Sote-ilta Järvenpää-talossa Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen

Transkriptio

1 Sote-ilta Järvenpää-talossa Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen

2 2

3 3

4 4

5 Rahoitus voidaan ratkaista kahdella tavalla, joko suoralla verorahoituksella tai valtionrahoituksella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että valtion rahoitus tulee rahoitustavaksi ja kunnille tulee ainoastaan ylimenovaiheen rahoitusvastuuta. Itsehallintoalueiden suora verotusoikeus vaatii pitkällisen valmistelun eikä se ilmeisesti tästä syystä voi tulla ainakaan ensivaiheen ratkaisuksi. Erityiseksi ongelmakohdaksi tulee muodostumaan se, että kuntien on alennettava verotustaan siirtyviä tehtäviä vastaavalla määrällä. Muussa tapauksessa kokonaisveroaste nousisi. Myös valtionosuusjärjestelmää joudutaan uudistamaan

6 Kauhuskenaario Kuntavero 7-9 prosenttia Uuden kunnan normaalit menot + Velat, kiinteistöt, vastuut, henkilökunta, eläkevastuut Kestääkö kuntien talous ilman toimenpiteitä? 6

7 Kuntien tulojen jakautuminen - esimerkkinä ääripäät / valtionosuudet Vaikka valtionosuuksien osuus koko kuntasektorin kokonaistuloista on noin viidennes, vaihtelee valtionosuuksien osuus kuntien välillä erittäin paljon. Espoo 1 % Ranua 61 %

8 Uudistus muuttaa kuntien roolia merkittävästi, sillä sote-toimialan osuus kuntien budjeteista on noin puolet. Keskeiseen asemaan valmistelussa nousee se, että uudistus ei saa vaarantaa kuntien vastuulla edelleen pysyvien peruspalveluiden järjestämistä. Kunnat vastaavat jatkossakin esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, peruskoulutuksesta, kaavoituksesta, maapolitiikasta ja ympäristöstä sekä alueen elinvoimasta. Kunnilla säilyy vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä

9 Sote-valmistelun kipupisteitä Miten toimitaan eläkevastuiden kanssa? Kevan eläkevastuut ovat reilusti yli 100 miljardia euroa, josta 50 miljardia on katettua eläkevastuuta. Miten kattamaton 60 miljardin eläkevastuu jaetaan tulevien sote-itsehallintoalueiden ja jäljelle jäävien kuntien kesken? 10

10 Omaisuusjärjestelyt tulevat olemaan mittavat? Kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa on yli 10 miljardin sote-kiinteistöt. Tuleeko sote-itsehallintoalue hankkimaan tarvitsemansa kiinteistöt itselleen vai tuleeko se ne vuokraamaan? Miten käy niiden kiinteistöjen, joita itsehallintoalueet eivät tarvitse? Tulevatko ne jäämään kuntien omistukseen, jolloin on muodostumassa kiinteistöomaisuuden roskapankkeja moneen kuntaan? Miten omaisuuden hankintaan otetut lainat jyvitetään itsehallintoalueiden ja kuntien välillä? Mitä tapahtuu nykyisille lainojen vakuuksille? 10

11 Voiko Kuntarahoitus rahoittaa tulevia itsehallintoalueita tilanteessa, jossa niillä ei ole verotusoikeutta. Miten käy Kuntarahoituksen varainhankinnan tilanteessa, jossa Kuntien takauskeskuksen takaajina olevien kuntien verottamisen potentiaali on selvästi laskenut? Miten hoidetaan henkilöstön siirrot tilanteessa, jossa noin puolet henkilöstöstä siirtyy uuden työnantajan palvelukseen? Mitä tulee tapahtumaan nykyisille soten tukipalveluille; osa niissä nyt työllistyvistä henkilöistä ei löydä uutta työtä sote-itsehallintoalueilta? Miten hoidetaan sote-alueiden sisällä palkkaharmonisointi ja mitä se maksaa? 11

12 Joudutaanko puuttumaan kuntien verotusoikeuteen? Verojärjestelmää on muutenkin merkittävästi uudistettava. Mitä sote-itsehallintoalueet merkitsevät Kevan, Kuntarahoituksen, Kuntien takauskeskuksen ja KT:n toimintaan? 12

13 Mitä henkilöstölle tapahtuu ? Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy viidelletoista itsehallintoalueille, joka on julkisoikeudellinen yhteisö ja työnantaja Myös ensivaiheessa tuotanto siirtyy, joten henkilöstökin siirtyy Esimerkiksi kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit lakkautetaan alkaen sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Henkilöstöä voi siirtyä sektorilta toiselle kilpailutusten yhteydessä esim. osakeyhtiöön ja taas takaisin itsehallintoalueelle Sote-palveluiden yhtiöittäminen ennen ? Itsehallintoalueelle perustetaan yhteiset toimitila-, henkilöstö-, talous-, tietohallinto-,ict-palvelut Siirtoja osakeyhtiöihin? 13

14 14

15 15

16 16

17 Keski-Uudenmaan sote -hanke

18

19

20 Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön suunnittelun tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät Palvelualuejohtaja Tiina Salminen

21 KUNNAT KESKI-UUDENMAAN SOTE- ALUEYKSIKÖN SUUNNITTELUSSA Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää Suunnittelussa mukana Hyvinkään sairaanhoitoalueen edustus Tavoiteaikataulun mukaan sote-alueyksikön toiminta käynnistyy

22 SUUNNITTELUN SISÄLTÖ Periaatteena asiakaslähtöinen palvelujen uudistaminen Alueyksikön toiminnan, talouden ja käytännön toteutuksen suunnittelu Organisaatio ja tukipalvelut uutta palvelurakennetta tukeviksi

23 Suunnittelun tavoitteet Asukas Palvelutuotanto Talous ja hallinto Henkilöstö Kavennamme asukkaidemme terveysja hyvinvointieroja Palvelumme ovat oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia Asiakkaamme ovat entistä tyytyväisempiä palveluihimme Mahdollistamme asukkaiden vastuun omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan Palvelujemme tuotanto on asukaslähtöistä Integroimme erikoissairaanhoidon, perusterveyden-huollon ja sosiaalihuollon sekä palveluiden erikoistumisasteet Siirrämme painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin Palveluohjauksemme sijoittaa asiakkaamme oikea-aikaisesti tarpeenmukaisten palveluiden piiriin Kuntarajat eivät määritä palveluverkkoamme Palveluverkkomme on seinätön Uusi malli on kustannuskasvua hillitsevä Organisaatiomme on sulautettavissa itsehallintoalueeseen eikä se kilpaile siihen nähden tai ole täysin itsenäinen Valitsemamme malli on poliittisesti laajasti hyväksytty Johdamme ja teemme päätöksemme tietoon perustuen Hallintomme on läpinäkyvä ja kevyt Henkilöstörakenteemme ja osaaminen vastaavat asukkaidemme tarpeita Henkilöstömme voi hyvin Henkilöstömme on sitoutunutta toimimaan uudessa mallissa Henkilöstöpolitiikkamme on yhdenmukaista Sulautamme alueella toimivien kuntayhtymien palvelut uuteen organisaatioon

24 SUUNNITTELUN PERIAATTEET Tavoittelemme ratkaisua, joka suunnitellaan kuntalaisten tarpeiden pohjalta Tavoittelemme seudun kokonaisuudessa parasta toiminnallista mallia, joka ei osaoptimoi vain yksittäisen kunnan näkökulmaa. Työskentelemme vuorovaikutteisesti henkilöstöön, asukkaisiin ja luottamushenkilöstöön nähden Pysymme aikataulussa ja yhdessä sovitussa suunnittelumallissa Viestimme aktiivisesti suunnittelun etenemisestä kaikille sidosryhmille

25 KESKEISIÄ LINJAUKSIA Hankimme erityistason erikoissairaanhoidon HYKS:stä Käytämme uudessa organisaatiossa pääasiassa HUS-liikelaitoksen tukipalveluita Olemme mukana Apotissa Parannamme tilojen käytön tehokkuutta Jokaisessa työryhmässä on riittävä kuntien ja henkilöstön edustus

26 SOTE-ALUEYKSIKÖN SUUNNITTELUN ORGANISOINTI Palveluryhmät 1. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut 2. Ikäihmisten palvelut 3. Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelut 4. Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto 5. Terveyspalvelut ja sairaanhoito

27 SOTE-ALUEYKSIKÖN SUUNNITTELUN ORGANISOINTI Tukipalveluryhmät 1. Hallintoryhmä 2. Infrastruktuuriryhmä (tilat ja tukipalvelut) 3. ICT-ryhmä 4. Talousryhmä 5. Henkilöstöryhmä

28 ALUEYKSIKÖN PERUSRAKENNE ON PALVELUIDEN VERKOSTO Ikäihmisten palvelut Terveyspalvelut ja sairaanhoito Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mielenteveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelut Vammaispalvelut ja kehitysvamma -huolto Lähipalvelut Keskitetyt palvelut Alueelliset palvelut Seudulliset palvelut Koko Uudenmaan kattava Esim. erittäin vaativa erikoissairaanhoito, adoptiopalvelut, tukipalveluliikelaitokset, apuvälinekeskus

29 RAJAPINTAKYSYMYKSIÄ Selvitettäviä rajapintakysymyksiä kuntiin mm. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Työterveyshuollon ratkaisumalli Työllisyyskysymysten ja sosiaalisen kuntoutuksen rajapinnat.

30 AJANKOHTAISTA Ohjausryhmä päätti kokouksessaan hyväksyä kokonaisaikataulun suunnittelun jatkamisesta ohjausryhmässä käsitellyn työsuunnitelman pohjalta valita ajalle projektijohtajaksi Hyvinkään sote-johtaja Pirjo Laitinen-Parkkosen 70% työpanoksella sekä hänelle projektikoordinaattorin samoin 70% työpanoksella Tammikuussa ohjausryhmä käsittelee ja kuntien valtuustoille esitettäneen päätettäväksi samansisältöiset lausunnot STM:n lausuntopyyntöön sotealueista että kunnat päättävät sitoutumisesta Keski-Uudenmaan projektin jatkovalmisteluun Keski-Uudenmaan alueyksikön suunnittelulle kokeiluasema

31 Kiitos!