JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS"

Transkriptio

1 LIITE 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjana ovat toimineet lukuisat jo aiemmin tehdyt kulttuuriympäristöä koskevat inventoinnit sekä erityisesti yleiskaavaa varten laaditut uudet inventointi- ja selvitysraportit. Tämä kulttuuriympäristöselvitys on luonteeltaan kokoava, ja selvitykseen on koottu luettelomaisesti olemassa olevat tiedot yleiskaavassa huomioon otettavista kulttuuriympäristön arvokohteista. Pääpaino yleiskaavallisessa kulttuuriympäristöselvityksessä on valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävissä kohteissa. Selvityksen tiedot tallennetaan sähköisesti Jyväskylän kaupungin paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat käytettävissä kaupungin sisäisessä (WebMap) sekä haluttaessa ainakin osin myös ulkoisessa karttapalvelussa. Sähköiseen muotoon viedään mahdollisuuksien mukaan myös paikallisesti merkittäviä kohteita, vaikkakaan niitä ei yleiskaavakartalle osoiteta. Niitä on inventoitu sekä maalaiskunnassa, Korpilahdella että vanhassa Jyväskylässä. Tällaisia paikallisia kohteita on koko Jyväskylässä arviolta tuhatkunta, parhaillaan inventointiaineistoja ollaan viemässä museon inventointitietokantaan (KIOSKI).

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. UNESCO:n maailmanperintökohde Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Rakennussuojelukohteet tai alueet Muinaisjäännökset Säilyke Jyväskylän kaupungin säilytettävän arvoiset pientaloalueet Alvar Aallon rakennus- ja maisemaperintö Moderni rakennusperintö

3 1. UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHDE Kohde sijaitsee Korpilahdella Päijänteen rannasta jyrkkänä kohoavan korkean Oravivuoren laelle. Kyseessä on v rakennettu Struve`n ketjun maanmittauspiste. Struve`n ketju kulkee Virosta Etelä-Suomen läpi Päijänteelle ja tästä edelleen pohjoiseen Kajaanin seudulle. Tästä ketju koukkaa länteen Perämerelle ja kulkee Torniojokilaaksossa pohjoiseen edeten lopulta Altavuonon tienoille Pohjoisen jäämeren rannalle. Kyseessä on kallioon hakattu metallinen maamerkki, jolta on suora näköyhteys viereisille kymmenien kilometrien etäisyydellä sijaitseville pisteille.struven mittausketju otettiin vuonna 2005 Unescon Maailmanperintöluetteloon. Ketjun mittauspisteitä on kymmenessä maassa: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova. Suomessa on suojeltu kuusi ketjuun kuuluvaa pistettä, ja Oravivuori on yksi näistä VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säilyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta. (RKY_kaavoituksessa_ja lupamenettelyssä muistio, YM3/533/2009) Valtioneuvosto on vahvistanut vuonna 2009 Museoviraston laatiman inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus rky (esim rky5). Yleiskaavassa osoitettujen kohteiden kohdeluettelo: Kaavamerkintä rky1 rky 2 rky 3 rky 4 rky 5 rky 6 rky 7 rky 8 rky 9 rky 10 rky 11 rky 12 rky 13 rky 14 rky 15 Kohde Jyväskylän rautatieasema Jyväskylän yliopiston alue (sisältää Älylän ja Seminaarimäen alueet) Kirkkopuisto ympäristöineen Korpilahden kirkkoranta Mankolan alue Rautpohjan asuinalue Säynätsalon teollisuusyhdyskunta ja Muuratsalon huvila Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Tourulan kivääritehdas ja asuntoalue Vaajakosken teollisuusympäristö Jyväskylän Harju ja Vesilinna Kortepohjan asuma-alue Luonetjärven kasarmialue Viitaniemen asuntoalue Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennukset Museovirasto: RKY kaavoituksessa ja lupamenettelyssä

4 Kohdekuvaukset: Jyväskylän rautatieasema Jyväskylän vanhan rautatieaseman alue rakennuksineen on merkittävä historiallinen kerrostuma kaupunkirakenteessa. Rautatieasema sijaitsee aikoinaan Jyväsjärven rannalle rakennetun laajan asema-alueen eteläosassa. Vieressä on 1916 valmistunut erillinen asemaravintola ja toisella puolen kaksi asuinrakennusta sekä talousrakennuksia. Kevyen liikenteen silta erottaa nykyisin asemapäällikön talon muusta asuinalueesta. (www.rky.fi) Jyväskylän yliopiston alue Jyväskylän yliopiston hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen. Arkkitehti Alvar Aallon yliopistokampus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Yliopistoalueen eriaikaisista rakennuksista suurin osa on punatiiltä. Vanhimpia ovat Suomen ensimmäisen opettajankoulutusseminaarin 1880-luvulla valmistuneet rakennukset. Seminaarin alkuperäisestä kuudesta komeasta punatiilirakennuksesta, jotka on sijoitettu kaupungin ruutuasemakaavaa jatkavaan koordinaatistoon, on jäljellä viisi. Ne perustuvat Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin Constantin Kiseleffin, ylitirehtööri L.I. Lindqvistin ja seminaarin johtaja K.L. Leinbergin suunnitelmiin. Puurakennuksista jäljellä ovat puutarhurin talo ja miesosaston voimistelusaliksi rakennettu arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelema Ryhtilä. Seminaarialueen laidalla on kansallisromanttinen piirustus- ja veistosalirakennus Villa Rana (1905), jonka on suunnitellut seminaarin piirustuksen ja käsityön lehtori, arkkitehti Yrjö Blomstedt. Myös Seminaarinmäen puistojen varhaisin vaihe on 1880-luvulta. Alvar Aalto on suunnitellut maastoon vapaasti sovitetut opetus-, kirjasto-, liikunta- ja asuinrakennukset vuosilta Kampusalueen Aallonpuisto on samalta ajalta. Punatiilinen yliopiston päärakennus (1955) on alueelle tulevan tielinjan päätteenä. Rakennuksen etuaukio on kahdelta puolelta suljettu, idässä avautuu näkymä yli Jyväsjärven. Päärakennuskokonaisuuteen kuuluu juhlasaliosa ja hallintosiipi sekä näitä yhdistävä porrashalli. Viuhkamaisen juhlasalin alapuolella on harjulle suurten ikkunoiden välityksellä avautuva lämpiö ja kahvila. Päärakennukseen liittyvät niinikään punatiiliset laitoskirjasto sekä kolmiosainen harjoituskoulu (1954). Päärakennuksen veistoksellinen eteläfasadi muodostaa ympäröivän männikön kanssa seremoniallisen piha-alueen. Pihalta on yhteys muihin Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, jotka ovat puutarhan ja urheilukentän ympärillä. Alueen itäsivuna ovat henkilökunnan kokoustila Lyhty ja siihen terassimuurilla yhdistetty opiskelijoiden ruokala Lozzi sekä opiskelija-asuntola. Niiden taakse jää ylioppilastalo (1964). Lännessä aluetta rajaavat 1950-luvun urheiluhallit ja uimahalli, jota on laajennettu. Valkeaksi rapattu Liikuntatieteen laitos (1970) rajaa aluetta etelässä. Arkkitehti Arto Sipisen Seminaarinmäelle 1970-luvulla suunnittelemat punatiiliset hallinto-, kirjasto- ja laitosrakennukset ovat vanhimpien punatiilirakennusten lomassa, niiden kanssa samaan ruutukaavakoordinaatistoon sovitettuna. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen suunnittelemat normaalikoulun ala-aste ja ylioppilastalon laajennus ovat 2000-luvun alusta. Kampusalueen rakennusten käyttötarkoituksia on eri aikoina muutettu. Jyväskylän Kirkkopuisto ympäristöineen Kirkkopuisto on arkkitehti C.L. Engelin 1837 laatiman Jyväskylän ruutuasemakaavan keskeinen aukiosommitelma. Kirkkopuisto ympäristöineen sekä sen vieressä oleva kaupungin hallintokortteli muodostavat Jyväskylän keskustaan eriaikaiset rakennushistoriallisesti merkittävät kaupunkikuvalliset kohokohdat

5 Kirkkopuiston keskellä on kaupunkiseurakunnan punatiilinen kirkko (1880) ja puistokorttelia ympäröivät eriaikaiset kaupunkirakennukset, kuten Kunnallistalo (1899), postitalo eli entinen suojeluskunnan talo Suoja (1929), Kansallisosakepankin talo (1916) ja Säästöpankki (1930). Jyväskylän kulttuuri- ja hallintokortteli pohjautuu Alvar Aallon 1960-luvun suunnitelmaan, johon perustuen on toteutettu poliisitalo (1970), virastotalo (1978) ja kaupunginteatteri (1982). Kortteli on yksi Aallon suunnittelemista neljästä kulttuuri- ja hallintokeskuskokonaisuudesta Suomessa (muut ovat Seinäjoki, Alajärvi ja Rovaniemi). (www.rky.fi) Korpilahden kirkko ja kirkkoranta Korpilahden kirkkorannan maisemassa näkyvät yhä ne arvorakennukset, joita Jyväskylän matkailijayhdistyksen kirja 1912 kuvaa: "Ylhäällä kummulla nostaa taivasta kohti ristinsä pitäjän vanha kirkko, jonka lähettyvillä, oikella on kansakoulu. Laivasiltaa vastapäätä on tuuheassa koivikossa Tähtiniemen huvila." Korpilahden kirkonkylä on kasvanut Päijänteeseen kuuluvan kapean Kirkkolahden pohjoisrannalle. Kirkko on korkealla mäellä kylän yläpuolella ja kirkolta avautuu laaja näkymä Päijänteelle. Hautausmaa on kirkonmäen juurella. Kirkonmäen etelärinteessä on kirkonkylän vanha keskusraitti, Martinpolku, jonka varrella on säilynyt mm luvulla rakennetut Eklundin entinen kauppatalo ja Reivisen talo. Raitin päätteenä on sen itäpäässä 1888 rakennettu puukoulu Joensuun mäenpäällyspellolla. Kirkon alapuolella oleva laivasatama ja kyläläisten venesatama kuvastavat nykyisessäkin muodossaan sisävesiliikenteen merkitystä Järvi-Suomen kirkonkylille. Lahden etelärannalla on puistossaan 1902 rakennettu Tähtiniemen huvila. Mankolan alue Mankolan sotilasvirkatalo, tyttöjen ammatillista koulutusta varten 1932 perustettu kotitalousoppilaitos ja Uusi Mankola, niiden rakennukset ja ympäröivä maanviljelysmaisema muodostavat monipuolisen kulttuurimaisema-alueen Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella. Maantien varrella oleva Mankolan sotilasvirkatalon punamullattu 1850-luvulla rakennettu asuinrakennus on Jyväskylän seudun vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Mankolan sotilasvirkatalon oppilaitoshistoria alkaa 1930-luvulta alueelle perustetun emäntäkoulun ansiosta luvun alussa kotitalousopistoksi muutettu oppilaitos jatkoi vuosikymmenen loppupuolella Keski-Suomen kotitalousopettajaopistona. Klassistishenkisen kolmekerroksisen koulurakennuksen lähiympäristö on istutettu puistoksi heti koulun valmistuttua. Samalta ajalta on myös klassisvaikutteisin tyyppipiirustuksin toteutettu Uusi Mankolan havaintotilan asuinrakennus ja kokkiaitta maantien toisella puolella. Maantieltä havaintotilalle johtaa koivukuja. Maantien varrella oleva Mannilan talo on rakennettu 1900-luvun alussa. Alueen halki kulkee vanha Jyväskylä-Saarijärvi -maantie. Uusi moottoritie (Nelostie) katkaisee maisemallisen yhteyden Mankolasta Palokkajärvelle. Oppilaitoksen uudempi rakennuskanta, ja 1990-luvuilla rakennetut uusi päärakennus ja asuntolat, on sijoitettu vanhan päärakennuksen pohjoispuolelle

6 Rautpohjan alue (Sotatarviketeollisuuden alueet) Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Teollisuuslaitosten yhteyteen rakennetut työntekijöiden ja insinöörien asuinalueet ovat korkeatasoista suunnittelua. Valtion rakennustoimintaa edustavat Jyväskylän Rautpohjan tykkitehdas ja Tourulan kivääritehdas sekä Laukaan Vihtavuoren ruutitehdas. Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti Tikkakosken konepistoolituotanto. Rautpohjan tehtaiden avoimeen korttelirakenteeseen perustuva asuinalue on arkkitehtonisesti merkittävä. Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue on rakennettu arkkitehtien Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtha Lilius-Tallrothin suunnitelmien mukaan. Alueella on 14 kaksikerroksista vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. (www.rky.fi) Säynätsalon teollisuus yhdyskunta Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa. Säynätsalon pääsaaren teollisuuslaitosten kokonaisuus on rakennettu pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Toimihenkilöiden ja mestareiden rivitalot Kilpala, Notkoselkä, Salpala, Toimela ja Kerhola sekä ns. kiinalaistalot ovat 1940-luvulta. Talot ovat tehtaan palveluksessa olleiden arkkitehtien Karl ja Margaretha Stigzeliuksen suunnittelemia. Salpala-nimitys tulee Enson tuolloin markkinoimasta Salpalevy-tuotteesta, Toimela toimihenkilöasunnoista, Kerho rakennuksessa sijaitsevasta kerhosta ja Notkoselkä viitannee naimattomien tyttöjen asuntolaan. Kiinalaistalojen nimitys johtuu massiivisesta, kaarevasta kattoratkaisusta. Rakennuksille luonteenomaista ovat neliömäinen pohjaratkaisu, etufasadin puoliksi peittävä avoveranta ja vaakaverhous. Arkkitehtuurin merkkiteoksia ovat arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Säynätsalon kirkko ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kunnantalo. Säynätsalon punatiilinen rakennettu kunnantalo lukeutuu Aallon keskeiseen tuotantoon ja se on ensimmäisiä Aallon 1950-luvun arkkitehtuuria leimanneista punatiilirakennuksista. Eri tilat on ryhmitelty suojaisan atriumpihan ympärille. Toisen kerroksen tasolla olevalta pihalta on käynti kunnanvirastoon, liiketiloihin, kirjastoon ja asuntoihin katutasolta. Kunnanvaltuuston istuntosali on rakennuksen korkeimmassa osassa. Kirkonmäki muodostaa oman rauhallisen keitaansa tehdasyhdyskunnan keskellä metsäisellä harjulla. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, johon liittyy seurakuntatalo. Vaaleaksi rapatun kirkon tornissa on barokkityyliin mukailtu pääte. Tunnelmallisen kirkkosalin arkkitehtuuriin olennaisesti liittyvän koristelun ovat toteuttaneet Antti Salmenlinna ja Paavo Leinonen. Kirkon kasetoitu sisäkatto on tehty yhtiön koivuvanerista. Kirkon vieressä on yksi maamme hienoimpiin kuuluva pieni sankarihauta-alue, jonka suunnittelusta on vastannut arkkitehti Aulis Blomstedt. Seurakunnan 33 kaatuneen hautamerkit ovat Päijänteen rantakiviä, sankaripatsaan on tehnyt Wäino Aaltonen. Säynätsalon ja Lehtisaaren välillä on Louhunsalmen riippusilta. Muuratsalossa, Lehtisselän kalliosella rannalla, on Alvar Aallon itselleen Säynätsalon kunnantalon rakentamisen aikoihin rakennuttama huvila, ns. Muuratsalon koetalo. Huvila noudattaa maastonmuotoa ja rakentuu sisäpihan ympärille. Ulkofasadit on rapattu valkeiksi, mutta sisäpihan seinämiin on käytetty kaikkia talon rakentamisaikana saatavilla olleita tiiliä ja keramiikkalajeja. Kuten Säynätsalon kunnantalo, kuuluu Aallon Muuratsalon talokin kansainvälisen DOCOMOMOjärjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. (www.rky.fi) - 6 -

7 Taulumäen kirkko ympäristöineen Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä. Kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Jyväskylän maaseurakunnan kirkko ja sen eteläpuolella olevaan puistoon liittyvä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanha hautausmaa muodostavat toisiinsa nivoutuvan alueen, joka rajautuu itäpuolella Tourujokeen ja sen rauhoitettuun luonnonpuistoon, lännessä Puistokatuun. Ruskeankellertävän rapatun kirkon länsifasadina on reunoiltaan porrastetusti kapeneva kellotorni. Se luo vaikutelman Keski-Euroopan suurten katedraalien länsipäädyistä 1920-luvun monumentaaliklassismiin sovitettuna. Kirkko on muodoltaan basilika. Sakaristo on kuoriosan pohjoispuolella, vastaavalla kohdalla eteläpuolella on pyöreä kastekappeli. Kirkkosalissa on korkealle kohoava tasakattoinen päälaiva ja sitä kahdessa kerroksessa rajaavat kapeat sivulehterit. Kirkkosalia kapeammassa kuorissa on taiteilija Paavo Leinosen tekemät kalkkimaalaukset. Hän on myös vastannut sisätilan muista koristemaalauksista lehterinkaiteissa ja saarnastuolissa. Alttaritauluna on edellisen kirkon palosta pelastettu Eero Järnefeltin "Kristus käy yli veden". Sen alapuolella on Jonas Heiskan maalaus "Kristus ja lampaita" vuodelta Hautausmaan eteläpäässä on asemakaavaltaan puoliympyrän muotoinen hauta-alue vuodelta Alueelle on haudattu myös sotien ja sankarivainajat. Jalustalta nouseva, korkea klassistinen kiviuurna "Uhriliekki" on Gunnar Finnen suunnittelema. Kaupunkiseurakunnan vanhalla hautausmaalla on monia kaupungin ja myös koko maan kulttuurielämään vaikuttaneiden henkilöiden hautamuistomerkkejä. Hautausmaan siunauskappeli vuodelta 1930 on arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnittelema. Siihen liittyvän laajennusosan vuodelta 1983 on suunnitellut arkkitehti Antti Eskelinen. (www.rky.fi) Tourulan kivääritehdas ja asuntoalue Jyväskylän Tourulaan perustetun Valtion kivääritehtaan, nykyisen Valmetin Tourulan tehtaiden ensimmäisen vaiheen tiiliset rakennukset on rakennettu Klassistinen tehdasrakennus on puolustusvoimien rakennustoimiston arkkitehtien suunnittelema. Tehdasalueella on pieniä tehdashalleja 1930-luvulta 1970-luvulle alkuperäiseen tehdasmiljööseen sovitettuna. Tehtaan läheisyydessä on tehtaan johtajien asuinalue, jossa on kolme asuinrakennusta, niistä yksi on funkisrakennus 1930-luvulta. Alueen koilliskulmassa ovat työntekijöiden asuinkerrostalot 1940-luvulta. (www.rky.fi) Vaajakosken teollisuusympäristö Vaajakoski on tuotantorakenteeltaan monipuolisimpia ja arkkitehtuuriltaan yhtenäisimpiä osuusliikkeen rakentamia teollisuusalueita Suomessa. Nais- ja Varassaaressa sekä rautatieaseman ympäristössä on lukuisia teollisuuslaitoksia, kuten SOK:n tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehdas sekä saha. Naissaaressa ovat alueen vanhimmat teollisuusmiljööt, norjalaisen omistajan Salvesenin ajalta säilyneet 1870-luvun hirsirakennukset, höyrysahan pajarakennus ja voima-asema. Vaajakosken teollisuusympäristöjen rakennuttaja on vuodesta 1916 alkaen ollut SOK. SOK:n suunnittelijoina ovat olleet mm. arkkitehdit Paavo Riihimäki, Erkki Huttunen ja Valde Aulanko. Koskessa ovat vesivoimalaitokset Naissaaren molemmin puolin. Ne on rakennettu 1920 ja Funkis-henkinen kerhorakennus ja johtajan asunto ovat 1930-luvulta. Samalla vuosikymmenellä on valmistunut naulatehtaan rakennus. Varassaaressa ovat mm. tulitikku- ja kalustetehtaan rakennukset. (www.rky.fi) - 7 -

8 Mantereella, kosken länsirannalla, on rautatieasema 1910-luvulta. Makeistehdas Pandan vanhimmat rakennukset sen lähistöllä ovat 1920-luvulta. Teollisuusalueen ympärille rakennettiin virkailijoiden ja työntekijöiden asuma-alueet, joista virkailijoiden rakennukset ovat säilyneet. Taajaman halki kulkevan maantien varressa ovat SOK:n arkkitehtuurin malliesimerkit Apteekkitalo ja kahvila-ravintolan rakennus. (www.rky.fi) Jyväskylän Harju ja Vesilinna Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Harju on kaupunkipuistona verrattavissa esimerkiksi Kuopion Väinölänniemeen. Harju rajaa Jyväskylän ensimmäisessä asemakaavassa rakennetun ruutukaava-alueen harjumuodostelmaan. Harjulla on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys vanhan ja uusien alueiden jakajana ja kaukomaiseman muovaajana. Harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna. Rakennuksessa toimivat Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo sekä ravintola. Harjulle nousevat kiviportaat, joiden alapäässä Yliopistonkadulla on liuskekivinen oleskelutasanne suihkulähteineen 1960-luvulta. Portaat ovat osa kävely- ja kulttuurimatkailureittiä Harjun historiaa ja maisemaa kuvaavine infotauluineen. Harjun urheilukenttä on tunnettu yleisurheilukilpailuistaan sekä erityisesti pesäpallokenttänä. Jyväskylän Suurajojen pikataipaleiden näyttämönä Harju tunnettiin laajalti. Harjulla on kuvanveistäjä Pauli Koskisen veistos "Palloa pelaavat pojat" vuodelta Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asuma-alueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa. (www.rky.fi) Kortepohjan asuma-alue Kortepohjan asuma-alue on edustava esimerkki 1960-luvun kaupunkisuunnittelusta ja uudesta elementtirakentamisesta. Moderni tiivis asuinalue pienimittakaavaisine rakennuksineen on toteutettu ruutukaavaan kunnianosoituksena perinteisille puukaupungeille. Kohde kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Parhaiten neliönmuotoiset rivi- ja pienkerrostalotontit toteuttavat asemakaavassa suunnitellun ruutukaavan ja suurkortteleiden ideaa kortteleissa 13 ja 15. Alue on visuaalisesti yhtenäinen. Tasakattoiset, kaksikerroksiset ja elementtirakenteiset tyyppitalot ovat tonteilla kolmen rakennuksen ryhmissä ja kunkin tontin rakennusten puuelementit on maalattu yhtenäisillä väreillä. Rajatut ja aidatut piha-alueet ovat istutettuja. Korttelien läpi kulkevat kävelytiet ja lähes luonnontilaiset yhteistontit yksikerroksisine varasto- ja huoltorakennuksineen ovat korttelien keskellä. Autottomaksi suunnitellun asuinalueen paikoitus on keskitetty yhteiselle paikalle. (www.rky.fi) Luonetjärven kasarmialue Luonetjärven kasarmialue edustaa yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan ilmasotakoulun kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia. Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta. Modernien kasarmien rakentamisessa on toteutettu funktionalismin suunnitteluperiaatteita. Kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet mukautettiin niissä suomalaisiin olosuhteisiin. Luonetjärven rakennukset on sijoitettu kangasmaastoon hajalleen noudattaen maaston ja - 8 -

9 maiseman muotoja. Luonetjärven alue koostuu päävartiosta, esikunnasta, radioasemasta, ruokalasta, kasarmista sekä upseeriston asuinrakennuksista ja lentokonehalleista. Luonetjärven 1930-luvun rakennukset radiohuonetta lukuun ottamatta ovat alkuperäisessä käytössään. Rakennuskantaa on hoidettu hyvin ja uudisrakennukset, kuten 1950-luvun asuinrakennukset ja 1970-luvun upseerikerho ja rivitalot, on sijoitettu järven länsirannalle. (www.rky.fi) Viitaniemen asuntoalue Viitaniemen asuntoalue Tuomiojärven rannalla on modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen merkkikohde. Asumalähiön väljän asemakaavan on 1950-luvun lopulla laatinut arkkitehti Jorma Järvi. Alue käsittää rivitalonauhoja sekä kolme- ja nelikerroksisia lamellitaloja. Keskeisellä paikalla kohoaa puistomaista ympäristöä hallitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema 13- kerroksinen liike- ja asuinkerrostalo Viitatorni. Viitaniemessä nivoutuvat yhteen asemakaavoitus, rakennuskohtainen suunnittelu ja viheraluesuunnittelu. Viitaniemen asuntoalue on rakennettu Asuntosäätiön rakentamisohjelman mukaisesti ja rakentamista ovat ohjanneet Alvar Aallon ja Jorma Järven rakennustapaohjeet. Alueen rakennuksia suunnitelleiden yli kymmenen eri arkkitehdin piirustukset on tarkastettu Asuntosäätiössä yhteistyössä säätiön, Aallon ja Järven kanssa. Alueen vihersuunnitelman on tehnyt maisema-arkkitehti Jussi Jännes. (www.rky.fi) Tikkakosken asetehtaan ympäristö Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu H-kirjaimen muotoinen betoninen rakennuskompleksi sai nykyisen laajuutensa 1940-luvulla. Lähes koko kerroksen korkuiset ikkunat valaisevat tehdassaleja. Tehtaan vanhin osa on rakennettu valimoksi 1912, se on laajennettu nappitehtaaksi Vähitellen tilat otettiin sotateollisuuden käyttöön. Tehdasrakennuksen nykymuoto on 1940-luvulta. Porttirakennus on 1970-luvulta. (www.rky.fi) 3. MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) on osoitettu maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisen rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kohteiksi on osoitettu Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi osoitetut kohteet. Kohdejoukon perusta on Keski- Suomen museon inventointi vuodelta Lopullinen kohdejoukko muotoutui maakuntakaavan valmisteluprosessin aikana. (Keski-Suomen maakuntakaavan kaavaselostus.) Maakuntakaavassa esitetyistä maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä viisi kohdetta kuuluu nykyään valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ja niiden sisältyessä yleiskaavassa rky-alueisiin niitä ei ole osoitettu erillisinä mk-kohteina. Nämä viisi kohdetta ovat: Luonetjärvi, länsiranta (maakuntakaavan nro 83), Kortepohja (maakuntakaavan nro 66), Harju ja Vesilinna (maakuntakaavan nro 43), Viitaniemi (maakuntakaavan nro 133), Jyväskylän vanha hautausmaa (maakuntakaavan nro 57). Keski-Suomen rakennusperinnölle on tyypillistä moninaisuus ja vaihtelevaisuus. Keski- Suomen alue on ollut useiden eri kulttuurivaikutteiden risteysalue. Kokonaisuutena maakunnan rakennuskanta on nuorta. Pääosa julkaisussa kuvatuista kohteista on 1800-luvun jälkipuolen ja 1900-luvun alkupuolen väliseltä ajalta. Osa kohteiden rakennuksista on tätä varhaisemmalta ajalta ja jonkin verran rakennuskantaa on säilynyt myös 1700-luvun puolelta. Useilla tiloilla pihapiirin rakennusten ikä vaihtelee: rakennusten määrä on lisääntynyt vuosien varrella tarpeiden ja varallisuuden lisääntyessä. (Maakunnallisesti arvokkaat ra

10 kennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Keski-Suomen maakuntakaavan alaluettelon liite). Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) kohteet on numeroitu siten, että numeron etuliitteeksi on laitettu tunnus m (esim. m31). Yleiskaavan esitysmittakaavasta johtuen Jyväskylän keskusta-alueen maakunnallisten kohteiden numerointia ei ole esitetty kaavakartalla. Keskusta-alueella kohteiden numerointi (pois lukien edelliset eli numerot 43, 57 ja 133) on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Lähde: Keski-Suomen maakuntakaavan alaluettelo. Yleiskaavassa osoitettujen maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden kohdeluettelo: Yleiskaavan numerointi (etuliite m) Kohde 31 Ainolan tanssilava Jyväskylä 32 Airakerrostalo Jyväskylä 33 AlajaYläTihtari Jyväskylä 34 Aren liikerakennus Jyväskylä 35 Cygnaeuksen koulu Jyväskylä 36 Cygnaeuksen puisto Jyväskylä 37 Ent. puolustusvoimien varikkorakennus 38 Fredriksonin entinen lakkitehdas 39 Haikan asuinalue ja majakka 40 Halilan pihapiiri 41 Halosen harmonitehdas 42 Halssilan kirkko 44 Harmaa huvila 45 Hintunen 46 Hupelin uittokämppä 47 Huutokallion huvila

11 48 Hytölä 49 Häkkisen kuntoutuskeskus 50 IsoSauna, Saunatie 51 Janakan koulu 52 Juurikkasaari 53 Jyväsjoen koulu 54 Jyväskylän katolinen kirkko 55 Jyväskylän lyseo 56 Jyväskylän ortodoksinen kirkko 58 Kankaan tehtaan alue 59 Keljon työväentalo Valorinne 60 Kerrostalo Selkälahti 61 Kerrostalo Virkala 62 Kiljanderinkadun kerrostalot 63 Knuuttila, Puura, Harjula ja koulu 64 Kolun alue 65 Korpijoen mylly ympäristöineen 67 Kortesuon kartano ja pihapiiri 68 Kovala 69 Kuikan kylä 70 Kuokkalan kartano ja pihapiiri 71 Kuokkasen talo 72 Kylmälahden talo 73 Kymin lauttaus yhdistyksen ent. alueet 74 Kypärämäen omakotitaloalue 75 Käyräkadun kerrostalokokonaisuus 76 Köhniön omakotitaloalue 77 Laukkala 78 Lepola 79 Lohikosken kirkkoympäristö 80 Lohikoski: Lahjaharju 81 Lohikoski: Metsikkötien ympäristö 82 Luonetjärvi: Itäranta 84 Länkelän pihapiiri 85 Maakunta 86 Markkula 87 Mehtoniemi 88 Mikron kerrostalo Moksin kyläkeskusta ja Koppelmäen pihapiiri Moksin tila 91 Mutasen pappila 93 Muurikainen 94 Niemelä 95 Nikolainkulma 96 Nisulan omakotialue 97 Ns. puolikunnalliset kerrostalot 98 Oron liikerakennus 99 Osuuskauppa MäkiMatin konttori 100 Paloniemen huvila 101 Pohjola

12 102 Pohjola 103 Puistokoulu 104 Purjehduspaviljonki ja majakka 105 Putkilahden koulut 106 Putkilahden seurantalo 107 Puutalotontti, Cygnaeuksenkatu Rajakadun ympäristö 109 Rauhaniemen talo 110 Reijun pihapiiri 111 Salorinne 112 Schaumanin vaneritehtaan alue 113 Siekkilänkosken myllymiljöö 114 Sipilän pihapiiri 115 SOK:n konttori 116 Strengin talo 117 Survon ja Korpelan pihapiirit 118 Säynätsalon kirkko ja lähiympäristö 119 Säynätsalon Kuitulevytehtaan rakennukset 120 Taipaleen talo, Keljo 121 Tikkakosken asetehtaat 122 Tikkakosken kirkko 123 Tompinmäki 124 Tykkitehtaalaisten kerrostalo Mörssäri 125 Vaajakosken kirkko 126 Valimonmäen alue ja Asevelikylä 127 Valmetin Jyskän tehtaan asuinalue 128 Vanha pappila 129 Vanha tiilitalo, Kauppakatu Vanhusten asuntola Hannala 131 Veijon tila 132 Vesangan vanha rautatieasema 134 Viljasjärven tila 135 Yleisen sairaalan puurakennukset 136 Ylä Niittynen 137 YläPainaa 138 Äijälänsalmen vanha silta Taulukko 1 Yleiskaavan maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Keski-Suomessa, Keski-Suomen liitto:

13 4. RAKENNUSSUOJELUKOHTEET TAI ALUEET Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) on osoitettu rakennussuojelukohteet ja alueet. Kohteet on osoitettu violetilla kolmiolla ja alueet violetilla aluerajausmerkinnällä. Yleiskaavan mittakaavasta johtuen rakennussuojelukohteiden ja alueiden numerointia ei ole esitetty kaavakartalla. Kohteiden numerointi ja sijainti on esitetty taulukossa 2 sitä seuraavissa kuvissa. Kohde tai alue on suojeltu rakennussuojelulailla tai asetuksella, asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) tai ne ovat mukana sopimuksessa (1998) koskien valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämistä ja suojelemista. Kirkolliset kohteet on suojeltu kirkkolain 14 luvun 5 nojalla. Yleiskaavassa osoitettujen rakennussuojelualueiden kohdeluettelo: Jyväskylän yliopisto Asetus 480/ Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus Säynätsalon kunnantalo Rakennussuojelulaki Yleiskaavassa osoitettujen rakennussuojelukohteiden kohdeluettelo: Kohdenumero Rakennuksen nimi Kohde Suojeluperuste sr Luentorakennus Fennicum Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Seminaarirakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Voimistelusali Ryhtilä Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Educa Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Historica Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Talous- ja asuinrakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Oppio Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Villa Rana Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Päärakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Toimisto-, opetus- ja ruokatilat Philologica-Lozzi Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Urheiluhalli Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Uimahalli Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85, Muu, RaksL, sr Harjoituskoulu Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Henkilökunnan asuntola Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Liikuntatieteen laitos Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Riihi (nyk. Cygnaeus-pirtti, museo) Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Opistorakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Asetus 480/85, Muu sr Vanha-Mankolan asuinrakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Asetus 480/85, Muu sr Uusi Mankola, mallitilan päärakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr Uusi-Mankolan aitta Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr Vanha-Mankolan aitta Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr Suojeluskuntatalo Suoja Entinen suojeluskuntatalo Suoja (nk. Valtiontalo) Rakennussuojelulaki sr Jyväskylän ortopediasairaala Vanha ortopedia, entinen ortopediasairaala Varjellut sr Asemapäällikön talo Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Asemapäällikön talousrakennus Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr asuinkasarmi Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Asemaravintola Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Asuinkasarmien talousrakennus Jyväskylän rautatiease- Rautatiesopimus

14 ma-alue sr asuinkasarmi Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Kirkko Korpilahden kirkko Kirkkolaki sr Kirkko Jyväskylän kaupunginkirkko Kirkkolaki sr Kirkko Taulumäen kirkko Kirkkolaki sr Kirkko Säynätsalon kirkko Kirkkolaki sr kunnantalo Säynätsalon kunnantalo Rakennussuojelulaki sr Työväentalo Jyväskylän työväentalo Rakennussuojelulaki sr Asuintalo,puurakenteinen yksityistalo Nuoran talo Rakennussuojelulaki sr Talousrakennus Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 Taulukko 2 Yleiskaavan rakennussuojelukohteet. Kuva 2 Keskustan rakennussuojelukohteet

15 Kuva 3. Taulumäen ja Mannilan rakennussuojelukohteet. Kuva 4 Säynätsalon ja Korpilahden rakennussuojelukohteet

16 5. MUINAISJÄÄNNÖKSET Yleiskaavassa on osoitettu tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset kaava-alueelta. Ajantasainen tieto muinaisjäännöksistä on saatu yhdistämällä Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot ja Mikroliitti Oy:n loppuvuodesta 2012 tekemän täydennysinventoinnin tulokset. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot perustuvat useisiin eri ajankohtina tehtyihin inventointeihin. Ennen vuoden 2012 täydennysinventointia on tehty laaja-alaiset muinaisjäännösinventoinnit vuonna 2006 Mikroliitti Oy:n Timo Jussilan ja Timo Sepänmaan toimesta. Tuolloin inventoitiin Puuppolan, Oravasaaren ja Kuohu Vesanka Ruokkeen alueet. Edellinen systemaattisempi inventointi on vuodelta Inventoinnin tekijänä oli Timo Sepänmaa. Vuoden 1987 jälkeen eri henkilöt ovat tehneet lukuisia paikallisempia inventointeja ja kohteiden tarkastuksia useina eri vuosina, mm. vuonna 2004 FM Katja Vuoristo nelostien parannushankkeen yhteydessä. Korpilahden kunnan arkeologinen perusinventointi Inventoija FM Johanna Seppä. Inventointiin kuului kahden kaava-alueen, Kärkinen-Taajama ja Tikkalan osayleiskaavojen tarkastus, jonka lisäksi tehtiin koko kunnan uusintainventointi, sillä edellinen inventointi oli tehty vuonna 1964 Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen, kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus sm (esim sm58). Alla olevassa taulukossa on lueteltu yleiskaavassa osoitetut kohteet. Kaavamerkintä Kohdenimi Mjtunnus Tyyppi Ajoitus sm1 Ahola asuinpaikat kivikautinen sm2 Aijasaho asuinpaikat kivikautinen sm3 Alainen asuinpaikat kivikautinen sm4 Ala-Sallaajärvi työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm5 Autiokangas työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm6 autiokangas asuinpaikat historiallinen sm7 Cygnaeuksenpuisto kirkkorakenteet historiallinen sm8 Hakavuori A-C muinaisjäännösryhmät kivikautinen sm9 Halsvuoren hopeakaivos työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm10 Halsvuori taide, muistomerkit kivikautinen sm11 Haukilampi asuinpaikat kivikautinen sm12 Haukilampi asuinpaikat kivikautinen sm13 Hevosenselkä työ- ja valmistuspaikat ajoittamaton sm14 Hiekkahauta muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm15 Hiekkaniemi asuinpaikat kivikautinen sm16 Hiirola asuinpaikat kivikautinen sm17 Hörhä asuinpaikat kivikautinen sm18 Ilmolahti asuinpaikat kivikautinen sm19 Ilokivi taide, muistomerkit historiallinen sm20 Innala asuinpaikat kivikautinen sm21 Iso-Poro hautapaikat varhaismetallikautinen sm22 Isoranta työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm23 Jopinlahti asuinpaikat kivikautinen sm24 Kaijalanniemi asuinpaikat kivikautinen sm25 Kalliopohja asuinpaikat kivikautinen sm26 Kalloharju hautapaikat historiallinen sm27 Kankaankatu asuinpaikat kivikautinen sm28 Kantala asuinpaikat kivikautinen sm29 Kapakkavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm30 Kapakkavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm31 Kapakkavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm32 Kattilaoja muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm33 Kaunisharju kivirakenteet ajoittamaton

17 sm34 Kiponniemi kivirakenteet ajoittamaton sm35 Kirri muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm36 Kirri työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm37 Kortelahti asuinpaikat kivikautinen sm38 Koskenvuori kivirakenteet varhaismetallikautinen sm39 Kotiranta B asuinpaikat kivikautinen sm40 Kouhi asuinpaikat kivikautinen sm41 Koukunkallio kivirakenteet rautakautinen sm42 Koutturi kivirakenteet esihistoriallinen Kuohunkosken manufaktuurilaitos sm teollisuuskohteet historiallinen sm44 Kuokanjoki asuinpaikat kivikautinen sm45 Kuokkala Jokivarren koulu asuinpaikat historiallinen sm46 Kuorekallio hautapaikat varhaismetallikautinen sm47 Kärkinen Kotipelto asuinpaikat kivikautinen sm48 Laurila Kotipelto asuinpaikat kivikautinen sm49 Leponenä muinaisjäännösryhmät moniperiodinen kivikautinen, pronssikautinen, sm50 Leppälahden kesäsiirtola asuinpaikat, sm51 Lusikkaniemenkallio hautapaikat pronssikautinen, rautakautinen,, sm52 Lähdemäki asuinpaikat kivikautinen sm53 Majajärvi asuinpaikat keskiaikainen sm54 Matinmäki asuinpaikat moniperiodinen sm55 Mommila asuinpaikat kivikautinen sm56 Mommila asuinpaikat kivikautinen sm57 Mustalahden pelto asuinpaikat kivikautinen sm58 Myllyjoki asuinpaikat kivikautinen sm59 Myllypuro asuinpaikat kivikautinen sm60 Mäkelä asuinpaikat kivikautinen sm61 Mäkelä Ylä-Tihtari asuinpaikat kivikautinen sm62 Mäki asuinpaikat kivikautinen sm63 Naulavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm64 Naulavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm65 Niemelä Kotovainio asuinpaikat kivikautinen sm66 Nikkilä asuinpaikat kivikautinen sm67 Näätämäki asuinpaikat kivikautinen sm68 Oksassaari hautapaikat varhaismetallikautinen sm69 Opinsaunan kiuas taide, muistomerkit historiallinen sm70 Oravasaarentie työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm71 Oravasaarentie työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm72 Oravasaari kivirakenteet rautakautinen sm73 Oravasaari Siilinranta hautapaikat rautakautinen sm74 Palosaari asuinpaikat kivikautinen sm75 Peltola asuinpaikat kivikautinen sm76 Peuha asuinpaikat kivikautinen sm77 Peuraniemi asuinpaikat kivikautinen sm78 Pikkula työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm79 Puolakka (Oravivuori) taide, muistomerkit historiallinen sm80 Puuppola asuinpaikat kivikautinen sm81 Puuppola Salmela asuinpaikat kivikautinen sm82 Pyhäsaari hautapaikat varhaismetallikautinen sm83 Päiväranta asuinpaikat kivikautinen sm84 Raidanlahden Kotiranta asuinpaikat kivikautinen sm85 Raidanlahti asuinpaikat varhaismetallikautinen sm86 Rannila Kuoppakennäs asuinpaikat kivikautinen sm87 Rantamäki asuinpaikat kivikautinen

18 sm88 Riitarinne asuinpaikat kivikautinen sm89 Rimminlampi muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm90 Ristiniemi kivirakenteet ajoittamaton sm91 Roninmäki ei määritelty historiallinen sm92 Rosenbröijerin hautakappeli hautapaikat historiallinen sm93 Saaniemi Rantavainio asuinpaikat kivikautinen sm94 Salmela-Koulu asuinpaikat kivikautinen sm95 Sammalniemi hautapaikat varhaismetallikautinen sm96 Savi asuinpaikat kivikautinen sm97 Siikasalmi hautapaikat varhaismetallikautinen sm98 Syvälahti työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm99 Tahkosaari kivirakenteet rautakautinen sm100 Talvilahti asuinpaikat kivikautinen sm101 Tarvaannenä kivirakenteet rautakautinen sm102 Tasainenkangas työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm103 Tasainenkangas työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm104 Tikkakoski Särkimäki asuinpaikat historiallinen sm105 Tikkala Hiekkaranta asuinpaikat kivikautinen sm106 Tikkala Kotiranta asuinpaikat kivikautinen sm107 Turanlahti hautapaikat varhaismetallikautinen sm108 Tölskä kultti- ja tarinapaikat keskiaikainen sm109 Ukkomäki asuinpaikat kivikautinen sm110 Urtinpohja A raaka-aineen hankintapaikat historiallinen sm111 Urtinpohja B kivirakenteet historiallinen sm112 Urtti kivirakenteet ajoittamaton sm113 Vanha-Repola Saunapelto asuinpaikat kivikautinen sm114 Vinni asuinpaikat kivikautinen sm115 Virmuniemi kivirakenteet ajoittamaton sm116 Vuorela asuinpaikat kivikautinen sm117 Vuorelan lahti asuinpaikat kivikautinen sm119 Vähälahti Sullero asuinpaikat kivikautinen sm118 Vähä-Veijo Aittovainio asuinpaikat kivikautinen sm120 Väinölä asuinpaikat kivikautinen Taulukko 3 Yleiskaavan muinaismuistokohteet. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri: Historiallisen ajan muinaisjäännösten arkeologinen inventointi Keski-Suomessa

19 6. SÄILYKE JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN SÄILYTETTÄVÄN ARVOISET PIENTALOALUEET Jyväskylän kaupunki on teettänyt v valmistuneen selvityksen säilyttämisen arvoisista omakotitaloalueista. Lisäksi tekeillä olevassa modernin rakennusperinnön inventoinnissa (Keski-Suomen museo) on noussut esiin uusia Säilyke-aluetäydennyksiä, jotka on otettu mukaan yleiskaavassa esitettäviin kohteisiin. Yleiskaavassa esitettyjen kohteiden numerointi on Säilyke-selvityksen mukainen siltä osin kuin ne ovat olleet jo mukana kyseisessä selvityksessä. Vuoden 2010 SÄILYKE-inventoinnin mukaisia alueita on 33 kpl. Modernin rakennusperinnön inventoinnissa osoitettuja uusia Säilyke-aluerajauksia on yhteensä 19 kpl. Näistä vanhoihin aluerajauksiin liittyvänä alueena on osoitettu Kangasvuori (sä8). Lisäksi yleiskaavakartalle on osoitettu Korpilahdelta Keski-Suomen museon vuonna 2008 inventoima kohde Korpiahontien Oikokadun pientaloalue (sä35). Vanhojen Säilyke-alueiden osalta löytyy lisätietoa Säilyke-raportista vuodelta Uusien aluerajausten osalta ei ole laadittu vielä vastaavaa asemakaavoitusta palvelevaa selvitystä mm. johtopäätöksistä, ja vastaava selvitystyö on tehtävä viimeistään alueiden asemakaavoitukseen ryhdyttäessä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus sä (esim sä5). Kaavamerkintä sä01 sä02 sä03 sä04 sä05 sä06 sä07 sä08 sä09 sä10 sä11 sä12 sä13 sä14 sä15 sä16 sä17 sä18 sä19 sä20 sä21 sä22 sä23 sä24 sä25 sä26 sä27 Alue Rantue Katiskakadun seutu Koivikkotie Lahjaharju Metsikkötie Kyyhkysenmäki Holsti Kangasvuori Tuohimutka Vanha Halssila Halssilantien seutu Volmarinkatu Nisula Syrjälä Asevelikylä Honkaharjuntien seutu Mattilankadun seutu Kortemäki Kypärämäki Köhniö Tikka Ristikivi Kuokkalanpelto Keljonkankaan koulun seutu Hietatie Keljonkankaan muut alueet Tarhamäki

20 sä28 Roninmäki sä29 Säynätsalon pääsaari sä30 Sorvaajantie sä31 Lehtisaari sä32 Haikka sä33 Muuratsalo sä34 Korpilahden Ikolanmäen jälleenrakennuskauden asutusalue sä35 Korpiahontien-Oikokadun pientaloalue sä36 Vanhan valtatie 4:n asutusmaisema (Reiviläntie?)(SÄILYKE-ehdotus) sä37 Vaajakosken Niitynpääntien tyyppitaloalue sä38 Vaajakosken Opintien - Linnankujan tyyppitalot sä39 Vaajakosken Savonmäentie 6-12 ja Havuperä 1-3 sä40 Vaajakosken Tölskä sä41 Halssilanrinteen Mesikämmenen alueen ja 1980-lukujen rivitalot sä42 Heinälampi I-alue sä43 Hupeli sä44 Jyskänvuoren sytytintehtaan ja Valmetin asuinalue sä45 Kuokkalan vuoden 1985 asuntomessualue sä46 Lohikosken Puikkarikadun ja Anttoninkadun pientalot sä47 Mäyrämäki sä48 Palokan Hollitaipaleentien pientaloalue sä49 Palokan Pappilanrinteen pientaloalue sä50 Palokan Ritoharju sä51 Sulkurannan siirtolapuutarha sä52 Lehtisaaren huvilat Kuva 5 Yleiskaavan SÄILYKE-alueet 7. ALVAR AALLON RAKENNUS- JA MAISEMAPERINTÖ Yleiskaavan pohjaksi on tehty erlllinen selvitys Alvar Aallon rakennus- ja maisemaperinnöstä Jyväskylässä. Selvityksen tarkoituksena on koota yhteen Alvar Aallon ajatuksia ja kirjoituksia koskien kaupunkisuunnittelua sekä rakennusten ja niiden ympäristön suhdetta toisiinsa. Lisäksi selvitys esittelee lyhyesti Aallon Jyväskylän alueelle suunnittelemat, yhä olemassa olevat, rakennukset. Selvityksen on laatinut Timo Riekko Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen kohteet on merkitty pinkillä ympyrällä ja numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus aa (esim aa5). Kaavamerkintä Kohteen_nimi aa1 Nuoran talo aa2 Työväenyhdistyksen talo aa3 Aira-talo, rautatietyöläisten asuintalo aa4 Suojeluskuntatalo aa5 Jyväskylän yliopisto päärakennus aa6 Uimahalli aalto-alvari aa7 Liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennus aa8 Kielitieteiden laitos (ent.opiskelija-asuntola) aa9 Keski-suomen museo aa10 Alvar aalto museo aa11 Virastotalo

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA LIITE 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 6.5.2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjana ovat toimineet lukuisat

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto 1 Yleistietoa 1.1 Nimi ja tunnisteet Museoviraston suojeluaineisto, FI. 1000272, FI. 1000034 ja FI. 1000000 FI. 1000272.MV_suojeluaineisto.20120905 1.2

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

KAUPUNGINOSA TOIMENPIDE PALVELULUOKKA. A031 Puistotorin toimintapuisto Toimintapuisto Puistola Säilytettävä Talvikunnossapito

KAUPUNGINOSA TOIMENPIDE PALVELULUOKKA. A031 Puistotorin toimintapuisto Toimintapuisto Puistola Säilytettävä Talvikunnossapito UUDEN JYVÄSKYLÄN VIHERPALVELUOHJELMA LEIKKIPUISTOPALVELUT Liite 1 1/6 SÄILYTETTÄVÄT LEIKKIPUISTOT 2010-2020 TUNNUS NIMI PALVELULUOKKA KAUPUNGINOSA TOIMENPIDE TALVIKÄYTTÖ Toimintapuistot A031 Puistotorin

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

28.12.2009 39/004/2009

28.12.2009 39/004/2009 MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kunnat Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012. Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus. 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus

SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012. Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus. 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012 Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi -hankkeen inventointikohteet kaava-alueella

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Jyväskylän Tilapalvelu

Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylän Tilapalvelu Kuvien kertomana Toteuttanut: Keski-Suomen museo Kuvassa: oikealla Jarno Hacklin YIT Kiinteistötekniikka Oy:n toimitusjohtaja, Jyväskylän Tilapalvelusta kiinteistöjohtaja Esko Eriksson

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI

KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI KORPILAHDEN PÄIVÄKOTIKORTTELI Kaupunginvaltuusto 16.2.2015 LEILA STRÖMBERG Kaupunginarkkitehti KAAVAN TAUSTASELVITYKSET Kaupungin strategiassa on esitetty tavoitteena mm. aluekeskusten kehittäminen, julkisten

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Varkauden teollinen kulttuuriperintö. Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö?

Varkauden teollinen kulttuuriperintö. Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö? Varkauden teollinen kulttuuriperintö Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö? Kulttuuriperintö, mitä se on? Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä

Lisätiedot

Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa

Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Sisällysluettelo Johdanto... 3 Hankasalmi... 5 Joutsa... 6 Jyväskylä... 8 Jyväskylän maalaiskunta...18 Jämsä...23

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Yleistä Keski-Suomen rakennusperinnöstä ja kohteiden valinnasta

Yleistä Keski-Suomen rakennusperinnöstä ja kohteiden valinnasta Sisällysluettelo Yleistä Keski-Suomen rakennusperinnöstä ja kohteiden valinnasta... 3 Hankasalmi... 5 Joutsa... 6 Jyväskylä... 8 Jyväskylän maalaiskunta...19 Jämsä...23 Jämsänkoski...28 Kannonkoski...30

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Käärmeniemi Kohteen nimi: Inventointinumero: Pikku paratiisi 176 Tiittala 177 Kalliola, museo 179 Aavala 180 Porukka 182 Käärmeniemen raitti

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke)

Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Ohjelmallinen Rakennussuojelu (OHRA -hanke) Kaavoituksen ajankohtaispäivä Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue, Kirsti VIrkki, Alueiden käytön yksikkö 27.5.2015 Rahoittajana

Lisätiedot

KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420)

KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420) KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITOSUUNNITELMA, VAIHE I (kh 2.10.2000 420) Kohdeluetteloa on tarkistettu keskustan osayleiskaavan (kv 27.5.2002 60) mukaisesti ja luettelosta on poistettu 2.10.2000 jälkeen puretut

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta ULVILAN KAUPUNKI Maankäyttöosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Diaari 274/10.02.03/2015 Keskustan asemakaava koskee: Friitalan ja Rantalan kylien tiloja sekä Kokemäenjoen vesialuetta Kartta 1.

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot 2/2 Jakelu Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot Tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetusministeriö

Lisätiedot

Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Mariankatu 14 B, 15110 Lahti

Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Mariankatu 14 B, 15110 Lahti Arkkitehdit Oy Latva ja Vaa Miankatu 14 B, 15110 Lahti SELOSTUS MAANKÄYTTÖLUONNOKSET 15.-19.8.2014 1 LÄHTÖKOHDAT 2 HISTORIA Tkastelualue sijaitsee Vääksyn kanavan itäpuolella Päijänteen etelärannalla.

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu

Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJEKTI NRO OSOITE Asemakaava ja asemakaavan muutos 0313 Kymijoentie, Kymintie ja Kierikkalankatu ilmakuva asemakaava-alueesta ALOITE Pekka Kierikka, Kotkan

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma

Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristö kunniaan, Pori 23. 4. 2012 Niina Uusi-Seppä, projektipäällikkö Satakunnan Museo gsm 044 701 8511 niina.uusi-seppa@pori.fi

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

LIITTEET. 1. Palvelulogistiikan kustannukset. Lähde: Kuhmalahden ja Pälkäneen kunnat. 2. Pälkäneen yksittäiset suojellut muinaisjäännökset.

LIITTEET. 1. Palvelulogistiikan kustannukset. Lähde: Kuhmalahden ja Pälkäneen kunnat. 2. Pälkäneen yksittäiset suojellut muinaisjäännökset. LIITTEET 1. Palvelulogistiikan kustannukset. Lähde: Kuhmalahden ja Pälkäneen kunnat. 2. Pälkäneen yksittäiset suojellut muinaisjäännökset. Lähde: Museoviraston rekisteriportaali. Muinaisjäännösrekisteri

Lisätiedot