JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA LIITE 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjana ovat toimineet lukuisat jo aiemmin tehdyt kulttuuriympäristöä koskevat inventoinnit sekä erityisesti yleiskaavaa varten laaditut uudet inventointi- ja selvitysraportit. Tämä kulttuuriympäristöselvitys on luonteeltaan kokoava, ja selvitykseen on koottu luettelomaisesti olemassa olevat tiedot yleiskaavassa huomioon otettavista kulttuuriympäristön arvokohteista. Pääpaino yleiskaavallisessa kulttuuriympäristöselvityksessä on valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävissä kohteissa. Selvityksen tiedot tallennetaan sähköisesti Jyväskylän kaupungin paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat käytettävissä kaupungin sisäisessä (WebMap) sekä haluttaessa ainakin osin myös ulkoisessa karttapalvelussa. Sähköiseen muotoon viedään mahdollisuuksien mukaan myös paikallisesti merkittäviä kohteita, vaikkakaan niitä ei yleiskaavakartalle osoiteta. Niitä on inventoitu sekä maalaiskunnassa, Korpilahdella että vanhassa Jyväskylässä. Tällaisia paikallisia kohteita on koko Jyväskylässä arviolta tuhatkunta, parhaillaan inventointiaineistoja ollaan viemässä museon inventointitietokantaan (KIOSKI, Keski-Suomen museon rakennusinventointi tietokanta).

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. UNESCO:n maailmanperintökohde Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Rakennussuojelukohteet tai alueet Muinaisjäännökset Säilyke Jyväskylän kaupungin säilytettävän arvoiset pientaloalueet Alvar Aallon rakennus- ja maisemaperintö Moderni rakennusperintö

3 1. UNESCO:N MAAILMANPERINTÖKOHDE Kohde sijaitsee Korpilahdella Päijänteen rannasta jyrkkänä kohoavan korkean Oravivuoren laelle. Kyseessä on v rakennettu Struve`n ketjun maanmittauspiste. Struve`n ketju kulkee Virosta Etelä-Suomen läpi Päijänteelle ja tästä edelleen pohjoiseen Kajaanin seudulle. Tästä ketju koukkaa länteen Perämerelle ja kulkee Torniojokilaaksossa pohjoiseen edeten lopulta Altavuonon tienoille Pohjoisen jäämeren rannalle. Kyseessä on kallioon hakattu metallinen maamerkki, jolta on suora näköyhteys viereisille kymmenien kilometrien etäisyydellä sijaitseville pisteille. Struven mittausketju otettiin vuonna 2005 Unescon Maailmanperintöluetteloon. Ketjun mittauspisteitä on kymmenessä maassa: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina ja Moldova. Suomessa on suojeltu kuusi ketjuun kuuluvaa pistettä, ja Oravivuori on yksi näistä VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säilyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta. (RKY_kaavoituksessa_ja lupamenettelyssä muistio, YM3/533/2009) Valtioneuvosto on vahvistanut vuonna 2009 Museoviraston laatiman inventoinnin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY 2009). Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus rky (esim rky5). Poikkeuksena RKY 2009 luetteloon ( alla olevasta luettelosta puuttuu kohde Struven astemittausketju. Struven astemittausketju kuuluu UNESCON:n maailmanperintöluetteloon ja sen tiedot on esitetty kohdassa 1 ja ketjuun kuuluva Oravivuoren piste Korpilahdella on esitetty yleiskaavakartassa 5 omalla merkinnällään. Yleiskaavassa osoitettujen kohteiden kohdeluettelo: Kaavamerkintä Kohde rky1 Jyväskylän rautatieasema rky 2 Jyväskylän yliopiston alue ja Älylän ja Seminaarimäen alueet rky 3 Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus rky 4 Korpilahden kirkkoranta rky 5 Mankolan alue rky 6 Sotatarviketeollisuuden alueet: Rautpohjan asuinalue rky 7 Säynätsalon teollisuusyhdyskunta ja Muuratsalon huvila rky 8 Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa rky 9 Sotatarviketeollisuuden alueet: Tourulan kivääritehdas ja asuntoalue rky 10 Vaajakosken teollisuusympäristö rky 11 Jyväskylän Harju ja Vesilinna rky 12 Kortepohjan asuma-alue rky 13 Luonetjärven kasarmialue rky 14 Viitaniemen asuntoalue - 3 -

4 rky 15 Sotatarviketeollisuuden alueet: Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennukset Museovirasto: RKY kaavoituksessa ja lupamenettelyssä Kohdekuvaukset: Jyväskylän rautatieasema Jyväskylän vanhan rautatieaseman alue rakennuksineen on merkittävä historiallinen kerrostuma kaupunkirakenteessa. Rautatieasema sijaitsee aikoinaan Jyväsjärven rannalle rakennetun laajan asema-alueen eteläosassa. Vieressä on 1916 valmistunut erillinen asemaravintola ja toisella puolen kaksi asuinrakennusta sekä talousrakennuksia. Kevyen liikenteen silta erottaa nykyisin asemapäällikön talon muusta asuinalueesta. ( Jyväskylän yliopiston alue ja Älylän ja Seminaarimäen alueet Jyväskylän yliopiston hongikkoisella harjulla sijaitseva kampusalue kolmelta vuosisadalta periytyvine rakennuksineen ja puistoineen on sekä sivistyshistorialliselta että arkkitehtoniselta merkitykseltään monikerroksinen ja korkeatasoinen. Arkkitehti Alvar Aallon yliopistokampus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Yliopistoalueen eriaikaisista rakennuksista suurin osa on punatiiltä. Vanhimpia ovat Suomen ensimmäisen opettajankoulutusseminaarin 1880-luvulla valmistuneet rakennukset. Seminaarin alkuperäisestä kuudesta komeasta punatiilirakennuksesta, jotka on sijoitettu kaupungin ruutuasemakaavaa jatkavaan koordinaatistoon, on jäljellä viisi. Ne perustuvat Yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehdin Constantin Kiseleffin, ylitirehtööri L.I. Lindqvistin ja seminaarin johtaja K.L. Leinbergin suunnitelmiin. Puurakennuksista jäljellä ovat puutarhurin talo ja miesosaston voimistelusaliksi rakennettu arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelema Ryhtilä. Seminaarialueen laidalla on kansallisromanttinen piirustus- ja veistosalirakennus Villa Rana (1905), jonka on suunnitellut seminaarin piirustuksen ja käsityön lehtori, arkkitehti Yrjö Blomstedt. Myös Seminaarinmäen puistojen varhaisin vaihe on 1880-luvulta. Alvar Aalto on suunnitellut maastoon vapaasti sovitetut opetus-, kirjasto-, liikunta- ja asuinrakennukset vuosilta Kampusalueen Aallonpuisto on samalta ajalta. Punatiilinen yliopiston päärakennus (1955) on alueelle tulevan tielinjan päätteenä. Rakennuksen etuaukio on kahdelta puolelta suljettu, idässä avautuu näkymä yli Jyväsjärven. Päärakennuskokonaisuuteen kuuluu juhlasaliosa ja hallintosiipi sekä näitä yhdistävä porrashalli. Viuhkamaisen juhlasalin alapuolella on harjulle suurten ikkunoiden välityksellä avautuva lämpiö ja kahvila. Päärakennukseen liittyvät niinikään punatiiliset laitoskirjasto sekä kolmiosainen harjoituskoulu (1954). Päärakennuksen veistoksellinen eteläfasadi muodostaa ympäröivän männikön kanssa seremoniallisen piha-alueen. Pihalta on yhteys muihin Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, jotka ovat puutarhan ja urheilukentän ympärillä. Alueen itäsivuna ovat henkilökunnan kokoustila Lyhty ja siihen terassimuurilla yhdistetty opiskelijoiden ruokala Lozzi sekä opiskelija-asuntola. Niiden taakse jää ylioppilastalo (1964). Lännessä aluetta rajaavat luvun urheiluhallit ja uimahalli, jota on laajennettu. Valkeaksi rapattu Liikuntatieteen laitos (1970) rajaa aluetta etelässä. Arkkitehti Arto Sipisen Seminaarinmäelle 1970-luvulla suunnittelemat punatiiliset hallinto-, kirjasto- ja laitosrakennukset ovat vanhimpien punatiilirakennusten lomassa, niiden kanssa samaan ruutukaavakoordinaatistoon sovitettuna. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen - 4 -

5 suunnittelemat normaalikoulun ala-aste ja ylioppilastalon laajennus ovat 2000-luvun alusta. Kampusalueen rakennusten käyttötarkoituksia on eri aikoina muutettu. ( Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus Kirkkopuisto on arkkitehti C.L. Engelin 1837 laatiman Jyväskylän ruutuasemakaavan keskeinen aukiosommitelma. Kirkkopuisto ympäristöineen sekä sen vieressä oleva kaupungin hallintokortteli muodostavat Jyväskylän keskustaan eriaikaiset rakennushistoriallisesti merkittävät kaupunkikuvalliset kohokohdat. Kirkkopuiston keskellä on kaupunkiseurakunnan punatiilinen kirkko (1880) ja puistokorttelia ympäröivät eriaikaiset kaupunkirakennukset, kuten Kunnallistalo (1899), postitalo eli entinen suojeluskunnan talo Suoja (1929), Kansallisosakepankin talo (1916) ja Säästöpankki (1930). Jyväskylän kulttuuri- ja hallintokortteli pohjautuu Alvar Aallon 1960-luvun suunnitelmaan, johon perustuen on toteutettu poliisitalo (1970), virastotalo (1978) ja kaupunginteatteri (1982). Kortteli on yksi Aallon suunnittelemista neljästä kulttuuri- ja hallintokeskuskokonaisuudesta Suomessa (muut ovat Seinäjoki, Alajärvi ja Rovaniemi). ( Korpilahden kirkkoranta Korpilahden kirkkorannan maisemassa näkyvät yhä ne arvorakennukset, joita Jyväskylän matkailijayhdistyksen kirja 1912 kuvaa: "Ylhäällä kummulla nostaa taivasta kohti ristinsä pitäjän vanha kirkko, jonka lähettyvillä, oikella on kansakoulu. Laivasiltaa vastapäätä on tuuheassa koivikossa Tähtiniemen huvila." Korpilahden kirkonkylä on kasvanut Päijänteeseen kuuluvan kapean Kirkkolahden pohjoisrannalle. Kirkko on korkealla mäellä kylän yläpuolella ja kirkolta avautuu laaja näkymä Päijänteelle. Hautausmaa on kirkonmäen juurella. Kirkonmäen etelärinteessä on kirkonkylän vanha keskusraitti, Martinpolku, jonka varrella on säilynyt mm luvulla rakennetut Eklundin entinen kauppatalo ja Reivisen talo. Raitin päätteenä on sen itäpäässä 1888 rakennettu puukoulu Joensuun mäenpäällyspellolla. Kirkon alapuolella oleva laivasatama ja kyläläisten venesatama kuvastavat nykyisessäkin muodossaan sisävesiliikenteen merkitystä Järvi-Suomen kirkonkylille. Lahden etelärannalla on puistossaan 1902 rakennettu Tähtiniemen huvila. ( Mankolan alue Mankolan sotilasvirkatalo, tyttöjen ammatillista koulutusta varten 1932 perustettu kotitalousoppilaitos ja Uusi Mankola, niiden rakennukset ja ympäröivä maanviljelysmaisema muodostavat monipuolisen kulttuurimaisema-alueen Tuomiojärven ja Palokkajärven välisellä kannaksella. Maantien varrella oleva Mankolan sotilasvirkatalon punamullattu 1850-luvulla rakennettu asuinrakennus on Jyväskylän seudun vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Mankolan sotilasvirkatalon oppilaitoshistoria alkaa 1930-luvulta alueelle perustetun emäntäkoulun ansiosta luvun alussa kotitalousopistoksi muutettu oppilaitos jatkoi vuosikymmenen loppupuolella Keski-Suomen kotitalousopettajaopistona. Klassistishenkisen kolmekerroksisen koulurakennuksen lähiympäristö on istutettu puistoksi heti koulun valmistuttua. Samalta ajalta on myös klassisvaikutteisin tyyppipiirustuksin toteutettu Uusi Mankolan havaintotilan asuinrakennus ja kokkiaitta maantien toisella puolella. Maantieltä havaintotilalle johtaa koivukuja. Maantien varrella oleva Mannilan talo on rakennettu 1900-luvun alussa

6 Alueen halki kulkee vanha Jyväskylä-Saarijärvi -maantie. Uusi moottoritie (Nelostie) katkaisee maisemallisen yhteyden Mankolasta Palokkajärvelle. Oppilaitoksen uudempi rakennuskanta, ja 1990-luvuilla rakennetut uusi päärakennus ja asuntolat, on sijoitettu vanhan päärakennuksen pohjoispuolelle. ( Sotatarviketeollisuuden alueet: Rautpohjan asuinalue Keski-Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Teollisuuslaitosten yhteyteen rakennetut työntekijöiden ja insinöörien asuinalueet ovat korkeatasoista suunnittelua. Valtion rakennustoimintaa edustavat Jyväskylän Rautpohjan tykkitehdas ja Tourulan kivääritehdas sekä Laukaan Vihtavuoren ruutitehdas. Yksityistä sotatarviketeollisuutta edusti Tikkakosken konepistoolituotanto. Rautpohjan tehtaiden avoimeen korttelirakenteeseen perustuva asuinalue on arkkitehtonisesti merkittävä. Valtion Tykkitehtaan yhtenäinen funktionalistinen kerrostaloalue on rakennettu arkkitehtien Airi Seikkala-Viertokangas ja Märtha Lilius-Tallrothin suunnitelmien mukaan. Alueella on 14 kaksikerroksista vaaleaksi rapattua lamellitaloa, johtajan ja insinöörien asuintalot sekä suurehko huoltorakennus. ( Säynätsalon teollisuusyhdyskunta Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asumaalueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa. Säynätsalon pääsaaren teollisuuslaitosten kokonaisuus on rakennettu pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Toimihenkilöiden ja mestareiden rivitalot Kilpala, Notkoselkä, Salpala, Toimela ja Kerhola sekä ns. kiinalaistalot ovat 1940-luvulta. Talot ovat tehtaan palveluksessa olleiden arkkitehtien Karl ja Margaretha Stigzeliuksen suunnittelemia. Salpala-nimitys tulee Enson tuolloin markkinoimasta Salpalevy-tuotteesta, Toimela toimihenkilöasunnoista, Kerho rakennuksessa sijaitsevasta kerhosta ja Notkoselkä viitannee naimattomien tyttöjen asuntolaan. Kiinalaistalojen nimitys johtuu massiivisesta, kaarevasta kattoratkaisusta. Rakennuksille luonteenomaista ovat neliömäinen pohjaratkaisu, etufasadin puoliksi peittävä avoveranta ja vaakaverhous. Arkkitehtuurin merkkiteoksia ovat arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema Säynätsalon kirkko ja arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kunnantalo. Säynätsalon punatiilinen rakennettu kunnantalo lukeutuu Aallon keskeiseen tuotantoon ja se on ensimmäisiä Aallon 1950-luvun arkkitehtuuria leimanneista punatiilirakennuksista. Eri tilat on ryhmitelty suojaisan atriumpihan ympärille. Toisen kerroksen tasolla olevalta pihalta on käynti kunnanvirastoon, liiketiloihin, kirjastoon ja asuntoihin katutasolta. Kunnanvaltuuston istuntosali on rakennuksen korkeimmassa osassa. Kirkonmäki muodostaa oman rauhallisen keitaansa tehdasyhdyskunnan keskellä metsäisellä harjulla. Muodoltaan kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, johon liittyy seurakuntatalo. Vaaleaksi rapatun kirkon tornissa on barokkityyliin mukailtu pääte. Tunnelmallisen kirkkosalin arkkitehtuuriin olennaisesti liittyvän koristelun ovat toteuttaneet Antti Salmenlinna ja Paavo Leinonen. Kirkon kasetoitu sisäkatto on tehty yhtiön koivuvanerista. Kirkon vieressä on yksi maamme hienoimpiin kuuluva pieni sankarihauta-alue, jonka suunnittelusta on vastannut arkkitehti Aulis Blomstedt. Seurakunnan 33 kaatuneen hautamerkit ovat Päijänteen rantakiviä, sankaripatsaan on tehnyt Wäino Aaltonen. Säynätsalon ja Lehtisaaren välillä on Louhunsalmen riippusilta. Muuratsalossa, Lehtisselän - 6 -

7 kalliosella rannalla, on Alvar Aallon itselleen Säynätsalon kunnantalon rakentamisen aikoihin rakennuttama huvila, ns. Muuratsalon koetalo. Huvila noudattaa maastonmuotoa ja rakentuu sisäpihan ympärille. Ulkofasadit on rapattu valkeiksi, mutta sisäpihan seinämiin on käytetty kaikkia talon rakentamisaikana saatavilla olleita tiiliä ja keramiikkalajeja. Kuten Säynätsalon kunnantalo, kuuluu Aallon Muuratsalon talokin kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. ( Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Maisemallisesti hallitsevalla Taulumäellä sijaitseva, kauniisti säilynyt kirkko on 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin merkittävimpiä kohteita Suomessa. Vanhalla hautausmaalla on mm. maan kulttuurivaikuttajien hautamuistomerkkejä. Kaupungin pohjoispuolella sijaitseva Jyväskylän maaseurakunnan kirkko ja sen eteläpuolella olevaan puistoon liittyvä Jyväskylän kaupunkiseurakunnan vanha hautausmaa muodostavat toisiinsa nivoutuvan alueen, joka rajautuu itäpuolella Tourujokeen ja sen rauhoitettuun luonnonpuistoon, lännessä Puistokatuun. Ruskeankellertävän rapatun kirkon länsifasadina on reunoiltaan porrastetusti kapeneva kellotorni. Se luo vaikutelman Keski-Euroopan suurten katedraalien länsipäädyistä 1920-luvun monumentaaliklassismiin sovitettuna. Kirkko on muodoltaan basilika. Sakaristo on kuoriosan pohjoispuolella, vastaavalla kohdalla eteläpuolella on pyöreä kastekappeli. Kirkkosalissa on korkealle kohoava tasakattoinen päälaiva ja sitä kahdessa kerroksessa rajaavat kapeat sivulehterit. Kirkkosalia kapeammassa kuorissa on taiteilija Paavo Leinosen tekemät kalkkimaalaukset. Hän on myös vastannut sisätilan muista koristemaalauksista lehterinkaiteissa ja saarnastuolissa. Alttaritauluna on edellisen kirkon palosta pelastettu Eero Järnefeltin "Kristus käy yli veden". Sen alapuolella on Jonas Heiskan maalaus "Kristus ja lampaita" vuodelta Hautausmaan eteläpäässä on asemakaavaltaan puoliympyrän muotoinen hauta-alue vuodelta Alueelle on haudattu myös sotien ja sankarivainajat. Jalustalta nouseva, korkea klassistinen kiviuurna "Uhriliekki" on Gunnar Finnen suunnittelema. Kaupunkiseurakunnan vanhalla hautausmaalla on monia kaupungin ja myös koko maan kulttuurielämään vaikuttaneiden henkilöiden hautamuistomerkkejä. Hautausmaan siunauskappeli vuodelta 1930 on arkkitehti Pauli Blomstedtin suunnittelema. Siihen liittyvän laajennusosan vuodelta 1983 on suunnitellut arkkitehti Antti Eskelinen. ( Sotatarviketeollisuuden alueet: Tourulan kivääritehdas ja asuntoalue Jyväskylän Tourulaan perustetun Valtion kivääritehtaan, nykyisen Valmetin Tourulan tehtaiden ensimmäisen vaiheen tiiliset rakennukset on rakennettu Klassistinen tehdasrakennus on puolustusvoimien rakennustoimiston arkkitehtien suunnittelema. Tehdasalueella on pieniä tehdashalleja 1930-luvulta 1970-luvulle alkuperäiseen tehdasmiljööseen sovitettuna. Tehtaan läheisyydessä on tehtaan johtajien asuinalue, jossa on kolme asuinrakennusta, niistä yksi on funkisrakennus 1930-luvulta. Alueen koilliskulmassa ovat työntekijöiden asuinkerrostalot 1940-luvulta. ( Vaajakosken teollisuusympäristö Vaajakoski on tuotantorakenteeltaan monipuolisimpia ja arkkitehtuuriltaan yhtenäisimpiä osuusliikkeen rakentamia teollisuusalueita Suomessa. Nais- ja Varassaaressa sekä rautatieaseman ympäristössä on lukuisia teollisuuslaitoksia, kuten SOK:n tulitikku-, makeis-, virvoitusjuoma-, harja- ja puunjalostustehdas sekä saha

8 Naissaaressa ovat alueen vanhimmat teollisuusmiljööt, norjalaisen omistajan Salvesenin ajalta säilyneet 1870-luvun hirsirakennukset, höyrysahan pajarakennus ja voima-asema. Vaajakosken teollisuusympäristöjen rakennuttaja on vuodesta 1916 alkaen ollut SOK. SOK:n suunnittelijoina ovat olleet mm. arkkitehdit Paavo Riihimäki, Erkki Huttunen ja Valde Aulanko. Koskessa ovat vesivoimalaitokset Naissaaren molemmin puolin. Ne on rakennettu 1920 ja Funkis-henkinen kerhorakennus ja johtajan asunto ovat 1930-luvulta. Samalla vuosikymmenellä on valmistunut naulatehtaan rakennus. Varassaaressa ovat mm. tulitikku- ja kalustetehtaan rakennukset. ( Mantereella, kosken länsirannalla, on rautatieasema 1910-luvulta. Makeistehdas Pandan vanhimmat rakennukset sen lähistöllä ovat 1920-luvulta. Teollisuusalueen ympärille rakennettiin virkailijoiden ja työntekijöiden asuma-alueet, joista virkailijoiden rakennukset ovat säilyneet. Taajaman halki kulkevan maantien varressa ovat SOK:n arkkitehtuurin malliesimerkit Apteekkitalo ja kahvila-ravintolan rakennus. ( Jyväskylän Harju ja Vesilinna Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Harju on kaupunkipuistona verrattavissa esimerkiksi Kuopion Väinölänniemeen. Harju rajaa Jyväskylän ensimmäisessä asemakaavassa rakennetun ruutukaava-alueen harjumuodostelmaan. Harjulla on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys vanhan ja uusien alueiden jakajana ja kaukomaiseman muovaajana. Harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna. Rakennuksessa toimivat Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo sekä ravintola. Harjulle nousevat kiviportaat, joiden alapäässä Yliopistonkadulla on liuskekivinen oleskelutasanne suihkulähteineen 1960-luvulta. Portaat ovat osa kävely- ja kulttuurimatkailureittiä Harjun historiaa ja maisemaa kuvaavine infotauluineen. Harjun urheilukenttä on tunnettu yleisurheilukilpailuistaan sekä erityisesti pesäpallokenttänä. Jyväskylän Suurajojen pikataipaleiden näyttämönä Harju tunnettiin laajalti. Harjulla on kuvanveistäjä Pauli Koskisen veistos "Palloa pelaavat pojat" vuodelta Säynätsalo on edustava esimerkki teollisuusyhdyskunnasta, jossa teollisuuslaitokset, asumaalueet ja yksittäiset rakennukset ovat syntyneet korkeatasoisen arkkitehtuurisuunnittelun tuloksena. Säynätsalon teollisuusyhdyskunnassa on nähtävissä arkkitehtien ja vaneritehtaan johtajan kauppaneuvos Hanna Parviaisen ja myöhemmin Enso Gutzeit Oy:n vaikutus niin maisemakuvassa kuin alueen arkkitehtuurissa. ( Kortepohjan asuma-alue Kortepohjan asuma-alue on edustava esimerkki 1960-luvun kaupunkisuunnittelusta ja uudesta elementtirakentamisesta. Moderni tiivis asuinalue pienimittakaavaisine rakennuksineen on toteutettu ruutukaavaan kunnianosoituksena perinteisille puukaupungeille. Kohde kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan. Parhaiten neliönmuotoiset rivi- ja pienkerrostalotontit toteuttavat asemakaavassa suunnitellun ruutukaavan ja suurkortteleiden ideaa kortteleissa 13 ja 15. Alue on visuaalisesti yhtenäinen. Tasakattoiset, kaksikerroksiset ja elementtirakenteiset tyyppitalot ovat tonteilla kolmen rakennuksen ryhmissä ja kunkin tontin rakennusten puuelementit on maalattu yhtenäisillä väreillä. Rajatut ja aidatut piha-alueet ovat istutettuja. Korttelien läpi kulkevat kävelytiet ja lähes luonnontilaiset yhteistontit yksikerroksisine varasto- ja huoltorakennuksineen ovat korttelien keskellä. Autottomaksi suunnitellun asuinalueen paikoitus on keskitetty yhteiselle paikalle. (

9 Luonetjärven kasarmialue Luonetjärven kasarmialue edustaa yhdessä Imatran Immolan, Utin varuskunnan ja Kauhavan ilmasotakoulun kanssa 1930-luvulla rakennettuja uuden aselajin, lentovoimien, kasarmia. Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellinen arkkitehtuuri ilmentää halua rakentaa arkkitehtuurilla kuvaa dynaamisesta puolustuslaitoksesta ja nykyaikaisesta Suomesta. Modernien kasarmien rakentamisessa on toteutettu funktionalismin suunnitteluperiaatteita. Kansainväliset arkkitehtuurivaikutteet mukautettiin niissä suomalaisiin olosuhteisiin. Luonetjärven rakennukset on sijoitettu kangasmaastoon hajalleen noudattaen maaston ja maiseman muotoja. Luonetjärven alue koostuu päävartiosta, esikunnasta, radioasemasta, ruokalasta, kasarmista sekä upseeriston asuinrakennuksista ja lentokonehalleista. Luonetjärven 1930-luvun rakennukset radiohuonetta lukuun ottamatta ovat alkuperäisessä käytössään. Rakennuskantaa on hoidettu hyvin ja uudisrakennukset, kuten 1950-luvun asuinrakennukset ja 1970-luvun upseerikerho ja rivitalot, on sijoitettu järven länsirannalle. ( Luonetjärven RKY-alueen osalta on yleiskaavan ensimmäisen ehdotusvaiheen jälkeen havaittu, että Museoviraston RKY-aineistojen kuvailutekstissä sekä karttarajauksessa on ristiriitaa. Kuvailuteksti koskee Luonetjärven Itärantaa, kun taas karttarajaus on Länsirannalla ( Uuden tutkimustiedon sekä museoviranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen on RKY-rajausta tarkistettu koskemaan myös Itärantaa, jossa sijaitsee varuskunta-alueen vanhempi rakennuskanta. Länsirannan, mikä on rakentunut vasta sotien jälkeen, aluerajaus on säilynyt kaavassa samanlaisena. Itärannalle on osoitettu RKY-alueen laajennuksena aluerajaus, joka kattaa inventoinneissa arvokkaimmiksi arvioidut rakennukset lähiympäristöineen. Nämä rakennukset edustavat 1930-luvun loppuvuosien funktionalismia. Lähtökohtana on, että koko Luonetjärven varuskunta-alue (Itä ja Länsirantoineen) on valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Tämän lisäyksen vuoksi on Luonetjärven Itäranta poistettu yleiskaavan maakunnallisesti arvokkaista kohteista. Viitaniemen asuntoalue Viitaniemen asuntoalue Tuomiojärven rannalla on modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen merkkikohde. Asumalähiön väljän asemakaavan on 1950-luvun lopulla laatinut arkkitehti Jorma Järvi. Alue käsittää rivitalonauhoja sekä kolme- ja nelikerroksisia lamellitaloja. Keskeisellä paikalla kohoaa puistomaista ympäristöä hallitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema 13-kerroksinen liike- ja asuinkerrostalo Viitatorni. ( Viitaniemessä nivoutuvat yhteen asemakaavoitus, rakennuskohtainen suunnittelu ja viheraluesuunnittelu. Viitaniemen asuntoalue on rakennettu Asuntosäätiön rakentamisohjelman mukaisesti ja rakentamista ovat ohjanneet Alvar Aallon ja Jorma Järven rakennustapaohjeet. Alueen rakennuksia suunnitelleiden yli kymmenen eri arkkitehdin piirustukset on tarkastettu Asuntosäätiössä yhteistyössä säätiön, Aallon ja Järven kanssa. Alueen vihersuunnitelman on tehnyt maisema-arkkitehti Jussi Jännes. ( Sotatarviketeollisuuden alueet: Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennukset Tikkakosken asetehtaan tuotantorakennus on muodostunut useasta eri-ikäisestä rakennusosasta. Kaksikerroksinen, valkeaksi rapattu H-kirjaimen muotoinen betoninen rakennuskompleksi sai nykyisen laajuutensa 1940-luvulla. Lähes koko kerroksen korkuiset ikkunat valaisevat tehdassaleja. Tehtaan vanhin osa on rakennettu valimoksi 1912, se on laajennettu nappitehtaaksi Vähitellen tilat otettiin sotateollisuuden käyttöön. Tehdasrakennuksen nykymuoto on 1940-luvulta. Porttirakennus on 1970-luvulta. (

10 3. MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) on osoitettu maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisen rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kohteiksi on osoitettu Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi osoitetut kohteet. Kohdejoukon perusta on Keski- Suomen museon inventointi vuodelta Lopullinen kohdejoukko muotoutui maakuntakaavan valmisteluprosessin aikana. (Keski-Suomen maakuntakaavan kaavaselostus.) Maakuntakaavassa esitetyistä maakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä viisi kohdetta kuuluu nykyään valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ja niiden sisältyessä yleiskaavassa rky-alueisiin niitä ei ole osoitettu erillisinä mkkohteina. Nämä viisi kohdetta ovat: Luonetjärvi, länsiranta (maakuntakaavan nro 83), Kortepohja (maakuntakaavan nro 66), Harju ja Vesilinna (maakuntakaavan nro 43), Viitaniemi (maakuntakaavan nro 133), Jyväskylän vanha hautausmaa (maakuntakaavan nro 57). Keski-Suomen rakennusperinnölle on tyypillistä moninaisuus ja vaihtelevaisuus. Keski- Suomen alue on ollut useiden eri kulttuurivaikutteiden risteysalue. Kokonaisuutena maakunnan rakennuskanta on nuorta. Pääosa julkaisussa kuvatuista kohteista on 1800-luvun jälkipuolen ja 1900-luvun alkupuolen väliseltä ajalta. Osa kohteiden rakennuksista on tätä varhaisemmalta ajalta ja jonkin verran rakennuskantaa on säilynyt myös 1700-luvun puolelta. Useilla tiloilla pihapiirin rakennusten ikä vaihtelee: rakennusten määrä on lisääntynyt vuosien varrella tarpeiden ja varallisuuden lisääntyessä. (Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa, Keski-Suomen maakuntakaavan alaluettelon liite). Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) kohteet on numeroitu siten, että numeron etuliitteeksi on laitettu tunnus m (esim. m31). Yleiskaavan esitysmittakaavasta johtuen Jyväskylän keskusta-alueen maakunnallisten kohteiden numerointia ei ole esitetty kaavakartalla. Keskusta-alueella kohteiden numerointi (pois lukien edelliset eli numerot 43, 57 ja 133) on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 Maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Lähde: Keski-Suomen maakuntakaavan alaluettelo

11 Yleiskaavassa osoitettujen maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden kohdeluettelo: Yleiskaavan numerointi (etuliite m) m31 m32 m33 m34 m35 m36 m37 m38 m39 m40 m41 m42 m44 m45 m46 m47 m48 m49 m50 m51 m52 m53 m54 m55 m56 m58 m59 m60 m61 m62 m63 m64 m65 m66 m67 m68 m69 m70 m71 m72 m73 m74 m75 m76 m77 Kohde Ainolan tanssilava Jyväskylä Airakerrostalo Jyväskylä AlajaYläTihtari Jyväskylä Aren liikerakennus Jyväskylä Cygnaeuksen koulu Jyväskylä Cygnaeuksen puisto Jyväskylä Ent. puolustusvoimien varikkorakennus Fredriksonin entinen lakkitehdas Haikan asuinalue ja majakka Halilan pihapiiri Halosen harmonitehdas Halssilan kirkko Harmaa huvila Hintunen Hupelin uittokämppä Huutokallion huvila Hytölä Häkkisen kuntoutuskeskus IsoSauna, Saunatie Janakan koulu Juurikkasaari Jyväsjoen koulu Jyväskylän katolinen kirkko Jyväskylän lyseo Jyväskylän ortodoksinen kirkko Kankaan tehtaan alue Keljon työväentalo Valorinne Kerrostalo Selkälahti Kerrostalo Virkala Kiljanderinkadun kerrostalot Knuuttila, Puura, Harjula ja koulu Kolun alue Korpijoen mylly ympäristöineen Kortepohja Kortesuon kartano ja pihapiiri Kovala Kuikan kylä Kuokkalan kartano ja pihapiiri Kuokkasen talo Kylmälahden talo Kymin lauttaus yhdistyksen ent. alueet Kypärämäen omakotitaloalue Käyräkadun kerrostalokokonaisuus Köhniön omakotitaloalue Laukkala

12 m78 m79 m80 m81 m82 m84 m85 m86 m87 m88 m89 m90 m91 m93 m94 m95 m96 m97 m98 m99 m100 m101 m102 m103 m104 m105 m106 Lepola Lohikosken kirkkoympäristö Lohikoski: Lahjaharju Lohikoski: Metsikkötien ympäristö Luonetjärvi: Itäranta (Luonetjärven Itäranta on poistettu yleiskaavasta, koska se sisältyy ensimmäisen ehdotusvaiheen jälkeen tarkistettuun Luonetjärven RKY-aluerajaukseen) Länkelän pihapiiri Maakunta Markkula Mehtoniemi Mikron kerrostalo Moksin kyläkeskusta ja Koppelmäen pihapiiri Moksin tila Mutasen pappila Muurikainen Niemelä Nikolainkulma Nisulan omakotialue Ns. puolikunnalliset kerrostalot Oron liikerakennus Osuuskauppa MäkiMatin konttori Paloniemen huvila Pohjola Pohjola Puistokoulu Purjehduspaviljonki ja majakka Putkilahden koulut Putkilahden seurantalo m107 Puutalotontti, Cygnaeuksenkatu 2 m108 Rajakadun ympäristö m109 Rauhaniemen talo m110 Reijun pihapiiri m111 Salorinne m112 Schaumanin vaneritehtaan alue m113 Siekkilänkosken myllymiljöö m114 Sipilän pihapiiri m115 SOK:n konttori m116 Strengin talo m117 Survon ja Korpelan pihapiirit m118 Säynätsalon kirkko ja lähiympäristö m119 Säynätsalon Kuitulevytehtaan rakennukset m120 Taipaleen talo, Keljo m121 Tikkakosken asetehtaat m122 Tikkakosken kirkko m123 Tompinmäki m124 Tykkitehtaalaisten kerrostalo Mörssäri

13 m125 Vaajakosken kirkko m126 Valimonmäen alue ja Asevelikylä m127 Valmetin Jyskän tehtaan asuinalue m128 Vanha pappila m129 Vanha tiilitalo, Kauppakatu 41 m130 Vanhusten asuntola Hannala m131 Veijon tila m132 Vesangan vanha rautatieasema m134 Viljasjärven tila m135 Yleisen sairaalan puurakennukset m136 Ylä Niittynen m137 YläPainaa m138 Äijälänsalmen vanha silta Taulukko 1 Yleiskaavan maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Keski-Suomessa, Keski-Suomen liitto: RAKENNUSSUOJELUKOHTEET TAI ALUEET Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) on osoitettu rakennussuojelukohteet ja alueet. Kohteet on osoitettu violetilla kolmiolla ja alueet violetilla aluerajausmerkinnällä. Yleiskaavan mittakaavasta johtuen rakennussuojelukohteiden ja alueiden numerointia ei ole esitetty kaavakartalla. Kohteiden numerointi ja sijainti on esitetty taulukossa 2 sitä seuraavissa kuvissa. Kohde tai alue on suojeltu rakennussuojelulailla tai asetuksella, asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/1985) tai ne ovat mukana sopimuksessa (1998) koskien valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämistä ja suojelemista. Kirkolliset kohteet on suojeltu kirkkolain 14 luvun 5 nojalla. irkkolain tarkoittamia kirkollisia kohteita ovat kirkot ja kellotapulit, siunaus- ja hautakappelit sekä hautausmaalla olevat niihin rinnastettavat rakennukset. Yleiskaavassa osoitettujen rakennussuojelualueiden kohdeluettelo: Jyväskylän yliopisto Asetus 480/ Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus Säynätsalon kunnantalo Rakennussuojelulaki Yleiskaavassa osoitettujen rakennussuojelukohteiden kohdeluettelo: Kohdenumero Rakennuksen nimi Kohde Suojeluperuste sr Luentorakennus Fennicum Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Seminaarirakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Voimistelusali Ryhtilä Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Educa Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Historica Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Talous- ja asuinrakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Oppio Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Luentorakennus Villa Rana Jyväskylän yliopisto Asetus 480/

14 sr Päärakennus Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Toimisto-, opetus- ja ruokatilat Philologica-Lozzi Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Urheiluhalli Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Uimahalli Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85, Muu, RaksL, sr Harjoituskoulu Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Henkilökunnan asuntola Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Liikuntatieteen laitos Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Riihi (nyk. Cygnaeus-pirtti, museo) Jyväskylän yliopisto Asetus 480/85 sr Opistorakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Asetus 480/85, Muu sr Vanha-Mankolan asuinrakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Asetus 480/85, Muu sr Uusi Mankola, mallitilan päärakennus Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr Uusi-Mankolan aitta Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr Vanha-Mankolan aitta Keski-Suomen kotitalousopisto Varjellut sr Suojeluskuntatalo Suoja Entinen suojeluskuntatalo Suoja (nk. Valtiontalo) Rakennussuojelulaki sr Jyväskylän ortopediasairaala Vanha ortopedia, entinen ortopediasairaala Varjellut sr Asemapäällikön talo Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Asemapäällikön talousrakennus Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr asuinkasarmi Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Asemaravintola Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Asuinkasarmien talousrakennus Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr asuinkasarmi Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 sr Kirkko Korpilahden kirkko Kirkkolaki sr Kirkko Jyväskylän kaupunginkirkko Kirkkolaki sr Kirkko Taulumäen kirkko Kirkkolaki sr Kirkko Säynätsalon kirkko Kirkkolaki sr kunnantalo Säynätsalon kunnantalo Rakennussuojelulaki sr Työväentalo Jyväskylän työväentalo Rakennussuojelulaki sr Asuintalo,puurakenteinen yksityistalo Nuoran talo Rakennussuojelulaki sr Talousrakennus Jyväskylän rautatieasema-alue Rautatiesopimus 1998 Taulukko 2 Yleiskaavan rakennussuojelukohteet

15 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Kuva 2 Keskustan rakennussuojelukohteet. Kuva 3. Taulumäen ja Mannilan rakennussuojelukohteet

16 Kuva 4 Säynätsalon ja Korpilahden rakennussuojelukohteet. 5. MUINAISJÄÄNNÖKSET Yleiskaavassa on osoitettu tiedossa olevat kiinteät muinaisjäännökset kaava-alueelta. Ajantasainen tieto muinaisjäännöksistä on saatu yhdistämällä Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot ja Mikroliitti Oy:n loppuvuodesta 2012 tekemän täydennysinventoinnin tulokset. Museoviraston muinaisjäännösrekisterin tiedot perustuvat useisiin eri ajankohtina tehtyihin inventointeihin. Ennen vuoden 2012 täydennysinventointia on tehty laaja-alaiset muinaisjäännösinventoinnit vuonna 2006 Mikroliitti Oy:n Timo Jussilan ja Timo Sepänmaan toimesta. Tuolloin inventoitiin Puuppolan, Oravasaaren ja Kuohu Vesanka Ruokkeen alueet. Edellinen systemaattisempi inventointi on vuodelta Inventoinnin tekijänä oli Timo Sepänmaa. Vuoden 1987 jälkeen eri henkilöt ovat tehneet lukuisia paikallisempia inventointeja ja kohteiden tarkastuksia useina eri vuosina, mm. vuonna 2004 FM Katja Vuoristo nelostien parannushankkeen yhteydessä. Korpilahden kunnan arkeologinen perusinventointi Inventoija FM Johanna Seppä. Inventointiin kuului kahden kaava-alueen, Kärkinen-Taajama ja Tikkalan osayleiskaavojen tarkastus, jonka lisäksi tehtiin koko kunnan uusintainventointi, sillä edellinen inventointi oli tehty vuonna 1964 Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen, kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus sm (esim sm58). Alla olevassa taulukossa on lueteltu yleiskaavassa osoitetut kohteet. Kaavamerkintä Kohdenimi Mjtunnus Tyyppi Ajoitus sm1 Ahola asuinpaikat kivikautinen sm2 Aijasaho asuinpaikat kivikautinen sm3 Alainen asuinpaikat kivikautinen sm4 Ala-Sallaajärvi työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm5 Autiokangas työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm6 autiokangas asuinpaikat historiallinen sm7 Cygnaeuksenpuisto kirkkorakenteet historiallinen

17 sm8 Hakavuori A-C muinaisjäännösryhmät kivikautinen sm9 Halsvuoren hopeakaivos työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm10 Halsvuori taide, muistomerkit kivikautinen sm11 Haukilampi asuinpaikat kivikautinen sm12 Haukilampi asuinpaikat kivikautinen sm13 Hevosenselkä työ- ja valmistuspaikat ajoittamaton sm14 Hiekkahauta muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm15 Hiekkaniemi asuinpaikat kivikautinen sm16 Hiirola asuinpaikat kivikautinen sm17 Hörhä asuinpaikat kivikautinen sm18 Ilmolahti asuinpaikat kivikautinen sm19 Ilokivi taide, muistomerkit historiallinen sm20 Innala asuinpaikat kivikautinen sm21 Iso-Poro hautapaikat varhaismetallikautinen sm22 Isoranta työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm23 Jopinlahti asuinpaikat kivikautinen sm24 Kaijalanniemi asuinpaikat kivikautinen sm25 Kalliopohja asuinpaikat kivikautinen sm26 Kalloharju hautapaikat historiallinen sm27 Kankaankatu asuinpaikat kivikautinen sm28 Kantala asuinpaikat kivikautinen sm29 Kapakkavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm30 Kapakkavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm31 Kapakkavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm32 Kattilaoja muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm33 Kaunisharju kivirakenteet ajoittamaton sm34 Kiponniemi kivirakenteet ajoittamaton sm35 Kirri muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm36 Kirri työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm37 Kortelahti asuinpaikat kivikautinen sm38 Koskenvuori kivirakenteet varhaismetallikautinen sm39 Kotiranta B asuinpaikat kivikautinen sm40 Kouhi asuinpaikat kivikautinen sm41 Koukunkallio kivirakenteet rautakautinen sm42 Koutturi kivirakenteet esihistoriallinen sm43 Kuohunkosken manufaktuurilaitos teollisuuskohteet historiallinen sm44 Kuokanjoki asuinpaikat kivikautinen sm45 Kuokkala Jokivarren asuinpaikat historiallinen koulu sm46 Kuorekallio hautapaikat varhaismetallikautinen sm47 Kärkinen Kotipelto asuinpaikat kivikautinen sm48 Laurila Kotipelto asuinpaikat kivikautinen sm49 Leponenä muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm50 Leppälahden kesäsiirtola asuinpaikat kivikautinen, pronssikautinen,, sm51 Lusikkaniemenkallio hautapaikat pronssikautinen, rautakautinen,, sm52 Lähdemäki asuinpaikat kivikautinen sm53 Majajärvi asuinpaikat keskiaikainen

18 sm54 Matinmäki asuinpaikat moniperiodinen sm55 Mommila asuinpaikat kivikautinen sm56 Mommila asuinpaikat kivikautinen sm57 Mustalahden pelto asuinpaikat kivikautinen sm58 Myllyjoki asuinpaikat kivikautinen sm59 Myllypuro asuinpaikat kivikautinen sm60 Mäkelä asuinpaikat kivikautinen sm61 Mäkelä Ylä-Tihtari asuinpaikat kivikautinen sm62 Mäki asuinpaikat kivikautinen sm63 Naulavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm64 Naulavuori työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm65 Niemelä Kotovainio asuinpaikat kivikautinen sm66 Nikkilä asuinpaikat kivikautinen sm67 Näätämäki asuinpaikat kivikautinen sm68 Oksassaari hautapaikat varhaismetallikautinen sm69 Opinsaunan kiuas taide, muistomerkit historiallinen sm70 Oravasaarentie työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm71 Oravasaarentie työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm72 Oravasaari kivirakenteet rautakautinen sm73 Oravasaari Siilinranta hautapaikat rautakautinen sm74 Palosaari asuinpaikat kivikautinen sm75 Peltola asuinpaikat kivikautinen sm76 Peuha asuinpaikat kivikautinen sm77 Peuraniemi asuinpaikat kivikautinen sm78 Pikkula työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm79 Puolakka (Oravivuori) taide, muistomerkit historiallinen sm80 Puuppola asuinpaikat kivikautinen sm81 Puuppola Salmela asuinpaikat kivikautinen sm82 Pyhäsaari hautapaikat varhaismetallikautinen sm83 Päiväranta asuinpaikat kivikautinen sm84 Raidanlahden Kotiranta asuinpaikat kivikautinen sm85 Raidanlahti asuinpaikat varhaismetallikautinen sm86 Rannila Kuoppakennäs asuinpaikat kivikautinen sm87 Rantamäki asuinpaikat kivikautinen sm88 Riitarinne asuinpaikat kivikautinen sm89 Rimminlampi muinaisjäännösryhmät moniperiodinen sm90 Ristiniemi kivirakenteet ajoittamaton sm91 Roninmäki ei määritelty historiallinen sm92 Rosenbröijerin hautakappeli hautapaikat historiallinen sm93 Saaniemi Rantavainio asuinpaikat kivikautinen sm94 Salmela-Koulu asuinpaikat kivikautinen sm95 Sammalniemi hautapaikat varhaismetallikautinen sm96 Savi asuinpaikat kivikautinen sm97 Siikasalmi hautapaikat varhaismetallikautinen sm98 Syvälahti työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm99 Tahkosaari kivirakenteet rautakautinen sm100 Talvilahti asuinpaikat kivikautinen sm101 Tarvaannenä kivirakenteet rautakautinen sm102 Tasainenkangas työ- ja valmistuspaikat historiallinen

19 sm103 Tasainenkangas työ- ja valmistuspaikat historiallinen sm104 Tikkakoski Särkimäki asuinpaikat historiallinen sm105 Tikkala Hiekkaranta asuinpaikat kivikautinen sm106 Tikkala Kotiranta asuinpaikat kivikautinen sm107 Turanlahti hautapaikat varhaismetallikautinen sm108 Tölskä kultti- ja tarinapaikat keskiaikainen sm109 Ukkomäki asuinpaikat kivikautinen sm110 Urtinpohja A raaka-aineen hankintapaikat historiallinen sm111 Urtinpohja B kivirakenteet historiallinen sm112 Urtti kivirakenteet ajoittamaton sm113 Vanha-Repola Saunapelto asuinpaikat kivikautinen sm114 Vinni asuinpaikat kivikautinen sm115 Virmuniemi kivirakenteet ajoittamaton sm116 Vuorela asuinpaikat kivikautinen sm117 Vuorelan lahti asuinpaikat kivikautinen sm119 Vähälahti Sullero asuinpaikat kivikautinen sm118 Vähä-Veijo Aittovainio asuinpaikat kivikautinen sm120 Väinölä asuinpaikat kivikautinen Taulukko 3 Yleiskaavan muinaismuistokohteet. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri: Historiallisen ajan muinaisjäännösten arkeologinen inventointi Keski-Suomessa SÄILYKE JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN SÄILYTETTÄVÄN ARVOISET PIENTALOALUEET Jyväskylän kaupunki on teettänyt v valmistuneen selvityksen säilyttämisen arvoisista omakotitaloalueista. Lisäksi tekeillä olevassa modernin rakennusperinnön inventoinnissa (Keski-Suomen museo) on noussut esiin uusia Säilyke-aluetäydennyksiä, jotka on otettu mukaan yleiskaavassa esitettäviin kohteisiin. Yleiskaavassa esitettyjen kohteiden numerointi on Säilyke-selvityksen mukainen siltä osin kuin ne ovat olleet jo mukana kyseisessä selvityksessä. Vuoden 2010 SÄILYKE-inventoinnin mukaisia alueita on 33 kpl. Modernin rakennusperinnön inventoinnissa osoitettuja uusia Säilyke-aluerajauksia on yhteensä 19 kpl. Näistä vanhoihin aluerajauksiin liittyvänä alueena on osoitettu Kangasvuori (sä8). Lisäksi yleiskaavakartalle on osoitettu Korpilahdelta Keski-Suomen museon vuonna 2008 inventoima kohde Korpiahontien Oikokadun pientaloalue (sä35). Vanhojen Säilyke-alueiden osalta löytyy lisätietoa Säilyke-raportista vuodelta Uusien aluerajausten osalta ei ole laadittu vielä vastaavaa asemakaavoitusta palvelevaa selvitystä mm. johtopäätöksistä, ja vastaava selvitystyö on tehtävä viimeistään alueiden asemakaavoitukseen ryhdyttäessä

20 Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen kohteet on numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus sä (esim sä5). Kaavamerkintä Alue sä01 Rantue sä02 Katiskakadun seutu sä03 Koivikkotie sä04 Lahjaharju sä05 Metsikkötie sä06 Kyyhkysenmäki sä07 Holsti sä08 Kangasvuori sä09 Tuohimutka sä10 Vanha Halssila sä11 Halssilantien seutu sä12 Volmarinkatu sä13 Nisula sä14 Syrjälä sä15 Asevelikylä sä16 Honkaharjuntien seutu sä17 Mattilankadun seutu sä18 Kortemäki sä19 Kypärämäki sä20 Köhniö sä21 Tikka sä22 Ristikivi sä23 Kuokkalanpelto sä24 Keljonkankaan koulun seutu sä25 Hietatie sä26 Keljonkankaan muut alueet sä27 Tarhamäki sä28 Roninmäki sä29 Säynätsalon pääsaari sä30 Sorvaajantie sä31 Lehtisaari sä32 Haikka sä33 Muuratsalo sä34 Vanhan valtatie 4:n asutusmaisema sä35 Vaajakosken Niitynpääntien tyyppitaloalue sä36 Vaajakosken Opintien - Linnankujan tyyppitalot sä37 Vaajakosken Savonmäentie 6-12 ja Havuperä 1-3 sä38 Vaajakosken Tölskä sä39 Halssilanrinteen Mesikämmenen alueen ja 1980-lukujen rivitalot sä40 Heinälampi I-alue sä41 Hupeli sä42 Jyskänvuoren sytytintehtaan ja Valmetin asuinalue sä43 Kuokkalan vuoden 1985 asuntomessualue

21 sä44 Lohikosken Puikkarikadun ja Anttoninkadun pientalot sä45 Mäyrämäki sä46 Palokan Hollitaipaleentien pientaloalue sä47 Palokan Pappilanrinteen pientaloalue sä48 Palokan Ritoharju sä49 Sulkurannan siirtolapuutarha sä50 Lehtisaaren huvilat Kuva 5 Yleiskaavan SÄILYKE-alueet 7. ALVAR AALLON RAKENNUS- JA MAISEMAPERINTÖ Yleiskaavan pohjaksi on tehty erlllinen selvitys Alvar Aallon rakennus- ja maisemaperinnöstä Jyväskylässä. Selvityksen tarkoituksena on koota yhteen Alvar Aallon ajatuksia ja kirjoituksia koskien kaupunkisuunnittelua sekä rakennusten ja niiden ympäristön suhdetta toisiinsa. Lisäksi selvitys esittelee lyhyesti Aallon Jyväskylän alueelle suunnittelemat, yhä olemassa olevat, rakennukset. Selvityksen on laatinut Timo Riekko Jyväskylän kaupungin yleiskaavakartalle 5 Kulttuuriympäristön vaaliminen kohteet on merkitty pinkillä ympyrällä ja numeroitu siten, että etuliitteeksi on laitettu tunnus aa (esim aa5). Kaavamerkintä aa1 aa2 aa3 aa4 aa5 aa6 aa7 aa8 aa9 aa10 aa11 aa12 aa13 aa14 aa15 aa16 aa17 aa18 Kohteen_nimi Nuoran talo Työväenyhdistyksen talo Aira-talo, rautatietyöläisten asuintalo Suojeluskuntatalo Jyväskylän yliopisto päärakennus Uimahalli aalto-alvari Liikuntatieteellisen tiedekunnan laitosrakennus Kielitieteiden laitos (ent.opiskelija-asuntola) Keski-suomen museo Alvar aalto museo Virastotalo Kaupunginteatteri Poliisitalo (entinen) Viitatorni Villa karpio Säynätsalon kunnantalo Muuramen kirkko Muuratsalon koetalo Taulukko 6 Alvar Aallon rakennusperintökohteet yleiskaavassa

22 Kuva 7 Alvar Aallon rakennusperintö. Alvar Aallon yksi keskeinen inspiraation lähde oli luonto ja erityisesti keskisuomalainen maisema. Sen huomioiminen ja sisällyttäminen suunnitelmiin säilyi Aallolla hänen palatessaan myöhemmin urallaan Jyväskylässä. Aallon mielestä arkkitehtuuri tulee sopeuttaa ympäristöönsä ja kiinnittää samalla huomiota paikan luonteeseen. (Riekko, 2012) Hänellä oli näkemys maiseman käsittelystä ja sen painopisteistä. Aalto pyrki myös mukailemaan rakennuksillaan maastoa ja puhui maiseman ääriviivasta. Aallon suunnittelussa luonto on osa arkkitehtuuria ja päinvastoin. Se koskee niin muotoja kuin materiaalejakin. (Huttunen, 1996) Alvar Aallon maisemaperintönä yleiskaavakartalle on osoitettu viisi näkymää, jotka avautuvat Aallon suunnittelemista rakennuskokonaisuuksista. Näymät ovat Alvar Aallon itsensä esiin nostamia, kaupunki- ja maisematilallisesti arvokkaita näkymiä. Näkymä yliopiston päärakennuksen ja harjoittelukoulun väliseltä tasanteelta kohti Roninmäkeä. Näkymä yliopiston päärakennuksen edessä olevalta aukiolta Jyväsjärvelle. Näkymä ylioppilastalon/liikuntarakennuksen väliseltä aukiolta Jyväsjärvelle. Jyväskylän yliopiston Aallon kampuksen historia alkaa näkyvästi vuonna 1951 järjestetystä kutsukilpailusta Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun laajentamiseksi. Kilpailun voittaneen arkkitehti Alvar Aallon ehdotus sijoitti uudisrakennukset kilpailualueen laitaan (kilpailualue käsittää myös vanhan seminaarin alueen), välittömästi vanhan Jyväskylän seminaarin rakennusten lounaispuolelle. Maisemallisesti suunniteltu kokonaisuus sijaitsi laajemman peltoalueen päässä ja rajautui kolmelta suunnalta harjumännikköön. Ehdotuksessa rakennukset sijoittuivat aukiota myötäillen metsän reunaan, lounaaseen avautuvaksi kaareksi ja se sisälsi päärakennuksen, harjoituskoulun, kaksi voimistelurakennusta, uima-allastilan ja henkilökunnan asuntorakennuksen sekä lämpökeskuksen. Kirjasto lisättiin suunnitelmaan jälkeenpäin. Alvar Aallon kampus-suunnitelmassa näytteli keskisuomalainen maisema tärkeää osaa. Aallon omien sanojen mukaan: Kokonaismiljöönä on pidettävä Keski-Suomen luontoa, johon korkeakoulun pääidean täytyy pohjautua ja korkeakoulu on suunniteltava ensisijassa Jyväskylän maisemastruktuurin mukaan. Olen pyrkinyt luomaan korkeakoulukompleksista topografisen kokonaisuuden, jolla on arkkitehtoninen jäntevyys. Päärakennus on sijoitettu pisteeseen, jo

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS LIITE 7 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 26.11.2013 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN KULTTUURIYMPÄRIS- TÖSELVITYS Jyväskylän kaupungin yleiskaavan pohjana ovat toimineet lukuisat jo aiemmin tehdyt kulttuuriympäristöä

Lisätiedot

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto

Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto Tietotuoteseloste, Museoviraston suojeluaineisto 1 Yleistietoa 1.1 Nimi ja tunnisteet Museoviraston suojeluaineisto, FI. 1000272, FI. 1000034 ja FI. 1000000 FI. 1000272.MV_suojeluaineisto.20120905 1.2

Lisätiedot

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

28.12.2009 39/004/2009

28.12.2009 39/004/2009 MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kunnat Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt

Lisätiedot

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

KAUPUNGINOSA TOIMENPIDE PALVELULUOKKA. A031 Puistotorin toimintapuisto Toimintapuisto Puistola Säilytettävä Talvikunnossapito

KAUPUNGINOSA TOIMENPIDE PALVELULUOKKA. A031 Puistotorin toimintapuisto Toimintapuisto Puistola Säilytettävä Talvikunnossapito UUDEN JYVÄSKYLÄN VIHERPALVELUOHJELMA LEIKKIPUISTOPALVELUT Liite 1 1/6 SÄILYTETTÄVÄT LEIKKIPUISTOT 2010-2020 TUNNUS NIMI PALVELULUOKKA KAUPUNGINOSA TOIMENPIDE TALVIKÄYTTÖ Toimintapuistot A031 Puistotorin

Lisätiedot

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1404-00/19 1 (5) Hankenro 0740_58 HEL 2018-012908 7.2.2019 MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus

3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010

Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus. Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Valtakunnallisen kulttuuriympäristön arvot ja vaikuttavuus Keski-Suomen museo Päivi Andersson 19.11.2010 Maakuntien suunnittelujärjestelmä Kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnalliset

Lisätiedot

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014

Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ilomantsi Mekrijärvi Huohvanala Muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Farmi Salliset Ay 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 5 Kansikuva: suunnitellun maanottoalueen

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston

Lisätiedot

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018

KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Rakennuskannan arvottaminen

Rakennuskannan arvottaminen 12.1.2017 (luonnos) YKK62267 12.1.2017 2 (13) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KARTTATARKASTELU... 3 3 KOHTEET... 4 3.1 Osa-alue 1... 4 3.2 Osa-alue 2... 7 3.3 Osa-alue 3... 9 3.4 Osa-alue 4... 10 3.5 Virtaniemi...

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442 Page 1 of 3 Rauman Lyseo, 684-2-203-1 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 Kuvausaika: 26.3.2013 https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_kohde_tiedoteraportti.aspx?kohde_id=206442

Lisätiedot

Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27

Lisätiedot

Modernin rakennusperinnön inventointi ja arvottaminen

Modernin rakennusperinnön inventointi ja arvottaminen Modernin rakennusperinnön inventointi ja arvottaminen Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen -hankkeen Etelä-Savon tulosseminaari 24.05.2019 Rakennusinventoija Laura Vikman Modernin rakennusperinnön

Lisätiedot

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys 30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen

Lisätiedot

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 4. 22.2.2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS Asemakaavan muutos koskee:

Lisätiedot

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012. Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus. 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus

SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012. Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus. 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus SAVUKOSKEN KUNTA KAAVASELOSTUKSEN LIITTEET 1.10.2012 Soklin osayleiskaava Kaavaehdotus 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi -hankkeen inventointikohteet kaava-alueella

Lisätiedot

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010

Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 1 Hämeenkyrö Ahrolantien asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi v. 2010 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4) KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS 29.1.2019 1(4) HAUHON KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 12 TONTIT 5 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 17 TONTTI 2 (kiinteistöt 109-449-4-185, 109-449-4-57, 109-449-6-143, 109-449-6-1,

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE

PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Alueraportti https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/es/es_alue_raportti.aspx... 1 / 3 26.11.2018 klo 11.08 PIEKSÄMÄEN RAUTATIELÄISYMPÄRISTÖT, ASUINALUE Maakunta: Etelä-Savo 10494 Kunta: Pieksämäki

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093

Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus Lausuntopyyntö 7.11.2016 Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093 Kempeleen

Lisätiedot

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo

Lisätiedot

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä

Lisätiedot

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot

Rautujärven pohjoisrantaa kuvattuna sen itäosasta länteen. Perustiedot 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta (ilmakuva)... 3 Yleiskartta 2... 4 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 28 ÄKÄSJOEN PATO... 5 KOLARI 83 RAUTUJÄRVI... 5 KOLARI 84 AHVENJÄRVI... 8 KOLARI

Lisätiedot

Jyväskylän Tilapalvelu

Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylän Tilapalvelu Kuvien kertomana Toteuttanut: Keski-Suomen museo Kuvassa: oikealla Jarno Hacklin YIT Kiinteistötekniikka Oy:n toimitusjohtaja, Jyväskylän Tilapalvelusta kiinteistöjohtaja Esko Eriksson

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

LAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta

LAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta LAUKON KARTANON ALUE Laukon rakennuksia 1840-luvulta. Osasuurennos J.Knutsonin piirroksesta kirjasta 'Finland framstäldt i teckningar' vuodelta 1845-52 KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi. Mustalammen 110 KV:N voimajohdon linjauksen inventointi Katja Vuoristo

Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi. Mustalammen 110 KV:N voimajohdon linjauksen inventointi Katja Vuoristo Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi Mustalammen 110 KV:N voimajohdon linjauksen inventointi 15. 17.7.2009 Katja Vuoristo Abstrakti Ristiina Mäntyharju - Suomenniemi Mustalammen 110 KV:n voimajohdon linjauksen

Lisätiedot

Sarkkirannan lähikaupan asemakaavamuutoshankkeen edellytykset

Sarkkirannan lähikaupan asemakaavamuutoshankkeen edellytykset YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 16.8.2016 Lausuntopyyntö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Kempeleen seurakunta Viite Suomen Lähikauppa Oy:n aloite uuden lähikaupan

Lisätiedot

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) KAUPPAKATU 13 asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS 16.1.2019 Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki) tilaisuuden kulku 1. Asemakaavahankkeen esittely - lähtökohdat - tavoitteet - suunnittelu-

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen

Lisätiedot

RISTIMÄENKATU 5 / ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RISTIMÄENKATU 5 / ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Ilkka Tarkkanen puh. 050 311 7130, fax. (015) 194 2613 e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0964 RISTIMÄENKATU 5 / ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Lomakeskus Revontuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA Liite 2 VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA 28.1.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ TAINA RIEKKINEN Mänttä-Vilppulan kaupunki, 1. kaupunginosan kortteli 118/osa,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II L ASEMAKAAVAN MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II L ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA-ALUEEN RAJAUS JA VOIMASSA OLEV KAAV 1 J07 UUSIKYLÄ II G E78 UUSIKYLÄ II A 2 Kohde Asemakaavan muutos: Uusikylä II L: korttelit 41 osa 42, 43, 44 ja 53 sekä katu- ja puistoalueita. Hakija/ Aloite

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 41/2012 1 (5) 1304 Taka-Töölön tontin 507/12 ja Vuosaaren tontin 54200/1 (Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset) rakennuskiellon pidentäminen (nro 12156 ja 12157) HEL 2012-013440

Lisätiedot

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen

Lisätiedot

Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa

Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa Sisällysluettelo Johdanto... 3 Hankasalmi... 5 Joutsa... 6 Jyväskylä... 8 Jyväskylän maalaiskunta...18 Jämsä...23

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot

Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot 2/2 Jakelu Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot Tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetusministeriö

Lisätiedot

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43 YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Kaavahankkeen yleiskuvaus:

Kaavahankkeen yleiskuvaus: Kaavahankkeen yleiskuvaus: Rakennushanke käsittää 2 kadunvarteen sijoittuvaa, 6-kerroksista asuinrakennusta. Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen 1.kerrokseen on varattu liiketilaa

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016

Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Kaavatilanne. Espoon eteläosien yleiskaava: julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä kehitettävää työpaikka-aluetta (TP)

Kaavatilanne. Espoon eteläosien yleiskaava: julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä kehitettävää työpaikka-aluetta (TP) 321610 Gräsantulli Piispankallio 321607 (Gräsanportti): valmisteluaineisto nähtävillä 21.2-22.3.2011 Piispankallio 321609 (Gräsantörmä): OAS nähtävillä 22.12.2014-27.1.2015 Kaavatilanne Espoon eteläosien

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Lausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm

Lausunto. Yhteenveto sisältää mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Palautteen antaja ja pvm Sivu 1 (6) Lausunnot Palautteen antaja ja pvm Uudenmaan ELY-keskus 30.1.2017 Yhteenveto sisältää 24.2.2017 mennessä jätetyt lausunnot ja muistutukset. Maankäyttöosasto on laatinut vastineet. Lausunto Vastine

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava

www.jarvisaimaanpalvelut.fi 050 132 1234 Kauppatie 1, 58700 Sulkava Sisällys 1. Perus ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaavaalueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Asemakaava...

Lisätiedot

Varkauden teollinen kulttuuriperintö. Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö?

Varkauden teollinen kulttuuriperintö. Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö? Varkauden teollinen kulttuuriperintö Mitä on kultuuriperintö? Kulttuuri-identiteetti? Aineeton kulttuuriperintö? Kulttuuriperintö, mitä se on? Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot