Rakennusperinnön vaaliminen
|
|
- Ari-Matti Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ETELÄ-SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE Rakennusperinnön vaaliminen Raportti on valmistunut osana Kiinteistöalan Koulutussäätiön vetämää Kiinteistöalan suomalaisvirolaista kehitys- ja koulutushanketta (SVING). Hanke on Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A - ohjelman, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Viron talous- ja liikenneministeriön (Majandus- ja kommunikatsiooniministeerium) rahoittama. Hankkeella ovat yritysrahoitusta antaneet: Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy, ISS Palvelut Oy, KESKO, Kumpulan Kiinteistöt Oy, Matinkylän Huolto Oy, Ovenia Oy Pähkinä Hoito Oy, Realco Oy, Senaatti-kiinteistöt, SOL Palvelut Oy, VVO-yhtymä Oyj, YIT Kiinteistötekniikka Oy Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Rakennusperinnön vaaliminen Tekijäorganisaation esittely Suomen Kiinteistöliitto ry on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio, jonka jäsenkenttä muodostuu asunto-osakeyhtiöistä, kiinteistöosakeyhtiöistä, asuinvuokratalojen omistajista sekä vuokranantajista. Tutkimusjohtaja Mauri Marttila on toiminut Kiinteistöliiton tutkimusosaston vetäjänä vuodesta Hänellä on laaja asiantuntemus muun muassa ympäristöasioista, asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden talousasioista ja verotuksesta sekä niin kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin kehitystoiminnasta. Mauri Marttila (yht. tiet. maist.) 1
2 Esipuhe Edessäsi oleva raportti on syntynyt Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVINGin tuloksena. Hanke aloitettiin syksyllä 2005 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EUrahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. Hankkeen tarkoituksena on ollut: lisätä omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista. Tietoisuuden toivomme lisäävän halua panostaa ylläpitotoiminnan laatuun. luoda asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. lisätä asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja synnyttää heissä kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Hanketyön aikana saatettiin yhteen kiinteistöalan toimijoita Suomessa ja Virossa monilta kiinteistöalan sektoreilta. Hankkeen seminaareihin ja workshopeihin on osallistunut mm. asumisneuvojia, asuntoyhdistysten hallitusten jäseniä, isännöitsijöitä, kaupunkikehittäjiä, kiinteistönhoitajia ja rakennusperinnön suojelusta vastaavia virkamiehiä. Tämä raportti yhdessä muiden hankkeen raporttien kanssa ovat osaltaan työkaluja, joiden avulla levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyössä mukana olleita tahoja. Erityisesti haluamme kiittää rahoittajia, meitä työssämme opastaneita virkamiehiä, yritysrahoittajia, harjoittelijoita, harjoittelutyöpaikkoja tarjonneita, tilaisuuksiin osallistuneita ja hankkeen ohjausryhmää. Kiitämme myös Suomen ympäristöministeriötä, jonka tuella luotiin yhteistyölle pohja jo 1990-luvulla. Yhteistyö on ollut opettavaista ja hedelmällistä. Toivomme, että lukija hyötyy työn hedelmistä tämän raportin muodossa. Tallinnassa Kiinteistöalan Koulutussäätiö Keijo Kaivanto toimitusjohtaja, rehtori, asiamies Tallinna Tehnikaülikool Roode Liias professori, dekaani 2
3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 2 SUOMI VIRO-MAAPROFIILIT 4 3 RAKENNUSSUOJELTU KANTA SUOMESSA JA VIROSSA 5 4 RAKENNUSPERINNÖN VAALIMINEN VIRANOMAISTOIMINTANA Valtionhallinnossa Suomessa Suomen kunnissa Valtionhallinnossa Virossa Viron kunnissa Rakennusperintö ja korjausrakentamiskeskukset Rakennussuojelun tukeminen Rakennussuojelu koulutuksessa 8 5 RAKENNUSSUOJELULAKI JA SEN UUDISTAMINEN 8 6 RAKENNUSPERINTÖSTRATEGIA Tieto- ja taitopohjaa koskevat tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Edellytysten luomista koskevat tavoitteet ja niiden toimenpide-ehdotukset Toteuttamista ja vastuutahoja koskevat tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 11 LIITTEET 13 3
4 Rakennusperinnön vaaliminen 1 Johdanto Tämä raportti on osa Kiinteistöalan Koulutussäätiön koordinoimaan suomalaisvirolaista kiinteistöalan kehitys- ja koulutushanketta (SVING). Rakennusperinnön vaaliminen -teema on osa Elinkaarisuunnittelu kiinteistönpidossa työpakettia. Työn mottona on ollut arkkiatri Risto Pelkosen sanat: Rakentaminen pelkästään taloudellisin ehdoin ilman perinteiden ja esteettisten arvojen kunnioittamista on suuri erehdys ja käy kalliiksi - ei vain meille - vaan myös niille toisille, jotka tulevat meidän jälkeemme. Arkkiatri Pelkosen mielestä ongelmana on, miten yhdistää moderni ja perinteet, muutokset ja pysyvyys sekä esteettiset arvot ja taloudelliset realiteetit. Joka pystyy ratkaisemaan ongelman, on oivaltanut elinkaariajattelun ja hänellä on avaimet kestävään korjausrakentamiseen. Kehitys- ja koulutushanketta suunniteltaessa katsottiin - edelliseen mottoonkin viitaten - että kiinteistöjen elinkaariajatteluun kuuluvat myös rakennushistorialliset ja -taiteelliset arvot, so. rakennusperinnön vaaliminen. Niinpä työpaketin tavoitteena oli edistää rakennusperinnön vaalimista kiinteistöalalla toimivien keskuudessa. Tämä tapahtuu lisäämällä mm. koulutuksen avulla tietämystä rakennussuojelun arvoisesta rakennuskannasta, vaihtamalla kokemuksia Suomen ja Viron välillä sekä levittämällä esimerkkejä onnistuneista toimintatavoista rakennusperinnön vaalimiseksi sekä antamalla suosituksia rakennusperinnön strategisista tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä. Työpaketti toteutettiin suomalais-virolaisena yhteistyönä hankkeen johto-, ohjaus- ja projektiryhmissä, suomalais-virolaisena yhteistyönä viranomaisten kanssa (ministeriöt, museovirastot ja Tallinnan kaupunki) sekä työkokouksina ja seminaareina ja workshopeina. Työpaketin tulostus toteutuu tässä raportissa ja kalvosarjana. Em. yhteistyöosapuolet ilmenevät liitteestä 1. 2 Suomi Viro-maaprofiilit Toimintaympäristöä kuvaavaksi taustaksi laadittiin maiden maaprofiilit, joista ilmenevät niin maantieteelliset, demografiset kuin kansantaloudelliset sekä rakennustuotantoa ja asuntokantaa koskevat erot maiden välillä. Numeerinen vertailu on liitteenä 2. Suomi on Viroa huomattavasti laajempi ja harvaanasutumpi maa, jossa väestö - toisin kuin Virossa - edelleen hieman lisääntyy. Etenkin suomalaiset miehet elävät virolaisia miehiä pitempään. Henkeä kohti laskettu bruttokansantulo on Virossa kolmannes Suomen vastaavasta, mutta kasvaa selvästi Suomea nopeammin. Keskipalkka, vaikkei olekaan suoraan ostovoimaan verrattavissa; on noin neljännes suomalaisten 4
5 keskipalkasta, mutta niin yksityinen kulutus kuin investoinnitkin kasvavat Virossa huomattavasti nopeammin kuin Suomessa. Työttömyys on Virossa Suomea alhaisempi, mutta inflaatio nopeampaa. Suomen ulkomaan kauppa on ylijäämäistä, Virossa alijäämäistä. Virossa rakennetaan suhteellisesti jonkin verran Suomea enemmän ja rakennustuotannon kasvu on nopeampaa. Silti asuntojen uudistuotanto on suhteellisesti Suomea pienempää. Asuntokuntien keskikoko on Virossa jonkin verran Suomea suurempi ja asuntojen määrä on suhteellisesti jonkin verran Suomea alhaisempi. Myös asumisväljyys on viidenneksen Suomea alhaisempi. 3 Rakennussuojeltu kanta Suomessa ja Virossa Suomessa on rakennussuojelulain nojalla suojeltu vain runsaat 250 kohdetta. Tämän lisäksi valtion omistamia rakennuksia, joiden suojelemista säätelee rakennussuojelulain nojalla annettu asetus, on suojeltu noin 800. Kirkkolain (ev.lut.) ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkkorakennukset on suojeltu. Myöhemmin rakennetuista kirkoista suojelupäätöksen on tehnyt molempien kirkkojen Kirkkohallitukset. Kaikkiaan kirkkorakennuksia on suojeltu noin 600. Virossa lailla suojeltuja rakennuksia on suhteellisesti huomattavasti enemmän, noin Toisaalta ns. kaavasuojelu on huomattavasti Suomea vähäisempää. Suomessa kaavoituksella on suojeltu noin rakennusta tai rakennusryhmää, mutta Virossa vain lähinnä Tallinnassa ns, erillisin rakennusjärjestyksin muutama sata rakennusta. Suomessa siis lähdetään siitä, että rakennusperintöä vaalitaan lähtökohtaisesti kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksella eli maankäyttö- ja rakennuslailla ja että sitä täydentävät rakennussuojelulaki ja muut erityislait ja -asetukset. Rakennussuojelulailla suojellut kohteet on luettavissa Suomen ympäristöministeriön kotisivuilta ( ja Viron Muinsuskaitseametin sivuilta ( Rakennussuojeltu rakennuskanta on näin Virossa suhteellisesti suurempi kuin Suomessa. Tämä on ymmärrettävää, sillä Suomen rakennuskanta on Viroa nuorempaa. Suomessa on yli sata vuotta vanhoja rakennuksia vain pari prosenttia kannasta eli murto-osa siitä mitä niitä on Virossa. Toisaalta eri asia on pohtia sitä, mikä osa vaikkapa 50-vuotiaasta rakennuskannasta olisi suojelun arvoista. Suomessa katsotaan, että kulttuuri- ja rakennusperinnön vaaliminen periytyy aina 1600-luvulle asti. Järjestelmällinen suojelu ja restaurointi alkoi kuitenkin vasta 1800-luvun jälkipuolella linnoista ja kirkoista laajentuen vanhimpiin kaupunkialueisiin ja maaseudun arvorakennuksiin. Silti vasta sotien jälkeen rakennussuojelusta tuli osa kulttuuri- ja ympäristöpolitiikkaa, yhdyskuntasuunnittelua, kiinteistönhoitoa ja korjausrakentamista. 5
6 4 Rakennusperinnön vaaliminen viranomaistoimintana 4.1 Valtionhallinnossa Suomessa 4.2 Suomen kunnissa Suomessa päävastuu rakennusperinnön vaalimisesta on opetus- ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla. Valtioneuvosto ja eduskunta tekevät lainsäädännön periaateratkaisut. Opetusministeriö vastaa maan kulttuuriperintöpolitiikasta, kansainvälisistä alan sopimuksista ja osallistuu EU:n kulttuuriperintöalaa koskevien päätöslauselmien valmisteluun. Ympäristöministeriö ohjaa ja kehittää kaavoitusta ja rakentamista. Se myös valmistelee rakennussuojeluun liittyviä lakeja ja määräyksiä, kehittää inventointimenetelmiä, myöntää rakennusperinnön hoitoon avustuksia ja antaa informaatio-ohjausta. Keskeinen toimija ja valtakunnallinen asiantuntijavirasto on opetusministeriön alainen Museovirasto. Sen rakennushistorian osaston tehtävänä on vaalia rakennuskulttuuria asiantuntijana ja suojeluviranomaisena. Virasto myös tallentaa, tutkii ja tiedottaa maan kulttuuri- ja rakennusperinnöstä, sen hoitoon, kehittämiseen ja restaurointiin liittyvissä kysymyksissä. Virasto myöntää myös entistämisavustuksia. Rakennushistorian osaston vahvuus on runsaat 50 henkilöä. Museovirastolla on kaksi alueellista neljän hengen toimistoa Hämeenlinnassa ja Vaasassa. Virasto on myös rakennuttava virasto toimien mm. rakennushistoriallisesti arvokkaissa valtion restaurointikohteissa. Valtionhallinnon alueellisina toimijoina ovat ympäristöhallinnon 13 alueellista ympäristökeskusta ja maakuntamuseot, jotka hoitavat osin Museoviraston tehtäviä. Ympäristökeskukset ohjaavat alueensa kaavoitusta ja valvovat, että valtakunnallisesti merkittävät kohteet otetaan huomioon kuntakaavoituksessa. Ympäristökeskukset tekevät alueillaan rakennussuojelulakiin perustuvat suojelupäätökset. Suojeluesityksen on voinut tehdä rakennuksen omistaja, viranomainen tai ko. paikkakunnalla toimiva rekisteröity yhdistys, jonka toimialaan esityksen teko sopii. Ennen lainvoimaista suojelupäätöstä ympäristökeskus voi asettaa kohteen toimenpidekieltoon. Museovirasto antaa suojeluesityksestä lausunnon ja tarvittaessa ehdotukset suojelumääräyksiksi ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus pyytää myös lausunnot kunnalta ja omistajalta tai haltijalta. Tämän jälkeen ympäristökeskus joko määrää kohteen suojelluksi tai hylkää suojeluesityksen. Viimemainitusta voi valittaa ympäristöministeriöön. Suojelupäätös alistetaan vielä ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Jos ministeriö aikoo vahvistaa suojelun Museoviraston kannasta poikkeavasti, asiasta on pyydettävä opetusministeriön lausunto. Ministeriön päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunta on keskeinen toimija rakennusperintöä koskevassa päätöksenteossa, valistuksessa ja käytännön hoitotoiminnassa. Kunnat vastaavat alueensa rakentamisen ja purkamisen valvonnasta ja korjausneuvonnasta. Eräissä kunnissa, kuten Raumalla ja Porvoossa, on erityisiä neuvontapalveluja vanhojen 6
7 rakennusten korjaajille. Kunnat ovat myös päättämässä rakennusperinnön kohtalosta arvokkaiden rakennusten omistajina. Kuntien koulu- ja kulttuuritoimi luo pohjan suomalaisten rakennusperintötietoudelle. Maakuntamuseot ovat kunnallisia museoita, jotka yhteistyössä Museoviraston kanssa hoitavat kulttuuriperinnön asiantuntijatehtäviä alueellaan. 4.3 Valtionhallinnossa Virossa 4.4 Viron kunnissa Virossa rakennusperinnön päävastuutaho on kulttuuriministeriö ja sen alainen vuonna 1993 perustettu Museovirasto (Muinsuskaitseamet). Ministeriö on solminut mm. kansainväliset rakennusperintöä koskevat sopimukset ja myöntää kulttuuri- ja rakennusperintöön avustuksia. Museovirasto laatii inventointeja ja pitää yllä kansallista monumenttirekisteriä, jossa on mm. rakennussuojellut rakennukset. Samoin pidetään rekisteriä auktorisoiduista korjausurakoitsijoista, joilla on oikeus tehdä töitä suojelluissa kohteissa. Virasto myös valvoo suoritettuja korjaustöitä ja antaa neuvontaa sekä myöntää avustuksia. Viraston henkilövahvuus on noin 50 henkeä. Viron kunnista vain Tallinnassa (Kultuuriväärtuste Amet) ja Haapsalussa on erilliset lautakunnat kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Yleensä kunnat kääntyvät Museoviraston puoleen ja hakevat siltä mm. avustuksia kuntansa erityiskohteille. Toki kunnilla on itselläänkin mahdollisuus myöntää avustuksia alueensa rakennussuojelukohteille. 4.5 Rakennusperintö ja korjausrakentamiskeskukset Suomessa toimii noin 15 aatteellista tai kaupallista korjausrakentamiskeskusta, jotka jakavat neuvoja rakennusten perinteisistä, kestävistä ja ekologisista korjaus- ja rakentamistavoista. Niiden toiminta-alueet vaihtelevat suuresti. Virossa toimii myös muutama korjausrakentamiskeskus. Tallinnaan avattiin vuonna 2001 Tallinnan Säästva Renoveerimise Infokeskus (SRIK) Kultuuriväärtuste Ametin tuella. Suomalaisilla ja virolaisilla korjausrakentamiskeskuksilla on ollut yhteistyötä mm. Interreg III A -projektin Vana maja restaurointileirillä Virossa. 4.6 Rakennussuojelun tukeminen Suomessa päävastuu korjauskustannuksista on aina rakennuksen omistajalla. Moniin korjaus- ja muutostöihin on saatavissa myös yhteiskunnalta taloudellista tukea. Tärkeimmät tuen myöntäjät ovat kunnat, valtion asuntorahasto ja alueelliset ympäristökeskukset. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille on valtion talousarviossa muutamia omia avustusmuotoja. Alueellisten ympäristökeskusten avustukset rakennusperinnön hoitoon on tarkoitettu lähinnä rakennuksen ominaispiirteiden säilyttämistä tukeviin korjauksiin. Museoviraston entistämisavustukset 7
8 kohdistetaan valtakunnallisesti merkittäville rakennuksille vaativimpiin restaurointitöihin sekä toimenpiteisiin, joilla edistetään rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Seuraintalojen korjausavustuksia haetaan Suomen Kotiseutuliiton kautta. Valtion jakamien avustusten yhteismäärä on vajaa neljä milj. euroa vuodessa. Kunnat jakavat korjausavustuksia lähinnä sosiaalisin perustein esimerkiksi vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjauksiin. Virossa rakennusperinnön hoitoa avustetaan yli milj. eurolla vuosittain. Tallinnan kaupunki käyttää mm. kirkkojen ja kaupunginmuurin kunnostamiseen saman verran ja muut kunnat avustuksiin noin puoli milj. euroa vuosittain. Vaikka tuen määrät ovat nimellisesti kasvaneet, korjauskustannukset ovat nousseet vielä nopeammin. EU:sta on myös saatu Virossa mm. matkailuelinkeinotukea, josta osa on voitu käyttää rakennusten korjaamiseen. 4.7 Rakennussuojelu koulutuksessa Suomessa korkeimman asteen koulutusta annetaan yliopistoissa ja teknillisissä korkeakouluissa. Keskeisiä rakennusperinnön hoidon kannalta ovat kolmen teknillisen yliopiston/korkeakoulun arkkitehtiosastot sekä kuuden yliopiston (etenkin Helsingin, Turun ja Jyväskylän) humanistiset tiedekunnat (taidehistorian, kansatieteen ja kulttuurihistorian oppiaineet). Suomesta kuten Virostakin puuttuu yksinomaan rakennussuojeluun tai restaurointiin keskittyvä korkeakoulutus. Virossa korkea-asteella koulutusta antavat Taideakatemia ja Tarton yliopisto. Antaakseen syvällisempää tietoa Museovirasto on tehnyt yhteistyötä em. laitosten ja Tallinnan rakennuskoulun kanssa. On järjestetty mm. tutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta. Myös Tallinnan rakennuskoulu on järjestänyt kursseja ammattimiehille, jotka toimivat konservointitöissä tai restaurointiyrityksissä. Kulttuuriministeriö on päättänyt kehittää olemassa olevien toimijoiden puitteissa keskuksen, joka tarjoaisi korkeampaa restaurointiopetusta Tallinnan rakennuskoulussa, Tarton taidekoulussa ja Taideakatemiassa. Suomessa ammatillista koulutusta annetaan konservoinnissa ja restauroinnissa kuudessa ammattikorkeakoulussa tai -opistossa. Kansainvälistä restaurointikoulutusta antaa mm. ICROM. 5 Rakennussuojelulaki ja sen uudistaminen Suomen nykyinen rakennussuojelulaki tuli voimaan vuonna Laki koskee ensisijassa asemakaavan ulkopuolella olevia rakennuksia, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, -taiteen, -tekniikan, erityisten ympäristöarvojen, rakennuksen ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kannalta. Laki koskee periaatteessa myös rakennuksen kiinteää sisustusta. 8
9 Lakia ollaan paraikaa uudistamassa niin että se kattaisi kansainvälisten sopimusten velvoitteet. Tavoitteena on saattaa rakennusperinnön säilyttämisestä annetut säädökset ajan tasalle ja paremmin vastaamaan alan kansainvälistä kehitystä sekä selkiyttää rakennusperinnön omistajalle suoritettavan korvauksen perusteita ja suojelupäätöksestä aiheutuvia rajoitteita. Uudistuksessa rakennusperintö määriteltäisiin nykylain pohjalta. Suojelu edellyttäisi, että rakennuksella olisi riittävästi kulttuurihistoriallista merkittävyyttä. Tätä arvioitaessa olisi otettava huomioon kohteen edustavuus, säilyneisyys ja historiallinen todistusvoimaisuus. Jos rakennuksen suojelusta aiheutuisi omistajalleen vähäistä suurempaa tai merkittävää vahinkoa tai haittaa, tällä olisi oikeus täyteen korvaukseen yhteiskunnalta. Virossa voimassa oleva rakennussuojelulaki on vuodelta 2002, mutta siihen on tulossa muutoksia mm. vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennussuojeluun liittyen Virossa ei käytännössä makseta korvauksia, mutta suojelukohteiden korjauksia voidaan tukea. 6 Rakennusperintöstrategia Suomessa valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksellään vuonna 2001 rakennusperintöstrategian, jonka toteutumista on ympäristöministeriön työryhmässä seurattu. Kun Virosta on puuttunut vastaavantyyppinen koko rakennusperintöä koskeva strategia, nähtiin hankkeessa perusteltuna käsitellä Suomen strategiaa ja tehdä mm. ao. viranomaisten kesken pidetyn workshopin pohjalta toimenpide-ehdotuksia, joita voitaisiin viedä eteenpäin myös Virossa. Kokemuksia vaihtaen saatiin myös esille hyviksi havaittuja menettelyjä, joita voidaan hyödyntää puolin ja toisin rakennusperinnön vaalimisessa. Suomen rakennusperintöstrategian mukaisesti tavoitteisto jaettiin kolmeen pääryhmään: tieto- ja taitopohja, edellytysten luominen sekä toteuttaminen ja vastuutahot. Näihin ryhmiin kuuluu kaikkiaan 16 strategista tavoitetta, jotka on esitetty liitteessä 3 (englanniksi). 6.1 Tieto- ja taitopohjaa koskevat tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Jotta rakennusperintöä voidaan vaalia, on tiedettävä, mistä rakennusperinnöksi katsottava rakennuskanta koostuu eli se on inventoitava kattavasti. Inventointien osalta molemmissa maissa on kehitettävää. Inventointien kattavuutta on lisättävä ja yhdenmukaistettava. Virossa on laadittu varsin kattavia inventointeja koko kannasta esim. Saarenmaalla, Kuresaaressa, Viljandissa ja Haapsalussa, muttei koko maasta muuten kuin tiettyjen rakennustyyppien osalta (tuulimyllyt, meijerit, rautatieasemat jne.). Toisaalta esim. taidehistorioitsija Mart Kalm on tehnyt kattavan yhteenvedon Viron 1900-luvun arkkitehtuurista. 9
10 Arkkitehtuurin ohella rakennusperinnön vaaliminen ja sen tietopohjan monialaistaminen edellyttää myös muunlaista, kuten rakennusteknistä ja -taloudellista tutkimusta. Museoviraston onkin lisättävä yhteistyötään eri yliopistojen kanssa tarjoten niille esim. monialaisia rakennusperinnön tietopohjaa kartuttavia opinnäyte- ja tutkimusaiheita. Rakennusperinnön tilan ja muutosten seuranta edellyttää yhteistyötä kulttuuri- ja rakennusviranomaisten, myös kunnallisten, rekistereiden suhteen tavoitteena yhdenmukaisen tiedon hallinta ja toisaalta päällekkäisen työn poistaminen. Tietopohjan parantaminen vaatii myös kansainväliseen asiantuntijayhteistyöhön osallistumista. EU:n ohella on tärkeää panostaa myös pohjoismaiseen ja etenkin Itämeren alueen sekä lähialueiden yhteistyöhön. Tieto- ja taitopohjan vahvistaminen vaatii ennen muuta vuorovaikutteisuutta. Ei riitä, että rakennusperinnöstä vastuussa olevat viranomaiset ovat ajan tasalla ja tietävät, miten asioiden tulisi olla. Myös kiinteistönomistajilla on oltava käytössään laadukasta, ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa rakennusperinnöstä niin kulttuurisena kuin taloudellisena voimavarana. Museoviraston ns. kotisivujen ohella on harkittava yleisemmän portaalin perustamista Viroon, jonka kautta rakennusperintöä koskevaa materiaalia voidaan keskitetysti jakaa. Toinen käytännön mahdollisuus on tukea korjausrakentamiskeskusten perustamista tai niiden toimintaa. Tällaisia osin tuettuja keskuksia on jo perustettu Viroon muutamia. Maan väkiluku ja kiinteistökanta huomioon ottaen, on harkittava, mikä on sopiva määrä ja saadaanko keskittämisellä resursseihin nähden parempi lopputulos. Tiedon maastouttaminen tapahtuu myös virallisen koulutusjärjestelmän kautta. Rakennusperinnön vaaliminen onkin saatava läpäisyperiaatteella koko rakennusja kiinteistöalan koulutukseen. Tässä suhteessa Museoviraston ja kulttuuriministeriön yhteistyötä on tiivistettävä, oli sitten kyse korkeakoulu- tai ammatillisesta koulutuksesta. Opetussuunnitelmissa on otettava huomioon se, että jatkossa rakentaminen on entistä enemmän korjausrakentamista ja että korjaamisessa entistä useammin on tarkasteltava myös rakennussuojelun arvoista kantaa. Opiskelijoille kaikilla tasoilla on viestittävä, että ylläpitokulttuuri on ymmärrettävä pääsääntöisesti niin, että olemassa olevaa rakennuskantaa kannattaa pitää kunnossa ja vain poikkeustapauksissa rakennuksen elinkaari jää alle 50 vuoden. 6.2 Edellytysten luomista koskevat tavoitteet ja niiden toimenpide-ehdotukset Rakennusperinnön vaalimista koskevien tavoitteiden lähtökohtana ovat yleisesti ottaen maiden solmimat kansainväliset sopimukset. Molemmat maat ovat ratifioineet mm. La Vallettan, Granadan ja Firenzen sopimukset ja ovat monen muun kansainvälisen järjestön jäseniä. Rakennusperinnön vaalintaa koskeva lainsäädäntö luo tietysti perustan ja säädösten suhteet muuhun lainsäädäntöön on saatava selkeiksi. Näin on 10
11 selkeytettävä mm. maankäyttö- ja rakennuslain, erityslainsäädännön ja muiden säännösten keskinäisiä suhteita. Akuutti tarkastelu on kohdistettava rakennussuojellun kannan ja energiatehokkuussäädösten tulevaan suhteeseen. Toinen rakennusperinnön vaalimista edistävä toimenpide on kulttuuriympäristöohjelma, jolla voidaan ohjata rakennusperintökohteiden käyttöä ja kunnostusta. Virossa on myös tässä suhteessa tehty avauksia. Vörussa on edistetty oman kielen ja kulttuurin olemassaoloa ja muuallakin on esimerkkejä kulttuuriympäristöohjelmatyön käynnistämisestä. Tässä suhteessa esitetään, että Museovirasto ja kulttuuriministeriö laatisivat malliohjan siitä, mitä kulttuuriympäristöohjelmalla ymmärretään. Rakennusperinnön vaalimista voidaan tukea myös sopimusmenettelyin ja muita ohjauskeinoja käyttäen. On siis tuettava rakennusperinnön hoitoa omistajien ja hallinnon välisin sopimuksin sekä kehittämällä keinoja uhanalaisten tai erityiskohteiden säilyttämiseksi. Luontevinta tämänkaltaiset sopimukset ovat julkisen sektorin ja niiden liikelaitosten välillä. Osaavaa rakennusperinnön hoitoa voidaan edistää myös taloudellisilla ohjauskeinoilla. Näitä ovat korjaustoimintaan myönnettävät lainat, korkotuet ja erityyppiset avustukset sekä verotukselliset tuet. Kun rakennusperinnöksi katsottava rakennuskanta kasvaa ja korjauskustannusten nousu näyttää pitemmälläkin tähtäimellä ylittävän yleisen kustannustason nousun, julkisen tuen tarve on aiempaa suurempaa. Verotuksellinen tuki voidaan kanavoida suojelukohteille esim. niin, että käyttämätön rakennusoikeus otetaan alentavana tekijänä huomioon kiinteistön verotusarvossa eikä rakennuksen ikäalennuksia vähennetä, vaikka se olisi peruskorjattu. Kaavoituksen eri tasoilla tulee luoda edellytykset sille, että rakennusperintö voidaan pitää kunnossa ja säilyttää. Tämän toteuttamiseksi huolehditaan, että kaavoituksen kaikilla tasoilla suunnittelu ja kaavan vaikutusten arviointi perustuvat asianmukaiseen ja ajantasaiseen tietoon kulttuuri- ja rakennusympäristön arvoista. Mitä ilmeisimmin myös Virossa detaljikaavoituksella voidaan - Tallinnan esimerkin mukaisesti - turvata laajempien yhtenäisten alueiden säilyminen ja niiden perinteitä kunnioittava korjaaminen. Viron maankäyttö- ja rakennuslakeja uudistettaessa olisikin paikallaan tarkastella, otetaanko niihin kaavasuojelua koskevia säädöksiä. Näin varmistettaisiin yhdenmukaiset periaatteet, miten kaavasuojelu toteutetaan. 6.3 Toteuttamista ja vastuutahoja koskevat tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Rakennusperinnön vaaliminen tarvitsee toteuttajansa ja vastuutahonsa. Jotta rakennuksille saataisiin pitkä elinkaari, on edistettävä rakennusperintörakennusten tarkoituksenmukaista käyttöä, osaavaa kunnossapitoa ja ammattitaitoista korjaamista. Rakennusperintörakennusten omistajien valmiuksia tulee lisätä tehokkaalla tiedotuksella, korjausneuvonnalla ja taloudellisella tuella. Suomessa tulee harkita Viron hyvien kokemusten pohjalta, olisiko aihetta perustaa rekisteri auktorisoiduista rakennusperintökohteiden korjausyrityksistä. Korjausten 11
12 suunnittelijoiden ja rakentajien ammatillista osaamista voidaan lisätä ammattitutkinto-, jatko- ja täydennyskoulutuksella. Käytännön valmiuksia voidaan parantaa myös toteuttamalla koerakentamista rakennusperintökohteissa. Julkisella vallalla on esimerkin rooli myös rakennusperinnön hoitajana. Museovirastojen tuleekin edelleen olla asiantuntijoina valtion rakennusperinnön hoidossa sekä seurata toimintaa mm. omistusvaihdosten yhteydessä. Hallinnolta saatavan asiantuntijatuen ja -palvelun varmistamiseksi vastuuministeriöiden ja Museovirastojen välinen työnjako ja tehtävien koordinointi on syytä selkiyttää. Samassa yhteydessä on paikallaan tarkastella, miten tehtävät organisoidaan optimaalisesti aluetasolla. Kunnissa on lisättävä rakennusvalvontaviranomaisten tietämystä rakennussuojelusta. Sikäli kun ns. kaavasuojelua lisätään, koskee sama myös kaavoitushenkilöstöä. Myös vapaaehtoistoiminnan kautta on saatavissa positiivista vaikutusta rakennusperinnön hoitoon. Rajallisiakaan resursseja ei kannata jättää kokonaan kohdentamatta tämäntyyppiseen järjestö- ja kansalaistoimintaan, joka tekee tunnetuksi rakennusperintöä, sen säilyttämistä ja kunnossapitoa. Mitä ilmeisimmin esim. edellä todettu korjausrakentamiskeskusten neuvonta saavuttaa juuri niitä, joilla on käytännönläheisiä kysymyksiä ja ongelmia. Yhteenvedonomaisesti rakennusperintöstrategian tavoitteena voidaan pitää sitä, että rakennusperintöasiat otetaan huomioon kaikessa korjausrakentamis- ja ylläpitotoiminnassa suunnittelusta toteutukseen ja käyttöön. 12
13 Liite 1 Rakennusperinnön vaaliminen -työpaketti Haastatellut ja työpakettiin osallistuneet: Koko hankkeen johto- ja ohjausryhmät Kalev Uustalu Riin Alatalu Ulo Puustak Hain Toss Laila Podra Tiina Nigul Henry Kuningas Maire Mattinen Tommi Lindh Marja-Leena Ikkala Satu-Kaarina Virtala Anu Kärkkäinen Muinsuskaitseamet Muinsuskaitseamet Muinsuskaitseamet Muinsuskaitseamet Kultuuriministeerium Tallinna Linnavalitsus Tallinna Linnavalitsus Museovirasto Museovirasto Museovirasto Ympäristöministeriö Suomen Kiinteistöliitto ry 13
14 Liite 2 Suomen ja Viron maaprofiilit (2006) Suomi Viro Prosenttia Suomesta Pinta-ala, km Asukasluku, milj. 5,266 1, Asukastiheys, asukk./km2 15,6 29,3 Väestönkasvu, % 0,3-0,2 Naisten elinajanodote, v 81,8 76,3 93 Miesten elinajanodote, v 75, BKT/capita, e BKT:n kasvu, % 5,5 11,4 Keskipalkka, e/kk Yksityisen kulutuksen kasvu, % 3 15,7 Investointien kasvu, % 5,1 19,7 Työttömyys, % 7,7 5,9 Inflaatio, % 1,6 4,4 Vaihtotaseen ylij. / vajaus, % BKT:sta 6-14,9 Rakentaminen BKT:sta, % 6 7,1 Rakennustuotannon kasvu, % 5 22 Uudisasuntotuotanto, kpl/v Valmistuneet asunnot / 1000 asukasta Asuntokuntien määrä Asuntokuntien keskikoko 2,16 2,35 Asuntojen määrä Asuntoja / 1000 asukasta Asuinala / asukas, m Maakuntien määrä Kuntien määrä Lailla rakennussuojellut rakennukset n n Kaavalla rakennussuojellut rakennukset n satoja Valtion rakennussuoj.avustukset, milj. e/v n. 4 n. 1 14
15 Liite 3 Strategy for Building Heritage* Main targets of the strategy 1 Knowledge base 1.1 Knowledge and interactivity It will be taken care that for all there is available high quality updated and easy knowledge about building heritage as cultural and economic resource. 1.2 Comprehensive knowledge base by inventories Inventories of culture environment will be supported on municipal, county and governmental levels. 1.3 Versatile knowledge base by research Preconditions, utility of research results and their publishing will be increased. Building heritage will be integrated to other research of construction industry and of the society. 1.4 Information about changes by follow-up Follow-up of the status and changes of culture environment will be emphasized. 1.5 Knowledge and benchmarking base by international co-operation International co-operation of professionals concerning reservation and maintenance of building heritage will be strengthened. 2 Creating preconditions 2.1 International conventions as a starting point Implementation of international conventions concerning building heritage will be supported. 2.2 Legislation as a basement Use, coordination and follow-up of legislation for building heritage will be emphasized. Mutual relations of building codes and other legislation will be clarified. 2.3 Capable maintenance by economic means Opportunities to maintain building heritage will be increased by improving essentially economic means and support. 15
16 2.4 Culture environmental programs to guide use, maintenance and refurbishment Culture environmental programs and their impact will be supported on national, county and municipal levels. 2.5 Agreement procedures and other means Building heritage maintenance will be supported by trietis between real estate owners and administration and by developing means to reserve special objects and monuments. 2.6 City planning versatile and up-dated Preconditions to reserve and maintain building heritage will be established by general and city plans. 3 Implementation and responsible parties 3.1 Long life cycle by capable use, refurbishment and renovation Proper use, capable maintenance and professional repairs of building heritage will be supported. 3.2 Maintenance examples for building memorials and public monuments and objects Building monuments and heritage made by public administration will be taken care as examples. 3.3 Support and service by administration Capability of public administration will be increased in building heritage maintenance. Division of building heritage maintenance between environmental and cultural administration will be clarified. 3.4 Knowledge resources and information services for municipalities Municipal know-how and resources to maintain building heritage and to arrange guidance services will be supported. 3.5 Support for voluntary activity NGO-activities will be supported which affects information, reserving and maintenance of building heritage. * based on Finnish strategy for building heritage 16
Rakennusperinnön vaaliminen
Rakennusperinnön vaaliminen Tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry 26.5.2008 Helsinki 1 Motto: Rakentaminen pelkästään taloudellisin ehdoin ilman perinteiden ja esteettisten arvojen
LisätiedotMikä SVING? Musiikkia? Golfia? > Suomalais-virolainen kiinteistöalan koulutus- ja kehityshanke
SVING Avaus ja Sving-hankkeen esittely historia tavoitteet koulutus harjoittelijavaihto tiedottaminen Toimitusjohtaja Keijo Kaivanto SVING-ohjausryhmän puheenjohtaja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinteistöalan
LisätiedotSisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto
Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto Rakennussuojelu Turvaa rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja kulttuurisesti kestävää hoitoa
LisätiedotRakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
LisätiedotRakennussuojelu Jorma Korva, kaupunginarkkitehti
Rakennussuojelu 28.2.2013 Jorma Korva, kaupunginarkkitehti Laki rakennusperinnön suojelemisesta Voimaan 1.7.2010 Korvaa aiemman rakennussuojelulain (1985) Rakennusperinnön arvottamisen kriteerit lakitekstissä
LisätiedotKiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING
Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING M Marja-Leena Sallinen Roode Liias Risto Hakala Liisa Kallio Mauri Marttila Sampo Ruoppila Sirkka Terho Kimmo Virtanen Edessäsi oleva
LisätiedotMuseovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo.
YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet: Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. Turun maakuntamuseosta käytetään jäljempänä nimitystä maakuntamuseo.
LisätiedotRakennusperinnön kunnostusavustukset
Rakennusperinnön kunnostusavustukset Vanhat rakennukset kuntoon 19.4.2017 Pieksämäen Veturitallit KYNÄ Kulttuuriympäristöt näkyväksi 19.4.2017 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusperinnön hoitoon
LisätiedotAlueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on sen tärkein tavoite? Alueiden käytön palveluihin kuuluvat maakuntakaavoitus, kuntien
LisätiedotRakennussuojelun ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta
n ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta Tiekartan tarkoituksena on kuvata prosessi, jossa valtio myy asetuksella suojellun kiinteistön. Kiinteistön käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa, jotta se palvelee
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotAvustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager
Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager 26.10.2016 15 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla
LisätiedotKiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA
Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut
LisätiedotRakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö. Juha Vuorinen 18.4.2013
Rakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö Juha Vuorinen 18.4.2013 Laki Museovirastosta Kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten
LisätiedotAnu Laurila Museovirasto
Anu Laurila Museovirasto 21.09.2011 Vähän rakennussuojelusta Vähän historiallisten rakennusten paloturvallisuudesta Turvallisuustekniikan asentamisen periaatteista Esimerkkejä Suomen perustuslain mukaan:
LisätiedotSVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki. Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать!
SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать! Suomen ja Viron kiinteistöalan koulutusyhteistyön taustaa Koulutusyhteistyö käynnistyi
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotHistorian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä
Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:
LisätiedotKulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia
Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia, ympäristöministeriö 11.4.2018 Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivä, Helsinki Maakuntalaki HE 15/2017 2 luku
LisätiedotValtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014
2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotEHDOTUS LAIKSI RAKENNUSPERINNÖN SÄILYTTÄMISESTÄ JA ERÄISTÄ SIIHEN LIITTYVISTÄ LAEISTA. Pyydettynä lausuntonaan Metsähallitus toteaa seuraavaa:
1(6) Ympäristöministeriö 10.10.2008 4212/01/2007 PL 35 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö 18.8.2008, YM003:00/2006, EHDOTUS LAIKSI RAKENNUSPERINNÖN SÄILYTTÄMISESTÄ JA ERÄISTÄ SIIHEN LIITTYVISTÄ LAEISTA
LisätiedotRakennussuojelulaki /60 (The Act on the Protection of Buildings)
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Lain soveltamisala Rakennussuojelulaki 18.1.1985/60 (The Act on the Protection of Buildings) 1 Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojellaan
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/152/531/2017, ja Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n vastine 22.6.
Päätös OKM/152/531/2017 6.10.2017 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/152/531/2017, ja Kansan Sivistystyön Liitto
LisätiedotARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!
ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun
LisätiedotKorjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa
Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään
LisätiedotSVING-hankkeen päätösseminaari Työpaketti: Koulutus 14.11.2007 Tallinna
SVING-hankkeen päätösseminaari Työpaketti: Koulutus 14.11.2007 Tallinna Tervetuloa! Tere Tulemast! Welcome! Добро пожаловать! 14.11.2007 Tallinna 1 Suomen ja Viron kiinteistöalan koulutusyhteistyön taustaa
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa
Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua
LisätiedotKansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan
Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:
TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotVASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA
Liite 2 VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA 28.1.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TIMO RYSÄ TAINA RIEKKINEN Mänttä-Vilppulan kaupunki, 1. kaupunginosan kortteli 118/osa,
LisätiedotLapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen
Lapinjärven kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Mikä rakennusjärjestys on? Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla
LisätiedotAvustukset rakennusperinnön hoitoon:
AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotLAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä
LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön päätös , OKM/179/531/2017
Päätös 12.12.2017 Meyer Turku Oy PL 666 20101 TURKU Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 6.10.2017, Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa koskevan päätöksen muuttaminen
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/162/531/2017, Rautaruukki Oyj:n vastine
Päätös OKM/162/531/2017 6.10.2017 Rautaruukki Oyj Panuntie 11 00620 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/162/531/2017, Rautaruukki Oyj:n vastine Asia Ammatillisten tutkintojen
LisätiedotArvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta
Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen
LisätiedotLausunto. Esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen
Lausunto 15.03.2018 MV/1/00.04.00/2018 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia OKM/5/010/2018 Esittävän taiteen ja museoiden valtionrahoituksen uudistaminen Opetus- ja
LisätiedotTERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA
TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö
LisätiedotVirojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutokset
VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutokset lausuntojen ja muistutusten vastineet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P30712 kuuleminen / vastineet 1 (13) Auranen Maria Sisällysluettelo
LisätiedotRakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa
Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa Harri Hakaste Kierrätyksestä kiertotalouteen - Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 keskustelutilaisuus 20.3.2018 Materiaalitehokkuuden
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotSIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos
SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön
LisätiedotOsallistumis- ja Arviointisuunnitelma
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:
LisätiedotPäätös OKM/112/531/2017. Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys r.y. KOULUTIE EURAJOKI
Päätös OKM/112/531/2017 6.10.2017 Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys r.y. KOULUTIE 4 27100 EURAJOKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/112/531/2017, ja Eurajoen kristillisen
LisätiedotMUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu
Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/149/531/2017, ja HAUS Kehittämiskeskus Oy:n vastine
Päätös OKM/149/531/2017 6.10.2017 Haus Kehittämiskeskus Oy Hollantilaisentie 11 00330 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/149/531/2017, ja HAUS Kehittämiskeskus Oy:n vastine
LisätiedotFrom waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu
From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr:n vastine 11.8.
Päätös OKM/141/531/2017 6.10.2017 Pop & Jazz Konservatorion Säätiö sr Arabiankatu 2 00560 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/141/531/2017, ja Pop & Jazz Konservatorion
LisätiedotRAKENNUSSUOJELUSTA LAIT: - Laki rakennusperinnön suojelemisesta 2010 (RakPSL) - Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) - Kirkkolaki
RAKENNUSSUOJELUSTA LAIT: - Laki rakennusperinnön suojelemisesta 2010 (RakPSL) - Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) - Kirkkolaki prof. Ekroos 1 prof. Ekroos 2 KML-perusta 1 Lain valinta RAKENNSUOJELU VAIHEET
LisätiedotPaikallinen Palveleva Vaikuttaja
Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien
LisätiedotRAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma
RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.
LisätiedotAmmatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.
LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen
LisätiedotLausunto 1 (5) 16.9.2013
Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön päätös , OKM/180/531/2017
Päätös 11.10.2018 Valmet Automotive Oy PL 4 23501 UUSIKAUPUNKI Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös 6.10.2017, Ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa koskevan päätöksen
LisätiedotKorjausrakentamisen linjaukset
Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotRakennussuojelun ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta
Rakennussuojelun ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta Asetuksella suojellun kiinteistön myynti ja käyttötarkoituksen muutos WAGER HENRIK 5.7.2018 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1. Lähtötilanne
LisätiedotLakiuudistuksen tilannekatsaus
Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotVastuumuseojärjestelmän uudistus Kulttuuriympäristön asiantuntemus alueilla vahvistuu
Vastuumuseojärjestelmän uudistus Kulttuuriympäristön asiantuntemus alueilla vahvistuu Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen ajankohtaispäivä 10.4.2019 Satu Kähkönen Uudistuksen lähtökohdat: Museopoliittinen
LisätiedotHelsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö
Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Hyvinkään kaupunki, ympäristölautakunta PL 21 05801 Hyvinkää Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestysluonnoksesta HEL 2016-005241
LisätiedotOikeusvaikutukset. Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia
Rajaus Oikeusvaikutukset Statuksella itsellään ei ole oikeusvaikutuksia MRL: oikeus- ja ohjausvaikutukset tulevat suoraan lainvoimaisista kaavoista myös muusta lainsäädännöstä: kirkkolaki, muinaismuistolaki,
LisätiedotHissi osana esteettömyyttä 3.3.2015
Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen
LisätiedotPurkamislupa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/eeva Pehkonen
Purkamislupa 1 Rakennuksen tai sen osan purkamiseen vaaditaan aina purkamislupa asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jos yleiskaavassa niin määrätään.
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
Lisätiedot3.11.2015. Maankäyttöpalvelut
1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-
LisätiedotTuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015
Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona
LisätiedotKulttuuriympäristölinjaukset. Marjo Poutanen
Kulttuuriympäristölinjaukset Marjo Poutanen 23.3.2018 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan rakennetun ympäristön, kulttuurimaiseman ja muinaisjäännösten muodostamaa kokonaisuutta. Se
LisätiedotMaahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta. Korkeakoulujen kv-kevätpäivät Kaisu Piiroinen
Maahanmuuton vastuukorkeakoulutoiminta Korkeakoulujen kv-kevätpäivät 10.5.2017 Kaisu Piiroinen 1 2 3 4 http://uutismaailma.com/wpcontent/uploads/2016/03/vok-raportti_21.03.2016.pdf 5 Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotAlueidenkäyttö ja maakuntauudistus
Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön
LisätiedotVUOROVAIKUTUSRAPORTTI. Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro 12459) Vuorovaikutusraportin sisältö
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Kaavakartta nro 12459 1 (5) Hankenro 5344_2 HEL 2016-013448 11.4.2017, täydennetty 1.12.2017 VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro
LisätiedotFINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa
FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä
LisätiedotEU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset
LisätiedotMerialuesuunnittelun lainsäädäntö
Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden
Lisätiedot40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää
40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotPUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO
HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/160/531/2017, ja Rakennusteollisuus RT ry:n vastine 9.8.
Päätös OKM/160/531/2017 6.10.2017 Rakennusteollisuus RT ry UNIONINKATU 14 00130 HELSINKI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/160/531/2017, ja Rakennusteollisuus RT ry:n vastine
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotPäätös Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus , OKM/82/531/2017
Päätös OKM/82/531/2017 6.10.2017 Lieksan Kristillisen Opiston kannatusyhdistys ry KYLÄNLAHDENTIE 81 81820 KYLÄNLAHTI Viite Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus 9.6.2017, OKM/82/531/2017 Asia Ammatillisten
LisätiedotPäätös Viite Ajoneuvoalan tutkintotoimikunnan myöntämä tutkinnon järjestämissopimus
Päätös OKM/165/531/2017 16.2.2018 Toyota Auto Finland Oy Korpivaarantie 1 01450 VANTAA Viite Ajoneuvoalan tutkintotoimikunnan myöntämä tutkinnon järjestämissopimus 25.9.2017 Asia Ammatillisten tutkintojen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013
OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS
LisätiedotHallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä
Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
Lisätiedotneuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7
Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia
Lisätiedot