Hyvinkään Kumi etsii uusia avauksia s.11 OSKE-hankkeissa lähes 300 yritystä s.6 KEHÄ V. tulevaisuuden logistiikkavyöhyke?

Transkriptio

1 Hyvinkään Kumi etsii uusia avauksia s.11 OSKE-hankkeissa lähes 300 yritystä s.6 N R O KEHÄ V tulevaisuuden logistiikkavyöhyke? 1

2 Sisällys Kannattaako kuntien kilpailla logistiikkakeskuksista? 04 Örum sai osaamiskartoituksesta välineet osaamisen johtamiseen P Ä Ä K I R J O I T U S 07 Kehä V tulevaisuuden logistiikkavyöhyke? 10 Hyvinkään Kumi etsii uusia avauksia Innokoneessa 12 TechVillan OSKE-hankkeissa mukana lähes 300 yritystä 14 TechVillan uutisia 15 Henkilöstö Logistiikka-alueet ja yksittäiset logistiikkakeskukset ovat kooltaan yhä suurempia, toiminnoiltaan yhä monipuolisempia ja vauhdilla teknistyviä. Logistiikka-alueiden kasvaessa ja keskittyessä niistä muodostuu myös yhä suurempia työpaikkakeskittymiä. Logistiikka-alueiden sijoittumisen kannalta merkittävin muutos on se, että ne työntyvät Uudellamaalla pois Helsingistä ja yhä enemmän pohjoisen suuntaan. Vuosaaren sataman avaamisen jälkeen kasvun painopiste on siirtynyt Kehä III:n ja Lahdenväylän varteen. Kehä V eli nykyinen valtatie 25 voi kasvaa myös merkittäväksi logistiikkavyöhykkeeksi, jos alueella sijaitsevat kunnat niin haluavat. Te c h V i l l a N y t Julkaisija Teknologiakeskus TechVilla Oy Kankurinkatu HYVINKÄÄ 2 H IMOWA Logistiikkakeskusklusterissa on parhaillaan käynnissä mittava EU-rahoitteinen Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen (ESLogC)- hankeohjelma. Ohjelmassa tuotetaan runsaasti uutta tietoa ja sitä tuodaan myös julki, jotta yritykset ja julkinen hallinto voivat hyödyntää ajankohtaista tietoa toiminnassaan. Logistiikan toimintaympäristö nimittäin muuttuu EteläSuomessa vauhdilla. Toimitus, tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@techvilla.fi Taitto Mainostoimisto Reaktio, TechVillaNyt ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Paino T-Print, Yrityksiä eivät kuntarajat sinänsä kiinnosta, kun ne miettivät sijaintipäätöksiään. Keskeistä ovat liikenneyhteydet ja sen myötä jakelun kuljetuskustannukset, työvoiman saatavuus lähialueilta, yhteydet satamiin, toimitilakustannukset sekä paikallishallinnon tekniset ja kaavoitukselliset valmiu- det. Yritysten kannalta kyse on usein kansainvälisen kuljetusprosessin keskeisestä solmukohdasta. Kun suuryritys hakee sijaintikohdetta, kunnat ovat miltei tukkanuottasilla naapurikuntiensa kanssa saadakseen uuden toimijan nimenomaan omien kuntarajojensa sisälle. Yritykset ja liikemiehet käyttävät tilanteen tietysti hyväkseen ja kilpailuttavat kunnat vereslihalle. Kunnat tietysti tavoittelevat elinvoimaisuutta, verotuloja ja työpaikkoja omalle alueelleen. Tosiasia kuitenkin on, että työpaikan perässä Etelä-Suomessa ei valtavasti muuteta, vaan ihmiset sukkuloivat töihinsä ristiin rastiin pitkiäkin matkoja. Onko tässä kuntien nokittelussa kovinkaan suurta järkeä? Jos ajatellaan Suomea kansainvälisten kuljetuskäytävien osana ja toisaalta sitä, että on kysymys paljon tilaa vievistä ja raskasta liikennettä lisäävistä ratkaisuista, niin hallitulla kokonaissuunnittelulla ja erikoistumisella voidaan saada tehokkaampia tuloksia aikaan, yritysten etujen siitä kärsimättä. Tähän päästään, kun kuntien välistä yhteistyötä maankäytössä lisätään ja keskitetään yhteistuumin logistiikka-alueet niille sopiviin paikkoihin: suurten väylien risteyksien lähelle ja melualueille, kuten lentokenttäympäristöihin ja radanvarsiin. Jorma Härkönen johtaja Limowa 3

3 Örum sai osaamiskartoituksesta välineet osaamisen johtamiseen TechVillan koordinoimassa ESLogC-hankkeessa on vuoden 2010 aikana toteutettu peräti 120 osaamiskarttaa yhteensä 35 yrityksessä. Örumin logistiikkapäällikkö Mikko Palojoki on kokenut prosessin monella tavalla hyödylliseksi ja käyttää karttoja jatkossa työkaluna osaamisen johtamisessa. Örumin logistiikkapäällikkö Mikko Palojoki on ollut tyytyväinen tiimissään tehtyyn osaamiskartoitukseen. TechVillan ESLogC-hankkeen Osaaminen-kokonaisuudessa kolme ammattikorkeakoulua selvittää, millaista osaamista logistiikkakeskuksissa on nyt ja millaista osaamista niissä tulevaisuudessa tarvitaan. Näin halutaan varmistaa, että tulevaisuuden logistiikkakeskuksissa on kilpailukykyistä osaamista ja yrityksille on tarjolla osaavaa työvoimaa. Laurea ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet yhteistyössä peräti 120 osaamiskarttaa yhteensä eri 35 yrityksessä. Kartoituksissa on otettu huomioon logistiikkakeskusten eri toiminnot ja osaamiskarttoja on tehty kaikille organisaatiotasoille ylimmästä johdosta aina suorittavaan tasoon asti. Perinteisten osaamisalueiden lisäksi osaamiskartoituksissa on kiinnitetty huomiota kestävän kehityksen hallintaan niin logistisissa prosesseissa kuin logistiikkakeskusten koko toiminnassa. Tällä on pyritty lisäämään toimijoiden ympäristöosaamista ja kehittämään logistiikka-alaa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Työkalut osaamisen johtamiseen Yksi hankkeeseen osallistunut yritys on Örum, joka on merkittävimpiä moottoriajoneuvojen varaosien ja lisävarusteiden kokonaispalvelun tuottajia Suomessa ja yksi alan edelläkävijöistä. Logistiikka on luonnollisesti yrityksessä avainasemassa. Örumin logistiikkapäällikkö Mikko Palojoki on pitänyt prosessia erittäin hyödyllisenä. Olemme saaneet kehityskeskusteluihin enemmän materiaalia ja työtehtävät on nyt määritelty aiempaa paremmin, sanoo Palojoki. Örum sai muiden yhteistyöyritysten tapaan prosessin avulla käyttöönsä osaamisen johtamisen työkalut: osaamiskartat, henkilökohtaiset osaamisen arviointilomakkeet sekä kokoavat osaamismatriisit henkilöstöryhmittäin. Kartat päivitetään kehityskeskusteluissa Osaamiskartat tuotetaan projektissa sovelletun DACUM-menetelmän avulla. Yritykset ovat olleet tyytyväisiä tehokkaaseen tapaan kerätä henkilöstön osaamistietoja. Suurin kustannus yrityksille on työntekijöiden ajan irrottaminen noin 3 tuntia kestävään työpajaan. Tehokkaan toteutustavan lisäksi yhdessä tehty kartoitus on tuonut koko tiimille yhteisen näkemyksen siitä, mitä täällä tehdään ja millaisista kokonaisuuksista oikein on kysymys, Palojoki kertoo. Kokonaisuuksia tarkastelemalla myös osaamispuutteet ovat olleet helpommin havaittavissa. Jatkossa osaamiskarttoja käytetään Örumilla osana kehityskeskusteluja. Toivon, että saan seuraavalla kehityskeskustelukierroksella henkilöstöltä lisää palautetta ja voin käyttää karttoja myös perehdytysmateriaalina. Tämä tietysti edellyttää, että kartat pidetään ajantasaisina, Palojoki suunnittelee. Koulutusta kehitetään osaamistietojen pohjalta Vuoden 2010 lopulla yrityksistä kerätyt osaamistiedot yhdistettiin henkilöstöryhmittäin. Saimme mittavasti uutta tietoa Etelä-Suomen alueella toimivien yritysten tämän hetkisistä osaamisalueista ja niiden sisällöistä logistiikassa, kertoo projektipäällikkö Henna Matikainen Laurea ammattikorkeakoulusta. 4 5

4 Seuraavaksi projektiryhmä lähestyy jälleen yhteistyöyrityksiä. Teemme vielä yrityskohtaiset arviointikyselyt osaamisesta, missä aiemmin tuotettu tietokokonaisuus toimii pohjamateriaalina, selvittää Matikainen jatkotoimia projektissa. Arviointikyselyjen jälkeen yrityksille laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelmat. Yrityksistä kerättyä osaamistietoa sekä mittavaa valtakunnallista ja kansainvälistä logistiikan koulutustarjontaselvitystä käytetään pohjana logistiikka-alan koulutuksen kehittämisessä. ESLogC-hankkeen yhtenä tehtävänä on nimenomaan kehittää logistiikkakoulutusta niin, että se vastaa kotimaassa tulevaisuuden osaamistarpeita, korostaa Matikainen. Lisätietoja: Örum, ESLogC-hanke, Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen (ESLogC) ESLogC-hankekokonaisuudessa kehitetään logistiikkakeskusten toimintaa ja tuotetaan uutta tietoa logistiikkakeskuksista. ESLogC:ssä toteutetaan 20 erillistä kehittämisprojektia, joista hyötyvät erityisesti logistiikkakeskuksia kehittävät, suunnittelevat tai toteuttavat yritykset. Yritykset ovat aktiivisesti mukana kaikissa osaprojekteissa. Yritykset ohjaavat projektien sisältöjä, millä varmistetaan, että kaikki projektit ovat kytkettynä käytännön toimintaan. EslogC-hanke kestää , sen rahoitusvolyymi on 1,97 miljoonaa euroa ja rahoittajina ovat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), kunnat sekä yritykset. Hankkeen toteuttamista koordinoi Teknologiakeskus TechVilla. Toteuttajat: Teknologiakeskus TechVilla Hämeen ammattikorkeakolu (HAMK) Laurea ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) Suomen ympäristöopisto SYKLI Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus. Lisätietoja: Olemme saaneet kehityskeskusteluihin enemmän materiaalia ja työtehtävät on nyt määritelty aiempaa paremmin. Kehä V tulevaisuuden logistiikkavyöhyke? Henna Matikainen (vas.) ja Soili Kela tarkastelevat osaamiskarttaan rakentuvaa sisältöä. Ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet vuoden aikana peräti 120 osaamiskarttaa yhteensä eri 35 yrityksessä. Etelä-Suomen logistiikkakeskusten kehittäminen -hankkeessa on ensimmäisen vuoden aikana ehditty tuottaa runsaasti uutta tietoa Etelä-Suomen logistiikkakeskittymistä. Tuoreimmissa selvityksissä on tarkasteltu logistiikkatoimijoiden sijoittumista ja kuntien valmiuksia logistiikkakeskusten sijoittumiselle. Selväksi on käynyt ainakin se, etteivät yritysten ja kuntien intressit aina kohtaa. 6 7

5 Pääkaupunkiseudun logistiikka-alueet ovat kuluneen viiden vuoden aikana keskittyneet entistä vahvemmin Kehä III:n ja Lahden-väylän varsille. Etelä-Suomen ainoa kansainvälisen luokan logistiikkavyöhyke on muodostunut Vantaalle. Logistiikkakeskukset karkaavat Helsingistä Etelä-Suomen hyvät liikenneyhteydet sekä lähellä sijaitseva laaja asiakaskunta ovat tehneet Kehä III:n ja Lahden-väylän varsista luonnollisia sijaintialueita logistiikkatoimialalle. Alueiden ei ole tarvinnut houkutella yrityksiä, vaan yritykset ovat omatoimisesti hakeutuneet näille alueille. Taustalla on selvä trendi. Logistiikkakeskustoimijat ovat siirtyneet Helsingistä yhä kauemmas pääkaupunkiseudulle. Tähän ovat vaikuttaneet ennen kaikkea hyvät yhteydet Vuosaaren satamaan, keskusta-alueen ruuhkautuminen, maan arvonnousu sekä laajentamismahdollisuuksien puute Helsingissä, analysoi projektipäällikkö Janne Siikonen TechVillasta. Seuraava muutoskin on jo ovella. Logistiikkatoimijat ovat nimittäin valmiita muuttamaan yhä kauemmas pääkaupunkiseudulta, kun Kehä III entisestään ruuhkautuu ja Logistiikan edut kunnille ja kaupungeille: Luo työpaikkoja suoraan ja epäsuorasti. Nostaa työpaikkaomavaraisuutta ja monipuolistaa kunnan elinkeinorakennetta. Tuo verotuloja. Tuo mukanaan myös logistiikan tukitoimintoja tuottavia yrityksiä. Yritykset vetävät toisia puoleensa, kun yksi tunnettu yritys sijoittuu paikkakunnalle, se on selvä etu ja tuo myös dynaamisuutta mukanaan. Paikkakunnan imago paranee ja mielenkiinto paikkakuntaa kohtaan kasvaa, kun nimi nousee esille mm. työpaikkailmoituksissa yms. Mahdollistaa melualueiden hyödyntämisen, logistiikkatoiminnot voidaan sijoittaa meluvalliksi. Voidaan hyödyntää luontaisia sijaintivahvuuksia ja synergiatetuja lähipaikkakuntien logistiikan solmupisteiden kanssa. sen varrelta käyttökelpoiset alueet on rakennettu logistiikan käyttöön. Yrityksiä kiinnostaa myös Kehä V:n varrelle sijoittuminen, sillä se tarjoaa poikittaisen yhteyden kautta liikenneväylät sisämaahan ja se on kohtuullisella etäisyydellä pääkaupunkiseudusta, Siikonen kertoo. Kehä V:n varrella selvästi kiinnostavimmat kohdat yrityksille ovat valtateiden 3 ja 4 risteysalueet. Kuntien ja yritysten intressit eivät kohtaa Muuttoliike kiinnostaa luonnollisesti myös kauempana sijaitsevia kuntia. Logistiikkatoimiala on alkanut kuntapäättäjien silmissä päästä eroon takapihatoiminnan maineesta ja logistiikka-alan merkitys kaupunkien ja kuntien elinkeinoelämälle on havaittu merkittäväksi. Jos ei muuten, niin ainakin uusien työpaikkojen vuoksi. Kunnat sen sijaan eivät juuri tee yhteistyötä, jotta logistiikkatoimijoita saataisiin lähiseuduille. Kuntanaapurit koetaan ennemminkin kilpailijoina kuin yhteistyökumppaneina. Tästä syystä myöskään yritysten ja kuntien tavoitteet eivät usein vastaa toisiaan. Yritykset kun eivät ole kiinnostuneita kuntarajojen sijainnista, vaan saatavilla olevasta, juuri heille sopivasta tarjonnasta. Yritysten mielestä tärkeimmät sijoittumiseen vaikuttavat tekijät ovat toimitusten ja jakelun kuljetuskustannukset, työvoiman saatavuus ja työvoimakustannukset, kaavoitukselliset ja tekniset valmiudet rakentamiseen, yhteydet satamiin Logistiikan haitat kunnille ja kaupungeille: Vaatii tilaa. Hyötysuhde maapinta-alaan heikko. Laaja maa-alan tarve voi asettaa haasteita tiiviin yhteiskuntarakenteen suunnittelulle. Kaupunkikuva voi heiketä monotonisen hallimaton myötä. Raskaan liikenteen lisääntyminen ja sen mukanaan tuomat haitat. Kestävän kehityksen huomiointi voi vaatia investointeja. sekä toimitilakustannukset, luettelee Siikonen. Logiparkista kaikki palvelut Yritykset ovat myös kiinnostuneita entistä valmiimmista logistiikkakeskusympäristöistä. Ajatus on jalostunut lukuisissa työpajoissa ja yhteisissä keskusteluissa valmiin palveluita tarjoavan logistiikka-alueen muotoon. Valmis Logipark -konsepti tarkoittaisi yrityksille käytännössä sitä, että sijoittumisneuvottelut voisi käydä yhden tahon kanssa. Samalta palveluntarjoajalta yritykset saisivat lisäksi tarvitsemansa toimintaympäristön peruspalvelut, kuten esimerkiksi vartioinnin, kiinteistöhuollon, trukkien vuokraus- ja huoltopalvelut tai henkilöstövuokrauksen. Ensimmäinen luokittelu ja rekisteri ESLogC-hankkeessa on tuotettu myös luokittelu logistiikkakeskuksista ja koottu rekisteri Etelä- Suomen logistiikkakeskuksista. Vastaavaa luokittelua ja rekisteriä ei ole Suomessa tehty aiemmin. Logistiikkakeskusrekisteri on hyvä pohja jatkosuunnitelmillemme; aiomme laajentaa rekisteriä niin, että se kattaa jatkossa koko Suomen, paljastaa Siikonen ja toteaa, että selkeä luokittelu logistiikkakeskuksista on ollut tarpeen. Luokittelun ansiosta logistiikkakeskukset ovat jotenkin yhteismitallisia ja toimijoiden on helpompi ymmärtää, millaisista kokonaisuuksista oikein on kysymys, hän täsmentää. Lisätietoja: Jorma Härkönen, Janne Siikonen, Merkitse kalenteriisi ja päivitä tietosi logistiikkakeskuksista! Tulevaisuuden logistiikkakeskus -foorumi II tarjoaa kansainvälisiä näkökulmia alan kehityksestä sekä tiiviin paketin uutta tietoa logistiikkakeskuksista. Varaa paikkasi ajoissa ja ilmoittaudu mukaan mennessä osoitteeseen asiakaspalvelu@techvilla.fi Ohjelma ja lisätietoja: 8

6 Hyvinkään Kumi etsii uusia avauksia Hyvinkään Kumi on perinteisesti valmistanut asiakasräätälöityjä kumituotteita suomalaiselle teollisuudelle, mutta viime vuonna vienti ohitti kotimaan myynnin liikevaihdon. Yritys on perustettu vuonna 1933, se on Suomen vanhin kumiteollisuusyritys ja yksi vanhimmista hyvinkääläisistä teollisuusyrityksistä. Yritys työllistää 45 henkilöä Hyvinkäällä. Maailmankuulut rullasukset Hyvinkään Kumin kehittämistä omista tuotteista kuuluisimmat ovat maailmalla erittäin tunnetut Marwe-rullasukset. Hyvinkääläislähtöisillä rullasuksilla sivakoi lukuisia Vancouverin olympiavoittajia viime talvelta sekä tietysti lukemattomat tulevaisuuden toivot ja aktiiviharrastajat. Rullasuksien lisäksi Hyvinkään Kumin toimitusjohtaja Mikko Valle on kiinnostunut myös muista menestyvistä liiketoiminta-avauksista. Haluamme saada yritykseen uudenlaista innovoinnin kulttuuria ja sen myötä uusia menestyksen eväitä. Oma materiaalikehitys kilpailuvalttina 10 Kumialalla on kova kilpailutilanne, mutta Hyvinkään Kumi pyrkii erottumaan kilpailijoista omalla materiaalikehityksellä, jossa kehitetään uusia kumisekoituksia asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Yritys valmistaa kumisekoituksia omien tuotantotarpeiden lisäksi myös myyntiin muille kumituotteiden valmistajille. Suomessa on Nokian Renkaiden ohella vain kaksi yritystä, jotka sekoittavat kumia, me olemme toinen niistä, valottaa Valle. Yksi esimerkki Hyvinkään Kumin omista materiaaleista on halogeenivapaa ja palonkestävä EPDM-kumi, jolla on paljon potentiaalia esimerkiksi kuljetusväline- ja rakennusteollisuudessa. Materiaali täyttää UL-94 standardin mukaisen V0 luokituksen ja tämänkaltaista materiaalia pitäisi paloturvallisuusmääräysten mukaan käyttää monissa kohteissa, joihin ei kuitenkaan aiemmin ole ollut saatavissa määräysten mukaista materiaalia. Leikkuutyövaihe automatisoidaan Innokone-hankkeeseen Hyvinkään kumi löysi tiensä Aalto-yliopiston kautta. Varsinainen yhteistyö alkoi syksyllä 2010, kun Hyvinkään Kumi kutsuttiin Innokoneen järjestämään InnoStep-tilaisuuteen, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa toimijat toisiinsa ja toisaalta keskustella Hyvinkään Kumin kehittämistarpeista. On ollut helppoa kertoa omista toiveista avoimesti, kun on oppinut tuntemaan TechVillan henkilökunnan ja sen hankekumppanit, kertoo Mikko Valle. Hyvästä yhteistyöstä on sittemmin virinnyt jo useampikin kehitysprojekti. Ensimmäinen konkreettinen kehitystoimenpide liittyi manuaalisiin ja suurta tarkkuutta vaativiin leikkuukoneisiin. Työpisteen automatisointimahdollisuudet haluttiin selvittää, jotta tuottavuutta voitaisiin lisätä. Selvitystyö tehtiin syksyllä 2010 ja sen toteutti InnoSteel Factory. Selvityksen mukaan työnvaiheella on selvä automatisointimahdollisuus ja niinpä Hyvinkään Kumissa ei asian kanssa aikailtu. Selvitys oli erinomainen ja sen pohjalta prosessia voitiin kehittää nopeasti. Uusi laite on jo tilattu, toteaa Valle tyytyväisenä. Kehittämistyössä laaja osaaminen Yhteistyö Hyvinkään Kumin kanssa on todettu myös Innokone-hankkeessa mielenkiintoiseksi. Hyvinkään Kumin kehittämisprojektit ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten Innokone-hankkeen koko osaaja-arsenaalia on käytetty tehokkaasti yrityksen toiminnan kehittämiseen, kertoo Timo Kärppä Innopark Programmes Oy:sta. Hyvinkään Kumi on Innokone-hankkeen ensimmäinen yritysprojekti, jossa on hyödynnetty koko hankkeen kehittämisputkea - osaamista Aalto-yliopistosta, TechVillasta sekä Innopark Programmesista. Monta kehitysprojektia käynnissä Viimeistelykoneen automatisoinnin lisäksi Hyvinkään Kumi on havainnut Innokoneen olevan hyödyllinen myös muissa kehittämistoimissa. Yrityksen liiketoimintaprosessia hiotaan kevään aikana Aalto-yliopistossa, jossa jalostetaan mahdollisuuksien mukaan myös uusia ideoita opiskelijoiden kanssa. TechVillan kautta on tulossa myös harjoittelija Venäjältä, Valle kertoo yhteistyöstä. Harjoittelijan yhtenä tehtävänä on kartoittaa sopivia yhteisyökumppaneita Venäjältä. Myös markkinointiviestintä on otettu yhdeksi kehittämiskohteeksi. Haluamme kehittää yrityksen markkinointiviestinnän tämän päivän tasolle, kertoo Valle. Toiveissa siis on, että jatkossa Hyvinkään Kumin kehittämistä uusista tuotteista, materiaaleista ja palveluista tiedetään nykyistä laajemmin. Lisätietoja: Hyvinkään Kumi Oy, Innokone-hanke, Innokone-hankkeessa on kehittänyt toimintaansa jo yli neljäkymmentä yritystä. Yksi innokkaimmista toiminnanuudistajista on ollut Hyvinkään Kumi Oy, joka hakee erilaisista kehittämishankkeista uusia menestyksen eväitä. Hyvinkään Kumin toimitusjohtaja Mikko Valle kehittää aktiivisesti yrityksen toimintaa. Innokone ideat tuotteiksi ja palveluiksi Innokone-hankkeen ideana on auttaa teknologiateollisuuden yrityksiä synnyttämään uutta liiketoimintaa ja kaupallisia tuotteita nopeasti, laadukkaasti ja edullisesti. Innokone-toimijat haastavat yrityksiä ajattelemaan ja toimimaan eri tavalla kuin ennen. Tarvittaviin kehittämistoimiin etsitään parhaat mahdolliset osaajat ja yritysten käytössä kaikkien kolmen hankkeen toteuttajan - TechVillan, Aalto-yliopiston sekä Innoparkin - laajat kontaktiverkostot. Innokoneessa apu räätälöidään Innokone-hankkeessaon tällä hetkellä käynnissä parisenkymmentä yritysprojektia. Kaikki mukana olevat yritykset ovat erilaisia ja jokaisen yrityksen haasteiden kartoittaminen vie oman aikansa. Yrityksille räätälöidään apu aina tarpeen mukaan, kertoo hankkeen koordinaattori Miika Lundin TechVillasta ja kannustaa yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä. Monilla yrityksillä on hyviä ideoita pöytälaatikossa. Nyt on hyvä tilaisuus tuoda ideat testattaviksi, Lundin kehottaa. Hankkeen tuloksista kerrotaan julkisesti ja sitä voi seurata TechVillan verkkosivuilla ( sekä Facebookissa ( Hanke käynnistetty OSKEn avulla Innokone-hanketta voi hyödyntää Etelä-Suomessa sijaitseva teknologiateollisuuden pk-yritys. Toimintaalueen rajauksen määrittää hankkeen suurin rahoittaja eli Etelä-Suomen EAKR-ohjelma. Muut rahoittajat ovat Hyvinkään, Espoon, Helsingin ja Hämeenlinnan kaupungit sekä hankkeeseen osallistuvat yritykset. Teknologiakeskus TechVillan, Aalto-yliopiston ja Teknologiakeskus Innoparkin luoman innovaatiokoneiston (Innokone) avulla synnytetään teknologiateollisuuteen uutta liiketoimintaa ja kaupallisia tuotteita. Innokonehanke on kolmivuotinen ja sen rahoitusvolyymi yli 1,7 miljoonaa euroa. Hanke on synnytetty työ- ja elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelman (OSKE) avulla. Lisätietoa Innokoneesta: Miika Lundin, Innokoneen projektikoordinaattori, Teknologiakeskus TechVilla Oy, p miika.lundin@techvilla.fi 11

7 TechVillan Erkki Kivelä (vas.) ja Hermian Harri Kuusela keskittyvät tänä vuonna Älykkäät koneet -klusterissa keskinäisen yhteistyön tiivistämiseen, uusien innovaatiomenetelmien edistämiseen sekä tukemaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Projekti- ja hankemaailma on pullollaan mitä ihmeellisimpiä nimilyhenteitä ja termejä. Yksi näistä lyhennekummajaisista on OSKE eli Osaamiskeskusohjelma. Se on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima ohjelma, jota alueelliset osaamiskeskukset toteuttavat. Innokone-hankkeet sekä osallistuttu Teknologiateollisuus ry:n laajan TRIOplushankkeen valmisteluun. Tällä hetkellä TechVillan käynnissä oleviin, OSKEn avulla käynnistettyihin hankkeisiin osallistuu lähes 300 yritystä. Seuraava projektikin on jo työn alla. Engineering Lab -työnimellä kulkevassa hankkeessa toteutetaan uudenlainen toimintamalli ja toimintaympäristö, jonka avulla voidaan hyödyntää aiempaa paremmin asiakas- ja käyttöympäristötietoja tuotekehityksessä ja -suunnittelussa. Tilaan tuodaan tuotteen käyttötilannetiedot mahdollisimman aitoina ja tuotteen määrittelyyn voivat osallistua kaikki tuotteen kehittämiseen liittyvät osapuolet, myös asiakkaat. Viestit vaihtuvat verkossa Yksi Osaamiskeskusohjelman ideoista on verkottaa eri alojen osaajia yhteen - yrityksiä, kehitysyhtiöitä, tutkimus- ja oppilaitoksia jne. Koko Suomen kattavasta osaajaverkostosta on myös ilmiselvää hyötyä alueen yrityksille; TechVillalla on huomioon arvioinnissa saatu kehittämispalaute. Keskitymme Älykkäät koneet -klusterissa tänä vuonna keskinäisen yhteistyön tiivistämiseen, uusien innovaatiomenetelmien edistämiseen sekä tukemaan pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, sanoo Kuusela. Yksi suurimmista haasteista OSKEohjelman toteuttamisessa on ollut kahdesta suunnasta tuleva rahoitus ja kahden rahoittajan erilaiset tavoitteet. OSKE-toimijat joutuvat toisinaan kumartamaan kahden eri rahoittajan, kuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön suuntaan. Haastavaa on myös valita monista kehityssuunnista ne, jotka sopivat parhaiten OSKEn rooliin, Kuusela kertoo. Lisätietoja OSKE-ohjelmasta: Erkki Kivelä, kehitysjohtaja, p , erkki.kivela@techvilla.fi TechVillan OSKE-hankkeissa mukana lähes 300 yritystä Osaamiskeskusohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön määräaikainen erityisohjelma, jonka avulla suunnataan kehittämistoimenpiteitä kansallisesti tärkeille painopistealoille. Mitä se käytännössä tarkoittaa, kysyimme TechVillan kehitysjohtajalta Erkki Kivelältä sekä Älykkäät koneet -klusterin uudelta vetäjältä, Hermian Harri Kuuselalta. OSKE-ohjelmaa toteuttaa 13 klusteria ja niissä toimii yhteensä 22 osaamiskeskusta. TechVilla vastaa Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskuksen toiminnasta, joka on yksi Älykkäät koneet -klusterin osaamiskeskuksista, selvittää kehitysjohtaja Erkki Kivelä TechVillan roolia OSKEohjelmassa. Muut Älykkäät koneet -klusterin osaamiskeskuksista ovat Tampereen seudun osaamiskeskus, Seinäjoen osaamiskeskus, Hämeenlinnan osaamiskeskus ja Kaakkois-Suomen osaamiskeskus. Vuoden 2011 alusta klusterin toimintaan tuli mukaan Kainuun osaamiskeskus. Osaamiskeskuksissa ohjelma perustuu tukevasti alueen omien vahvuuksien sekä yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten toimivan yhteistyön varaan. Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskuksen toiminta pohjautuu talousalueen vahvaan nosto- ja siirtoalan osaamiseen, kertoo Älykkäät koneet -osaamisklusterin ohjelmajohtaja Harri Kuusela. Älykkäät koneet -klusterissa TechVillan tehtäväalat ovat teknologiateollisuuden tuotekehitys ja suunnittelu, logistiikkakeskustoiminta sekä pk-yritysten liiketoiminnan kehittäminen. Kehityshankkeiden ponnahduslauta OSKE toimii ponnahduslautana erilaisille yritysverkostoille ja kehityshankkeille. Se ei ole kehityshankkeiden varsinainen rahoitusinstrumentti, vaan OSKE-rahoituksen turvin valmistellaan esimerkiksi isoja yhteishankkeita ja autetaan yrityksiä muun muassa hankkeiden rahoitusvalmisteluissa, kertoo Kivelä. OSKE ei ole tarkoitettu yksittäisten yritysten suoraan tukemiseen, vaan tarkoituksena on nimenomaan edistää yhteisiä toimintaympäristöjä ja toimintamalleja, jotka hyödyttävät useita yrityksiä. TechVilla on aktiivisesti mukana myös OSKEn kautta syntyneiden hankkeiden ja verkostojen toteuttajana. TechVillan OSKE-rahoitus on ollut vuositasolla keskimäärin noin , josta puolet maksaa työ- ja elinkeinoministeriö, puolet Hyvinkään ja Riihimäen kaupungit sekä Lopen ja Hausjärven kunnat. Rahoituksen on tarkoitus toimia vipuvartena, jonka avulla alueelle saadaan hyviä kehityshankkeita ja niiden myötä rahoitusta eri lähteistä. LIMOWA yksi suurimmista yritysverkostoista TechVilla on ollut OSKEssa mukana vuodesta 2003 lähtien. Yksi tärkeistä aikaansaannoksista on LIMOWA Logistiikkaklusterin perustaminen. LIMOWA ja sen lähes 60 jäsenyritystä lienevät tällä hetkellä yksi suurimmista OSKE-verkostoista koko Suomessa. TechVillassa on OSKEn avulla käynnistetty LIMOWAn lisäksi myös muita merkittäviä kehityshankkeita, muun muassa tällä hetkellä käynnissä olevat ESLogC- ja käytössään koko OSKE-verkoston osaaminen ja toisaalta alueella olevasta osaamisesta voidaan viestiä muulle OSKEverkostolle. Viestintää on OSKE-ohjelmassa pyritty parantamaan jatkuvasti. Sisäisen viestinnän parantamiseksi OSKE-verkostossa otettiin vuoden alussa käyttöön Yammer -sosiaalisen median työkalu. Sen avulla viestit kulkevat nopeasti klusterin sisällä sekä klustereiden välillä. Työkalu on ollut hyödyllinen, tietoa voidaan vaihtaa todella jouhevasti, kehuu Kivelä uutta palvelua. OSKEn sisäisen viestinnän lisäksi klusterit ovat perustaneet myös omia sähköisiä verkottumispaikkoja. Älykkäät koneet -klusterilla on oma ryhmä LinkedInpalvelussa, jossa julkaistaan klusterin toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Toimintaa suunnataan vuosittain Osaamiskeskusohjelmasta tehtiin vuonna 2010 väliarviointi, jossa todettiin, että Älykkäät koneet -klusterin strategia ja toimenpiteet ovat olleet tähän asti oikeansuuntaisia. Klusterissa otetaan myös Älykkäät koneet -klusteri Tampere (Hermia) Hämeenlinna (Innopark) Seinäjoki (Frami) Lappeenranta (Lappeenranta Innovation) Kajaani (Measurepolis) Hyvinkää-Riihimäki (TechVilla) Seinäjoki Tampere Hämeenlinna Hyvinkää-Riihimäki Kajaani Lappeenranta 12 13

8 Uutisia TechVillasta - Etelä-Suomen logistiikka-alueet keskittyvät uudella tavalla Etelä-Suomen logistiikkakeskittymät -selvityksessä kerättiin tietoa logistiikkakeskuksista ja niiden sijoittumisesta Etelä-Suomessa. Selvitys vahvistaa käsitystä, että EteläSuomen logistiikka-alueet ovat keskittyneet uudella tavalla Vuosaaren sataman käyttöönoton jälkeen. Pk-yrityksille kehittämisrahoitusta lähes puoli miljoonaa euroa Teknologiakeskus TechVilla tukee teknologiateollisuuden parissa toimivia pk-yrityksiä kehittämistoimenpiteissä ja hankkii kehitystoimille rahoitusta. Vuonna 2010 TechVillan avustamana tehtiin onnistuneita rahoitushakuja yritysten kehittämistoimiin yhteensä 13 kappaletta. Yritykset saivat niistä käyttöönsä euroa. Yritykset ottivat oppia, miten visiot muutetaan vienniksi Teknologiakeskus TechVillan Yrityskehittämö tarjosi teknologiateollisuuden pk-yrityksille maksuttoman Visioista vienniksi - Miten se tehdään? -seminaarin torstaina Villatehtaalla. Seminaarissa kokeneet viennin ammattilaiset kertoivat konkreettisesti, miten vientihankkeissa toimitaan ja miten toiminta rahoitetaan. Yritykset hakivat lisää tehoa ratkaisumyyntiin TechVillan VETO-hankkeen toteuttama ratkaisumyynnin tehovalmennus herätti yrityksissä paljon mielenkiintoa. Tarjolla olleet 22 koulutuspaikkaa täyttyivät hetkessä. 14 JanaSystems ponnisti kehitysanalyysistä Innokoneeseen Teknologiakeskukset ovat tehneet kehityssanalyysejä jo yli 200 yritykselle koko Suomessa. TechVilla on tehnyt näistä analyyseistä kolmasosan. Yrityksille kehityssanalyysit ovat tuoneet uusia ideoita ja sysäyksen tarvittavien kehittämistoimien käynnistämiseksi. Usein TechVillasta tai sen kumppaniverkostosta on löytynyt apu myös kehitystöiden toteuttamiseen. Yksi tällainen yritys on hyvinkääläinen JanaSystems Oy, joka koukkasi kasvuanalyysistä suoraan Innokone-hankkeeseen. Teknologiakeskus TechVillan henkilökunta Hallinto Juha Leinonen Toimitusjohtaja p TechVillan toimitilaliiketoiminta siirtyi Wanhalle Villatehtaalle Sirpa Sundberg Talouspäällikkö p TechVillan toimitilaliiketoiminta siirrettiin Wanhalle Villatehtaalle alkaen. Teknologiakeskus TechVilla keskittyy jatkossa kohottamaan teknologia-alalla toimivien yritysten kilpailukykyä. Toimintojen uudelleen järjestelyllä selkiytettiin molempien yhtiöiden perustehtäviä. Miia Kuhanen, äitiyslomalla Projektisihteeri p Uudenlaista yhteistyötä Innokoneessa Innokone järjestää yrityksille maksuttomia InnoSteptilaisuuksia eri puolilla Etelä-Suomea. Myös Forssassa yhteistyökumppanina oli paikallinen kehitysyhtiö. Marraskuun alussa Innokone pyörähti Forssan seudun kehittämiskeskuksessa, jossa InnoSteppeihin osallistuivat Forssan Teräsrakenne, DA-Design, Konepaja E Virtanen sekä Maviteknik. Näin ideoidaan istuminen uudelleen Aalto-yliopiston, TechVillan ja Innoparkin yhteisessä Innokone-hankkeessa on tällä hetkellä mukana viitisenkymmentä yritystä. Yksi näistä yrityksistä on Humantool Oy, jonka päätuote - Humantool-istuin - kiikutettiin Aallon innovaatiokurssille opiskelijoiden työstettäväksi. Logistiikkakeskus, toiminta Jorma Härkönen Johtaja, LIMOWA p Janne Siikonen Projektipäällikkö, LIMOWA p Tanja Minko Assistentti, LIMOWA p Tuotekehitys ja suunnittelu, pk-yritykset Erkki Kivelä Kehitysjohtaja, OSKE p Miika Lundin Projektikoordinaattori p Jarkko Toivonen Kehitysjohtaja p Aki Mänttäri Kehityspäällikkö p Mikko Koskela Kehityspäällikkö p Meri Helmi Yrityskehittäjä p

9 Teknologiakeskus TechVilla yhdistää osaajia eri toimialoilta ja kasvattaa asiakasyritystensä kilpailukykyä kehittämällä niiden toimintaa monipuolisesti. TechVilla tarjoaa palveluita erityisesti teknologiateollisuuden tuotekehitys- ja suunnitteluyksiköille ja -yrityksille, logistiikkakeskusten parissa toimiville yrityksille sekä lähialueen kasvuhaluisille pk-yrityksille. TechVilla on käytännönläheinen julkinen toimija, joka toteuttaa myös kansallista osaamiskeskusohjelmaa. TechVillassa tunnetaan hyvin eri innovaatiomekanismit ja niihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet. Tukenamme on laaja teknologiakeskusten verkosto sekä yhteydet kansainvälisiin asiantuntijatahoihin. Teknologiakeskus TechVilla Oy Kankurinkatu 4-6, HYVINKÄÄ vaihde: (019) , fax (019) ÄLYKKÄÄT KONEET KLUSTERIOHJELMA