Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING"

Transkriptio

1 Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING M Marja-Leena Sallinen Roode Liias Risto Hakala Liisa Kallio Mauri Marttila Sampo Ruoppila Sirkka Terho Kimmo Virtanen

2 Edessäsi oleva raportti on syntynyt Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVINGin tuloksena. Hanke aloitettiin syksyllä 2005 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EU-rahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. Hankkeen tarkoituksena on ollut: lisätä omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista. Tietoisuuden toivomme lisäävän halua panostaa ylläpitotoiminnan laatuun. luoda asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. lisätä asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja synnyttää heissä kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Hanketyön aikana saatettiin yhteen kiinteistöalan toimijoita Suomessa ja Virossa monilta kiinteistöalan sektoreilta. Hankkeen seminaareihin ja workshopeihin on osallistunut mm. asumisneuvojia, asuntoyhdistysten hallitusten jäseniä, isännöitsijöitä, kaupunkikehittäjiä, kiinteistönhoitajia ja rakennusperinnön suojelusta vastaavia virkamiehiä. Tämä raportti yhdessä muiden hankkeen raporttien kanssa ovat osaltaan työkaluja, joiden avulla levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyössä mukana olleita tahoja. Erityisesti haluamme kiittää rahoittajia, meitä työssämme opastaneita virkamiehiä, yritysrahoittajia, harjoittelijoita, harjoittelutyöpaikkoja tarjonneita, tilaisuuksiin osallistuneita ja hankkeen ohjausryhmää. Kiitämme myös Suomen ympäristöministeriötä, jonka tuella luotiin yhteistyölle pohja jo 1990-luvulla. Yhteistyö on ollut opettavaista ja hedelmällistä. Toivomme, että lukija hyötyy työn hedelmistä tämän raportin muodossa. Helsingissä Kiinteistöalan Koulutussäätiö Keijo Kaivanto toimitusjohtaja, rehtori, asiamies Tallinna Tehnikaülikool Roode Liias professori, dekaani 2

3 SISÄLLYS 1 Yleistä Taustaa Tavoitteet ja tulokset Keskeisimmät tulokset Keskeisimmät tulokset Työpaketit ja työnjako Hankkeen tulokset Kiinteistöalan toimintaympäristö Asuinhuoneiston omistusta koskevan järjestelmän erot Keskeisiä havaintoja Viron järjestelmästä ja kehittämistarpeista Lainsäädäntövertailun vaikutuksia Kiinteistöalan sanasto, Sirkka Terho Kiinteistöjen kustannusvertailu Virossakin käyttöön kirjanpidon kiinteistökaava Kiinteistönomistajien tietoisuus kustannuksista kasvaa Kiinteistöjen elinkaarisuunnittelu Elinkaari käsitteenä Elinkaariajattelun prosessi Elinkaarisuunnittelun toteuttaminen projektissa Energiatehokkuus Kiinteistönpidon laadunvarmistusjärjestelmä Tulosten hyödyntäminen Rakennusperintö Maaprofiilit Rakennusperintöstrategian toimenpide-ehdotukset Rakennusperintöprojektin vaikutukset Kaupunkikehitys Keskeiset tulokset: Helsingin ja Tallinnan kaupunkisuunnittelujärjestelmien erot Raportin hyödyntäminen Yhteistyö kiinteistöalan aikuiskoulutuksessa Yhteenveto koulutustilaisuuksista Tulevaisuuden haasteita kiinteistöalalla Ammattilaisten liikkuvuus Ohjausryhmä Hankkeessa syntyneet julkaisut Partnerit

4 1 Yleistä Hankkeen nimi Pääpartneri Partneri Virossa Muut partnerit Yhteistyökumppanit Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING Kiinteistöalan Koulutussäätiö (Kiinko) Tallinna Tehnikaülikool (TTÜ) Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit (EKHHL) Enrocon Oy KTI Kiinteistötieto Oy (KTI) Suomen Kiinteistöliitto ry Eesti Korteriühistute Liit (EKÜL) Tutkija Sampo Ruoppila VVO-yhtymä Oyj (VVO) Kesko Oyj Realco Oy Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy Kumpulan Kiinteistöt Oy Matinkylän Huolto Oy Pähkinähoito Oy Ovenia Oy ISS Suomi Oy (ISS) YIT Kiinteistötekniikka Oy (YIT) SOL-Palvelut Oy (SOL) Rahoittajat Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EUrahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Hankkeen kesto Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. 4

5 1.1 Taustaa Kiinteistöalan suomalais-virolaisen kehitys- ja koulutushankkeen tavoitteiden taustalla olivat korostuneesti yhteinen halu vaikuttaa rakennetun ympäristön - ennen muuta asuinrakennuskannan hoitoon, ylläpitoon ja korjausrakentamiseen niin, että molempien maiden energia- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja sitoumuksetkin voitaisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti saavuttaa. Globalisaation vahvistuessa tarvitaan toisaalta entistä parempaa kansainvälisten liiketoimintaympäristöjen ymmärtämystä, mutta toisaalta eri kulttuurien ja historian tuntemusta. Tämä pätee myös naapurimaiden suhteen eli yhteistyöhön kannattaa panostaa. Itse perusongelma - asuinrakennuskannan kasvava korjaustarve - on Suomessa ja Virossa melko samanlainen. Huomattava osa asuntokannasta rakennettiin nopean kaupungistumisen aikoina luvuilla, joka vaatii lähivuosina kasvavaa panostusta peruskorjaukseen ja -parannukseen. Asuinkannan perusparannustarpeet tulevat nimenomaan tiukentuvista energiatehokkuusvaatimuksista ja ilmaston muutoksen hidastamisesta. Tämä edellyttää myös ympäristömyönteisiä toimintatapoja jokapäiväisessä kiinteistönhoidossa ja niiden kouluttamista isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille. Haasteisiin voidaan vastata ottamalla käyttöön pidemmän aikavälin elinkaarisuunnittelun, ylläpitokustannusten ja kulutusten seurannan sekä sitouttamalla osakkaat tarvittaviin päätöksiin mm. lisäämällä tiedottamista ja koulutusta. Toisaalta pitäytyminen yhteen näkökulmaan, esim. energiansäästöön, ei saa johtaa siihen, että tehdään karhunpalvelus esim. rakennusperinnöllisille arvoille. Virolaisten ja suomalaisten kiinteistöalan edustajien kesken on tehty lähialueyhteistyötä jo vuodesta 1994 lähtien. Yhteistyön tavoitteena on ollut Viron kiinteistönpidon ja isännöinnin kehittäminen. Yhteistyössä on toteutettu täydennyskoulutusjaksoja, seminaareja ja kehityshankkeita sekä tuotettu kirjallisia aineistoja. Varhaisen yhteistyön rahoittajina olivat Suomen ympäristöministeriö ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. 1.2 Tavoitteet ja tulokset Hankkeen tavoitteena oli rakennetun ympäristön arvon säilyttäminen, mihin pyritään kiinteistöjen pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisella ylläpidolla. Hankkeessa lisättiin omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista ja halua parantaa ylläpitotoiminnan laatua. Luotiin asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. Lisättiin asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja lisättiin heidän kiinnostustaan energiatehokkuuden parantamiseen. 5

6 Kahden maan yhteinen kehittämistyö on mahdollista, kun tunnetaan kummankin maan toimintaympäristöt ja niiden väliset erot. Hankkeessa tarkasteltiin kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien olennaisinta sisältöä ja eroavaisuuksia. Lisäksi tarkasteltiin kiinteistöjä osana kaupunkien kokonaisvaltaista kehittämistä. Näiden perustietojen avulla yhteistyö on vankalla pohjalla. Toimintaympäristön selvityksistä on apua kaikille, jotka haluavat tutustua kiinteistöalaan Virossa tai Suomessa. Käytettävien termien määrittely on tärkeää, että varmasti puhutaan samasta asiasta. Hankkeessa laadittiin sanasto kiinteistöalan noin keskeisimmästä termistä. Sanastossa käsitteet määritellään suomeksi ja viroksi ja annetaan englannin- ja venäjänkieliset vastineet. Asuinalueiden hyvän ylläpidon liikkeellepanevana voimana on asukkaiden kiinnostus ja vastuullisuus ympäristöstään ja asuntoyhteisöjen hallitusten aktiivinen toiminta. Hankkeessa lisättiin hallitusten osaamista ylläpito-, peruskorjaus- ja energiakysymyksissä sekä pitkän tähtäimen suunnittelussa. Laadukkaan ylläpidon toteuttamisesta vastaavat kiinteistöalan ammattilaiset. Hankkeessa kohotettiin kiinteistön ylläpidosta vastaavien ammattilaisten osaamista tiedotuksella, koulutuksella ja harjoittelijavaihdolla. Hankkeessa tuotettiin tietoa kiinteistöjen ylläpidosta rakennuksen koko elinkaaren ajalta tarkastelemalla nykyisten ylläpitokustannusten vastaavuutta laatutasoon, energian säästöä ja ympäristöarvoja sekä tarkastelemalla pitkän tähtäimen ylläpitosuunnittelua ja rakennusten suojeluun liittyviä näkökohtia. 6

7 1.2.1 Keskeisimmät tulokset Hankkeessa hankittiin tietoa kiinteistöalan toimintaympäristöstä Virossa ja Suomessa sekä laadittiin tämän pohjalta raportit keskeisestä lainsäädännöstä ja kaupunkisuunnittelun ohjauksesta. Annettiin suosituksia lainsäädännön uudistamiseksi erityisesti Virossa. Laadittiin sanasto kiinteistöalan keskeisistä käsitteistä helpottamaan vuorovaikutusta. Luotiin menetelmä kiinteistöjen kustannusten vertailuun Virossa ja maiden välillä. Luotiin malli kuntoarvion pohjalta laadittavaksi elinkaarilaskentamenetelmäksi. Vertailtiin rakennusperinnön vaalimista Suomessa ja Virossa suojellun rakennuskannan, rakennussuojelun tuen ja koulutuksen, lainsäädännön, viranomaiskokemusten ja käytäntöjen pohjalta sekä tehtiin ehdotuksia rakennusperintöstrategisiksi toimenpiteiksi Tuotettiin koulutustilaisuuksia kiinteistöalan ammattilaisille Suomessa ja Virossa sekä virolaisille asuntoyhdistysten jäsenille. Tuotettiin uusi ammattilaisten täydennyskoulutusohjelma Virossa. Päivitettiin eri koulutusasteiden opetussuunnitelmia Virossa. Saatettiin kiinteistöalan ammattilaisia vuorovaikutukseen keskenään tarjoamalla virolaisille mahdollisuus tutustua suomaisiin kiinteistöalan työyhteisöihin. Tiedotuksen ja kirjallisuuden julkaisemisen avulla levitettiin tietoutta hyvästä ylläpitokulttuurista laajalle yleisölle. 7

8 1.3 Työpaketit ja työnjako Kehitystehtävät jaettiin työpaketteihin, jotka työskentelivät itsenäisesti. Kunkin työpaketin vetovastuu oli suomalaisella partnerilla, joka teki yhteistyötä virolaisten partnerien asiantuntijoiden kanssa. Toiminnan koordinoimiseksi havaittiin tehokkaimmaksi työskentelytavaksi, että työpakettien vetäjät osallistuivat operatiivisen johtoryhmän kokouksiin. Projektin johto - Koordinointi - Talous - Hallinto Kiinteistöalan toimintaympäristö - Lainsäädäntö - Termistö Elinkaarisuunnittelu kiinteistönpidossa - Ylläpitokustannukset - Elinkaaren suunnittelu - Rakennusperintö - Kaupunkikehitys Koulutus ja tiedotus - Yhteistyö - Liikkuvuus - Kotisivut - Tiedotus 8

9 Alla olevissa taulukoissa on kuvattu tehtävänjako maittain. Kustakin työpaketista on päävastuun kantanut suomalainen partneri. Tehtävä Vastuutaho Osallistujat 1. Projektin johto Kiinteistöalan Koulutussäätiö 2. Kiinteistöalan toimintaympäristö 3. Elinkaarisuunnittelu kiinteistöpidossa Suomen Kiinteistöliitto Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kiinteistöalan Koulutussäätiö Enrocon Oy, KTI Kiinteistötieto Oy, Suomen Kiinteistöliitto 4. Koulutus ja tiedotus Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kaikki Taulukko Työnjako Suomessa Tehtävä Vastuutaho Osallistujat 1. Projektin johto Tallinna Tehnikaülikool 2. Kiinteistöalan toimintaympäristö 3. Elinkaarisuunnittelu kiinteistöpidossa Tallinna Tehnikaülikool Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit Tallinna Tehnikaülikool 4. Koulutus ja tiedotus Tallinna Tehnikaülikool Kaikki Taulukko Työnjako Virossa 9

10 2 Hankkeen tulokset 2.1 Kiinteistöalan toimintaympäristö, Sirkka Terho Työpaketissa on tarkasteltu kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien olennaisinta sisältöä sekä esille tulleita Viron ja Suomen lainsäädännön välisiä eroavaisuuksia ja juridisia ongelmia. Lainsäädännön vertailun jälkeen tavoitteena on ollut myös tuoda esille työn aikana havaittuja lainsäädännön kehittämistarpeita Asuinhuoneiston omistusta koskevan järjestelmän erot Virossa omaksuttiin Saksan mallin mukaisesti reaaliseen omistukseen pohjautuva järjestelmä ja asunto-omaisuuden hallintotavaksi valittiin yhdistysmalli. Reaalisella omistuksella tarkoitetaan sitä, että kukin huoneiston omistaja konkreettisesti omistaa osan rakennuksesta ja lisäksi murto-osan kiinteistöstä, jolla rakennus sijaitsee. Asuinrakennuksen yhteisomistajat voivat hallinnoida omaisuuttaan myös yhdistystä perustamatta. Järjestelmä poikkeaa huomattavasti Suomen asunto-osakeyhtiöjärjestelmästä, sillä Suomessa yksittäisen omistajan omistusoikeus kohdistuu asuntoosakeyhtiön osakeryhmään, joka oikeuttaa hallitsemaan tiettyä yhtiöjärjestyksessä määriteltyä huoneistoa. Asunnon omistusta varten on Virossa säädetty erillinen laki "Korteriomandiseadus". Jos asuinrakennuksen huoneistojen omistajat ovat perustaneet yhdistyksen, Virossa joudutaan soveltamaan yhdistyksen hallinnossa hierarkkisesti kolmiportaista lainsäädäntöä: yleislakeina aatteellisia yhdistyksiä koskevaa lakia (Mittetulundusühingute seadus) ja edellä mainittua asunnon omistusta koskevaa lakia sekä asuntoyhdistyksiä koskevaa lakia "Korteriühistuseadus". Lainsäädännöllinen rakenne on siten raskas ja uudistuksen tarpeessa. Lakiuudistuksen valmistelu onkin ollut Virossa projektityön aikana vireillä. Suomessa puolestaan sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia ja sitä täydentävänä yleislakina osakeyhtiölakia. Myös Suomessa on meneillään lainsäädäntöuudistus, jonka yhteydessä on tarkoitus erottaa osakeyhtiölaki ja asunto-osakeyhtiölaki kokonaan toisistaan Keskeisiä havaintoja Viron järjestelmästä ja kehittämistarpeista Suomen asunto-osakeyhtiölain uudistaminen on jo pitkällä, joten toteutetussa hankkeessa on ollut tarkoituksenmukaisempaa keskittyä Viron järjestelmän kehittämistarpeisiin. Esille on tullut kehittämistarpeita, jotka liittyvät muun muassa asuinyhteisön hallinnointia koskevaan sääntelyyn ja asunnon omistajan oikeuksien korostuneeseen laajuuteen. 10

11 Yhteisen omaisuuden hoitaminen ja hallinnoiminen näyttää yleisesti arvioiden toimivan paremmin silloin, kun asunnon omistajat ovat perustaneet yhdistyksen. Tällöin yksittäinen omistaja tai muu taho voi kohdistaa vaatimuksensa yhdistykselle sen sijaan, että joutuisi esittämään saman vaatimuksen kaikille yhteisomistajille erikseen. Virossa omistajien yleiskokouksen päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että tietty osa omistajista osallistuu kokoukseen. Jos päätösvaltaisuutta ei saavuteta, isännöitsijän on kutsuttava koolle uusi yleiskokous, jossa samaa rajoitusta ei enää ole. Passiiviset omistajat voivat siten aiheuttaa päätöksenteon lykkääntymisen. Ongelmallista on myös, että tasonparannusta koskevat päätökset edellyttävät kaikkien omistajien suostumusta. Siten yksikin omistaja voi jarruttaa koko yhtiön tason nostamista. Menettelytapoja olisi tarpeen helpottaa. Asuinrakennusten kunnossapidon tehostamiseksi on havaittu tarpeelliseksi lisätä Viron rakennuslakiin kunnossapitovelvollisuutta koskevat säännökset ja huolehtia siitä, että viranomaisille annetaan riittävä toimivalta velvollisuuden täyttämisen valvontaan. Lisäksi tarvittaisiin kuitenkin julkisista varoista tukea rakennusten peruskorjaamiseen, jotta velvoitteiden täyttäminen ei johtaisi siihen, että omistajat joutuisivat luopumaan omistuksestaan. Kunnossapitoa tehostettaessa olisi kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota myös rakennuksen ulkoasuun kohdistettaviin vaatimuksiin ja erityisesti asunnon-omistajien itse tekemiin tai teettämiin töihin, joiden taso on tällä hetkellä kirjava. Rakennuskannan esteettisen tason parantamiseksi olisikin tarpeen rajata ja valvoa nykyistä paremmin rakennuksen ulkoasuun tehtäviä muutoksia. Virossa käytetään rakentamisessa ja korjausrakentamisessa sopimusehtoja, jotka on laadittu Viron Talousministeriön (Majandus- ja kommunikatsiooniministeerium) tilauksesta ja tuella. Ehdot (üldtingimused) on laadittu erikseen mm. urakkasopimusta ja aliurakkasopimusta varten. Suomessa käytettäviin Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin (YSE 1998) verrattuna nämä ehdot ovat laajuutensa kannalta vertailukelpoisia, mutta niiden laatimismenettely on suomalaisesta menettelystä poikkeava. Suomessa sopimusehdot on laadittu urakoitsija- ja tilaajapuolen (siis myös kiinteistönomistajien) yhteistyössä, kun puolestaan Virossa ei ole katsottu olevan sellaista kiinteistönomistajia edustavaa tahoa, joka olisi voinut edustaa tilaajaa 11

12 kiinteistönomistajan näkökulmasta. Siten kiinteistönomistajatahon puolelta sopimusehdot muistuttavat tältä kannalta arvioituna vakiosopimusehtoja. Kiinteistönomistajien / rakennuttajien kannalta olisi tarpeen jollakin aikavälillä käynnistää yhteistyö sen selvittämiseksi, miten sopimusehdot käytännössä toimivat, ja onko myös kiinteistönomistajan edut otettu ehdoissa riittävällä tavalla huomioon. Virossa isännöitsijälle tai muulle omistajien edustajalle ei ole laissa annettu oikeutta päästä huoneistoon, koska tätä on pidetty huoneiston omistajan oikeutta loukkaavana. Tämän oikeuden puuttuminen voi esimerkiksi vaikeuttaa rakennuksen peruskorjaamista. Jos omistaja ei vapaaehtoisesti päästä em. edustajaa huoneistoonsa, saatetaan huoneistosta katkaista sähkö tai vesi omistajan saamiseksi huoneistosta ulos. Menettelytapaa olisikin perusteltua harkita lakiuudistuksen yhteydessä. Lisäksi Virossa tarvittaisiin isännöitsijän työn tueksi ja asuntokaupan turvaksi yhtenäinen ja sisällöltään laissa määritelty isännöitsijäntodistus. Viron vuokramarkkinoiden toimivuuden parantaminen edellyttäisi erillistä asuinhuoneiston vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että vuokrausta koskevat riita-asiat voitaisiin käsitellä kohtuullisen nopeasti. Esille tulleista kehittämiskohteista voidaan kokoavasti todeta, että muutosten aikaansaaminen edellyttäisi sekä virolaisten edunvalvontajärjestöjen toimenpiteitä että lainsäädännön uudistamista. Siten muutosten eteneminen on aina myös poliittinen kysymys Lainsäädäntövertailun vaikutuksia Asunnon omistajatahojen ja projektityössä tavattujen isännöitsijöiden asenne lainsäädännön kehitystarpeiseen on ollut ennakkoluuloton ja rakentava. Projektityön aikana esiin tulleista ongelmista monet on ilmeisesti tiedostettu myös omistajien ja isännöitsijöiden keskuudessa. Tietoisuuden lisääntymisen uskotaan johtavan aiempaa laajempaan keskusteluun kehittämiskohteista. Projektiin osallistujat ovat käyneet hedelmällistä keskustelua tutkittavista kysymyksistä, mikä on johtanut molemminpuoliseen oppimiseen ja näkemysten kehittymiseen. Projektityön kuluessa on vaikutettu myös EKHHL:n tavoitteena olleeseen Viron rakennuslain muutokseen, jonka tarkoituksena on ollut mm. parantaa rakennusten kunnossapitotöiden laatua. Lisäksi on luotu yhteinen näkemys myöhemmästä rakennuslain muutostarpeesta erityisesti siten, että rakennuslakiin lisättäisiin rakennuksen kunnossapidon määritelmä ja vaatimukset. 12

13 2.2 Kiinteistöalan sanasto, Sirkka Terho Tavoitteena oli luoda Suomen ja Viron välisessä yhteistyössä käytettäväksi sanasto, joka sisältää keskeistä kiinteistöjen ylläpidon ja hallinnon termistöä kiinteistönhoidon termistön lisäksi. Pohjana käytettiin 90-luvulla laadittua kiinteistönhoidon sanastoa. Sanastoon lisättyjen termien selitystekstien lähteenä on käytetty mahdollisimman laajasti RAKLI ry:n Kiinteistöliiketoiminnan sanastoa, koska termien samansisältöisyys on eduksi kaikille alalla toimiville. Työssä on tarkistettu, mitä keskeisiä uusia sanoja on tullut käyttöön viimeisten kymmenen vuoden aikana, selvitetty/laadittu niille selitystekstit sekä selvitetty niiden viron- ja englanninkieliset vastineet. Myös venäjänkieliset termit on selvitetty. Pääsääntöisesti on valittu Baltiassa käytettäviä venäjänkielisiä termejä, mutta niitä on tarvittaessa täydennetty Venäjällä käytettävillä termeillä. Sanastotyöryhmään kuuluivat lakimies Sirkka Terho ja tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry:stä, professori Roode Liias ja lehtori Tiina Nuuter Tallinnan teknillisestä korkeakoulusta (TTÜ) sekä toimitusjohtaja Jüri Kröönström EKHHL:stä. Sanastotyön seurantaryhmänä ovat toimineet johtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy:stä ja toimitusjohtaja Markku Kulomäki Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy:stä. Projektin edistymistä ovat julkisten rahoittajien edustajina valvoneet yli-insinööri Laila Hosia ympäristöministeriöstä sekä ylitarkastaja Martti Pelkkikangas ja tarkastaja Riitta Salasto Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Viron sisäministeriön puolesta julkisten rahoittajien edustajina ovat toimineet neuvos Annika Põldma ja neuvos Kaja Hinno. Sanaston venäjännöksestä on vastannut apul. professori Ljudmilla Drõkina Tallinnan teknillisestä korkeakoulusta. 13

14 2.3 Kiinteistöjen kustannusvertailu, Kimmo Virtanen Kiinteistön kustannusvertailussa tavoitteena oli selvittää ylläpidon kustannusten, saavutetun laatutason ja rakennuksessa kulutetun energian välistä yhteyttä. Tutkimuksen pohjalta voidaan Virossa luoda menettely kiinteistönhoitokustannusten tilastoimiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Projektissa kehitettiin menetelmiä ylläpitokustannusten jatkuvaan seurantaan ja vertailuun suomalaisten ja virolaisten kiinteistöjen välillä. Kustannusten vertailtavuuden pohjaksi kehitettiin menettely, jossa kerättiin kiinteistön perustiedot koskien mm. pinta-aloja, tilavuutta, rakennus- / peruskorjausvuotta, lämmitysjärjestelmää, ylläpitokäytäntöjä jne. Lisäksi sovittiin yhteisesti ylläpitokustannuseristä ja kulutustiedoista, joita katsottiin tarkoituksenmukaiseksi vertailla; keskeisimpinä mm. energiankulutus ja -kustannukset, kiinteistönhuolto, siivous ja jätehuolto. Vertailtavuuden kehittämiseksi hankkeessa laadittiin kiinteistön ja ylläpidon laatutason arviointimenettely, jota käytetään kaikissa tarkasteltavissa kiinteistöissä. Laatutason arviointi perustuu keskeisimpien numeeristen mittareiden (mm. rakennus- / peruskorjausvuosi; siivouskertojen lukumäärä) ohella silmämääräisiin havaintoihin ulko- ja sisätilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä; sekä mahdollisesti myös kiinteistöjen käyttäjiltä kerättävään palautteeseen. Projektissa kerättiin perustiedot ja kustannustiedot valituista pilottikiinteistöistä Virossa. Tietoa verrattiin suomalaiseen ylläpitokustannus- ja laatuinformaatioon, jota muokattiin vertailun mahdollistamiseksi. Kustannus- ja muun markkinainformaation saatavuutta ja käyttöä sekä toimijoiden informaation tarvetta kartoitettiin. Samalla luotiin systematiikkaa informaation jatkuvalle keräämiselle ja analysoinnille sekä analysoitiin sitä suhteessa Suomen markkinoihin. Hankkeen aikana luotiin perusta jatkuville, toimijoiden tarpeita palveleville informaatiopalveluille Virossakin käyttöön kirjanpidon kiinteistökaava Virossa kannattaisi ottaa käyttöön Suomen kirjanpitoasetuksen mukainen ns. kiinteistökaava. Tällöin vertailujärjestelmän luominen Virossa sekä vertailu Suomen kiinteistöihin olisi helpompaa ja ennen kaikkea tiedot olisivat vertailukelpoisempia. Jatkossa Suomessa kehitettyä kiinteistöjen ylläpitokustannusten seurantajärjestelmää voitaisiin kehittää soveltuvaksi Viron kiinteistönomistajien ja kiinteistöpalveluiden tuottajien hyödynnettäväksi järjestelmäksi. Kustannuksissa olevia eroja tulisi verrata sekä maan sisäisesti kiinteistötyypeittäin että maiden välillä. Tällöin voitaisiin etsiä yksittäisiä kulueriä, joissa löydetään merkittävimpiä eroja kustannusrakenteessa Kiinteistönomistajien tietoisuus kustannuksista kasvaa Tutkimuksen tulokset lisäävät kiinteistönomistajien tietoa ja osaamista pitkäjänteisessä elinkaarijohtamisessa ja ylläpitokustannusten hallinnassa sekä Suomessa että Virossa. 14

15 Virolaisten osapuolten hyötynä on läpinäkyvyyden lisääntyminen sekä kustannusten että ylläpitokäytäntöjen näkökulmasta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää sekä lyhyellä tähtäimellä (kustannussäästöt, kulutuksen väheneminen, parantunut laatu) että pitkällä tähtäimellä (peruskorjausten ja ylläpitokustannusten tasapaino ja niiden väliset yhteydet). Suomalaiset toimijat hyötyvät mm. lisääntyvästä informaatiosta Suomen ja Viron markkinoiden eroista tätä tietoa voivat hyödyntää mm. kiinteistönomistajat, rakennusliikkeet ja kiinteistöalan palveluyritykset. 15

16 2.4 Kiinteistöjen elinkaarisuunnittelu, Risto Hakala Koska elinkaariajattelu on varsin uusi väline asuinrakennuksien kiinteistönpidossa, päätehtävänä projektissa oli yleisen tiedon ja periaatteiden esittäminen kiinteistönpidon eri osapuolille, erityisesti kiinteistöjen hallinnolle. Elinkaariajattelu sinänsä jo edistää mm. asukkaiden vastuullisuutta oman asuinkiinteistönsä ja asuinympäristönsä kehittämisessä, tekemisessä laadukkaammaksi ja ympäristövastuullisemmaksi sekä parantaa kiinteistö- ja rakennusalan yritysten osaamista ja antaa pidemmän suunnittelu perspektiivin kiinteistönpidon taloushallintaan. Suomessa voidaan katsoa, että elinkaariajattelulle on varsin otollinen maaperä. Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja myös asukkaat ovat mieltäneet sen ainakin jossain määrin - varsinkin nyt kun suurin osa asuinrakennuksistamme on tullut peruskorjausikään. Myös muut asumisen ja omistamisen liittyvät osapuolet kuten pankit (lainananto ja vakuudet), vakuutusyhtiöt (talojen vakuuttaminen) ja kiinteistönvälitys (asuntojen myynti) ovat ottaneet hyvin vastaan elinkaariajattelun tuomisen taloyhtiön kiinteistönpidon suunnittelun välineeksi. Osaprojektin raportti ja muut projektin aikana jaettu tieto palvelee tätä päämäärää. Virossa elinkaariajattelu on vielä melko uutta, joten siellä hankkeesta on ollut erityisen suuri hyöty Elinkaari käsitteenä Kiinteistön elinkaarisuunnittelun tavoitteena on tuottaa ja kuvata kiinteistönpidon ratkaisut, joiden mukaan voidaan varmistaa laadukas rakennus, joka täyttää omistajien, käyttäjien ja yhteiskunnan vaatimukset koko elinkaaren ajan hallitulla ja optimoidulla tavalla. Rakennuksen elinvaiheet koostuvat: rakentamisesta eri suunnitteluosioineen, rakennuksen käytöstä ja lopuksi tulee päätös käytön lopettamisesta tai jatkamisesta. Useimmat kiinteistöt säilyvät koko elinkaarensa samassa käyttötarkoituksessa. Rakennukset ovat pitkäikäisiä ja yleensä ne purkamisen sijasta päätyvät suojeltaviksi. Vanhojen rakennuksien elinkaari muodostuu useista eri käyttöikäjaksoista, jotka sisältävät useita kunnossapitojaksoja. Kiinteistön omistajalla intressissä on odottaa mahdollisimman pitkää käyttöikää, mutta elinkaarilaskelmien kannalta tarkastelu on järkevää tehdä käyttäen 50 vuoden käyttöikää. 16

17 Kuva: Elinkaareen liittyviä käsitteitä suomeksi Kuva: Elinkaareen liittyviä käsitteitä viroksi 17

18 2.4.2 Elinkaariajattelun prosessi Kiinteistönomistajien täytyy tiedostaa, että omistus- ja hallintomallista riippumatta on kiinteistönpidon tehtävänä tuottaa kiinteistön omistajille kohtuullinen tuotto ja yksittäisen asunnon omistajalle asumiskustannustaso siten, että kiinteistön reaaliarvo eikä asumistaso laske. Kun edellisen kaltainen tahto on olemassa, on elinkaariajattelun toteuttaminen mahdollista kiinteistön pitkän aikavälin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kiinteistön omistajan prosessi elinkaarisuunnittelun toteuttamiseen on seuraava: 1. Kiinteistönomistajan tahto ja sitoutuminen pitkän tähtäyksen suunnitteluun ja toteutukseen asuinrakennuksessa, 2. Kuntoarvion tarjouspyyntö, tarjouksien käsittely, kuntoarvioijan valinta ja tilaaminen (suositellaan asiantuntijan käyttämistä), 3. Kuntoarvion teettäminen elinkaarisuunnittelua varten: Kiinteistön lähtötiedot ja materiaalit, Asukaskysely, Avustaminen kuntoarvion suorituksessa, 4. Kiinteistönpitostrategian ja niiden vaihtoehtojen valinta 5. PTS-ohjelman laadinta, 6. Elinkaarisuunnitelmat ja laskelmat eri strategiavaihtoehdoille, 7. Omistajien päätös sitoutua hankkeeseen ja sen toteutukseen. Tästä kaikesta tulevat omistajat saamaan tiedon, missä kunnossa omaisuus on, miten omaisuutta hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa ja kuinka paljon tämä tulee vaatimaan resursseja. Myös virheet, jotka johtuvat eri aikana tehdyistä korjauksista ja niiden suunnitteluratkaisuista voidaan välttää tai ainakin minimoida Elinkaarisuunnittelun toteuttaminen projektissa Elinkaarisuunnittelua tarkasteltiin neljän pilottikohteen avulla. Suomessa analysoitiin yksi kohde ja Virossa kolme kohdetta. Kohteiden analysointi perustui tehtyihin kuntoarvioihin. Kuntoarviot tehtiin 10 vuoden ajalle ja elinkaarisuunnitelmat käyttäen 50 vuoden tarkastelujaksoa. Tässä on arvioitu kiinteistön kuntoa ja siinä on ollut kiinteistön perusparantamisen ja arvonnoston näkökulma käsittäen mm. lisätilat, energiasäästön, äänieristämisen, turvallisuuden, terveellisyyden ja viihtyvyyden tarkastelun. Elinkaarikustannukset on laskettu kaikille pilottikohteille. Suomen kohteelle on laskettu kolmen strategiavaihtoehdon mukaisesti. Vaihtoehdot ovat olleet: Rakennuksen teknistä tasoa sekä asumismukavuutta ja terveellisyyttä nostavat toimenpiteet eli perusparannustoimenpiteet Rakennuksen tason säilyttävät toimenpiteet eli peruskorjaustoimenpiteet Ei normaaleiden huolto- ja korjaustoimenpiteiden lisäksi peruskorjaustoimintaa eli rakennus peruskorjataan kerralla tai se katsotaan korjauskelvottomaksi ja puretaan 18

19 Viron kohteet on analysoitu kahta vaihtoehtoa käyttäen. Nämä ovat olleet yllä mainituista vaihtoehdoista 2 ja 3. Tämä on johtunut siitä, että tässä elämänvaiheessa ei asukkailla ole mahdollisuutta osallistua taloudellisesti perusparantaviin toimenpiteisiin. Keskeisinä tietoina on kerätty järjestelmien ja tuotteiden huolto-, kunnossapito- ja korjauskustannuksia, ominaiskäyttöikä, ympäristöhaittoihin ja kierrätettävyysominaisuuksiin liittyvää tietoa. Näistä on esitetty lyhyet yhteenvedot osaraportissa lähinnä elinkaarilaskentaa silmälläpitäen Energiatehokkuus Rakennuksen energiakulutusta ja energiatodistusta käsittelevässä osuudessa on laskettu Suomen pilottikohteen energiatehokkuusluku. Kohteeseen on tehty arvio, millä tavoin voidaan parantaa kohteen energiatehokkuutta. Viron kohteille ei laskelmaa tehty, koska Virossa ei ole saatavilla tarvittavia lähtötietoja kuten esimerkiksi lämmitystarvelukuja. Hankkeen aikana pidetyissä seminaareissa ja tilaisuuksissa energiatietoisuuden lisääminen oli keskeisessä roolissa. EU:n säädökset energiatodistuksista tulevat voimaan molemmissa maissa, mutta olosuhteet erityisesti kulutusseurannan osalta ovat hyvin erilaiset. Siten tiedonvaihto kokemuksista ja suunnitelmista energiatodistuksen käyttöönoton valmistelusta on ollut erittäin tärkeää Kiinteistönpidon laadunvarmistusjärjestelmä Elinkaarisuunnittelun projektissa tehtiin Viron kiinteistönpidon laadunvarmistusjärjestelmä, joka on esitetty vironkielisessä julkaisussa. Suomessa on tekeillä laajan asiantuntijaryhmän toimesta kiinteistönpidon RYL. Sen vuoksi laadunvarmistukseen ei ollut syytä projektin kannalta puuttua kovinkaan syvällisesti Tulosten hyödyntäminen Hanke antaa mahdollisuuden konsultoida taloyhtiöitä kokonaisvaltaisesti pitkän tähtäyksen ohjelmasuunnittelussa. Työn tuloksena syntyi ehdotus malliksi, joka olisi riittävä, mutta ei liian monimutkainen, otettavaksi taloyhtiöiden käytännön kiinteistönpidon ja pitkäntähtäyksen resurssien suunnittelun työkaluksi. Tulokset ovat itse asiassa puheenvuoro elinkaarisuunnittelun määrittelyyn asuinkerrostaloissa. Elinkaarisuunnitelmia normaaliin asunto-osakeyhtiöön ei Suomessa ole tehty. Muutamia pilottikohteita on tehty, mutta ne ovat koskeneet asuinvuokratalokantoja, joilla on yksi omistaja. Tulevaisuudessa olisi hyvin tärkeätä, että päästäisiin soveltamaan saatuja kokemuksia Suomessa asunto-osakeyhtiöihin ja Virossa asuntoyhdistyksiin. Tulosten hyödyntämiseksi on erittäin tärkeätä, että saadaan aluksi ainakin muutama asunto-osakeyhtiö mukaan toteuttamaan elinkaarisuunnittelua. 19

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - lainsäädäntövertailun johtopäätökset ja suositukset

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - lainsäädäntövertailun johtopäätökset ja suositukset KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - lainsäädäntövertailun johtopäätökset ja suositukset 26.5.2008 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrattiin Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

tavoitteet, osapuolet, painopisteet

tavoitteet, osapuolet, painopisteet Aalto PRO Aalto University Continuing Education ENEF-hanke: Värikoodi tähän päälle tavoitteet, osapuolet, painopisteet Central Baltic Cooperation in Energy Efficiency and Feasibility in Urban Planning

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016

Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertiksi omassa taloyhtiössä Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Energiaekspertti taloyhtiössä Aktiivinen, talonsa tunteva asukas Isännöinnillä ja kiinteistöhuollolla ei

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa

Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Maija Neva, ympäristöministeriö MRL:n toimivuusarviointi on hallitusohjelman hanke Toimintaympäristön muutokset

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) 6 Helsingin kaupungin määräysvallassa olevien asuntoosakeyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset 2014 HEL 2014-000259 T 00 01 05 Päätösehdotus Hallituksen ja tilintarkastajien

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (11) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (11) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (11) 48 Kaupungin määräysvallassa olevien asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokoukset 2013 HEL 2013-002428 T 00 01 05 Päätös Hallituksen ja tilintarkastajien valinta Konsernijaosto

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Round table -neuvottelu eduskunnassa

Round table -neuvottelu eduskunnassa 1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä.

Näytesivut. 4.1 Yhtiökokous. Kokoustapa. Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. 4 4.1 Yhtiökokous HALLINTO Päätöksentekoa yhtiökokouksessa koskevat säännökset vastaavat pääosin vanhan lain säännöksiä. Kokoustapa Osakkaat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, jossa päätökset

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä

Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Toimiva hallitus yrityksen kehittämisen kulmakivenä Kimmo Rasila 18.6.2013 Kimmo Rasila for Kasvufoorumi Mihin hallitusta tarvitaan? 1. Strategisesta suunnasta päättäminen Missä on yhtiön tulevaisuus käytettävissä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot