Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING"

Transkriptio

1 Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING M Marja-Leena Sallinen Roode Liias Risto Hakala Liisa Kallio Mauri Marttila Sampo Ruoppila Sirkka Terho Kimmo Virtanen

2 Edessäsi oleva raportti on syntynyt Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVINGin tuloksena. Hanke aloitettiin syksyllä 2005 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EU-rahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. Hankkeen tarkoituksena on ollut: lisätä omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista. Tietoisuuden toivomme lisäävän halua panostaa ylläpitotoiminnan laatuun. luoda asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. lisätä asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja synnyttää heissä kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Hanketyön aikana saatettiin yhteen kiinteistöalan toimijoita Suomessa ja Virossa monilta kiinteistöalan sektoreilta. Hankkeen seminaareihin ja workshopeihin on osallistunut mm. asumisneuvojia, asuntoyhdistysten hallitusten jäseniä, isännöitsijöitä, kaupunkikehittäjiä, kiinteistönhoitajia ja rakennusperinnön suojelusta vastaavia virkamiehiä. Tämä raportti yhdessä muiden hankkeen raporttien kanssa ovat osaltaan työkaluja, joiden avulla levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyössä mukana olleita tahoja. Erityisesti haluamme kiittää rahoittajia, meitä työssämme opastaneita virkamiehiä, yritysrahoittajia, harjoittelijoita, harjoittelutyöpaikkoja tarjonneita, tilaisuuksiin osallistuneita ja hankkeen ohjausryhmää. Kiitämme myös Suomen ympäristöministeriötä, jonka tuella luotiin yhteistyölle pohja jo 1990-luvulla. Yhteistyö on ollut opettavaista ja hedelmällistä. Toivomme, että lukija hyötyy työn hedelmistä tämän raportin muodossa. Helsingissä Kiinteistöalan Koulutussäätiö Keijo Kaivanto toimitusjohtaja, rehtori, asiamies Tallinna Tehnikaülikool Roode Liias professori, dekaani 2

3 SISÄLLYS 1 Yleistä Taustaa Tavoitteet ja tulokset Keskeisimmät tulokset Keskeisimmät tulokset Työpaketit ja työnjako Hankkeen tulokset Kiinteistöalan toimintaympäristö Asuinhuoneiston omistusta koskevan järjestelmän erot Keskeisiä havaintoja Viron järjestelmästä ja kehittämistarpeista Lainsäädäntövertailun vaikutuksia Kiinteistöalan sanasto, Sirkka Terho Kiinteistöjen kustannusvertailu Virossakin käyttöön kirjanpidon kiinteistökaava Kiinteistönomistajien tietoisuus kustannuksista kasvaa Kiinteistöjen elinkaarisuunnittelu Elinkaari käsitteenä Elinkaariajattelun prosessi Elinkaarisuunnittelun toteuttaminen projektissa Energiatehokkuus Kiinteistönpidon laadunvarmistusjärjestelmä Tulosten hyödyntäminen Rakennusperintö Maaprofiilit Rakennusperintöstrategian toimenpide-ehdotukset Rakennusperintöprojektin vaikutukset Kaupunkikehitys Keskeiset tulokset: Helsingin ja Tallinnan kaupunkisuunnittelujärjestelmien erot Raportin hyödyntäminen Yhteistyö kiinteistöalan aikuiskoulutuksessa Yhteenveto koulutustilaisuuksista Tulevaisuuden haasteita kiinteistöalalla Ammattilaisten liikkuvuus Ohjausryhmä Hankkeessa syntyneet julkaisut Partnerit

4 1 Yleistä Hankkeen nimi Pääpartneri Partneri Virossa Muut partnerit Yhteistyökumppanit Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING Kiinteistöalan Koulutussäätiö (Kiinko) Tallinna Tehnikaülikool (TTÜ) Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit (EKHHL) Enrocon Oy KTI Kiinteistötieto Oy (KTI) Suomen Kiinteistöliitto ry Eesti Korteriühistute Liit (EKÜL) Tutkija Sampo Ruoppila VVO-yhtymä Oyj (VVO) Kesko Oyj Realco Oy Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy Kumpulan Kiinteistöt Oy Matinkylän Huolto Oy Pähkinähoito Oy Ovenia Oy ISS Suomi Oy (ISS) YIT Kiinteistötekniikka Oy (YIT) SOL-Palvelut Oy (SOL) Rahoittajat Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EUrahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Hankkeen kesto Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. 4

5 1.1 Taustaa Kiinteistöalan suomalais-virolaisen kehitys- ja koulutushankkeen tavoitteiden taustalla olivat korostuneesti yhteinen halu vaikuttaa rakennetun ympäristön - ennen muuta asuinrakennuskannan hoitoon, ylläpitoon ja korjausrakentamiseen niin, että molempien maiden energia- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja sitoumuksetkin voitaisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti saavuttaa. Globalisaation vahvistuessa tarvitaan toisaalta entistä parempaa kansainvälisten liiketoimintaympäristöjen ymmärtämystä, mutta toisaalta eri kulttuurien ja historian tuntemusta. Tämä pätee myös naapurimaiden suhteen eli yhteistyöhön kannattaa panostaa. Itse perusongelma - asuinrakennuskannan kasvava korjaustarve - on Suomessa ja Virossa melko samanlainen. Huomattava osa asuntokannasta rakennettiin nopean kaupungistumisen aikoina luvuilla, joka vaatii lähivuosina kasvavaa panostusta peruskorjaukseen ja -parannukseen. Asuinkannan perusparannustarpeet tulevat nimenomaan tiukentuvista energiatehokkuusvaatimuksista ja ilmaston muutoksen hidastamisesta. Tämä edellyttää myös ympäristömyönteisiä toimintatapoja jokapäiväisessä kiinteistönhoidossa ja niiden kouluttamista isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille. Haasteisiin voidaan vastata ottamalla käyttöön pidemmän aikavälin elinkaarisuunnittelun, ylläpitokustannusten ja kulutusten seurannan sekä sitouttamalla osakkaat tarvittaviin päätöksiin mm. lisäämällä tiedottamista ja koulutusta. Toisaalta pitäytyminen yhteen näkökulmaan, esim. energiansäästöön, ei saa johtaa siihen, että tehdään karhunpalvelus esim. rakennusperinnöllisille arvoille. Virolaisten ja suomalaisten kiinteistöalan edustajien kesken on tehty lähialueyhteistyötä jo vuodesta 1994 lähtien. Yhteistyön tavoitteena on ollut Viron kiinteistönpidon ja isännöinnin kehittäminen. Yhteistyössä on toteutettu täydennyskoulutusjaksoja, seminaareja ja kehityshankkeita sekä tuotettu kirjallisia aineistoja. Varhaisen yhteistyön rahoittajina olivat Suomen ympäristöministeriö ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. 1.2 Tavoitteet ja tulokset Hankkeen tavoitteena oli rakennetun ympäristön arvon säilyttäminen, mihin pyritään kiinteistöjen pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisella ylläpidolla. Hankkeessa lisättiin omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista ja halua parantaa ylläpitotoiminnan laatua. Luotiin asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. Lisättiin asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja lisättiin heidän kiinnostustaan energiatehokkuuden parantamiseen. 5

6 Kahden maan yhteinen kehittämistyö on mahdollista, kun tunnetaan kummankin maan toimintaympäristöt ja niiden väliset erot. Hankkeessa tarkasteltiin kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien olennaisinta sisältöä ja eroavaisuuksia. Lisäksi tarkasteltiin kiinteistöjä osana kaupunkien kokonaisvaltaista kehittämistä. Näiden perustietojen avulla yhteistyö on vankalla pohjalla. Toimintaympäristön selvityksistä on apua kaikille, jotka haluavat tutustua kiinteistöalaan Virossa tai Suomessa. Käytettävien termien määrittely on tärkeää, että varmasti puhutaan samasta asiasta. Hankkeessa laadittiin sanasto kiinteistöalan noin keskeisimmästä termistä. Sanastossa käsitteet määritellään suomeksi ja viroksi ja annetaan englannin- ja venäjänkieliset vastineet. Asuinalueiden hyvän ylläpidon liikkeellepanevana voimana on asukkaiden kiinnostus ja vastuullisuus ympäristöstään ja asuntoyhteisöjen hallitusten aktiivinen toiminta. Hankkeessa lisättiin hallitusten osaamista ylläpito-, peruskorjaus- ja energiakysymyksissä sekä pitkän tähtäimen suunnittelussa. Laadukkaan ylläpidon toteuttamisesta vastaavat kiinteistöalan ammattilaiset. Hankkeessa kohotettiin kiinteistön ylläpidosta vastaavien ammattilaisten osaamista tiedotuksella, koulutuksella ja harjoittelijavaihdolla. Hankkeessa tuotettiin tietoa kiinteistöjen ylläpidosta rakennuksen koko elinkaaren ajalta tarkastelemalla nykyisten ylläpitokustannusten vastaavuutta laatutasoon, energian säästöä ja ympäristöarvoja sekä tarkastelemalla pitkän tähtäimen ylläpitosuunnittelua ja rakennusten suojeluun liittyviä näkökohtia. 6

7 1.2.1 Keskeisimmät tulokset Hankkeessa hankittiin tietoa kiinteistöalan toimintaympäristöstä Virossa ja Suomessa sekä laadittiin tämän pohjalta raportit keskeisestä lainsäädännöstä ja kaupunkisuunnittelun ohjauksesta. Annettiin suosituksia lainsäädännön uudistamiseksi erityisesti Virossa. Laadittiin sanasto kiinteistöalan keskeisistä käsitteistä helpottamaan vuorovaikutusta. Luotiin menetelmä kiinteistöjen kustannusten vertailuun Virossa ja maiden välillä. Luotiin malli kuntoarvion pohjalta laadittavaksi elinkaarilaskentamenetelmäksi. Vertailtiin rakennusperinnön vaalimista Suomessa ja Virossa suojellun rakennuskannan, rakennussuojelun tuen ja koulutuksen, lainsäädännön, viranomaiskokemusten ja käytäntöjen pohjalta sekä tehtiin ehdotuksia rakennusperintöstrategisiksi toimenpiteiksi Tuotettiin koulutustilaisuuksia kiinteistöalan ammattilaisille Suomessa ja Virossa sekä virolaisille asuntoyhdistysten jäsenille. Tuotettiin uusi ammattilaisten täydennyskoulutusohjelma Virossa. Päivitettiin eri koulutusasteiden opetussuunnitelmia Virossa. Saatettiin kiinteistöalan ammattilaisia vuorovaikutukseen keskenään tarjoamalla virolaisille mahdollisuus tutustua suomaisiin kiinteistöalan työyhteisöihin. Tiedotuksen ja kirjallisuuden julkaisemisen avulla levitettiin tietoutta hyvästä ylläpitokulttuurista laajalle yleisölle. 7

8 1.3 Työpaketit ja työnjako Kehitystehtävät jaettiin työpaketteihin, jotka työskentelivät itsenäisesti. Kunkin työpaketin vetovastuu oli suomalaisella partnerilla, joka teki yhteistyötä virolaisten partnerien asiantuntijoiden kanssa. Toiminnan koordinoimiseksi havaittiin tehokkaimmaksi työskentelytavaksi, että työpakettien vetäjät osallistuivat operatiivisen johtoryhmän kokouksiin. Projektin johto - Koordinointi - Talous - Hallinto Kiinteistöalan toimintaympäristö - Lainsäädäntö - Termistö Elinkaarisuunnittelu kiinteistönpidossa - Ylläpitokustannukset - Elinkaaren suunnittelu - Rakennusperintö - Kaupunkikehitys Koulutus ja tiedotus - Yhteistyö - Liikkuvuus - Kotisivut - Tiedotus 8

9 Alla olevissa taulukoissa on kuvattu tehtävänjako maittain. Kustakin työpaketista on päävastuun kantanut suomalainen partneri. Tehtävä Vastuutaho Osallistujat 1. Projektin johto Kiinteistöalan Koulutussäätiö 2. Kiinteistöalan toimintaympäristö 3. Elinkaarisuunnittelu kiinteistöpidossa Suomen Kiinteistöliitto Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kiinteistöalan Koulutussäätiö Enrocon Oy, KTI Kiinteistötieto Oy, Suomen Kiinteistöliitto 4. Koulutus ja tiedotus Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kaikki Taulukko Työnjako Suomessa Tehtävä Vastuutaho Osallistujat 1. Projektin johto Tallinna Tehnikaülikool 2. Kiinteistöalan toimintaympäristö 3. Elinkaarisuunnittelu kiinteistöpidossa Tallinna Tehnikaülikool Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit Tallinna Tehnikaülikool 4. Koulutus ja tiedotus Tallinna Tehnikaülikool Kaikki Taulukko Työnjako Virossa 9

10 2 Hankkeen tulokset 2.1 Kiinteistöalan toimintaympäristö, Sirkka Terho Työpaketissa on tarkasteltu kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien olennaisinta sisältöä sekä esille tulleita Viron ja Suomen lainsäädännön välisiä eroavaisuuksia ja juridisia ongelmia. Lainsäädännön vertailun jälkeen tavoitteena on ollut myös tuoda esille työn aikana havaittuja lainsäädännön kehittämistarpeita Asuinhuoneiston omistusta koskevan järjestelmän erot Virossa omaksuttiin Saksan mallin mukaisesti reaaliseen omistukseen pohjautuva järjestelmä ja asunto-omaisuuden hallintotavaksi valittiin yhdistysmalli. Reaalisella omistuksella tarkoitetaan sitä, että kukin huoneiston omistaja konkreettisesti omistaa osan rakennuksesta ja lisäksi murto-osan kiinteistöstä, jolla rakennus sijaitsee. Asuinrakennuksen yhteisomistajat voivat hallinnoida omaisuuttaan myös yhdistystä perustamatta. Järjestelmä poikkeaa huomattavasti Suomen asunto-osakeyhtiöjärjestelmästä, sillä Suomessa yksittäisen omistajan omistusoikeus kohdistuu asuntoosakeyhtiön osakeryhmään, joka oikeuttaa hallitsemaan tiettyä yhtiöjärjestyksessä määriteltyä huoneistoa. Asunnon omistusta varten on Virossa säädetty erillinen laki "Korteriomandiseadus". Jos asuinrakennuksen huoneistojen omistajat ovat perustaneet yhdistyksen, Virossa joudutaan soveltamaan yhdistyksen hallinnossa hierarkkisesti kolmiportaista lainsäädäntöä: yleislakeina aatteellisia yhdistyksiä koskevaa lakia (Mittetulundusühingute seadus) ja edellä mainittua asunnon omistusta koskevaa lakia sekä asuntoyhdistyksiä koskevaa lakia "Korteriühistuseadus". Lainsäädännöllinen rakenne on siten raskas ja uudistuksen tarpeessa. Lakiuudistuksen valmistelu onkin ollut Virossa projektityön aikana vireillä. Suomessa puolestaan sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia ja sitä täydentävänä yleislakina osakeyhtiölakia. Myös Suomessa on meneillään lainsäädäntöuudistus, jonka yhteydessä on tarkoitus erottaa osakeyhtiölaki ja asunto-osakeyhtiölaki kokonaan toisistaan Keskeisiä havaintoja Viron järjestelmästä ja kehittämistarpeista Suomen asunto-osakeyhtiölain uudistaminen on jo pitkällä, joten toteutetussa hankkeessa on ollut tarkoituksenmukaisempaa keskittyä Viron järjestelmän kehittämistarpeisiin. Esille on tullut kehittämistarpeita, jotka liittyvät muun muassa asuinyhteisön hallinnointia koskevaan sääntelyyn ja asunnon omistajan oikeuksien korostuneeseen laajuuteen. 10

11 Yhteisen omaisuuden hoitaminen ja hallinnoiminen näyttää yleisesti arvioiden toimivan paremmin silloin, kun asunnon omistajat ovat perustaneet yhdistyksen. Tällöin yksittäinen omistaja tai muu taho voi kohdistaa vaatimuksensa yhdistykselle sen sijaan, että joutuisi esittämään saman vaatimuksen kaikille yhteisomistajille erikseen. Virossa omistajien yleiskokouksen päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että tietty osa omistajista osallistuu kokoukseen. Jos päätösvaltaisuutta ei saavuteta, isännöitsijän on kutsuttava koolle uusi yleiskokous, jossa samaa rajoitusta ei enää ole. Passiiviset omistajat voivat siten aiheuttaa päätöksenteon lykkääntymisen. Ongelmallista on myös, että tasonparannusta koskevat päätökset edellyttävät kaikkien omistajien suostumusta. Siten yksikin omistaja voi jarruttaa koko yhtiön tason nostamista. Menettelytapoja olisi tarpeen helpottaa. Asuinrakennusten kunnossapidon tehostamiseksi on havaittu tarpeelliseksi lisätä Viron rakennuslakiin kunnossapitovelvollisuutta koskevat säännökset ja huolehtia siitä, että viranomaisille annetaan riittävä toimivalta velvollisuuden täyttämisen valvontaan. Lisäksi tarvittaisiin kuitenkin julkisista varoista tukea rakennusten peruskorjaamiseen, jotta velvoitteiden täyttäminen ei johtaisi siihen, että omistajat joutuisivat luopumaan omistuksestaan. Kunnossapitoa tehostettaessa olisi kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota myös rakennuksen ulkoasuun kohdistettaviin vaatimuksiin ja erityisesti asunnon-omistajien itse tekemiin tai teettämiin töihin, joiden taso on tällä hetkellä kirjava. Rakennuskannan esteettisen tason parantamiseksi olisikin tarpeen rajata ja valvoa nykyistä paremmin rakennuksen ulkoasuun tehtäviä muutoksia. Virossa käytetään rakentamisessa ja korjausrakentamisessa sopimusehtoja, jotka on laadittu Viron Talousministeriön (Majandus- ja kommunikatsiooniministeerium) tilauksesta ja tuella. Ehdot (üldtingimused) on laadittu erikseen mm. urakkasopimusta ja aliurakkasopimusta varten. Suomessa käytettäviin Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin (YSE 1998) verrattuna nämä ehdot ovat laajuutensa kannalta vertailukelpoisia, mutta niiden laatimismenettely on suomalaisesta menettelystä poikkeava. Suomessa sopimusehdot on laadittu urakoitsija- ja tilaajapuolen (siis myös kiinteistönomistajien) yhteistyössä, kun puolestaan Virossa ei ole katsottu olevan sellaista kiinteistönomistajia edustavaa tahoa, joka olisi voinut edustaa tilaajaa 11

12 kiinteistönomistajan näkökulmasta. Siten kiinteistönomistajatahon puolelta sopimusehdot muistuttavat tältä kannalta arvioituna vakiosopimusehtoja. Kiinteistönomistajien / rakennuttajien kannalta olisi tarpeen jollakin aikavälillä käynnistää yhteistyö sen selvittämiseksi, miten sopimusehdot käytännössä toimivat, ja onko myös kiinteistönomistajan edut otettu ehdoissa riittävällä tavalla huomioon. Virossa isännöitsijälle tai muulle omistajien edustajalle ei ole laissa annettu oikeutta päästä huoneistoon, koska tätä on pidetty huoneiston omistajan oikeutta loukkaavana. Tämän oikeuden puuttuminen voi esimerkiksi vaikeuttaa rakennuksen peruskorjaamista. Jos omistaja ei vapaaehtoisesti päästä em. edustajaa huoneistoonsa, saatetaan huoneistosta katkaista sähkö tai vesi omistajan saamiseksi huoneistosta ulos. Menettelytapaa olisikin perusteltua harkita lakiuudistuksen yhteydessä. Lisäksi Virossa tarvittaisiin isännöitsijän työn tueksi ja asuntokaupan turvaksi yhtenäinen ja sisällöltään laissa määritelty isännöitsijäntodistus. Viron vuokramarkkinoiden toimivuuden parantaminen edellyttäisi erillistä asuinhuoneiston vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että vuokrausta koskevat riita-asiat voitaisiin käsitellä kohtuullisen nopeasti. Esille tulleista kehittämiskohteista voidaan kokoavasti todeta, että muutosten aikaansaaminen edellyttäisi sekä virolaisten edunvalvontajärjestöjen toimenpiteitä että lainsäädännön uudistamista. Siten muutosten eteneminen on aina myös poliittinen kysymys Lainsäädäntövertailun vaikutuksia Asunnon omistajatahojen ja projektityössä tavattujen isännöitsijöiden asenne lainsäädännön kehitystarpeiseen on ollut ennakkoluuloton ja rakentava. Projektityön aikana esiin tulleista ongelmista monet on ilmeisesti tiedostettu myös omistajien ja isännöitsijöiden keskuudessa. Tietoisuuden lisääntymisen uskotaan johtavan aiempaa laajempaan keskusteluun kehittämiskohteista. Projektiin osallistujat ovat käyneet hedelmällistä keskustelua tutkittavista kysymyksistä, mikä on johtanut molemminpuoliseen oppimiseen ja näkemysten kehittymiseen. Projektityön kuluessa on vaikutettu myös EKHHL:n tavoitteena olleeseen Viron rakennuslain muutokseen, jonka tarkoituksena on ollut mm. parantaa rakennusten kunnossapitotöiden laatua. Lisäksi on luotu yhteinen näkemys myöhemmästä rakennuslain muutostarpeesta erityisesti siten, että rakennuslakiin lisättäisiin rakennuksen kunnossapidon määritelmä ja vaatimukset. 12

13 2.2 Kiinteistöalan sanasto, Sirkka Terho Tavoitteena oli luoda Suomen ja Viron välisessä yhteistyössä käytettäväksi sanasto, joka sisältää keskeistä kiinteistöjen ylläpidon ja hallinnon termistöä kiinteistönhoidon termistön lisäksi. Pohjana käytettiin 90-luvulla laadittua kiinteistönhoidon sanastoa. Sanastoon lisättyjen termien selitystekstien lähteenä on käytetty mahdollisimman laajasti RAKLI ry:n Kiinteistöliiketoiminnan sanastoa, koska termien samansisältöisyys on eduksi kaikille alalla toimiville. Työssä on tarkistettu, mitä keskeisiä uusia sanoja on tullut käyttöön viimeisten kymmenen vuoden aikana, selvitetty/laadittu niille selitystekstit sekä selvitetty niiden viron- ja englanninkieliset vastineet. Myös venäjänkieliset termit on selvitetty. Pääsääntöisesti on valittu Baltiassa käytettäviä venäjänkielisiä termejä, mutta niitä on tarvittaessa täydennetty Venäjällä käytettävillä termeillä. Sanastotyöryhmään kuuluivat lakimies Sirkka Terho ja tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry:stä, professori Roode Liias ja lehtori Tiina Nuuter Tallinnan teknillisestä korkeakoulusta (TTÜ) sekä toimitusjohtaja Jüri Kröönström EKHHL:stä. Sanastotyön seurantaryhmänä ovat toimineet johtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy:stä ja toimitusjohtaja Markku Kulomäki Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy:stä. Projektin edistymistä ovat julkisten rahoittajien edustajina valvoneet yli-insinööri Laila Hosia ympäristöministeriöstä sekä ylitarkastaja Martti Pelkkikangas ja tarkastaja Riitta Salasto Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Viron sisäministeriön puolesta julkisten rahoittajien edustajina ovat toimineet neuvos Annika Põldma ja neuvos Kaja Hinno. Sanaston venäjännöksestä on vastannut apul. professori Ljudmilla Drõkina Tallinnan teknillisestä korkeakoulusta. 13

14 2.3 Kiinteistöjen kustannusvertailu, Kimmo Virtanen Kiinteistön kustannusvertailussa tavoitteena oli selvittää ylläpidon kustannusten, saavutetun laatutason ja rakennuksessa kulutetun energian välistä yhteyttä. Tutkimuksen pohjalta voidaan Virossa luoda menettely kiinteistönhoitokustannusten tilastoimiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Projektissa kehitettiin menetelmiä ylläpitokustannusten jatkuvaan seurantaan ja vertailuun suomalaisten ja virolaisten kiinteistöjen välillä. Kustannusten vertailtavuuden pohjaksi kehitettiin menettely, jossa kerättiin kiinteistön perustiedot koskien mm. pinta-aloja, tilavuutta, rakennus- / peruskorjausvuotta, lämmitysjärjestelmää, ylläpitokäytäntöjä jne. Lisäksi sovittiin yhteisesti ylläpitokustannuseristä ja kulutustiedoista, joita katsottiin tarkoituksenmukaiseksi vertailla; keskeisimpinä mm. energiankulutus ja -kustannukset, kiinteistönhuolto, siivous ja jätehuolto. Vertailtavuuden kehittämiseksi hankkeessa laadittiin kiinteistön ja ylläpidon laatutason arviointimenettely, jota käytetään kaikissa tarkasteltavissa kiinteistöissä. Laatutason arviointi perustuu keskeisimpien numeeristen mittareiden (mm. rakennus- / peruskorjausvuosi; siivouskertojen lukumäärä) ohella silmämääräisiin havaintoihin ulko- ja sisätilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä; sekä mahdollisesti myös kiinteistöjen käyttäjiltä kerättävään palautteeseen. Projektissa kerättiin perustiedot ja kustannustiedot valituista pilottikiinteistöistä Virossa. Tietoa verrattiin suomalaiseen ylläpitokustannus- ja laatuinformaatioon, jota muokattiin vertailun mahdollistamiseksi. Kustannus- ja muun markkinainformaation saatavuutta ja käyttöä sekä toimijoiden informaation tarvetta kartoitettiin. Samalla luotiin systematiikkaa informaation jatkuvalle keräämiselle ja analysoinnille sekä analysoitiin sitä suhteessa Suomen markkinoihin. Hankkeen aikana luotiin perusta jatkuville, toimijoiden tarpeita palveleville informaatiopalveluille Virossakin käyttöön kirjanpidon kiinteistökaava Virossa kannattaisi ottaa käyttöön Suomen kirjanpitoasetuksen mukainen ns. kiinteistökaava. Tällöin vertailujärjestelmän luominen Virossa sekä vertailu Suomen kiinteistöihin olisi helpompaa ja ennen kaikkea tiedot olisivat vertailukelpoisempia. Jatkossa Suomessa kehitettyä kiinteistöjen ylläpitokustannusten seurantajärjestelmää voitaisiin kehittää soveltuvaksi Viron kiinteistönomistajien ja kiinteistöpalveluiden tuottajien hyödynnettäväksi järjestelmäksi. Kustannuksissa olevia eroja tulisi verrata sekä maan sisäisesti kiinteistötyypeittäin että maiden välillä. Tällöin voitaisiin etsiä yksittäisiä kulueriä, joissa löydetään merkittävimpiä eroja kustannusrakenteessa Kiinteistönomistajien tietoisuus kustannuksista kasvaa Tutkimuksen tulokset lisäävät kiinteistönomistajien tietoa ja osaamista pitkäjänteisessä elinkaarijohtamisessa ja ylläpitokustannusten hallinnassa sekä Suomessa että Virossa. 14

15 Virolaisten osapuolten hyötynä on läpinäkyvyyden lisääntyminen sekä kustannusten että ylläpitokäytäntöjen näkökulmasta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää sekä lyhyellä tähtäimellä (kustannussäästöt, kulutuksen väheneminen, parantunut laatu) että pitkällä tähtäimellä (peruskorjausten ja ylläpitokustannusten tasapaino ja niiden väliset yhteydet). Suomalaiset toimijat hyötyvät mm. lisääntyvästä informaatiosta Suomen ja Viron markkinoiden eroista tätä tietoa voivat hyödyntää mm. kiinteistönomistajat, rakennusliikkeet ja kiinteistöalan palveluyritykset. 15

16 2.4 Kiinteistöjen elinkaarisuunnittelu, Risto Hakala Koska elinkaariajattelu on varsin uusi väline asuinrakennuksien kiinteistönpidossa, päätehtävänä projektissa oli yleisen tiedon ja periaatteiden esittäminen kiinteistönpidon eri osapuolille, erityisesti kiinteistöjen hallinnolle. Elinkaariajattelu sinänsä jo edistää mm. asukkaiden vastuullisuutta oman asuinkiinteistönsä ja asuinympäristönsä kehittämisessä, tekemisessä laadukkaammaksi ja ympäristövastuullisemmaksi sekä parantaa kiinteistö- ja rakennusalan yritysten osaamista ja antaa pidemmän suunnittelu perspektiivin kiinteistönpidon taloushallintaan. Suomessa voidaan katsoa, että elinkaariajattelulle on varsin otollinen maaperä. Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja myös asukkaat ovat mieltäneet sen ainakin jossain määrin - varsinkin nyt kun suurin osa asuinrakennuksistamme on tullut peruskorjausikään. Myös muut asumisen ja omistamisen liittyvät osapuolet kuten pankit (lainananto ja vakuudet), vakuutusyhtiöt (talojen vakuuttaminen) ja kiinteistönvälitys (asuntojen myynti) ovat ottaneet hyvin vastaan elinkaariajattelun tuomisen taloyhtiön kiinteistönpidon suunnittelun välineeksi. Osaprojektin raportti ja muut projektin aikana jaettu tieto palvelee tätä päämäärää. Virossa elinkaariajattelu on vielä melko uutta, joten siellä hankkeesta on ollut erityisen suuri hyöty Elinkaari käsitteenä Kiinteistön elinkaarisuunnittelun tavoitteena on tuottaa ja kuvata kiinteistönpidon ratkaisut, joiden mukaan voidaan varmistaa laadukas rakennus, joka täyttää omistajien, käyttäjien ja yhteiskunnan vaatimukset koko elinkaaren ajan hallitulla ja optimoidulla tavalla. Rakennuksen elinvaiheet koostuvat: rakentamisesta eri suunnitteluosioineen, rakennuksen käytöstä ja lopuksi tulee päätös käytön lopettamisesta tai jatkamisesta. Useimmat kiinteistöt säilyvät koko elinkaarensa samassa käyttötarkoituksessa. Rakennukset ovat pitkäikäisiä ja yleensä ne purkamisen sijasta päätyvät suojeltaviksi. Vanhojen rakennuksien elinkaari muodostuu useista eri käyttöikäjaksoista, jotka sisältävät useita kunnossapitojaksoja. Kiinteistön omistajalla intressissä on odottaa mahdollisimman pitkää käyttöikää, mutta elinkaarilaskelmien kannalta tarkastelu on järkevää tehdä käyttäen 50 vuoden käyttöikää. 16

17 Kuva: Elinkaareen liittyviä käsitteitä suomeksi Kuva: Elinkaareen liittyviä käsitteitä viroksi 17

18 2.4.2 Elinkaariajattelun prosessi Kiinteistönomistajien täytyy tiedostaa, että omistus- ja hallintomallista riippumatta on kiinteistönpidon tehtävänä tuottaa kiinteistön omistajille kohtuullinen tuotto ja yksittäisen asunnon omistajalle asumiskustannustaso siten, että kiinteistön reaaliarvo eikä asumistaso laske. Kun edellisen kaltainen tahto on olemassa, on elinkaariajattelun toteuttaminen mahdollista kiinteistön pitkän aikavälin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kiinteistön omistajan prosessi elinkaarisuunnittelun toteuttamiseen on seuraava: 1. Kiinteistönomistajan tahto ja sitoutuminen pitkän tähtäyksen suunnitteluun ja toteutukseen asuinrakennuksessa, 2. Kuntoarvion tarjouspyyntö, tarjouksien käsittely, kuntoarvioijan valinta ja tilaaminen (suositellaan asiantuntijan käyttämistä), 3. Kuntoarvion teettäminen elinkaarisuunnittelua varten: Kiinteistön lähtötiedot ja materiaalit, Asukaskysely, Avustaminen kuntoarvion suorituksessa, 4. Kiinteistönpitostrategian ja niiden vaihtoehtojen valinta 5. PTS-ohjelman laadinta, 6. Elinkaarisuunnitelmat ja laskelmat eri strategiavaihtoehdoille, 7. Omistajien päätös sitoutua hankkeeseen ja sen toteutukseen. Tästä kaikesta tulevat omistajat saamaan tiedon, missä kunnossa omaisuus on, miten omaisuutta hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa ja kuinka paljon tämä tulee vaatimaan resursseja. Myös virheet, jotka johtuvat eri aikana tehdyistä korjauksista ja niiden suunnitteluratkaisuista voidaan välttää tai ainakin minimoida Elinkaarisuunnittelun toteuttaminen projektissa Elinkaarisuunnittelua tarkasteltiin neljän pilottikohteen avulla. Suomessa analysoitiin yksi kohde ja Virossa kolme kohdetta. Kohteiden analysointi perustui tehtyihin kuntoarvioihin. Kuntoarviot tehtiin 10 vuoden ajalle ja elinkaarisuunnitelmat käyttäen 50 vuoden tarkastelujaksoa. Tässä on arvioitu kiinteistön kuntoa ja siinä on ollut kiinteistön perusparantamisen ja arvonnoston näkökulma käsittäen mm. lisätilat, energiasäästön, äänieristämisen, turvallisuuden, terveellisyyden ja viihtyvyyden tarkastelun. Elinkaarikustannukset on laskettu kaikille pilottikohteille. Suomen kohteelle on laskettu kolmen strategiavaihtoehdon mukaisesti. Vaihtoehdot ovat olleet: Rakennuksen teknistä tasoa sekä asumismukavuutta ja terveellisyyttä nostavat toimenpiteet eli perusparannustoimenpiteet Rakennuksen tason säilyttävät toimenpiteet eli peruskorjaustoimenpiteet Ei normaaleiden huolto- ja korjaustoimenpiteiden lisäksi peruskorjaustoimintaa eli rakennus peruskorjataan kerralla tai se katsotaan korjauskelvottomaksi ja puretaan 18

19 Viron kohteet on analysoitu kahta vaihtoehtoa käyttäen. Nämä ovat olleet yllä mainituista vaihtoehdoista 2 ja 3. Tämä on johtunut siitä, että tässä elämänvaiheessa ei asukkailla ole mahdollisuutta osallistua taloudellisesti perusparantaviin toimenpiteisiin. Keskeisinä tietoina on kerätty järjestelmien ja tuotteiden huolto-, kunnossapito- ja korjauskustannuksia, ominaiskäyttöikä, ympäristöhaittoihin ja kierrätettävyysominaisuuksiin liittyvää tietoa. Näistä on esitetty lyhyet yhteenvedot osaraportissa lähinnä elinkaarilaskentaa silmälläpitäen Energiatehokkuus Rakennuksen energiakulutusta ja energiatodistusta käsittelevässä osuudessa on laskettu Suomen pilottikohteen energiatehokkuusluku. Kohteeseen on tehty arvio, millä tavoin voidaan parantaa kohteen energiatehokkuutta. Viron kohteille ei laskelmaa tehty, koska Virossa ei ole saatavilla tarvittavia lähtötietoja kuten esimerkiksi lämmitystarvelukuja. Hankkeen aikana pidetyissä seminaareissa ja tilaisuuksissa energiatietoisuuden lisääminen oli keskeisessä roolissa. EU:n säädökset energiatodistuksista tulevat voimaan molemmissa maissa, mutta olosuhteet erityisesti kulutusseurannan osalta ovat hyvin erilaiset. Siten tiedonvaihto kokemuksista ja suunnitelmista energiatodistuksen käyttöönoton valmistelusta on ollut erittäin tärkeää Kiinteistönpidon laadunvarmistusjärjestelmä Elinkaarisuunnittelun projektissa tehtiin Viron kiinteistönpidon laadunvarmistusjärjestelmä, joka on esitetty vironkielisessä julkaisussa. Suomessa on tekeillä laajan asiantuntijaryhmän toimesta kiinteistönpidon RYL. Sen vuoksi laadunvarmistukseen ei ollut syytä projektin kannalta puuttua kovinkaan syvällisesti Tulosten hyödyntäminen Hanke antaa mahdollisuuden konsultoida taloyhtiöitä kokonaisvaltaisesti pitkän tähtäyksen ohjelmasuunnittelussa. Työn tuloksena syntyi ehdotus malliksi, joka olisi riittävä, mutta ei liian monimutkainen, otettavaksi taloyhtiöiden käytännön kiinteistönpidon ja pitkäntähtäyksen resurssien suunnittelun työkaluksi. Tulokset ovat itse asiassa puheenvuoro elinkaarisuunnittelun määrittelyyn asuinkerrostaloissa. Elinkaarisuunnitelmia normaaliin asunto-osakeyhtiöön ei Suomessa ole tehty. Muutamia pilottikohteita on tehty, mutta ne ovat koskeneet asuinvuokratalokantoja, joilla on yksi omistaja. Tulevaisuudessa olisi hyvin tärkeätä, että päästäisiin soveltamaan saatuja kokemuksia Suomessa asunto-osakeyhtiöihin ja Virossa asuntoyhdistyksiin. Tulosten hyödyntämiseksi on erittäin tärkeätä, että saadaan aluksi ainakin muutama asunto-osakeyhtiö mukaan toteuttamaan elinkaarisuunnittelua. 19

Rakennusperinnön vaaliminen

Rakennusperinnön vaaliminen Rakennusperinnön vaaliminen Tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry 26.5.2008 Helsinki 1 Motto: Rakentaminen pelkästään taloudellisin ehdoin ilman perinteiden ja esteettisten arvojen

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Mikä SVING? Musiikkia? Golfia? > Suomalais-virolainen kiinteistöalan koulutus- ja kehityshanke

Mikä SVING? Musiikkia? Golfia? > Suomalais-virolainen kiinteistöalan koulutus- ja kehityshanke SVING Avaus ja Sving-hankkeen esittely historia tavoitteet koulutus harjoittelijavaihto tiedottaminen Toimitusjohtaja Keijo Kaivanto SVING-ohjausryhmän puheenjohtaja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinteistöalan

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi SVING-hankkeen seminaari, Tartto Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 23.11.2006 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset Suomen Kiinteistöliitto ry VT Sirkka Terho 14.11.2007 Tallinna 1 TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrattiin Suomen asuntoosakeyhtiölakia

Lisätiedot

SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki. Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать!

SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki. Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать! SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать! Suomen ja Viron kiinteistöalan koulutusyhteistyön taustaa Koulutusyhteistyö käynnistyi

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

SVING-hankkeen päätösseminaari Työpaketti: Koulutus 14.11.2007 Tallinna

SVING-hankkeen päätösseminaari Työpaketti: Koulutus 14.11.2007 Tallinna SVING-hankkeen päätösseminaari Työpaketti: Koulutus 14.11.2007 Tallinna Tervetuloa! Tere Tulemast! Welcome! Добро пожаловать! 14.11.2007 Tallinna 1 Suomen ja Viron kiinteistöalan koulutusyhteistyön taustaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE (SVING)

KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE (SVING) Marja-Leena Sallinen 1 (14) Toimintasuunnitelma raportointikaudelle 1.5. 31.12.2007 (4. ja 5. kausi) KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE (SVING) 1. HANKKEEN PÄÄMÄÄRÄT Hankkeen

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta. Saarenmaa 08.06.2007

Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta. Saarenmaa 08.06.2007 Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta Alustus keskustelulle Saarenmaa 08.06.2007 Risto Hakala Enrocon Oy risto.hakal@enrocon.fi Asunnon/kiinteistön n omistamisen realiteetti Omistus-

Lisätiedot

Rakennusperinnön vaaliminen

Rakennusperinnön vaaliminen ETELÄ-SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE Rakennusperinnön vaaliminen Raportti on valmistunut osana Kiinteistöalan Koulutussäätiön vetämää Kiinteistöalan

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - lainsäädäntövertailun johtopäätökset ja suositukset

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - lainsäädäntövertailun johtopäätökset ja suositukset KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - lainsäädäntövertailun johtopäätökset ja suositukset 26.5.2008 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrattiin Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi. Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 8.6.2007

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi. Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 8.6.2007 Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 8.6.2007 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Työpaketissa kehitetään

Lisätiedot

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa sisällys Lukijalle 5 1 KIINTEISTÖJEN MERKITYS JA YLEISET KEHITTÄMISTARPEET 13 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 14 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa 15 1.3 Kiinteistöomaisuuden merkitys ja tavoitteet 16

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE

SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE Elinkaarisuunnittelu Raportti on valmistunut osana Kiinteistöalan Koulutussäätiön vetämää Kiinteistöalan suomalaisvirolaista

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset

Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset

Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO

RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO 2 Sisällys SISÄLLYS... 2 1 RYHTIWEB HUOLTOKIRJA... 3 2 RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAATIMINEN... 3 2.1 LAITTEISTO JA OHJELMISTOVAATIMUKSET... 3 2.2 UUDEN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta

Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Korjausrakentamisen strategia 2007-2017

Korjausrakentamisen strategia 2007-2017 Korjausrakentamisen strategia 2007-2017 Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö RIL Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 1 Sisältö Korjausrakentamisen haasteet Strategian kantavat teemat

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 ROTARY KOKOUS 7.1.2007 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Mikä on AKHA ry? Merkitty yhdistysrekisteriin 04.03.2005 nimellä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi.

Yleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi. LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö 8.4.2010 EHDOTUS VALTION KIINTEISTÖSTRATEGIAKSI Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaaminen klinikka Turussa Mitä uutta osaamista tarvitaan?

Kerrostalojen korjaaminen klinikka Turussa Mitä uutta osaamista tarvitaan? Kerrostalojen korjaaminen klinikka Turussa Mitä uutta osaamista tarvitaan? Ennakointifoorumi korjausrakentamisesta asiakkaan näkökulmasta 8.10.2014 Marika Latvala, RAKLI ry Kerrostalojen korjaaminen -

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n

R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeet hallintaan. Lähde: IKE-raportti 2005. Ins.tsto Mikko Vahanen Oy

Taloyhtiön korjaushankkeet hallintaan. Lähde: IKE-raportti 2005. Ins.tsto Mikko Vahanen Oy Taloyhtiön korjaushankkeet hallintaan Lähde: IKE-raportti 2005. Ins.tsto Mikko Vahanen Oy KUNTOTODISTUKSEN TARKOITUS Asuntokaupan kuluttajansuoja paranee Taloyhtiö alkaa suunnitella kunnossapitoaan Taloyhtiön

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

RYHMÄKORJAAMINEN. Emilia Olkanen ja Emmi Oksanen 14.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi 3/3. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

RYHMÄKORJAAMINEN. Emilia Olkanen ja Emmi Oksanen 14.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi 3/3. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto RYHMÄKORJAAMINEN Emilia Olkanen ja Emmi Oksanen 14.4.2014 Energiaekspertin jatkokurssi 3/3 Ryhmäkorjaaminen Useamman itsenäisen taloyhtiön yhteistoimintaa korjaustarpeidensa toteuttamiseksi Tavoitteena

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

tavoitteet, osapuolet, painopisteet

tavoitteet, osapuolet, painopisteet Aalto PRO Aalto University Continuing Education ENEF-hanke: Värikoodi tähän päälle tavoitteet, osapuolet, painopisteet Central Baltic Cooperation in Energy Efficiency and Feasibility in Urban Planning

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0

1 Sopimusosapuolet. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) (myöhemmin HUS) Y-1567535-0 Hallitus 12.11.2012, LIITE 1 SOPIMUS HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOIMEENPANON JA HENKILÖSTÖASUNTOJEN HALLINNAN SIIRROSTA HUS-KIINTEISTÖT OY:N TEHTÄVÄKSI

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

KUNTOARVIO ELINKAARI- SUUNNITTELUN VÄLINEENÄ

KUNTOARVIO ELINKAARI- SUUNNITTELUN VÄLINEENÄ KUNTOARVIO ELINKAARI- SUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Risto Hakala ENROCON OY Tallinna 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 SUOMALAIS-VIROLAINEN KIINTEISTÖALAN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE SVING Elinkaarisuunnittelu kiinteistönpidossa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto

Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Käsitteet selviksi ja monimutkaisesta kohti yksinkertaista Täydennysrakentaminen onnistuu! Erityisasiantuntija Satu Åkerblom Uudenmaan liitto Kyselyt täydennysrakentamisen edistämisen tarpeista Kiinteistö-

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset

Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset Tulevaisuuden odotukset ja isännöinnin muuttuvat vaatimukset Korjausrakentamisen kehittäminen teematyöpaja 20.11.2013 Jari Porthén Toimitusjohtaja, Realco Oy Hallituksen puheenjohtaja, Isännöintiliitto

Lisätiedot