ENERGIAINFO 2/12 ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ ENERGIAKOLMIOSSA. UUTTA: Elinkaaripalvelut sivu 14. FINGRIDILLÄ mittava investointiohjelma sivu 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAINFO 2/12 ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ ENERGIAKOLMIOSSA. UUTTA: Elinkaaripalvelut sivu 14. FINGRIDILLÄ mittava investointiohjelma sivu 10"

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 2/12 UUTTA: Elinkaaripalvelut sivu 14 FINGRIDILLÄ mittava investointiohjelma sivu 10 AJANKOHTAISTA: Sähkömarkkinaseminaari sivu 12 ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ ENERGIAKOLMIOSSA sivu 18

2 Energiakolmio rakentaa omaa menestystään vahvan asiantuntijuuden, jatkuvasti kehittyvien palvelujen ja tuotteiden sekä rikkaan asiakasvuorovaikutuksen varassa. uusi olympiadi on alkanut myös energiakolmiolla Anssi Kuoppala puh Kesällä käydyt Lontoon Olympialaiset olivat urheilijoille arvokkain mahdollinen tapahtuma osoittaa vuosien työn tuloksellisuus ja päästä parrasvaloihin kovimmassa mahdollisessa seurassa. Paljon tuli hienoja onnistumisia, mutta tietenkin myös pettymyksiä. Suomalaisittain mitalipurjehtijoidemme positiivinen asenne oli tarttuvaa, eikä unohtaa sovi Antti Ruuskasen venymistä keihäsfinaalissa. Juhlat on juhlittu, pettymykset käsitelty ja matka kohti seuraavia kisoja alkanut. Meillä energiakolmiolaisilla on myös alkanut uusi olympiadi. Ajallisesti sen kesto on 3 5 vuotta, jonka aikana hiomme tuloskuntoamme monin eri tavoin. Tärkein kehityskohteemme on asiakkaiden palveluistamme saaman arvon maksimoiminen. Lahjakkaat asiantuntijamme hiovat taitojaan yksin ja yhdessä muiden tiimiläisten kanssa pystyäkseen yhä parempiin suorituksiin asiakkaidemme edun nimissä. Tämä on kunniakkain edustustehtävä, minkä voimme saada ja suhtaudumme siihen asian vaatimalla vakavuudella. Energiamarkkina on pelikenttämme ja se on hyvin mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Energiakolmio rakentaa omaa menestystään vahvan asiantuntijuuden, jatkuvasti kehittyvien palvelujen ja tuotteiden sekä rikkaan asiakasvuorovaikutuksen varassa. Lyhyen ja pitkän aikavälin askelmerkit on saatu keväällä ja kesällä paikoilleen ja suuntaamme nyt täysillä mutta samalla uteliaina eteenpäin. Asiakaslehtemme analysoi energiamarkkinan näkymiä alan arvostettujen vaikuttajien ja omien asiantuntijoidemme suulla. Lisäksi se kertoo tällä kertaa sekä uusista palveluistamme että niiden tekijöistä. Allekirjoittanut pääsi myös jakamaan ajatuksiaan aiemmin Energiakolmion toimitusjohtajana toimineen Pasi Valorannan kanssa. Pasi vaikuttaa nykyisin yhtiön hallituksessa sparraten sieltä joukkoamme yhä vauhdikkaampaan menoon. Anssi Kuoppala Syksymme tulee olemaan hyvin tapahtumarikas ja odotan jo kovasti asiakkaiden tapaamisia. Energiakolmio pystyy asiantuntemuksellaan olemaan merkittävällä tavalla apuna kilpailukyvyn kehittämisessä ja tästä näkökulmasta keskusteluja on hieno käydä. Toivotan kaikki nykyiset ja tulevat asiakkaamme aktiivisina mukaan syksyn tapahtumiimme, joista tämä lehti kertoo lisää. Anssi Kuoppala Toimitusjohtaja 2

3 sivu 18 ENERGIAINFO 2 Pääkirjoitus Anssi Kuoppala, Energiakolmio Oy:n toimitusjohtaja 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Vesitilanne pysynyt hyvänä, syksyn tulvat vältettäneen Antti Kouva, Energiakolmio Oy 6 Päästömarkkinat: ylijäämäinen päästömarkkina odottaa poliittista ohjausta Jarmo Sillanpää, Energiakolmio Oy 7 Kuntahankinnat ja Energiakolmio yhteistyöhön Minna Korpela, Energiakolmio Oy 8 HOAS Energiatehokkuus haasteena opiskelija-asumisessa Jari Nupponen, HOAS 10 Fingrid investoi vahvasti kantaverkon uudistamiseen Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj 12 Sähkömarkkinat 2012 Energia ja toimintaympäristön haasteet Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 13 ICT-kehittäminen Energiakolmiossa ICT-tiimi, Energiakolmio Oy 14 Elinkaaripalvelut täydentävät palveluvalikoimaa Jukka Akselin, Energiakolmio Oy 16 Energiatehokkuuspalvelut esittelyssä Energiatehokkuustiimi, Energiakolmio Oy 18 Eräänä päivänä Energiakolmiossa... Pasi Valoranta & Anssi Kuoppala, Energiakolmio Oy 20 Nimitysuutisia HOAS Energiatehokkuus haasteena opiskelija-asumisessa s.8 Fingrid investoi vahvasti kantaverkon uudistamiseen s.10 Jukka Akselin on Energiakolmion energiatehokkuustiimin uusi vetäjä s.14 ENERGIAINFO 2/12 UUTTA: Elinkaaripalvelut sivu 14 FINGRIDILLÄ mittava investointiohjelma sivu 10 AJANKOHTAISTA: Sähkömarkkinaseminaari sivu 12 ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ ENERGIAKOLMIOSSA ENERGIAINFO 2/2012 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Petra Vuorinen Puh

4 Antti Kouvo Vesitilanne pysynyt hyvänä, syksyn tulvat vältettäneen Antti Kouvo puh Pohjoismaisella tasolla vesitilanne on pysynyt normaalitasoa korkeampana jo yli vuoden. Tämän vuoden aikana sateet ovat olleet elokuun loppuviikoille mennessä yli 10 TWh normaalia suurempia. Vesitilanne ei ole kuitenkaan parantunut tänä aikana samaa määrää, koska vesivoimatuotanto on noussut Pohjoismaisella tasolla ennätyslukemiin. Kuvassa 1 on esitetty vesivoimatuotannon kehitys liukuvasti 52 viikon summana, josta nähdään, että vesivoimalla on tuotettu vuositasolla jo 235 TWh, yli 10 TWh aiempaa huipputasoa enemmän. Kovasta vesivoimatuotannosta johtuen Etelä-Norjan (Oslon hinta-alue) vesivarastotilanne (kuva 2) on lievästi matalampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Lisäksi viime vuonna vesivarastot nousivat voimakkaasti vielä syyskuun aikana aina tulvatasolle asti, koska viime vuonna satoi syyskuun alusta lokakuun alkuun yli 10 TWh normaalia enemmän. Edellä mainituista syistä johtuen voidaan olettaa, että tänä vuonna vältetään syksyn tulvat, joskaan poissuljettua se ei edelleenkään ole. Joka viikko, kun sateet pysyvät maltillisina, todennäköisyys altaiden tulvimiselle pienenee. Samalla myös spot-hintatason odotetaan nousevan viikko viikolta syksyn edetessä. Siirtorajoitteista ja ydinvoimalan huollosta johtuen Suomen aluehinta hetkellisesti korkea Vielä heinäkuussa sekä SYS-hinta että Suomen aluehinta toteutuivat molemmat samalla tasolla lähes ennätysmatalina. Elokuussa Suomen hinta on irtaantunut voimakkaasti SYS-hintatasosta. Syyt aluehintaerolle muodostuvat seuraavista tekijöistä; 1. Vuosihuolto Loviisan ydinvoimalassa, jolloin tuotantoa poistui lähes 500 MW; 2. Huolloista johtuvat siirtorajoitteet Fennoskan-yhteyksissä Ruotsin ja Suomen välillä sekä hetkellisesti Norjan ja Ruotsin välillä; 3. Hyvästä vesitilanteesta johtuen spot-hintataso on matala, jolloin hiililauhdetuotantoa ei ole Suomessa tuotannossa; 4. Tuonti Venäjältä Suomeen on pysynyt murtoosassa siirtoyhteyden mahdollistamasta tuonnista; 5. Kulutus on noussut heinäkuusta. Edellä mainituista kohdista sekä Loviisan ydinvoimalan huollot että siirtoyhteyksien huollot jatkuvat lokakuulle asti. Sekä hiililauhdetuotannon että Venäjän tuonnin osalta tilanne parantuu, mikäli sekä SYS-hintataso että Etelä-Norjan hinnat nousevat. Se taas vaatii, että vesitilanne ei parannu nykyisestä tasosta. Odotuksena on, että toteutuva aluehintaero kaven- tuu merkittävästi syksyn aikana huomattavasti nykyistä markkinan arvostusta matalammaksi. Polttoaineet ja talous Taloudessa näkymät ovat pysyneet sumuisina. Myös Kiinassa on havaittavissa talouskasvun jäähtymistä, joka on näkynyt sekä sähkönkäytön kasvun hidastumisena että uusien tilausten ja ostopäällikköindeksin laskuna samaan aikaan kun valmiiden tuotteiden varastot ovat kasvaneet. Polttoaineiden hinnoissa Kiinan talouden jäähtyminen on näkynyt mm. hiilen hinnan laskuna. Pitkästä aikaa hiilen hinta on Kiinassa jopa Euroopan hintaa matalampi, mutta osittain syynä tälle oli lakko Kolumbian raideliikenteessä, joka vaikeutti hiilen vientiä ja samalla nosti Euroopan hiilen hintaa. Hiilen tuottajahinnat laskivat kesän aikana tasolle, joka ei ole enää kannattavaa osassa hiilen tuottajamaista, mm. Venäjällä ja USA:ssa. Euroopan hiilen hinta (kuva 3) näyttää siis löytäneen pohjatason kesän aikana. Keski-Euroopan sähköntuotannossa hiili on polttoaineena huomattavasti kaasua edullisempaa ja tukee tältä osin hiilen kysyntää. Suurta nousupotentiaalia nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei hiilen hinnassa kuitenkaan odoteta olevan ennen kuin Kiinan talous toipuu. Kolumbian lakon ratkeamisen ja Kiinan edullisemman hintatason johdosta voi hinta laskea vielä uudestaan lähelle alkukesästä nähtyä pohjatasoa. Kotimaisella tasolla tulevana talvena tulee erityisenä haasteena olemaan sekä lämmönettä sähköntuotannossa lähes katastrofaalisen huono turvetilanne. Turvetta joudutaankin korvaamaan siltä osin, kun se on mahdollista, hiilellä ja kaukolämmöntuotannossa jopa öljyllä. 4

5 240 Vesivoimatuotanto liukuva 12 kk Kuva 1. Vesivoimatuotanto Pohjoismaissa liukuvana 12 kk:n summana Kuva 2. Etelä-Norjan vesivarastotilanne, alue NO1 (Lähde: Nord Pool Spot) Sähkön hintaodotuksia jatkossa Lähiajan eli tulevan talven sähkötermiinien hintataso on edullinen hyvästä vesitilanteesta johtuen. Vuosituotteet ovat laskeneet edulliselle tasolle sekä päästöoikeuden että hiilen matalien hintojen johdosta (kuva 4). Monissa hintaskenaarioissa on esitetty, että sähkön hinta tulisi jatkossa pysymään matalana Pohjoismaisen suuren ylituotannon johdosta uusien siirtoyhteyksien valmistuessa Keski-Eurooppaan vasta tämän vuosikymmenen lopulla. Ylituotantoa kasvattaa Pohjoismaisella tasolla Olkiluoto 3:n ja Ruotsin ydinvoimaloiden tehonkorotusten lisäksi uusiutuvan energian hankkeet eli tuulivoima ja vesivoima. Useissa skenaarioissa on kuitenkin jäänyt huomioimatta Venäjän tuonnin romahtaminen vuositasolla 10 TWh:a, mikä vastaa lähes Olkiluoto 3:n vuosituotantomäärää. Myöhemmässä vaiheessa myös Venäjän siirtoyhteys muuttunee kaksisuuntaiseksi. Ja ennen Olkiluodon valmistumista (aikaisintaan 2015) vientimahdollisuutta Viroon ja sitä kautta muihin Baltian maihin kasvattaa 2014 alussa käyttöönotettavaksi suunniteltu Estlink 2 (650 MW) merikaapeli Viroon. Tulevien suojausten osalta on muistettava, että silloin, kun esim. tulevan talven hinnassa ei nähdä olevan riskiä, myös riskin poistamisesta ei tarvitse maksaa ylimääräistä preemiota. Samoin vuosituotteiden hinta on historialliseen kehitykseen nähden matalalla tasolla. Edullisessa tilanteessa kannattaa pitää valmius myös suuriin hankintaeriin ja toimia, mikäli nykyisin vallitseva hintataso miellyttää Termiinihinta EUR/MWh Hiili (AP12) Q Hiili API#2 YR ENOYR-13 ENOYR-14 ENOYR Kuva 3. Hiilen hintakehitys Kuva 4. Sähkön vuosituotteiden hintakehitys seuraavalle kolmelle vuodelle

6 Jarmo Sillanpää Ylijäämäinen päästömarkkina odottaa poliittista ohjausta Jarmo Sillanpää puh Ylijäämäisen päästömarkkinan tasapainon kiristämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat siirtyneet toistaiseksi ja kuluvan vuoden aikana päästöoikeuden hinta on pysynyt erittäin alhaisella tasolla (~6 9,5 /t) suhteessa koko Kioto-kauteen. Päättäjät Komission johdolla haluavat edelleen kiristää ylijäämäisen päästömarkkinan tasapainoa ja todennäköisimmäksi mekanismiksi on muodostumassa huutokauppojen viivästyttäminen kolmannen kauden (v ) alussa. Energiasektorin kysyntä tukee päästömarkkinaa Päästöoikeuden hintaa nostavia tekijöitä tällä hetkellä ovat sähköntuottajien luontainen ostotarve ilmaisjaon päättyessä sekä korkea vaihtokustannus hiilestä maakaasuun. Keski- Euroopassa esimerkiksi hiililauhdetuottajan kannattaa suojata seuraavan vuoden sähköntuotantoa, eli päästöoikeuksien ostoille pitäisi löytyä luontaista tarvetta. Vaihtokustannus hiilestä maakaasuun on pysynyt erittäin korkealla tasolla suhteessa päästöoikeuden hintaan. Toisin sanoen nykyisillä polttoaineiden ja päästöoikeuden hinnoilla kivihiilituotanto on kannattavampaa, mikä on johtanut useissa maissa kasvaneeseen kivihiilen käyttöön ja samalla korkeampiin päästöihin energiasektorilla. Talouskriisi painaa näkymiä Euroalueen velkakriisi ja huomion siirtyminen Espanjaan ja Italiaan tuovat luonnollisesti epävarmuutta Euroalueen talouteen. Talous on hidastumassa myös globaalisti, joten teollisuussektorin päästöjen kehitys tulee nykytiedolla olemaan vaatimatonta. Viimeisimmät BKT-luvut toiselta kvartaalilta osoittavat Euroalueen talouden supistuvan, kvartaalitasolla Q2-12 muutos oli -0,2 % ja vuositasolla laskua tuli -0,4 % vertailukauteen nähden. Myös viimeisimmät Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksit kertovat teollisuustuotannon jatkavan alamäkeä. Alimmat päästöoikeuden noteeraukset 6 /t tasolla nähtiin huhtikuun alkupäivinä, kun edellisvuoden toteutuneet päästötiedot julkistettiin päästöt laskivat noin 2,5 prosenttia edellisvuoteen nähden, kun ennakkoarvioiden mukaisesti odotettiin varovaista nousua. Odotettua alhaisemmat päästöt ovat edelleen vahvistaneet markkinan ylijäämäennusteita. Lentoliikenne on tullut kuluvana vuonna päästökaupan piiriin, mutta EU:n lentoliikenteen päästökaupan kehitystä jarruttaa Kiinan /tco EUADEC Kuva 1. Päästöoikeuden EUADEC-12 hintakehitys ja Yhdysvaltojen järjestelmällinen vastarinta. Mikäli ulkomaiset lennot syystä tai toisesta jäisivät päästökaupan ulkopuolelle, tulisi sektorin kysyntä pienenemään huomattavasti. Tällä olisi päästöoikeuden hintaan luonnollisesti laskeva vaikutus, kun huomioidaan sektorin alijäämä. CER-yksiköiden hinta alhaalla CER-päästövähennysyksiköiden hintakehitys on ollut vaatimatonta kuluvan vuoden aikana, kun 2012 CERDEC- tuotteen hinta on painunut tasolle 3 /t. CER-yksiköiden ja päästöoikeuden hintakehityksen eriytyminen on johtanut tuotteiden hintaeron (noin 5 /t) selvään kasvuun. CER-yksiköiden alhaista hintaa selittävät hankeyksiköiden toteutuman kiihtyminen sekä ensi vuoden toukokuussa voimaan astuvat CER-yksiköiden käyttörajoitteet

7 EU:n päästökauppasektorilla. Alhainen CER-yksiköiden hinta tuo painetta myös päästöoikeuden hintaan, koska päästökaupan toimijoilla on hintaeron puolesta intressi käyttää CER-yksiköitä päästöjen palautuksissa päästöoikeuksien sijaan. Set-asiden yksityiskohdat ja määrä avoinna Set-aside-malleissa perusajatus on vähentää tarjontaa kauden alussa, jonka odotetaan nostavan päästöoikeuden hintaa. Mikäli sivuun otettavat päästöoikeudet palautetaan myöhemmin markkinalle, hintavaikutus jää lyhytaikaiseksi ja kausi kokonaisuutena pysyy ylijäämäisenä. Nykyinen lainsäädäntö ei salli päästöoikeuksien lopullista poistamista markkinalta, mutta toisaalta Komissiolla ja muilla osapuolilla on todennäköisesti vuosia aikaa löytää ratkaisuja tähän. Osa jäsenmaista vastustaa kaikkia päästökaupan kiristämiseen tähtääviä toimia, joten helppoa ja nopeaa ratkaisua ei kannata odottaa. Komission päätökset odotuttavat Heinäkuussa Komissiolta odotettiin yksityiskohtaista ehdotusta tarjonnan supistamisesta, mutta lopputulos jäi laimeaksi eikä Komissio lopulta ottanut kantaa siirrettävien huutokauppojen määrään. Seuraavaksi Ilmastonmuutoskomitean pitäisi tutkia vuosilta siirrettävien päästöoikeuksien määriä ja siirron mahdollisia vaikutuksia. Aiemmat arviot siirrettävästä määrästä ovat olleet 400 Mt, 900 Mt ja 1200 Mt. Huutokauppojen viivästys tullee vaatimaan lakimuutoksia, mitkä puolestaan vaativat sekä parlamentin että jäsenmaiden hyväksynnän. Komission tavoitteena on saada päätökset siirrettävistä määristä ja aikatauluista vuoden loppuun mennessä. Loppuvuoden hintanäkymän keskeisimpinä muuttujina ovat huutokauppojen viivästyksen eteneminen ja Euroalueen velkakriisin suunta, joiden kehityksestä saataneen lisätietoja jo syyskuussa. Kuntahankinnat ja Energiakolmio yhteistyöhön Minna Korpela puh Energiakolmio Oy ja KL-Kuntahankinnat Oy (Kuntahankinnat) ovat aloittaneet yhteistyön sähkömarkkinoilla. Hankinnan kilpailuttamista ja salkunhoitoa Energiakolmio voitti Kuntahankinnat Oy:n sähkönhankinnan asiantuntijapalvelujen kilpailuttamisen alkuvuonna Sen jälkeen Energiakolmio toimi asiantuntijana sähköenergian kilpailutuksessa seuraavalle sopimuskaudelle ( ). Myös uuden puitesopimuksen sähkösalkunhallinnasta huolehtii Energiakolmio. Energiakolmio oli mukana konsultin roolissa myös Kuntahankintojen ensimmäisessä sähköenergian kilpailutuksessa vuonna Energiakolmiolle uusi puitesopimus Kuntahankintojen kanssa antaa hyvän mahdollisuuden parantaa jo ennestään vahvaa asemaa julkisella sektorilla ja tarjota julkishallinnon asiakkailleen vaihtoehtoisia ratkaisuja sähkönhankintaan liittyen. Kattavat puitesopimukset Kuntahankinnat on hankintalain 11 :n tarkoittama Suomen Kuntaliitto ry:n omistama yhteishankintayksikkö, joka vastaa koko kuntaalan kattavien hankintojen kilpailuttamisesta, puitesopimusten tekemisestä sekä sopimushallinnasta. Puitesopimuksia on eri tuotealueilta n. 40 kappaletta, sopimuskannan arvo yli 170 M vuodessa ja kunta-asiakkaiden lukumäärä yli 550. Nykyisessä sähkösopimuksessa on sitoutuneita kunta-asiakkaita mukana yli 50 ja niiden vuosikulutus on yhteensä n. 200 GWh. Puitesopimuksiin voi liittyä uusia asiakkaita koko sopimuskauden ajan. Etua yhteishankinnalla Julkisiin hankintoihin liittyvä kilpailutus sitoo prosessina aikaa ja resursseja. Puitesopimusten käyttäminen mahdollistaa asiakkaan keskittymisen ydintoimintaansa sekä tuo hankintoihin volyymietua ja tehokkuutta. Sähköenergia on hankintana poikkeuksellinen siinä mielessä, että volyymi ei aina ja automaattisesti tarkoita alhaisempaa hintaa. Yhteishankinnalla saavutetaan kuitenkin muita etuja, sillä suurempi volyymi tarkoittaa useampia suojauseriä ja siten parempaa riskienhallintaa. Sopimukseen on mahdollista liittyä nopeasti ja helposti, ilman monen kuukauden kilpailutusprosessia. Asiantuntemuksella vakaata hintatasoa Merkittävin etu asiakkaan näkökulmasta on valmiiksi kilpailutettu paketti, joka sisältää sekä salkunhoidon että sähköntoimituksen. Kummassakin kilpailutuksessa on arvotettu juuri sille toiminnolle tärkeitä tekijöitä, salkunhoidossa asiantuntemusta ja sähköntoimituksessa hintaa. Salkunhoidon kustannuksen osuus on pieni sähkön hintatekijöitä tarkastellessa. Sähkön markkinahinnoille on tyypillistä voimakas vaihtelu, joka on viime vuosina lisääntynyt entisestään. Salkunhoidon keskeinen tarkoitus on suojautua näitä heilahteluja vastaan. Oikeaan aikaan toteutetuilla asiantuntevilla hinnansuojauksilla taataan vakaa ja edullinen hankintahinta. Lisätietoja: KL-Kuntahankinnat Oy, Harri Hartikka, , Energiakolmio Oy, Minna Korpela, , Energiakolmio Oy, Jesse Ruotsalainen, ,

8 HOAS:n kiinteistöpäällikkö Jari Nupponen 8

9 Energiatehokkuus haasteena opiskelija-asumisessa Teksti ja kuvat Hannele Haltia Jo 40 vuoden ikään ehtynyt Helsingin kaupungin opiskelija-asuntosäätiö (HOAS ) vuokraa, ylläpitää ja rakennuttaa opiskelija-asuntoja pääkaupunkiseudun neljässä kunnassa. Hoasilla on lähes asuntoa, joissa asuu noin asukasta. Näistä 1/3 on kansainvälisiä opiskelijoita. Kiinteistömassaa on noin m 2 :n verran. Asuntojen käyttöaste on 99 %. Uusia vuokrasopimuksia tehdään vuosittain lähes , joista osa on uusien asukkaiden ja osa asuntoa vaihtavien sopimuksia. Toimintaamme voisi vaihtuvuuden perusteella rinnastaa hotelliin, naurahtaa Hoas:n kiinteistöpäällikkö Jari Nupponen. Hotellista Hoasin erottaa se, ettei markkinointiin tarvitse panostaa. Meillä on aina jonossa tuhansia asiakkaita, tekninen isännöitsijä Mika Oksanen kertoo ja huomauttaa, ettei suosio huononna asumisen tasoa. Asukastyytyväisyyttä ja palvelun tasoa mitataan säännöllisesti. Hoasin asukkaita ovat nuoret, joista moni asuu ensimmäistä kertaa omassa kodissaan. Nuoren elämä bileineen ja kavereineen saattaa olla asuntoa kuluttavaa, eivätkä kaikki asumisen taidot vielä ole hallussa. Meillä onkin eräänlainen kasvattajan rooli, koska kaikille asukkaillemme sähkön ja veden säästeliäs käyttö ei välttämättä ole tärkeää. Tiedottamisellakin on omat haasteensa, sillä kun 1/3 ottaa neuvot tosissaan, 1/3 ei reagoi mitenkään, mutta 1/3 provosoituu ja kuluttaa entistä enemmän, Oksanen huokaa. Viestinnän tehoa heikentää toistaiseksi asuntokohtaisten mittareiden puute, joten omat säästötoimet eivät näy omassa kukkarossa. Kovat tavoitteet energiankulutuksen vähentämiseksi Hoas on liittynyt VAETS:iin, valtakunnalliseen vuokra-asuntotoimijoiden yhteisöön. VAETS:n myötä Hoas on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan 9 %:lla vuoden 2009 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Suurimmat kulutussäästöt saadaan kiinteistöautomaation säädöillä. Käyttöön on otettu myös uutta teknologiaa, kuten sääennustuksien perusteella säätyvää automaatiota. Kaikki asunnot käydään läpi kolmen vuoden välein, jotta kiinteistökalusteet voidaan pitää hyvässä kunnossa. Energiatodistukset päivitetään vuosittain. Haastetta tavoitteillemme lisää sähkönkulutuksen jatkuva kasvu. Opiskelijoilla on televisiot ja tietokoneet, mutta toisaalta myös kiinteistöille asennettavat laitteistot kuluttavat paljon energiaa, Oksanen toteaa. Ajatushautomosta asumisvinkkejä Hoas toteutti vuosina yhdessä Demos Helsingin kanssa projektin, Hoas Laboratorion, jossa pohdittiin keinoja yhteisöllisen ja viisaan asumisen edistämiseksi. Kymmenien asumiskokeilujen jälkeen käsitys toimialan osaamistarpeista muuttui. Painopistettä on siirrettävä kiinteistölähtöisyydestä kohti asukaslähtöisyyttä. Se tarkoittaa parempia palveluja, ystävällistä palvelukulttuuria sekä monisuuntaista viestintää, Nupponen toteaa. Uudenlainen ajattelu saattaa hyvinkin vaikuttaa asumisen asenteisiin. Yhteisöllisyys tuo mukanaan välittämisen yhteisestä ympäristöstä, asunnon käytöstä, sähkön ja veden kulutuksesta sekä kierrätyksestä. Jo nyt on nähtävissä erilaista suhtautumista eri kampusalueilla. Tiettyjen alojen opiskelijoille esimerkiksi ympäristöasiat ovat todella tärkeitä. Vaihdoimme juuri äsken sähköntoimittajaa ja nyt kaikki ostamamme sähkö on vihreää, Oksanen kertoo. Uusia kohteita, uusia asuntoalueita Samalla, kun kaikkein vanhin kohde Otaniemessä valmistautuu jo toiseen mittavampaan peruskorjaukseen, valmistuu tämän ja ensi vuoden aikana useita uusia kohteita. Jätkäsaareen valmistuu syksyllä 206 asuntoa, Kalasatamaan 146 asuntoa sekä Espoon keskustaan 78 asunnon kohde. Alkamassa ja laskentaan lähdössä on pari muutakin kohdetta. Uudet asunnot varustetaan uusimmalla teknologialla ja ne saavat asuntokohtaiset kulutusmittarit. Tavoitteena on A:n energialuokka, Nupponen toteaa. Kun yhteistyö sujuu, se sujuu hyvin Kun yhteistyö sujuu hyvin, niin sen sujumisesta nauttivat molemmat osapuolet. Olemme olleet todella tyytyväisiä Energiakolmion tarjoamaan palveluun. Heidän kanssaan asensimme ensimmäiset kulutusseurantamittarit vuonna Seuraamme sähkön, veden, lämmön ja monissa kohteissa myös lämpimän veden kulutuksia ja siitä lähtien olemme yhteistyössä kehittäneet sähkönhankintaamme ja energiatehokkuuttamme. Moni asia on vuosien saatossa kehittynyt. Uusimpana mainittakoon laskujen käsittelypalvelu, jossa Energiakolmio tarkistaa eri sähköyhtiöiltä tulevat laskut, Oksanen kertoo. Lisäisin vielä, että henkilökemiatkin ovat osuneet kohdalleen, joten yhteistyö on ollut mukavaa. Ja kun vielä huomaa, että Energiakolmiossa on tahto tarttua toiveisiimme ja joustaa tiukoissa paikoissa, niin yhteistyölle on jatkossakin hyvät edellytykset. Energiakolmiolla on laaja kumppaniverkosto, jossa kehitetään uusia ratkaisuja. Uudet teknologian ratkaisut, joilla voimme päästä energiansäästötavoitteeseen, kiinnostavat meitä, Nupponen vinkkaa. 9

10 Teksti Hannele Haltia Muutokset sähkömarkkinoilla ovat nyt nopeita ja suuria Fingrid investoi vahvasti kantaverkon uudistamiseen Fingrid Oyj on julkinen osakeyhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa. Yrityksen perustehtäviä ovat voimajärjestelmän kehittäminen, sähkön toimintavarma siirto sekä sähkömarkkinoiden edistäminen. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Fingrid investoi kantaverkon vahvistamiseen rahassa mitattuna enemmän kuin koskaan, peräti 1,7 miljardia euroa. Suomen sähköntuotannon rakenne elää muutoksessa. Investoinneilla kantaverkko nostetaan sille tasolle että uusi, myös uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö saadaan siirrettyä tuotannosta kuluttajille. Myös vanhoja, jopa 1920-luvulta peräisin olevia, voimakkaille ilmastoilmiöille alttiina olevia kantaverkon osia uudistetaan. 10 Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

11 Edessä on nyt voimakkaan rakentamisen vuosikymmen, kun varaudumme esimerkiksi tuulivoiman voimakkaaseen lisääntymiseen sekä tulevien kolmen ydinvoimalaitoksen valmistumiseen. Edellisen kerran kantaverkkoa vahvistettiin yhtä voimakkaasti 1970-luvulla, jolloin Suomeen rakennettiin ydin- ja hiilivoimalaitoksia, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertoo. Suomen sisäisen kantaverkon nykyisessä toiminnassa ei ole ilmennyt pullonkauloja. Pohjoismaissa on vallinnut äärimmäisen hyvä vesitilanne samalla kun Venäjän tuonti on päättynyt. Ruotsin siirtoyhteydet eivät ole riittäneet välittämään Suomeen sitä sähkömäärää, joka sieltä olisi ollut tulossa. Venäjän kauppa on muuttunut kahdenvälisestä markkinaehtoisemmaksi, se on iso muutos. Suomen ja Venäjän hintatasot ovat lähentyneet toisiaan ja markkinat toimivat kysynnän ja tarjonnan ehdoilla. Nyt kun meillä on kesän vesitilanteesta johtuen ollut halpaa sähköä, ei venäläisten ole kannattanut sitä meille myydä. Venäjä on uusi, iso muuttuja sähkön hinnanmuodostuksessa ja se vaikuttaa myös Suomen voimajärjestelmän käyttöön, Ruusunen korostaa. Ruotsin yhteys korvaa puuttuvan Venäjän tuonnin Venäjän kaupan muutoksesta johtuen Suomen ja Ruotsin välinen hintaero repesi. Suomesta poistui megawattia perusvoimaa. Vuodenvaihteessa saadusta lisäyhteydestä Ruotsiin on ollut arvaamattoman paljon hyötyä ja yhteyttä on ajettu täysillä. Nyt on nähty, ettemme ole Venäjän sähköstä riippuvaisia. Venäjää pidettiin aikaisemmin poliittisena kysymyksenä, mutta nyt tilanne on muuttunut kaupalliseksi. Ehkä talvipakkasilla venäläisten kannattaa meille jo myydäkin, joten nyt markkinatalous toimii, Ruusunen hymähtää. Venäjällä ajetaan alas Sosnovyj Borin ydinvoimalaitosta. Tilanteella voi olla vaikutuksia Suomeen, jos sähkön hinta lähialueella supistuvan kapasiteetin johdosta nousee. Sähköä ei kuitenkaan osteta yksittäisistä laitoksista. Mutta jos omista voimalaitoksistamme puhutaan, niin myöhässä olevan Olkiluodon sähkö olisi vastannut nyt puuttuvaa Venäjän tuontia. Taseessa tilanne näkyy vahvasti. Olkiluodolla on suuri merkitys Suomen aluehintaan ja tilanteisiin, kun on tiukkaa, Ruusunen huomauttaa. Sähkömarkkinoilta poistuu joustovaraa Olkiluodon merkitys Suomelle on todella suuri samalla, kun vanhoja voimalaitoksia poistuu tuotannosta. Tilalle tulevat voimalaitokset eivät ole entisten laitosten tapaan säädettäviä. Rajayhteyksien käyttö säädön välineenä lisääntyy. Järjestelmän käyttö hankaloituu, kun joustava kapasiteetti jää pois. Meidän on käytävä aktiivisemmin sähkökauppaa, jotta tasapaino säilyy. Verkonsuunnittelussamme muuttuva tilanne näkyy hyvin, Ruusunen huomauttaa. Muutokset sähkömarkkinoilla ovat nyt suuria ja nopeita. Markkinoiden volatiliteetti on selvästi lisääntynyt. EstLinkin kautta Itämeren alueen sähkömarkkinoille EstLink tarjoaa yhteyden Baltiaan ja epäsuorasti yhteyden Venäjälle. Jos Baltia ja Venäjä jatkossa käyvät aktiivista sähkökauppa, se heijastuu myös Suomeen. Liettuasta rakennetaan lisäyhteyttä Ruotsiin. Se vahvistaa Suomen yhteyksiä Ruotsiin ja sitoo maita yhteen. Meille voi joskus tulla Etelä-Ruotsista sähköä Baltian kautta ja toisinpäin. Tämä lisää sähkönsaannin varmuutta kaikissa tilanteissa, Ruusunen arvioi. Yleisesti käytetty termi pohjoismaisista sähkömarkkinoista on vanhentunut. Itämeren alueen sähkömarkkinat kuvaa nykyistä kehitystä paremmin. Baltian myötä siirtoyhteyksiä saadaan lisää, mikä kehittää alueen sähkömarkkinoita. Baltithan ovat mukana jo sähköpörssissäkin, Ruusunen huomauttaa. Isot korotukset ihmetyttivät Vuoden 2012 alusta astuivat voimaan kantaverkkomaksujen korotukset, jotka olivat noin 30 % luokkaa. Korotuksiin vaikuttivat monet markkinaehtoiset kustannukset. Ensinnäkin häviösähkön, voimajärjestelmän reservien ja rahoituksen kustannukset ovat vahvasti nousseet. Toinen syy ovat isot investoinnit ja kolmantena syynä on omistajanmuutos. Kaupat Fingridistä tehtiin markkinahintaan. Meidän referenssihintamme perustuu Energiamarkkinaviraston määrittelemään valvontamalliin, mikä tarkoittaa sitä, että jatkossa siirrymme hinnoittelemaan kantaverkkosiirtoa jakeluverkkoyhtiöiden tavoin. Edellisellä neljän vuoden valvontajaksolla toimintamme aiheutti alituottoa noin 250 milj. euroa. Näytti siltä, että tariffimme olivat todella alhaalla emmekä päässeet tuottovaatimukseen. Vuonna 2014 tariffit määräytyvät suoraan valvontamallin mukaisesti, Ruusunen valottaa. Fingridissä omistajan muutos näkyy erityisesti taloudessa. Yritys on uusille omistajille markkinahintaan arvostettu ja tariffien korotuksen myötä taloudellinen tehokkuus ja läpinäkyvyys korostuvat. Edellisten omistajien tapaan uudetkin omistajat ovat vahvasti sitoutuneet Fingridin pitkäjänteiseen kehittämiseen. On tärkeää, että Suomen keskeinen valtasuonisto on jatkossakin huippukunnossa. Terveiset Energiainfon lukijoille Ruusunen kehottaa markkinatoimijoita olemaan hereillä. Muutokset sähkömarkkinoilla ovat nyt suuria ja nopeita. Markkinoiden volatiliteetti on selvästi lisääntynyt. Venäjän tuonnin lakkaamisesta ei puhuttu vuosi sitten lainkaan. Venäjä pitää ehdottomasti ottaa huomioon, kun analysoitte hintakehitystä ja kaupankäyntimahdollisuuksia. Uusi tilanne haastaa myös Energiakolmion, sillä heidänkin on otettava uusia muuttujia mukaan markkina-analyyseihin, Ruusunen toteaa. 11

12 Sähkömarkkinat 2012 Energia ja toimintaympäristön haasteet Finlandia-talo tiistaina klo Arvoisa lukija Toimintaympäristön muutokset haastavat uudistuksiin. Talouden epävakaus, nopea tekninen kehitys ja tuotantomuotojen uudistus koettelevat markkinoilla toimijaa. Ympäristö- ja ilmastovaateet nousevat entistä polttavimmiksi, poliittiselta rintamalta odotetaan pitkäjänteisyyttä, kansainvälistyminen ja integraatiot etenevät. On syytä analysoida tilanne, uhkat ja mahdollisuudet ja löytää oikeita ratkaisuja tulevaan. Sähkömarkkinat 2012 tarttuu muuttuvan toimintaympäristön aikaansaamiin haasteisiin ja vaikutuksiin. Teemaa avaavat eri näkökulmista katsoen alan parhaat asiantuntijat ja vaikuttajat. Tämä yhden päivän intensiivinen tapahtuma koostaa puolueettoman ja ajankohtaisen kuvan markkinan tilasta ja kehityksestä. Antoisa vuorovaikutus kollegoiden kanssa jatkuu maittavan cocktailbuffetin äärellä klo 19 saakka. Nähdään Finlandia-talolla! Heikki Koikkalainen Myynti- ja markkinointijohtaja SEMINAARIOHJELMA: Seminaarin puheenjohtajana toimittaja Peter Nyman Energiapolitiikan haasteet lähivuosina Ylijohtaja Esa Härmälä, Työ- ja elinkeinoministeriö Toimintaympäristön haasteet energiayhtiön näkökulmasta Johtaja Anne Brunila, Fortum Oyj Peter Nyman Esa Härmälä Anne Brunila Jussi Mustonen Maailmantalous ja energia haasteet elinkeinoelämälle Johtaja Jussi Mustonen, Elinkeinoelämän keskusliitto Challenges of the global climate change for Business activities The U.S. Ambassador to Finland, Mr. Bruce J. Oreck Mr. Bruce J. Oreck Heikki Lehtonen Jussi Pajunen Ari Lahti Energia- ja ympäristöratkaisut eurooppalaisen toimijan kilpailukykytekijänä Toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, Componenta Oyj Kaupunkiomisteinen energialaitos ympäristömuutosten haasteissa Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Helsingin kaupunki Jussi Mäkelä Rauno Rintamaa Liisa Rohweder Energiatoimiala sijoitusten ja rakennemuutosten kohteena Suomessa ja maailmalla Toimitusjohtaja, partneri Ari Lahti, ICECAPITAL Securities Ltd Pidemmän tähtäimen markkinanäkymät pohjoismaisella sähkömarkkinalla Senior Analyst Jussi Mäkelä, SKM Market Predictor AS Suomen ja Euroopan energialiiketoiminnan mahdollisuuksia vuoteen 2050 Vice President, Rauno Rintamaa, VTT 100 % uusiutuvaa energiaa vuonna 2050 Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Puh sähköposti Ilmoittautumislomakkeen löydät myös osoitteesta -> Sähkömarkkinat Muutokset mahdollisia

13 ICT-tiimiläisiä innostaa uusi kehittämishanke ICT-kehittäminen Energiakolmiossa ICT-tiimi, Energiakolmio Oy Energiakolmion ICT-osaaminen on vahvaa. Yhtiö ylläpitää ja kehittää pitkälle kittävämpi huomenna. Teknologian jatkuva tuotannolle on merkittävä tänään ja yhä mer- jalostunutta palvelukokonaisuutta, jossa kehittyminen luo uusia hyödyntämiskeinoja, yhdistetään monipuoliset mittaustiedon jotka voivat liittyä sekä liiketoimintamalleihin että yksittäisiin palveluihin ja sovelluksiin. hyödyntämismahdollisuudet laajan sovelluskirjon avulla tarjottavaan tiedon jatkojalostamiseen. Jatkojalostusmahdollisuudet män näitä hyötyjä sekä olemassa oleviin että Tavoitteemme on tuoda enemmän ja enem- palvelevat sekä sisäisessä asiantuntijakäytössä että suoraan asiakkaillemme tarjotta- Energiakolmiolla on vakiintuneet kump- jatkossa kehitettäviin ratkaisuihimme. vina raportteina. Kokonaisuuden kruunaa panisuhteet tahoihin, joita tarvitaan pitkäjänteisessä kehittämistyössä palveluissa ja palveluhinnoittelu, joka tekee palvelut edullisiksi hankkia. ratkaisuissa. Microsoft on näistä kumppaneista yksi keskeisimmistä. Microsoftin Energiakolmio ei kuitenkaan aio jäädä laakereilleen lepäilemään ICT-asioissakaan. tuleva Windows 8 -käyttöjärjestelmä tarjoaa Yhtiössä on käynnistetty kehittämishanke, mielenkiintoisia mahdollisuuksia sekä paikallisiin että mahdollisesti pilveen toteutet- joka tähtää ICT-ympäristön pitämiseen kilpailukykyisenä myös jatkossa. Hankkeella taviin ratkaisuihin liittyen, tiiminvetäjä Jussi varmistetaan palvelujen käytettävyys ja Kiesi kertoo. ajantasaisuus myös pitkälle tulevaisuuteen. Tulemme myös panostamaan ICT-ratkaisujemme vikasietoisuuteen ja tietoturvaan Nykyisille asiakkaillemme tarjotaan mahdollisuus siirtyä uuteen palveluun joustavasti. entistä enemmän jatkossa, toimitusjohtaja 10-henkisen ICT-tiimin merkitys palvelu- Anssi Kuoppala toteaa. 13 Microsoft-kumppanuus Energiakolmio on ollut Microsoft-kumppani pian kymmenen vuoden ajan. Microsoft uudisti pari vuotta sitten kumppaniohjelmansa ja tässä yhteydessä kumppanien ylimalkaisesta luokittamisesta siirryttiin kompentenssialuekohtaiseen luokitukseen. Energiakolmiolla on tällä hetkellä Silver-tason kompetenssi Web Development-alueella, mikä takaa hyvät lähtökohdat kehittää Energiakolmion Microsoft-pohjaisia sovelluksia. Microsoftin kumppanina Energiakolmio saa jatkuvasti tietoa teknologioiden kehittymisestä, uusista mahdollisuuksista kehittää osaamistaan ja yhteistyömahdollisuuksista Microsoft-ekosysteemissä. Energiakolmio on hyödyntänyt Microsoft-teknologioita ratkaisuissaan pitkään ja luonut teknologiavalinnallaan yhdistettynä laaja-alaiseen osaamiseen merkittävän kilpailuedun. Energiakolmio aikoo syventää Microsoft-osaamistaan edelleen ja ottaa käyttöön Microsoft-ratkaisuja yhä laajemmin. Omalla sovelluskehityksellä on jatkossakin suuri merkitys Energiakolmiolle ja siksi se analysoi esimerkiksi myöhemmin julkistettavan Windows 8 -käyttöjärjestelmän mahdollisuuksia liiketoiminnalleen. Energiakolmiolle Microsoft-kumppanuus on strateginen linjaus, jolla yhtiö haluaa huolehtia tuottamiensa palvelujen kilpailukyvystä pitkäjänteisesti.

14 Elinkaaripalvelut täydentävät Energiakolmion palveluvalikoimaa Teksti Jukka Akselin Energia on Suomen elinkeinoelämälle tärkeämpi tuotantopanos kuin EU-maissa keskimäärin. Tarvitsemme energiaa hyvinvointimme ylläpitämiseksi sekä maantieteellisen sijaintimme että energiaintensiivisen teollisuusrakenteemme vuoksi. EU:n strategisen energiakatsauksen suosituksena on parantaa energiatehokkuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa mittavien investointien lisäksi panostusta kiinteistöjen ja prosessien tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Elinkaaripalvelut: Elinkaarikonsultointi LEED-konsultointi Energiatodistukset Energiakatselmointi Energiahallinta Keväällä 2012 siirtyivät jyväskyläläisen energia-alan asiantuntijayrityksen Janercon Oy:n elinkaariliiketoiminta ja henkilöstö Energiakolmioon. Kaupan myötä Energiakolmion energiahallintapalvelut täydentyivät uusilla elinkaaripalveluilla. Asiantuntijoiden tuottamat energiatehokkuutta kehittävät elinkaaripalvelut kattavat elinkaarikonsultoinnin, LEED-konsultoinnin, energiatodistusten laatimisen ja energiakatselmoinnin sekä energiahallinnan. Elinkaaripalvelujen perustana toimii EnerKey-internetportaali, joka mahdollistaa palvelun laaja-alaisen yhdistämisen muihin kiinteistöjärjestelmiin ja niiden hyödyntämiseen ollen siten keskeinen osa toimivaa kiinteistönpidon kokonaisuutta. Elinkaarikonsultoinnilla varmistetaan investointien elinkaaritaloudelliset valinnat hanke- ja luonnossuunnitteluvaiheessa. Elinkaarikonsultti tulisi valita projektiin jo hankesuunnittelua käynnistettäessä työskentelemään yhdessä arkkitehdin kanssa tehokkaiden ratkaisujen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisten ratkaisujen energiatehokkuus simuloidaan ja niille lasketaan elinkaarikustannukset investointipäätösten pohjaksi. Laadittavaa simulointimallia voidaan jatkossa hyödyntää myös LEED-sertifioinnissa ja energiatodistusten laatimisessa. LEED -sertifiointi on Yhdysvalloissa kehitetty kansainvälinen ympäristöluokitusjärjestelmä, jota käytetään yli 200 maassa ja jota voidaan soveltaa uudisrakennus- ja saneerauskohteiden sekä olemassa olevien kiinteistöjen käyttöön. Luokitusjärjestelmässä kiinteistöä tarkastellaan viideltä näkökulmalta, jotka ovat kestävä sijainti, vedenkäytön hallinta ja tehostaminen, energiankäytön hallinta ja tehostaminen, kestävä materiaalien käyttö sekä sisäilmaston laatu. Lisäksi innovatiiviset ratkaisut ja tavoitteiden ylittäminen tuottavat lisäpisteitä. Kansainvälinen luokitus lisää kiinteistön arvoa ja varmistaa osaltaan energiatehokkuutta. EU hyväksyi vastikään uuden energiadirektiivin, jonka pohjalta uuden energiatodistuslain valmistelu jatkuu. Lain on määrä tulla voimaan helmikuussa 2013 ja viimeisimpien tietojen mukaan se tuo voimaantullessaan velvoitteen laskennalliseen ET-luvun määritykseen, mikä edellyttää pätevöitymistä simulointilaskentaan. Laskennallista mallia kannattaa energiatodistuksen lisäksi hyödyntää kiinteistön käytön testaamiseen korjaamalla toiminta-arvoja vastaamaan todellista kulutusta. Näin varmistetaan, että energiankulutus kuvaa rakennuksen todellista energiatehokkuutta ja sen perusteella tehtävät korjaustoimenpiteet suuntautuisivat taloudellisesti tehokkaimpiin kohteisiin. Energiakatselmuksessa käydään läpi kiinteistön tekniikka ja sen käytön nykytila. Katselmuksen yhteydessä korjataan kiinteistön käyttö ja laitteistojen ohjaukset tarpeenmukaisiksi yhdessä käyttöhenkilökunnan kanssa. Saavutettavat säästöt maksavat katselmointikustannukset pääsääntöisesti takaisin alle vuoden kuluessa. Samalla katselmointikierrokset toimivat oppimisprosessina käyttöhenkilökunnalle. Energiankäytön nykytila-analyysin perusteella paikannetaan merkittävimmät kulutuskohteet, joiden energiatehokkuutta voidaan parantaa investoinneilla ja laaditaan niille takaisinmaksuaikalaskelma toteutusperiaatteineen. Energiakatselmukset toteutetaan Motivan ohjeiden mukaisesti, jolloin niille voidaan hakea ELY-keskukselta tukea % hyväksyttävistä kustannuksista Energiahallintapalveluissa raportointi- ja elinkaaripalvelut tuotetaan kumppanuusprosessina, jolla asiakkaan energiatehokkuutta kehitetään jatkuvasti raportointitiedon muutosten perusteella. 14

15 Henkilökuva Teksti Hannele Haltia Jukka Akselin, 50, on Energiakolmion energiatehokkuusliiketoiminnan uusi vetäjä. Keski-Suomesta Saarijärveltä kotoisin oleva Jukka kävi valmistumassa energiatekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannassa. Työura alkoi jo opiskeluaikana ja valmistuttuaan hän siirtyi konsulttiyritykseen talotekniikan ja energiateknologian pariin. Sitä seurasi vaihe teknologiakeskuksissa energia- ja ympäristöliiketoiminnan johdosta aina Technopoliksen kehitysjohtajan tehtäviin vuoteen 2010 saakka. Mitkä ovat urasi varrelta mieleenpainuvimmat hetket? Jyväskylän Teknologiakeskuksessa vastasin kiinteistöjen rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Tuohon aikaan päästiin rakentamaan ensimmäinen Innova, jonka rakennuttaminen sujui onnellisten tähtien alla. Toinen oli luvun taantuma, jolloin suunnittelun kysyntä tyrehtyi. Oli löydettävä uusia markkinoita ja energiakonsultointi otettiin silloisen työnantajan uudeksi tuotteeksi, Jukka muistelee. Jukka perusti oman konsulttiyrityksen Janerconin vuonna 1995 sivutoimeksi, mutta se ehti jo olla vuosia pöytälaatikossakin. Vuodesta 2010 Jukka toimi Janerconissa yrittäjänä täyspäiväisesti, kunnes keväällä 2012 möi sen Energiakolmiolle. Olen palannut ammatillisesti juurilleni. Nyt voin täysillä keskittyä ympäristöön ja energiaan sekä siihen lisäarvoon, minkä ne yhdessä voivat tuottaa asiakkaille. Energiakolmiossa on loistavat puitteet ja paljon mahdollisuuksia. Tunne on suorastaan voimaannuttava, Jukka kiittelee. Erityisesti hän arvostaa työyhteisöä, joka on nuorta ja energistä sekä ammattitaitoista. On mukavaa saada sparrausapua työtovereista, sillä pitkän päälle on raskasta tehdä päätöksiä aina vain yksin, hän jatkaa. Millainen on siviili-jukka? Jukka juttelee rauhallisesti ja kehuukin, ettei häntä hevillä saa suuttumaan. Epärehellisyys, selittely ja toisten mollaaminen kyllä ärsyttää. Toivon suoraa puhetta ja avoimuutta, sellainen on hyvä työtoveri. Otan kritiikin vastaan, en loukkaannu tai muistele menneitä, Jukka pohtii. Perheeseen kuuluu vaimo ja neljä poikaa (8, 17, 20, 22 vuotta), joista vanhin jo asuu omillaan ja toiseksi vanhinkin on armeijassa. Harrastuksia riittää joka lähtöön. Jääkiekon ja jääpallon aamujäät kahdesti viikossa takaavat hyvän startin työpäivälle. Jukka juoksee maratoneja ulkomaita myöten, mutta myös moottoriurheilu kiinnostaa. Tallista löytyvät niin matka- kuin maastoendurotkin. Lisätään vielä, että harrastan viinien lisäksi skottilaisia single malt -viskejä. Kokoelmaan on kertynyt useita kymmeniä pulloja, joista toki myös nautitaan eikä vain katsella, Jukka naurahtaa. Viskikerhon perustaminen onkin jo suunnitteilla. Mistä unelmoit? Matkustamme usein Italiassa ja matkat ovat luonnollisesti ruoka- ja juoma-aiheisia. Toscanan seudulla olemme usein käyneet ja haaveilen, että meillä olisi joskus siellä talo, Jukka myhäilee. 15

16 Energiatehokkuuspalvelut esittelyssä Energiatehokkuustiimi, Energiakolmio Oy Energiakolmion palvelutarjonta on kasvanut entisestään kuluneen vuoden aikana. Noin 25 hengen Energiatehokkuusliiketoiminta tarjoaa palveluja, joissa energia ja ympäristö ovat yhä keskeisemmässä roolissa. Palvelutarjonnan laajentamisen on mahdollistanut Janercon Oy:n osto sekä toisaalta myös EU-tasolta tulevat vaatimukset kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseksi. Liiketoimintajohtaja Jukka Akselinin johtama organisaatio jakautuu neljään tiimiin, joilla jokaisella on oma selkeä roolinsa. Energiatehokkuustiimin jäsenillä on omat asiakasvastuut ja he osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn asiakaspinnassa vastaten mm. asiantuntijapalveluista sekä niiden myynnistä. Tiimin tuottamia asiantuntijapalveluja ovat energiatehokkuussopimukset, energiatodistukset, energiakatselmukset ja -analyysit, LEED-ympäristöluokitukset sekä energiatehokkuuden hallinta. Mittaustiedon hallintatiimi puolestaan vastaa mittaustiedon siirtämisestä EnerKeyjärjestelmään ja projektoi tarvittavat mittauslaitteet. Palvelujen hallintatiimi hoitaa mm. asiakkaiden Enerkey-raportointipalvelun käynnistämistyöt ja käyttäjätunnukset palveluun, sekä toimii myös asiakkaiden käyttäjätukena, help deskinä. Palvelujen hallintatiimi on oikea osoite palvelupyynnöille: sieltä pyynnöt ohjataan niistä vastaaville henkilöille. Energiatehokkuusliiketoiminnan osana toimii myös laskutustiimi, jonka vastuuseen kuuluvat asiakkaiden energiaostolaskujen hallinta sekä AlaMi-alamittausten laskunjakopalvelu. Todellisia asiantuntijoita Energiakolmion henkilöstöllä on asiantuntijaorganisaation edellyttämä koulutustaso, eikä tämä tiimi tee poikkeusta. Tiimeissä työskentelee diplomi-insinöörejä, kauppatieteiden maistereita, insinöörejä ja tradenomeja. Energiatehokkuusliiketoiminnan tavoitteena on tuottaa uutta lisäarvoa tarjoamalla nykyisille asiakkaille entistä monipuolisempia ja ajankohtaisempia asiantuntijapalveluja, jotka tuottavat asiakkaille parempaa energiatehokkuutta tai jotka tehostavat näihin liittyviä prosesseja. Laskulogistiikkapalveluilla asiakkaat voivat tehostaa omaa toimintaansa ulkoistamalla energialaskujen käsittelyn. Elinkaaripalvelut tuotetaan tällä hetkellä pääasiassa projekteina. Tavoitteena on niidenkin osalta päästä energiahallintapalveluun, jossa asiakkaan energiatehokkuutta ohjataan jatkuvana prosessina. Se tarkoittaa kulutusarvojen ja niiden poikkeamien jatkuvaa seurantaa ja syiden analysointia sekä korjaavien toimenpiteiden toteutusta yhdessä käyttöhenkilökunnan kanssa. Usein kiinteistöjen käyttäjillä ei ole kokonaisvaltaista käsitystä energiankulutuksen muodostumisesta, jolloin yksi säästötoimenpide saattaa aiheuttaa kustannuksia toisaalla. Meille olisi luontevaa toimia asiakkaamme energiamanagerina, koska käytettävissämme on asiakkaan energiankulutustieto ja tarvittava osaaminen käytön ohjaamiseen, Akselin miettii. Ympäristö luo uusia palvelutarpeita Niin kansalliset tavoitetasot kuin EU:n direktiivitkin luovat painetta tehostaa energian 16

17 Tiimiläisiä esittelyssä käyttöä kiinteistöissä. Jotta energiankäyttöä voidaan luotettavasti raportoida, tarvitaan seurantajärjestelmä ja raportointitietoa sekä lisäksi myös toimenpiteitä, sillä ilman niitä ei energiatehokkuutta saavuteta. Uudet energiamääräykset edellyttävät myös laskentajärjestelmien käyttöä. Suuremmissa uudisrakennuskohteissa edellytetään jo nyt tuntipohjaista simulointitarkastelua. Näyttää myös siltä, että tulevissa määräyksissä myös esimerkiksi energialuokan määrittämiseen vaaditaan simulointilaskelma. Energiakolmiolla on tarvittava osaaminen simuloinnin tuottamiseen. Erityisesti olemassa olevissa kiinteistöissä todellisen kulutustilanteen ymmärtäminen ja näkeminen sekä simuloinnin vertaaminen todelliseen tilanteeseen on tärkeää todellisen käytön kuvaamiseksi. Simuloinnilla voidaan myös testata, miten käyttötavan muutokset vaikuttavat kulutukseen, Akselin kertoo. Anna-Mari Pirttinen työskentelee palveluasiantuntijana ja tiimin vetäjänä Palvelunhallintatiimissä. Tiimin tehtävänä on varmistaa, että asiakkaiden energiaraportointipalvelut saadaan käyttöön ja että tarvittavat lisäpalvelut, kuten hälytykset tai kustannusraportointi toimivat. Tiimin työtä ovat myös siirtotariffien optimoinnit sekä myös energiatodistusten laatiminen. Olen ollut talossa kuusi vuotta ja olen viihtynyt hyvin. Työ on asiakasyhteistyötä sekä työskentelyä omalla koneella ja työtehtävät vaihtelevat. Koulutukseltani olen tradenomi. Olen voinut kehittyä työssäni ja päästä yhä vaativampiin tehtäviin Energiakolmiossa. Marko Puolakka toimii avainasiakaspäällikkönä Energiatehokkuustiimissä. Hän työskentelee asiakasrajapinnassa antaen kasvot Energiakolmion asiantuntijapalveluille. Hän vastaa asiakkuuksista ja huolehtii siitä, että asiakkailla on käytössään palvelut, joista he saavat parhaan mahdollisen hyödyn. Tärkeintä on tuntea asiakasyritysten toiminta ja tarpeet sekä omat järjestelmämme, jotta osaan tarjota asiakkaille aina hyviä ratkaisuja. Olen viihtynyt Energiakolmiossa jo seitsemän vuotta. Koulutukseltani olen sähkötekniikan insinööri ja olen erikoistunut energiahuoltoon, joten olen aivan omalla alallani. 17

18 Eräänä päivänä Energiakolmiossa... Energiakolmion hallituksen jäsen, aiempi toimitusjohtaja Pasi Valoranta ja uusi toimitusjohtaja Anssi Kuoppala luotaavat yhtiön kehityskulkua. Pasi: Miltä Energiakolmio näytti yhtiönä ulkoapäin katsottuna? Anssi: Tutustuin yrityksen 2000-luvun puolivälissä. Minulle jäi mielikuva määrätietoisesti kehittyvästä yhtiöstä, jolla on hyvä liikeidea. ICT:n vahva rooli ja asiantuntijalähtöisyys ovat vuosien varrella näkyneet positiivisesti. Pasi: Miten mielikuva vastaa todellisuutta? Anssi: Lainaisin englantilaista sanontaa There is more than meets the eye. Mielikuva oli oikeansuuntainen, mutta vahva osaaminen, asiakaslähtöisesti rakennetut palvelut ja palvelujen asiakkaille tuoma arvo ovat yllättäneet positiivisesti. Yhtiöllä on loistavat edellytykset kehittyä yhä merkittävämmäksi toimijaksi toimialallaan. Miltä energiamarkkina näyttää tänään? Pasi: Markkina on paljon kompleksisempi kuin 1990-luvun puolivälissä. On syntynyt pohjoismainen julkinen sähkön markkinapaikka, sähköpörssi. Päästökauppa on tullut mukaan ja energiatehokkuusvaatimukset ovat kiristyneet. Tämä kaikki näkyy asiakkaiden odotuksissa palveluitamme ja osaamistamme kohtaan. Anssi: Olen tutustunut energiamarkkinaan paremmin vasta tultuani Energiakolmioon. Lyhyessä ajassa on käynyt selväksi, että suomalainen energiamarkkina on yleisellä tasolla hyvin kehittynyt. Energiakolmion menestys on noussut markkinan avautumisen myötä hienoon lentoon. Energiatehokkuuden ja energiahankintoihin liittyvän riskienhallinnan parissa riittää edelleen töitä. ICT:n avulla on mahdollista tehdä energiaratkaisuihin liittyvä kehittäminen ja kustannussäästöt yhä tehokkaammin. Miten asiakkaiden tarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet? Anssi: Yritysten välisessä yhteistyössä painottuu yhä enemmän kyky 18

19 tuottaa monistuvia ja älykkäitä palveluja, joihin yhdistyy vahva asiantuntijuus. Meidän on kyettävä tuottamaan kokonaisvaltaisesti arvoa asiakkaille ja kehityttävä jatkuvasti. Pasi: Juuri noin. Lisäisin tuohon vielä sen, että asiakkaita on kuunneltava entistäkin herkemmällä korvalla. Asiakaspalveluun ei voi panostaa liikaa. Mitkä ovat olleet Energiakolmion kehittämisen tukijalkoja tähän päivään tultaessa? Pasi: Kiteyttäisin yhtiön ensimmäiset 10 vuotta kahteen tukijalkaan; aktiiviseen myyntityöhön ja voimakkaaseen IT-järjestelmien ja palvelun kehittämiseen. Anssi: Asiantuntijavetoisuus näkyy vahvasti ja tulemme entisestään vahvistamaan asiantuntijoiden välistä yhteistyötä talon sisällä asiakkaidemme hyväksi. ICT:llä on edelleen vahva merkitys palvelujemme taustalla ja monissa asiakkaalle näkyvissä sovelluksissa. Missä piilee Energiakolmion menestyksen salaisuus nyt ja jatkossa? Anssi: Jos vain yksi asia pitäisi mainita, niin se on ihmiset. Energiakolmioon on valikoitunut motivoitunut huippuammattilaisten joukko, joka haluaa kehittyä aina vain paremmaksi. Siksi voimme katsoa luottavaisina eteenpäin. Pasi Valoranta Pasi: Kyllä. Myös energiamarkkinaa on seurattava tarkalla skoopilla. Ala kehittyy jatkuvasti voimallisesti on osattava nähdä myös nurkan taakse. Mikä ICT:n rooli on ollut palvelujen kehittämisessä ja mikä se on tulevaisuudessa? Anssi: Energiakolmion tuottama palvelukokonaisuus on ainutlaatuinen ja hyvin ICT-intensiivinen. Jo lähitulevaisuudessa menemme rohkein harppauksin eteenpäin ja varmistamme yhä älykkäämpien palvelujen tarjoamisen asiakkaillemme. Mitä eroa on katsoa Energiakolmiota toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen silmin? Pasi: Toimitusjohtajana ollessani päivät ja aika usein illat ja viikonloputkin täyttyivät mitä moninaisimpien operatiivisten asioiden parissa. Olen aina halunnut työskennellä nyrkit savessa, lähellä asiakkaita ja henkilöstöä sekä seurata palveluprosessejamme läheltä. Hallituksen jäsenenä voin keskittyä enemmän kokonaisuuksiin, kehittämiseen ja yhtiön tulevaisuuden suunnitteluun. Mikä on ollut Energiakolmion kasvun ja yrittäjyyden haastavin vaihe, entä antoisin? Pasi: Sanoisin, että haastavin vaihe elettiin 2000-luvun alussa, jolloin sähköpörssi julkisena markkinahintareferenssinä löi läpi myös Suomessa. Silloin sähkömarkkinoiden sopimuskauppa muuttui määräaikaisista kahdenvälisistä sopimuksista salkunhallintapalveluksi. Onnistuimme tuolloin kehittämään palvelumme just on time ja saavutimme lyhyessä ajassa johtavan markkina-aseman toimialalla. Siihen liittyy se antoisinkin vaihe eli kasvu. Kasvuyrityksessä on ollut mahtava työskennellä varsinkin, kun itse olen kilpailuhenkinen ja tykkään laittaa itseni likoon. Joku on keksinyt sille fiilikselle nimenkin: flow. Anssi: On etuoikeus saada kehittää Energiakolmiota yhdessä sen henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Suomen menestys on monin eri tavoin kiinni juuri Energiakolmion kaltaisten asiantuntijayritysten onnistumisesta. Kasvu ulkomailla on aina suuri haaste yritykselle, mutta siitäkin Energiakolmio aikoo selvitä voittajana. Yhtiö on hyvässä iskussa ja valmis ottamaan seuraavat kasvuaskeleet kotimaassa ja ulkomailla. Kehitämme uusia palveluja ja tuotteita, uudistamme olemassa olevia ja laajennumme sekä uusille asiakassegmenteille että markkina-alueille. Anssi, tiedätkö mitä piilee luvun 48,75 takana? Anssi: (Nauraa) Tätä kysyttiin minulta jokin aika sitten ja uskoisin päässeeni selville arvoituksesta. Taitaa olla Pasin urheilusaavutuksia, 400 metrille melkoisen kova aika! Pääsin itse aikanaan nippa nappa alle minuutin, joten tuohon Pasin aikaan osaa suhtautua asian vaatimalla kunnioituksella. Urheilu on antanut minullekin paljon ja opettanut määrätietoisen työnteon merkityksen. Oma lukuni juoksuradalta on Pasi: Kova kymppitonnin aika! Ja kelpo tulos myös Cooperissa. Niin yleisurheilu on ollut aina lähellä sydäntä. Nykyisin toimin aktiivisesti seuratoiminnassa ja ilokseni omat pojat ja koko perhe ovat mukana urheilussa. Tuo oma koodi on tänä päivänä valitettavasti suurempi luku, mutta sen eteen tehdään töitä, että suurenemisvauhti pysyisi kohtuullisissa lukemissa Anssi Kuoppala 19

20 NIMITYSUUTISIA KM, MBA Anssi Kuoppala on nimitetty alkaen Energiakolmio Oy:n toimitusjohtajaksi. Kuoppala siirtyy Energiakolmion palvelukseen Microsoft Oy:n kumppanitoiminnasta vastaavan johtajan tehtävästä. Sitä aiemmin hän on toiminut mm. Digia Oyj:ssä ja Yomi Oyj:ssä. DI Janne Laine on nimitetty liiketoimintajohtajaksi Energiamarkkinapalveluihin. Vuodesta 2007 Janne on toiminut yhtiössämme salkunhoitajana. Kauppatieteen ylioppilas Jussi Kaasalainen on nimitetty avainasiakaspäälliköksi alkaen. Jussi siirtyy Energiakolmion palvelukseen Oulun Sähkönmyynti Oy:stä. DI Jukka Akselin on nimitetty Energiakolmion Energiatehokkuusliiketoiminnan johtajaksi. Akselin siirtyi Energiakolmiolle Janercon Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Sitä aiemmin hän on toiminut mm. Technopolis Oy:llä, JSP Facilities Oy:llä ja Jyväskylän Teknologiakeskuksessa. DI Mikko Pulkkinen siirtyi Energiakolmioon Janercon Oy:ltä energiaasiantuntijaksi. Aiemmin Pulkkinen on toiminut erikoissuunnittelijana Elomatic Oy:ssä. Ins. Markku Korpilauri on 6.8. aloittanut energiaasiantuntijan tehtävässä Energiatehokkuuspalveluissa. Korpilauri siirtyi Energiakolmiolle C2 Smart Light Oy:ltä, ja sitä ennen hän on työskennellyt mm. Empower Oy:llä ja Äänevoima Oy:llä. DI Henri Horn aloitti energia-asiantuntijana Energiatehokkuusryhmässä. Hän on aiemmin toiminut energia-alan tehtävissä Suomessa ja ulkomailla, viimeksi YK-tehtävissä Guyanassa nimikkeellä Clean Energy and Climate Change specialist. Tradenomi Sanna Schutskoff on nimitetty asiakaspäälliköksi Energiatehokkuuspalveluihin. Sanna on työskennellyt asiakasvastaavana Ener- Count-laskutuspalvelussa vuodesta Ins. Tuomas Häkkinen on vakinaistettu projektiinsinöörin tehtävään. Aiemmin Tuomas on työskennellyt Metso Automationilla. Tradenomi Petra Vuorinen on nimitetty markkinointiassistentiksi. Aiemmin Petra on työskennellyt Energiakolmion EnerKey HelpDesk -palvelussa.

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012

Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy. Harri Hartikka 3.4.2012 Sähkönhankintapalvelu KL-Kuntahankinnat Oy Harri Hartikka 3.4.2012 Sisällysluettelo Sähkönhankinnan lähtökohdat Valittu toimintamalli Hyödyt asiakkaille Seuraavat vaiheet LIITTEET 3.4.2012 Harri Hartikka

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011

Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011 Kiinteistö- ja toimitilapalveluverkoston kokoontuminen 6.4.2011 ENERGIAKOLMIO OY Energia-alan asiantuntijayritys Henkilökunta 69 Perustettu 1995 Toimipaikka Jyväskylä Emoyhtiö Alpiq Group Yrityssektorilta

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa

Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Kuntahankinnat kuntien kumppanina hankinnoissa Maakunnan julkisten hankintojen seminaari 10.4.2015 Jyväskylässä KL-Kuntahankinnat Oy Raili Hilakari, toimitusjohtaja Ostojen arvo 2014 Sopimukset Perustettu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

PÄÄSTÖOIKEUDEN JA SÄHKÖN HINNAN MUODOSTUMINEN JA ENNUSTAMINEN

PÄÄSTÖOIKEUDEN JA SÄHKÖN HINNAN MUODOSTUMINEN JA ENNUSTAMINEN Europower The leading provider of news and business intelligence for the Nordic market. POINT CARBON JA INTSTREAM OY KUTSUVAT TEIDÄT HELSINGIN PALACE HOTELLIIN SÄHKÖMARKKINASEMINAARIIN 19.11.2008: PÄÄSTÖOIKEUDEN

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla 1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖNPIDOSSA

ENERGIANKULUTUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖNPIDOSSA ENERGIANKULUTUSTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN KIINTEISTÖNPIDOSSA PALVELUT YRITYKSILLE JA JULKISYHTEISÖILLE Sähkönhankinnan palvelut Sähkösalkkupalvelu Meklaripalvelu Sähkötaseenhallinta Suojauslaskenta Hinnankiinnityspalvelu

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Hotelli Holiday Inn Pasila Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot