Hyvistä teoista syntyy parempi huominen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvistä teoista syntyy parempi huominen"

Transkriptio

1 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika maalistoukokuu 2013 Nro 1/2013 Hyvistä teoista syntyy parempi huominen Päiväkummun ja Kotimäen lastensuojeluyksiköissä, Naisten vuoro -projektissa, ja monissa muissa hankkeissa rakennetaan hyvillä teoilla oikeudenmukaisempaa maailmaa.

2 2 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Samat oikeudet kuuluvat kaikille Jokainen ihminen on luotu ainutkertaiseksi ja samanarvoiseksi yksilöksi kykyihin, ominaisuuksiin tai tuottavuuteen katsomatta. Ihmisarvo on aina ehdoton ja täysi se ei ole suhteellinen käsite. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 75 vuotta YK:n yleismaailmallisesta ihmisoikeuksien julistuksesta. Se syntyi kun kansakunnat halusivat toisen maailmansodan jälkeen varmistaa, ettei sellaisia kauhuja enää pääsisi valloilleen. Ei koskaan enää oli kantavana ajatuksena, kun YK perustettiin vuonna 1945, sekä kolme vuotta myöhemmin kaikkien maailman valtioiden yhteisessä ihmisoikeuksien julistuksessa. Toisen maailmansodan Saksassa natsit järjestelmällisesti tuhosivat tarkkaan määrittelemiään ihmisryhmiä. Myös muita kuin juutalaisia joutui vainojen kohteeksi. Lukemattomia romanejakin joutui keskitysleireille. Nämä ihmisoikeuksien loukkaukset olivat täysin käsittämättömiä ja ne on moneen kertaan julkisesti tuomittu. Kuitenkin jonkinlaisena ihmisoikeusloukkauksena on pidettävä myös sitä, ettei Saksan valtiovalta vieläkään ole antanut täyttä tunnustusta natsien toteuttamasta romanien vainoamisesta. Toisen maailmansodan kokemuksien perusteella YK päätti ihmisoikeuksien julistuksen kantavaksi ajatukseksi sen toisen artiklan. Siinä määrätään yksiselitteisesti, että jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. YK:n ihmisoikeuksien julistukseen perustuu myös Euroopan ihmisoikeussopimus ja samat oikeudet määritetään Suomen perustuslaissakin. Lait ja sopimukset eivät kuitenkaan aina toteudu, kuten maailman uutisia seuratessamme usein joudumme toteamaan. Myös lähempänä, täällä Suomessa ihmisoikeuksien toteutumisessa on parantamisen varaa. Epäkohdasta, jota täällä on vasta viime aikoina parannettu, sopii esimerkiksi uutisoinnin tapa. Aiemmin kielteisten uutisten yhteydessä raportoitiin henkilön mahdollinen vähemmistöstatus, vaikka sillä ei olisi ollut rikkomuksen kanssa mitään tekemistä. Myöhemmin ymmärrettiin, että tällainen uutisointi on omiaan lisäämään ennakkoluuloja. Vielä on voimissaan sen sijaan eräs toinen selvä ihmisoikeuksien julistuksen hengen vastainen käytäntö. Monilla työpaikoilla suhtaudutaan työnhakutilanteissa edelleen syrjivästi romaneihin. Ennakkoluuloista kerrotaan pahimmillaan jopa ääneen, kuten romanit.fi -nettisivustolla kuvattu, koskettava esimerkki siivoustyötä hakeneesta naisesta kertoo. Tämä siitä huolimatta, että yhdenvertaisuuslain 2 ja 6pykälä kieltävät yksiselitteisesti syrjinnän tällaisessa tilanteessa. Kehitettävää riittää ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edestä siis vielä Suomessakin. Ihmisoikeuksien edistäminen on poliittisella tasolla käytännössä hyvää tarkoittavien lakien säätämistä. Käytännössä ihmisoikeudet eivät kuitenkaan voi toteutua ilman jokaisen meistä omaa panosta niiden hyväksi. Lakeja kuten yhdenvertaisuuslakia on noudatettava, mutta ihmisoikeuksien kunnioittaminen ulottuu vielä paljon pidemmälle kuin lain edellytykset. Loppujen lopuksi kyse on hyvin henkilökohtaisesta ja samalla kuitenkin yksinkertaisesta periaatteen ymmärtämisestä jokainen meistä on Jumalan luomana yhtä arvokas kuin minäkin. Roomalaiskirje (15:2) kiteyttää saman kultaisen säännön toimintaohjeeksi: Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä. KIRJ:Leena Rauhala kansanedustaja Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2013 Leena Rauhala Väinö Lindberg Tina Mäkelä Malla Laiti Sirpa Pöllönen Jeppe Isberg Matti Virtanen Päivi Rask-Helin Satu Nyman Helena Räsänen puheenjohtaja, kansanedustaja varapuheenjohtaja, sosiaalineuvos projektijohtaja erikoissuunnittelija oppisopimustoiminnan päällikkö yrittäjä johtaja romanikulttuuriohjaaja lähihoitaja vanhustyön päällikkö, varajäsen KESKUSTOIMISTO Tuula Åkerlund toiminnanjohtaja Mervi Pamukci toimistosihteeri SOSIAALI- JA DIAKONIATYÖ Toimisto Puh. (09) Alida Friman NAISTENVUORO -vankilaprojekti Inka Jeskanen projektikoordinaattori GSM Tuula Nyman palveluohjaaja GSM PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Johtaja Hanna Pekonen Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh (03) , fax (03) KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Vs. Johtaja Susan Ihanainen Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) , Fax (09) ROMANINUORTEN OPINTORAHASTO Sampo Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto Tässä numerossa Kirja Väinö Lindbergin elämästä 5 Nöyränä maailmalle 6 Älä Enää vaikene! 7 Tuulan voimavarana usko Taivaan Isään 8 Vaihtoehtoja romaninaisvangeille 10 VAO ry järjestää vertaistoimintaa 10 Suomen romanien historia 11 Sydämellinen laulaja 12 Karjalan tyttö 80-vuotta 13 Elli Palm 80 vuotta 13 Romano Mission lastensuojeluyksiköt 15 Toiminnanjohtajan palsta vuotta kellon perässä 16 Romaninuoret Jyväskylässä: Omaa tilaa, rauhaa ja mahdollisuus vaikuttaa asuinympäristöönsä. Niistä on romaninuorten asumista koskevat toiveet tehty. Jyväskylässä toteutettiin marraskuussa romanilasten ja -nuorten yhteisötapaaminen, jonka tarkoituksena oli kuulla seudun romaninuorten asumiseen liittyviä kokemuksia, ajatuksia ja toiveita. Tapaamiseen osallistui yhteensä noin kaksikymmentä vuotiasta romaninuorta. Osa heistä asui vielä luonnollisesti kotona, osa oli itsenäistymisvaiheessa hakemassa asuntoa, osalla oli jo omaa asumiskokemusta. Osallistuneista nuorista lähes kaikki joko kävivät koulua, opiskelivat tai olivat töissä. Nuorten mukaan työssäkäynti auttaa saamaan asunnon, mutta ei asuinalueen valintaan. Yksityisellä puolella voi valita asuinalueensa itse Nuoret kokivat huonona asiana romanien asuttamisen samoille alueille. He kaipasivat omaa tilaa ja rauhaa ja kärsivät huono-osaisuuden kasautumisesta asumisympäristössään. Toisaalta he näkivät, että sosiaalisten ongelmien leimaamilla alueilla ollaan yleisesti ottaen sallivampia ja suvaitsevampia naapureita kohtaan: Ei valiteta joka asiasta. Romaaninuorten tapaamisen yllättävä ja virkistävä piirre oli heidän kiinnostuksensa yksityistä vuokra-asumista kohtaan. Eri romaniväestön asumiseen Numero 2/2013 ilmestyy kesäkuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään 1.5. Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Julkaisija: Romano Missio ry Päätoimittaja: Tuula Åkerlund Toimitussihteeri: Jaakko Kaartinen- Koutaniemi Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy Toimitusneuvosto: Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Taina Cederström, Päivi Majaniemi Tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta 1 euro/pmm Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula Työpaikka auttaa asunnon, ei asuinalueen valinnassa liittyvissä keskusteluissa yleensä kerrotaan, että romanit eivät juuri hakeudu yksityisille vuokramarkkinoille korkeampien vuokrien, epävakaampien vuokrasopimusten ja syrjinnän pelon vuoksi. Jyväskyläläisten romaninuorten tapaamisessa oli sen sijaan kuultavissa nuorten toisenlaista asennoitumista yksityiseen vuokra-asumiseen. Monet romaninuorista nimenomaan halusivat vuokralle yksityisille markkinoille, koska se on nopeampaa: Ei tarvii odottaa ja anella. Nuoret pitivät tärkeänä myös sitä, että yksityiset vuokramarkkinat antavat mahdollisuuden valita asuinpaikkansa paremmin itse. Ongelmia ja valopilkkuja Nuorten yhteisötapaamisessa tuli runsaasti esimerkkejä erityisesti perinteisesti pukeutuneiden nuorten naisten kohtaamasta syrjinnästä vuokra-asuntoa hakiessa sekä yksityisellä että julkisilla asuntomarkkinoilla. Ongelmat keskittyvät useimmiten asunnon saantiin, joskus myös asumisen aikaisiin ennakkoluuloihin eri asukkaiden välillä. Sekä julkisen että yksityisen puolen vuokranantajat ovat yleensä tyytyväisiä romanien tapaan pitää asunnostaan poikkeuksellisen hyvää huolta. Tästä huolimatta romaninuorten omien kokemuksien mukaan osaketaloissa on enemmän vaikeuksia asukassuhteissa, eikä romaniasukkaita hyväksytä helposti. Toisaalta monilla oli kokemuksia myös siitä, että talon muut asukkaat ovat tulleet heidän puolelleen ja kiistäneet heitä kohtaan esitettyjä asiattomia tai perusteettomia syytöksiä. Nuorten mukaan pienillä paikkakunnilla oli vaikeampaa saada asuntoa. Jyväskylän kaupungissa asuntoasiat koettiin helpommaksi, koska paikkakunnalla on pitkään tehty romanityötä sekä yleisesti että asumisasioissa. Sarita Friman-Korpela YTM, asiantuntija Yhdenvertaisuus etusijalle Yes-hanke Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Telefax: (09) Internet: ISSN Kuva: Tenho Roth Tapaaminen järjestettiin sisäasiainministeriön hallinnoiman Yhdenvertaisuus etusijalle YES 5 -hankkeen ja Jyväskylän romaninuorten Siltana Huomiseen -projektin yhteistyönä. Yhteisötapaaminen oli osa romanipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoa. Sen puitteissa on toteutettu myös muita romanien asumiseen liittyviä toimenpiteitä.

3 4 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Baramisos kentenge Tarinaa lapsille Panna kham aprula 6. dielos Tiljiba siigo Romano Boodos 4/2012 -patrosta: Mari däi d eelo hast lako kenteha lako dzeenosko Rainerisko neer. Joi sas jakke lo ani, ka joi aulo aro d elta, te Rainer dikjas undrime leen ta puhtas: So hin staudas? Mari phenjas: Maan hin lo ane neevibi tukke. Me aa tom kenteha dola latße gaajengo Virtasesko tßeere. Douva raani Maija phenjas mange, te lengo tßeeresko pa al hin kaan Jiiveski tßai Me dikkaa auri vaalijatta. Jiu dela bri no. Phuu hin parno. Kamana hin ou, hin tamlo. Apo tafla atßuvena momuja. Iek bultrila vuudar. Arre! Me daa gooli. Beski tßai, koones hin parne koola ta langhte, sonatika baal, staavela arre. Joi phennela: Tßi ko sarra. So tukke hunjula? Buut Tßi ko paarkiba. Bi koon Lumityttö Katson ulos ikkunasta. Lunta sataa. Maa on valkeana. Kello on kuusi, on hämärää. Pöydällä palavat kynttilät. Joku koputtaa oveen. Sisään! minä huudan. Pieni tyttö, kenellä on valkoiset vaatteet ja pitkät, kultaiset hiukset, astuu sisään. Hän sanoo: Hyvää huomenta. Mitä sinulle kuuluu? Paljon hyvää, kiitos. Mutta kuka sinä olet? Minä olen lumityttö. Minä tßutßo tßeer. Douva phuro Kalle Järvinen hin merdas ta kaan lesko kenti biknavena douva tßeer lokkes. D aa kaan doori ta tßin douva tßeer menge. Uvakaa, Jakkes me tßeeraa. Ehe, me minsavaa douva tßeer. Douva hin rankano tßeer ta doi hin tßi ko hoffos. Me laas te tßeeraa gresko stanja aro doi hoffos. Hin tßihko, te pankako praaluno lovadas, te ame laha tßeeresko uu liba, ke ame jekkar tßinnahas ajasaavo. Ta kaan hin douva tiija, paarkiba Deeveleske. Kaan ame tßinnaha tßeer menge. Me biknavaa douva phuranide gres, katta ame laha douva vasteskolouve doi tßeereskotßyöpos, phenjas Rainer d intaha. Tino ta Tanja aa te lo ane, ka joon unle so lengo phurnide rakkade. Iek tßoon sas d eelo om. Rainer sas tßertas douva tßeeresko tßyöpos ta jakkes Nymanesko huupa liine penge vaaguno var iego rankano phaaluno tßeer. Vaagos Mari tßertas styöka fäärdimeske ta doolesko paalal joi byrjydas te fäärdavel Tinosko duitu. Tino kamjas te lesko vondrosko tßakriba aa elas d eleno ta Mari tßinjas doori panna d eleno gulvakiiro. Joi tßertas Tinosko duitu rankaneske. Aro Tanjasko duitu sas buut lilo förjako duitujako guosi. Joi rikkadas buut dotta förjata. Hinko dauva kaan horttas tßatßo, Tino morradas leijaves lesko jakha, ta dikjas lo anes lesko phurnide. Rainer phenjas, kamlo tßau, hin dauva kaan tßatßo. Datta me niina alti haagadom, te me laas te tßinnaa mango huupake iego tßeer, kai ame lahas te d iiven ta tumen kenti hleppuvenas te d an aro skoola. Kaan mango haagiba hin aulo tßatßeske! Rannidas: Tuula Åkerlund Baramisos tiljula aro vauro Romano Boodos 2/2013 numerossa tu sal? Me som jiiveski tßai. Me aanaa tukke lil. Aa latßi. Paarkiba. Saste aaven, jiiveski tßai. Kammehako tu kaali? Ehe, me piivaa d intaha kaali. Taala ame be aha, piha kaali ta rakkavaha kuti tiija. Sar huot tiija d ala! Kaan me mostuvaa te d aa nikki. Aa Deuleha! Deevel mo del. Riga eelengo lokke rassa maasesko tßaaveske. Me phiravaa lil ta drabavaa dooles. Maan hin lo iba aro mango d ii. tuon sinulle kirjeen. Ole hyvä! Kiitos, tervetuloa lumityttö. Haluatko kahvia? Kyllä, minä juon mielelläni kahvia. Sitten me istumme, juomme kahvia ja puhumme vähän aikaa. Kuinka pian aika kuluukaan. Nyt minun pitää lähteä. Näkemiin (Jää Jumalan haltuun). (Jumala suokoon) Näkemiin. Vie terveisiä pakkaspojalle. Minä avaan kirjeen ja luen sen. Minulla on iloa sydämessäni. Seija Roth Vielä aurinko nousee 6.osa Jatkoa viime Romano Boodos 4/2012 -lehdestä. Mari äiti lähti nopeasti lastensa kanssa miehensä Rainerin luokse. Hän oli niin iloinen, kun hän tuli telttaan, että Rainer katsoi ihmeissään heitä ja kysyi: Mitä on tapahtunut? Mari vastasi: Minulla on sinulle iloisia uutisia. Olin lasten kanssa Virtasten kotona. Se Maija rouva kertoi minulle, että heidän talonsa vieressä on nyt tyhjänä oleva talo. Se vanha Kalle Järvinen on kuollut, ja nyt hänen lapsensa myyvät sen talon halvalla. Mene nyt sinne ja osta se talo meille. Mahtavaa, niinhän minä teen. Kyllä minä muistan sen talon. Se on kaunis ja siinä on hyvä piha. Minä voisin rakentaa hevostallinkin siihen pihaan. Onpa hyvä, että pankin johtaja lupasi, että me saamme talolainaa, jos joskus ostaisimme sellaisen. Ja nyt on se aika, Jumalan kiitos. Ostetaan meille talo. Minä myyn sen vanhemman hevosen, siitä me saamme käsirahan siihen talokauppaan, sanoi Rainer innoissaan. Tino ja Tanja olivat iloisia, kun he kuulivat mitä heidän vanhempansa puhuivat. Yksi kuukausi oli kulunut. Rainer oli tehnyt talokaupat ja niinpä Nymanin perhe sai ensimmäistä kertaa oman kauniin puutalon. Mari laittoi ensin keittiön kuntoon ja sen jälkeen hän alkoi valmistaa Tinon huonetta. Tino toivoi, että hänen sängynpeitteensä olisi vihreä ja Mari osti sinne vielä vihreän matonkin. Hän teki Tinon huoneen kauniiksi. Tanjan huoneessa oli paljon violetinvärisiä tavaroita. Siitä väristä hän piti kovasti. Onko tämän nyt oikeasti totta, Tino hieroi leikillisesti silmiään ja katsoi iloisesti vanhempiaan. Rainer sanoi, Rakas poika, tottahan tämä nyt on. Tästä minäkin aina haaveilin, että saisin ostettua perheelleni oman kodin, jossa saisimme asua ja te lapset pääsisitte käymään koulua. Nyt minun haaveeni on tullut todeksi! Kirjoittanut: Tuula Åkerlund Tarina jatkuu seuraavassa Romano Boodos 2/2013 lehdessä Kuva: Valfrid Åkerlund Väinö Lindbergin elämästä Kirja Sosiaalineuvos Väinö Lindberg muistelee lapsuuttaan ja elämänsä kulkua viime syksynä ilmestyneessä kirjassa Kärrypoluilta punaisille matoille. Teksti Tuovi Putkonen Koulukiusatun mustalaispojan matka nyrkkeilyn nuorten raskaansarjan mestariksi, tullimieheksi, papiksi, Romano Mission johtotehtäviin ja romanipolitiikan vaikuttajaksi on elämänkaari, jonka rinnalla kulkee koko suomalaisen romaniväestön tarina syrjitystä kiertolaiskansasta yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Väinö Lindbergin kertomat muistot ja mietelmät on kirjalliseen asuun saattanut toimittaja Tuovi Putkonen. Loviisan Kirja-kahvilassa helmikuussa täpötäysi salillinen yleisöä kuunteli, kun Väinö Lindberg muisteli lapsuutensa aikaista Loviisaa. Väinö Lindbergin muistelmien alku sijoittuu sota-ajan Loviisaan, jossa Anni ja Roope Lindbergin perhe sai asuttavakseen muutaman neliömetrin kokoisen huoneen asuintalon kivijalassa. Kirjakahvilan haastattelija Thomas Rosenberg löysi Väinön ruotsinkielisestä romanisuvusta aikaisemmin tuntemattomia näkökulmia suomenruotsalaisen Loviisan historiaan. Muistelmakirjan esittelytilaisuuteen Loviisan kirjakahvilaan olivat tulleet myös talon nykyiset omistajat. On vaikea uskoa, että suuri perhe on asunut siellä pienessä kellarihuoneessa, lehtori Hannele Kareinen ihmetteli. Väinöä tuli kuunteleman myös hänen nuoruusikänsä nyrkkeilyidoli, sittemmin loviisalainen arvostettu kunnallispoliitikko Teuvo Mankonen. Olisin pettynyt, jos en olisi nähnyt sinua täällä, Väinö sanoi ihailemalleen, nyt jo reilusti yli 80-vuotiaalle nyrkkeilysankarilleen. Väinön nyrkkeilyharrastus johti aina nuorten raskaan sarjan mestaruuteen asti. Pienen mustalaispojan osa Entiset koulutoverit muistivat hyvin sen, kuinka Väinöä ja hänen sisartaan Mirandaa kiusattiin koulussa. Pienenä mustalaispoikana rikkinäisine housuineen Väinö joutui myös opettajansa silmätikuksi. Väinö Lindberg arvelee Väinö Lindbergin elämästä kertova kirja veti Loviisan Kirjakahvilan täyteen yleisöä. Kuvassa haastattelija Thomas Rosenberg Tuovi Putkosen ja Väinö Lindbergin keskellä. koulussa koettujen nöyryytysten osaltaan kasvattaneen hänestä taistelijan. Häpeä huonoista vaatteista, koulukiusaaminen ja rehtorin väkivaltaisuus herättivät vastenmielisyyden koko koulua kohtaan. Tunsin, että koulu ei ollut minun maailmani. Eräänä päivänä pistin omat nimet kirjoihin ja kirjan kannet kiinni. Väinö Lindbergin äiti sai hankittua Väinölle opiskelupaikan vapaakirkollisessa kansanopistossa Santalassa. Opiskeluvuodet antoivat hänen elämälleen pohjan, josta työura on polveillut tullimiehen, lääninhallituksen virkamiehen, papin ja opettajan polkuja, samalla kun rinnalla on kulkenut koko Suomen romaniväestön aseman parantamiseksi tehty työ. Työhön, työhön, sanoi Lapatossu Kärrypoluilta punaisille matoille kertoo myös asioista, joista on vaiettu. Sellaisia ovat muun muassa pakkotyöleirit, jonne sota-aikana koottiin romanimiehiä. Suomen hallitus perusteli laajaa työvelvollisuutta kotirintaman asevelvollisuutena. Siirtoväen huollon keskuksen päällikkö Urho Kekkonen halusi vuonna 1942 perustaa romaneita ja varsinkin siirtoväkeen kuuluvia romaneita varten erityisen työleirin. Kekkonen kirjoitti Suomen Kuvalehdessä nimimerkillä Pekka Peitsi julkaisemassaan pakinassa Työhön, työhön, sanoi Lapatossu (Suomen Kuvalehti 40/1942): Työleirit on sijoitettava sitä silmällä pitäen, että myöhemmin voidaan mustalaisille varata yhtenäinen asuma-alue. Tämä tietäisi mustalaiskysymyksen kokonaisratkaisua. Väinön isäkin veljineen pidätettiin Tampereen markkinoilla irtolaislain perusteella työtä kaihtavina, heidän ollessaan markkinoilla harjoittamassa elinkeinoaan ja hankkimassa toimeentuloa perheilleen. Heidät vietiin Kihniöön Aitonevan turvesuolle, jonne oli perustettu Erikoisleiri numero 6. Kaikki on mahdollista Jumalalle Väinö Lindberg kertoo kirjassa muun muassa seuraavaa: Aitonevalla nostettiin turvetta. Rangaistusvangit, työvelvolliset ja venäläiset sotavangit kaivoivat ojia tai keräsivät, käänsivät ja kantoivat turvetta paareilla aumoihin. Suo oli iso ja vetinen. Puita kasvoi vain siellä täällä. Aitonevan lähettyville oli asettunut useita pakkotyövangeiksi joutuneiden romanimiesten perheitä, jotka auttoivat toinen toistaan. Oli kesäaika. Meidän ei tarvinnut tapella kylmän kanssa, mutta koskaan en ole nähnyt nälkää niin kuin sinä kesänä. Äiti kertoi, että olin kerran katsellut pientä virtaavaa puroa ja sanonut: Jos noista kivistä saisi jotain irti, söisin niitäkin. Kerran olin jostakin syystä päässyt vankileirin sisäpuolelle, kun miehet tuotiin hökkeliin, jossa he saivat päivän ruokaannoksensa. Isä otti minut jalkojensa väliin ja aikoi antaa minulle oman annoksensa, mutta vartija, kuka lieneekin, otti minut kovakouraisesti pois isäni jalkojen välistä ja tokaisi: Syö mustalainen ite ruokas, että jaksat kuokkia. Väinö Lindberg sai sosiaalineuvoksen arvonimen ensimmäisenä suomalaisena romanina vuonna Elämänkulkuni on todistanut sen, että kaikki on mahdollista Jumalalle, eikä ihminen elämänsä keväässä voi tietää, mistä vanhemmilla päivillään itsensä löytää. Vain Jumala voi ohjata miehen kivijalasta valtiopäivien juhlallisiin avajaisiin, Väinö Lindberg sanoo. Väinö Lindberg & Tuovi Putkonen: Kärrypoluilta punaisille matoille, SKS 2012

4 6 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Nöyränä maailmalle Vuoden pesti Euroopan komission erityisasiantuntijana odottaa Miranda Vuolasrantaa Brysselissä. Kuluneen vuoden hän on työskennellyt Ulkoasianministeriössä ylitarkastajana. Vuolasranta lähtee nöyränä maailmalle ja tietää, ettei kaikkea voi muuttaa yhdessä yössä. Miranda Vuolasrannasta huomaa, että hän on tottunut puhumaan politiikan kieltä tehdessään työuraansa eri ministeriöissä vuosien ajan. Muutos romanikielen opettajasta virkamieheksi ei tapahtunut sattumalta. Opetettuaan romanilapsia vuosien ajan Vuolasranta päätti, että hänen täytyy pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa pääsee vaikuttamaan ihmisiin, jotka tekevät oikeita päätöksiä. Kuluneen vuoden ajan ulkoasianministeriössä hän on hoitanut kansainvälisiä romanikysymyksiä, yhteydenpitoa Suomen edustustoihin ja sellaisiin kansainvälisiin järjestöihin kuten EU, YK ja Euroopan neuvosto. Euroopan romanifoorumi uudistuu Yksi vuoden keskeisistä teemoista Vuolasrannan pestissä ulkoasiainministeriössä on ollut Euroopan neuvoston uudistushanke ja esiin noussut mahdollisuus uudistaa Euroopan romanien ja kiertävien foorumi ERTF. ERTF antaa romaneille mahdollisuuden puhua puolestaan ja siitä, miten romanien asiaa kuuluisi Euroopassa kehittää. Monilla on paljon ennakkoluuloja ja pelkojakin siitä, että romanien asioista päätettäisiin ERTF:ssä. Jokaisen maan romanit ovat aina ensisijaisesti oman maansa kansalaisia ja heidän maansa hallitus huolehtii heitä koskevista päätöksistä. ERTF:n kautta romanit voivat kertoa maidensa asioista Euroopan neuvostolle, Vuolasranta selventää. ERTF:n perustaminen on tarjonnut romaneille Euroopassa ensimmäisen oikeudellisen mahdollisuuden osallistua ja tulla kuulluiksi. Yhtenäinen ääni tulee yksittäistä helpommin kuulluksi. Demokratia ja yhteiskuntaan vaikuttaminen on romaneille uutta. Voidaan sanoa että foorumin kahtena ensimmäisenä kautena on opittu, tehty virheitä, mutta myös onnistuttu, Vuolasranta pohtii. Vuolasranta on myös osallistunut vuonna 2013 syyskuussa Helsingissä järjestettävän kansainvälisen romaninaisten konferenssin valmisteluihin. Päivittäiseen työhön kuuluvat lisäksi Suomen edustustojen yhteydenottoihin vastaaminen ja kansainvälisiin romaniasioita koskeviin konferensseihin osallistuminen. Lisäksi tarvittaessa Vuolasranta valmistelee esimiestensä ja politiikan johtajien romanikysymyksiin ja Suomen ulkopolitiikkaan liittyviä puheita. Tämä on sitä arkipäivän työtä. Romanipolitiikkaa ja vaikuttamista EU pyrkii siihen että jäsenvaltiot loisivat maansa romaneita koskevat romanipoliittiset linjaukset: olisivat vastuussa siitä, kuinka oman maan romaniväestön asemaa tulisi kehittää. EU on antanut jäsenmailleen tietyt tärkeät teemat, joiden toivotaan näkyvän kaikissa kehittämislinjauksissa. Niitä ovat muun muassa terveydenhuolto, asuminen, koulutus ja työllisyys. Viime aikoina on alettu puhua myös romanivastaisuuteen vaikuttamisesta eli asennekasvatustyöstä, jossa medialla ja koulutusrakenteilla on hyvin tärkeä rooli, Vuolasranta summaa. Aikaisemmin romanikysy- Täytyy muistaa että mikään ei tapahdu äkkiä. Romanit ovat olleet syrjäytettyinä lähes 700 vuotta. Suuressa osassa Eurooppaa romaneita ei nähdä yhdenvertaisina kansalaisina, vaikka heillä virallisesti olisikin tämä asema, Vuolasranta pohtii. myksiä ei nähty poliittisesti tärkeinä kysymyksinä. Nyt kun sanon poliittisesti, niin monet romanit ajattelevat, että eiväthän romanit ole koskaan tehneet politiikkaa, politiikka on jopa pelottava sana. Tosiasiassa politiikan tekeminen on sitä että sovitaan yhteisistä asioista, Vuolasranta sanoo. Henkilökohtaisena tavoitteena hänellä on ollutkin saada mahdollisimman moni romani innostumaan yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Muutos vie aikaa Täytyy muistaa että mikään ei tapahdu äkkiä. Romanit ovat olleet syrjäytettyinä lähes 700 vuotta. Suuressa osassa Eurooppaa romaneita ei nähdä yhdenvertaisina kansalaisina, vaikka heillä virallisesti olisikin tämä asema, Vuolasranta pohtii. Romaneista tiedetään yhä todella vähän, tavallinen kadun kansa ei ollut romaneista paljon kuullutkaan, ennen kuin Euroopan kaupunkien kaduille alkoi ilmestyä köyhiä romanikerjäläisiä Itä-Euroopan maista. Tämä taas kertoo siitä, että kun koulutusrakenteet ja oppimateriaalit ovat jättäneet täysin huomiotta yli 10-miljoonaisen vähemmistön olemassaolon satoja vuosia, niin kelkan kääntäminen ei onnistu yhtäkkiä. Yksi tapa, jolla romanien asemaa voidaan muuttaa paremmaksi ja asenteita positiivisemmiksi, on vastata sosiaalisiin tarpeisiin, eli hoitaa kuntoon asuminen, koulutus, terveydenhuolto ja työllisyys. Oppikirjoihin pitäisi sisällyttää tietoa siitä, että meidän maassamme elää muitakin kuin pääväestöön kuuluvia kansalaisia: esimerkiksi saamelaisia, romaneja, juutalaisia ja tataareja. Tässä poliittisten päätöksentekijöiden ja median rooli on hyvin tärkeä. Brysseliin lähdetään oppimaan Brysseliin lähteminenhän on tietysti mahtava haaste. Katselen sitä kuitenkin hyvin nöyränä tyttönä. Tehtyäni työtä 35 vuotta tällä kentällä voin sanoa, että kaikkea ei ole opittu. Vuolasranta toteaa. Tietysti kun lähden sinne romanina ja romaniasiat hyvin tuntevana toivon, että voin vaikuttaa niihin käytäntöihin ja politiikan linjauksiin, joita EU romanikysymyksissä säätää. En pysty siellä vaikuttamaan ihmisten yksittäisiin ongelmiin enkä hankkeisiin. Tehtäväni on edistää kaikkea EU:n syrjinnän vastaista työtä, hän sanoo. Käytän sen mahdollisuuden jonka olen saanut niin hyvin kuin voin, edistääkseni niiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien romanien asemaa, puhuakseni heidän äänellään. Vuolasranta haluaa lähettää viestin Romano Boodoksen lukijoille: Pyydän lukijoita, että he muistavat minua rukouksin, koska tarvitsen ihmisten tukea ja Jumalalta viisautta, että voin tehdä sen, mitä varten minut sinne lähetetään. Mitä tavalliset ihmiset voisivat tehdä Euroopan romanien tilanteen parantamiseksi? Halutessaan ihminen voi tehdä paljonkin. Moni ajattelee että hätä ja romanien määrä on Euroopassa niin suuri, että mitä minä voin tehdä. Sanoisin näin, että jos voit auttaa yhtä kärsivää, niin olet tehnyt sen mitä voit. KIRJ:Johanna Harjunpää ERTF on maailmanlaajuisesti ainoa virallinen taho, joka edustaa romaneja. ERTF:llä on virallinen kumppanuussopimus Euroopan neuvoston kanssa. ERTF:llä ei ole päätöksentekovaltaa, vaan sillä on oikeus esittää asioita Euroopan neuvostolle. ERTF kokoontuu kerran vuodessa yleiskokoukseen ja kansallisilla romanien kattojärjestöillä on oikeus valita neljän vuoden välein oma edustajansa sinne. Suomen Romanifoorumi on ERTF:n maajäsen ja seuraava edustaja valitaan vuonna Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Siihen kuuluu 47 jäsenvaltiota. Neuvosto pyrkii edistämään jäsenmaidensa yhtenäisyyttä, suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa, parantamaan elinolosuhteita sekä edistämään inhimillisiä arvoja. Euroopan komissio valmistelee ja panee täytäntöön Euroopan unionin tekemiä päätöksiä ja valvoo niiden noudattamista EU:ssa. Älä Enää vaikene! Romaninainen, väkivallasta ei tarvitse vaieta! Keräämme romaninaisten kokemuksia perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Jos olet kokenut väkivaltaa, voit ottaa yhteyttä ja kertoa tutkimushaastattelussa kokemuksistasi luottamuksellisesti. Tutkimusta tehdään romaninaisten aseman ja palvelujen parantamiseksi. Aloite tutkimukseen on tullut romaninaisten keskuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt tutkimuksen romaninaisten kohtaamasta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Tutkimuksen ohjausryhmässä ovat edustettuina Romano Missio ry, Suomen Romaniyhdistys ry, Suomen Romanifoorumi ry, Kromana ry ja Elämä ja Valo ry. Ohjausryhmässä on myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustus. Tutkimus rahoitetaan Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmasta ja sen toteuttaa Referenssi Oy. Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa romaninaisten kohtaaman perhe- ja lähisuhdeväkivallan ilmenemismuodoista, lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä yhteisöllisistä tekijöistä, väkivallan uhrien tuki- ja palvelutarpeista sekä väkivaltaa kohdanneiden lasten tilanteesta. Tutkimus tuottaa ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi ja väkivallan uhrien tukipalvelujen parantamiseksi. Osana tukimusta haastatellaan väkivaltaa kohdanneita naisia ja heidän lähiomaisiaan. Naisten omat kertomukset ja ajatukset ovat erittäin tärkeitä tutkimuksen onnistumiselle ja palvelujen kehittämiselle. Haastattelut voidaan tehdä kasvotusten tai puhelimitse ja ne ovat ehdottoman luottamuksellisia. Haastatteluun voi osallistua ilmoittamatta omaa nimeään. Myös tutkimusraportti kirjoitetaan siten, että siitä ei voi tunnistaa ketään yksittäistä haastateltua. Yksittäisten haastateltujen antamat tiedot eivät myöskään tule minkään viranomaisen tietoon eivätkä johda mihinkään viranomaistoimenpiteisiin. Toivomme, että ilmoittautuisit tutkimukseen ja olisit mukana vaikuttamassa romaninaisten aseman parantamiseksi ja kehittämässä romaninaisille parempia palveluja! Tutkimushaastatteluun voi ilmoittautua Alidalle numeroon maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana.

5 8 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Kuva: Valfrid Åkerlund Kolme nuorta naista istuu Vanajan vankilan aulassa. Naiset osoittavat iloisen tervehdyksen ohikulkevalle Tuula Nymanille ja pikaisesti sovitaan tapaamisesta Tuulan työhuoneessa. Naisten vuoro -projektin vetäjä, Mikkelin Tuula, on Vanajan vankilan naisvangeille niin auttava käsi kuin kuunteleva korva. Tuula Nyman on ylväsryhtinen nainen, jonka olemuksesta jo huokuu päättäväisyys ja tahdonlujuus. Molempia hän on tarvinnut matkalla tähän päivään ja vaativaan työhönsä naisromanivankien parissa. Tuulalla on ollut onni syntyä perheeseen, jossa vallitsi lämmin yhteenkuuluvaisuuden ilmapiiri ja vahva usko Jumalan johdatukseen. Myös koulutuksen tärkeys oli itsestäänselvyys kodin ja lähisukulaisten keskuudessa. Isovanhemmilleni kuuluu kiitos siitä, että he ovat luoneet suvullemme kannustavan ja tiiviin yhteishengen. Vanhempani ovat käyneet peruskoulun, mutta ammatillista koulutusta heillä ei ole. Tätejäni ja kaksi setääni sekä suuri osa serkuistani ovat kouluttautuneet ammattiin. Meitä on viisi lasta ja meidät kaikki on patistettu käymään koulut kunnialla, Tuula kertoo. Tuula muistelee kuinka yhdeksännen luokan jälkeen hänen olisi tehnyt mieli ottaa vähän rennommin ja antaa koulujen hetkeksi jäädä, mutta äiti oli toista mieltä. Äiti otti yhteishakukaavakkeen käteen ja kysyi minulta, mihin olin ajatellut hakea. No enhän minä mitään ollut suunnitellut, lapsista tykkäsin ja ruokaa osasin laittaa, joten äiti ruksasi hakemukseen keittäjän koulutuksen ja niin minusta tuli suurtalouskeittäjä. Tuohon aikaan vielä lapset kunnioittivat vanhempiaan, eikä olisi tullut mieleenkään panna vastaan äidin päätökselle. Olen syvästi kiitollinen, että hän patisti minut opiskelemaan, Tuula sanoo. Mikkelin Tuulan voimavarana usko Taivaan Isään Mikkelin Tuula on tarttunut rohkeasti haasteisiin, joita hänen eteensä on elämässä tullut. Tuulan työhuoneen hyllyä koristavat pitsit, jotka naisvanki virkkasi Tuulalle jäähyväislahjaksi vapauduttuaan vankilasta. Kuva: Anneli Enqvist Järvenpään seurakuntaopistolla vietettiin valmistujaisjuhlaa. Tuula Nyman suoritti kolmoistutkinnon: sosionomi - diakoni - lastentarhan opettaja. Maalaistyttö muuttaa Helsinkiin Valmistuttuaan Tuula sai heti töitä Mikkelin kaupungin kesäsiirtolan keittiöstä. Sieltä matka jatkui kaupungin eri päiväkotien keittiöihin, henkilöstöruokalaan sekä pitopalvelussakin hän työskenteli. Mutta vielä oli Taivaan Isällä suunnitelmia Mikkelin Tuulan varalle. Puskaradion kautta sain tiedon, että Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimiva Romaniasianneuvottelukunta haki 40-vuotisjuhlajärjestelijää Finlandia-talolla pidettävään seminaariin ja romanikonserttiin. Lähetin hakemuksen, pääsin Kuva: Valfrid Åkerlund Sukulaisia ja ystäviä. haastatteluun ja tulin valituksi. Vaikka uskon Taivaan Isän johdatukseen saadessani työpaikkoja, niin tuskin siitä oli haittaakaan, että silloisessa Romaniasianneuvottelukunnassa oli jäseniä, jotka tunsivat sukuni. Romaneilla lapset menevät siitä ovesta, jonka aikuisempi suku on avannut. Minulle nuo ovet olivat apposen selällään, Tuula toteaa. Oli vuosi 1996 ja Mikkelin Tuulalle avautui täysin uusi maailma. Muutin Helsinkiin serkkuni luokse. Alussa oli paljon opeteltavaa, esimerkiksi millä bussille mennään mihinkin asti ja mistä sitten siihen ratikkaan hypätään. Juhlajärjestelyt taas pitivät sisällään enemmän kuin olisin uskonut. Minun piti järjestää juhlapuhujat, hoitaa Teoston paperit ja paljon, paljon muuta. Silloinen romaniasianneuvottelukunnan pääsihteeri Paavo Lounela uskoi minuun ja hänen isällisen opastuksensa avulla kaikki sujui hyvin, Tuula kiittelee. Juhlat juhlittiin ja ennen kuin työsuhde oli päättynyt, oli Tuula jo hakenut Isoon Kirjaan peruskurssille opiskelijaksi. Raamattuopistolla ollessani minulle soitettiin Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstöhallinnasta ja tarjottiin vuoden vuorotteluvapaan sijaisuutta toimistosihteerin tehtävään. Suoritin Raamattuopiston peruskurssin Keuruulla loppuun, sen jälkeen suuntasin taas Helsinkiin ja aloitin Romaniasianneuvottelukunnan toimistosihteerinä. Työpaikka seurasi toistaan ja seuraavaksi yhteyttä otti Romano Mission silloinen toiminnanjohtaja Henry Hedman, joka etsi projektityöntekijää alkavaan Aina ammattiin asti -projektiin. Projektin tarkoitus oli tuoda romanivanhemmille tietoa koulun tärkeydestä ja madaltaa kynnystä koulumaailmaan. Se oli kaikin puolin mieluinen tehtävä ; Tuula muistelee. Ja taas koulunpenkille Tuulan elämässä oli toki muutakin kuin työ. Oli perhe ja työ. Jäin muutamaksi vuodeksi lasten kanssa kotiin. Lapsieni ollessa vielä pieniä minuun iski pelko, kuinka osaan auttaa heitä koulutehtävissä. Tämän tunteen johdosta suoritin etäopiskeluna koulunkäyntiavustajan ammattitutkinnon Amiedussa. Tuula pyöritti perheen arkea ja teki silloin tällöin keikkahommia Seurun kautta keittäjän tai kouluavustajan tehtävissä, kunnes puskaradio toimi jälleen. Tuula kuuli, että opetushallituksen silloisessa Romaniväestön koulutusyksikössä olisi toimistosihteerin paikka vapaana. Hän haki siihen ja sai paikan. Vuonna 2006 alkoi jälleen tapahtua. Romano Mission hallituksen toimesta otettiin Tuulaan yhteyttä. Minulle kerrottiin, että Romano Mission uusi toiminnanjohtaja on Tuula Åkerlund, ja minulta kysyttiin tulisinko järjestöön kenttäsihteeriksi. Otin paikan suurella kiinnostuksella vastaan, Tuula kertoo. Kenttäsihteeri toimii siltana virkamiesten ja romaneiden välillä valtakunnan tasolla. Se on paljolti diakonis-sosiaalista työtä. Enää eivät maalaisjärki ja työssä oppiminen riittäneet, joten päätin aloittaa taas opiskelun työn ohella, tavoitteena sosionomin ammattikorkeakoulututkinto. Ihmisten ongelmat olivat niin isoja ja kokonaisvaltaisia, että osatakseni auttaa ja ohjata heitä, tarvitsin lisäkoulutusta. Tuula opiskeli työn ohella siten, että lähiopetusta oli kolme kertaa viikossa ja muuten opiskelu tapahtui etäopiskeluna. Sinnikäs nainen valmistui samassa ajassa kuin normaalikoulussa opiskelleet, eli 3,5 vuoden kuluttua hänellä oli sosionomin (AMK ) tutkinto sekä diakonin ja lastentarhanopettajan kelpoisuudet suoritettuna. Tuula kertoo, että koko hänen opiskelunsa ajan oli hänen läheistensä elämässä suuria kriisejä. Isoja murheita riitti joka vuodelle. Helpolla en päässyt. Lapset, työ ja koulu oli hoidettava. Välillä oli sydän niin raskas, että jos minulla ei olisi ollut uskoa Jeesukseen, en olisi selvinnyt. Kiitokset haluan sanoa kaikille meitä muistaneille sekä myös työpaikalleni, erityisesti pomolleni Tuulalle ja Mervi Pamukcille. Nyt jälkeenpäin, kun noita vuosia muistelee, itsekin ihmettelen miten niistä selvisin. Taivaan Isä on siunannut ja johdattanut matkaani aina, ja sieltä se voima tuli. Työtä vankilassa Seurakuntaopisto lähettää tutkinnon suorittaneet siunaten matkaan. Vuonna 2010 alkoi Romano Mission Naisten vuoro -projekti, joka päättyy vuoden 2013 lopussa. RAY:n tukema hanke painottuu naisromanivankien aseman kartoittamiseen, heidän kuntouttamiseensa ja tukemiseensa. Tuula aloitti ensin projektin vetäjänä ja projektin toisena vuotena hän aloitti palveluohjaajana Vanajan osaston Vanajan vankilassa. Työpiste on kolmena päivänä viikossa Vanajan vankilassa, jossa hän toimii palveluohjaajana. Kerran viikossa Tuula vetää Voivaohjelmaa romaninaisvangeille Hämeenlinnan vankilassa. Voiva on romaninaisvangeille suunnattu kuntouttava ohjelma, joka tulee sanoista voimaantuminen, identiteetti ja vaihtoehto. Kurssilla käymme läpi asioita identiteetistä ihmisoikeuksiin ja arjen hallintaan. Käsittelimme elinikäistä oppimista ja positiivista ajattelua. Ohjelmaan kuului myös romaneiden historiaan tutustumista. Pohdimme ihan perusasioitakin, kuten että onko helpompi muuttaa itseään kuin toista, Tuula kiteyttää Voivan sisältöä. Jo ennen tätä Naisten vuoro -projektia, minut kutsuttiin usein kertomaan vankilan henkilökunnalle kulttuuristamme. Naisromanivankien syrjäytyminen ja uusintarikollisuus olivat suuri huolenaihe. He eivät tunteneet kuuluvansa tasavertaisina muiden vankien joukkoon, eivätkä kiinnostuneet vankilan tarjoamista kuntoutusohjelmista. Saman kulttuurin edustajana minun on helpompi ymmärtää taustoja, jotka ovat Kuva: Valfrid Åkerlund vaikuttaneet heidän elämänsä valintoihin ja niitä vaikeuksia, joihin he törmäävät vankilasta vapauduttuaan, Tuula pohtii. Työsarkaa Mikkelin Tuulalla riittää ja hän toivoo tulevaisuudessa näkevänsä yhä enemmän sosiaalialalle kouluttaneita romaninaisia. Tuula toteaa, että romaniväestön on tärkeää ymmärtää, ettei heidän identiteettinsä katoa mihinkään, vaikka lapset ja nuoret kävisivät kouluja ja sijoittuisivat työelämään valtaväestön rinnalle. Sosiaalialalla eivät työt lopu. Maailma menee aina vain huonompaan suuntaan. Kulttuurimme hyvät arvot ovat murenemassa sen myötä, kun vanhempi ikäväestö poistuu keskuudestamme. Läheisten aineellinen ja henkinen tukeminen hiipuu. Enää eivät useat sukupolvet asu yhdessä, vaan vanhukset jäävät yksin. Päihteet ja rikollisuus houkuttelevat nuoria eikä heillä ole enää turvaverkkoa, joka pitäisi rehdillä tiellä. Teksti Anneli Enqvist

6 10 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Voimaannuttamista ja vaihtoehtoja romaninaisvangeille Naisten vuoro -hanke kasvattaa lisäksi romaniyhteisön tietämystä rikosseuraamuksiin liittyvistä asioista, kehittää yhdyshenkilötoimintaa vapautuvien vankien tueksi ja tuottaa tietoa romaninaisvankien tilanteesta ja palvelutarpeesta Suomessa. Romano Missio käynnisti vuonna 2010 romanitaustaisten naisvankien auttamiseen suunnatun kehittämishankkeen. Tietoa asiasta on vähän ja rikosseuraamusala tarvitsee uudenlaisia toimintamalleja romanitaustaisten vankien tukemiseen. Naisten vuoro on nelivuotinen ( ) RAY:n tuen avulla toimiva projekti, joka työllistää kaksi henkilöä. Palveluohjaajan työpiste sijaitsee osan viikkoa Vanajan vankilan Vanajan osastolla. Päätavoitteena on tuottaa toimintamalli, jolla voidaan vaikuttaa romaninaisvankien uusintarikollisuuteen ja syrjäytymiseen. Hankkeen puitteissa koulutetaan myös Rikosseuraamuslaitoksen henkilökun- taa sekä muita koulutuksesta hyötyviä tahoja. Kuntouttava toimintamalli Voiva Projektin puitteissa kehitetyn kuntouttavan toimintamallin nimi on Voiva. Voiva tulee sanoista voimaannuttava, identiteettiä vahvistava ja vaihtoehtoja tarjoava. Voivan yksilötoimintaa on toteutettu Vanajan vankilan romanitaustaisten vankilaan joutuneiden naisten parissa ja ryhmätoimintaa on ollut Vanajan vankilassa kesästä 2011 saakka. Myös Hämeenlinnan vankilassa on aloitettu ensimmäinen ryhmä vuoden 2013 alussa. Palaute sekä toimintaan osallistuvien naisten ja vankilan henkilökunnan taholta on ollut positiivista. Sekä vankilan henkilökunta että romaninaisvangit ovat kokeneet, että ohjelmaan osallistuneet naiset ovat hyötyneet Voivasta. He eivät ole hyötyneet samalla tavalla muista vankilan tarjoamista kuntoutus- ja kurssitoiminnasta. Yhtenä syynä voi olla, että tieto on usein tarjottu heille vieraassa muodossa. Voiva-ryhmiä vetää romanitaustainen työntekijä. Työntekijän romanitausta on keskeistä, sillä perinteinen romanielämä poikkeaa valtaväestön elämästä osittain erilaisten arvojen sekä kulttuurillisten tapojen vuoksi. Romanitaustainen työntekijä ymmärtää romaninaisten maailmaa ja osaa esimerkkien kautta tuoda käsiteltävät teemat lähelle romaninaisten elämän realiteetteja. Keskeistä on myös, että asioista puhutaan yhteisellä kielellä. Projektissa on tältä pohjalta työstetty kuntouttava ohjelma, jossa romaninaisvankien minäkuvaa vahvistetaan romanikulttuurista käsin ja annetaan valmiuksia hyödyntää muita vankilassa tarjottavia kuntouttavia toimintoja. Tulevaisuutta mietitään den tavoitteina on ennen kaikkea koota yhteen saatua tietoa ja kokemuksia sekä miettiä projektin tulevaisuutta. Lisäksi vuoteen mahtuu Voivan pyörittämistä sekä Vanajalla että Hämeenlinnassa, rikosseuraamusalan henkilöstön koulutusta ja yhdyshenkilö- sekä tukihenkilötoiminnan koulutuksia ja kehittämistä. Projektin lopulla julkaistaan vielä raportti, jossa on käytetty vankilassa olleiden tai paraillaan olevien naisten haastatteluja. Myös Voivasta julkaistaan käsikirja, mallin sovellusta miehille pohditaan ja toimintaa pyritään jatkamaan Romano Mission palvelutuotteena. Projektissa on tällä hetkellä mukana myös kolme rikosseu- Vuoden 2013 alussa käynnistyi Naisten vuoro -projektin viimeinen vuosi. Viimeisen vuoraamusalan opiskelijaa, jotka tekivät opinnäytetyönsä projektiin liittyen. Toinen opinnäytetyö tulee käsittelemään yhdyshenkilö/tukihenkilötoiminnan kehittämistä ja toinen Voivan vaikuttavuutta Vanajan vankilassa. KIRJ:Inka Jeskanen Projektikoordinaattori Naisten vuoro -projektin tulevaa toimintaa Osallistuminen vanginvartijaopiskelijoiden monikulttuurisuus -seminaariin Tukihenkilökoulutus Mikkelissä Rikosseuraamusalan henkilökunnan koulutus Rikosseuraamuslaitoksen koulutuskeskuksen tiloissa Tikkurilassa Tervetuloa mukaan! Lisätietoja projektista ja tapahtumista saat ottamalla yhteyden projektin työntekijöihin. Päivä kerrallaan Opas läheiselle ja rangaistukseen tuomitulle VAO ry järjestää vertaistoimintaa vankien läheisille Vankien Omaiset Vao ry on valtakunnallinen, vuonna 2005 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, vapaaehtoistyötä vertaisperiaatteella tekevä järjestö. Toimintaamme kuuluu vertaistukiryhmiä, tukihenkilötoimintaa, leirejä ja virkistystapahtumia, sekä neuvonta-aikoja vertaispisteellä vankeusrangaistusta tai muuta rikosseuraamusta suorittavien läheisille. Vertaistukiryhmät kokoontuvat kuukausittain Hämeenlinnassa, Imatralla, Kouvolassa, Seinäjoella, Tampereella sekä Helsingissä. Ryhmät ovat avoimia kaikille, jotka ovat tai ovat olleet rikosseuraamusta suorittavan läheisiä. Helsingissä kokoontuu kaikille läheisille yhteisen ryhmän lisäksi myös puolisoille suunnattu Linnaleski-ryhmä. Päivä kerrallaan opas läheisille ja rangaistukseen tuomituille on ilmestynyt ja on luettavissa verkkosivuilla www. porttivapauteen.fi. Tarkemmat tiedot vertaistu- kiryhmien kokoontumisajoista ja -paikoista ovat saatavilla nettisivuiltamme Lisätietoa saa myös puhelimitse tai sähköpostilla. Apua ja tukihenkilötoimintaa Helsingissä sijaitsevalle vertaispisteelle (Kinaporinkatu 2 katutaso) voi lisäksi varata vertaistapaamisen, tai ajan Kriminaalihuollon tukisäätiön sosiaalineuvojalle tai perheterapeutille. Ajan voi varata muualta Suomesta myös puhelinaikana. Saatavilla olevat neuvonta-ajat löytyvät nettisivuilta. VAO ry järjestää vuosittain perheleirin siviilissä oleville läheisille ja lapsille sekä virkistysviikonlopun aikuisille. Leireistä ja hakuohjeista tiedotetaan jäsenkirjeissä ja nettisivuilla. Lisäksi vuoden aikana järjestetään yhteistyössä muiden tahojen ja järjestöjen kanssa paikallisia teematapahtumia. Kesän 2013 perheleiri järjestetään kesäkuussa Turussa. Hakuohjeet ja ohjelma julkaistaan nettisivuillamme helmi- maaliskuun vaihteessa. Leireillä on ohjattua ryhmätoimintaa sekä yhteistä ajanviettoa ja virkistystoimintaa. Suomalaisen kirjallisuuden seura julkaisi Suomen romanien historia kirjan lokakuussa Se kokoaa uutta ja merkittävää tietoa Suomen romaneista, heidän selviytymisestään, elinoloistaan, yhteisöllisyydestä, kulttuurista ja muutoksesta nykypäivään. Teos kertoo romanien vaiheista 1500-luvulta tähän päivään romaniväestön omasta perspektiivistä. Luin teoksen suurella mielenkiinnolla: kansani historiaa täällä Suomessa. Mummoni, Alina Nyman, syntyi vuonna 1894 Sääminkissä. Teosta lukiessani kuvittelin mummon vanhempia ja lapsuutta. Olipa siellä myös maininta mahdollisesti mummoni äidin vangitsemisesta irtolaisuudesta vuonna Jos ei saanut asettua asumaan minnekään, miten voi irtolaisuudesta vangita? Romanit saapuivat Ruotsi- Suomeen 1500-luvulla. Suomessa he viettivät vaeltavaa elämää, 1960-luvulle asti luvun loppupuolella joillakin perheillä alkoi olla jonkinlaisia omia mökkejä. Mummoni vanhemmat ovat asuneet Karjalassa, ja jo silloin heillä oli talo, jossa asuivat. Suurin osa kuitenkin oli vailla asuntoa. Ihmetyttää, miten he ovat selvinneet kylmistä talvista lapsilauman kanssa. He todellakin olivat ihmisten armeliaisuuden varassa. Eräs romaninainen sanookin asian hyvin: Valtaväestön kanssa oli pakko tulla toimeen, muuten ei elänny. Keskeisinä arvoina on ollut tuolloin ja on myös tänäkin päivänä perheen ja suvun merkitys. Yhteisön tuki oli merkittävää. Toinen toistaan tukien oli selviydytty ja toisiltaan lämpöä saatu monissa vaikeuksissa. Osallisuutta ja syrjintää luvun tapahtumat pohjautuvat käräjäoikeuksien pöytäkirjoihin. Niistä huokuu selvästi ymmärtämättömyys ja syrjintä romaneita kohtaan. Heidät koettiin ulkopuolisina, mustalaisina. Romanit haluttiin saada luopumaan mustalaisuudesta, tavoista ja kielestä. Konfliktit johtuivat pääasiassa tietämättömyydestä, eristäytyneisyydestä ja syrjäytyneisyydestä, eivät romanikulttuurista. Suomen romanien historia Jo 1800-luvulla romani oli ulossuljettuna työmarkkinoilta, koska olet mustalainen. Tänäkin päivänä kohtaa saman asenteen, vaikkei sitä ehkä noin suoraan ilmaista. Romanit osallistuivat toiseen maailmansotaan. Silloin ei romaneilla ollut kotia, johon sotilas saattoi palata. Hänen tuli etsiä perheensä tutuista taloista, joissa olivat tottuneet yöpymään. Sota maksoi kaikille suomalaisille paljon. Setäni, Vihtori Grönfors, oli myös sodassa ja haavoittui siellä. Joku sotakaveri oli kantanut Vikin pois sieltä pellon laidalta. 40 vuoden jälkeen he sattumalta tapasivat Kaunialan sotavammasairaalassa ja siellä Viki sai vihdoinkin kiittää pelastajaansa. Ei siitä itkemättä päässyt, kertoi Viki. Rintamalla ei katsottu etnisyyttä vaan kaikki taistelivat yhtenäisen Suomen puolesta. Sodan jälkeen romanit joutuivat keksimään uusia tapoja selviytyäkseen. Vanhoihin menetelmiin kehiteltiin uutta. Hevoset vaihtuivat autoihin ja päästiin liikkumaan laajemmin. Uusilla paikkakunnilla oltiin autolla liikuttaessa vieraita, mustalaisia, ja alkoi esiintyä yhä enemmän syrjintää. Suhde valtaväestöön muuttui myös kaupungistumisen myötä. Romanien harjoittamia ammatteja ei enää tarvittu. Niinpä romanitkin muuttivat lähelle kaupunkeja, jotta voisivat kaupustelemalla hankkia elannon lapsilleen. Omien oikeuksien puolesta luvulta lähtien tapahtui muutos romanipolitiikassa: Romanit itse heräsivät yhteiskunnallisesti ja alkoi syrjinnän vastainen taistelu luku oli ihmisoikeuspolitiikan nousun kautta ja siinä vaiheessa myös romanit pääsivät yhä enemmän sisään yhteiskuntaan. Koulutuksella on ollut merkittävä vaikutus romaniväestön sijoittumisessa yhteiskuntaan. Asuntojen saamisen myötä ensimmäinen sukupolvi kävi enemmän tai vähemmän säännöllisesti koulua 1960-luvulla. Vanhempani olivat muuttaneet jo 1928 Kiuruvedelle. Muistan itsekin sen ajan kun romaniperheitä oli meillä yötä, eivätkä kulkijoiden lapset lähteneet kouluun, koska ei ollut sitä pysyvää kotia. Jo vuonna 1867 ilmestyneessä kuopiolaisessa lehdessä eräs romani kertoo näkemyksensä romanien tilanteen parantamiseksi. Hän ehdottaa muun muassa lasten kouluttamista, tasa-arvoista kohtelua sekä sellaisen vähemmistöasiamiesten asettamista, joka olisi romani. Tämän päivän Suomessa ajatus jo toimii: lähes joka hankkeessa ja työryhmässä, jossa käsitellään romanien asiaa, on mukana romaniväestön oma edustaja. Romani itse on romaniyhteisön ja -kulttuurin paras asiantuntija. Romanikieli kannattelee Asennoituminen romaneihin on muuttunut. Jotka ovat tutustuneet romanikulttuuriin, ovat hyvinkin myötämielisiä. Toisaalta tavallisen kadunkulkijan asenteet ovat kiristyneet. Yhteiskunnan taholta romaneja halutaan auttaa osallistumaan täysivaltaisina. Toisaalta tuntuu, että maahan tulleet huomioidaan paremmin kuin maassa jo 500 vuotta olleet tummat ihmiset. Romanit itse halusivat jo 1800-luvulla, että heitä kutsuttaisiin romaneiksi. Mustalainen oli haukkumanimi. Romanikieleen on liittynyt niin voimakas romani-identiteetin symboliarvo, että se on haluttu säilyttää vain oman yhteisön omaisuutena. Kuitenkaan 1800-luvulla romanikieli ei enää ollut Suomen romanien äidinkieli. Arkikielenä puhuttiin romanikieltä ja suomenkieltä sekaisin. Tilanne on edelleen sama, kuitenkin niin, että suomenkieli on pääasiallisesti käytössä. Siksi kieltä elvytetäänkin ja sitä voi opiskella myös yliopistossa. Romanivaatetuksenkin kulku näkyy historiassa. Tavallisesta talonpoikaisvaatetuksesta siirryttiin vähitellen nykymallisen romanipuvun käyttöön. Onpa sekin selvinnyt, että ensimmäisen samettisen romanihameen teki eräs romaninainen elokuvan teatterin samettiverhoista luvulla. Kirjassa esitellään laajasti musiikkia ja se onkin mielenkiintoista luettavaa ja 1800-luvulla on laulettu paljon enemmän romanikielisiä lauluja kuin nykyään. Laulut kertovat kiertämisestä, tuskasta, murheesta ja tietenkin rakkaudesta. Niistä on voitu myös seurata romanikielen jälkiä. Valtaväestön keskuuteen romanimusiikki levisi suuremassa määrin vasta 1970-luvulla. Mummoni syntymän aikoihin romaneista kertovissa teksteissä mainitaan usein viulun käyttö. Tänä päivänä viulunsoittajia on romanien keskuudessa harvassa. Kitara on tullut viulun sijaan. Mielenkiintoista oli lukea Mustalaiseks olen syntynyt -laulun historiaa. Laulu on alun perin unkarilainen rakkauslaulu. Suomessa sitä laulettiin oppimillamme sanoilla jo 1890-luvulla. Teoksesta välittyy selvästi uskonnon vaikutus romaniyhteisössä. Uskon merkityksen avautuminen on vaikuttanut merkittävästi romanin asennoitumiseen yhteiskuntaan. Romaneille oli järjestetty rippikouluja ja pidetty telttakokouksia. Nykyään he ovat innokkaasti mukana seurakuntien toiminnassa. Hengellisen romanimusiikin saralla on useita artisteja, jotka ovat tallentaneet musiikkia. Kulttuuri muuttaa muotoaan Suomen romanien historia- teos selvensi romanien 500-vuotishistoriaa Suomessa. Itse ymmärsin monia asioita syvemmin ja koin yhteenkuuluvaisuuden tunnetta yhä enemmän. Samoin nousi ihailu selviytymisestä ja kaiken jatkuvuudesta. Lukeissani nousi myös mieleen: eihän vain romanikulttuuri häviä, miten se muuttuu? Ja niin kuin eräässä romanilaulussa sanotaan: Mitä jäljelle jää, sammunut hiillos vain harmaa Ja kuitenkin olen vahvasti romani ja tiedän muidenkin olevan. Kulttuuria ei opeteta, eikä sitä opita kouluissa, se eletään elämässä, ja se muuttaa muotoaan elämän tarpeiden mukaan. Mutta niin kauan kuin olemme ylpeitä identiteetistämme, omasta itsestämme, emme häviä. Isäni, Feija Grönforsin ( 87) sanoin: Ihmisen mitta on siinä, mitä hänen sydämessään on ja teot ratkaisevat. KIRJ:Malla Laiti Erikoissuunnittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto/ alueellinen romaniasian neuvottelukunta

7 12 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Teresa Eräänä kauniina päivänä jäin keskustelemaan hengellisen kokouksen jälkeen Terasan kanssa ja kuulin hänen tekevän CD-levyä. Keskustelun kuluessa kypsyi päätös haastatella häntä ja saada selville, millainen laulaja hän oikein on. Olen Teresa Pienilahti, kotoisin Muhokselta, mutta nyt asun Kuopiossa. Olen luonteeltani hiljainen, sovittelija, kuuntelija ja sielunhoitaja. Olen myös hengellisen musiikin laulaja. Silloin tällöin myöskin sävellän ja sanoitan musiikkia. Perheeseeni kuuluu Leif Hagert ja poikani Gunnar. Leif opiskelee päihdetyön ammattitutkintoa Savon ammatti- ja aikuisopistossa, sekä toimii seurakunnan vankilatyöntekijänä. Gunnar käy kristillisessä päiväkodissa. Miten tulit uskoon? Olin kiltti, ehkä hiukan syrjäänvetäytyväkin tyttö. Sisimmässäni oli tyhjä kohta, jota yritin täyttää esimerkiksi viihdekirjallisuudella, elokuvilla ja tv- sarjoilla. Vanhempani olivat uskossa ja he pyysivät minua hengellisiin kokouksiin. Laitoin siellä rukouksen aikana merkin Jumalalle ja se toteutui. Sain murtua Jumalan käsiin. Koen, että vanhempieni esirukoukset saivat tuolloin tulosta minun uskoontuloni myötä. Oulussa järjestettiin Taivaan portit ja helvetin liekit - niminen näytelmä, jonka seurauksena monia läheisiäni nuoria tuli uskoon. Useat meistä olivat luontaisesti musiikin parissa. Uskoon tulon myötä nousi tarve perustaa joukko, joka lauloi ja teki hengellistä musiikkia. Tuosta joukosta muodostui tuolloin kuuden henkilön laulu- ja musiikkiryhmä, joka oli nimeltään Taivaan lahjat. Perheeseeni kuuluu Leif Hagert ja poikani Gunnar, Teresa Pienilahti kertoo. Mitä sinulle nyt kuuluu? Tänään minulle kuuluu hyvää, koska Jumalan suunnitelmat ovat toteutuneet minun ja perheeni kohdalla. Unelmani Sydämellinen laulaja on ollut oman CD-levyn tekeminen. Sen luomisesta Jumala puhui minulle yli viisi vuotta sitten. Nyt aika on täysi ja oikea. Saatamme pettyä ihmisiin, mutta Jumalan antamiin lupauksiin ja unelmiin emme pety. Minkä Jumala lupaa, sen Hän varmasti täyttää. Sen olen kokenut omakohtaisesti käytännössä. Omalla CD- levylläni esitän kaikki laulut itse. Jokaiseen lauluun veljeni Mertsi Lindgren on tehnyt sovituksen. Kymmenestä laulusta seitsemään hän on tehnyt sävellyksen ja joihinkin lauluihin myös sanoituksen. Marika Lindeman on tehnyt kahteen lauluun sävellyksen ja sanoituksen. Kyösti Roth on pääsanoittaja levylläni. Minulle on tärkeää saada kokea, että levyn tekeminen on saatu Herralta ja se on ihmeellistä silmissäni. Jumala vahvisti minua äitini kautta. Hän oli kokenut rukouksissa, että vaikka levyllä olisi pelkkää viulun soittoa, se on tehty Jumalan kunniaksi ja Hän myös lupaa sinetöidä jokaisen laulun. Tänään kuulun Elämän sävel- nimiseen lauluryhmään, jonka kanssa olen vierailut seurakunnissa ja Latviassa aktiossa. Haluamme palvella Jumalaa laulunlahjallamme. Laulaminen ei ole itsestäänselvyys, vaan Jumalalta saatu lahja. Milloin CD-levysi ilmestyy ja mistä sen voi hankkia halutessaan itselleen? Levyni ilmestyy tämän vuoden eli 2013 puolella. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä määritelty. Haastattelun aikana levyn nimi ei ollut vielä lopullisesti muotoutunut. Levyn voin hankkia halutessaan itselleen sähköpostitse osoitteesta Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Haluan olla mahdollisimman lähellä Jumalaa ja Hänen suunnitelmissaan. Palan halusta elää Hänen armonsa alla ja rukoilen, että Hänen suunnitelmansa toteutuu koko perhekuntani kohdalla. Toivon, että mahdollisimman moni olisi siinä joukossa mukana, kun Jeesus tulee omiansa noutamaan. Jos sinulla olisi valtaa maailmassa, mitä tekisit? En voisi poistaa täysin pahaa. Haluaisin herättää kaikki uskovaiset, jotta he olisivat sillä paikalla, mihin Jumala on heidät asettanut ja jotta he näkisivät avun tarpeessa olevat ihmiset. Tarvitsemme kipeästi maailmaan enemmän Jumalan rakkauden valtaamia ihmisiä. Haastattelu Inga Angersaari Elli Palm 80 vuotta Kaunis juhlahetki sydämeen tallennetaan. Ne myöhempinä päivinämme jäävät muistoja kultaamaan. Näillä sanoilla voimme tallentaa mukavan ja leppoisan juhlahetken, jonka saimme viettää Ellin 80 -vuotispäivillä. Näimme, kuinka Ellin askel on lyhentynyt, mutta sydän on lämpöisiä ajatuksia täynnä. Elli otti ilolla vastaan vieraansa ja nautti juhlahetkestä ystävien, sukulaisten ja omien, jo viidessä polvessa olevien rakkaittensa läheisten kanssa. Elli Palm päätyi monien vaiheiden kautta Viipurista Helsinkiin ja siellä he viettivät miehensä Väinön kanssa yhteiselämää. Monet tuntevat Ellin ompelija-ellinä. Hän oli ensimmäisiä ulkomaanmatkantekijöitä, joka haki romaniasuun kuuluvia kankaita. Niistä hän ompeli romanipuserot ja esiliinat, ja hankki näin lisäelantoa isolle porukalleen. Ellin elämään mahtuu myös monia raskaita menetyksiä. Hän menetti miehensä vuosia sitten vaikean sairauden johdosta ja jäi yksin kantamaan vastuuta lapsistaan ja lapsenlapsistaan, sekä muutamasta kasvatistaan. Hän on myös joutunut saattamaan kaksi lastaan haudan poveen. Näistä surusta selviäminen on vienyt aikaa, eikä niistä koskaan selviäkään, mutta niiden kanssa oppii elämään. Voimia Elli kertoo saaneensa lapsistaan ja heidän jälkeläisistä. Heistä kaikista Elli jaksaa huolehtia. Hänet nimitettiinkin pari vuotta sitten vuoden isovanhemmaksi. Meistä sukulaisista tuntui hienolta, että hänelle osoitettiin arvostusta yhteiskunnankin tasolta. Elli on meille nuoremmille omaisille esimerkkihenkilö siinä, miten hän jaksaa ohjata ja opastaa, jakaa pyyteetöntä huolenpitoa ja rakkautta sekä muistaa rukoilla meidän kaikkien puolesta. Kaikki se on meille arvokasta pääomaa, elämän evästä nuoremmille ja niistä kannattaisi ottaa opiksi. Elämän vaikeuksista huolimatta Elli on kokenut elämässään suurta Jumalan siunausta ja huolenpitoa. Me sukulaiset ja ystävät toivomme Ellille vielä monia hyviä vuosia lisää, että saamme pitää hänet vielä keskuudessamme. Elämämme on Jumalan kädessä. Ketjussa muistojen kultaisten saimme juhlahetken jakaa. Suokoon Rakas Jumala monia vuosia lisää. Siunaavin ajatuksin serkkusi Fanni Palm Karjalan tyttö 80-vuotta Töölön kerholaiset Helsingistä kokoontuivat marraskuun lopulla viettämään Karjalan tytön Sandra Miranda Nymanin syntymäpäiväjuhlia. Tämä ikinuori Parikkalan tyttö täytti komeat 80 vuotta. Juhlia vietettiin näyttävästi Paavalin kirkon seurakuntasalissa karjalaisen pitopöydän ääressä. Ruoka oli erinomaista ja tunnelma lämmin ja mukava. Juhlan pääjuontajana toimi Aleksi joka vanhaan tuttuun tapaansa otti tilanteen haltuun. Useat paikallaolijat lausuivat lämpimiä tervehdyksiä Sandralle ja päivänsankarin pojat lauloivat sekä Oskan tyttö soitti pianoa ja lauloi. Lahjoja tuli jos jonkinmoista, ystävät toivat muun muassa lämpimän täkin. Mieluisin lahja oli kuitenkin suuri, posliininen hennon vihreä kynttelikkö. Kaikki mukana olijat kiittävät juhlasta sekä sankaria itseään, että järjestäjiä, keittiössä hääri ahkera joukko ihmisiä suurkiitos koko porukalle. Riitta Wallenius

8 14 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. Lastensuojelutyö Ylläpitää 14-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 7-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. Sosiaali- ja diakoniatyö Yleistä ohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. Lausunnot viranomaisille sekä luennot. Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. Projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. Naisten vuoro ( ): naisromanivankien kuntoutusja kehittämisprojekti. Julkaisutoiminta Julkaisee neljä kertaa vuodessa valtakunnallisen Romano Boodos -lehden. Romano Mission lastensuojeluyksiköt Romano Missio ylläpitää kahta lastensuojeluyksikköä: 14-paikkainen Päiväkummun lastenkoti Hämeenkoskella ja 7-paikkainen Kotimäen pienryhmäkoti Sipoossa. Yksiköt toimivat kotina huostaan otetuille ja avohuollon tukitoimena sijoitetuille 0 21-vuotiaille lapsille. Molemmissa yksikössä on erikoistuttu romanilasten kasvattamiseen ja perheiden tukemiseen. Sijoituspaikat soveltuvat erinomaisesti myös monikulttuuristen ja valtaväestön lasten kodeiksi. Molemmat yksiköt tarjoavat avohuollon tukitoimena viikonloppuhoitoa lapsille sekä lyhytaikaista tukiasumista perheille ja jälkihuoltoa itsenäistyville nuorille. Lasten- ja pienryhmäkotien hoito- ja kasvatustavoitteet noudattavat lastensuojelussa säädettyjä lakeja ja asetuksia. Lisäksi Romano Mission lastensuojelutyön tavoitteena on antaa lapselle ja nuorelle sellainen arvomaailma ja kasvun tuki, jonka avulla he voivat selviytyä romanina suomalaisessa yhteiskunnassa. Lasten kasvua tuetaan yksilöllisesti ja jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Jokaiselle lapselle pyritään luomaan mahdollisimman tasapainoinen arki ja elämänrytmi sekä turvalliset rajat. Perhe- ja sukulais- suhteiden ylläpitäminen ja hoitaminen ovat tärkeä osa lapsen hoitoa ja kasvatusta. Molemmat yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa, jotta lapsen yksilölliset erityistarpeet osattaisiin ottaa huomioon. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään mielekäs ja kiinnostava harrastus. Tämän lisäksi lasten kanssa osallistutaan erilaisiin seurakunnan järjestämiin tapahtumiin, leireihin ja kerhotoimintaan sekä romanitapahtumiin ja seminaareihin. Romanilapsilla on mahdollisuus romanikielen ja -kulttuurin opetukseen molemmissa yksiköissä. Kotimäen pienryhmäkodissa käy viikoittain musiikkiterapeutti. Päiväkummun työntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja pitää lapsille tunne- taideterapiaa. Henkilökunnassa toimii romani- ja pääväestöön kuuluvia, työhönsä sitoutuneita ohjaajia, joilla on myös vuosien kokemus perheiden kanssa työskentelystä. Yksiköissä on erityistä asiantuntemusta muun muassa romanikulttuurista, psykiatriasta, perhe-, päihde- ja mielenterveystyöstä, liikunta- ja musiikkikasvatuksesta. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan esimerkiksi tyky-päivillä, säännöllisillä työpaikkapalavereilla, työnohjauksella, kehityskeskusteluilla ja liikuntaeduilla. Romano Missio tukee henkilökunnan kouluttautumista, huomioiden yksilöllisiä kehittämis-/kouluttautumistarpeita. Lyhyempien koulutusten lisäksi suurin osa ohjaajista on suorittanut lasten- ja nuorten erityisammattitutkinnon sekä vuoden kestäneen omaohjaaja-koulutuksen. Paikkatilanteistamme ja palveluistamme voit kysyä: Q Päiväkummun lastenkodista Hanna Pekonen, johtaja p Q Kotimäen Pienryhmäkodista Susan Ihanainen, vs. johtaja p Q Romano Mission keskustoimistolta Tuula Åkerlund, toiminnan johtaja p Stipendirahasto Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Vastaanottaja maksaa postimaksun Palvelukortti ROMANO MISSIO Tunnus VASTAUSLÄHETYS Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 20 euroa/vuosi, sisältää jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) Lehden saaja Lähiosoite postitoimipaikka Lehden maksaja, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) Tietoa Dzor-koulutuksesta Helsingin diakoniaopistossa on parhaillaan käynnissä oleva Dzor- ohjaava koulutus romaneille työllistymisen ja koulutuksen tukihenkilötehtäviin. Koulutuksen tavoitteena on antaa perustietoa työhönvalmentajan tehtävästä ja erilaisten asiakasryhmien ohjaamisesta koulutukseen. Tarkoituksena on, että koulutuksen jälkeen opiskelija tuntee työllistymisen tukemiseen liittyvien ohjaustehtävien erilaisia osa-alueita, alan toimintaa sekä alan työntekijälle asetettavia vaatimuksia. Koulutuksen suoritettuaan opiskelija pystyy arvioimaan omaa ammatillista suuntautumistaan ja omia edellytyksiään toimia ohjaustehtävissä ja työllistymisen tukihenkilönä. Työssäoppimisen tavoitteena on, että opiskelija saa konkreettista oppia ja työkokemusta sekä tietoa soveltuvuudestaan alalle. Jakson aikana opiskelija pohtii omia ammatillisia tavoitteitaan ja soveltuvuutta alalle. Työssäoppiminen ajoittuu ajalle siten, että työssäoppimisessa ollaan 2-3 päivää viikossa, maanantaista keskiviikkoon ja loppu viikko on aina koulua. Työssäoppimisjakson aloitus voidaan tarvittaessa määritellä myös yksilöllisesti. Päivi Malmivaara kouluttaja Romano Missiolla myynnissä l Tie omana, keppi turvana s. mustalaisista muistettua: Eero A. Hautala, Pietarsaaren kaup. julkaisu, 20 euroa l Suruadresseja kukkaaiheisia, 10 euroa l Onnittelu- ja suruadresseja kukka-aiheisia, 10 euroa Romano Mission kevätkokous Kutsu Romano Missio ry:n jäsenille SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Pe klo Romano Mission keskustoimisto Malmilla Vilppulantie 2 C Helsinki Tervetuloa! l Tartu käteeni: Väinö Lindberg, cd 16,50 euroa l Romani ja päihdehuollon palvelut Opas päihdehuollon ammattilaisille 5 euroa Kaikista myyntiartikkeleistamme perimme lähetettäessä lisäksi postikulut Toiminnanjohtajan palsta Lapsen kulttuuritaustan huomioiminen on osa lapsen oikeusturvaa Yk:n rasismin vastaista viikkoa vietetään maaliskuun päivä. Monikulttuurinen Lapsen Etu verkostoon kuuluvat järjestöt haluavat nostaa esille erikoisesti sen, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen arkeen. Yhdenkään lapsen ei pidä joutua rasistisen huutelun, herjaamisen, fyysisen väkivallan tai niiden uhan kohteeksi. Yleisesti tiedetään, että rasismilla on lapsen hyvinvointiin ja identiteetin kehitykseen vakavia seurauksia. Rasistinen kohtelu saa lapsen tuntemaan olonsa epätoivotuksi ja yhteiskuntaan kuulumattomaksi. Meidän aikuisten velvollisuus on puuttua lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan rasismiin, syrjintään ja epäasialliseen käytökseen. Puuttuminen on viesti siitä, että emme hyväksy rasismia yhteiskunnassamme. Rasismin torjuminen on yhteinen asia eikä lasta tai nuorta saa jättää yksin selviytymään. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat rasismin kohteeksi joutuvat lapset ja nuoret, jotka kasvavat ulkopuolella oman kulttuuriyhteisönsä. Olen itse huolissani nykyisessä lastensuojelutyössä näkyvästä kehityksestä. Mielestäni romanilapsen sijoituspaikkaa valittaessa, lapsen kulttuuritaustan huomioiminen sivuutetaan liian kevyesti. Alan ammattilaiset eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota siihen, että kulttuuritausta on välttämätön osa lapsen oikeusturvaa, lapsen oikeus omaan kulttuuri-identiteettiin. Lastensuojelulain 4:s pykälä käsittelee juuri näitä lastensuojelun keskeisiä periaatteita. Ei riitä se, että sijoituskoti on hyvä ja turvallinen, lapsi tarvitsee tervettä vahvuutta juurillensa. Olen omin silmin nähnyt liian monta ikävää tapausta, jossa romanilapsi on kasvanut ulkopuolella romaniyhteisön. Hän ei ole saanut juurillensa vahvuutta, kuitenkin hän on joutunut pienestä pitäen leimatuksi mustalaisuutensa vuoksi. Rasistiset huutelut ja letkautukset satuttavat lasta syvästi. Lapsi ei kykene yksin kantamaan erilaisuuden taakkaa ja alkaa hävetä omia juuriaan. Ei riitä edes se, että lapsella on yhteys biologisiin vanhempiinsa. Monessa tapauksessa vanhemmat ovat eronneet ja kodin ilmapiiri on ristiriitainen. Lapsen elinympäristöön tulisi kuulua tervettä kulttuurikokemusta, muuten hän eksyy väärään seuraan etsiessään myöhemmin juuriaan. Romano Missio on 107 vuotta vanha valtakunnallinen romanijärjestö. Tärkein työmuotomme on 1950-luvulta alkaen ollut lastensuojelutyö. Hyvällä syyllä voimme sanoa, että järjestömme on ainutlaatuinen koko Suomessa.. Romano Mission lastensuojeluyksiköt tarjoavat romanilapsille turvallista sijoituspaikkaa, jossa he kasvavat luontevasti omaan identiteettiinsä romanina ja suomalaisina. Romano Mission lastensuojeluyksiköissä on vankkaa romanikulttuurin tuntemusta, ammattitaitoisten työntekijöiden joukossa on myös romaniohjaajia. Lapset saavat halutessaan romanikielen opetusta ja ohjaamme heitä hyvien harrastusten pariin. Teemme lasten vanhempien kanssa yhteistyötä ja pyrimme tukemaan vanhemmuutta. Lasten koulukäynnin sujuminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme. Myös lyhytaikainen perheen tukiasuminen on mahdollista molemmissa yksiköissämme. Pidetään huolta siitä, että romanilasten oikeudet omaan kulttuuri-identiteettiin toteutuvat myös lastensuojelutyön piirissä. Yhteistyöterveisin Tuula Äkerlund, toiminnanjohtaja

9 16 ROMANO BOODOS 1/2013 ROMANO BOODOS 1/ vuotta kellon perässä Romaniaktivisti, johtaja Esa Ellala Etelä- Suomen aluehallintovirastosta vaihtaa vapaalle. Erojaisjuhliin sisältyi ripaus haikeutta myös romanien taholta. Virkamiehenä Esa Ellala on ollut aina vahvasti romanien puolella Esa Ellala kertoo tulleensa maailmaan ja eläneensä maaseudulla Iissä. Seutukunnan romanit tulivat tutuiksi, koska he kiertelivät taloissa, myös Ellalan lapsuudenkodissa. Meillä oli tietysti hevosia. Romanien kanssa tehtiin hevoskauppoja ja Iissä oli myös minun ikäisiäni romanipoikia, joiden kanssa oteltiin, esimerkiksi painissa. Romanien asiat Esa Ellala sai sydämelleen vähitellen työssään Hämeen lääninhallituksessa. Edeltäjäni Juho Tenhiälä teki työtä Mustalaislähetyksen, nykyisen Romano mission parissa ja myös silloinen työtoverini Jouko Mäkelä oli vahvasti mukana romaniasioissa. Heiltä sain kuulla näkemyksiä siitä miten pitkäaikaisen vähemmistömme asioita pitää hoitaa lääninhallituksessa luvun alussa Ellala sai puhelun, joka oli ikään kuin lähtölaukaus merkittävälle tapahtumaketjulle. Forssalainen romaniaktivisti Taito Lehmusta soitti ja tiedusteli, miten olisi mahdollista saada aikaiseksi romanityöryhmä senaikaisessa Hämeen läänissä. Käännyimme maaherra Kaarina Suonion puoleen ja esitimme romanityöryhmän perustamista. Siitä se alkoi. Sen jälkeen minulla on ollut vahvat ja hyvät siteet romaniväestöön. Työtä romanien hyväksi Esa Ellalan, Väinö Lindbergin ja Risto Laakkosen epävirallinen työryhmä laati uudistuksia valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukuntaan (RONK) ja samassa yhteydessä vahvistettiin 1990-luvun puolivälissä alueellisten neuvottelukuntien (ARONK) asema. Myös rahoitus saatiin vahvistettua niin, että aluehallintovirastoihin voitiin palkata alueellisten neuvottelukuntien sihteerit. Vähitellen on syntynyt foorumeita, joilla käsitellään romaniasioita. Ne ottavat kantaa erilaisiin säädöksiin ja huolehtivat siitä, että romanien asema huomioidaan. Asumiseen on yritetty vaikuttaa ja viimeaikaista työsarkamme koulutusasioiden lisäksi ovat olleet paikalliset romanityöryhmät ja niiden perustaminen. Se työ on vielä kesken. Sitä jatkaa muiden muassa suuresti arvostamani Malla Laiti aluehallintovirastossa. Esa Ellala toivoo romanien itsensä osallistuvan yhä enemmän romaniasioiden hoitamiseen. Hänen mielestään romanijärjestöt voisivat lisätä yhteistyötään. Romaniväestön valmiuksia ja itsetuntoa on kohotettava niin, että he uskaltavat tuoda asiansa esiin ja että he tietävät miten niitä pitää viedä eteenpäin. Hallinto on hallintoa ja siellä on omat pelisääntönsä. Romaneissa Esa Ellala kertoo kohdanneensa paljon fiksuja, laaja-alaisia ja hyviä ihmisiä, joiden kanssa on ollut ilo tehdä työtä. Minulla on täysi kunnioitus romaniväestöä kohtaan ja olen saanut romanien taholta hyvää kohtelua. Miltä tuntuu vapaan ihmisen elämä? 40-vuotisen virkamiesuransa päättyessä johtaja Esa Ellala on uuden elämäntilanteen kynnyksellä. Kun on jo 40 vuotta palvellut samaa hallinnonalaa, tässä on jo valmis jättämään foorumit nuoremmille ihmisille, Esa Ellala sanoo. Työ, työhuone Hämeenlinnassa, asema ja kaikki rakkaat työtoverit jäävät aluehallintovirastoon. Se, mikä saa jäädäkin, on kello. Olen ajatellut näin, että koska olen aina saanut juosta kellon perässä, niin nyt täytyy vähän katsoa, miltä tuntuu vapaan ihmisen elämä. Sellainen elämä, että voi mennä omia aikojaan, kelloon katsomatta ja minne haluaa! Esa Ellala arvelee, että eläkemiehen elämään sopeutumisen jälkeen hän rupeaa taas etsimään ja aukomaan uusia yhteiskuntaan osallistumisen kanavia. Tuovi Putkonen pitkää uraa juhlittiin kutsuseminaarissa Johtaja Esa Ellala ehti luoda menestyksekkään uran aluehallinnon näköalapaikoilla. Hän toimi Hämeen lääninhallituksessa sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkönä vuodesta 1978 alkaen ja jatkoi vuoden 1997 suurlääniuudistuksen jälkeen Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston johtajana. Vuodesta 2010 alkaen hän on toiminut Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtajana. Romaniasioihin liittyen Ellala on toiminut alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana neuvottelukuntien perustamisesta lähtien ja vaikuttanut toiminnallaan merkittävästi romaniaseman parantamiseen yhteiskunnassamme. Esa Ellalalle myönnettiin sosiaalineuvoksen arvonimi vuonna Aluehallintovirasto järjesti juhlaseminaarin Esa Ellalan eläkkeellesiirtymisen johdosta. Helsingissä pidetyn tilaisuuden pääteemana oli sosiaali- ja terveydenhuollossa neljän viime vuosikymmenen aikana tapahtunut murros. Seminaarin yhteydessä julkistettiin myös aluehallintoviraston juhlajulkaisu Etelä- Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston toimintaa ja taustaa suurläänin aikana

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA Tämä on esite kaikille peruspalvelujen ammattilaisille. Esitteessä käsitellään erilaisia romaniyhteisön ja pääväestön välisiä eroja, jotka on hyvä ottaa huomioon käytännön

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Välittämisellä rakennetaan turvaa

Välittämisellä rakennetaan turvaa y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys-, marraskuu 2011 Nro 3/2011 Välittämisellä rakennetaan turvaa Lapsella

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa

Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa 1 Nepalissa kastittomat ovat edelleen yhteiskunnan alinta pohjasakkaa. Kastittomat lapset syntyvät ja kuolevat luullen, etteivät ole likaista rottaa arvokkaampia. Fidan kristilliset kumppanijärjestöt osoittavat

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista?

Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, myös jokaiselle lapselle. Lapsia ovat kaikki alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa? Yhdistyneet Kansakunnat

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys - marraskuu 2014 Nro 3/2014

Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys - marraskuu 2014 Nro 3/2014 y h t e i s k u n t a a p a l v e l e v a e r i k o i s l e h t i Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys - marraskuu 2014 Nro 3/2014 2 ROMANO BOODOS 3/2014 ROMANO BOODOS 3/2014

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot