KOHTAAMISIA MONIAISTISESSA TILASSA -HANKE. v , Minttu Räty. Tikkurilan tilan avajaiset

Transkriptio

1 KOHTAAMISIA MONIAISTISESSA TILASSA -HANKE v , Minttu Räty Tikkurilan tilan avajaiset 1

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Hankkeen tavoitteet HANKETOIMINNOT Moniaistisen tilan kehittäminen Kiinteät tilat Teltta Materiaalipankki Kulttuurienvälisen ymmärryksen lisäämisen menetelmien kehittäminen Tilojen rakentaminen Moniaistinen tila kulttuurien kohtaamisen ympäristönä Hanke monikulttuurisena työyhteisönä Idean levittäminen Monikulttuurisuuskoulutusten järjestäminen eri virkamiesryhmille Tapahtumiin osallistuminen Hankkeen raportointi Tulokset Tilojen pilotointi Moniaistinen tila muistojen tukena Kulttuurien välisen ymmärryksen lisääminen Monikulttuurisen opiskelijayhteisön kehittäminen LOPUKSI

3 1. JOHDANTO Moniaistinen tila ideaa lähdettiin kehittämään Laureassa vuonna Ajatuksena oli kehittää helposti muunneltava ja kaikkia aisteja stimuloiva ympäristö. Tilaa voisi käyttää maahanmuuttajien oman kulttuurin tukemiseen ja siirtämiseen sukupolvelta toiselle sekä monikulttuurisuuskasvatukseen. Tilassa maahanmuuttajat voisivat ikään kuin tuntea hetken olevansa kuin kotonaan. Tilassa olisi mahdollisuus hetkittäiseen roolien vaihtoon, suomalaiset voivat vierailla maahanmuuttajien luona, vähemmistöstä tulee enemmistö ja enemmistöstä vähemmistö. Ajatusta pilotoitiin opiskelijavoimin vuonna 2008, jolloin rakennettiin mm. Heurekaan kaksipäiväinen Etelä-Amerikka-tapahtuma sekä somalialainen olohuone sekä inkeriläinen tila silloiseen Järvenpään Laureaan. Tärkeää kaikissa toiminnoissa oli alusta lähtien opiskelijoiden ja maahanmuuttajien yhteistyö. Tiloja rakennettiin ja tapahtumia järjestettiin yhdessä. Vuonna 2009 moniaistinen tila sai ensimmäisen ulkopuolisen rahoituksensa. Sisäasianministeriön hallinnoimasta Euroopan Unionin Kotouttamisrahastosta rahoitettiin Kohtaamisia moniaistisessa tilassa -hanke. Rahaston mukaisesti hankkeen kohderyhmänä olivat erityisesti Laurean ulkomaiset tutkinto-opiskelijat. Hankkeessa kehitettiin kulttuurienvälisen vuoropuhelun menetelmiä ja kotoutumisen kaksisuuntaisuutta. Hankkeen tavoitteena oli moniaistisen tilaidean testaaminen, kulttuurienvälistä ymmärrystä lisäävien menetelmien kehittäminen sekä monikulttuurisen opiskelijayhteisön kehittäminen. Lisäksi hankesuunnitelmassa oli koulutusten järjestäminen kunnan ja kolmannen sektorin toimijoille. Hankerahoituksella moniaistisen tilaidean toiminta laajeni. Vuonna 2009 rakennettiin ensin Tikkurilan Laureaan ja myöhemmin Hyvinkään Laureaan pysyvä moniaistinen tila. Pysyvien tilojen lisäksi otettiin hankkeessa käyttöön myös liikuteltava moniaistinen tila," teltta". Tilat ovat kuvien videoiden ja äänen avulla sekä liikuteltavalla kalustolla muutettavissa kaikkia aisteja stimuloivaksi ympäristöksi, jolla voidaan luoda mielikuva erilaisista kulttuurisista ympäristöistä. Tila on suhteellisen helposti muutettavissa somalialaisesta rantakahvilasta kiinalaiseksi kylätaloksi tai vaikkapa pohjalaiseksi heinäpelloksi. Tilan käyttöä pilotointiin erilaisille kohderyhmille. Yhteensä vuonna 2009 rakennettiin 22 erilaista kulttuuriympäristöä. Osa rakennetuista kulttuuriympäristöistä oli "ainutkertaisia", siten että esineet oli lainassa ja kuvat olivat internetin kautta hankittuja. Nepal, Japani ja Somalia ovat ensimmäisen vuoden laajemmin kehitettyjä tiloja, joita varten hankittiin myös kankaita, mattoja ja pienesineistöä. Kuva- ja äänimaailmaa tallennettiin Laurean verkkoasemalle. Kohtaamisia moniaistisessa tilassa -hanke sai vielä pienen jatkorahoituksen Kotouttamisrahastosta keväälle Rahoituksen avulla idea jalkautui myös Laurean ulkopuolelle Vantaalle, Turkuun, Helsinkiin sekä Hämeenlinnaan keväällä Tässä raportissa kerrotaan Kohtaamisia moniaistisessa tilassa hankkeen toiminnasta vuonna

4 2. Hankkeen tavoitteet Kohtaamisia moniaistisessa tilassa- hankkeen tavoitteiksi vuodelle 2009 asetettiin moniaistisen tila idean testaaminen, kulttuurien välistä ymmärrystä lisäävien menetelmien kehittäminen sekä monikulttuurisen opiskelijayhteisön kehittäminen. Vuonna 2010 pääpaino oli hankkeen jalkaannuttamisella Laurean ulkopuolelle sekä toisaalta monikulttuurisen opiskelijatoiminnan vakiinnuttaminen. Vuoden aikana rakennettiin kaksi moniaistista tilaa: toinen Tikkurilan Laureaan ja toinen Hyvinkään Laureaan. Vaikka hankehakemus tehtiin alun perin yhdelle tilalle, toimintavuoden aikana huomattiin, että teknisten ratkaisujen kehittämisen vuoksi oli mielekästä rakentaa toinen tila, jossa Tikkurilassa testattuja tilaratkaisuja kokeiltiin hiukan erilaisena Hyvinkään Laureassa - mm. äänijärjestelmää kehitettiin ja verhojen tyyppiä vaihdettiin. Toisaalta vuoden aikana todettiin, että suunnitellut tuulikoneet, aurinkolamput ja valaisujärjestelmät vaativat lisäkehittelyä, eivätkä hankkeen budjetilla tuota järkevää ratkaisua. Tämän vuoksi voitiin investoida näihin kahteen tilaan. Lisäksi keväällä 2009 ilmeni tarve viedä tilaa erilaisiin tapahtumiin, ja yleensä myös sinne, missä "ihmiset jo ovat". Tämän vuoksi hankittiin kaksi liikuteltavaa telttaa, joiden avulla moniaistinen tila voidaan viedä erilaisiin ympäristöihin. Hankkeessa kehitettiin metodeja lisätä kulttuurien välistä ymmärtämistä kahdella eri tavalla. Suomalaisten ja maahanmuuttajien yhdessä työskenteleminen antoi osallistujille käytännön valmiuksia työskennellä monikulttuurisessa, -kielisessä ja -arvoisessa yhteisössä. Laurean opiskelijat toteuttivat ympäristöjä yhdessä ulkomaisten opiskelijoiden tai muiden maahanmuuttajien kanssa. Yhdessä tekemisen prosessi oli tärkeä osa ymmärryksen lisäämistä. Toisaalta valmis tila toimi vierailijoille elämyksellisenä kulttuurikasvatuksen ympäristönä. "Roolien vaihto" on mahdollista: vähemmistöstä tulee hetkeksi enemmistö ja päinvastoin. Moniaistisuus tuottaa elämyksiä ja herättää tunteita. 4

5 Hankeyhteisö toimi pienenä työyhteisönä, jossa suomalaiset ja ulkomaiset tutkintoopiskelijat ovat toimineet yhdessä. Hanke on tarjonnut ympäristön, jossa voidaan luontevasti työskennellä yhdessä eritaustaisten ja myös eri alojen opiskelijoiden kanssa. Lisäksi avoimien ovien tapahtumissa kuka tahansa laurealainen on voinut "pistäytyä ulkomaisten opiskelijoiden kotimaassa", mikä on hyvä tapa tehdä monikulttuurista yhteisöä näkyväksi. Muistoja pohtimassa nigerialaisessa tilassa (yläkuva) ja japanilainen vaihto-opisekelija Natsuki (alakuva) 5

6 3. HANKETOIMINNOT 3.1 Moniaistisen tilan kehittäminen Kiinteät tilat Vuoden aikana rakennettiin kaksi moniaistista tilaa: toinen Tikkurilan Laureaan ja toinen Hyvinkään Laureaan. Tikkurilan Lauressa moniaistinen tila on puolikas luokkahuone (koko n.25m2) talon toisessa kerroksessa. Luokka on jaettu valkoisella verholla kahtia ikkunoiden suuntaisesti, jolloin moniaistisessa tilassa ei ole ollenkaan ikkunoita. Tilan kahdella seinällä on seinänkokoinen maisema. Toinen maisemista heijastuu verhon läpi, verhon takaa, ja toinen katossa olevasta dataprojektorista. Yhdelle valkoiselle seinälle voi ripustaa verhot, tauluja tms. Tilan rajaa vielä yhdeltä seinältä verhot, jotka ovat vaihdettavissa kulttuuriympäristöön sopivaksi. Äänimaailma tulee kahdesta kaiuttimesta joko tietokoneelta tai cd-levyltä. Kalustus on kevyttä ja vaihdettavissa kulttuuriympäristön mukaan. Kalustuksena on patjoja, tyynyjä ja mattoja tai kevyet tuolit tai pöydät. Tuoksuja tilaan on tuotu sekä purkeissa olevien mausteiden avulla että esimerkiksi suitsuketta polttamalla. Usein tapahtumissa tarjoillaan pientä syötävää ja juotavaa. Hyvinkään tila Hyvinkään Laurean tila valmistui marraskuussa Tila on matalampi, siellä verhot ovat tukevampaa kangasta ja äänentoisto toteutuu monipuolisemmin kotiteatterityyppisillä äänentoistolaitteilla (5 kaiutinta). Maisemat heijastetaan kahdella seinällä oleviin verhoihin. Tilan molemmat kuvat heijastetaan etupuolelta katossa olevista datatykeistä. 6

7 3.1.2 Teltta Liikuteltavaksi multisensoriseksi tilaksi on hankittu 2,4x2,4 m iso puutarhakatos, jossa on kolme irrotettavaa seinää. Valkoisten seinien sijaan teltassa voi käyttää verhoja. Telttaan mahtuu kaksi patjaa tai esimerkiksi sohva istuimeksi. Teltan seinämään voi ulkopuolelta heijastaa maiseman, kun teltta pystytetään sisätilaan ja valaistus on tarpeeksi hämärä. Teltta on tunnelmallinen kohtauspaikka, joka on ollut pystytettynä erilaisissa tapahtumissa, kirjastoissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Afganistanilainen teltta Myyrmäen kirjastossa Materiaalipankki Yhteensä Kohtaamisia moniaistisessa tilassa -hankkeessa rakennettiin 25 erilaista kulttuuriympäristöä. Jokainen ympäristö rakennetaan käyttötarkoituksen ja rakentajien muistojen ja mielikuvien mukaan (ks. kulttuuripaja luku). Osa ympäristöistä oli ainutkertaisia lähinnä lainatavaroilla sisustettuja, osa taas useammin esillä olleita, joihin hankittiin jonkin verran esimerkiksi koriste-esineitä. Vuoden aikana hankkeelle on muodostunut kankaiden, mattojen ja koriste-esineiden varasto. Kankaita on olemassa neljää perussarjaa : valkoiset, viininpunaiset, siniset ja keltaiset. Näillä verhoilla on tilan tunnelma muutettaessa, koska verhoja riittää yhdelle 7

8 kokonaiselle seinälle Lisäksi on paljon yksittäisiä verhoja, joilla voidaan rakentaa haluttua värimaailmaa tai sisustaa telttaa. Mattoja on kolmea eri lajia. Istuimina tilaan on joko patjoja ja tyynyjä tai sitten tavalliset tuolit ja/tai sohvat. Pientä sisustusmateriaalia on erilaisia koriste-esineitä, taulunkehyksiä, lampunvarjostimia, tarjottimia. Kaikki verhot, kankaat ja pienesineet on varastoitu Tikkurilan Laureaan. Lisäksi ne on kuvattu ja luetteloitu hankkeen levyasemalla. Tavaroiden lisäksi eri maista on kuva-, video- ja äänimaailmaa, joka on tallennettu Laurean opiskelijoiden käytössä olevalle yhteiselle levyasemalle. Yleensä moniaistista tilaa rakennettaessa hyödynnetään näitä Laurean materiaaleja, mutta niiden lisäksi lainataan tavaroita tilan rakentajilta tarpeen mukaan. Tärkeintä ei kuitenkaan ole tilojen autenttisuus, vaan tunnelma luodaan pitkälti viitteelliseksi, värimaailman, sähköisten kuvien ja äänien avulla. Ääninä voidaan käyttää musiikkia, mutta myös luonnonääniä tai puhetta. Myös makuelämyksillä, kuten teellä tai jollain pienellä syötävällä, on suuri merkitys tunnelman luomisessa. Somalialainen teltta oli esillä useassa tapahtumassa - matto - ns. arabialaiset sohvat - verhot - esineinä: hiekkaa Mogadishun rannalta, valokuvia, maitokannu ja kamelinkello - makuina kanelilla, kardemummalla ja neilikalla maustettua somalialaista teetä - Intiankuminaa tuoksupurkissa - videofilmi luvun Mogadishusta (koottu internetistä) - somalialaista musiikkia (Mariam Mursal laulaa) 8

9 3.2 Kulttuurienvälisen ymmärryksen lisäämisen menetelmien kehittäminen Tilojen rakentaminen Erilaisten kulttuuriympäristöjen rakentaminen osoittautui mielenkiintoa herättäväksi muodoksi opiskella kulttuurienvälistä vuorovaikutusta. Tilojen rakentaminen oli mahdollista sitoa erilaisiin opintokokonaisuuksiin. Siksi ympäristöjen rakentaminen oli vuoden aikana laajempaa, kuin hanketta suunnitellessa oli ajateltu. Kaikille halukkaille haluttiin antaa mahdollisuus toimia hankkeessa. Kulttuuripajojen aihiot tulivat joko opiskelijoilta itseltään, usein ulkomaiset tutkintoopiskelijat rakensivat omaa kulttuuriaan esitteleviä ympäristöjä. Nämä tapahtumat olivat avoimia kaikille opiskelijoille. Toisaalta yhteistyöpyyntöjä tuli myös sidosryhmiltä, kuten Vantaan kaupungin eri toimijoilta. Tällöin opiskelijat, jotka lähtivät toteuttamaan pyydettyä tapahtumaa, etsivät maahanmuuttajataustaiset yhteistyökumppanit itse, usein yhteystiedot saatiin sidosryhmien edustajilta. Moniaistisen tilan rakentaminen nivoutui opiskelijan johonkin opintojaksoon. Tilan rakentamiseen vaikutti se, millaisessa kokoonpanossa ja minkälaisen opintojakson puitteissa opiskelijat työskentelivät. Yleisesti prosessi meni seuraavasti: 1. Pyyntö tapahtuman järjestämisestä tulee sidosryhmän edustajalta. 2. Opiskelijoiden, opinnoista vastaavan opettajan ja projektipäällikön välillä sovitaan, millaisen tapahtuman opiskelijat ovat tekemässä, ja miten työskentely vastaa opiskelijoiden opintojakson tavoitteita. 3. Yhteistyöpalaveri, jossa on mukana yhteistyöorganisaation edustaja, opiskelijat ja projektipäällikkö. 4. Kontakti maahanmuuttajataustaiseen vapaaehtoiseen, mikäli henkilöä ei ole ollut jo ideointivaiheessa mukana. 5. Tapaamisia, joissa mukana opiskelijat sekä ko. kulttuurin edustaja/edustajat. Tapaamisissa ideoidaan ja tehdään suunnitelma siitä, millainen moniaistinen tila/tapahtuma rakennetaan Mitä on se kulttuuri/elämäntapa/muistot, joita halutaan tilan avulla esitellä? Miten tila toteutetaan? Toteutussuunnitelma, jossa huomioidaan kaikki aistit Mitä materiaalia on jo olemassa tai lainattavissa? Mitä täytyy hankkia? Mitä tilassa tullaan tekemään (esimerkiksi keskustelemaan, askartelemaan, tanssimaan, muistelemaan) 6. Tapahtuman järjestäminen 7. Opiskelijat tekevät raportin 8. Hanketoiminnan palaute ja arviointi Opinnäytetyötä tekevillä prosessi kesti useita kuukausia. Lyhyempiä tapahtumia tekevillä 2-3 kuukautta. Moniaististen tilojen rakentaminen ryhmätyönä, siten että ryhmään kuuluu eri kulttuurien edustajia, vaikutti olevan hyvä kulttuurien välisen vuorovaikutuksen oppimisen väline. Opiskelijoiden mielestä parasta toiminnassa oli vuorovaikutus eritaustaisten opiskelijoiden välillä. Lisäksi hankkeessa arvostettiin positiivista näkökulmaa maahanmuuttajien taustaan ja sitä, että tätä kautta edistettiin ymmärrystä maahanmuuttajien elämäntilanteesta. Hanke antoi myös kokemusta toimia 9

10 monikulttuurisessa tiimissä ja toisaalta ideoita siitä, miten moniaistisuutta voi hyödyntää erilaisessa toiminnassa. Opiskelijat kritisoivat hankkeessa toimiessa liian vähäistä ohjausta, ongelmia hanketyöskentelyn ja muiden opintojen aikataulutuksessa sekä toisaalta sitä, että välillä hankkeen tavoitteet ja opintojakson oppimisen tavoitteita oli vaikea yhdistää. Really challenging. We would like to have more councelling in the beginning of the process The best thing of the project work was to meet and discuss with the exchange students. Moniaististen tiloja rakensi ja hyödynsi Laurean opiskelijoiden lisäksi myös sidosryhmien edustajat. Somalialaisten ikäihmisten ryhmä kokoontui somalialaisessa teltassa, joka oli pystytetty palvelutaloon, useamman kerran muistelemaan. Tämä sosionomiopiskelijoiden opinnäytetyönä tekemä projekti sai kiittävää palautetta ryhmäläisiltä ja sen työntekijältä...projektin paras anti oli se, että sen aikana ryhmä ryhmäytyi paljon ja tulimme syvemmällä tasolla tutuiksi. Projekti sattui hirveän hyvään saumaan ryhmän kehitysvaiheita ajatellen (Työntekijän haastattelu 2010) Moniaistinen tila kulttuurien kohtaamisen ympäristönä Valmis tila toimii siis ympäristönä, jossa on mahdollista vaihtaa rooleja ja vierailla hetki maahanmuuttajan kotimaassa. Tällaisia valmiita tiloja rakennettiin sekä Laurean moniaistisissa tiloissa, jolloin ne toimivat usein koulutusympäristönä tai opiskelijoille suunnattuna avointen ovien tapahtumina. Maahanmuuttajataustaiset resurssihenkilöt kokivat omasta kulttuurista kertomisen miellyttäväksi, kun ympäristö tuntui tutulta ja oli suunniteltu siten, että kuvista ja esineistä oli helppo kertoa vieraille. Kun hankkeen teltta pystytettiin johonkin tapahtumaan tai kirjastoon, tila toimi myös satunnaiselle ohikulkijalle elämyksen antajana tai mahdollisuutena pysähtyä hetkeksi juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Laurean tiloissa järjestettiin hankkeen aikana kolme varsinaista avoimet ovet -päivää. Tämän lisäksi Tikkurilan tila on useamman kerran auki Laurean opiskelijoille ja tilaan on käynyt tutustumassa erilaisia ulkopuolisia ryhmiä. Hankkeen teltta on ollut esillä kahdessa seminaarissa ja useassa yleisötapahtumassa. Keväällä 2010 teltta oli Laurean opiskelijoiden toimesta muun muassa Vantaan kirjastojen monikulttuurisuusviikolla ja kansainvälisessä naistenpäivässä. Myös Tikkurilan Laurean kansainvälisellä viikolla moniaistinen teltta oli joka päivä eri ulkomaisten opiskelijoiden isännöimänä kohtaamispaikkana ja moniaistisessa tilassa oli esillä mm. suomalainen juhannus sekä japanilainen kulttuuri 10

11 Telttaa oli lainassa myös Turussa Varissuon ja Runosmäen kirjastoissa, joissa tapahtumat järjestettiin kunnan ja kansalaisjärjestön yhteistyönä. Turun tapahtumasta on ilmestynyt erillinen raportti. Yleisesti ottaen ympäristö sai positiivista palautetta elämyksellisyydestä. Tila koettiin paikaksi, jossa on helppo löytää yhteistä keskusteltavaa tai toisaalta vain olla ja nauttia tunnelmasta. When I m in here, I can feel that the people finnish people are more calm and peaceful. I can sense that this Juhannus is really important to Finnish people. (vaihtoopiskelija) Somalialainen huone toimi kivalla tavalla sisäänheittäjänä. Meille tuli projektin aikana pari uutta ryhmäläistä, jotka kokivat tilan heti omakseen ja ehkä juuri siksi kotiutuivat ryhmään hyvin nopeasti. Se myös toimi eräänlaisena kulttuurin välittäjänä somalialaisten ja suomalaisten asiakkaiden välillä, sillä se herätti suomalaisissa asiakkaissa kovasti kiinnostusta. Yhden tärkeän kohderyhmän tilalle muodostavat maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset, joilla ei ole omakohtaisia muistoja kotimaastaan. Tällöin tila toimii heidän kulttuuri-identiteetin tukena. Koska projektin kohderyhmään ei varsinaisesti kuulunut maahanmuuttajataustaiset lapset, ei tämän tyyppistä toimintaa kokeiltu kovin paljon hankkeen puitteissa, mutta yksittäistä palautetta saatiin myös heiltä, kun tila oli esillä kirjastossa. "Somali-tila oli minun mielestäni kiinnostava ja kiva. Minulle jäi mieleen somali-tilasta: tavarat, video ja esineet. En tiennyt, että Somalia on noin kaunis, sillä tulin tänne pienenä, enkä muista mitään Somaliasta." Somalialaisen tilan hiekkaa Intian valtamerestä ja K-raudasta, maitokannu, strutsinmunavalaisin ja kamelinkello 11

12 Toiminto Kohderyhmä Ajankohta Osallistuja määrä Laurean ulkomaiset ja suomalaiset tutkintoopiskelijat rakensivat Sambia-tilan Hyvinkään Laurean Kestävän kehityksen päivään Vaskikellon avoimessa päiväkodissa kolme tapahtumaa (Suomi, Algeria, Intia), jotka kaksi sosiaalialan opiskelijaa ja maahanmuuttajaäidit toteuttivat yhdessä Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tekemät romanialainen/ kiinalainen/ nepalilainen tila Tikkurilassa Kulttuuripäivä, jossa ryhmän jäsenet esittelivät toisilleen omia kulttuureitaan Kaksi muistelupajaa Avoin tilaisuus kaikille hyvinkääläisille Avoimen päiväkodin asiakkaat Tikkurilan Laurean opiskelijat ja henkilökunta 7.5., Organisointitiimi ulkomaiset tutkintoopiskelijat + suomalaiset tutkintoopiskelijat + maahanmuuttajat Huhti-toukokuu 30 50/ kerta Mikkolan kansainvälinen tyttöryhmä Hyvinkään Toukokuu työvoimapalvelujen kansainvälinen ryhmä & sosionomiopiskelijat Hankkeen teltta Vantaan Tullaan tutuiksi - Tilaisuus avoin kaikille tapahtumassa vantaalaisille Avoimet ovet -tapahtuma Laurean työntekijät ja sidosryhmät Somalia -tilaan tutustuminen Hiekkaharjun koulun luokka Israel -tila Hyvinkään Laurean henkilökunta, opiskelijat 73 sekä yksi päiväkotiryhmä Somalialainen muistelutuokio (B1) Helsingin kaupungin 10 ikääntyvien somalialaisten ryhmä Tutustuminen hankeideaan ja tilaan Hankkeen toiminnan esitttely -teltta Kulttuurien välinen vuorovaikutus koulutus/ nepalilainen-tila Teltta esillä Vanhustyön keskusliiton Ikääntyvät maahanmuuttajat -seminaarissa Matkailualan opiskelija toteutti Chile - kahvilan osana opinnäytetyötään Sosiaalialan opiskelijat toteuttivat somalialaisen tilan ikääntyvien maahanmuuttajien muistelua varten (A, B1, B2) Somalialaiseen tilaan tutustuminen Tapahtuma Somalia/ Inkerinmaa; mamueläkeläisten leiritapaaminen Pääkaupunkiseudun monikulttuurisen varhaiskasvatuksen verkosto, Laurean kansainvälinen ohjausryhmä, Laurean kieltenopettajat Laurean BDI-seminaarin osallistujat Kuntien ja järjestöjen edustajat Seminaarinosallistujat; kuntien ja järjestöjen edustajia Suomalaiset tutkintoopiskelijat; tutustuminen kansainväliseen opiskelijavaihtoon Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen maahanmuuttaja-asiakkaat Kontulan palvelukeskuksessa Kantti ry:n mamueläkeläiset Eläkeläiset ry:n mamueläkeläiset 27.5., 8.6., , , Lokamarraskuu (2kk) palvelutalon asukasta 0+2 Kulttuurien välistä ymmärrystä -koulutus Kuntien ja järjestöjen edustajat 18.11,

13 Opiskelijat toteuttivat japanilaisen tilan Hyriassa Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat toteuttivat nepalilais/bangladeshilaisen tilan osana monikulttuurisuusopintoja, 3op Hyvinkään Laurean opiskelijaryhmä esitteli 8 eri kulttuuria Hyvinkään moniaistisessa tilassa, tilat rakennettu yhteistyössä Hyrian kotouttamiskoulutuksessa olevien kanssa Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat toteuttivat nigerialaisen/ibo-heimoa esittelevän tilan osana monikulttuurisuusopintoja, 3op Hyvinkään Laurean opiskelijoiden Suomitilan toteutus Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat toteuttivat tunisialaista kulttuuria esittelevän tilan osana monikulttuurisuusopintoja, 3op Japanilainen vaihto-opiskelija toteutti japanilainen joulu -tilan Hakunilan kartanon joulu -tapahtumassa Hyrian mamuopiskelijat Avoimet ovet Laurean opiskelijoille ja henkilöstölle sekä kaikille muille kiinnostuneille Laurean opiskelijat , Avoimet ovet Laurean opiskelijoille ja henkilöstölle sekä kaikille muille kiinnostuneille Avoimet ovet kaikille Avoimet ovet Laurean opiskelijoille ja henkilöstölle sekä kaikille muille kiinnostuneille Tapahtuman yleisölle avoin tilaisuus VUOSI 2010 Toiminto Kohderyhmä Ajankohta Osallistujamäärä Tapahtuman organisoijat Tikkurilan Laurean kv-viikko: moniaistinen teltta aulassa, tila muuntuvana tilana Kaikki Laurean opiskelijat Japanilainen teltta kansainvälisessä naistenpäivän juhlassa Vantaalla Kaikki Vantaalaiset naiset, järjestäjinä alueen järjestöt ja Vantaan kaupunki 8.3. Ei vieraskirjaa, Tapahtumassa noin 300 ihmistä 1+3 Avoimet ovet Hyvinkään moniaistinen tila Laurean opettajat ja oppilaat, alueen yhteistyökumppanit Lumon ja Myyrmäen kirjastojen kv- viikko: teltta muuntuvana Lumossa, Afgaani-teltta Myyrmäessä Kaikki kirjaston kävijät Avoimet ovet Tikkurilan Laurea Yhteistyökumppanit Moniaistinen teltta Mahdollisuuksien tori - tapahtumassa Hyvinkäällä Kaikki hyvinkääläiset Moniaistinen teltta Riihimäen yrittäjien tapahtumassa Moniaistinen teltta Länsimäkitapahtumassa Kaikki riihimäkeläiset Ei vieraskirjaa, vilkas toritapahtuma Kaikki alueen asukkaat sekä paljon ohikulkijoita Moniaistinen teltta Kampin palvelukeskuksen monikulttuuritapahtumassa Kaikki palvelukeskuksen asiakkaat ja lähiympäristön asukkaat TAULUKKO 1 Hankkeen järjestämät tapahtumat vuosina

14 3.3 Hanke monikulttuurisena työyhteisönä Hanke kehitti uusia tapoja Laurean ulkomaisten ja suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden yhteistoimintaan. Vuonna 2009 hankkeen toimintoihin on osallistunut 81 suomalaista ja 24 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa ja keväällä 2010 noin 70 suomalaista ja 19 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Opiskelijat tekivät hankkeeseen erilaisia projektiopintoja, harjoittelun tai opinnäytetyön. He olivat eri vaiheessa opintojaan ja edustivat eri koulutusaloja, mm. sosiaalialan, hoitotyön, matkailun, ja liiketalouden suomen ja englanninkielisistä koulutusohjelmia sekä vaihto-opiskelijoita. Hankeyhteisö toimi pienenä työyhteisönä, jossa suomalaiset ja ulkomaiset tutkintoopiskelijat toimivat yhdessä. Hankkeen eri projekteissa toimittiin yleensä 2-6 hengen pienryhmissä. Hankkeessa sillä hetkellä aktiivisesti työskentelevät opiskelijat sekä hankkeeseen palkattu henkilökunta osallistuivat viikottaisiin työkokouksiin. Lisäksi kaikki opintoja hankkeessa suorittavat opiskelijat osallistuivat kerran kuukaudessa pidettävään kokoukseen, jossa keskusteltiin meneillään olevista projekteista. Kokouksessa opiskelijat jakoivat ideoita ja tietoa hankkeen eri toiminnoista. Kokousten lisäksi yhteinen verkkotyötila Optima-ympäristössä toimi sisäisenä tiedotuskanavana. Siellä hankkeessa toimivien opiskelijoiden luettavana olivat mm. opiskelijakokousten muistiot sekä opiskelijoiden tekemät raportit hanketoiminnasta. Nykyään osa raporteista löytyy myös hankkeen www-sivuilla. Hankkeessa järjestettiin myös hankkeen omia opinnäytetyöseminaareja. Yhteensä vuosina hankkeesta valmistui kuusi opinnäytetyötä. Hanke on tarjonnut ympäristön, jossa eritaustaiset ja myös eri alojen opiskelijat työskentelevät luontevasti yhdessä. Tätä ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ovat arvostaneet. Lisäksi avoimien ovien tapahtumissa kuka tahansa laurealainen on voinut "pistäytyä ulkomaisten opiskelijoiden kotimaassa", tai tutustua muuten hankkeen toimintaan, mikä on ollut hyvä tapa tehdä monikulttuurista yhteisöä näkyväksi. Tilaisuudet ovat myös innostaneet suomalaisia opiskelijoita opiskelijavaihtoon ulkomaille. Ulkomaiset tutkinto- opiskelijat ovat erittäin innostuneita esittelemään omaa kotimaataan muille opiskelijoille tilan avulla. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ovat hankkeessa työskennellessään tutustuneet toisiinsa ja siten saaneet uusia ystäviä ja verkostoituneet muiden opiskelijoiden kanssa. Hankkeeseen osallistuvat opiskelijat antoivat palautetta e-lomakkeella sekä kirjoittivat raportteja osallistumisestaan hanketyöskentelyyn. Opiskelijapalautteen mukaan yleisesti opiskelijat olivat iloisia mahdollisuudesta työskennellä monikulttuurisessa ryhmässä. Moniaistisuutta ja tilassa järjestettyjä tapahtumia pidettiin myös hyvänä tapana tehdä monikulttuurisuutta näkyväksi. Haasteellisena pidettiin yleensä tutoroinnin vähäisyyttä, eri opintoja suorittavien opiskelijoiden aikataulujen yhteensovittamista sekä sitä, että erityisesti Laurean sisällä muille opiskelijoille suunnattuihin tapahtumiin osallistui liian vähän ihmisiä. 14

15 3.4 Idean levittäminen Monikulttuurisuuskoulutusten järjestäminen eri virkamiesryhmille Syksyllä hanke järjesti yhteensä neljä työelämälle suunnattua koulutusta. Kaksi puolen päivän koulutusta oli suunniteltu erityisesti kasvatushenkilöstölle ja kaksi kokopäivän kolutusta yleisesti kunnan ja kolmannen sektorin toimijoille. Koulutuksen tavoitteena oli tarjota osallistujille uudenlaisia välineitä kulttuurien väliseen ymmärrykseen lisäämiseen. Keskeinen osa koulutusta on ollut tilassa tapahtuva elämyksellinen kohtaaminen. Koulutukseen osallistui yhteensä 106 osallistujaa, joista 64 henkilöä täytti palautelomakkeen. Koulutus sai erittäin hyvän palautteen: 98 % vastanneista oli samaa tai melko samaa mieltä siitä, että koulutuspäivä oli onnistunut. Palautteiden perusteella osallistujat ovat saaneet ideoita menetelmän käyttämiseen omissa työyksiköissään sekä uutta tietoa ja välineitä monikulttuurisuuteen liittyen Tapahtumiin osallistuminen Hankkeen teltta on väline, jolla oli mahdollista järjestää elämyksiä erilaisissa tiloissa Laurean ulkopuolella. Samalla teltta toimi hankkeen idean levittäjänä. Hankkeen aikana teltta oli esillä viidessä eri yleisötapahtumassa (mm. Hyvinkään mahdollisuuksien tori, Vantaan Tullaan tutuksi -tapahtuma), kahdessa eri seminaarissa (mm. Vanhustyön keskusliiton ikääntyvät maahanmuuttajat -seminaarissa) ja kirjastoissa Vantaalla, Turussa ja Hämeenlinnassa. Hanketta on esitelty seminaareissa sekä Laurean sisällä että ulkopuolella mm. Laurean järjestämissä seminaareissa Learning by Developing -New Ways to Learn -konferenssissa helmikuussa 2009, Beyond the Dawn of Innovation -seminaarissa kesäkuussa 2009, valtakunnallisessa Multisenso-tapaamisessa Hämeenlinnassa , kansainvälisessä Lline-konferenssissa Tuusulassa Tikkurilan Laurean kansainvälisellä viikolla ja Innovative Methods in Multicultural Education - seminaarissa Narvassa Hankkeen raportointi Varsinaiset hankkeen loppuraportit tehtiin rahoittajalle rahoituskausien loputtua vuoden 2009 päätteeksi sekä kesällä Tämä loppuraportteihin pohjautuva alkuperäistä hiukan laajempi raportti valmistui keväällä Lisäksi Turussa keväällä 2010 järjestetyistä tapahtumista on erillinen Terhikki Mäkelän kirjoittama raportti. Hankkeessa valmistuneet opinnäytetyöt (5 kpl) sekä joitain muita opiskelijoiden kirjoittamia raportteja julkaistaan myös hankkeen www-sivuilla. 15

16 Hankkeen omat www-sivut on julkaistu joulukuun alussa 2009 osoitteessa: Sivuston avulla tiedotetaan hankkeesta, sen tapahtumista sekä moniaistisen menetelmän kehittämisestä. 4. Tulokset Puolitoistavuotisen hankkeen aikana pilotoitiin moniaistista menetelmää monipuolisesti. Hankkeeseen osallistui runsaasti innostuneita opiskelijoita, joten toimintaa oli hankkeen aikana paljon. Pilottivuosi osoitti, että menetelmässä keskeistä on kohtaaminen. Kohtaamista tapahtui hankkeessa kahdella tasolla, ensinnäkin tiloja suunniteltaessa ja rakentaessa sekä itse valmiissa tilassa tapahtuvat kohtaamiset. Toisaalta hyvin erialaiset kohderyhmät voivat hyödyntää tilaa, se toimii elämyksellisenä ja innostavana moniaistinen tila toimii sekä kohta 4.1 Tilojen pilotointi Hankerahoitus mahdollisti pysyvien tilojen rakentamisen ja niitä varten elämysmateriaalin hankkimisen. Hankkeen aikana rakennettiin kaksi moniaistista tilaa. Tilat jäävät osaksi Laurean pysyvää toimintaa. Niitä voidaan käyttää jatkossa pedagogisena tilana erilaisten kulttuuriopetuksen yhteydessä. Tilan käyttö osoitti, että melko yksinkertaisella tekniikalla saadaan aikaan elämyksellinen kokonaisuus. Tekniikan haluttiin olevan helppokäyttöistä ja toisaalta myös edullista, jotta idea olisi sovellettavissa erilaisiin ympäristöihin. Elämyksellisyyden mahdollistava tekniikka rakennettiin sekä luokkatiloihin että siirrettävään telttaan. Erilaisilla ympäristöillä ei kuitenkaan ollut tarkoitus jäljitellä todellisuutta vaan tehdä tiloista viitteellisiä, muistoja ja miellyttäviä elämyksiä antavia. Liian autenttiset elämykset saattoivat asiakkaista tuntua myös epämiellyttäviltä erilaisista syistä. Esimerkiksi jotkut ikäihmiset eivät halunneet katsella surullisia muistoja herättävää videofilmiä, vaan nauttivat mieluummin esimerkiksi tuttujen esineiden kosketuksesta ja teen tuoksusta. Toisaalta tilan teknisissä ratkaisut esimerkiksi valaistuksen ja tuoksujen tuottamisen suhteen jäivät melko vaatimattomiksi. Tulevaisuudessa tarkoituksenmukaisten tilojen jatkokehittäminen on tärkeää ja hanketoiminnan kautta olemme saaneet kokemuksia siitä, millaisiin asioihin olisi tarpeen kiinnittää huomiota. Kehittämiskohteita löytyi mm. tilojen tekstiilien ripustusjärjestelmistä ja teltan seinämien koristamisesta. 16

17 4.2 Moniaistinen tila muistojen tukena Moniaistinen tila lisää maahanmuuttajien hyvinvointia antamalla elämyksiä "olla hetken kuin kotona jälleen". Eri maahanmuuttajaryhmät ovat saaneet tilaisuuksia kertoa omasta kulttuuristaan muille ja "palata entiseen kotimaahansa" muistelun kautta käyttäen moniaistisuutta sen välineenä. Ikääntyneitä maahanmuuttajia vieraili hankkeen aikana Tikkurilan Laureassa. Teltta mahdollisti elämysten tuottamisen vanhusten palvelukeskuksessa. Tosin muistelu ei ole ainoastaan ikäihmisille voimaannuttava kokemus, vaan myös opiskelijat ja tilassa vierailleet työikäiset henkilöt, kokivat muistoja herättävässä elämyksellisessä ympäristössä vierailun ja omien muistojen jakamisen siellä voimaannuttavana. 4.3 Kulttuurien välisen ymmärryksen lisääminen Makuelämyksiä Avoimessa päiväkodissa Tila on osoittanut toimivuutensa sekä kulttuurienvälisen ymmärryksen lisääjänä sekä tiloja rakennettaessa että toisaalta valmiina ympäristönä. Kokemuksellisuudella on suuri merkitys kansainvälisyyskasvatuksen onnistumiselle. Hankkeeseen osallistuvat opiskelijat ja vähemmistöjen edustajat ovat arvostaneet tasaarvoista kohtaamista vähemmistön ja enemmistön edustajien välillä. Tiloja rakennettiin suomalaisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien välisenä yhteistyönä, ja tämä prosessi on keskeinen kulttuurienvälisen ymmärryksen kehittymisessä. Kun suomalaiset 17

18 ja maahanmuuttajat ovat työstäneet yhdessä ympäristöjä, työskentely on lisännyt toimijoiden kulttuurienvälistä ymmärrystä ja taitoa työskennellä monikulttuurisessa yhteisössä. Makuelämyksiä avajaisissa Avoimet ovet -tilaisuudet ovat lisänneet kulttuurienvälistä ymmärrystä, ne ovat mahdollistaneet elämyksellisen tavan ymmärtää maahanmuuttajien taustaa, mahdollistaneet valta- ja vähemmistökulttuurin roolien vaihtamisen. Elämyksellisyys ja tilan herättämien tunteiden käsittely uutena tapana selkeästi saa aikaan kysymysten heräämistä erilaisuudesta sekä valtakulttuurin ja vähemmistön suhteesta. Hankkeen järjestämä koulutus on koettu tärkeäksi kaikille kohderyhmille, kuten kuntien ja järjestöjen edustajille. Ymmärrys maahanmuuttajien taustasta on erittäin tärkeä osa suomalaisten virkamiesten kulttuurikompetenssia. Koulutuksista saadun palautteen perusteella kävi ilmi, että osallistujat kokivat oman ajattelunsa ja suhtautumistapansa maahanmuuttajiin muuttuneen positiivisempaan suuntaan. Moniaistisessa tilassa on tärkeää: - Tilaan tuotetut maisemat luodaan maahanmuuttajien toimesta tai suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteistyöryhmissä, ne ovat aina tekijöidensä näkökulma kulttuuriin eivätkä tällä tavalla streotypioita edistäviä, tilat eivät ole autenttisia, vaan tunnelmaa ja elämyksiä tuottavia - Tila ei ole näyttelytila, vaan kohtaamispaikka, jossa vähemmistöjen edustajat toimivat isäntinä, jolloin ikään kuin vaihdetaan rooleja, vähemmistöstä tulee enemmistö, tila stimuloi vuorovaikutusta - Keskeistä on tilassa tapahtuva toiminta, joka on kohtaamisia lisäävää, vähemmistön ja enemmistön välillä, sekä myös eri ikäisten ja eri taustaa edustavien vähemmistöjen välillä - Moniaistisen tilan kautta myös vähemmistöt voivat kokea ympäristön, esimerkiksi koulun tai kirjaston omakseen 18

19 4.4 Monikulttuurisen opiskelijayhteisön kehittäminen Opiskelijoille hanke toimi työyhteisönä, jossa pystyi suorittamaan projektiopintoja, työharjoittelun tai tekemään opinnäytetyön. Laurean sisällä tapahtuva monialainen opiskelijoiden yhteistyö on tärkeää. Opiskelijat ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä kunnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Opiskelijat ovat toimineet yhteisönä, johon kuuluu aina sekä suomalaisia että ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat ovat olleet hankkeessa tasavertaisia toimijoita. Hankkeen kautta he ovat saaneet mahdollisuuden esitellä omaa taustaansa ja kulttuuriaan muille opiskelijoille ja vierailijoille Avoimet ovet tilaisuuksissa. He ovat tehneet omaa taustaansa ja kotimaataan näkyväksi koko Laurean tasolla, mikä on lisännyt heidän osallisuuden tunnettaan koko opiskelijayhteisössä. Toisaalta ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden näkyväksi tekeminen on vaikuttanut kaksisuuntaisesti siten, että oppilaitoksen henkilökunta on alkanut entistä enemmän pohtia, miten huomioida ulkomaiset tutkinto-opiskelijoita kaikissa Laurean toiminnoissa. Hankkeen keskeinen vaikutus on ollut Laureassa - ja myös erilaisten tapahtumien kautta - ympäröivän yhteiskunnassa monikulttuurisuuden näkyväksi tekeminen ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun lisääminen. Koska hanke oli rahoitettu Kotouttamisrahastosta, oli hankkeen erityisenä kohderyhmänä ulkomaiset tutkintoopiskelijat, joista valtaosa on EU:n ulkopuolelta tulleita. Kuitenkaan toiminnoissa ei haluttu tai pystytty rajaamaan ulkomaisia opiskelijoita vain EU:n ulkopuolelta tulleisiin. Toisaalta hankkeen keskeinen tavoite oli myös suomalaisten kulttuuritietouden lisääminen, jolloin ei koettu olevan tarpeellista rajata ulkomaalaisia vain kotouttamisrahaston kohderyhmään kuuluviksi. Kulttuurienvälisen ymmärryksen ja menetelmän kehittäminen kuitenkin viime kädessä hyödyttää kaikkia osapuolia. Hankkeessa kehitettiin moniaistista oppimisympäristöä hyödyntäviä opintojaksoja, jotta toteutetaan jatkossa osana Laurean normaalia toimintaa. Niiden puitteissa ulkomaiset ja suomalaiset tutkinto-opiskelijat voivat edistää monikulttuurisuuden näkyvää toteutumista ja kulttuurien välistä vuorovaikusta sekä Laureassa että yhteistyökumppanien tapahtumissa. Lisäksi hankkeen aikana muodostui toimintatapa, joka mahdollistaa eri vaiheen ja eri alojen opiskelijoiden opintojen nivoutumisen hankkeeseen. Hankkeen jälkeen hankkeessa ovat ensimmäisen vuoden opiskelijat opiskelleet kulttuurien välistä vuorovaikutusta, siinä on suoritettu harjoittelujaksoja ja tehty opinnäytetöitä. Moniaistinen tila on siis vakinaistunut osaksi Laurean arkea. 19

20 5. LOPUKSI Kohtaamisia moniaistisessa tilassa hanke osoitti, että moniaistisen tilan avulla on mahdollista edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja tehdä monikulttuurisuutta näkyväksi. Hankkeen myötä toimintamallista tuli osa Laurean vakituista toimintaa, jossa Learning by Developing- pedagogiikan mukaisesti opiskelijat yhteistyössä kunnan ja kolmannen sektorin kanssa voivat käyttää ja soveltaa menetelmää. Lukuvuonna opiskelijat ovat aktiivisesti osallistuneet moniaististen tilan kehittämiseen ja hyödyntämiseen eri asiakasryhmille. Hankerahoituksen aikana hankkeelle muodostui laaja yhteistyöverkosto. Erilaiset kumppanit kuten koulujen ja päivähoidon ja kansalaisjärjetöjen edustajat usealla eri paikkakunnalla ovat hankkeen aikana innostuneet menetelmästä. Hankkeen teltta on Laurean opiskelijoiden ja sidosryhmien yhteistyönä ollut esillä mm. Vantaalla ja Helsingissä tapahtumissa, kirjastoissa, päiväkodeissa ja kouluissa, joissa se on toiminut kohtaamispaikkana. Lisäksi esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Tampereella kunnalliset toimijat yhteistyössä yhdistysten kanssa ja Turussa kolmas sektori yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa ovat lainanneet telttaa ja käyttäneet moniaistista telttaa omassa toiminnassaan. Hankeen aikainen toiminta oli kuitenkin vasta pieni askel erilaiseen toimintaan, jota moniaistisen tilan, kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tai ihmisten hyvinvoinnin tukemiseen moniaistisuutta hyödyntäen voidaan soveltaa. Moniaistista tilaa on mahdollista jatkokehittää ja soveltaa hyvin erilaisille kohderyhmille ja erilaiseen toimintaan. Tätä jatkokehittelyä Laureassa jatketaan yhteistyössä erilaisten yhteistyökumppanien kanssa. 20

21 Saksalainen vaihto-opiskelija Anita Kurditunnelmissa Turun normaalikoulussa Kurditapahtuma Varissuolla Japanilainen tila Tikkurilan Laurean kansainvälisyys -viikolla 21