Hyvistä teoista syntyy parempi huominen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvistä teoista syntyy parempi huominen"

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika maalistoukokuu 2013 Nro 1/2013 Hyvistä teoista syntyy parempi huominen Päiväkummun ja Kotimäen lastensuojeluyksiköissä, Naisten vuoro -projektissa, ja monissa muissa hankkeissa rakennetaan hyvillä teoilla oikeudenmukaisempaa maailmaa.

2 2 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Samat oikeudet kuuluvat kaikille Jokainen ihminen on luotu ainutkertaiseksi ja samanarvoiseksi yksilöksi kykyihin, ominaisuuksiin tai tuottavuuteen katsomatta. Ihmisarvo on aina ehdoton ja täysi se ei ole suhteellinen käsite. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta YK:n yleismaailmallisesta ihmisoikeuksien julistuksesta. Se syntyi kun kansakunnat halusivat toisen maailmansodan jälkeen varmistaa, ettei sellaisia kauhuja enää pääsisi valloilleen. Ei koskaan enää oli kantavana ajatuksena, kun YK perustettiin vuonna 1945, sekä kolme vuotta myöhemmin kaikkien maailman valtioiden yhteisessä ihmisoikeuksien julistuksessa. Toisen maailmansodan Saksassa natsit järjestelmällisesti tuhosivat tarkkaan määrittelemiään ihmisryhmiä. Myös muita kuin juutalaisia joutui vainojen kohteeksi. Lukemattomia romanejakin joutui keskitysleireille. Nämä ihmisoikeuksien loukkaukset olivat täysin käsittämättömiä ja ne on moneen kertaan julkisesti tuomittu. Kuitenkin jonkinlaisena ihmisoikeusloukkauksena on pidettävä myös sitä, ettei Saksan valtiovalta vieläkään ole antanut täyttä tunnustusta natsien toteuttamasta romanien vainoamisesta. Toisen maailmansodan kokemuksien perusteella YK päätti ihmisoikeuksien julistuksen kantavaksi ajatukseksi sen toisen artiklan. Siinä määrätään yksiselitteisesti, että jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. YK:n ihmisoikeuksien julistukseen perustuu myös Euroopan ihmisoikeussopimus ja samat oikeudet määritetään Suomen perustuslaissakin. Lait ja sopimukset eivät kuitenkaan aina toteudu, kuten maailman uutisia seuratessamme usein joudumme toteamaan. Myös lähempänä, täällä Suomessa ihmisoikeuksien toteutumisessa on parantamisen varaa. Epäkohdasta, jota täällä on vasta viime aikoina parannettu, sopii esimerkiksi uutisoinnin tapa. Aiemmin kielteisten uutisten yhteydessä raportoitiin henkilön mahdollinen vähemmistöstatus, vaikka sillä ei olisi ollut rikkomuksen kanssa mitään tekemistä. Myöhemmin ymmärrettiin, että tällainen uutisointi on omiaan lisäämään ennakkoluuloja. Vielä on voimissaan sen sijaan eräs toinen selvä ihmisoikeuksien julistuksen hengen vastainen käytäntö. Monilla työpaikoilla suhtaudutaan työnhakutilanteissa edelleen syrjivästi romaneihin. Ennakkoluuloista kerrotaan pahimmillaan jopa ääneen, kuten romanit.fi -nettisivustolla kuvattu, koskettava esimerkki siivoustyötä hakeneesta naisesta kertoo. Tämä siitä huolimatta, että yhdenvertaisuuslain 2 ja 6pykälä kieltävät yksiselitteisesti syrjinnän tällaisessa tilanteessa. Kehitettävää riittää ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edestä siis vielä Suomessakin. Ihmisoikeuksien edistäminen on poliittisella tasolla käytännössä hyvää tarkoittavien lakien säätämistä. Käytännössä ihmisoikeudet eivät kuitenkaan voi toteutua ilman jokaisen meistä omaa panosta niiden hyväksi. Lakeja kuten yhdenvertaisuuslakia on noudatettava, mutta ihmisoikeuksien kunnioittaminen ulottuu vielä paljon pidemmälle kuin lain edellytykset. Loppujen lopuksi kyse on hyvin henkilökohtaisesta ja samalla kuitenkin yksinkertaisesta periaatteen ymmärtämisestä jokainen meistä on Jumalan luomana yhtä arvokas kuin minäkin. Roomalaiskirje (15:2) kiteyttää saman kultaisen säännön toimintaohjeeksi: Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä. KIRJ:Leena Rauhala kansanedustaja Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2013 Leena Rauhala Väinö Lindberg Tina Mäkelä Malla Laiti Sirpa Pöllönen Jeppe Isberg Matti Virtanen Päivi Rask-Helin Satu Nyman Helena Räsänen puheenjohtaja, kansanedustaja varapuheenjohtaja, sosiaalineuvos projektijohtaja erikoissuunnittelija oppisopimustoiminnan päällikkö yrittäjä johtaja romanikulttuuriohjaaja lähihoitaja vanhustyön päällikkö, varajäsen KESKUSTOIMISTO Tuula Åkerlund toiminnanjohtaja Mervi Pamukci toimistosihteeri SOSIAALI- JA DIAKONIATYÖ Toimisto Puh. (09) Alida Friman NAISTENVUORO -vankilaprojekti Inka Jeskanen projektikoordinaattori GSM Tuula Nyman palveluohjaaja GSM PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Johtaja Hanna Pekonen Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh (03) , fax (03) KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Vs. Johtaja Susan Ihanainen Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) , Fax (09) ROMANINUORTEN OPINTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto Tässä numerossa Kirja Väinö Lindbergin elämästä 5 Nöyränä maailmalle 6 Älä Enää vaikene! 7 Tuulan voimavarana usko Taivaan Isään 8 Vaihtoehtoja romaninaisvangeille 10 VAO ry järjestää vertaistoimintaa 10 Suomen romanien historia 11 Sydämellinen laulaja 12 Karjalan tyttö 80-vuotta 13 Elli Palm 80 vuotta 13 Romano Mission lastensuojeluyksiköt 15 Toiminnanjohtajan palsta vuotta kellon perässä 16 Romaninuoret Jyväskylässä: Omaa tilaa, rauhaa ja mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristöönsä. Niistä on romaninuorten asumista koskevat toiveet tehty. Jyväskylässä toteutettiin marraskuussa romanilasten ja -nuorten yhteisötapaaminen, jonka tarkoituksena oli kuulla seudun romaninuorten asumiseen liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja toiveita. Tapaamiseen osallistui yhteensä noin kaksikymmentä vuotiasta romaninuorta. Osa heistä asui vielä luonnollisesti kotona, osa oli itsenäistymisvaiheessa hakemassa asuntoa, osalla oli jo omaa asumiskokemusta. Osallistuneista nuorista lähes kaikki joko kävivät koulua, opiskelivat tai olivat töissä. Nuorten mukaan työssäkäynti auttaa saamaan asunnon, mutta ei asuinalueen valintaan. Yksityisellä puolella voi valita asuinalueensa itse Nuoret kokivat huonona asiana romanien asuttamisen samoille alueille. He kaipasivat omaa tilaa ja rauhaa ja kärsivät huono-osaisuuden kasautumisesta asumisympäristössään. Toisaalta he näkivät, että sosiaalisten ongelmien leimaamilla alueilla ollaan yleisesti ottaen sallivampia ja suvaitsevampia naapureita kohtaan: Ei valiteta joka asiasta. Romaaninuorten tapaamisen yllättävä ja virkistävä piirre oli heidän kiinnostuksensa yksityistä vuokra-asumista kohtaan. Eri romaniväestön asumiseen Numero 2/2013 ilmestyy kesäkuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään 1.5. Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Julkaisija: Romano Missio ry Päätoimittaja: Tuula Åkerlund Toimitussihteeri: Jaakko Kaartinen- Koutaniemi Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy Toimitusneuvosto: Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström, Päivi Majaniemi Tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta 1 euro/pmm Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula Työpaikka auttaa asunnon, ei asuinalueen valinnassa liittyvissä keskusteluissa yleensä kerrotaan, että romanit eivät juuri hakeudu yksityisille vuokramarkkinoille korkeampien vuokrien, epävakaampien vuokrasopimusten ja syrjinnän pelon vuoksi. Jyväskyläläisten romaninuorten tapaamisessa oli sen sijaan kuultavissa nuorten toisenlaista asennoitumista yksityiseen vuokra-asumiseen. Monet romaninuorista nimenomaan halusivat vuokralle yksityisille markkinoille, koska se on nopeampaa: Ei tarvii odottaa ja anella. Nuoret pitivät tärkeänä myös sitä, että yksityiset vuokramarkkinat antavat mahdollisuuden valita asuinpaikkansa paremmin itse. Ongelmia ja valopilkkuja Nuorten yhteisötapaamisessa tuli runsaasti esimerkkejä erityisesti perinteisesti pukeutuneiden nuorten naisten kohtaamasta syrjinnästä vuokra-asuntoa hakiessa sekä yksityisellä että julkisilla asuntomarkkinoilla. Ongelmat keskittyvät useimmiten asunnon saantiin, joskus myös asumisen aikaisiin ennakkoluuloihin eri asukkaiden välillä. Sekä julkisen että yksityisen puolen vuokranantajat ovat yleensä tyytyväisiä romanien tapaan pitää asunnostaan poikkeuksellisen hyvää huolta. Tästä huolimatta romaninuorten omien kokemuksien mukaan osaketaloissa on enemmän vaikeuksia asukassuhteissa, eikä romaniasukkaita hyväksytä helposti. Toisaalta monilla oli kokemuksia myös siitä, että talon muut asukkaat ovat tulleet heidän puolelleen ja kiistäneet heitä kohtaan esitettyjä asiattomia tai perusteettomia syytöksiä. Nuorten mukaan pienillä paikkakunnilla oli vaikeampaa saada asuntoa. Jyväskylän kaupungissa asuntoasiat koettiin helpommaksi, koska paikkakunnalla on pitkään tehty romanityötä sekä yleisesti että asumisasioissa. Sarita Friman-Korpela YTM, asiantuntija Yhdenvertaisuus etusijalle Yes-hanke Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Internet: ISSN Kuva: Tenho Roth Tapaaminen järjestettiin sisäasiainministeriön hallinnoiman Yhdenvertaisuus etusijalle YES 5 -hankkeen ja Jyväskylän romaninuorten Siltana Huomiseen -projektin yhteistyönä. Yhteisötapaaminen oli osa romanipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa. Sen puitteissa on toteutettu myös muita romanien asumiseen liittyviä toimenpiteitä.

3 4 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Baramisos kentenge Tarinaa lapsille Panna kham aprula 6. dielos Tiljiba siigo Romano Boodos 4/2012 -patrosta: Mari däi d eelo hast lako kenteha lako dzeenosko Rainerisko neer. Joi sas jakke lo ani, ka joi aulo aro d elta, te Rainer dikjas undrime leen ta puhtas: So hin staudas? Mari phenjas: Maan hin lo ane neevibi tukke. Me aa tom kenteha dola latße gaajengo Virtasesko tßeere. Douva raani Maija phenjas mange, te lengo tßeeresko pa al hin kaan Jiiveski tßai Me dikkaa auri vaalijatta. Jiu dela bri no. Phuu hin parno. Kamana hin ou, hin tamlo. Apo tafla atßuvena momuja. Iek bultrila vuudar. Arre! Me daa gooli. Beski tßai, koones hin parne koola ta langhte, sonatika baal, staavela arre. Joi phennela: Tßi ko sarra. So tukke hunjula? Buut Tßi ko paarkiba. Bi koon Lumityttö Katson ulos ikkunasta. Lunta sataa. Maa on valkeana. Kello on kuusi, on hämärää. Pöydällä palavat kynttilät. Joku koputtaa oveen. Sisään! minä huudan. Pieni tyttö, kenellä on valkoiset vaatteet ja pitkät, kultaiset hiukset, astuu sisään. Hän sanoo: Hyvää huomenta. Mitä sinulle kuuluu? Paljon hyvää, kiitos. Mutta kuka sinä olet? Minä olen lumityttö. Minä tßutßo tßeer. Douva phuro Kalle Järvinen hin merdas ta kaan lesko kenti biknavena douva tßeer lokkes. D aa kaan doori ta tßin douva tßeer menge. Uvakaa, Jakkes me tßeeraa. Ehe, me minsavaa douva tßeer. Douva hin rankano tßeer ta doi hin tßi ko hoffos. Me laas te tßeeraa gresko stanja aro doi hoffos. Hin tßihko, te pankako praaluno lovadas, te ame laha tßeeresko uu liba, ke ame jekkar tßinnahas ajasaavo. Ta kaan hin douva tiija, paarkiba Deeveleske. Kaan ame tßinnaha tßeer menge. Me biknavaa douva phuranide gres, katta ame laha douva vasteskolouve doi tßeereskotßyöpos, phenjas Rainer d intaha. Tino ta Tanja aa te lo ane, ka joon unle so lengo phurnide rakkade. Iek tßoon sas d eelo om. Rainer sas tßertas douva tßeeresko tßyöpos ta jakkes Nymanesko huupa liine penge vaaguno var iego rankano phaaluno tßeer. Vaagos Mari tßertas styöka fäärdimeske ta doolesko paalal joi byrjydas te fäärdavel Tinosko duitu. Tino kamjas te lesko vondrosko tßakriba aa elas d eleno ta Mari tßinjas doori panna d eleno gulvakiiro. Joi tßertas Tinosko duitu rankaneske. Aro Tanjasko duitu sas buut lilo förjako duitujako guosi. Joi rikkadas buut dotta förjata. Hinko dauva kaan horttas tßatßo, Tino morradas leijaves lesko jakha, ta dikjas lo anes lesko phurnide. Rainer phenjas, kamlo tßau, hin dauva kaan tßatßo. Datta me niina alti haagadom, te me laas te tßinnaa mango huupake iego tßeer, kai ame lahas te d iiven ta tumen kenti hleppuvenas te d an aro skoola. Kaan mango haagiba hin aulo tßatßeske! Rannidas: Tuula Åkerlund Baramisos tiljula aro vauro Romano Boodos 2/2013 numerossa tu sal? Me som jiiveski tßai. Me aanaa tukke lil. Aa latßi. Paarkiba. Saste aaven, jiiveski tßai. Kammehako tu kaali? Ehe, me piivaa d intaha kaali. Taala ame be aha, piha kaali ta rakkavaha kuti tiija. Sar huot tiija d ala! Kaan me mostuvaa te d aa nikki. Aa Deuleha! Deevel mo del. Riga eelengo lokke rassa maasesko tßaaveske. Me phiravaa lil ta drabavaa dooles. Maan hin lo iba aro mango d ii. tuon sinulle kirjeen. Ole hyvä! Kiitos, tervetuloa lumityttö. Haluatko kahvia? Kyllä, minä juon mielelläni kahvia. Sitten me istumme, juomme kahvia ja puhumme vähän aikaa. Kuinka pian aika kuluukaan. Nyt minun pitää lähteä. Näkemiin (Jää Jumalan haltuun). (Jumala suokoon) Näkemiin. Vie terveisiä pakkaspojalle. Minä avaan kirjeen ja luen sen. Minulla on iloa sydämessäni. Seija Roth Vielä aurinko nousee 6.osa Jatkoa viime Romano Boodos 4/2012 -lehdestä. Mari äiti lähti nopeasti lastensa kanssa miehensä Rainerin luokse. Hän oli niin iloinen, kun hän tuli telttaan, että Rainer katsoi ihmeissään heitä ja kysyi: Mitä on tapahtunut? Mari vastasi: Minulla on sinulle iloisia uutisia. Olin lasten kanssa Virtasten kotona. Se Maija rouva kertoi minulle, että heidän talonsa vieressä on nyt tyhjänä oleva talo. Se vanha Kalle Järvinen on kuollut, ja nyt hänen lapsensa myyvät sen talon halvalla. Mene nyt sinne ja osta se talo meille. Mahtavaa, niinhän minä teen. Kyllä minä muistan sen talon. Se on kaunis ja siinä on hyvä piha. Minä voisin rakentaa hevostallinkin siihen pihaan. Onpa hyvä, että pankin johtaja lupasi, että me saamme talolainaa, jos joskus ostaisimme sellaisen. Ja nyt on se aika, Jumalan kiitos. Ostetaan meille talo. Minä myyn sen vanhemman hevosen, siitä me saamme käsirahan siihen talokauppaan, sanoi Rainer innoissaan. Tino ja Tanja olivat iloisia, kun he kuulivat mitä heidän vanhempansa puhuivat. Yksi kuukausi oli kulunut. Rainer oli tehnyt talokaupat ja niinpä Nymanin perhe sai ensimmäistä kertaa oman kauniin puutalon. Mari laittoi ensin keittiön kuntoon ja sen jälkeen hän alkoi valmistaa Tinon huonetta. Tino toivoi, että hänen sängynpeitteensä olisi vihreä ja Mari osti sinne vielä vihreän matonkin. Hän teki Tinon huoneen kauniiksi. Tanjan huoneessa oli paljon violetinvärisiä tavaroita. Siitä väristä hän piti kovasti. Onko tämän nyt oikeasti totta, Tino hieroi leikillisesti silmiään ja katsoi iloisesti vanhempiaan. Rainer sanoi, Rakas poika, tottahan tämä nyt on. Tästä minäkin aina haaveilin, että saisin ostettua perheelleni oman kodin, jossa saisimme asua ja te lapset pääsisitte käymään koulua. Nyt minun haaveeni on tullut todeksi! Kirjoittanut: Tuula Åkerlund Tarina jatkuu seuraavassa Romano Boodos 2/2013 lehdessä Kuva: Valfrid Åkerlund Väinö Lindbergin elämästä Kirja Sosiaalineuvos Väinö Lindberg muistelee lapsuuttaan ja elämänsä kulkua viime syksynä ilmestyneessä kirjassa Kärrypoluilta punaisille matoille. Teksti Tuovi Putkonen Koulukiusatun mustalaispojan matka nyrkkeilyn nuorten raskaansarjan mestariksi, tullimieheksi, papiksi, Romano Mission johtotehtäviin ja romanipolitiikan vaikuttajaksi on elämänkaari, jonka rinnalla kulkee koko suomalaisen romaniväestön tarina syrjitystä kiertolaiskansasta yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Väinö Lindbergin kertomat muistot ja mietelmät on kirjalliseen asuun saattanut toimittaja Tuovi Putkonen. Loviisan Kirja-kahvilassa helmikuussa täpötäysi salillinen yleisöä kuunteli, kun Väinö Lindberg muisteli lapsuutensa aikaista Loviisaa. Väinö Lindbergin muistelmien alku sijoittuu sota-ajan Loviisaan, jossa Anni ja Roope Lindbergin perhe sai asuttavakseen muutaman neliömetrin kokoisen huoneen asuintalon kivijalassa. Kirjakahvilan haastattelija Thomas Rosenberg löysi Väinön ruotsinkielisestä romanisuvusta aikaisemmin tuntemattomia näkökulmia suomenruotsalaisen Loviisan historiaan. Muistelmakirjan esittelytilaisuuteen Loviisan kirjakahvilaan olivat tulleet myös talon nykyiset omistajat. On vaikea uskoa, että suuri perhe on asunut siellä pienessä kellarihuoneessa, lehtori Hannele Kareinen ihmetteli. Väinöä tuli kuunteleman myös hänen nuoruusikänsä nyrkkeilyidoli, sittemmin loviisalainen arvostettu kunnallispoliitikko Teuvo Mankonen. Olisin pettynyt, jos en olisi nähnyt sinua täällä, Väinö sanoi ihailemalleen, nyt jo reilusti yli 80-vuotiaalle nyrkkeilysankarilleen. Väinön nyrkkeilyharrastus johti aina nuorten raskaan sarjan mestaruuteen asti. Pienen mustalaispojan osa Entiset koulutoverit muistivat hyvin sen, kuinka Väinöä ja hänen sisartaan Mirandaa kiusattiin koulussa. Pienenä mustalaispoikana rikkinäisine housuineen Väinö joutui myös opettajansa silmätikuksi. Väinö Lindberg arvelee Väinö Lindbergin elämästä kertova kirja veti Loviisan Kirjakahvilan täyteen yleisöä. Kuvassa haastattelija Thomas Rosenberg Tuovi Putkosen ja Väinö Lindbergin keskellä. koulussa koettujen nöyryytysten osaltaan kasvattaneen hänestä taistelijan. Häpeä huonoista vaatteista, koulukiusaaminen ja rehtorin väkivaltaisuus herättivät vastenmielisyyden koko koulua kohtaan. Tunsin, että koulu ei ollut minun maailmani. Eräänä päivänä pistin omat nimet kirjoihin ja kirjan kannet kiinni. Väinö Lindbergin äiti sai hankittua Väinölle opiskelupaikan vapaakirkollisessa kansanopistossa Santalassa. Opiskeluvuodet antoivat hänen elämälleen pohjan, josta työura on polveillut tullimiehen, lääninhallituksen virkamiehen, papin ja opettajan polkuja, samalla kun rinnalla on kulkenut koko Suomen romaniväestön aseman parantamiseksi tehty työ. Työhön, työhön, sanoi Lapatossu Kärrypoluilta punaisille matoille kertoo myös asioista, joista on vaiettu. Sellaisia ovat muun muassa pakkotyöleirit, jonne sota-aikana koottiin romanimiehiä. Suomen hallitus perusteli laajaa työvelvollisuutta kotirintaman asevelvollisuutena. Siirtoväen huollon keskuksen päällikkö Urho Kekkonen halusi vuonna 1942 perustaa romaneita ja varsinkin siirtoväkeen kuuluvia romaneita varten erityisen työleirin. Kekkonen kirjoitti Suomen Kuvalehdessä nimimerkillä Pekka Peitsi julkaisemassaan pakinassa Työhön, työhön, sanoi Lapatossu (Suomen Kuvalehti 40/1942): Työleirit on sijoitettava sitä silmällä pitäen, että myöhemmin voidaan mustalaisille varata yhtenäinen asuma-alue. Tämä tietäisi mustalaiskysymyksen kokonaisratkaisua. Väinön isäkin veljineen pidätettiin Tampereen markkinoilla irtolaislain perusteella työtä kaihtavina, heidän ollessaan markkinoilla harjoittamassa elinkeinoaan ja hankkimassa toimeentuloa perheilleen. Heidät vietiin Kihniöön Aitonevan turvesuolle, jonne oli perustettu Erikoisleiri numero 6. Kaikki on mahdollista Jumalalle Väinö Lindberg kertoo kirjassa muun muassa seuraavaa: Aitonevalla nostettiin turvetta. Rangaistusvangit, työvelvolliset ja venäläiset sotavangit kaivoivat ojia tai keräsivät, käänsivät ja kantoivat turvetta paareilla aumoihin. Suo oli iso ja vetinen. Puita kasvoi vain siellä täällä. Aitonevan lähettyville oli asettunut useita pakkotyövangeiksi joutuneiden romanimiesten perheitä, jotka auttoivat toinen toistaan. Oli kesäaika. Meidän ei tarvinnut tapella kylmän kanssa, mutta koskaan en ole nähnyt nälkää niin kuin sinä kesänä. Äiti kertoi, että olin kerran katsellut pientä virtaavaa puroa ja sanonut: Jos noista kivistä saisi jotain irti, söisin niitäkin. Kerran olin jostakin syystä päässyt vankileirin sisäpuolelle, kun miehet tuotiin hökkeliin, jossa he saivat päivän ruokaannoksensa. Isä otti minut jalkojensa väliin ja aikoi antaa minulle oman annoksensa, mutta vartija, kuka lieneekin, otti minut kovakouraisesti pois isäni jalkojen välistä ja tokaisi: Syö mustalainen ite ruokas, että jaksat kuokkia. Väinö Lindberg sai sosiaalineuvoksen arvonimen ensimmäisenä suomalaisena romanina vuonna Elämänkulkuni on todistanut sen, että kaikki on mahdollista Jumalalle, eikä ihminen elämänsä keväässä voi tietää, mistä vanhemmilla päivillään itsensä löytää. Vain Jumala voi ohjata miehen kivijalasta valtiopäivien juhlallisiin avajaisiin, Väinö Lindberg sanoo. Väinö Lindberg & Tuovi Putkonen: Kärrypoluilta punaisille matoille, SKS 2012

4 6 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Nöyränä maailmalle Vuoden pesti Euroopan komission erityisasiantuntijana odottaa Miranda Vuolasrantaa Brysselissä. Kuluneen vuoden hän on työskennellyt Ulkoasianministeriössä ylitarkastajana. Vuolasranta lähtee nöyränä maailmalle ja tietää, ettei kaikkea voi muuttaa yhdessä yössä. Miranda Vuolasrannasta huomaa, että hän on tottunut puhumaan politiikan kieltä tehdessään työuraansa eri ministeriöissä vuosien ajan. Muutos romanikielen opettajasta virkamieheksi ei tapahtunut sattumalta. Opetettuaan romanilapsia vuosien ajan Vuolasranta päätti, että hänen täytyy pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa pääsee vaikuttamaan ihmisiin, jotka tekevät oikeita päätöksiä. Kuluneen vuoden ajan ulkoasianministeriössä hän on hoitanut kansainvälisiä romanikysymyksiä, yhteydenpitoa Suomen edustustoihin ja sellaisiin kansainvälisiin järjestöihin kuten EU, YK ja Euroopan neuvosto. Euroopan romanifoorumi uudistuu Yksi vuoden keskeisistä teemoista Vuolasrannan pestissä ulkoasiainministeriössä on ollut Euroopan neuvoston uudistushanke ja esiin noussut mahdollisuus uudistaa Euroopan romanien ja kiertävien foorumi ERTF. ERTF antaa romaneille mahdollisuuden puhua puolestaan ja siitä, miten romanien asiaa kuuluisi Euroopassa kehittää. Monilla on paljon ennakkoluuloja ja pelkojakin siitä, että romanien asioista päätettäisiin ERTF:ssä. Jokaisen maan romanit ovat aina ensisijaisesti oman maansa kansalaisia ja heidän maansa hallitus huolehtii heitä koskevista päätöksistä. ERTF:n kautta romanit voivat kertoa maidensa asioista Euroopan neuvostolle, Vuolasranta selventää. ERTF:n perustaminen on tarjonnut romaneille Euroopassa ensimmäisen oikeudellisen mahdollisuuden osallistua ja tulla kuulluiksi. Yhtenäinen ääni tulee yksittäistä helpommin kuulluksi. Demokratia ja yhteiskuntaan vaikuttaminen on romaneille uutta. Voidaan sanoa että foorumin kahtena ensimmäisenä kautena on opittu, tehty virheitä, mutta myös onnistuttu, Vuolasranta pohtii. Vuolasranta on myös osallistunut vuonna 2013 syyskuussa Helsingissä järjestettävän kansainvälisen romaninaisten konferenssin valmisteluihin. Päivittäiseen työhön kuuluvat lisäksi Suomen edustustojen yhteydenottoihin vastaaminen ja kansainvälisiin romaniasioita koskeviin konferensseihin osallistuminen. Lisäksi tarvittaessa Vuolasranta valmistelee esimiestensä ja politiikan johtajien romanikysymyksiin ja Suomen ulkopolitiikkaan liittyviä puheita. Tämä on sitä arkipäivän työtä. Romanipolitiikkaa ja vaikuttamista EU pyrkii siihen että jäsenvaltiot loisivat maansa romaneita koskevat romanipoliittiset linjaukset: olisivat vastuussa siitä, kuinka oman maan romaniväestön asemaa tulisi kehittää. EU on antanut jäsenmailleen tietyt tärkeät teemat, joiden toivotaan näkyvän kaikissa kehittämislinjauksissa. Niitä ovat muun muassa terveydenhuolto, asuminen, koulutus ja työllisyys. Viime aikoina on alettu puhua myös romanivastaisuuteen vaikuttamisesta eli asennekasvatustyöstä, jossa medialla ja koulutusrakenteilla on hyvin tärkeä rooli, Vuolasranta summaa. Aikaisemmin romanikysy- Täytyy muistaa että mikään ei tapahdu äkkiä. Romanit ovat olleet syrjäytettyinä lähes 700 vuotta. Suuressa osassa Eurooppaa romaneita ei nähdä yhdenvertaisina kansalaisina, vaikka heillä virallisesti olisikin tämä asema, Vuolasranta pohtii. myksiä ei nähty poliittisesti tärkeinä kysymyksinä. Nyt kun sanon poliittisesti, niin monet romanit ajattelevat, että eiväthän romanit ole koskaan tehneet politiikkaa, politiikka on jopa pelottava sana. Tosiasiassa politiikan tekeminen on sitä että sovitaan yhteisistä asioista, Vuolasranta sanoo. Henkilökohtaisena tavoitteena hänellä on ollutkin saada mahdollisimman moni romani innostumaan yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Muutos vie aikaa Täytyy muistaa että mikään ei tapahdu äkkiä. Romanit ovat olleet syrjäytettyinä lähes 700 vuotta. Suuressa osassa Eurooppaa romaneita ei nähdä yhdenvertaisina kansalaisina, vaikka heillä virallisesti olisikin tämä asema, Vuolasranta pohtii. Romaneista tiedetään yhä todella vähän, tavallinen kadun kansa ei ollut romaneista paljon kuullutkaan, ennen kuin Euroopan kaupunkien kaduille alkoi ilmestyä köyhiä romanikerjäläisiä Itä-Euroopan maista. Tämä taas kertoo siitä, että kun koulutusrakenteet ja oppimateriaalit ovat jättäneet täysin huomiotta yli 10-miljoonaisen vähemmistön olemassaolon satoja vuosia, niin kelkan kääntäminen ei onnistu yhtäkkiä. Yksi tapa, jolla romanien asemaa voidaan muuttaa paremmaksi ja asenteita positiivisemmiksi, on vastata sosiaalisiin tarpeisiin, eli hoitaa kuntoon asuminen, koulutus, terveydenhuolto ja työllisyys. Oppikirjoihin pitäisi sisällyttää tietoa siitä, että meidän maassamme elää muitakin kuin pääväestöön kuuluvia kansalaisia: esimerkiksi saamelaisia, romaneja, juutalaisia ja tataareja. Tässä poliittisten päätöksentekijöiden ja median rooli on hyvin tärkeä. Brysseliin lähdetään oppimaan Brysseliin lähteminenhän on tietysti mahtava haaste. Katselen sitä kuitenkin hyvin nöyränä tyttönä. Tehtyäni työtä 35 vuotta tällä kentällä voin sanoa, että kaikkea ei ole opittu. Vuolasranta toteaa. Tietysti kun lähden sinne romanina ja romaniasiat hyvin tuntevana toivon, että voin vaikuttaa niihin käytäntöihin ja politiikan linjauksiin, joita EU romanikysymyksissä säätää. En pysty siellä vaikuttamaan ihmisten yksittäisiin ongelmiin enkä hankkeisiin. Tehtäväni on edistää kaikkea EU:n syrjinnän vastaista työtä, hän sanoo. Käytän sen mahdollisuuden jonka olen saanut niin hyvin kuin voin, edistääkseni niiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien romanien asemaa, puhuakseni heidän äänellään. Vuolasranta haluaa lähettää viestin Romano Boodoksen lukijoille: Pyydän lukijoita, että he muistavat minua rukouksin, koska tarvitsen ihmisten tukea ja Jumalalta viisautta, että voin tehdä sen, mitä varten minut sinne lähetetään. Mitä tavalliset ihmiset voisivat tehdä Euroopan romanien tilanteen parantamiseksi? Halutessaan ihminen voi tehdä paljonkin. Moni ajattelee että hätä ja romanien määrä on Euroopassa niin suuri, että mitä minä voin tehdä. Sanoisin näin, että jos voit auttaa yhtä kärsivää, niin olet tehnyt sen mitä voit. KIRJ:Johanna Harjunpää ERTF on maailmanlaajuisesti ainoa virallinen taho, joka edustaa romaneja. ERTF:llä on virallinen kumppanuussopimus Euroopan neuvoston kanssa. ERTF:llä ei ole päätöksentekovaltaa, vaan sillä on oikeus esittää asioita Euroopan neuvostolle. ERTF kokoontuu kerran vuodessa yleiskokoukseen ja kansallisilla romanien kattojärjestöillä on oikeus valita neljän vuoden välein oma edustajansa sinne. Suomen Romanifoorumi on ERTF:n maajäsen ja seuraava edustaja valitaan vuonna Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Siihen kuuluu 47 jäsenvaltiota. Neuvosto pyrkii edistämään jäsenmaidensa yhtenäisyyttä, suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa, parantamaan elinolosuhteita sekä edistämään inhimillisiä arvoja. Euroopan komissio valmistelee ja panee täytäntöön Euroopan unionin tekemiä päätöksiä ja valvoo niiden noudattamista EU:ssa. Älä Enää vaikene! Romaninainen, väkivallasta ei tarvitse vaieta! Keräämme romaninaisten kokemuksia perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Jos olet kokenut väkivaltaa, voit ottaa yhteyttä ja kertoa tutkimushaastattelussa kokemuksistasi luottamuksellisesti. Tutkimusta tehdään romaninaisten aseman ja palvelujen parantamiseksi. Aloite tutkimukseen on tullut romaninaisten keskuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt tutkimuksen romaninaisten kohtaamasta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Tutkimuksen ohjausryhmässä ovat edustettuina Romano Missio ry, Suomen Romaniyhdistys ry, Suomen Romanifoorumi ry, Kromana ry ja Elämä ja Valo ry. Ohjausryhmässä on myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustus. Tutkimus rahoitetaan Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmasta ja sen toteuttaa Referenssi Oy. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa romaninaisten kohtaaman perhe- ja lähisuhdeväkivallan ilmenemismuodoista, lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä yhteisöllisistä tekijöistä, väkivallan uhrien tuki- ja palvelutarpeista sekä väkivaltaa kohdanneiden lasten tilanteesta. Tutkimus tuottaa ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi ja väkivallan uhrien tukipalvelujen parantamiseksi. Osana tukimusta haastatellaan väkivaltaa kohdanneita naisia ja heidän lähiomaisiaan. Naisten omat kertomukset ja ajatukset ovat erittäin tärkeitä tutkimuksen onnistumiselle ja palvelujen kehittämiselle. Haastattelut voidaan tehdä kasvotusten tai puhelimitse ja ne ovat ehdottoman luottamuksellisia. Haastatteluun voi osallistua ilmoittamatta omaa nimeään. Myös tutkimusraportti kirjoitetaan siten, että siitä ei voi tunnistaa ketään yksittäistä haastateltua. Yksittäisten haastateltujen antamat tiedot eivät myöskään tule minkään viranomaisen tietoon eivätkä johda mihinkään viranomaistoimenpiteisiin. Toivomme, että ilmoittautuisit tutkimukseen ja olisit mukana vaikuttamassa romaninaisten aseman parantamiseksi ja kehittämässä romaninaisille parempia palveluja! Tutkimushaastatteluun voi ilmoittautua Alidalle numeroon maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana.

5 8 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Kuva: Valfrid Åkerlund Kolme nuorta naista istuu Vanajan vankilan aulassa. Naiset osoittavat iloisen tervehdyksen ohikulkevalle Tuula Nymanille ja pikaisesti sovitaan tapaamisesta Tuulan työhuoneessa. Naisten vuoro -projektin vetäjä, Mikkelin Tuula, on Vanajan vankilan naisvangeille niin auttava käsi kuin kuunteleva korva. Tuula Nyman on ylväsryhtinen nainen, jonka olemuksesta jo huokuu päättäväisyys ja tahdonlujuus. Molempia hän on tarvinnut matkalla tähän päivään ja vaativaan työhönsä naisromanivankien parissa. Tuulalla on ollut onni syntyä perheeseen, jossa vallitsi lämmin yhteenkuuluvaisuuden ilmapiiri ja vahva usko Jumalan johdatukseen. Myös koulutuksen tärkeys oli itsestäänselvyys kodin ja lähisukulaisten keskuudessa. Isovanhemmilleni kuuluu kiitos siitä, että he ovat luoneet suvullemme kannustavan ja tiiviin yhteishengen. Vanhempani ovat käyneet peruskoulun, mutta ammatillista koulutusta heillä ei ole. Tätejäni ja kaksi setääni sekä suuri osa serkuistani ovat kouluttautuneet ammattiin. Meitä on viisi lasta ja meidät kaikki on patistettu käymään koulut kunnialla, Tuula kertoo. Tuula muistelee kuinka yhdeksännen luokan jälkeen hänen olisi tehnyt mieli ottaa vähän rennommin ja antaa koulujen hetkeksi jäädä, mutta äiti oli toista mieltä. Äiti otti yhteishakukaavakkeen käteen ja kysyi minulta, mihin olin ajatellut hakea. No enhän minä mitään ollut suunnitellut, lapsista tykkäsin ja ruokaa osasin laittaa, joten äiti ruksasi hakemukseen keittäjän koulutuksen ja niin minusta tuli suurtalouskeittäjä. Tuohon aikaan vielä lapset kunnioittivat vanhempiaan, eikä olisi tullut mieleenkään panna vastaan äidin päätökselle. Olen syvästi kiitollinen, että hän patisti minut opiskelemaan, Tuula sanoo. Mikkelin Tuulan voimavarana usko Taivaan Isään Mikkelin Tuula on tarttunut rohkeasti haasteisiin, joita hänen eteensä on elämässä tullut. Tuulan työhuoneen hyllyä koristavat pitsit, jotka naisvanki virkkasi Tuulalle jäähyväislahjaksi vapauduttuaan vankilasta. Kuva: Anneli Enqvist Järvenpään seurakuntaopistolla vietettiin valmistujaisjuhlaa. Tuula Nyman suoritti kolmoistutkinnon: sosionomi - diakoni - lastentarhan opettaja. Maalaistyttö muuttaa Helsinkiin Valmistuttuaan Tuula sai heti töitä Mikkelin kaupungin kesäsiirtolan keittiöstä. Sieltä matka jatkui kaupungin eri päiväkotien keittiöihin, henkilöstöruokalaan sekä pitopalvelussakin hän työskenteli. Mutta vielä oli Taivaan Isällä suunnitelmia Mikkelin Tuulan varalle. Puskaradion kautta sain tiedon, että Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva Romaniasianneuvottelukunta haki 40-vuotisjuhlajärjestelijää Finlandia-talolla pidettävään seminaariin ja romanikonserttiin. Lähetin hakemuksen, pääsin Kuva: Valfrid Åkerlund Sukulaisia ja ystäviä. haastatteluun ja tulin valituksi. Vaikka uskon Taivaan Isän johdatukseen saadessani työpaikkoja, niin tuskin siitä oli haittaakaan, että silloisessa Romaniasianneuvottelukunnassa oli jäseniä, jotka tunsivat sukuni. Romaneilla lapset menevät siitä ovesta, jonka aikuisempi suku on avannut. Minulle nuo ovet olivat apposen selällään, Tuula toteaa. Oli vuosi 1996 ja Mikkelin Tuulalle avautui täysin uusi maailma. Muutin Helsinkiin serkkuni luokse. Alussa oli paljon opeteltavaa, esimerkiksi millä bussille mennään mihinkin asti ja mistä sitten siihen ratikkaan hypätään. Juhlajärjestelyt taas pitivät sisällään enemmän kuin olisin uskonut. Minun piti järjestää juhlapuhujat, hoitaa Teoston paperit ja paljon, paljon muuta. Silloinen romaniasianneuvottelukunnan pääsihteeri Paavo Lounela uskoi minuun ja hänen isällisen opastuksensa avulla kaikki sujui hyvin, Tuula kiittelee. Juhlat juhlittiin ja ennen kuin työsuhde oli päättynyt, oli Tuula jo hakenut Isoon Kirjaan peruskurssille opiskelijaksi. Raamattuopistolla ollessani minulle soitettiin Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstöhallinnasta ja tarjottiin vuoden vuorotteluvapaan sijaisuutta toimistosihteerin tehtävään. Suoritin Raamattuopiston peruskurssin Keuruulla loppuun, sen jälkeen suuntasin taas Helsinkiin ja aloitin Romaniasianneuvottelukunnan toimistosihteerinä. Työpaikka seurasi toistaan ja seuraavaksi yhteyttä otti Romano Mission silloinen toiminnanjohtaja Henry Hedman, joka etsi projektityöntekijää alkavaan Aina ammattiin asti -projektiin. Projektin tarkoitus oli tuoda romanivanhemmille tietoa koulun tärkeydestä ja madaltaa kynnystä koulumaailmaan. Se oli kaikin puolin mieluinen tehtävä ; Tuula muistelee. Ja taas koulunpenkille Tuulan elämässä oli toki muutakin kuin työ. Oli perhe ja työ. Jäin muutamaksi vuodeksi lasten kanssa kotiin. Lapsieni ollessa vielä pieniä minuun iski pelko, kuinka osaan auttaa heitä koulutehtävissä. Tämän tunteen johdosta suoritin etäopiskeluna koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon Amiedussa. Tuula pyöritti perheen arkea ja teki silloin tällöin keikkahommia Seurun kautta keittäjän tai kouluavustajan tehtävissä, kunnes puskaradio toimi jälleen. Tuula kuuli, että opetushallituksen silloisessa Romaniväestön koulutusyksikössä olisi toimistosihteerin paikka vapaana. Hän haki siihen ja sai paikan. Vuonna 2006 alkoi jälleen tapahtua. Romano Mission hallituksen toimesta otettiin Tuulaan yhteyttä. Minulle kerrottiin, että Romano Mission uusi toiminnanjohtaja on Tuula Åkerlund, ja minulta kysyttiin tulisinko järjestöön kenttäsihteeriksi. Otin paikan suurella kiinnostuksella vastaan, Tuula kertoo. Kenttäsihteeri toimii siltana virkamiesten ja romaneiden välillä valtakunnan tasolla. Se on paljolti diakonis-sosiaalista työtä. Enää eivät maalaisjärki ja työssä oppiminen riittäneet, joten päätin aloittaa taas opiskelun työn ohella, tavoitteena sosionomin ammattikorkeakoulututkinto. Ihmisten ongelmat olivat niin isoja ja kokonaisvaltaisia, että osatakseni auttaa ja ohjata heitä, tarvitsin lisäkoulutusta. Tuula opiskeli työn ohella siten, että lähiopetusta oli kolme kertaa viikossa ja muuten opiskelu tapahtui etäopiskeluna. Sinnikäs nainen valmistui samassa ajassa kuin normaalikoulussa opiskelleet, eli 3,5 vuoden kuluttua hänellä oli sosionomin (AMK ) tutkinto sekä diakonin ja lastentarhanopettajan kelpoisuudet suoritettuna. Tuula kertoo, että koko hänen opiskelunsa ajan oli hänen läheistensä elämässä suuria kriisejä. Isoja murheita riitti joka vuodelle. Helpolla en päässyt. Lapset, työ ja koulu oli hoidettava. Välillä oli sydän niin raskas, että jos minulla ei olisi ollut uskoa Jeesukseen, en olisi selvinnyt. Kiitokset haluan sanoa kaikille meitä muistaneille sekä myös työpaikalleni, erityisesti pomolleni Tuulalle ja Mervi Pamukcille. Nyt jälkeenpäin, kun noita vuosia muistelee, itsekin ihmettelen miten niistä selvisin. Taivaan Isä on siunannut ja johdattanut matkaani aina, ja sieltä se voima tuli. Työtä vankilassa Seurakuntaopisto lähettää tutkinnon suorittaneet siunaten matkaan. Vuonna 2010 alkoi Romano Mission Naisten vuoro -projekti, joka päättyy vuoden 2013 lopussa. RAY:n tukema hanke painottuu naisromanivankien aseman kartoittamiseen, heidän kuntouttamiseensa ja tukemiseensa. Tuula aloitti ensin projektin vetäjänä ja projektin toisena vuotena hän aloitti palveluohjaajana Vanajan osaston Vanajan vankilassa. Työpiste on kolmena päivänä viikossa Vanajan vankilassa, jossa hän toimii palveluohjaajana. Kerran viikossa Tuula vetää Voivaohjelmaa romaninaisvangeille Hämeenlinnan vankilassa. Voiva on romaninaisvangeille suunnattu kuntouttava ohjelma, joka tulee sanoista voimaantuminen, identiteetti ja vaihtoehto. Kurssilla käymme läpi asioita identiteetistä ihmisoikeuksiin ja arjen hallintaan. Käsittelimme elinikäistä oppimista ja positiivista ajattelua. Ohjelmaan kuului myös romaneiden historiaan tutustumista. Pohdimme ihan perusasioitakin, kuten että onko helpompi muuttaa itseään kuin toista, Tuula kiteyttää Voivan sisältöä. Jo ennen tätä Naisten vuoro -projektia, minut kutsuttiin usein kertomaan vankilan henkilökunnalle kulttuuristamme. Naisromanivankien syrjäytyminen ja uusintarikollisuus olivat suuri huolenaihe. He eivät tunteneet kuuluvansa tasavertaisina muiden vankien joukkoon, eivätkä kiinnostuneet vankilan tarjoamista kuntoutusohjelmista. Saman kulttuurin edustajana minun on helpompi ymmärtää taustoja, jotka ovat Kuva: Valfrid Åkerlund vaikuttaneet heidän elämänsä valintoihin ja niitä vaikeuksia, joihin he törmäävät vankilasta vapauduttuaan, Tuula pohtii. Työsarkaa Mikkelin Tuulalla riittää ja hän toivoo tulevaisuudessa näkevänsä yhä enemmän sosiaalialalle kouluttaneita romaninaisia. Tuula toteaa, että romaniväestön on tärkeää ymmärtää, ettei heidän identiteettinsä katoa mihinkään, vaikka lapset ja nuoret kävisivät kouluja ja sijoittuisivat työelämään valtaväestön rinnalle. Sosiaalialalla eivät työt lopu. Maailma menee aina vain huonompaan suuntaan. Kulttuurimme hyvät arvot ovat murenemassa sen myötä, kun vanhempi ikäväestö poistuu keskuudestamme. Läheisten aineellinen ja henkinen tukeminen hiipuu. Enää eivät useat sukupolvet asu yhdessä, vaan vanhukset jäävät yksin. Päihteet ja rikollisuus houkuttelevat nuoria eikä heillä ole enää turvaverkkoa, joka pitäisi rehdillä tiellä. Teksti Anneli Enqvist

6 10 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Voimaannuttamista ja vaihtoehtoja romaninaisvangeille Naisten vuoro -hanke kasvattaa lisäksi romaniyhteisön tietämystä rikosseuraamuksiin liittyvistä asioista, kehittää yhdyshenkilötoimintaa vapautuvien vankien tueksi ja tuottaa tietoa romaninaisvankien tilanteesta ja palvelutarpeesta Suomessa. Romano Missio käynnisti vuonna 2010 romanitaustaisten naisvankien auttamiseen suunnatun kehittämishankkeen. Tietoa asiasta on vähän ja rikosseuraamusala tarvitsee uudenlaisia toimintamalleja romanitaustaisten vankien tukemiseen. Naisten vuoro on nelivuotinen ( ) RAY:n tuen avulla toimiva projekti, joka työllistää kaksi henkilöä. Palveluohjaajan työpiste sijaitsee osan viikkoa Vanajan vankilan Vanajan osastolla. Päätavoitteena on tuottaa toimintamalli, jolla voidaan vaikuttaa romaninaisvankien uusintarikollisuuteen ja syrjäytymiseen. Hankkeen puitteissa koulutetaan myös Rikosseuraamuslaitoksen henkilökun- taa sekä muita koulutuksesta hyötyviä tahoja. Kuntouttava toimintamalli Voiva Projektin puitteissa kehitetyn kuntouttavan toimintamallin nimi on Voiva. Voiva tulee sanoista voimaannuttava, identiteettiä vahvistava ja vaihtoehtoja tarjoava. Voivan yksilötoimintaa on toteutettu Vanajan vankilan romanitaustaisten vankilaan joutuneiden naisten parissa ja ryhmätoimintaa on ollut Vanajan vankilassa kesästä 2011 saakka. Myös Hämeenlinnan vankilassa on aloitettu ensimmäinen ryhmä vuoden 2013 alussa. Palaute sekä toimintaan osallistuvien naisten ja vankilan henkilökunnan taholta on ollut positiivista. Sekä vankilan henkilökunta että romaninaisvangit ovat kokeneet, että ohjelmaan osallistuneet naiset ovat hyötyneet Voivasta. He eivät ole hyötyneet samalla tavalla muista vankilan tarjoamista kuntoutus- ja kurssitoiminnasta. Yhtenä syynä voi olla, että tieto on usein tarjottu heille vieraassa muodossa. Voiva-ryhmiä vetää romanitaustainen työntekijä. Työntekijän romanitausta on keskeistä, sillä perinteinen romanielämä poikkeaa valtaväestön elämästä osittain erilaisten arvojen sekä kulttuurillisten tapojen vuoksi. Romanitaustainen työntekijä ymmärtää romaninaisten maailmaa ja osaa esimerkkien kautta tuoda käsiteltävät teemat lähelle romaninaisten elämän realiteetteja. Keskeistä on myös, että asioista puhutaan yhteisellä kielellä. Projektissa on tältä pohjalta työstetty kuntouttava ohjelma, jossa romaninaisvankien minäkuvaa vahvistetaan romanikulttuurista käsin ja annetaan valmiuksia hyödyntää muita vankilassa tarjottavia kuntouttavia toimintoja. Tulevaisuutta mietitään den tavoitteina on ennen kaikkea koota yhteen saatua tietoa ja kokemuksia sekä miettiä projektin tulevaisuutta. Lisäksi vuoteen mahtuu Voivan pyörittämistä sekä Vanajalla että Hämeenlinnassa, rikosseuraamusalan henkilöstön koulutusta ja yhdyshenkilö- sekä tukihenkilötoiminnan koulutuksia ja kehittämistä. Projektin lopulla julkaistaan vielä raportti, jossa on käytetty vankilassa olleiden tai paraillaan olevien naisten haastatteluja. Myös Voivasta julkaistaan käsikirja, mallin sovellusta miehille pohditaan ja toimintaa pyritään jatkamaan Romano Mission palvelutuotteena. Projektissa on tällä hetkellä mukana myös kolme rikosseu- Vuoden 2013 alussa käynnistyi Naisten vuoro -projektin viimeinen vuosi. Viimeisen vuoraamusalan opiskelijaa, jotka tekivät opinnäytetyönsä projektiin liittyen. Toinen opinnäytetyö tulee käsittelemään yhdyshenkilö/tukihenkilötoiminnan kehittämistä ja toinen Voivan vaikuttavuutta Vanajan vankilassa. KIRJ:Inka Jeskanen Projektikoordinaattori Naisten vuoro -projektin tulevaa toimintaa Osallistuminen vanginvartijaopiskelijoiden monikulttuurisuus -seminaariin Tukihenkilökoulutus Mikkelissä Rikosseuraamusalan henkilökunnan koulutus Rikosseuraamuslaitoksen koulutuskeskuksen tiloissa Tikkurilassa Tervetuloa mukaan! Lisätietoja projektista ja tapahtumista saat ottamalla yhteyden projektin työntekijöihin. Päivä kerrallaan Opas läheiselle ja rangaistukseen tuomitulle VAO ry järjestää vertaistoimintaa vankien läheisille Vankien Omaiset Vao ry on valtakunnallinen, vuonna 2005 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vapaaehtoistyötä vertaisperiaatteella tekevä järjestö. Toimintaamme kuuluu vertaistukiryhmiä, tukihenkilötoimintaa, leirejä ja virkistystapahtumia, sekä neuvonta-aikoja vertaispisteellä vankeusrangaistusta tai muuta rikosseuraamusta suorittavien läheisille. Vertaistukiryhmät kokoontuvat kuukausittain Hämeenlinnassa, Imatralla, Kouvolassa, Seinäjoella, Tampereella sekä Helsingissä. Ryhmät ovat avoimia kaikille, jotka ovat tai ovat olleet rikosseuraamusta suorittavan läheisiä. Helsingissä kokoontuu kaikille läheisille yhteisen ryhmän lisäksi myös puolisoille suunnattu Linnaleski-ryhmä. Päivä kerrallaan opas läheisille ja rangaistukseen tuomituille on ilmestynyt ja on luettavissa verkkosivuilla www. porttivapauteen.fi. Tarkemmat tiedot vertaistu- kiryhmien kokoontumisajoista ja -paikoista ovat saatavilla nettisivuiltamme Lisätietoa saa myös puhelimitse tai sähköpostilla. Apua ja tukihenkilötoimintaa Helsingissä sijaitsevalle vertaispisteelle (Kinaporinkatu 2 katutaso) voi lisäksi varata vertaistapaamisen, tai ajan Kriminaalihuollon tukisäätiön sosiaalineuvojalle tai perheterapeutille. Ajan voi varata muualta Suomesta myös puhelinaikana. Saatavilla olevat neuvonta-ajat löytyvät nettisivuilta. VAO ry järjestää vuosittain perheleirin siviilissä oleville läheisille ja lapsille sekä virkistysviikonlopun aikuisille. Leireistä ja hakuohjeista tiedotetaan jäsenkirjeissä ja nettisivuilla. Lisäksi vuoden aikana järjestetään yhteistyössä muiden tahojen ja järjestöjen kanssa paikallisia teematapahtumia. Kesän 2013 perheleiri järjestetään kesäkuussa Turussa. Hakuohjeet ja ohjelma julkaistaan nettisivuillamme helmi- maaliskuun vaihteessa. Leireillä on ohjattua ryhmätoimintaa sekä yhteistä ajanviettoa ja virkistystoimintaa. Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi Suomen romanien historia kirjan lokakuussa Se kokoaa uutta ja merkittävää tietoa Suomen romaneista, heidän selviytymisestään, elinoloistaan, yhteisöllisyydestä, kulttuurista ja muutoksesta nykypäivään. Teos kertoo romanien vaiheista 1500-luvulta tähän päivään romaniväestön omasta perspektiivistä. Luin teoksen suurella mielenkiinnolla: kansani historiaa täällä Suomessa. Mummoni, Alina Nyman, syntyi vuonna 1894 Sääminkissä. Teosta lukiessani kuvittelin mummon vanhempia ja lapsuutta. Olipa siellä myös maininta mahdollisesti mummoni äidin vangitsemisesta irtolaisuudesta vuonna Jos ei saanut asettua asumaan minnekään, miten voi irtolaisuudesta vangita? Romanit saapuivat Ruotsi- Suomeen 1500-luvulla. Suomessa he viettivät vaeltavaa elämää, 1960-luvulle asti luvun loppupuolella joillakin perheillä alkoi olla jonkinlaisia omia mökkejä. Mummoni vanhemmat ovat asuneet Karjalassa, ja jo silloin heillä oli talo, jossa asuivat. Suurin osa kuitenkin oli vailla asuntoa. Ihmetyttää, miten he ovat selvinneet kylmistä talvista lapsilauman kanssa. He todellakin olivat ihmisten armeliaisuuden varassa. Eräs romaninainen sanookin asian hyvin: Valtaväestön kanssa oli pakko tulla toimeen, muuten ei elänny. Keskeisinä arvoina on ollut tuolloin ja on myös tänäkin päivänä perheen ja suvun merkitys. Yhteisön tuki oli merkittävää. Toinen toistaan tukien oli selviydytty ja toisiltaan lämpöä saatu monissa vaikeuksissa. Osallisuutta ja syrjintää luvun tapahtumat pohjautuvat käräjäoikeuksien pöytäkirjoihin. Niistä huokuu selvästi ymmärtämättömyys ja syrjintä romaneita kohtaan. Heidät koettiin ulkopuolisina, mustalaisina. Romanit haluttiin saada luopumaan mustalaisuudesta, tavoista ja kielestä. Konfliktit johtuivat pääasiassa tietämättömyydestä, eristäytyneisyydestä ja syrjäytyneisyydestä, eivät romanikulttuurista. Suomen romanien historia Jo 1800-luvulla romani oli ulossuljettuna työmarkkinoilta, koska olet mustalainen. Tänäkin päivänä kohtaa saman asenteen, vaikkei sitä ehkä noin suoraan ilmaista. Romanit osallistuivat toiseen maailmansotaan. Silloin ei romaneilla ollut kotia, johon sotilas saattoi palata. Hänen tuli etsiä perheensä tutuista taloista, joissa olivat tottuneet yöpymään. Sota maksoi kaikille suomalaisille paljon. Setäni, Vihtori Grönfors, oli myös sodassa ja haavoittui siellä. Joku sotakaveri oli kantanut Vikin pois sieltä pellon laidalta. 40 vuoden jälkeen he sattumalta tapasivat Kaunialan sotavammasairaalassa ja siellä Viki sai vihdoinkin kiittää pelastajaansa. Ei siitä itkemättä päässyt, kertoi Viki. Rintamalla ei katsottu etnisyyttä vaan kaikki taistelivat yhtenäisen Suomen puolesta. Sodan jälkeen romanit joutuivat keksimään uusia tapoja selviytyäkseen. Vanhoihin menetelmiin kehiteltiin uutta. Hevoset vaihtuivat autoihin ja päästiin liikkumaan laajemmin. Uusilla paikkakunnilla oltiin autolla liikuttaessa vieraita, mustalaisia, ja alkoi esiintyä yhä enemmän syrjintää. Suhde valtaväestöön muuttui myös kaupungistumisen myötä. Romanien harjoittamia ammatteja ei enää tarvittu. Niinpä romanitkin muuttivat lähelle kaupunkeja, jotta voisivat kaupustelemalla hankkia elannon lapsilleen. Omien oikeuksien puolesta luvulta lähtien tapahtui muutos romanipolitiikassa: Romanit itse heräsivät yhteiskunnallisesti ja alkoi syrjinnän vastainen taistelu luku oli ihmisoikeuspolitiikan nousun kautta ja siinä vaiheessa myös romanit pääsivät yhä enemmän sisään yhteiskuntaan. Koulutuksella on ollut merkittävä vaikutus romaniväestön sijoittumisessa yhteiskuntaan. Asuntojen saamisen myötä ensimmäinen sukupolvi kävi enemmän tai vähemmän säännöllisesti koulua 1960-luvulla. Vanhempani olivat muuttaneet jo 1928 Kiuruvedelle. Muistan itsekin sen ajan kun romaniperheitä oli meillä yötä, eivätkä kulkijoiden lapset lähteneet kouluun, koska ei ollut sitä pysyvää kotia. Jo vuonna 1867 ilmestyneessä kuopiolaisessa lehdessä eräs romani kertoo näkemyksensä romanien tilanteen parantamiseksi. Hän ehdottaa muun muassa lasten kouluttamista, tasa-arvoista kohtelua sekä sellaisen vähemmistöasiamiesten asettamista, joka olisi romani. Tämän päivän Suomessa ajatus jo toimii: lähes joka hankkeessa ja työryhmässä, jossa käsitellään romanien asiaa, on mukana romaniväestön oma edustaja. Romani itse on romaniyhteisön ja -kulttuurin paras asiantuntija. Romanikieli kannattelee Asennoituminen romaneihin on muuttunut. Jotka ovat tutustuneet romanikulttuuriin, ovat hyvinkin myötämielisiä. Toisaalta tavallisen kadunkulkijan asenteet ovat kiristyneet. Yhteiskunnan taholta romaneja halutaan auttaa osallistumaan täysivaltaisina. Toisaalta tuntuu, että maahan tulleet huomioidaan paremmin kuin maassa jo 500 vuotta olleet tummat ihmiset. Romanit itse halusivat jo 1800-luvulla, että heitä kutsuttaisiin romaneiksi. Mustalainen oli haukkumanimi. Romanikieleen on liittynyt niin voimakas romani-identiteetin symboliarvo, että se on haluttu säilyttää vain oman yhteisön omaisuutena. Kuitenkaan 1800-luvulla romanikieli ei enää ollut Suomen romanien äidinkieli. Arkikielenä puhuttiin romanikieltä ja suomenkieltä sekaisin. Tilanne on edelleen sama, kuitenkin niin, että suomenkieli on pääasiallisesti käytössä. Siksi kieltä elvytetäänkin ja sitä voi opiskella myös yliopistossa. Romanivaatetuksenkin kulku näkyy historiassa. Tavallisesta talonpoikaisvaatetuksesta siirryttiin vähitellen nykymallisen romanipuvun käyttöön. Onpa sekin selvinnyt, että ensimmäisen samettisen romanihameen teki eräs romaninainen elokuvan teatterin samettiverhoista luvulla. Kirjassa esitellään laajasti musiikkia ja se onkin mielenkiintoista luettavaa ja 1800-luvulla on laulettu paljon enemmän romanikielisiä lauluja kuin nykyään. Laulut kertovat kiertämisestä, tuskasta, murheesta ja tietenkin rakkaudesta. Niistä on voitu myös seurata romanikielen jälkiä. Valtaväestön keskuuteen romanimusiikki levisi suuremassa määrin vasta 1970-luvulla. Mummoni syntymän aikoihin romaneista kertovissa teksteissä mainitaan usein viulun käyttö. Tänä päivänä viulunsoittajia on romanien keskuudessa harvassa. Kitara on tullut viulun sijaan. Mielenkiintoista oli lukea Mustalaiseks olen syntynyt -laulun historiaa. Laulu on alun perin unkarilainen rakkauslaulu. Suomessa sitä laulettiin oppimillamme sanoilla jo 1890-luvulla. Teoksesta välittyy selvästi uskonnon vaikutus romaniyhteisössä. Uskon merkityksen avautuminen on vaikuttanut merkittävästi romanin asennoitumiseen yhteiskuntaan. Romaneille oli järjestetty rippikouluja ja pidetty telttakokouksia. Nykyään he ovat innokkaasti mukana seurakuntien toiminnassa. Hengellisen romanimusiikin saralla on useita artisteja, jotka ovat tallentaneet musiikkia. Kulttuuri muuttaa muotoaan Suomen romanien historia- teos selvensi romanien 500-vuotishistoriaa Suomessa. Itse ymmärsin monia asioita syvemmin ja koin yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhä enemmän. Samoin nousi ihailu selviytymisestä ja kaiken jatkuvuudesta. Lukeissani nousi myös mieleen: eihän vain romanikulttuuri häviä, miten se muuttuu? Ja niin kuin eräässä romanilaulussa sanotaan: Mitä jäljelle jää, sammunut hiillos vain harmaa Ja kuitenkin olen vahvasti romani ja tiedän muidenkin olevan. Kulttuuria ei opeteta, eikä sitä opita kouluissa, se eletään elämässä, ja se muuttaa muotoaan elämän tarpeiden mukaan. Mutta niin kauan kuin olemme ylpeitä identiteetistämme, omasta itsestämme, emme häviä. Isäni, Feija Grönforsin ( 87) sanoin: Ihmisen mitta on siinä, mitä hänen sydämessään on ja teot ratkaisevat. KIRJ:Malla Laiti Erikoissuunnittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto/ alueellinen romaniasian neuvottelukunta

7 12 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Teresa Eräänä kauniina päivänä jäin keskustelemaan hengellisen kokouksen jälkeen Terasan kanssa ja kuulin hänen tekevän CD-levyä. Keskustelun kuluessa kypsyi päätös haastatella häntä ja saada selville, millainen laulaja hän oikein on. Olen Teresa Pienilahti, kotoisin Muhokselta, mutta nyt asun Kuopiossa. Olen luonteeltani hiljainen, sovittelija, kuuntelija ja sielunhoitaja. Olen myös hengellisen musiikin laulaja. Silloin tällöin myöskin sävellän ja sanoitan musiikkia. Perheeseeni kuuluu Leif Hagert ja poikani Gunnar. Leif opiskelee päihdetyön ammattitutkintoa Savon ammatti- ja aikuisopistossa, sekä toimii seurakunnan vankilatyöntekijänä. Gunnar käy kristillisessä päiväkodissa. Miten tulit uskoon? Olin kiltti, ehkä hiukan syrjäänvetäytyväkin tyttö. Sisimmässäni oli tyhjä kohta, jota yritin täyttää esimerkiksi viihdekirjallisuudella, elokuvilla ja tv- sarjoilla. Vanhempani olivat uskossa ja he pyysivät minua hengellisiin kokouksiin. Laitoin siellä rukouksen aikana merkin Jumalalle ja se toteutui. Sain murtua Jumalan käsiin. Koen, että vanhempieni esirukoukset saivat tuolloin tulosta minun uskoontuloni myötä. Oulussa järjestettiin Taivaan portit ja helvetin liekit - niminen näytelmä, jonka seurauksena monia läheisiäni nuoria tuli uskoon. Useat meistä olivat luontaisesti musiikin parissa. Uskoon tulon myötä nousi tarve perustaa joukko, joka lauloi ja teki hengellistä musiikkia. Tuosta joukosta muodostui tuolloin kuuden henkilön laulu- ja musiikkiryhmä, joka oli nimeltään Taivaan lahjat. Perheeseeni kuuluu Leif Hagert ja poikani Gunnar, Teresa Pienilahti kertoo. Mitä sinulle nyt kuuluu? Tänään minulle kuuluu hyvää, koska Jumalan suunnitelmat ovat toteutuneet minun ja perheeni kohdalla. Unelmani Sydämellinen laulaja on ollut oman CD-levyn tekeminen. Sen luomisesta Jumala puhui minulle yli viisi vuotta sitten. Nyt aika on täysi ja oikea. Saatamme pettyä ihmisiin, mutta Jumalan antamiin lupauksiin ja unelmiin emme pety. Minkä Jumala lupaa, sen Hän varmasti täyttää. Sen olen kokenut omakohtaisesti käytännössä. Omalla CD- levylläni esitän kaikki laulut itse. Jokaiseen lauluun veljeni Mertsi Lindgren on tehnyt sovituksen. Kymmenestä laulusta seitsemään hän on tehnyt sävellyksen ja joihinkin lauluihin myös sanoituksen. Marika Lindeman on tehnyt kahteen lauluun sävellyksen ja sanoituksen. Kyösti Roth on pääsanoittaja levylläni. Minulle on tärkeää saada kokea, että levyn tekeminen on saatu Herralta ja se on ihmeellistä silmissäni. Jumala vahvisti minua äitini kautta. Hän oli kokenut rukouksissa, että vaikka levyllä olisi pelkkää viulun soittoa, se on tehty Jumalan kunniaksi ja Hän myös lupaa sinetöidä jokaisen laulun. Tänään kuulun Elämän sävel- nimiseen lauluryhmään, jonka kanssa olen vierailut seurakunnissa ja Latviassa aktiossa. Haluamme palvella Jumalaa laulunlahjallamme. Laulaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan Jumalalta saatu lahja. Milloin CD-levysi ilmestyy ja mistä sen voi hankkia halutessaan itselleen? Levyni ilmestyy tämän vuoden eli 2013 puolella. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä määritelty. Haastattelun aikana levyn nimi ei ollut vielä lopullisesti muotoutunut. Levyn voin hankkia halutessaan itselleen sähköpostitse osoitteesta Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Haluan olla mahdollisimman lähellä Jumalaa ja Hänen suunnitelmissaan. Palan halusta elää Hänen armonsa alla ja rukoilen, että Hänen suunnitelmansa toteutuu koko perhekuntani kohdalla. Toivon, että mahdollisimman moni olisi siinä joukossa mukana, kun Jeesus tulee omiansa noutamaan. Jos sinulla olisi valtaa maailmassa, mitä tekisit? En voisi poistaa täysin pahaa. Haluaisin herättää kaikki uskovaiset, jotta he olisivat sillä paikalla, mihin Jumala on heidät asettanut ja jotta he näkisivät avun tarpeessa olevat ihmiset. Tarvitsemme kipeästi maailmaan enemmän Jumalan rakkauden valtaamia ihmisiä. Haastattelu Inga Angersaari Elli Palm 80 vuotta Kaunis juhlahetki sydämeen tallennetaan. Ne myöhempinä päivinämme jäävät muistoja kultaamaan. Näillä sanoilla voimme tallentaa mukavan ja leppoisan juhlahetken, jonka saimme viettää Ellin 80 -vuotispäivillä. Näimme, kuinka Ellin askel on lyhentynyt, mutta sydän on lämpöisiä ajatuksia täynnä. Elli otti ilolla vastaan vieraansa ja nautti juhlahetkestä ystävien, sukulaisten ja omien, jo viidessä polvessa olevien rakkaittensa läheisten kanssa. Elli Palm päätyi monien vaiheiden kautta Viipurista Helsinkiin ja siellä he viettivät miehensä Väinön kanssa yhteiselämää. Monet tuntevat Ellin ompelija-ellinä. Hän oli ensimmäisiä ulkomaanmatkantekijöitä, joka haki romaniasuun kuuluvia kankaita. Niistä hän ompeli romanipuserot ja esiliinat, ja hankki näin lisäelantoa isolle porukalleen. Ellin elämään mahtuu myös monia raskaita menetyksiä. Hän menetti miehensä vuosia sitten vaikean sairauden johdosta ja jäi yksin kantamaan vastuuta lapsistaan ja lapsenlapsistaan, sekä muutamasta kasvatistaan. Hän on myös joutunut saattamaan kaksi lastaan haudan poveen. Näistä surusta selviäminen on vienyt aikaa, eikä niistä koskaan selviäkään, mutta niiden kanssa oppii elämään. Voimia Elli kertoo saaneensa lapsistaan ja heidän jälkeläisistä. Heistä kaikista Elli jaksaa huolehtia. Hänet nimitettiinkin pari vuotta sitten vuoden isovanhemmaksi. Meistä sukulaisista tuntui hienolta, että hänelle osoitettiin arvostusta yhteiskunnankin tasolta. Elli on meille nuoremmille omaisille esimerkkihenkilö siinä, miten hän jaksaa ohjata ja opastaa, jakaa pyyteetöntä huolenpitoa ja rakkautta sekä muistaa rukoilla meidän kaikkien puolesta. Kaikki se on meille arvokasta pääomaa, elämän evästä nuoremmille ja niistä kannattaisi ottaa opiksi. Elämän vaikeuksista huolimatta Elli on kokenut elämässään suurta Jumalan siunausta ja huolenpitoa. Me sukulaiset ja ystävät toivomme Ellille vielä monia hyviä vuosia lisää, että saamme pitää hänet vielä keskuudessamme. Elämämme on Jumalan kädessä. Ketjussa muistojen kultaisten saimme juhlahetken jakaa. Suokoon Rakas Jumala monia vuosia lisää. Siunaavin ajatuksin serkkusi Fanni Palm Karjalan tyttö 80-vuotta Töölön kerholaiset Helsingistä kokoontuivat marraskuun lopulla viettämään Karjalan tytön Sandra Miranda Nymanin syntymäpäiväjuhlia. Tämä ikinuori Parikkalan tyttö täytti komeat 80 vuotta. Juhlia vietettiin näyttävästi Paavalin kirkon seurakuntasalissa karjalaisen pitopöydän ääressä. Ruoka oli erinomaista ja tunnelma lämmin ja mukava. Juhlan pääjuontajana toimi Aleksi joka vanhaan tuttuun tapaansa otti tilanteen haltuun. Useat paikallaolijat lausuivat lämpimiä tervehdyksiä Sandralle ja päivänsankarin pojat lauloivat sekä Oskan tyttö soitti pianoa ja lauloi. Lahjoja tuli jos jonkinmoista, ystävät toivat muun muassa lämpimän täkin. Mieluisin lahja oli kuitenkin suuri, posliininen hennon vihreä kynttelikkö. Kaikki mukana olijat kiittävät juhlasta sekä sankaria itseään, että järjestäjiä, keittiössä hääri ahkera joukko ihmisiä suurkiitos koko porukalle. Riitta Wallenius

8 14 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. Lastensuojelutyö Ylläpitää 14-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 7-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. Sosiaali- ja diakoniatyö Yleistä ohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. Lausunnot viranomaisille sekä luennot. Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. Projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. Naisten vuoro ( ): naisromanivankien kuntoutusja kehittämisprojekti. Julkaisutoiminta Julkaisee neljä kertaa vuodessa valtakunnallisen Romano Boodos -lehden. Romano Mission lastensuojeluyksiköt Romano Missio ylläpitää kahta lastensuojeluyksikköä: 14-paikkainen Päiväkummun lastenkoti Hämeenkoskella ja 7-paikkainen Kotimäen pienryhmäkoti Sipoossa. Yksiköt toimivat kotina huostaan otetuille ja avohuollon tukitoimena sijoitetuille 0 21-vuotiaille lapsille. Molemmissa yksikössä on erikoistuttu romanilasten kasvattamiseen ja perheiden tukemiseen. Sijoituspaikat soveltuvat erinomaisesti myös monikulttuuristen ja valtaväestön lasten kodeiksi. Molemmat yksiköt tarjoavat avohuollon tukitoimena viikonloppuhoitoa lapsille sekä lyhytaikaista tukiasumista perheille ja jälkihuoltoa itsenäistyville nuorille. Lasten- ja pienryhmäkotien hoito- ja kasvatustavoitteet noudattavat lastensuojelussa säädettyjä lakeja ja asetuksia. Lisäksi Romano Mission lastensuojelutyön tavoitteena on antaa lapselle ja nuorelle sellainen arvomaailma ja kasvun tuki, jonka avulla he voivat selviytyä romanina suomalaisessa yhteiskunnassa. Lasten kasvua tuetaan yksilöllisesti ja jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Jokaiselle lapselle pyritään luomaan mahdollisimman tasapainoinen arki ja elämänrytmi sekä turvalliset rajat. Perhe- ja sukulais- suhteiden ylläpitäminen ja hoitaminen ovat tärkeä osa lapsen hoitoa ja kasvatusta. Molemmat yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa, jotta lapsen yksilölliset erityistarpeet osattaisiin ottaa huomioon. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään mielekäs ja kiinnostava harrastus. Tämän lisäksi lasten kanssa osallistutaan erilaisiin seurakunnan järjestämiin tapahtumiin, leireihin ja kerhotoimintaan sekä romanitapahtumiin ja seminaareihin. Romanilapsilla on mahdollisuus romanikielen ja -kulttuurin opetukseen molemmissa yksiköissä. Kotimäen pienryhmäkodissa käy viikoittain musiikkiterapeutti. Päiväkummun työntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja pitää lapsille tunne- taideterapiaa. Henkilökunnassa toimii romani- ja pääväestöön kuuluvia, työhönsä sitoutuneita ohjaajia, joilla on myös vuosien kokemus perheiden kanssa työskentelystä. Yksiköissä on erityistä asiantuntemusta muun muassa romanikulttuurista, psykiatriasta, perhe-, päihde- ja mielenterveystyöstä, liikunta- ja musiikkikasvatuksesta. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan esimerkiksi tyky-päivillä, säännöllisillä työpaikkapalavereilla, työnohjauksella, kehityskeskusteluilla ja liikuntaeduilla. Romano Missio tukee henkilökunnan kouluttautumista, huomioiden yksilöllisiä kehittämis-/kouluttautumistarpeita. Lyhyempien koulutusten lisäksi suurin osa ohjaajista on suorittanut lasten- ja nuorten erityisammattitutkinnon sekä vuoden kestäneen omaohjaaja-koulutuksen. Paikkatilanteistamme ja palveluistamme voit kysyä: Q Päiväkummun lastenkodista Hanna Pekonen, johtaja p Q Kotimäen Pienryhmäkodista Susan Ihanainen, vs. johtaja p Q Romano Mission keskustoimistolta Tuula Åkerlund, toiminnan johtaja p Stipendirahasto Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Vastaanottaja maksaa postimaksun Palvelukortti ROMANO MISSIO Tunnus VASTAUSLÄHETYS Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 20 euroa/vuosi, sisältää jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) Lehden saaja Lähiosoite postitoimipaikka Lehden maksaja, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) Tietoa Dzor-koulutuksesta Helsingin diakoniaopistossa on parhaillaan käynnissä oleva Dzor- ohjaava koulutus romaneille työllistymisen ja koulutuksen tukihenkilötehtäviin. Koulutuksen tavoitteena on antaa perustietoa työhönvalmentajan tehtävästä ja erilaisten asiakasryhmien ohjaamisesta koulutukseen. Tarkoituksena on, että koulutuksen jälkeen opiskelija tuntee työllistymisen tukemiseen liittyvien ohjaustehtävien erilaisia osa-alueita, alan toimintaa sekä alan työntekijälle asetettavia vaatimuksia. Koulutuksen suoritettuaan opiskelija pystyy arvioimaan omaa ammatillista suuntautumistaan ja omia edellytyksiään toimia ohjaustehtävissä ja työllistymisen tukihenkilönä. Työssäoppimisen tavoitteena on, että opiskelija saa konkreettista oppia ja työkokemusta sekä tietoa soveltuvuudestaan alalle. Jakson aikana opiskelija pohtii omia ammatillisia tavoitteitaan ja soveltuvuutta alalle. Työssäoppiminen ajoittuu ajalle siten, että työssäoppimisessa ollaan 2-3 päivää viikossa, maanantaista keskiviikkoon ja loppu viikko on aina koulua. Työssäoppimisjakson aloitus voidaan tarvittaessa määritellä myös yksilöllisesti. Päivi Malmivaara kouluttaja Romano Missiolla myynnissä l Tie omana, keppi turvana s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa l Suruadresseja kukkaaiheisia, 10 euroa l Onnittelu- ja suruadresseja kukka-aiheisia, 10 euroa Romano Mission kevätkokous Kutsu Romano Missio ry:n jäsenille SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Pe klo Romano Mission keskustoimisto Malmilla Vilppulantie 2 C Helsinki Tervetuloa! l Tartu käteeni: Väinö Lindberg, cd 16,50 euroa l Romani ja päihdehuollon palvelut Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa Kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut Toiminnanjohtajan palsta Lapsen kulttuuritaustan huomioiminen on osa lapsen oikeusturvaa Yk:n rasismin vastaista viikkoa vietetään maaliskuun päivä. Monikulttuurinen Lapsen Etu verkostoon kuuluvat järjestöt haluavat nostaa esille erikoisesti sen, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen arkeen. Yhdenkään lapsen ei pidä joutua rasistisen huutelun, herjaamisen, fyysisen väkivallan tai niiden uhan kohteeksi. Yleisesti tiedetään, että rasismilla on lapsen hyvinvointiin ja identiteetin kehitykseen vakavia seurauksia. Rasistinen kohtelu saa lapsen tuntemaan olonsa epätoivotuksi ja yhteiskuntaan kuulumattomaksi. Meidän aikuisten velvollisuus on puuttua lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan rasismiin, syrjintään ja epäasialliseen käytökseen. Puuttuminen on viesti siitä, että emme hyväksy rasismia yhteiskunnassamme. Rasismin torjuminen on yhteinen asia eikä lasta tai nuorta saa jättää yksin selviytymään. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat rasismin kohteeksi joutuvat lapset ja nuoret, jotka kasvavat ulkopuolella oman kulttuuriyhteisönsä. Olen itse huolissani nykyisessä lastensuojelutyössä näkyvästä kehityksestä. Mielestäni romanilapsen sijoituspaikkaa valittaessa, lapsen kulttuuritaustan huomioiminen sivuutetaan liian kevyesti. Alan ammattilaiset eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, että kulttuuritausta on välttämätön osa lapsen oikeusturvaa, lapsen oikeus omaan kulttuuri-identiteettiin. Lastensuojelulain 4:s pykälä käsittelee juuri näitä lastensuojelun keskeisiä periaatteita. Ei riitä se, että sijoituskoti on hyvä ja turvallinen, lapsi tarvitsee tervettä vahvuutta juurillensa. Olen omin silmin nähnyt liian monta ikävää tapausta, jossa romanilapsi on kasvanut ulkopuolella romaniyhteisön. Hän ei ole saanut juurillensa vahvuutta, kuitenkin hän on joutunut pienestä pitäen leimatuksi mustalaisuutensa vuoksi. Rasistiset huutelut ja letkautukset satuttavat lasta syvästi. Lapsi ei kykene yksin kantamaan erilaisuuden taakkaa ja alkaa hävetä omia juuriaan. Ei riitä edes se, että lapsella on yhteys biologisiin vanhempiinsa. Monessa tapauksessa vanhemmat ovat eronneet ja kodin ilmapiiri on ristiriitainen. Lapsen elinympäristöön tulisi kuulua tervettä kulttuurikokemusta, muuten hän eksyy väärään seuraan etsiessään myöhemmin juuriaan. Romano Missio on 107 vuotta vanha valtakunnallinen romanijärjestö. Tärkein työmuotomme on 1950-luvulta alkaen ollut lastensuojelutyö. Hyvällä syyllä voimme sanoa, että järjestömme on ainutlaatuinen koko Suomessa.. Romano Mission lastensuojeluyksiköt tarjoavat romanilapsille turvallista sijoituspaikkaa, jossa he kasvavat luontevasti omaan identiteettiinsä romanina ja suomalaisina. Romano Mission lastensuojeluyksiköissä on vankkaa romanikulttuurin tuntemusta, ammattitaitoisten työntekijöiden joukossa on myös romaniohjaajia. Lapset saavat halutessaan romanikielen opetusta ja ohjaamme heitä hyvien harrastusten pariin. Teemme lasten vanhempien kanssa yhteistyötä ja pyrimme tukemaan vanhemmuutta. Lasten koulukäynnin sujuminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Myös lyhytaikainen perheen tukiasuminen on mahdollista molemmissa yksiköissämme. Pidetään huolta siitä, että romanilasten oikeudet omaan kulttuuri-identiteettiin toteutuvat myös lastensuojelutyön piirissä. Yhteistyöterveisin Tuula Äkerlund, toiminnanjohtaja

9 16 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ vuotta kellon perässä Romaniaktivisti, johtaja Esa Ellala Etelä- Suomen aluehallintovirastosta vaihtaa vapaalle. Erojaisjuhliin sisältyi ripaus haikeutta myös romanien taholta. Virkamiehenä Esa Ellala on ollut aina vahvasti romanien puolella Esa Ellala kertoo tulleensa maailmaan ja eläneensä maaseudulla Iissä. Seutukunnan romanit tulivat tutuiksi, koska he kiertelivät taloissa, myös Ellalan lapsuudenkodissa. Meillä oli tietysti hevosia. Romanien kanssa tehtiin hevoskauppoja ja Iissä oli myös minun ikäisiäni romanipoikia, joiden kanssa oteltiin, esimerkiksi painissa. Romanien asiat Esa Ellala sai sydämelleen vähitellen työssään Hämeen lääninhallituksessa. Edeltäjäni Juho Tenhiälä teki työtä Mustalaislähetyksen, nykyisen Romano mission parissa ja myös silloinen työtoverini Jouko Mäkelä oli vahvasti mukana romaniasioissa. Heiltä sain kuulla näkemyksiä siitä miten pitkäaikaisen vähemmistömme asioita pitää hoitaa lääninhallituksessa luvun alussa Ellala sai puhelun, joka oli ikään kuin lähtölaukaus merkittävälle tapahtumaketjulle. Forssalainen romaniaktivisti Taito Lehmusta soitti ja tiedusteli, miten olisi mahdollista saada aikaiseksi romanityöryhmä senaikaisessa Hämeen läänissä. Käännyimme maaherra Kaarina Suonion puoleen ja esitimme romanityöryhmän perustamista. Siitä se alkoi. Sen jälkeen minulla on ollut vahvat ja hyvät siteet romaniväestöön. Työtä romanien hyväksi Esa Ellalan, Väinö Lindbergin ja Risto Laakkosen epävirallinen työryhmä laati uudistuksia valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukuntaan (RONK) ja samassa yhteydessä vahvistettiin 1990-luvun puolivälissä alueellisten neuvottelukuntien (ARONK) asema. Myös rahoitus saatiin vahvistettua niin, että aluehallintovirastoihin voitiin palkata alueellisten neuvottelukuntien sihteerit. Vähitellen on syntynyt foorumeita, joilla käsitellään romaniasioita. Ne ottavat kantaa erilaisiin säädöksiin ja huolehtivat siitä, että romanien asema huomioidaan. Asumiseen on yritetty vaikuttaa ja viimeaikaista työsarkamme koulutusasioiden lisäksi ovat olleet paikalliset romanityöryhmät ja niiden perustaminen. Se työ on vielä kesken. Sitä jatkaa muiden muassa suuresti arvostamani Malla Laiti aluehallintovirastossa. Esa Ellala toivoo romanien itsensä osallistuvan yhä enemmän romaniasioiden hoitamiseen. Hänen mielestään romanijärjestöt voisivat lisätä yhteistyötään. Romaniväestön valmiuksia ja itsetuntoa on kohotettava niin, että he uskaltavat tuoda asiansa esiin ja että he tietävät miten niitä pitää viedä eteenpäin. Hallinto on hallintoa ja siellä on omat pelisääntönsä. Romaneissa Esa Ellala kertoo kohdanneensa paljon fiksuja, laaja-alaisia ja hyviä ihmisiä, joiden kanssa on ollut ilo tehdä työtä. Minulla on täysi kunnioitus romaniväestöä kohtaan ja olen saanut romanien taholta hyvää kohtelua. Miltä tuntuu vapaan ihmisen elämä? 40-vuotisen virkamiesuransa päättyessä johtaja Esa Ellala on uuden elämäntilanteen kynnyksellä. Kun on jo 40 vuotta palvellut samaa hallinnonalaa, tässä on jo valmis jättämään foorumit nuoremmille ihmisille, Esa Ellala sanoo. Työ, työhuone Hämeenlinnassa, asema ja kaikki rakkaat työtoverit jäävät aluehallintovirastoon. Se, mikä saa jäädäkin, on kello. Olen ajatellut näin, että koska olen aina saanut juosta kellon perässä, niin nyt täytyy vähän katsoa, miltä tuntuu vapaan ihmisen elämä. Sellainen elämä, että voi mennä omia aikojaan, kelloon katsomatta ja minne haluaa! Esa Ellala arvelee, että eläkemiehen elämään sopeutumisen jälkeen hän rupeaa taas etsimään ja aukomaan uusia yhteiskuntaan osallistumisen kanavia. Tuovi Putkonen pitkää uraa juhlittiin kutsuseminaarissa Johtaja Esa Ellala ehti luoda menestyksekkään uran aluehallinnon näköalapaikoilla. Hän toimi Hämeen lääninhallituksessa sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkönä vuodesta 1978 alkaen ja jatkoi vuoden 1997 suurlääniuudistuksen jälkeen Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtajana. Vuodesta 2010 alkaen hän on toiminut Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtajana. Romaniasioihin liittyen Ellala on toiminut alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana neuvottelukuntien perustamisesta lähtien ja vaikuttanut toiminnallaan merkittävästi romaniaseman parantamiseen yhteiskunnassamme. Esa Ellalalle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvonimi vuonna Aluehallintovirasto järjesti juhlaseminaarin Esa Ellalan eläkkeellesiirtymisen johdosta. Helsingissä pidetyn tilaisuuden pääteemana oli sosiaali- ja terveydenhuollossa neljän viime vuosikymmenen aikana tapahtunut murros. Seminaarin yhteydessä julkistettiin myös aluehallintoviraston juhlajulkaisu Etelä- Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston toimintaa ja taustaa suurläänin aikana

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

OLETKO TUTUSTUNUT ROMANI- KULTTUURIIN? luokkalaisille

OLETKO TUTUSTUNUT ROMANI- KULTTUURIIN? luokkalaisille K SN RN- KRN? 3.-4. luokkalaisille Romanikulttuuri-vihkosarja koostuu 4 eri osasta: sikouluikäisille ja 1.-2. luokkalaisille 3.-4. luokkalaisille 5.-6. luokkalaisille pettajille ja kouluttajille vet uki

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke

YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke YES Yhdenvertaisuus Etusijalle -hanke Romanien asumisen yhdenvertaisuus Liisa Männistö 20.11.2012 YES-hanke pähkinänkuoressa Kansallinen syrjinnän vastainen tiedotuskampanja 2007 Kumppaneina eri ministeriöt,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7666/ /2013. Romanityöryhmän esitys:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7666/ /2013. Romanityöryhmän esitys: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 24 Asianro 7666/00.04.02/2013 Kuopion romanityöryhmän asettaminen uudelleen Romanityöryhmän esitys: Kuopion kaupungissa toimineen romanityöryhmän toimikausi on

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot