hankintapaikat historiallinen sm111 Urtinpohja B kivirakenteet historiallinen sm112 Urtti kivirakenteet ajoittamaton sm113 Vanha-Repola Saunapelto asuinpaikat kivikautinen sm114 Vinni asuinpaikat kivikautinen sm115 Virmuniemi kivirakenteet ajoittamaton sm116 Vuorela asuinpaikat kivikautinen sm117 Vuorelan lahti asuinpaikat kivikautinen sm119 Vähälahti Sullero asuinpaikat kivikautinen sm118 Vähä-Veijo Aittovainio asuinpaikat kivikautinen sm120 Väinölä asuinpaikat kivikautinen Taulukko 3 Yleiskaavan muinaismuistokohteet. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri: Historiallisen ajan muinaisjäännösten arkeologinen inventointi Keski-Suomessa

19 6. SÄILYKE JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN SÄILYTETTÄVÄN ARVOISET PIENTALOALUEET Jyväskylän kaupunki on teettänyt v valmistuneen selvityksen säilyttämisen arvoisista omakotitaloalueista. Lisäksi tekeillä olevassa modernin rakennusperinnön inventoinnissa (Keski-Suomen museo) on noussut esiin uusia Säilyke-aluetäydennyksiä, jotka on otettu mukaan yleiskaavassa esitettäviin kohteisiin. Yleiskaavassa esitettyjen kohteiden numerointi on Säilyke-selvityksen mukainen siltä osin kuin ne ovat olleet jo mukana kyseisessä selvityksessä. Vuoden 2010 SÄILYKE-inventoinnin mukaisia alueita on 33 kpl. Modernin rakennusperinnön inventoinnissa osoitettuja uusia Säilyke-aluerajauksia on yhteensä 19 kpl. Näistä vanhoihin aluerajauksiin liittyvänä alueena on osoitettu Kangasvuori (sä8). Lisäksi yleiskaavakartalle on osoitettu Korpilahdelta Keski-Suomen museon vuonna 2008 inventoima kohde Korpiahontien Oikokadun pientaloalue (sä35). Vanhojen Säilyke-alueiden osalta löytyy lisätietoa Säilyke-raportista vuodelta Uusien aluerajausten osalta ei ole laadittu vielä vastaavaa asemakaavoitusta palvelevaa selvitystä mm. johtopäätöksistä, ja vastaava selvitystyö on tehtävä viimeistään alueiden asemakaavoitukseen ryhdyttäessä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus sä (esim sä5). Kaavamerkintä sä01 sä02 sä03 sä04 sä05 sä06 sä07 sä08 sä09 sä10 sä11 sä12 sä13 sä14 sä15 sä16 sä17 sä18 sä19 sä20 sä21 sä22 sä23 sä24 sä25 sä26 sä27 Alue Rantue Katiskakadun seutu Koivikkotie Lahjaharju Metsikkötie Kyyhkysenmäki Holsti Kangasvuori Tuohimutka Vanha Halssila Halssilantien seutu Volmarinkatu Nisula Syrjälä Asevelikylä Honkaharjuntien seutu Mattilankadun seutu Kortemäki Kypärämäki Köhniö Tikka Ristikivi Kuokkalanpelto Keljonkankaan koulun seutu Hietatie Keljonkankaan muut alueet Tarhamäki

20 sä28 Roninmäki sä29 Säynätsalon pääsaari sä30 Sorvaajantie sä31 Lehtisaari sä32 Haikka sä33 Muuratsalo sä34 Korpilahden Ikolanmäen jälleenrakennuskauden asutusalue sä35 Korpiahontien-Oikokadun pientaloalue sä36 Vanhan valtatie 4:n asutusmaisema (Reiviläntie?)(SÄILYKE-ehdotus) sä37 Vaajakosken Niitynpääntien tyyppitaloalue sä38 Vaajakosken Opintien - Linnankujan tyyppitalot sä39 Vaajakosken Savonmäentie 6-12 ja Havuperä 1-3 sä40 Vaajakosken Tölskä sä41 Halssilanrinteen Mesikämmenen alueen ja 1980-lukujen rivitalot sä42 Heinälampi I-alue sä43 Hupeli sä44 Jyskänvuoren sytytintehtaan ja Valmetin asuinalue sä45 Kuokkalan vuoden 1985 asuntomessualue sä46 Lohikosken Puikkarikadun ja Anttoninkadun pientalot sä47 Mäyrämäki sä48 Palokan Hollitaipaleentien pientaloalue sä49 Palokan Pappilanrinteen pientaloalue sä50 Palokan Ritoharju sä51 Sulkurannan siirtolapuutarha sä52 Lehtisaaren huvilat Kuva 5 Yleiskaavan SÄILYKE-alueet 7. ALVAR AALLON RAKENNUS- JA MAISEMAPERINTÖ Yleiskaavan pohjaksi on tehty erlllinen selvitys Alvar Aallon rakennus- ja maisemaperinnöstä Jyväskylässä. Selvityksen tarkoituksena on koota yhteen Alvar Aallon ajatuksia ja kirjoituksia koskien kaupunkisuunnittelua sekä rakennusten ja niiden ympäristön suhdetta toisiinsa. Lisäksi selvitys esittelee lyhyesti Aallon Jyväskylän alueelle suunnittelemat, yhä olemassa olevat, rakennukset. Selvityksen on laatinut Timo Riekko Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen kohteet on merkitty pinkillä ympyrällä ja numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus aa (esim aa5). Kaavamerkintä Kohteen_nimi aa1 Nuoran talo aa2 Työväenyhdistyksen talo aa3 Aira-talo, rautatietyöläisten asuintalo aa4 Suojeluskuntatalo aa5 Jyväskylän yliopisto päärakennus aa6 Uimahalli aalto-alvari aa7 Liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennus aa8 Kielitieteiden laitos (ent.opiskelija-asuntola) aa9 Keski-suomen museo aa10 Alvar aalto museo aa11 Virastotalo

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto 1 Yleistietoa 1.1 Nimi ja tunnisteet Museoviraston suojeluaineisto, FI. 1000272, FI. 1000034 ja FI. 1000000 FI. 1000272.MV_suojeluaineisto.20120905 1.2

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos

JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos ARTJÄRVI JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUKSEN YHTEENVETO Luonnos 22.10.2010. Vireille tulo: Yleiskaavan muutos sisältyy kunnan kaavoituskatsaukseen 2009. Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Liite C MUISTUTUKSET:

Liite C MUISTUTUKSET: Liite C MORSIUSSAAREN OSAYLEISKAAVA 2015 - KAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana 21.9. - 23.10.2015 saadut muistutukset ja lausunnot sekä näiden vastineet MUISTUTUKSET: Muistutus: 1. saapunut

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos.

Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden 61, 65, 67, 68 ja 255 asemakaavan muutos. Tekninen lautakunta 20 03.04.2014 Tekninen lautakunta 33 27.05.2014 Tekninen lautakunta 47 11.09.2014 Tekninen lautakunta 7 29.01.2015 Tekninen lautakunta 26 16.06.2015 Lapinlahden kirkonseudun kortteleiden

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN Tekninen lautakunta 74 01.04.2008 Kaupunginhallitus 108 14.04.2008 Tekninen lautakunta 118 17.06.2008 Kaupunginhallitus 226 11.08.2008 Kaupunginhallitus 235 25.08.2008 Tekninen lautakunta 98 21.09.2010

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN

Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN Museovirasto MUISTIO Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen 14.11.2007 RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN Rakentuminen ja käytön päävaiheita Hyrylän kyläilmeen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO

RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO RISTIJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAPPILANRANTA JA KANSALA KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLO 17.1.2013 16.2.2013. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen 28.2.2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTTULANLAHDEN YMPÄRISTÖ (työnumero 373, asian:o 1906 / 2016) ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Lisätiedot

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet

Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet Keravan kaupunki Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet Keravan yleiskaava 2035 (YK 6) 23.02.2015 Yleiskaavaluonnoksen selostuksen liitteet 1-21 Liite 1. Keravan voimassa oleva yleiskaavayhdistelmä

Lisätiedot

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus

TARKASTUSRAPORTTI. Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi. Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus TARKASTUSRAPORTTI Vesilahti, Kirmukarmu (922010022) Käynnin päivämäärä 28.09.2011 Kävijän nimi Kirsi Luoto Käynnin tyyppi tarkastus Muistioteksti Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologi Kirsi Luoto teki tarkastuskäynnin

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Rautavaara, kulttuuriympäristöt

Rautavaara, kulttuuriympäristöt Kulttuuriympäristöt Rautavaara, kulttuuriympäristöt 1 Rautavaara sekä osa Kaavia ja Sonkajärveä kuuluvat Vaara-Karjalan maisemamaakuntaa. Vaara-Karjalan maisemalle antavat leimaansa luoteesta kaakkoon

Lisätiedot

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla I N V E N T O I N T I R A P O R T T I LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla Historiallisen ajan tielinjan arkistotutkimus KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT ESA MIKKOLA 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vähäinen suunnittelutehtävä. Korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelu

Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vähäinen suunnittelutehtävä. Korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelu Asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (luonnos) Ohjetaulukko rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot