ENERGIAINFO 2/12 ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ ENERGIAKOLMIOSSA. UUTTA: Elinkaaripalvelut sivu 14. FINGRIDILLÄ mittava investointiohjelma sivu 10

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAINFO 2/12 ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ ENERGIAKOLMIOSSA. UUTTA: Elinkaaripalvelut sivu 14. FINGRIDILLÄ mittava investointiohjelma sivu 10"

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 2/12 UUTTA: Elinkaaripalvelut sivu 14 FINGRIDILLÄ mittava investointiohjelma sivu 10 AJANKOHTAISTA: Sähkömarkkinaseminaari sivu 12 ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ ENERGIAKOLMIOSSA sivu 18

2 Energiakolmio rakentaa omaa menestystään vahvan asiantuntijuuden, jatkuvasti kehittyvien palvelujen ja tuotteiden sekä rikkaan asiakasvuorovaikutuksen varassa. uusi olympiadi on alkanut myös energiakolmiolla Anssi Kuoppala puh Kesällä käydyt Lontoon Olympialaiset olivat urheilijoille arvokkain mahdollinen tapahtuma osoittaa vuosien työn tuloksellisuus ja päästä parrasvaloihin kovimmassa mahdollisessa seurassa. Paljon tuli hienoja onnistumisia, mutta tietenkin myös pettymyksiä. Suomalaisittain mitalipurjehtijoidemme positiivinen asenne oli tarttuvaa, eikä unohtaa sovi Antti Ruuskasen venymistä keihäsfinaalissa. Juhlat on juhlittu, pettymykset käsitelty ja matka kohti seuraavia kisoja alkanut. Meillä energiakolmiolaisilla on myös alkanut uusi olympiadi. Ajallisesti sen kesto on 3 5 vuotta, jonka aikana hiomme tuloskuntoamme monin eri tavoin. Tärkein kehityskohteemme on asiakkaiden palveluistamme saaman arvon maksimoiminen. Lahjakkaat asiantuntijamme hiovat taitojaan yksin ja yhdessä muiden tiimiläisten kanssa pystyäkseen yhä parempiin suorituksiin asiakkaidemme edun nimissä. Tämä on kunniakkain edustustehtävä, minkä voimme saada ja suhtaudumme siihen asian vaatimalla vakavuudella. Energiamarkkina on pelikenttämme ja se on hyvin mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Energiakolmio rakentaa omaa menestystään vahvan asiantuntijuuden, jatkuvasti kehittyvien palvelujen ja tuotteiden sekä rikkaan asiakasvuorovaikutuksen varassa. Lyhyen ja pitkän aikavälin askelmerkit on saatu keväällä ja kesällä paikoilleen ja suuntaamme nyt täysillä mutta samalla uteliaina eteenpäin. Asiakaslehtemme analysoi energiamarkkinan näkymiä alan arvostettujen vaikuttajien ja omien asiantuntijoidemme suulla. Lisäksi se kertoo tällä kertaa sekä uusista palveluistamme että niiden tekijöistä. Allekirjoittanut pääsi myös jakamaan ajatuksiaan aiemmin Energiakolmion toimitusjohtajana toimineen Pasi Valorannan kanssa. Pasi vaikuttaa nykyisin yhtiön hallituksessa sparraten sieltä joukkoamme yhä vauhdikkaampaan menoon. Anssi Kuoppala Syksymme tulee olemaan hyvin tapahtumarikas ja odotan jo kovasti asiakkaiden tapaamisia. Energiakolmio pystyy asiantuntemuksellaan olemaan merkittävällä tavalla apuna kilpailukyvyn kehittämisessä ja tästä näkökulmasta keskusteluja on hieno käydä. Toivotan kaikki nykyiset ja tulevat asiakkaamme aktiivisina mukaan syksyn tapahtumiimme, joista tämä lehti kertoo lisää. Anssi Kuoppala Toimitusjohtaja 2

3 sivu 18 ENERGIAINFO 2 Pääkirjoitus Anssi Kuoppala, Energiakolmio Oy:n toimitusjohtaja 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Vesitilanne pysynyt hyvänä, syksyn tulvat vältettäneen Antti Kouva, Energiakolmio Oy 6 Päästömarkkinat: ylijäämäinen päästömarkkina odottaa poliittista ohjausta Jarmo Sillanpää, Energiakolmio Oy 7 Kuntahankinnat ja Energiakolmio yhteistyöhön Minna Korpela, Energiakolmio Oy 8 HOAS Energiatehokkuus haasteena opiskelija-asumisessa Jari Nupponen, HOAS 10 Fingrid investoi vahvasti kantaverkon uudistamiseen Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj 12 Sähkömarkkinat 2012 Energia ja toimintaympäristön haasteet Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 13 ICT-kehittäminen Energiakolmiossa ICT-tiimi, Energiakolmio Oy 14 Elinkaaripalvelut täydentävät palveluvalikoimaa Jukka Akselin, Energiakolmio Oy 16 Energiatehokkuuspalvelut esittelyssä Energiatehokkuustiimi, Energiakolmio Oy 18 Eräänä päivänä Energiakolmiossa... Pasi Valoranta & Anssi Kuoppala, Energiakolmio Oy 20 Nimitysuutisia HOAS Energiatehokkuus haasteena opiskelija-asumisessa s.8 Fingrid investoi vahvasti kantaverkon uudistamiseen s.10 Jukka Akselin on Energiakolmion energiatehokkuustiimin uusi vetäjä s.14 ENERGIAINFO 2/12 UUTTA: Elinkaaripalvelut sivu 14 FINGRIDILLÄ mittava investointiohjelma sivu 10 AJANKOHTAISTA: Sähkömarkkinaseminaari sivu 12 ERÄÄNÄ PÄIVÄNÄ ENERGIAKOLMIOSSA ENERGIAINFO 2/2012 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Petra Vuorinen Puh

4 Antti Kouvo Vesitilanne pysynyt hyvänä, syksyn tulvat vältettäneen Antti Kouvo puh Pohjoismaisella tasolla vesitilanne on pysynyt normaalitasoa korkeampana jo yli vuoden. Tämän vuoden aikana sateet ovat olleet elokuun loppuviikoille mennessä yli 10 TWh normaalia suurempia. Vesitilanne ei ole kuitenkaan parantunut tänä aikana samaa määrää, koska vesivoimatuotanto on noussut Pohjoismaisella tasolla ennätyslukemiin. Kuvassa 1 on esitetty vesivoimatuotannon kehitys liukuvasti 52 viikon summana, josta nähdään, että vesivoimalla on tuotettu vuositasolla jo 235 TWh, yli 10 TWh aiempaa huipputasoa enemmän. Kovasta vesivoimatuotannosta johtuen Etelä-Norjan (Oslon hinta-alue) vesivarastotilanne (kuva 2) on lievästi matalampi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Lisäksi viime vuonna vesivarastot nousivat voimakkaasti vielä syyskuun aikana aina tulvatasolle asti, koska viime vuonna satoi syyskuun alusta lokakuun alkuun yli 10 TWh normaalia enemmän. Edellä mainituista syistä johtuen voidaan olettaa, että tänä vuonna vältetään syksyn tulvat, joskaan poissuljettua se ei edelleenkään ole. Joka viikko, kun sateet pysyvät maltillisina, todennäköisyys altaiden tulvimiselle pienenee. Samalla myös spot-hintatason odotetaan nousevan viikko viikolta syksyn edetessä. Siirtorajoitteista ja ydinvoimalan huollosta johtuen Suomen aluehinta hetkellisesti korkea Vielä heinäkuussa sekä SYS-hinta että Suomen aluehinta toteutuivat molemmat samalla tasolla lähes ennätysmatalina. Elokuussa Suomen hinta on irtaantunut voimakkaasti SYS-hintatasosta. Syyt aluehintaerolle muodostuvat seuraavista tekijöistä; 1. Vuosihuolto Loviisan ydinvoimalassa, jolloin tuotantoa poistui lähes 500 MW; 2. Huolloista johtuvat siirtorajoitteet Fennoskan-yhteyksissä Ruotsin ja Suomen välillä sekä hetkellisesti Norjan ja Ruotsin välillä; 3. Hyvästä vesitilanteesta johtuen spot-hintataso on matala, jolloin hiililauhdetuotantoa ei ole Suomessa tuotannossa; 4. Tuonti Venäjältä Suomeen on pysynyt murtoosassa siirtoyhteyden mahdollistamasta tuonnista; 5. Kulutus on noussut heinäkuusta. Edellä mainituista kohdista sekä Loviisan ydinvoimalan huollot että siirtoyhteyksien huollot jatkuvat lokakuulle asti. Sekä hiililauhdetuotannon että Venäjän tuonnin osalta tilanne parantuu, mikäli sekä SYS-hintataso että Etelä-Norjan hinnat nousevat. Se taas vaatii, että vesitilanne ei parannu nykyisestä tasosta. Odotuksena on, että toteutuva aluehintaero kaven- tuu merkittävästi syksyn aikana huomattavasti nykyistä markkinan arvostusta matalammaksi. Polttoaineet ja talous Taloudessa näkymät ovat pysyneet sumuisina. Myös Kiinassa on havaittavissa talouskasvun jäähtymistä, joka on näkynyt sekä sähkönkäytön kasvun hidastumisena että uusien tilausten ja ostopäällikköindeksin laskuna samaan aikaan kun valmiiden tuotteiden varastot ovat kasvaneet. Polttoaineiden hinnoissa Kiinan talouden jäähtyminen on näkynyt mm. hiilen hinnan laskuna. Pitkästä aikaa hiilen hinta on Kiinassa jopa Euroopan hintaa matalampi, mutta osittain syynä tälle oli lakko Kolumbian raideliikenteessä, joka vaikeutti hiilen vientiä ja samalla nosti Euroopan hiilen hintaa. Hiilen tuottajahinnat laskivat kesän aikana tasolle, joka ei ole enää kannattavaa osassa hiilen tuottajamaista, mm. Venäjällä ja USA:ssa. Euroopan hiilen hinta (kuva 3) näyttää siis löytäneen pohjatason kesän aikana. Keski-Euroopan sähköntuotannossa hiili on polttoaineena huomattavasti kaasua edullisempaa ja tukee tältä osin hiilen kysyntää. Suurta nousupotentiaalia nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ei hiilen hinnassa kuitenkaan odoteta olevan ennen kuin Kiinan talous toipuu. Kolumbian lakon ratkeamisen ja Kiinan edullisemman hintatason johdosta voi hinta laskea vielä uudestaan lähelle alkukesästä nähtyä pohjatasoa. Kotimaisella tasolla tulevana talvena tulee erityisenä haasteena olemaan sekä lämmönettä sähköntuotannossa lähes katastrofaalisen huono turvetilanne. Turvetta joudutaankin korvaamaan siltä osin, kun se on mahdollista, hiilellä ja kaukolämmöntuotannossa jopa öljyllä. 4

5 240 Vesivoimatuotanto liukuva 12 kk Kuva 1. Vesivoimatuotanto Pohjoismaissa liukuvana 12 kk:n summana Kuva 2. Etelä-Norjan vesivarastotilanne, alue NO1 (Lähde: Nord Pool Spot) Sähkön hintaodotuksia jatkossa Lähiajan eli tulevan talven sähkötermiinien hintataso on edullinen hyvästä vesitilanteesta johtuen. Vuosituotteet ovat laskeneet edulliselle tasolle sekä päästöoikeuden että hiilen matalien hintojen johdosta (kuva 4). Monissa hintaskenaarioissa on esitetty, että sähkön hinta tulisi jatkossa pysymään matalana Pohjoismaisen suuren ylituotannon johdosta uusien siirtoyhteyksien valmistuessa Keski-Eurooppaan vasta tämän vuosikymmenen lopulla. Ylituotantoa kasvattaa Pohjoismaisella tasolla Olkiluoto 3:n ja Ruotsin ydinvoimaloiden tehonkorotusten lisäksi uusiutuvan energian hankkeet eli tuulivoima ja vesivoima. Useissa skenaarioissa on kuitenkin jäänyt huomioimatta Venäjän tuonnin romahtaminen vuositasolla 10 TWh:a, mikä vastaa lähes Olkiluoto 3:n vuosituotantomäärää. Myöhemmässä vaiheessa myös Venäjän siirtoyhteys muuttunee kaksisuuntaiseksi. Ja ennen Olkiluodon valmistumista (aikaisintaan 2015) vientimahdollisuutta Viroon ja sitä kautta muihin Baltian maihin kasvattaa 2014 alussa käyttöönotettavaksi suunniteltu Estlink 2 (650 MW) merikaapeli Viroon. Tulevien suojausten osalta on muistettava, että silloin, kun esim. tulevan talven hinnassa ei nähdä olevan riskiä, myös riskin poistamisesta ei tarvitse maksaa ylimääräistä preemiota. Samoin vuosituotteiden hinta on historialliseen kehitykseen nähden matalalla tasolla. Edullisessa tilanteessa kannattaa pitää valmius myös suuriin hankintaeriin ja toimia, mikäli nykyisin vallitseva hintataso miellyttää Termiinihinta EUR/MWh Hiili (AP12) Q Hiili API#2 YR ENOYR-13 ENOYR-14 ENOYR Kuva 3. Hiilen hintakehitys Kuva 4. Sähkön vuosituotteiden hintakehitys seuraavalle kolmelle vuodelle

6 Jarmo Sillanpää Ylijäämäinen päästömarkkina odottaa poliittista ohjausta Jarmo Sillanpää puh Ylijäämäisen päästömarkkinan tasapainon kiristämiseen tähtäävät toimenpiteet ovat siirtyneet toistaiseksi ja kuluvan vuoden aikana päästöoikeuden hinta on pysynyt erittäin alhaisella tasolla (~6 9,5 /t) suhteessa koko Kioto-kauteen. Päättäjät Komission johdolla haluavat edelleen kiristää ylijäämäisen päästömarkkinan tasapainoa ja todennäköisimmäksi mekanismiksi on muodostumassa huutokauppojen viivästyttäminen kolmannen kauden (v ) alussa. Energiasektorin kysyntä tukee päästömarkkinaa Päästöoikeuden hintaa nostavia tekijöitä tällä hetkellä ovat sähköntuottajien luontainen ostotarve ilmaisjaon päättyessä sekä korkea vaihtokustannus hiilestä maakaasuun. Keski- Euroopassa esimerkiksi hiililauhdetuottajan kannattaa suojata seuraavan vuoden sähköntuotantoa, eli päästöoikeuksien ostoille pitäisi löytyä luontaista tarvetta. Vaihtokustannus hiilestä maakaasuun on pysynyt erittäin korkealla tasolla suhteessa päästöoikeuden hintaan. Toisin sanoen nykyisillä polttoaineiden ja päästöoikeuden hinnoilla kivihiilituotanto on kannattavampaa, mikä on johtanut useissa maissa kasvaneeseen kivihiilen käyttöön ja samalla korkeampiin päästöihin energiasektorilla. Talouskriisi painaa näkymiä Euroalueen velkakriisi ja huomion siirtyminen Espanjaan ja Italiaan tuovat luonnollisesti epävarmuutta Euroalueen talouteen. Talous on hidastumassa myös globaalisti, joten teollisuussektorin päästöjen kehitys tulee nykytiedolla olemaan vaatimatonta. Viimeisimmät BKT-luvut toiselta kvartaalilta osoittavat Euroalueen talouden supistuvan, kvartaalitasolla Q2-12 muutos oli -0,2 % ja vuositasolla laskua tuli -0,4 % vertailukauteen nähden. Myös viimeisimmät Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksit kertovat teollisuustuotannon jatkavan alamäkeä. Alimmat päästöoikeuden noteeraukset 6 /t tasolla nähtiin huhtikuun alkupäivinä, kun edellisvuoden toteutuneet päästötiedot julkistettiin päästöt laskivat noin 2,5 prosenttia edellisvuoteen nähden, kun ennakkoarvioiden mukaisesti odotettiin varovaista nousua. Odotettua alhaisemmat päästöt ovat edelleen vahvistaneet markkinan ylijäämäennusteita. Lentoliikenne on tullut kuluvana vuonna päästökaupan piiriin, mutta EU:n lentoliikenteen päästökaupan kehitystä jarruttaa Kiinan /tco EUADEC Kuva 1. Päästöoikeuden EUADEC-12 hintakehitys ja Yhdysvaltojen järjestelmällinen vastarinta. Mikäli ulkomaiset lennot syystä tai toisesta jäisivät päästökaupan ulkopuolelle, tulisi sektorin kysyntä pienenemään huomattavasti. Tällä olisi päästöoikeuden hintaan luonnollisesti laskeva vaikutus, kun huomioidaan sektorin alijäämä. CER-yksiköiden hinta alhaalla CER-päästövähennysyksiköiden hintakehitys on ollut vaatimatonta kuluvan vuoden aikana, kun 2012 CERDEC- tuotteen hinta on painunut tasolle 3 /t. CER-yksiköiden ja päästöoikeuden hintakehityksen eriytyminen on johtanut tuotteiden hintaeron (noin 5 /t) selvään kasvuun. CER-yksiköiden alhaista hintaa selittävät hankeyksiköiden toteutuman kiihtyminen sekä ensi vuoden toukokuussa voimaan astuvat CER-yksiköiden käyttörajoitteet

7 EU:n päästökauppasektorilla. Alhainen CER-yksiköiden hinta tuo painetta myös päästöoikeuden hintaan, koska päästökaupan toimijoilla on hintaeron puolesta intressi käyttää CER-yksiköitä päästöjen palautuksissa päästöoikeuksien sijaan. Set-asiden yksityiskohdat ja määrä avoinna Set-aside-malleissa perusajatus on vähentää tarjontaa kauden alussa, jonka odotetaan nostavan päästöoikeuden hintaa. Mikäli sivuun otettavat päästöoikeudet palautetaan myöhemmin markkinalle, hintavaikutus jää lyhytaikaiseksi ja kausi kokonaisuutena pysyy ylijäämäisenä. Nykyinen lainsäädäntö ei salli päästöoikeuksien lopullista poistamista markkinalta, mutta toisaalta Komissiolla ja muilla osapuolilla on todennäköisesti vuosia aikaa löytää ratkaisuja tähän. Osa jäsenmaista vastustaa kaikkia päästökaupan kiristämiseen tähtääviä toimia, joten helppoa ja nopeaa ratkaisua ei kannata odottaa. Komission päätökset odotuttavat Heinäkuussa Komissiolta odotettiin yksityiskohtaista ehdotusta tarjonnan supistamisesta, mutta lopputulos jäi laimeaksi eikä Komissio lopulta ottanut kantaa siirrettävien huutokauppojen määrään. Seuraavaksi Ilmastonmuutoskomitean pitäisi tutkia vuosilta siirrettävien päästöoikeuksien määriä ja siirron mahdollisia vaikutuksia. Aiemmat arviot siirrettävästä määrästä ovat olleet 400 Mt, 900 Mt ja 1200 Mt. Huutokauppojen viivästys tullee vaatimaan lakimuutoksia, mitkä puolestaan vaativat sekä parlamentin että jäsenmaiden hyväksynnän. Komission tavoitteena on saada päätökset siirrettävistä määristä ja aikatauluista vuoden loppuun mennessä. Loppuvuoden hintanäkymän keskeisimpinä muuttujina ovat huutokauppojen viivästyksen eteneminen ja Euroalueen velkakriisin suunta, joiden kehityksestä saataneen lisätietoja jo syyskuussa. Kuntahankinnat ja Energiakolmio yhteistyöhön Minna Korpela puh Energiakolmio Oy ja KL-Kuntahankinnat Oy (Kuntahankinnat) ovat aloittaneet yhteistyön sähkömarkkinoilla. Hankinnan kilpailuttamista ja salkunhoitoa Energiakolmio voitti Kuntahankinnat Oy:n sähkönhankinnan asiantuntijapalvelujen kilpailuttamisen alkuvuonna Sen jälkeen Energiakolmio toimi asiantuntijana sähköenergian kilpailutuksessa seuraavalle sopimuskaudelle ( ). Myös uuden puitesopimuksen sähkösalkunhallinnasta huolehtii Energiakolmio. Energiakolmio oli mukana konsultin roolissa myös Kuntahankintojen ensimmäisessä sähköenergian kilpailutuksessa vuonna Energiakolmiolle uusi puitesopimus Kuntahankintojen kanssa antaa hyvän mahdollisuuden parantaa jo ennestään vahvaa asemaa julkisella sektorilla ja tarjota julkishallinnon asiakkailleen vaihtoehtoisia ratkaisuja sähkönhankintaan liittyen. Kattavat puitesopimukset Kuntahankinnat on hankintalain 11 :n tarkoittama Suomen Kuntaliitto ry:n omistama yhteishankintayksikkö, joka vastaa koko kuntaalan kattavien hankintojen kilpailuttamisesta, puitesopimusten tekemisestä sekä sopimushallinnasta. Puitesopimuksia on eri tuotealueilta n. 40 kappaletta, sopimuskannan arvo yli 170 M vuodessa ja kunta-asiakkaiden lukumäärä yli 550. Nykyisessä sähkösopimuksessa on sitoutuneita kunta-asiakkaita mukana yli 50 ja niiden vuosikulutus on yhteensä n. 200 GWh. Puitesopimuksiin voi liittyä uusia asiakkaita koko sopimuskauden ajan. Etua yhteishankinnalla Julkisiin hankintoihin liittyvä kilpailutus sitoo prosessina aikaa ja resursseja. Puitesopimusten käyttäminen mahdollistaa asiakkaan keskittymisen ydintoimintaansa sekä tuo hankintoihin volyymietua ja tehokkuutta. Sähköenergia on hankintana poikkeuksellinen siinä mielessä, että volyymi ei aina ja automaattisesti tarkoita alhaisempaa hintaa. Yhteishankinnalla saavutetaan kuitenkin muita etuja, sillä suurempi volyymi tarkoittaa useampia suojauseriä ja siten parempaa riskienhallintaa. Sopimukseen on mahdollista liittyä nopeasti ja helposti, ilman monen kuukauden kilpailutusprosessia. Asiantuntemuksella vakaata hintatasoa Merkittävin etu asiakkaan näkökulmasta on valmiiksi kilpailutettu paketti, joka sisältää sekä salkunhoidon että sähköntoimituksen. Kummassakin kilpailutuksessa on arvotettu juuri sille toiminnolle tärkeitä tekijöitä, salkunhoidossa asiantuntemusta ja sähköntoimituksessa hintaa. Salkunhoidon kustannuksen osuus on pieni sähkön hintatekijöitä tarkastellessa. Sähkön markkinahinnoille on tyypillistä voimakas vaihtelu, joka on viime vuosina lisääntynyt entisestään. Salkunhoidon keskeinen tarkoitus on suojautua näitä heilahteluja vastaan. Oikeaan aikaan toteutetuilla asiantuntevilla hinnansuojauksilla taataan vakaa ja edullinen hankintahinta. Lisätietoja: KL-Kuntahankinnat Oy, Harri Hartikka, , Energiakolmio Oy, Minna Korpela, , Energiakolmio Oy, Jesse Ruotsalainen, ,

8 HOAS:n kiinteistöpäällikkö Jari Nupponen 8

9 Energiatehokkuus haasteena opiskelija-asumisessa Teksti ja kuvat Hannele Haltia Jo 40 vuoden ikään ehtynyt Helsingin kaupungin opiskelija-asuntosäätiö (HOAS ) vuokraa, ylläpitää ja rakennuttaa opiskelija-asuntoja pääkaupunkiseudun neljässä kunnassa. Hoasilla on lähes asuntoa, joissa asuu noin asukasta. Näistä 1/3 on kansainvälisiä opiskelijoita. Kiinteistömassaa on noin m 2 :n verran. Asuntojen käyttöaste on 99 %. Uusia vuokrasopimuksia tehdään vuosittain lähes , joista osa on uusien asukkaiden ja osa asuntoa vaihtavien sopimuksia. Toimintaamme voisi vaihtuvuuden perusteella rinnastaa hotelliin, naurahtaa Hoas:n kiinteistöpäällikkö Jari Nupponen. Hotellista Hoasin erottaa se, ettei markkinointiin tarvitse panostaa. Meillä on aina jonossa tuhansia asiakkaita, tekninen isännöitsijä Mika Oksanen kertoo ja huomauttaa, ettei suosio huononna asumisen tasoa. Asukastyytyväisyyttä ja palvelun tasoa mitataan säännöllisesti. Hoasin asukkaita ovat nuoret, joista moni asuu ensimmäistä kertaa omassa kodissaan. Nuoren elämä bileineen ja kavereineen saattaa olla asuntoa kuluttavaa, eivätkä kaikki asumisen taidot vielä ole hallussa. Meillä onkin eräänlainen kasvattajan rooli, koska kaikille asukkaillemme sähkön ja veden säästeliäs käyttö ei välttämättä ole tärkeää. Tiedottamisellakin on omat haasteensa, sillä kun 1/3 ottaa neuvot tosissaan, 1/3 ei reagoi mitenkään, mutta 1/3 provosoituu ja kuluttaa entistä enemmän, Oksanen huokaa. Viestinnän tehoa heikentää toistaiseksi asuntokohtaisten mittareiden puute, joten omat säästötoimet eivät näy omassa kukkarossa. Kovat tavoitteet energiankulutuksen vähentämiseksi Hoas on liittynyt VAETS:iin, valtakunnalliseen vuokra-asuntotoimijoiden yhteisöön. VAETS:n myötä Hoas on sitoutunut vähentämään energiankulutustaan 9 %:lla vuoden 2009 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Suurimmat kulutussäästöt saadaan kiinteistöautomaation säädöillä. Käyttöön on otettu myös uutta teknologiaa, kuten sääennustuksien perusteella säätyvää automaatiota. Kaikki asunnot käydään läpi kolmen vuoden välein, jotta kiinteistökalusteet voidaan pitää hyvässä kunnossa. Energiatodistukset päivitetään vuosittain. Haastetta tavoitteillemme lisää sähkönkulutuksen jatkuva kasvu. Opiskelijoilla on televisiot ja tietokoneet, mutta toisaalta myös kiinteistöille asennettavat laitteistot kuluttavat paljon energiaa, Oksanen toteaa. Ajatushautomosta asumisvinkkejä Hoas toteutti vuosina yhdessä Demos Helsingin kanssa projektin, Hoas Laboratorion, jossa pohdittiin keinoja yhteisöllisen ja viisaan asumisen edistämiseksi. Kymmenien asumiskokeilujen jälkeen käsitys toimialan osaamistarpeista muuttui. Painopistettä on siirrettävä kiinteistölähtöisyydestä kohti asukaslähtöisyyttä. Se tarkoittaa parempia palveluja, ystävällistä palvelukulttuuria sekä monisuuntaista viestintää, Nupponen toteaa. Uudenlainen ajattelu saattaa hyvinkin vaikuttaa asumisen asenteisiin. Yhteisöllisyys tuo mukanaan välittämisen yhteisestä ympäristöstä, asunnon käytöstä, sähkön ja veden kulutuksesta sekä kierrätyksestä. Jo nyt on nähtävissä erilaista suhtautumista eri kampusalueilla. Tiettyjen alojen opiskelijoille esimerkiksi ympäristöasiat ovat todella tärkeitä. Vaihdoimme juuri äsken sähköntoimittajaa ja nyt kaikki ostamamme sähkö on vihreää, Oksanen kertoo. Uusia kohteita, uusia asuntoalueita Samalla, kun kaikkein vanhin kohde Otaniemessä valmistautuu jo toiseen mittavampaan peruskorjaukseen, valmistuu tämän ja ensi vuoden aikana useita uusia kohteita. Jätkäsaareen valmistuu syksyllä 206 asuntoa, Kalasatamaan 146 asuntoa sekä Espoon keskustaan 78 asunnon kohde. Alkamassa ja laskentaan lähdössä on pari muutakin kohdetta. Uudet asunnot varustetaan uusimmalla teknologialla ja ne saavat asuntokohtaiset kulutusmittarit. Tavoitteena on A:n energialuokka, Nupponen toteaa. Kun yhteistyö sujuu, se sujuu hyvin Kun yhteistyö sujuu hyvin, niin sen sujumisesta nauttivat molemmat osapuolet. Olemme olleet todella tyytyväisiä Energiakolmion tarjoamaan palveluun. Heidän kanssaan asensimme ensimmäiset kulutusseurantamittarit vuonna Seuraamme sähkön, veden, lämmön ja monissa kohteissa myös lämpimän veden kulutuksia ja siitä lähtien olemme yhteistyössä kehittäneet sähkönhankintaamme ja energiatehokkuuttamme. Moni asia on vuosien saatossa kehittynyt. Uusimpana mainittakoon laskujen käsittelypalvelu, jossa Energiakolmio tarkistaa eri sähköyhtiöiltä tulevat laskut, Oksanen kertoo. Lisäisin vielä, että henkilökemiatkin ovat osuneet kohdalleen, joten yhteistyö on ollut mukavaa. Ja kun vielä huomaa, että Energiakolmiossa on tahto tarttua toiveisiimme ja joustaa tiukoissa paikoissa, niin yhteistyölle on jatkossakin hyvät edellytykset. Energiakolmiolla on laaja kumppaniverkosto, jossa kehitetään uusia ratkaisuja. Uudet teknologian ratkaisut, joilla voimme päästä energiansäästötavoitteeseen, kiinnostavat meitä, Nupponen vinkkaa. 9

10 Teksti Hannele Haltia Muutokset sähkömarkkinoilla ovat nyt nopeita ja suuria Fingrid investoi vahvasti kantaverkon uudistamiseen Fingrid Oyj on julkinen osakeyhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa. Yrityksen perustehtäviä ovat voimajärjestelmän kehittäminen, sähkön toimintavarma siirto sekä sähkömarkkinoiden edistäminen. Seuraavien kymmenen vuoden aikana Fingrid investoi kantaverkon vahvistamiseen rahassa mitattuna enemmän kuin koskaan, peräti 1,7 miljardia euroa. Suomen sähköntuotannon rakenne elää muutoksessa. Investoinneilla kantaverkko nostetaan sille tasolle että uusi, myös uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö saadaan siirrettyä tuotannosta kuluttajille. Myös vanhoja, jopa 1920-luvulta peräisin olevia, voimakkaille ilmastoilmiöille alttiina olevia kantaverkon osia uudistetaan. 10 Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

11 Edessä on nyt voimakkaan rakentamisen vuosikymmen, kun varaudumme esimerkiksi tuulivoiman voimakkaaseen lisääntymiseen sekä tulevien kolmen ydinvoimalaitoksen valmistumiseen. Edellisen kerran kantaverkkoa vahvistettiin yhtä voimakkaasti 1970-luvulla, jolloin Suomeen rakennettiin ydin- ja hiilivoimalaitoksia, Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertoo. Suomen sisäisen kantaverkon nykyisessä toiminnassa ei ole ilmennyt pullonkauloja. Pohjoismaissa on vallinnut äärimmäisen hyvä vesitilanne samalla kun Venäjän tuonti on päättynyt. Ruotsin siirtoyhteydet eivät ole riittäneet välittämään Suomeen sitä sähkömäärää, joka sieltä olisi ollut tulossa. Venäjän kauppa on muuttunut kahdenvälisestä markkinaehtoisemmaksi, se on iso muutos. Suomen ja Venäjän hintatasot ovat lähentyneet toisiaan ja markkinat toimivat kysynnän ja tarjonnan ehdoilla. Nyt kun meillä on kesän vesitilanteesta johtuen ollut halpaa sähköä, ei venäläisten ole kannattanut sitä meille myydä. Venäjä on uusi, iso muuttuja sähkön hinnanmuodostuksessa ja se vaikuttaa myös Suomen voimajärjestelmän käyttöön, Ruusunen korostaa. Ruotsin yhteys korvaa puuttuvan Venäjän tuonnin Venäjän kaupan muutoksesta johtuen Suomen ja Ruotsin välinen hintaero repesi. Suomesta poistui megawattia perusvoimaa. Vuodenvaihteessa saadusta lisäyhteydestä Ruotsiin on ollut arvaamattoman paljon hyötyä ja yhteyttä on ajettu täysillä. Nyt on nähty, ettemme ole Venäjän sähköstä riippuvaisia. Venäjää pidettiin aikaisemmin poliittisena kysymyksenä, mutta nyt tilanne on muuttunut kaupalliseksi. Ehkä talvipakkasilla venäläisten kannattaa meille jo myydäkin, joten nyt markkinatalous toimii, Ruusunen hymähtää. Venäjällä ajetaan alas Sosnovyj Borin ydinvoimalaitosta. Tilanteella voi olla vaikutuksia Suomeen, jos sähkön hinta lähialueella supistuvan kapasiteetin johdosta nousee. Sähköä ei kuitenkaan osteta yksittäisistä laitoksista. Mutta jos omista voimalaitoksistamme puhutaan, niin myöhässä olevan Olkiluodon sähkö olisi vastannut nyt puuttuvaa Venäjän tuontia. Taseessa tilanne näkyy vahvasti. Olkiluodolla on suuri merkitys Suomen aluehintaan ja tilanteisiin, kun on tiukkaa, Ruusunen huomauttaa. Sähkömarkkinoilta poistuu joustovaraa Olkiluodon merkitys Suomelle on todella suuri samalla, kun vanhoja voimalaitoksia poistuu tuotannosta. Tilalle tulevat voimalaitokset eivät ole entisten laitosten tapaan säädettäviä. Rajayhteyksien käyttö säädön välineenä lisääntyy. Järjestelmän käyttö hankaloituu, kun joustava kapasiteetti jää pois. Meidän on käytävä aktiivisemmin sähkökauppaa, jotta tasapaino säilyy. Verkonsuunnittelussamme muuttuva tilanne näkyy hyvin, Ruusunen huomauttaa. Muutokset sähkömarkkinoilla ovat nyt suuria ja nopeita. Markkinoiden volatiliteetti on selvästi lisääntynyt. EstLinkin kautta Itämeren alueen sähkömarkkinoille EstLink tarjoaa yhteyden Baltiaan ja epäsuorasti yhteyden Venäjälle. Jos Baltia ja Venäjä jatkossa käyvät aktiivista sähkökauppa, se heijastuu myös Suomeen. Liettuasta rakennetaan lisäyhteyttä Ruotsiin. Se vahvistaa Suomen yhteyksiä Ruotsiin ja sitoo maita yhteen. Meille voi joskus tulla Etelä-Ruotsista sähköä Baltian kautta ja toisinpäin. Tämä lisää sähkönsaannin varmuutta kaikissa tilanteissa, Ruusunen arvioi. Yleisesti käytetty termi pohjoismaisista sähkömarkkinoista on vanhentunut. Itämeren alueen sähkömarkkinat kuvaa nykyistä kehitystä paremmin. Baltian myötä siirtoyhteyksiä saadaan lisää, mikä kehittää alueen sähkömarkkinoita. Baltithan ovat mukana jo sähköpörssissäkin, Ruusunen huomauttaa. Isot korotukset ihmetyttivät Vuoden 2012 alusta astuivat voimaan kantaverkkomaksujen korotukset, jotka olivat noin 30 % luokkaa. Korotuksiin vaikuttivat monet markkinaehtoiset kustannukset. Ensinnäkin häviösähkön, voimajärjestelmän reservien ja rahoituksen kustannukset ovat vahvasti nousseet. Toinen syy ovat isot investoinnit ja kolmantena syynä on omistajanmuutos. Kaupat Fingridistä tehtiin markkinahintaan. Meidän referenssihintamme perustuu Energiamarkkinaviraston määrittelemään valvontamalliin, mikä tarkoittaa sitä, että jatkossa siirrymme hinnoittelemaan kantaverkkosiirtoa jakeluverkkoyhtiöiden tavoin. Edellisellä neljän vuoden valvontajaksolla toimintamme aiheutti alituottoa noin 250 milj. euroa. Näytti siltä, että tariffimme olivat todella alhaalla emmekä päässeet tuottovaatimukseen. Vuonna 2014 tariffit määräytyvät suoraan valvontamallin mukaisesti, Ruusunen valottaa. Fingridissä omistajan muutos näkyy erityisesti taloudessa. Yritys on uusille omistajille markkinahintaan arvostettu ja tariffien korotuksen myötä taloudellinen tehokkuus ja läpinäkyvyys korostuvat. Edellisten omistajien tapaan uudetkin omistajat ovat vahvasti sitoutuneet Fingridin pitkäjänteiseen kehittämiseen. On tärkeää, että Suomen keskeinen valtasuonisto on jatkossakin huippukunnossa. Terveiset Energiainfon lukijoille Ruusunen kehottaa markkinatoimijoita olemaan hereillä. Muutokset sähkömarkkinoilla ovat nyt suuria ja nopeita. Markkinoiden volatiliteetti on selvästi lisääntynyt. Venäjän tuonnin lakkaamisesta ei puhuttu vuosi sitten lainkaan. Venäjä pitää ehdottomasti ottaa huomioon, kun analysoitte hintakehitystä ja kaupankäyntimahdollisuuksia. Uusi tilanne haastaa myös Energiakolmion, sillä heidänkin on otettava uusia muuttujia mukaan markkina-analyyseihin, Ruusunen toteaa. 11

12 Sähkömarkkinat 2012 Energia ja toimintaympäristön haasteet Finlandia-talo tiistaina klo Arvoisa lukija Toimintaympäristön muutokset haastavat uudistuksiin. Talouden epävakaus, nopea tekninen kehitys ja tuotantomuotojen uudistus koettelevat markkinoilla toimijaa. Ympäristö- ja ilmastovaateet nousevat entistä polttavimmiksi, poliittiselta rintamalta odotetaan pitkäjänteisyyttä, kansainvälistyminen ja integraatiot etenevät. On syytä analysoida tilanne, uhkat ja mahdollisuudet ja löytää oikeita ratkaisuja tulevaan. Sähkömarkkinat 2012 tarttuu muuttuvan toimintaympäristön aikaansaamiin haasteisiin ja vaikutuksiin. Teemaa avaavat eri näkökulmista katsoen alan parhaat asiantuntijat ja vaikuttajat. Tämä yhden päivän intensiivinen tapahtuma koostaa puolueettoman ja ajankohtaisen kuvan markkinan tilasta ja kehityksestä. Antoisa vuorovaikutus kollegoiden kanssa jatkuu maittavan cocktailbuffetin äärellä klo 19 saakka. Nähdään Finlandia-talolla! Heikki Koikkalainen Myynti- ja markkinointijohtaja SEMINAARIOHJELMA: Seminaarin puheenjohtajana toimittaja Peter Nyman Energiapolitiikan haasteet lähivuosina Ylijohtaja Esa Härmälä, Työ- ja elinkeinoministeriö Toimintaympäristön haasteet energiayhtiön näkökulmasta Johtaja Anne Brunila, Fortum Oyj Peter Nyman Esa Härmälä Anne Brunila Jussi Mustonen Maailmantalous ja energia haasteet elinkeinoelämälle Johtaja Jussi Mustonen, Elinkeinoelämän keskusliitto Challenges of the global climate change for Business activities The U.S. Ambassador to Finland, Mr. Bruce J. Oreck Mr. Bruce J. Oreck Heikki Lehtonen Jussi Pajunen Ari Lahti Energia- ja ympäristöratkaisut eurooppalaisen toimijan kilpailukykytekijänä Toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, Componenta Oyj Kaupunkiomisteinen energialaitos ympäristömuutosten haasteissa Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, Helsingin kaupunki Jussi Mäkelä Rauno Rintamaa Liisa Rohweder Energiatoimiala sijoitusten ja rakennemuutosten kohteena Suomessa ja maailmalla Toimitusjohtaja, partneri Ari Lahti, ICECAPITAL Securities Ltd Pidemmän tähtäimen markkinanäkymät pohjoismaisella sähkömarkkinalla Senior Analyst Jussi Mäkelä, SKM Market Predictor AS Suomen ja Euroopan energialiiketoiminnan mahdollisuuksia vuoteen 2050 Vice President, Rauno Rintamaa, VTT 100 % uusiutuvaa energiaa vuonna 2050 Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Puh sähköposti Ilmoittautumislomakkeen löydät myös osoitteesta -> Sähkömarkkinat Muutokset mahdollisia

13 ICT-tiimiläisiä innostaa uusi kehittämishanke ICT-kehittäminen Energiakolmiossa ICT-tiimi, Energiakolmio Oy Energiakolmion ICT-osaaminen on vahvaa. Yhtiö ylläpitää ja kehittää pitkälle kittävämpi huomenna. Teknologian jatkuva tuotannolle on merkittävä tänään ja yhä mer- jalostunutta palvelukokonaisuutta, jossa kehittyminen luo uusia hyödyntämiskeinoja, yhdistetään monipuoliset mittaustiedon jotka voivat liittyä sekä liiketoimintamalleihin että yksittäisiin palveluihin ja sovelluksiin. hyödyntämismahdollisuudet laajan sovelluskirjon avulla tarjottavaan tiedon jatkojalostamiseen. Jatkojalostusmahdollisuudet män näitä hyötyjä sekä olemassa oleviin että Tavoitteemme on tuoda enemmän ja enem- palvelevat sekä sisäisessä asiantuntijakäytössä että suoraan asiakkaillemme tarjotta- Energiakolmiolla on vakiintuneet kump- jatkossa kehitettäviin ratkaisuihimme. vina raportteina. Kokonaisuuden kruunaa panisuhteet tahoihin, joita tarvitaan pitkäjänteisessä kehittämistyössä palveluissa ja palveluhinnoittelu, joka tekee palvelut edullisiksi hankkia. ratkaisuissa. Microsoft on näistä kumppaneista yksi keskeisimmistä. Microsoftin Energiakolmio ei kuitenkaan aio jäädä laakereilleen lepäilemään ICT-asioissakaan. tuleva Windows 8 -käyttöjärjestelmä tarjoaa Yhtiössä on käynnistetty kehittämishanke, mielenkiintoisia mahdollisuuksia sekä paikallisiin että mahdollisesti pilveen toteutet- joka tähtää ICT-ympäristön pitämiseen kilpailukykyisenä myös jatkossa. Hankkeella taviin ratkaisuihin liittyen, tiiminvetäjä Jussi varmistetaan palvelujen käytettävyys ja Kiesi kertoo. ajantasaisuus myös pitkälle tulevaisuuteen. Tulemme myös panostamaan ICT-ratkaisujemme vikasietoisuuteen ja tietoturvaan Nykyisille asiakkaillemme tarjotaan mahdollisuus siirtyä uuteen palveluun joustavasti. entistä enemmän jatkossa, toimitusjohtaja 10-henkisen ICT-tiimin merkitys palvelu- Anssi Kuoppala toteaa. 13 Microsoft-kumppanuus Energiakolmio on ollut Microsoft-kumppani pian kymmenen vuoden ajan. Microsoft uudisti pari vuotta sitten kumppaniohjelmansa ja tässä yhteydessä kumppanien ylimalkaisesta luokittamisesta siirryttiin kompentenssialuekohtaiseen luokitukseen. Energiakolmiolla on tällä hetkellä Silver-tason kompetenssi Web Development-alueella, mikä takaa hyvät lähtökohdat kehittää Energiakolmion Microsoft-pohjaisia sovelluksia. Microsoftin kumppanina Energiakolmio saa jatkuvasti tietoa teknologioiden kehittymisestä, uusista mahdollisuuksista kehittää osaamistaan ja yhteistyömahdollisuuksista Microsoft-ekosysteemissä. Energiakolmio on hyödyntänyt Microsoft-teknologioita ratkaisuissaan pitkään ja luonut teknologiavalinnallaan yhdistettynä laaja-alaiseen osaamiseen merkittävän kilpailuedun. Energiakolmio aikoo syventää Microsoft-osaamistaan edelleen ja ottaa käyttöön Microsoft-ratkaisuja yhä laajemmin. Omalla sovelluskehityksellä on jatkossakin suuri merkitys Energiakolmiolle ja siksi se analysoi esimerkiksi myöhemmin julkistettavan Windows 8 -käyttöjärjestelmän mahdollisuuksia liiketoiminnalleen. Energiakolmiolle Microsoft-kumppanuus on strateginen linjaus, jolla yhtiö haluaa huolehtia tuottamiensa palvelujen kilpailukyvystä pitkäjänteisesti.

14 Elinkaaripalvelut täydentävät Energiakolmion palveluvalikoimaa Teksti Jukka Akselin Energia on Suomen elinkeinoelämälle tärkeämpi tuotantopanos kuin EU-maissa keskimäärin. Tarvitsemme energiaa hyvinvointimme ylläpitämiseksi sekä maantieteellisen sijaintimme että energiaintensiivisen teollisuusrakenteemme vuoksi. EU:n strategisen energiakatsauksen suosituksena on parantaa energiatehokkuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa mittavien investointien lisäksi panostusta kiinteistöjen ja prosessien tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Elinkaaripalvelut: Elinkaarikonsultointi LEED-konsultointi Energiatodistukset Energiakatselmointi Energiahallinta Keväällä 2012 siirtyivät jyväskyläläisen energia-alan asiantuntijayrityksen Janercon Oy:n elinkaariliiketoiminta ja henkilöstö Energiakolmioon. Kaupan myötä Energiakolmion energiahallintapalvelut täydentyivät uusilla elinkaaripalveluilla. Asiantuntijoiden tuottamat energiatehokkuutta kehittävät elinkaaripalvelut kattavat elinkaarikonsultoinnin, LEED-konsultoinnin, energiatodistusten laatimisen ja energiakatselmoinnin sekä energiahallinnan. Elinkaaripalvelujen perustana toimii EnerKey-internetportaali, joka mahdollistaa palvelun laaja-alaisen yhdistämisen muihin kiinteistöjärjestelmiin ja niiden hyödyntämiseen ollen siten keskeinen osa toimivaa kiinteistönpidon kokonaisuutta. Elinkaarikonsultoinnilla varmistetaan investointien elinkaaritaloudelliset valinnat hanke- ja luonnossuunnitteluvaiheessa. Elinkaarikonsultti tulisi valita projektiin jo hankesuunnittelua käynnistettäessä työskentelemään yhdessä arkkitehdin kanssa tehokkaiden ratkaisujen varmistamiseksi. Vaihtoehtoisten ratkaisujen energiatehokkuus simuloidaan ja niille lasketaan elinkaarikustannukset investointipäätösten pohjaksi. Laadittavaa simulointimallia voidaan jatkossa hyödyntää myös LEED-sertifioinnissa ja energiatodistusten laatimisessa. LEED -sertifiointi on Yhdysvalloissa kehitetty kansainvälinen ympäristöluokitusjärjestelmä, jota käytetään yli 200 maassa ja jota voidaan soveltaa uudisrakennus- ja saneerauskohteiden sekä olemassa olevien kiinteistöjen käyttöön. Luokitusjärjestelmässä kiinteistöä tarkastellaan viideltä näkökulmalta, jotka ovat kestävä sijainti, vedenkäytön hallinta ja tehostaminen, energiankäytön hallinta ja tehostaminen, kestävä materiaalien käyttö sekä sisäilmaston laatu. Lisäksi innovatiiviset ratkaisut ja tavoitteiden ylittäminen tuottavat lisäpisteitä. Kansainvälinen luokitus lisää kiinteistön arvoa ja varmistaa osaltaan energiatehokkuutta. EU hyväksyi vastikään uuden energiadirektiivin, jonka pohjalta uuden energiatodistuslain valmistelu jatkuu. Lain on määrä tulla voimaan helmikuussa 2013 ja viimeisimpien tietojen mukaan se tuo voimaantullessaan velvoitteen laskennalliseen ET-luvun määritykseen, mikä edellyttää pätevöitymistä simulointilaskentaan. Laskennallista mallia kannattaa energiatodistuksen lisäksi hyödyntää kiinteistön käytön testaamiseen korjaamalla toiminta-arvoja vastaamaan todellista kulutusta. Näin varmistetaan, että energiankulutus kuvaa rakennuksen todellista energiatehokkuutta ja sen perusteella tehtävät korjaustoimenpiteet suuntautuisivat taloudellisesti tehokkaimpiin kohteisiin. Energiakatselmuksessa käydään läpi kiinteistön tekniikka ja sen käytön nykytila. Katselmuksen yhteydessä korjataan kiinteistön käyttö ja laitteistojen ohjaukset tarpeenmukaisiksi yhdessä käyttöhenkilökunnan kanssa. Saavutettavat säästöt maksavat katselmointikustannukset pääsääntöisesti takaisin alle vuoden kuluessa. Samalla katselmointikierrokset toimivat oppimisprosessina käyttöhenkilökunnalle. Energiankäytön nykytila-analyysin perusteella paikannetaan merkittävimmät kulutuskohteet, joiden energiatehokkuutta voidaan parantaa investoinneilla ja laaditaan niille takaisinmaksuaikalaskelma toteutusperiaatteineen. Energiakatselmukset toteutetaan Motivan ohjeiden mukaisesti, jolloin niille voidaan hakea ELY-keskukselta tukea % hyväksyttävistä kustannuksista Energiahallintapalveluissa raportointi- ja elinkaaripalvelut tuotetaan kumppanuusprosessina, jolla asiakkaan energiatehokkuutta kehitetään jatkuvasti raportointitiedon muutosten perusteella. 14

15 Henkilökuva Teksti Hannele Haltia Jukka Akselin, 50, on Energiakolmion energiatehokkuusliiketoiminnan uusi vetäjä. Keski-Suomesta Saarijärveltä kotoisin oleva Jukka kävi valmistumassa energiatekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannassa. Työura alkoi jo opiskeluaikana ja valmistuttuaan hän siirtyi konsulttiyritykseen talotekniikan ja energiateknologian pariin. Sitä seurasi vaihe teknologiakeskuksissa energia- ja ympäristöliiketoiminnan johdosta aina Technopoliksen kehitysjohtajan tehtäviin vuoteen 2010 saakka. Mitkä ovat urasi varrelta mieleenpainuvimmat hetket? Jyväskylän Teknologiakeskuksessa vastasin kiinteistöjen rakennuttamisesta ja ylläpidosta. Tuohon aikaan päästiin rakentamaan ensimmäinen Innova, jonka rakennuttaminen sujui onnellisten tähtien alla. Toinen oli luvun taantuma, jolloin suunnittelun kysyntä tyrehtyi. Oli löydettävä uusia markkinoita ja energiakonsultointi otettiin silloisen työnantajan uudeksi tuotteeksi, Jukka muistelee. Jukka perusti oman konsulttiyrityksen Janerconin vuonna 1995 sivutoimeksi, mutta se ehti jo olla vuosia pöytälaatikossakin. Vuodesta 2010 Jukka toimi Janerconissa yrittäjänä täyspäiväisesti, kunnes keväällä 2012 möi sen Energiakolmiolle. Olen palannut ammatillisesti juurilleni. Nyt voin täysillä keskittyä ympäristöön ja energiaan sekä siihen lisäarvoon, minkä ne yhdessä voivat tuottaa asiakkaille. Energiakolmiossa on loistavat puitteet ja paljon mahdollisuuksia. Tunne on suorastaan voimaannuttava, Jukka kiittelee. Erityisesti hän arvostaa työyhteisöä, joka on nuorta ja energistä sekä ammattitaitoista. On mukavaa saada sparrausapua työtovereista, sillä pitkän päälle on raskasta tehdä päätöksiä aina vain yksin, hän jatkaa. Millainen on siviili-jukka? Jukka juttelee rauhallisesti ja kehuukin, ettei häntä hevillä saa suuttumaan. Epärehellisyys, selittely ja toisten mollaaminen kyllä ärsyttää. Toivon suoraa puhetta ja avoimuutta, sellainen on hyvä työtoveri. Otan kritiikin vastaan, en loukkaannu tai muistele menneitä, Jukka pohtii. Perheeseen kuuluu vaimo ja neljä poikaa (8, 17, 20, 22 vuotta), joista vanhin jo asuu omillaan ja toiseksi vanhinkin on armeijassa. Harrastuksia riittää joka lähtöön. Jääkiekon ja jääpallon aamujäät kahdesti viikossa takaavat hyvän startin työpäivälle. Jukka juoksee maratoneja ulkomaita myöten, mutta myös moottoriurheilu kiinnostaa. Tallista löytyvät niin matka- kuin maastoendurotkin. Lisätään vielä, että harrastan viinien lisäksi skottilaisia single malt -viskejä. Kokoelmaan on kertynyt useita kymmeniä pulloja, joista toki myös nautitaan eikä vain katsella, Jukka naurahtaa. Viskikerhon perustaminen onkin jo suunnitteilla. Mistä unelmoit? Matkustamme usein Italiassa ja matkat ovat luonnollisesti ruoka- ja juoma-aiheisia. Toscanan seudulla olemme usein käyneet ja haaveilen, että meillä olisi joskus siellä talo, Jukka myhäilee. 15

16 Energiatehokkuuspalvelut esittelyssä Energiatehokkuustiimi, Energiakolmio Oy Energiakolmion palvelutarjonta on kasvanut entisestään kuluneen vuoden aikana. Noin 25 hengen Energiatehokkuusliiketoiminta tarjoaa palveluja, joissa energia ja ympäristö ovat yhä keskeisemmässä roolissa. Palvelutarjonnan laajentamisen on mahdollistanut Janercon Oy:n osto sekä toisaalta myös EU-tasolta tulevat vaatimukset kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseksi. Liiketoimintajohtaja Jukka Akselinin johtama organisaatio jakautuu neljään tiimiin, joilla jokaisella on oma selkeä roolinsa. Energiatehokkuustiimin jäsenillä on omat asiakasvastuut ja he osallistuvat aktiivisesti työskentelyyn asiakaspinnassa vastaten mm. asiantuntijapalveluista sekä niiden myynnistä. Tiimin tuottamia asiantuntijapalveluja ovat energiatehokkuussopimukset, energiatodistukset, energiakatselmukset ja -analyysit, LEED-ympäristöluokitukset sekä energiatehokkuuden hallinta. Mittaustiedon hallintatiimi puolestaan vastaa mittaustiedon siirtämisestä EnerKeyjärjestelmään ja projektoi tarvittavat mittauslaitteet. Palvelujen hallintatiimi hoitaa mm. asiakkaiden Enerkey-raportointipalvelun käynnistämistyöt ja käyttäjätunnukset palveluun, sekä toimii myös asiakkaiden käyttäjätukena, help deskinä. Palvelujen hallintatiimi on oikea osoite palvelupyynnöille: sieltä pyynnöt ohjataan niistä vastaaville henkilöille. Energiatehokkuusliiketoiminnan osana toimii myös laskutustiimi, jonka vastuuseen kuuluvat asiakkaiden energiaostolaskujen hallinta sekä AlaMi-alamittausten laskunjakopalvelu. Todellisia asiantuntijoita Energiakolmion henkilöstöllä on asiantuntijaorganisaation edellyttämä koulutustaso, eikä tämä tiimi tee poikkeusta. Tiimeissä työskentelee diplomi-insinöörejä, kauppatieteiden maistereita, insinöörejä ja tradenomeja. Energiatehokkuusliiketoiminnan tavoitteena on tuottaa uutta lisäarvoa tarjoamalla nykyisille asiakkaille entistä monipuolisempia ja ajankohtaisempia asiantuntijapalveluja, jotka tuottavat asiakkaille parempaa energiatehokkuutta tai jotka tehostavat näihin liittyviä prosesseja. Laskulogistiikkapalveluilla asiakkaat voivat tehostaa omaa toimintaansa ulkoistamalla energialaskujen käsittelyn. Elinkaaripalvelut tuotetaan tällä hetkellä pääasiassa projekteina. Tavoitteena on niidenkin osalta päästä energiahallintapalveluun, jossa asiakkaan energiatehokkuutta ohjataan jatkuvana prosessina. Se tarkoittaa kulutusarvojen ja niiden poikkeamien jatkuvaa seurantaa ja syiden analysointia sekä korjaavien toimenpiteiden toteutusta yhdessä käyttöhenkilökunnan kanssa. Usein kiinteistöjen käyttäjillä ei ole kokonaisvaltaista käsitystä energiankulutuksen muodostumisesta, jolloin yksi säästötoimenpide saattaa aiheuttaa kustannuksia toisaalla. Meille olisi luontevaa toimia asiakkaamme energiamanagerina, koska käytettävissämme on asiakkaan energiankulutustieto ja tarvittava osaaminen käytön ohjaamiseen, Akselin miettii. Ympäristö luo uusia palvelutarpeita Niin kansalliset tavoitetasot kuin EU:n direktiivitkin luovat painetta tehostaa energian 16

17 Tiimiläisiä esittelyssä käyttöä kiinteistöissä. Jotta energiankäyttöä voidaan luotettavasti raportoida, tarvitaan seurantajärjestelmä ja raportointitietoa sekä lisäksi myös toimenpiteitä, sillä ilman niitä ei energiatehokkuutta saavuteta. Uudet energiamääräykset edellyttävät myös laskentajärjestelmien käyttöä. Suuremmissa uudisrakennuskohteissa edellytetään jo nyt tuntipohjaista simulointitarkastelua. Näyttää myös siltä, että tulevissa määräyksissä myös esimerkiksi energialuokan määrittämiseen vaaditaan simulointilaskelma. Energiakolmiolla on tarvittava osaaminen simuloinnin tuottamiseen. Erityisesti olemassa olevissa kiinteistöissä todellisen kulutustilanteen ymmärtäminen ja näkeminen sekä simuloinnin vertaaminen todelliseen tilanteeseen on tärkeää todellisen käytön kuvaamiseksi. Simuloinnilla voidaan myös testata, miten käyttötavan muutokset vaikuttavat kulutukseen, Akselin kertoo. Anna-Mari Pirttinen työskentelee palveluasiantuntijana ja tiimin vetäjänä Palvelunhallintatiimissä. Tiimin tehtävänä on varmistaa, että asiakkaiden energiaraportointipalvelut saadaan käyttöön ja että tarvittavat lisäpalvelut, kuten hälytykset tai kustannusraportointi toimivat. Tiimin työtä ovat myös siirtotariffien optimoinnit sekä myös energiatodistusten laatiminen. Olen ollut talossa kuusi vuotta ja olen viihtynyt hyvin. Työ on asiakasyhteistyötä sekä työskentelyä omalla koneella ja työtehtävät vaihtelevat. Koulutukseltani olen tradenomi. Olen voinut kehittyä työssäni ja päästä yhä vaativampiin tehtäviin Energiakolmiossa. Marko Puolakka toimii avainasiakaspäällikkönä Energiatehokkuustiimissä. Hän työskentelee asiakasrajapinnassa antaen kasvot Energiakolmion asiantuntijapalveluille. Hän vastaa asiakkuuksista ja huolehtii siitä, että asiakkailla on käytössään palvelut, joista he saavat parhaan mahdollisen hyödyn. Tärkeintä on tuntea asiakasyritysten toiminta ja tarpeet sekä omat järjestelmämme, jotta osaan tarjota asiakkaille aina hyviä ratkaisuja. Olen viihtynyt Energiakolmiossa jo seitsemän vuotta. Koulutukseltani olen sähkötekniikan insinööri ja olen erikoistunut energiahuoltoon, joten olen aivan omalla alallani. 17

18 Eräänä päivänä Energiakolmiossa... Energiakolmion hallituksen jäsen, aiempi toimitusjohtaja Pasi Valoranta ja uusi toimitusjohtaja Anssi Kuoppala luotaavat yhtiön kehityskulkua. Pasi: Miltä Energiakolmio näytti yhtiönä ulkoapäin katsottuna? Anssi: Tutustuin yrityksen 2000-luvun puolivälissä. Minulle jäi mielikuva määrätietoisesti kehittyvästä yhtiöstä, jolla on hyvä liikeidea. ICT:n vahva rooli ja asiantuntijalähtöisyys ovat vuosien varrella näkyneet positiivisesti. Pasi: Miten mielikuva vastaa todellisuutta? Anssi: Lainaisin englantilaista sanontaa There is more than meets the eye. Mielikuva oli oikeansuuntainen, mutta vahva osaaminen, asiakaslähtöisesti rakennetut palvelut ja palvelujen asiakkaille tuoma arvo ovat yllättäneet positiivisesti. Yhtiöllä on loistavat edellytykset kehittyä yhä merkittävämmäksi toimijaksi toimialallaan. Miltä energiamarkkina näyttää tänään? Pasi: Markkina on paljon kompleksisempi kuin 1990-luvun puolivälissä. On syntynyt pohjoismainen julkinen sähkön markkinapaikka, sähköpörssi. Päästökauppa on tullut mukaan ja energiatehokkuusvaatimukset ovat kiristyneet. Tämä kaikki näkyy asiakkaiden odotuksissa palveluitamme ja osaamistamme kohtaan. Anssi: Olen tutustunut energiamarkkinaan paremmin vasta tultuani Energiakolmioon. Lyhyessä ajassa on käynyt selväksi, että suomalainen energiamarkkina on yleisellä tasolla hyvin kehittynyt. Energiakolmion menestys on noussut markkinan avautumisen myötä hienoon lentoon. Energiatehokkuuden ja energiahankintoihin liittyvän riskienhallinnan parissa riittää edelleen töitä. ICT:n avulla on mahdollista tehdä energiaratkaisuihin liittyvä kehittäminen ja kustannussäästöt yhä tehokkaammin. Miten asiakkaiden tarpeet ovat vuosien varrella muuttuneet? Anssi: Yritysten välisessä yhteistyössä painottuu yhä enemmän kyky 18

19 tuottaa monistuvia ja älykkäitä palveluja, joihin yhdistyy vahva asiantuntijuus. Meidän on kyettävä tuottamaan kokonaisvaltaisesti arvoa asiakkaille ja kehityttävä jatkuvasti. Pasi: Juuri noin. Lisäisin tuohon vielä sen, että asiakkaita on kuunneltava entistäkin herkemmällä korvalla. Asiakaspalveluun ei voi panostaa liikaa. Mitkä ovat olleet Energiakolmion kehittämisen tukijalkoja tähän päivään tultaessa? Pasi: Kiteyttäisin yhtiön ensimmäiset 10 vuotta kahteen tukijalkaan; aktiiviseen myyntityöhön ja voimakkaaseen IT-järjestelmien ja palvelun kehittämiseen. Anssi: Asiantuntijavetoisuus näkyy vahvasti ja tulemme entisestään vahvistamaan asiantuntijoiden välistä yhteistyötä talon sisällä asiakkaidemme hyväksi. ICT:llä on edelleen vahva merkitys palvelujemme taustalla ja monissa asiakkaalle näkyvissä sovelluksissa. Missä piilee Energiakolmion menestyksen salaisuus nyt ja jatkossa? Anssi: Jos vain yksi asia pitäisi mainita, niin se on ihmiset. Energiakolmioon on valikoitunut motivoitunut huippuammattilaisten joukko, joka haluaa kehittyä aina vain paremmaksi. Siksi voimme katsoa luottavaisina eteenpäin. Pasi Valoranta Pasi: Kyllä. Myös energiamarkkinaa on seurattava tarkalla skoopilla. Ala kehittyy jatkuvasti voimallisesti on osattava nähdä myös nurkan taakse. Mikä ICT:n rooli on ollut palvelujen kehittämisessä ja mikä se on tulevaisuudessa? Anssi: Energiakolmion tuottama palvelukokonaisuus on ainutlaatuinen ja hyvin ICT-intensiivinen. Jo lähitulevaisuudessa menemme rohkein harppauksin eteenpäin ja varmistamme yhä älykkäämpien palvelujen tarjoamisen asiakkaillemme. Mitä eroa on katsoa Energiakolmiota toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenen silmin? Pasi: Toimitusjohtajana ollessani päivät ja aika usein illat ja viikonloputkin täyttyivät mitä moninaisimpien operatiivisten asioiden parissa. Olen aina halunnut työskennellä nyrkit savessa, lähellä asiakkaita ja henkilöstöä sekä seurata palveluprosessejamme läheltä. Hallituksen jäsenenä voin keskittyä enemmän kokonaisuuksiin, kehittämiseen ja yhtiön tulevaisuuden suunnitteluun. Mikä on ollut Energiakolmion kasvun ja yrittäjyyden haastavin vaihe, entä antoisin? Pasi: Sanoisin, että haastavin vaihe elettiin 2000-luvun alussa, jolloin sähköpörssi julkisena markkinahintareferenssinä löi läpi myös Suomessa. Silloin sähkömarkkinoiden sopimuskauppa muuttui määräaikaisista kahdenvälisistä sopimuksista salkunhallintapalveluksi. Onnistuimme tuolloin kehittämään palvelumme just on time ja saavutimme lyhyessä ajassa johtavan markkina-aseman toimialalla. Siihen liittyy se antoisinkin vaihe eli kasvu. Kasvuyrityksessä on ollut mahtava työskennellä varsinkin, kun itse olen kilpailuhenkinen ja tykkään laittaa itseni likoon. Joku on keksinyt sille fiilikselle nimenkin: flow. Anssi: On etuoikeus saada kehittää Energiakolmiota yhdessä sen henkilöstön ja asiakkaiden kanssa. Suomen menestys on monin eri tavoin kiinni juuri Energiakolmion kaltaisten asiantuntijayritysten onnistumisesta. Kasvu ulkomailla on aina suuri haaste yritykselle, mutta siitäkin Energiakolmio aikoo selvitä voittajana. Yhtiö on hyvässä iskussa ja valmis ottamaan seuraavat kasvuaskeleet kotimaassa ja ulkomailla. Kehitämme uusia palveluja ja tuotteita, uudistamme olemassa olevia ja laajennumme sekä uusille asiakassegmenteille että markkina-alueille. Anssi, tiedätkö mitä piilee luvun 48,75 takana? Anssi: (Nauraa) Tätä kysyttiin minulta jokin aika sitten ja uskoisin päässeeni selville arvoituksesta. Taitaa olla Pasin urheilusaavutuksia, 400 metrille melkoisen kova aika! Pääsin itse aikanaan nippa nappa alle minuutin, joten tuohon Pasin aikaan osaa suhtautua asian vaatimalla kunnioituksella. Urheilu on antanut minullekin paljon ja opettanut määrätietoisen työnteon merkityksen. Oma lukuni juoksuradalta on Pasi: Kova kymppitonnin aika! Ja kelpo tulos myös Cooperissa. Niin yleisurheilu on ollut aina lähellä sydäntä. Nykyisin toimin aktiivisesti seuratoiminnassa ja ilokseni omat pojat ja koko perhe ovat mukana urheilussa. Tuo oma koodi on tänä päivänä valitettavasti suurempi luku, mutta sen eteen tehdään töitä, että suurenemisvauhti pysyisi kohtuullisissa lukemissa Anssi Kuoppala 19

20 NIMITYSUUTISIA KM, MBA Anssi Kuoppala on nimitetty alkaen Energiakolmio Oy:n toimitusjohtajaksi. Kuoppala siirtyy Energiakolmion palvelukseen Microsoft Oy:n kumppanitoiminnasta vastaavan johtajan tehtävästä. Sitä aiemmin hän on toiminut mm. Digia Oyj:ssä ja Yomi Oyj:ssä. DI Janne Laine on nimitetty liiketoimintajohtajaksi Energiamarkkinapalveluihin. Vuodesta 2007 Janne on toiminut yhtiössämme salkunhoitajana. Kauppatieteen ylioppilas Jussi Kaasalainen on nimitetty avainasiakaspäälliköksi alkaen. Jussi siirtyy Energiakolmion palvelukseen Oulun Sähkönmyynti Oy:stä. DI Jukka Akselin on nimitetty Energiakolmion Energiatehokkuusliiketoiminnan johtajaksi. Akselin siirtyi Energiakolmiolle Janercon Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Sitä aiemmin hän on toiminut mm. Technopolis Oy:llä, JSP Facilities Oy:llä ja Jyväskylän Teknologiakeskuksessa. DI Mikko Pulkkinen siirtyi Energiakolmioon Janercon Oy:ltä energiaasiantuntijaksi. Aiemmin Pulkkinen on toiminut erikoissuunnittelijana Elomatic Oy:ssä. Ins. Markku Korpilauri on 6.8. aloittanut energiaasiantuntijan tehtävässä Energiatehokkuuspalveluissa. Korpilauri siirtyi Energiakolmiolle C2 Smart Light Oy:ltä, ja sitä ennen hän on työskennellyt mm. Empower Oy:llä ja Äänevoima Oy:llä. DI Henri Horn aloitti energia-asiantuntijana Energiatehokkuusryhmässä. Hän on aiemmin toiminut energia-alan tehtävissä Suomessa ja ulkomailla, viimeksi YK-tehtävissä Guyanassa nimikkeellä Clean Energy and Climate Change specialist. Tradenomi Sanna Schutskoff on nimitetty asiakaspäälliköksi Energiatehokkuuspalveluihin. Sanna on työskennellyt asiakasvastaavana Ener- Count-laskutuspalvelussa vuodesta Ins. Tuomas Häkkinen on vakinaistettu projektiinsinöörin tehtävään. Aiemmin Tuomas on työskennellyt Metso Automationilla. Tradenomi Petra Vuorinen on nimitetty markkinointiassistentiksi. Aiemmin Petra on työskennellyt Energiakolmion EnerKey HelpDesk -palvelussa.

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna?

Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Sähkömarkkinakatsaus - mitä sähkömarkkinoilla on odotettavissa tänä vuonna? Ari Lahti Rakentaminen & Sisustaminen messut 31.1.2014 Turku Energia Pohjoismaisten tukkumarkkinoiden vuositermiinisopimusten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/

Osavuosikatsaus 1-6/ Digia Oyj Osavuosikatsaus 1-6/2009 6.8.2009 Juha Varelius Toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Katsauskauden pääkohdat 1-6/2009 Liikevaihto laski hieman Liikevaihto 61,9 miljoonaa euroa, laskua

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 20.3.2013 Reima Päivinen Vuosi 2013 alkanut vauhdikkaasti Uusi toimitila Kantaverkkokeskus toiminnassa koko laajuudessaan Asiakastoiminnan kehittäminen aloitettu Satoja tuulivoimahankkeita

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot