Rakennusperinnön vaaliminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusperinnön vaaliminen"

Transkriptio

1 ETELÄ-SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE Rakennusperinnön vaaliminen Raportti on valmistunut osana Kiinteistöalan Koulutussäätiön vetämää Kiinteistöalan suomalaisvirolaista kehitys- ja koulutushanketta (SVING). Hanke on Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A - ohjelman, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Viron talous- ja liikenneministeriön (Majandus- ja kommunikatsiooniministeerium) rahoittama. Hankkeella ovat yritysrahoitusta antaneet: Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy, ISS Palvelut Oy, KESKO, Kumpulan Kiinteistöt Oy, Matinkylän Huolto Oy, Ovenia Oy Pähkinä Hoito Oy, Realco Oy, Senaatti-kiinteistöt, SOL Palvelut Oy, VVO-yhtymä Oyj, YIT Kiinteistötekniikka Oy Pääotsikko - Elinkaarisuunnittelu Alaotsikko Rakennusperinnön vaaliminen Tekijäorganisaation esittely Suomen Kiinteistöliitto ry on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio, jonka jäsenkenttä muodostuu asunto-osakeyhtiöistä, kiinteistöosakeyhtiöistä, asuinvuokratalojen omistajista sekä vuokranantajista. Tutkimusjohtaja Mauri Marttila on toiminut Kiinteistöliiton tutkimusosaston vetäjänä vuodesta Hänellä on laaja asiantuntemus muun muassa ympäristöasioista, asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden talousasioista ja verotuksesta sekä niin kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin kehitystoiminnasta. Mauri Marttila (yht. tiet. maist.) 1

2 Esipuhe Edessäsi oleva raportti on syntynyt Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVINGin tuloksena. Hanke aloitettiin syksyllä 2005 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EUrahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. Hankkeen tarkoituksena on ollut: lisätä omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista. Tietoisuuden toivomme lisäävän halua panostaa ylläpitotoiminnan laatuun. luoda asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. lisätä asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja synnyttää heissä kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Hanketyön aikana saatettiin yhteen kiinteistöalan toimijoita Suomessa ja Virossa monilta kiinteistöalan sektoreilta. Hankkeen seminaareihin ja workshopeihin on osallistunut mm. asumisneuvojia, asuntoyhdistysten hallitusten jäseniä, isännöitsijöitä, kaupunkikehittäjiä, kiinteistönhoitajia ja rakennusperinnön suojelusta vastaavia virkamiehiä. Tämä raportti yhdessä muiden hankkeen raporttien kanssa ovat osaltaan työkaluja, joiden avulla levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyössä mukana olleita tahoja. Erityisesti haluamme kiittää rahoittajia, meitä työssämme opastaneita virkamiehiä, yritysrahoittajia, harjoittelijoita, harjoittelutyöpaikkoja tarjonneita, tilaisuuksiin osallistuneita ja hankkeen ohjausryhmää. Kiitämme myös Suomen ympäristöministeriötä, jonka tuella luotiin yhteistyölle pohja jo 1990-luvulla. Yhteistyö on ollut opettavaista ja hedelmällistä. Toivomme, että lukija hyötyy työn hedelmistä tämän raportin muodossa. Tallinnassa Kiinteistöalan Koulutussäätiö Keijo Kaivanto toimitusjohtaja, rehtori, asiamies Tallinna Tehnikaülikool Roode Liias professori, dekaani 2

3 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 2 SUOMI VIRO-MAAPROFIILIT 4 3 RAKENNUSSUOJELTU KANTA SUOMESSA JA VIROSSA 5 4 RAKENNUSPERINNÖN VAALIMINEN VIRANOMAISTOIMINTANA Valtionhallinnossa Suomessa Suomen kunnissa Valtionhallinnossa Virossa Viron kunnissa Rakennusperintö ja korjausrakentamiskeskukset Rakennussuojelun tukeminen Rakennussuojelu koulutuksessa 8 5 RAKENNUSSUOJELULAKI JA SEN UUDISTAMINEN 8 6 RAKENNUSPERINTÖSTRATEGIA Tieto- ja taitopohjaa koskevat tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Edellytysten luomista koskevat tavoitteet ja niiden toimenpide-ehdotukset Toteuttamista ja vastuutahoja koskevat tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset 11 LIITTEET 13 3

4 Rakennusperinnön vaaliminen 1 Johdanto Tämä raportti on osa Kiinteistöalan Koulutussäätiön koordinoimaan suomalaisvirolaista kiinteistöalan kehitys- ja koulutushanketta (SVING). Rakennusperinnön vaaliminen -teema on osa Elinkaarisuunnittelu kiinteistönpidossa työpakettia. Työn mottona on ollut arkkiatri Risto Pelkosen sanat: Rakentaminen pelkästään taloudellisin ehdoin ilman perinteiden ja esteettisten arvojen kunnioittamista on suuri erehdys ja käy kalliiksi - ei vain meille - vaan myös niille toisille, jotka tulevat meidän jälkeemme. Arkkiatri Pelkosen mielestä ongelmana on, miten yhdistää moderni ja perinteet, muutokset ja pysyvyys sekä esteettiset arvot ja taloudelliset realiteetit. Joka pystyy ratkaisemaan ongelman, on oivaltanut elinkaariajattelun ja hänellä on avaimet kestävään korjausrakentamiseen. Kehitys- ja koulutushanketta suunniteltaessa katsottiin - edelliseen mottoonkin viitaten - että kiinteistöjen elinkaariajatteluun kuuluvat myös rakennushistorialliset ja -taiteelliset arvot, so. rakennusperinnön vaaliminen. Niinpä työpaketin tavoitteena oli edistää rakennusperinnön vaalimista kiinteistöalalla toimivien keskuudessa. Tämä tapahtuu lisäämällä mm. koulutuksen avulla tietämystä rakennussuojelun arvoisesta rakennuskannasta, vaihtamalla kokemuksia Suomen ja Viron välillä sekä levittämällä esimerkkejä onnistuneista toimintatavoista rakennusperinnön vaalimiseksi sekä antamalla suosituksia rakennusperinnön strategisista tavoitteista ja tarvittavista toimenpiteistä. Työpaketti toteutettiin suomalais-virolaisena yhteistyönä hankkeen johto-, ohjaus- ja projektiryhmissä, suomalais-virolaisena yhteistyönä viranomaisten kanssa (ministeriöt, museovirastot ja Tallinnan kaupunki) sekä työkokouksina ja seminaareina ja workshopeina. Työpaketin tulostus toteutuu tässä raportissa ja kalvosarjana. Em. yhteistyöosapuolet ilmenevät liitteestä 1. 2 Suomi Viro-maaprofiilit Toimintaympäristöä kuvaavaksi taustaksi laadittiin maiden maaprofiilit, joista ilmenevät niin maantieteelliset, demografiset kuin kansantaloudelliset sekä rakennustuotantoa ja asuntokantaa koskevat erot maiden välillä. Numeerinen vertailu on liitteenä 2. Suomi on Viroa huomattavasti laajempi ja harvaanasutumpi maa, jossa väestö - toisin kuin Virossa - edelleen hieman lisääntyy. Etenkin suomalaiset miehet elävät virolaisia miehiä pitempään. Henkeä kohti laskettu bruttokansantulo on Virossa kolmannes Suomen vastaavasta, mutta kasvaa selvästi Suomea nopeammin. Keskipalkka, vaikkei olekaan suoraan ostovoimaan verrattavissa; on noin neljännes suomalaisten 4

5 keskipalkasta, mutta niin yksityinen kulutus kuin investoinnitkin kasvavat Virossa huomattavasti nopeammin kuin Suomessa. Työttömyys on Virossa Suomea alhaisempi, mutta inflaatio nopeampaa. Suomen ulkomaan kauppa on ylijäämäistä, Virossa alijäämäistä. Virossa rakennetaan suhteellisesti jonkin verran Suomea enemmän ja rakennustuotannon kasvu on nopeampaa. Silti asuntojen uudistuotanto on suhteellisesti Suomea pienempää. Asuntokuntien keskikoko on Virossa jonkin verran Suomea suurempi ja asuntojen määrä on suhteellisesti jonkin verran Suomea alhaisempi. Myös asumisväljyys on viidenneksen Suomea alhaisempi. 3 Rakennussuojeltu kanta Suomessa ja Virossa Suomessa on rakennussuojelulain nojalla suojeltu vain runsaat 250 kohdetta. Tämän lisäksi valtion omistamia rakennuksia, joiden suojelemista säätelee rakennussuojelulain nojalla annettu asetus, on suojeltu noin 800. Kirkkolain (ev.lut.) ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkkorakennukset on suojeltu. Myöhemmin rakennetuista kirkoista suojelupäätöksen on tehnyt molempien kirkkojen Kirkkohallitukset. Kaikkiaan kirkkorakennuksia on suojeltu noin 600. Virossa lailla suojeltuja rakennuksia on suhteellisesti huomattavasti enemmän, noin Toisaalta ns. kaavasuojelu on huomattavasti Suomea vähäisempää. Suomessa kaavoituksella on suojeltu noin rakennusta tai rakennusryhmää, mutta Virossa vain lähinnä Tallinnassa ns, erillisin rakennusjärjestyksin muutama sata rakennusta. Suomessa siis lähdetään siitä, että rakennusperintöä vaalitaan lähtökohtaisesti kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksella eli maankäyttö- ja rakennuslailla ja että sitä täydentävät rakennussuojelulaki ja muut erityislait ja -asetukset. Rakennussuojelulailla suojellut kohteet on luettavissa Suomen ympäristöministeriön kotisivuilta (www.ymparisto.fi) ja Viron Muinsuskaitseametin sivuilta (www.muinas.ee). Rakennussuojeltu rakennuskanta on näin Virossa suhteellisesti suurempi kuin Suomessa. Tämä on ymmärrettävää, sillä Suomen rakennuskanta on Viroa nuorempaa. Suomessa on yli sata vuotta vanhoja rakennuksia vain pari prosenttia kannasta eli murto-osa siitä mitä niitä on Virossa. Toisaalta eri asia on pohtia sitä, mikä osa vaikkapa 50-vuotiaasta rakennuskannasta olisi suojelun arvoista. Suomessa katsotaan, että kulttuuri- ja rakennusperinnön vaaliminen periytyy aina 1600-luvulle asti. Järjestelmällinen suojelu ja restaurointi alkoi kuitenkin vasta 1800-luvun jälkipuolella linnoista ja kirkoista laajentuen vanhimpiin kaupunkialueisiin ja maaseudun arvorakennuksiin. Silti vasta sotien jälkeen rakennussuojelusta tuli osa kulttuuri- ja ympäristöpolitiikkaa, yhdyskuntasuunnittelua, kiinteistönhoitoa ja korjausrakentamista. 5

6 4 Rakennusperinnön vaaliminen viranomaistoimintana 4.1 Valtionhallinnossa Suomessa 4.2 Suomen kunnissa Suomessa päävastuu rakennusperinnön vaalimisesta on opetus- ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla. Valtioneuvosto ja eduskunta tekevät lainsäädännön periaateratkaisut. Opetusministeriö vastaa maan kulttuuriperintöpolitiikasta, kansainvälisistä alan sopimuksista ja osallistuu EU:n kulttuuriperintöalaa koskevien päätöslauselmien valmisteluun. Ympäristöministeriö ohjaa ja kehittää kaavoitusta ja rakentamista. Se myös valmistelee rakennussuojeluun liittyviä lakeja ja määräyksiä, kehittää inventointimenetelmiä, myöntää rakennusperinnön hoitoon avustuksia ja antaa informaatio-ohjausta. Keskeinen toimija ja valtakunnallinen asiantuntijavirasto on opetusministeriön alainen Museovirasto. Sen rakennushistorian osaston tehtävänä on vaalia rakennuskulttuuria asiantuntijana ja suojeluviranomaisena. Virasto myös tallentaa, tutkii ja tiedottaa maan kulttuuri- ja rakennusperinnöstä, sen hoitoon, kehittämiseen ja restaurointiin liittyvissä kysymyksissä. Virasto myöntää myös entistämisavustuksia. Rakennushistorian osaston vahvuus on runsaat 50 henkilöä. Museovirastolla on kaksi alueellista neljän hengen toimistoa Hämeenlinnassa ja Vaasassa. Virasto on myös rakennuttava virasto toimien mm. rakennushistoriallisesti arvokkaissa valtion restaurointikohteissa. Valtionhallinnon alueellisina toimijoina ovat ympäristöhallinnon 13 alueellista ympäristökeskusta ja maakuntamuseot, jotka hoitavat osin Museoviraston tehtäviä. Ympäristökeskukset ohjaavat alueensa kaavoitusta ja valvovat, että valtakunnallisesti merkittävät kohteet otetaan huomioon kuntakaavoituksessa. Ympäristökeskukset tekevät alueillaan rakennussuojelulakiin perustuvat suojelupäätökset. Suojeluesityksen on voinut tehdä rakennuksen omistaja, viranomainen tai ko. paikkakunnalla toimiva rekisteröity yhdistys, jonka toimialaan esityksen teko sopii. Ennen lainvoimaista suojelupäätöstä ympäristökeskus voi asettaa kohteen toimenpidekieltoon. Museovirasto antaa suojeluesityksestä lausunnon ja tarvittaessa ehdotukset suojelumääräyksiksi ympäristökeskukselle. Ympäristökeskus pyytää myös lausunnot kunnalta ja omistajalta tai haltijalta. Tämän jälkeen ympäristökeskus joko määrää kohteen suojelluksi tai hylkää suojeluesityksen. Viimemainitusta voi valittaa ympäristöministeriöön. Suojelupäätös alistetaan vielä ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Jos ministeriö aikoo vahvistaa suojelun Museoviraston kannasta poikkeavasti, asiasta on pyydettävä opetusministeriön lausunto. Ministeriön päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunta on keskeinen toimija rakennusperintöä koskevassa päätöksenteossa, valistuksessa ja käytännön hoitotoiminnassa. Kunnat vastaavat alueensa rakentamisen ja purkamisen valvonnasta ja korjausneuvonnasta. Eräissä kunnissa, kuten Raumalla ja Porvoossa, on erityisiä neuvontapalveluja vanhojen 6

7 rakennusten korjaajille. Kunnat ovat myös päättämässä rakennusperinnön kohtalosta arvokkaiden rakennusten omistajina. Kuntien koulu- ja kulttuuritoimi luo pohjan suomalaisten rakennusperintötietoudelle. Maakuntamuseot ovat kunnallisia museoita, jotka yhteistyössä Museoviraston kanssa hoitavat kulttuuriperinnön asiantuntijatehtäviä alueellaan. 4.3 Valtionhallinnossa Virossa 4.4 Viron kunnissa Virossa rakennusperinnön päävastuutaho on kulttuuriministeriö ja sen alainen vuonna 1993 perustettu Museovirasto (Muinsuskaitseamet). Ministeriö on solminut mm. kansainväliset rakennusperintöä koskevat sopimukset ja myöntää kulttuuri- ja rakennusperintöön avustuksia. Museovirasto laatii inventointeja ja pitää yllä kansallista monumenttirekisteriä, jossa on mm. rakennussuojellut rakennukset. Samoin pidetään rekisteriä auktorisoiduista korjausurakoitsijoista, joilla on oikeus tehdä töitä suojelluissa kohteissa. Virasto myös valvoo suoritettuja korjaustöitä ja antaa neuvontaa sekä myöntää avustuksia. Viraston henkilövahvuus on noin 50 henkeä. Viron kunnista vain Tallinnassa (Kultuuriväärtuste Amet) ja Haapsalussa on erilliset lautakunnat kulttuuriperinnön säilyttämiseksi. Yleensä kunnat kääntyvät Museoviraston puoleen ja hakevat siltä mm. avustuksia kuntansa erityiskohteille. Toki kunnilla on itselläänkin mahdollisuus myöntää avustuksia alueensa rakennussuojelukohteille. 4.5 Rakennusperintö ja korjausrakentamiskeskukset Suomessa toimii noin 15 aatteellista tai kaupallista korjausrakentamiskeskusta, jotka jakavat neuvoja rakennusten perinteisistä, kestävistä ja ekologisista korjaus- ja rakentamistavoista. Niiden toiminta-alueet vaihtelevat suuresti. Virossa toimii myös muutama korjausrakentamiskeskus. Tallinnaan avattiin vuonna 2001 Tallinnan Säästva Renoveerimise Infokeskus (SRIK) Kultuuriväärtuste Ametin tuella. Suomalaisilla ja virolaisilla korjausrakentamiskeskuksilla on ollut yhteistyötä mm. Interreg III A -projektin Vana maja restaurointileirillä Virossa. 4.6 Rakennussuojelun tukeminen Suomessa päävastuu korjauskustannuksista on aina rakennuksen omistajalla. Moniin korjaus- ja muutostöihin on saatavissa myös yhteiskunnalta taloudellista tukea. Tärkeimmät tuen myöntäjät ovat kunnat, valtion asuntorahasto ja alueelliset ympäristökeskukset. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille on valtion talousarviossa muutamia omia avustusmuotoja. Alueellisten ympäristökeskusten avustukset rakennusperinnön hoitoon on tarkoitettu lähinnä rakennuksen ominaispiirteiden säilyttämistä tukeviin korjauksiin. Museoviraston entistämisavustukset 7

8 kohdistetaan valtakunnallisesti merkittäville rakennuksille vaativimpiin restaurointitöihin sekä toimenpiteisiin, joilla edistetään rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon säilymistä. Seuraintalojen korjausavustuksia haetaan Suomen Kotiseutuliiton kautta. Valtion jakamien avustusten yhteismäärä on vajaa neljä milj. euroa vuodessa. Kunnat jakavat korjausavustuksia lähinnä sosiaalisin perustein esimerkiksi vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjauksiin. Virossa rakennusperinnön hoitoa avustetaan yli milj. eurolla vuosittain. Tallinnan kaupunki käyttää mm. kirkkojen ja kaupunginmuurin kunnostamiseen saman verran ja muut kunnat avustuksiin noin puoli milj. euroa vuosittain. Vaikka tuen määrät ovat nimellisesti kasvaneet, korjauskustannukset ovat nousseet vielä nopeammin. EU:sta on myös saatu Virossa mm. matkailuelinkeinotukea, josta osa on voitu käyttää rakennusten korjaamiseen. 4.7 Rakennussuojelu koulutuksessa Suomessa korkeimman asteen koulutusta annetaan yliopistoissa ja teknillisissä korkeakouluissa. Keskeisiä rakennusperinnön hoidon kannalta ovat kolmen teknillisen yliopiston/korkeakoulun arkkitehtiosastot sekä kuuden yliopiston (etenkin Helsingin, Turun ja Jyväskylän) humanistiset tiedekunnat (taidehistorian, kansatieteen ja kulttuurihistorian oppiaineet). Suomesta kuten Virostakin puuttuu yksinomaan rakennussuojeluun tai restaurointiin keskittyvä korkeakoulutus. Virossa korkea-asteella koulutusta antavat Taideakatemia ja Tarton yliopisto. Antaakseen syvällisempää tietoa Museovirasto on tehnyt yhteistyötä em. laitosten ja Tallinnan rakennuskoulun kanssa. On järjestetty mm. tutkinnon jälkeistä täydennyskoulutusta. Myös Tallinnan rakennuskoulu on järjestänyt kursseja ammattimiehille, jotka toimivat konservointitöissä tai restaurointiyrityksissä. Kulttuuriministeriö on päättänyt kehittää olemassa olevien toimijoiden puitteissa keskuksen, joka tarjoaisi korkeampaa restaurointiopetusta Tallinnan rakennuskoulussa, Tarton taidekoulussa ja Taideakatemiassa. Suomessa ammatillista koulutusta annetaan konservoinnissa ja restauroinnissa kuudessa ammattikorkeakoulussa tai -opistossa. Kansainvälistä restaurointikoulutusta antaa mm. ICROM. 5 Rakennussuojelulaki ja sen uudistaminen Suomen nykyinen rakennussuojelulaki tuli voimaan vuonna Laki koskee ensisijassa asemakaavan ulkopuolella olevia rakennuksia, joilla on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistorian, -taiteen, -tekniikan, erityisten ympäristöarvojen, rakennuksen ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kannalta. Laki koskee periaatteessa myös rakennuksen kiinteää sisustusta. 8

9 Lakia ollaan paraikaa uudistamassa niin että se kattaisi kansainvälisten sopimusten velvoitteet. Tavoitteena on saattaa rakennusperinnön säilyttämisestä annetut säädökset ajan tasalle ja paremmin vastaamaan alan kansainvälistä kehitystä sekä selkiyttää rakennusperinnön omistajalle suoritettavan korvauksen perusteita ja suojelupäätöksestä aiheutuvia rajoitteita. Uudistuksessa rakennusperintö määriteltäisiin nykylain pohjalta. Suojelu edellyttäisi, että rakennuksella olisi riittävästi kulttuurihistoriallista merkittävyyttä. Tätä arvioitaessa olisi otettava huomioon kohteen edustavuus, säilyneisyys ja historiallinen todistusvoimaisuus. Jos rakennuksen suojelusta aiheutuisi omistajalleen vähäistä suurempaa tai merkittävää vahinkoa tai haittaa, tällä olisi oikeus täyteen korvaukseen yhteiskunnalta. Virossa voimassa oleva rakennussuojelulaki on vuodelta 2002, mutta siihen on tulossa muutoksia mm. vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta. Rakennussuojeluun liittyen Virossa ei käytännössä makseta korvauksia, mutta suojelukohteiden korjauksia voidaan tukea. 6 Rakennusperintöstrategia Suomessa valtioneuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksellään vuonna 2001 rakennusperintöstrategian, jonka toteutumista on ympäristöministeriön työryhmässä seurattu. Kun Virosta on puuttunut vastaavantyyppinen koko rakennusperintöä koskeva strategia, nähtiin hankkeessa perusteltuna käsitellä Suomen strategiaa ja tehdä mm. ao. viranomaisten kesken pidetyn workshopin pohjalta toimenpide-ehdotuksia, joita voitaisiin viedä eteenpäin myös Virossa. Kokemuksia vaihtaen saatiin myös esille hyviksi havaittuja menettelyjä, joita voidaan hyödyntää puolin ja toisin rakennusperinnön vaalimisessa. Suomen rakennusperintöstrategian mukaisesti tavoitteisto jaettiin kolmeen pääryhmään: tieto- ja taitopohja, edellytysten luominen sekä toteuttaminen ja vastuutahot. Näihin ryhmiin kuuluu kaikkiaan 16 strategista tavoitetta, jotka on esitetty liitteessä 3 (englanniksi). 6.1 Tieto- ja taitopohjaa koskevat tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Jotta rakennusperintöä voidaan vaalia, on tiedettävä, mistä rakennusperinnöksi katsottava rakennuskanta koostuu eli se on inventoitava kattavasti. Inventointien osalta molemmissa maissa on kehitettävää. Inventointien kattavuutta on lisättävä ja yhdenmukaistettava. Virossa on laadittu varsin kattavia inventointeja koko kannasta esim. Saarenmaalla, Kuresaaressa, Viljandissa ja Haapsalussa, muttei koko maasta muuten kuin tiettyjen rakennustyyppien osalta (tuulimyllyt, meijerit, rautatieasemat jne.). Toisaalta esim. taidehistorioitsija Mart Kalm on tehnyt kattavan yhteenvedon Viron 1900-luvun arkkitehtuurista. 9

10 Arkkitehtuurin ohella rakennusperinnön vaaliminen ja sen tietopohjan monialaistaminen edellyttää myös muunlaista, kuten rakennusteknistä ja -taloudellista tutkimusta. Museoviraston onkin lisättävä yhteistyötään eri yliopistojen kanssa tarjoten niille esim. monialaisia rakennusperinnön tietopohjaa kartuttavia opinnäyte- ja tutkimusaiheita. Rakennusperinnön tilan ja muutosten seuranta edellyttää yhteistyötä kulttuuri- ja rakennusviranomaisten, myös kunnallisten, rekistereiden suhteen tavoitteena yhdenmukaisen tiedon hallinta ja toisaalta päällekkäisen työn poistaminen. Tietopohjan parantaminen vaatii myös kansainväliseen asiantuntijayhteistyöhön osallistumista. EU:n ohella on tärkeää panostaa myös pohjoismaiseen ja etenkin Itämeren alueen sekä lähialueiden yhteistyöhön. Tieto- ja taitopohjan vahvistaminen vaatii ennen muuta vuorovaikutteisuutta. Ei riitä, että rakennusperinnöstä vastuussa olevat viranomaiset ovat ajan tasalla ja tietävät, miten asioiden tulisi olla. Myös kiinteistönomistajilla on oltava käytössään laadukasta, ajantasaista ja helposti saatavilla olevaa tietoa rakennusperinnöstä niin kulttuurisena kuin taloudellisena voimavarana. Museoviraston ns. kotisivujen ohella on harkittava yleisemmän portaalin perustamista Viroon, jonka kautta rakennusperintöä koskevaa materiaalia voidaan keskitetysti jakaa. Toinen käytännön mahdollisuus on tukea korjausrakentamiskeskusten perustamista tai niiden toimintaa. Tällaisia osin tuettuja keskuksia on jo perustettu Viroon muutamia. Maan väkiluku ja kiinteistökanta huomioon ottaen, on harkittava, mikä on sopiva määrä ja saadaanko keskittämisellä resursseihin nähden parempi lopputulos. Tiedon maastouttaminen tapahtuu myös virallisen koulutusjärjestelmän kautta. Rakennusperinnön vaaliminen onkin saatava läpäisyperiaatteella koko rakennusja kiinteistöalan koulutukseen. Tässä suhteessa Museoviraston ja kulttuuriministeriön yhteistyötä on tiivistettävä, oli sitten kyse korkeakoulu- tai ammatillisesta koulutuksesta. Opetussuunnitelmissa on otettava huomioon se, että jatkossa rakentaminen on entistä enemmän korjausrakentamista ja että korjaamisessa entistä useammin on tarkasteltava myös rakennussuojelun arvoista kantaa. Opiskelijoille kaikilla tasoilla on viestittävä, että ylläpitokulttuuri on ymmärrettävä pääsääntöisesti niin, että olemassa olevaa rakennuskantaa kannattaa pitää kunnossa ja vain poikkeustapauksissa rakennuksen elinkaari jää alle 50 vuoden. 6.2 Edellytysten luomista koskevat tavoitteet ja niiden toimenpide-ehdotukset Rakennusperinnön vaalimista koskevien tavoitteiden lähtökohtana ovat yleisesti ottaen maiden solmimat kansainväliset sopimukset. Molemmat maat ovat ratifioineet mm. La Vallettan, Granadan ja Firenzen sopimukset ja ovat monen muun kansainvälisen järjestön jäseniä. Rakennusperinnön vaalintaa koskeva lainsäädäntö luo tietysti perustan ja säädösten suhteet muuhun lainsäädäntöön on saatava selkeiksi. Näin on 10

11 selkeytettävä mm. maankäyttö- ja rakennuslain, erityslainsäädännön ja muiden säännösten keskinäisiä suhteita. Akuutti tarkastelu on kohdistettava rakennussuojellun kannan ja energiatehokkuussäädösten tulevaan suhteeseen. Toinen rakennusperinnön vaalimista edistävä toimenpide on kulttuuriympäristöohjelma, jolla voidaan ohjata rakennusperintökohteiden käyttöä ja kunnostusta. Virossa on myös tässä suhteessa tehty avauksia. Vörussa on edistetty oman kielen ja kulttuurin olemassaoloa ja muuallakin on esimerkkejä kulttuuriympäristöohjelmatyön käynnistämisestä. Tässä suhteessa esitetään, että Museovirasto ja kulttuuriministeriö laatisivat malliohjan siitä, mitä kulttuuriympäristöohjelmalla ymmärretään. Rakennusperinnön vaalimista voidaan tukea myös sopimusmenettelyin ja muita ohjauskeinoja käyttäen. On siis tuettava rakennusperinnön hoitoa omistajien ja hallinnon välisin sopimuksin sekä kehittämällä keinoja uhanalaisten tai erityiskohteiden säilyttämiseksi. Luontevinta tämänkaltaiset sopimukset ovat julkisen sektorin ja niiden liikelaitosten välillä. Osaavaa rakennusperinnön hoitoa voidaan edistää myös taloudellisilla ohjauskeinoilla. Näitä ovat korjaustoimintaan myönnettävät lainat, korkotuet ja erityyppiset avustukset sekä verotukselliset tuet. Kun rakennusperinnöksi katsottava rakennuskanta kasvaa ja korjauskustannusten nousu näyttää pitemmälläkin tähtäimellä ylittävän yleisen kustannustason nousun, julkisen tuen tarve on aiempaa suurempaa. Verotuksellinen tuki voidaan kanavoida suojelukohteille esim. niin, että käyttämätön rakennusoikeus otetaan alentavana tekijänä huomioon kiinteistön verotusarvossa eikä rakennuksen ikäalennuksia vähennetä, vaikka se olisi peruskorjattu. Kaavoituksen eri tasoilla tulee luoda edellytykset sille, että rakennusperintö voidaan pitää kunnossa ja säilyttää. Tämän toteuttamiseksi huolehditaan, että kaavoituksen kaikilla tasoilla suunnittelu ja kaavan vaikutusten arviointi perustuvat asianmukaiseen ja ajantasaiseen tietoon kulttuuri- ja rakennusympäristön arvoista. Mitä ilmeisimmin myös Virossa detaljikaavoituksella voidaan - Tallinnan esimerkin mukaisesti - turvata laajempien yhtenäisten alueiden säilyminen ja niiden perinteitä kunnioittava korjaaminen. Viron maankäyttö- ja rakennuslakeja uudistettaessa olisikin paikallaan tarkastella, otetaanko niihin kaavasuojelua koskevia säädöksiä. Näin varmistettaisiin yhdenmukaiset periaatteet, miten kaavasuojelu toteutetaan. 6.3 Toteuttamista ja vastuutahoja koskevat tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset Rakennusperinnön vaaliminen tarvitsee toteuttajansa ja vastuutahonsa. Jotta rakennuksille saataisiin pitkä elinkaari, on edistettävä rakennusperintörakennusten tarkoituksenmukaista käyttöä, osaavaa kunnossapitoa ja ammattitaitoista korjaamista. Rakennusperintörakennusten omistajien valmiuksia tulee lisätä tehokkaalla tiedotuksella, korjausneuvonnalla ja taloudellisella tuella. Suomessa tulee harkita Viron hyvien kokemusten pohjalta, olisiko aihetta perustaa rekisteri auktorisoiduista rakennusperintökohteiden korjausyrityksistä. Korjausten 11

12 suunnittelijoiden ja rakentajien ammatillista osaamista voidaan lisätä ammattitutkinto-, jatko- ja täydennyskoulutuksella. Käytännön valmiuksia voidaan parantaa myös toteuttamalla koerakentamista rakennusperintökohteissa. Julkisella vallalla on esimerkin rooli myös rakennusperinnön hoitajana. Museovirastojen tuleekin edelleen olla asiantuntijoina valtion rakennusperinnön hoidossa sekä seurata toimintaa mm. omistusvaihdosten yhteydessä. Hallinnolta saatavan asiantuntijatuen ja -palvelun varmistamiseksi vastuuministeriöiden ja Museovirastojen välinen työnjako ja tehtävien koordinointi on syytä selkiyttää. Samassa yhteydessä on paikallaan tarkastella, miten tehtävät organisoidaan optimaalisesti aluetasolla. Kunnissa on lisättävä rakennusvalvontaviranomaisten tietämystä rakennussuojelusta. Sikäli kun ns. kaavasuojelua lisätään, koskee sama myös kaavoitushenkilöstöä. Myös vapaaehtoistoiminnan kautta on saatavissa positiivista vaikutusta rakennusperinnön hoitoon. Rajallisiakaan resursseja ei kannata jättää kokonaan kohdentamatta tämäntyyppiseen järjestö- ja kansalaistoimintaan, joka tekee tunnetuksi rakennusperintöä, sen säilyttämistä ja kunnossapitoa. Mitä ilmeisimmin esim. edellä todettu korjausrakentamiskeskusten neuvonta saavuttaa juuri niitä, joilla on käytännönläheisiä kysymyksiä ja ongelmia. Yhteenvedonomaisesti rakennusperintöstrategian tavoitteena voidaan pitää sitä, että rakennusperintöasiat otetaan huomioon kaikessa korjausrakentamis- ja ylläpitotoiminnassa suunnittelusta toteutukseen ja käyttöön. 12

13 Liite 1 Rakennusperinnön vaaliminen -työpaketti Haastatellut ja työpakettiin osallistuneet: Koko hankkeen johto- ja ohjausryhmät Kalev Uustalu Riin Alatalu Ulo Puustak Hain Toss Laila Podra Tiina Nigul Henry Kuningas Maire Mattinen Tommi Lindh Marja-Leena Ikkala Satu-Kaarina Virtala Anu Kärkkäinen Muinsuskaitseamet Muinsuskaitseamet Muinsuskaitseamet Muinsuskaitseamet Kultuuriministeerium Tallinna Linnavalitsus Tallinna Linnavalitsus Museovirasto Museovirasto Museovirasto Ympäristöministeriö Suomen Kiinteistöliitto ry 13

14 Liite 2 Suomen ja Viron maaprofiilit (2006) Suomi Viro Prosenttia Suomesta Pinta-ala, km Asukasluku, milj. 5,266 1, Asukastiheys, asukk./km2 15,6 29,3 Väestönkasvu, % 0,3-0,2 Naisten elinajanodote, v 81,8 76,3 93 Miesten elinajanodote, v 75, BKT/capita, e BKT:n kasvu, % 5,5 11,4 Keskipalkka, e/kk Yksityisen kulutuksen kasvu, % 3 15,7 Investointien kasvu, % 5,1 19,7 Työttömyys, % 7,7 5,9 Inflaatio, % 1,6 4,4 Vaihtotaseen ylij. / vajaus, % BKT:sta 6-14,9 Rakentaminen BKT:sta, % 6 7,1 Rakennustuotannon kasvu, % 5 22 Uudisasuntotuotanto, kpl/v Valmistuneet asunnot / 1000 asukasta Asuntokuntien määrä Asuntokuntien keskikoko 2,16 2,35 Asuntojen määrä Asuntoja / 1000 asukasta Asuinala / asukas, m Maakuntien määrä Kuntien määrä Lailla rakennussuojellut rakennukset n n Kaavalla rakennussuojellut rakennukset n satoja Valtion rakennussuoj.avustukset, milj. e/v n. 4 n. 1 14

15 Liite 3 Strategy for Building Heritage* Main targets of the strategy 1 Knowledge base 1.1 Knowledge and interactivity It will be taken care that for all there is available high quality updated and easy knowledge about building heritage as cultural and economic resource. 1.2 Comprehensive knowledge base by inventories Inventories of culture environment will be supported on municipal, county and governmental levels. 1.3 Versatile knowledge base by research Preconditions, utility of research results and their publishing will be increased. Building heritage will be integrated to other research of construction industry and of the society. 1.4 Information about changes by follow-up Follow-up of the status and changes of culture environment will be emphasized. 1.5 Knowledge and benchmarking base by international co-operation International co-operation of professionals concerning reservation and maintenance of building heritage will be strengthened. 2 Creating preconditions 2.1 International conventions as a starting point Implementation of international conventions concerning building heritage will be supported. 2.2 Legislation as a basement Use, coordination and follow-up of legislation for building heritage will be emphasized. Mutual relations of building codes and other legislation will be clarified. 2.3 Capable maintenance by economic means Opportunities to maintain building heritage will be increased by improving essentially economic means and support. 15

16 2.4 Culture environmental programs to guide use, maintenance and refurbishment Culture environmental programs and their impact will be supported on national, county and municipal levels. 2.5 Agreement procedures and other means Building heritage maintenance will be supported by trietis between real estate owners and administration and by developing means to reserve special objects and monuments. 2.6 City planning versatile and up-dated Preconditions to reserve and maintain building heritage will be established by general and city plans. 3 Implementation and responsible parties 3.1 Long life cycle by capable use, refurbishment and renovation Proper use, capable maintenance and professional repairs of building heritage will be supported. 3.2 Maintenance examples for building memorials and public monuments and objects Building monuments and heritage made by public administration will be taken care as examples. 3.3 Support and service by administration Capability of public administration will be increased in building heritage maintenance. Division of building heritage maintenance between environmental and cultural administration will be clarified. 3.4 Knowledge resources and information services for municipalities Municipal know-how and resources to maintain building heritage and to arrange guidance services will be supported. 3.5 Support for voluntary activity NGO-activities will be supported which affects information, reserving and maintenance of building heritage. * based on Finnish strategy for building heritage 16

Rakennusperinnön vaaliminen

Rakennusperinnön vaaliminen Rakennusperinnön vaaliminen Tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry 26.5.2008 Helsinki 1 Motto: Rakentaminen pelkästään taloudellisin ehdoin ilman perinteiden ja esteettisten arvojen

Lisätiedot

Mikä SVING? Musiikkia? Golfia? > Suomalais-virolainen kiinteistöalan koulutus- ja kehityshanke

Mikä SVING? Musiikkia? Golfia? > Suomalais-virolainen kiinteistöalan koulutus- ja kehityshanke SVING Avaus ja Sving-hankkeen esittely historia tavoitteet koulutus harjoittelijavaihto tiedottaminen Toimitusjohtaja Keijo Kaivanto SVING-ohjausryhmän puheenjohtaja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinteistöalan

Lisätiedot

Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING

Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING M Marja-Leena Sallinen Roode Liias Risto Hakala Liisa Kallio Mauri Marttila Sampo Ruoppila Sirkka Terho Kimmo Virtanen Edessäsi oleva

Lisätiedot

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo.

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet: Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. Turun maakuntamuseosta käytetään jäljempänä nimitystä maakuntamuseo.

Lisätiedot

Rakennusperinnön kunnostusavustukset

Rakennusperinnön kunnostusavustukset Rakennusperinnön kunnostusavustukset Vanhat rakennukset kuntoon 19.4.2017 Pieksämäen Veturitallit KYNÄ Kulttuuriympäristöt näkyväksi 19.4.2017 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennusperinnön hoitoon

Lisätiedot

Rakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö. Juha Vuorinen 18.4.2013

Rakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö. Juha Vuorinen 18.4.2013 Rakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö Juha Vuorinen 18.4.2013 Laki Museovirastosta Kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager 26.10.2016 15 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki. Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать!

SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki. Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать! SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать! Suomen ja Viron kiinteistöalan koulutusyhteistyön taustaa Koulutusyhteistyö käynnistyi

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö

Lisätiedot

Rakennussuojelulaki /60 (The Act on the Protection of Buildings)

Rakennussuojelulaki /60 (The Act on the Protection of Buildings) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Lain soveltamisala Rakennussuojelulaki 18.1.1985/60 (The Act on the Protection of Buildings) 1 Kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojellaan

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

SVING-hankkeen päätösseminaari Työpaketti: Koulutus 14.11.2007 Tallinna

SVING-hankkeen päätösseminaari Työpaketti: Koulutus 14.11.2007 Tallinna SVING-hankkeen päätösseminaari Työpaketti: Koulutus 14.11.2007 Tallinna Tervetuloa! Tere Tulemast! Welcome! Добро пожаловать! 14.11.2007 Tallinna 1 Suomen ja Viron kiinteistöalan koulutusyhteistyön taustaa

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon:

Avustukset rakennusperinnön hoitoon: AVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON Ympäristöhallinnon määrärahoista myönnettävät harkinnanvaraiset valtion avustukset Jämsä, Rakennusperintöilta 23.9.2013 Arkkitehti Liisa Bergius Avustukset rakennusperinnön

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu

MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari 17.12.2015 MUUT SOIDENSUOJELUA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET Alueidenkäytön suunnittelu Ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Soidensuojelu asettuu aika hyvin kaavoituksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely

Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Rakennusten käyttötarkoituksen muutosten ja täydennysrakentamisen sujuvoittamien sekä kevennetty kaavamenettely Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö Kulttuuriympäristöön vaikuttavat muutokset

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö Kulttuuriympäristöön vaikuttavat muutokset Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmu Keski-Uudenmaan maakuntamun - Helsingin kaupunginmun lausunto esityksestä kulttuuriympäristöstrategiaksi 2014 2020 HEL 2013-009390 T 10 03 10 Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset Suomen Kiinteistöliitto ry VT Sirkka Terho 14.11.2007 Tallinna 1 TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrattiin Suomen asuntoosakeyhtiölakia

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1

Bench-hanke. Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010. Ph.D. Maija Härkönen Tkt Antero Ollila 3 Nov 2010 Slide 1 Bench-hanke Slide 1 Kurki-seminaari Kouvola 24.11.2010 BENCH perustiedot Bench-projektin koko nimi on Beneficial Business Contacts between the Central Baltic Region and China. Perustietoja: Slide 2 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 Suomen rakentamismääräyskokoelman uusiminen 2013-2017 E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 21.1.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö ja rakennuslain muutos voimaan

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo 21.4.2017 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnittelu järjestetty muuttamalla maankäyttö- ja rakennuslakia

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot