Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING
|
|
- Paavo Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING M Marja-Leena Sallinen Roode Liias Risto Hakala Liisa Kallio Mauri Marttila Sampo Ruoppila Sirkka Terho Kimmo Virtanen
2 Edessäsi oleva raportti on syntynyt Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVINGin tuloksena. Hanke aloitettiin syksyllä 2005 ja se päättyi vuoden 2007 lopussa. Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EU-rahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. Hankkeen tarkoituksena on ollut: lisätä omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista. Tietoisuuden toivomme lisäävän halua panostaa ylläpitotoiminnan laatuun. luoda asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. lisätä asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja synnyttää heissä kiinnostusta energiatehokkuuden parantamiseen. Hanketyön aikana saatettiin yhteen kiinteistöalan toimijoita Suomessa ja Virossa monilta kiinteistöalan sektoreilta. Hankkeen seminaareihin ja workshopeihin on osallistunut mm. asumisneuvojia, asuntoyhdistysten hallitusten jäseniä, isännöitsijöitä, kaupunkikehittäjiä, kiinteistönhoitajia ja rakennusperinnön suojelusta vastaavia virkamiehiä. Tämä raportti yhdessä muiden hankkeen raporttien kanssa ovat osaltaan työkaluja, joiden avulla levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyössä mukana olleita tahoja. Erityisesti haluamme kiittää rahoittajia, meitä työssämme opastaneita virkamiehiä, yritysrahoittajia, harjoittelijoita, harjoittelutyöpaikkoja tarjonneita, tilaisuuksiin osallistuneita ja hankkeen ohjausryhmää. Kiitämme myös Suomen ympäristöministeriötä, jonka tuella luotiin yhteistyölle pohja jo 1990-luvulla. Yhteistyö on ollut opettavaista ja hedelmällistä. Toivomme, että lukija hyötyy työn hedelmistä tämän raportin muodossa. Helsingissä Kiinteistöalan Koulutussäätiö Keijo Kaivanto toimitusjohtaja, rehtori, asiamies Tallinna Tehnikaülikool Roode Liias professori, dekaani 2
3 SISÄLLYS 1 Yleistä Taustaa Tavoitteet ja tulokset Keskeisimmät tulokset Keskeisimmät tulokset Työpaketit ja työnjako Hankkeen tulokset Kiinteistöalan toimintaympäristö Asuinhuoneiston omistusta koskevan järjestelmän erot Keskeisiä havaintoja Viron järjestelmästä ja kehittämistarpeista Lainsäädäntövertailun vaikutuksia Kiinteistöalan sanasto, Sirkka Terho Kiinteistöjen kustannusvertailu Virossakin käyttöön kirjanpidon kiinteistökaava Kiinteistönomistajien tietoisuus kustannuksista kasvaa Kiinteistöjen elinkaarisuunnittelu Elinkaari käsitteenä Elinkaariajattelun prosessi Elinkaarisuunnittelun toteuttaminen projektissa Energiatehokkuus Kiinteistönpidon laadunvarmistusjärjestelmä Tulosten hyödyntäminen Rakennusperintö Maaprofiilit Rakennusperintöstrategian toimenpide-ehdotukset Rakennusperintöprojektin vaikutukset Kaupunkikehitys Keskeiset tulokset: Helsingin ja Tallinnan kaupunkisuunnittelujärjestelmien erot Raportin hyödyntäminen Yhteistyö kiinteistöalan aikuiskoulutuksessa Yhteenveto koulutustilaisuuksista Tulevaisuuden haasteita kiinteistöalalla Ammattilaisten liikkuvuus Ohjausryhmä Hankkeessa syntyneet julkaisut Partnerit
4 1 Yleistä Hankkeen nimi Pääpartneri Partneri Virossa Muut partnerit Yhteistyökumppanit Kiinteistöalan suomalais-virolainen kehitys- ja koulutushanke SVING Kiinteistöalan Koulutussäätiö (Kiinko) Tallinna Tehnikaülikool (TTÜ) Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit (EKHHL) Enrocon Oy KTI Kiinteistötieto Oy (KTI) Suomen Kiinteistöliitto ry Eesti Korteriühistute Liit (EKÜL) Tutkija Sampo Ruoppila VVO-yhtymä Oyj (VVO) Kesko Oyj Realco Oy Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy Kumpulan Kiinteistöt Oy Matinkylän Huolto Oy Pähkinähoito Oy Ovenia Oy ISS Suomi Oy (ISS) YIT Kiinteistötekniikka Oy (YIT) SOL-Palvelut Oy (SOL) Rahoittajat Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A-ohjelmaan kuuluvan hankkeen EUrahoituksesta on vastannut Varsinais-Suomen liitto. Hankkeen kesto Suomen kansallinen rahoitus on saatu Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Viron kansallinen rahoitus talous- ja liikenneministeriöltä. Lisäksi rahoitusta on saatu suomalaisilta yrityskumppaneilta. 4
5 1.1 Taustaa Kiinteistöalan suomalais-virolaisen kehitys- ja koulutushankkeen tavoitteiden taustalla olivat korostuneesti yhteinen halu vaikuttaa rakennetun ympäristön - ennen muuta asuinrakennuskannan hoitoon, ylläpitoon ja korjausrakentamiseen niin, että molempien maiden energia- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet ja sitoumuksetkin voitaisiin mahdollisimman kustannustehokkaasti saavuttaa. Globalisaation vahvistuessa tarvitaan toisaalta entistä parempaa kansainvälisten liiketoimintaympäristöjen ymmärtämystä, mutta toisaalta eri kulttuurien ja historian tuntemusta. Tämä pätee myös naapurimaiden suhteen eli yhteistyöhön kannattaa panostaa. Itse perusongelma - asuinrakennuskannan kasvava korjaustarve - on Suomessa ja Virossa melko samanlainen. Huomattava osa asuntokannasta rakennettiin nopean kaupungistumisen aikoina luvuilla, joka vaatii lähivuosina kasvavaa panostusta peruskorjaukseen ja -parannukseen. Asuinkannan perusparannustarpeet tulevat nimenomaan tiukentuvista energiatehokkuusvaatimuksista ja ilmaston muutoksen hidastamisesta. Tämä edellyttää myös ympäristömyönteisiä toimintatapoja jokapäiväisessä kiinteistönhoidossa ja niiden kouluttamista isännöitsijöille ja kiinteistönhoitajille. Haasteisiin voidaan vastata ottamalla käyttöön pidemmän aikavälin elinkaarisuunnittelun, ylläpitokustannusten ja kulutusten seurannan sekä sitouttamalla osakkaat tarvittaviin päätöksiin mm. lisäämällä tiedottamista ja koulutusta. Toisaalta pitäytyminen yhteen näkökulmaan, esim. energiansäästöön, ei saa johtaa siihen, että tehdään karhunpalvelus esim. rakennusperinnöllisille arvoille. Virolaisten ja suomalaisten kiinteistöalan edustajien kesken on tehty lähialueyhteistyötä jo vuodesta 1994 lähtien. Yhteistyön tavoitteena on ollut Viron kiinteistönpidon ja isännöinnin kehittäminen. Yhteistyössä on toteutettu täydennyskoulutusjaksoja, seminaareja ja kehityshankkeita sekä tuotettu kirjallisia aineistoja. Varhaisen yhteistyön rahoittajina olivat Suomen ympäristöministeriö ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. 1.2 Tavoitteet ja tulokset Hankkeen tavoitteena oli rakennetun ympäristön arvon säilyttäminen, mihin pyritään kiinteistöjen pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisella ylläpidolla. Hankkeessa lisättiin omistajien tietoisuutta omaisuutensa säilyttämisestä ja ylläpitokulttuurista ja halua parantaa ylläpitotoiminnan laatua. Luotiin asiantuntijoille välineitä tuottaa ja tarjota hyvää ylläpitotapaa edistäviä palveluja kiinteistön koko elinkaaren ajan. Lisättiin asukkaiden ja ammattilaisten tietoisuutta kiinteistöjen energiataloudesta ja lisättiin heidän kiinnostustaan energiatehokkuuden parantamiseen. 5
6 Kahden maan yhteinen kehittämistyö on mahdollista, kun tunnetaan kummankin maan toimintaympäristöt ja niiden väliset erot. Hankkeessa tarkasteltiin kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien olennaisinta sisältöä ja eroavaisuuksia. Lisäksi tarkasteltiin kiinteistöjä osana kaupunkien kokonaisvaltaista kehittämistä. Näiden perustietojen avulla yhteistyö on vankalla pohjalla. Toimintaympäristön selvityksistä on apua kaikille, jotka haluavat tutustua kiinteistöalaan Virossa tai Suomessa. Käytettävien termien määrittely on tärkeää, että varmasti puhutaan samasta asiasta. Hankkeessa laadittiin sanasto kiinteistöalan noin keskeisimmästä termistä. Sanastossa käsitteet määritellään suomeksi ja viroksi ja annetaan englannin- ja venäjänkieliset vastineet. Asuinalueiden hyvän ylläpidon liikkeellepanevana voimana on asukkaiden kiinnostus ja vastuullisuus ympäristöstään ja asuntoyhteisöjen hallitusten aktiivinen toiminta. Hankkeessa lisättiin hallitusten osaamista ylläpito-, peruskorjaus- ja energiakysymyksissä sekä pitkän tähtäimen suunnittelussa. Laadukkaan ylläpidon toteuttamisesta vastaavat kiinteistöalan ammattilaiset. Hankkeessa kohotettiin kiinteistön ylläpidosta vastaavien ammattilaisten osaamista tiedotuksella, koulutuksella ja harjoittelijavaihdolla. Hankkeessa tuotettiin tietoa kiinteistöjen ylläpidosta rakennuksen koko elinkaaren ajalta tarkastelemalla nykyisten ylläpitokustannusten vastaavuutta laatutasoon, energian säästöä ja ympäristöarvoja sekä tarkastelemalla pitkän tähtäimen ylläpitosuunnittelua ja rakennusten suojeluun liittyviä näkökohtia. 6
7 1.2.1 Keskeisimmät tulokset Hankkeessa hankittiin tietoa kiinteistöalan toimintaympäristöstä Virossa ja Suomessa sekä laadittiin tämän pohjalta raportit keskeisestä lainsäädännöstä ja kaupunkisuunnittelun ohjauksesta. Annettiin suosituksia lainsäädännön uudistamiseksi erityisesti Virossa. Laadittiin sanasto kiinteistöalan keskeisistä käsitteistä helpottamaan vuorovaikutusta. Luotiin menetelmä kiinteistöjen kustannusten vertailuun Virossa ja maiden välillä. Luotiin malli kuntoarvion pohjalta laadittavaksi elinkaarilaskentamenetelmäksi. Vertailtiin rakennusperinnön vaalimista Suomessa ja Virossa suojellun rakennuskannan, rakennussuojelun tuen ja koulutuksen, lainsäädännön, viranomaiskokemusten ja käytäntöjen pohjalta sekä tehtiin ehdotuksia rakennusperintöstrategisiksi toimenpiteiksi Tuotettiin koulutustilaisuuksia kiinteistöalan ammattilaisille Suomessa ja Virossa sekä virolaisille asuntoyhdistysten jäsenille. Tuotettiin uusi ammattilaisten täydennyskoulutusohjelma Virossa. Päivitettiin eri koulutusasteiden opetussuunnitelmia Virossa. Saatettiin kiinteistöalan ammattilaisia vuorovaikutukseen keskenään tarjoamalla virolaisille mahdollisuus tutustua suomaisiin kiinteistöalan työyhteisöihin. Tiedotuksen ja kirjallisuuden julkaisemisen avulla levitettiin tietoutta hyvästä ylläpitokulttuurista laajalle yleisölle. 7
8 1.3 Työpaketit ja työnjako Kehitystehtävät jaettiin työpaketteihin, jotka työskentelivät itsenäisesti. Kunkin työpaketin vetovastuu oli suomalaisella partnerilla, joka teki yhteistyötä virolaisten partnerien asiantuntijoiden kanssa. Toiminnan koordinoimiseksi havaittiin tehokkaimmaksi työskentelytavaksi, että työpakettien vetäjät osallistuivat operatiivisen johtoryhmän kokouksiin. Projektin johto - Koordinointi - Talous - Hallinto Kiinteistöalan toimintaympäristö - Lainsäädäntö - Termistö Elinkaarisuunnittelu kiinteistönpidossa - Ylläpitokustannukset - Elinkaaren suunnittelu - Rakennusperintö - Kaupunkikehitys Koulutus ja tiedotus - Yhteistyö - Liikkuvuus - Kotisivut - Tiedotus 8
9 Alla olevissa taulukoissa on kuvattu tehtävänjako maittain. Kustakin työpaketista on päävastuun kantanut suomalainen partneri. Tehtävä Vastuutaho Osallistujat 1. Projektin johto Kiinteistöalan Koulutussäätiö 2. Kiinteistöalan toimintaympäristö 3. Elinkaarisuunnittelu kiinteistöpidossa Suomen Kiinteistöliitto Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kiinteistöalan Koulutussäätiö Enrocon Oy, KTI Kiinteistötieto Oy, Suomen Kiinteistöliitto 4. Koulutus ja tiedotus Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kaikki Taulukko Työnjako Suomessa Tehtävä Vastuutaho Osallistujat 1. Projektin johto Tallinna Tehnikaülikool 2. Kiinteistöalan toimintaympäristö 3. Elinkaarisuunnittelu kiinteistöpidossa Tallinna Tehnikaülikool Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit Eesti Kinnisvara Haldajate ja Hooldajate Liit Tallinna Tehnikaülikool 4. Koulutus ja tiedotus Tallinna Tehnikaülikool Kaikki Taulukko Työnjako Virossa 9
10 2 Hankkeen tulokset 2.1 Kiinteistöalan toimintaympäristö, Sirkka Terho Työpaketissa on tarkasteltu kiinteistö- ja rakennusalan keskeisten lakien olennaisinta sisältöä sekä esille tulleita Viron ja Suomen lainsäädännön välisiä eroavaisuuksia ja juridisia ongelmia. Lainsäädännön vertailun jälkeen tavoitteena on ollut myös tuoda esille työn aikana havaittuja lainsäädännön kehittämistarpeita Asuinhuoneiston omistusta koskevan järjestelmän erot Virossa omaksuttiin Saksan mallin mukaisesti reaaliseen omistukseen pohjautuva järjestelmä ja asunto-omaisuuden hallintotavaksi valittiin yhdistysmalli. Reaalisella omistuksella tarkoitetaan sitä, että kukin huoneiston omistaja konkreettisesti omistaa osan rakennuksesta ja lisäksi murto-osan kiinteistöstä, jolla rakennus sijaitsee. Asuinrakennuksen yhteisomistajat voivat hallinnoida omaisuuttaan myös yhdistystä perustamatta. Järjestelmä poikkeaa huomattavasti Suomen asunto-osakeyhtiöjärjestelmästä, sillä Suomessa yksittäisen omistajan omistusoikeus kohdistuu asuntoosakeyhtiön osakeryhmään, joka oikeuttaa hallitsemaan tiettyä yhtiöjärjestyksessä määriteltyä huoneistoa. Asunnon omistusta varten on Virossa säädetty erillinen laki "Korteriomandiseadus". Jos asuinrakennuksen huoneistojen omistajat ovat perustaneet yhdistyksen, Virossa joudutaan soveltamaan yhdistyksen hallinnossa hierarkkisesti kolmiportaista lainsäädäntöä: yleislakeina aatteellisia yhdistyksiä koskevaa lakia (Mittetulundusühingute seadus) ja edellä mainittua asunnon omistusta koskevaa lakia sekä asuntoyhdistyksiä koskevaa lakia "Korteriühistuseadus". Lainsäädännöllinen rakenne on siten raskas ja uudistuksen tarpeessa. Lakiuudistuksen valmistelu onkin ollut Virossa projektityön aikana vireillä. Suomessa puolestaan sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia ja sitä täydentävänä yleislakina osakeyhtiölakia. Myös Suomessa on meneillään lainsäädäntöuudistus, jonka yhteydessä on tarkoitus erottaa osakeyhtiölaki ja asunto-osakeyhtiölaki kokonaan toisistaan Keskeisiä havaintoja Viron järjestelmästä ja kehittämistarpeista Suomen asunto-osakeyhtiölain uudistaminen on jo pitkällä, joten toteutetussa hankkeessa on ollut tarkoituksenmukaisempaa keskittyä Viron järjestelmän kehittämistarpeisiin. Esille on tullut kehittämistarpeita, jotka liittyvät muun muassa asuinyhteisön hallinnointia koskevaan sääntelyyn ja asunnon omistajan oikeuksien korostuneeseen laajuuteen. 10
11 Yhteisen omaisuuden hoitaminen ja hallinnoiminen näyttää yleisesti arvioiden toimivan paremmin silloin, kun asunnon omistajat ovat perustaneet yhdistyksen. Tällöin yksittäinen omistaja tai muu taho voi kohdistaa vaatimuksensa yhdistykselle sen sijaan, että joutuisi esittämään saman vaatimuksen kaikille yhteisomistajille erikseen. Virossa omistajien yleiskokouksen päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että tietty osa omistajista osallistuu kokoukseen. Jos päätösvaltaisuutta ei saavuteta, isännöitsijän on kutsuttava koolle uusi yleiskokous, jossa samaa rajoitusta ei enää ole. Passiiviset omistajat voivat siten aiheuttaa päätöksenteon lykkääntymisen. Ongelmallista on myös, että tasonparannusta koskevat päätökset edellyttävät kaikkien omistajien suostumusta. Siten yksikin omistaja voi jarruttaa koko yhtiön tason nostamista. Menettelytapoja olisi tarpeen helpottaa. Asuinrakennusten kunnossapidon tehostamiseksi on havaittu tarpeelliseksi lisätä Viron rakennuslakiin kunnossapitovelvollisuutta koskevat säännökset ja huolehtia siitä, että viranomaisille annetaan riittävä toimivalta velvollisuuden täyttämisen valvontaan. Lisäksi tarvittaisiin kuitenkin julkisista varoista tukea rakennusten peruskorjaamiseen, jotta velvoitteiden täyttäminen ei johtaisi siihen, että omistajat joutuisivat luopumaan omistuksestaan. Kunnossapitoa tehostettaessa olisi kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota myös rakennuksen ulkoasuun kohdistettaviin vaatimuksiin ja erityisesti asunnon-omistajien itse tekemiin tai teettämiin töihin, joiden taso on tällä hetkellä kirjava. Rakennuskannan esteettisen tason parantamiseksi olisikin tarpeen rajata ja valvoa nykyistä paremmin rakennuksen ulkoasuun tehtäviä muutoksia. Virossa käytetään rakentamisessa ja korjausrakentamisessa sopimusehtoja, jotka on laadittu Viron Talousministeriön (Majandus- ja kommunikatsiooniministeerium) tilauksesta ja tuella. Ehdot (üldtingimused) on laadittu erikseen mm. urakkasopimusta ja aliurakkasopimusta varten. Suomessa käytettäviin Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin (YSE 1998) verrattuna nämä ehdot ovat laajuutensa kannalta vertailukelpoisia, mutta niiden laatimismenettely on suomalaisesta menettelystä poikkeava. Suomessa sopimusehdot on laadittu urakoitsija- ja tilaajapuolen (siis myös kiinteistönomistajien) yhteistyössä, kun puolestaan Virossa ei ole katsottu olevan sellaista kiinteistönomistajia edustavaa tahoa, joka olisi voinut edustaa tilaajaa 11
12 kiinteistönomistajan näkökulmasta. Siten kiinteistönomistajatahon puolelta sopimusehdot muistuttavat tältä kannalta arvioituna vakiosopimusehtoja. Kiinteistönomistajien / rakennuttajien kannalta olisi tarpeen jollakin aikavälillä käynnistää yhteistyö sen selvittämiseksi, miten sopimusehdot käytännössä toimivat, ja onko myös kiinteistönomistajan edut otettu ehdoissa riittävällä tavalla huomioon. Virossa isännöitsijälle tai muulle omistajien edustajalle ei ole laissa annettu oikeutta päästä huoneistoon, koska tätä on pidetty huoneiston omistajan oikeutta loukkaavana. Tämän oikeuden puuttuminen voi esimerkiksi vaikeuttaa rakennuksen peruskorjaamista. Jos omistaja ei vapaaehtoisesti päästä em. edustajaa huoneistoonsa, saatetaan huoneistosta katkaista sähkö tai vesi omistajan saamiseksi huoneistosta ulos. Menettelytapaa olisikin perusteltua harkita lakiuudistuksen yhteydessä. Lisäksi Virossa tarvittaisiin isännöitsijän työn tueksi ja asuntokaupan turvaksi yhtenäinen ja sisällöltään laissa määritelty isännöitsijäntodistus. Viron vuokramarkkinoiden toimivuuden parantaminen edellyttäisi erillistä asuinhuoneiston vuokrausta koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että vuokrausta koskevat riita-asiat voitaisiin käsitellä kohtuullisen nopeasti. Esille tulleista kehittämiskohteista voidaan kokoavasti todeta, että muutosten aikaansaaminen edellyttäisi sekä virolaisten edunvalvontajärjestöjen toimenpiteitä että lainsäädännön uudistamista. Siten muutosten eteneminen on aina myös poliittinen kysymys Lainsäädäntövertailun vaikutuksia Asunnon omistajatahojen ja projektityössä tavattujen isännöitsijöiden asenne lainsäädännön kehitystarpeiseen on ollut ennakkoluuloton ja rakentava. Projektityön aikana esiin tulleista ongelmista monet on ilmeisesti tiedostettu myös omistajien ja isännöitsijöiden keskuudessa. Tietoisuuden lisääntymisen uskotaan johtavan aiempaa laajempaan keskusteluun kehittämiskohteista. Projektiin osallistujat ovat käyneet hedelmällistä keskustelua tutkittavista kysymyksistä, mikä on johtanut molemminpuoliseen oppimiseen ja näkemysten kehittymiseen. Projektityön kuluessa on vaikutettu myös EKHHL:n tavoitteena olleeseen Viron rakennuslain muutokseen, jonka tarkoituksena on ollut mm. parantaa rakennusten kunnossapitotöiden laatua. Lisäksi on luotu yhteinen näkemys myöhemmästä rakennuslain muutostarpeesta erityisesti siten, että rakennuslakiin lisättäisiin rakennuksen kunnossapidon määritelmä ja vaatimukset. 12
13 2.2 Kiinteistöalan sanasto, Sirkka Terho Tavoitteena oli luoda Suomen ja Viron välisessä yhteistyössä käytettäväksi sanasto, joka sisältää keskeistä kiinteistöjen ylläpidon ja hallinnon termistöä kiinteistönhoidon termistön lisäksi. Pohjana käytettiin 90-luvulla laadittua kiinteistönhoidon sanastoa. Sanastoon lisättyjen termien selitystekstien lähteenä on käytetty mahdollisimman laajasti RAKLI ry:n Kiinteistöliiketoiminnan sanastoa, koska termien samansisältöisyys on eduksi kaikille alalla toimiville. Työssä on tarkistettu, mitä keskeisiä uusia sanoja on tullut käyttöön viimeisten kymmenen vuoden aikana, selvitetty/laadittu niille selitystekstit sekä selvitetty niiden viron- ja englanninkieliset vastineet. Myös venäjänkieliset termit on selvitetty. Pääsääntöisesti on valittu Baltiassa käytettäviä venäjänkielisiä termejä, mutta niitä on tarvittaessa täydennetty Venäjällä käytettävillä termeillä. Sanastotyöryhmään kuuluivat lakimies Sirkka Terho ja tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry:stä, professori Roode Liias ja lehtori Tiina Nuuter Tallinnan teknillisestä korkeakoulusta (TTÜ) sekä toimitusjohtaja Jüri Kröönström EKHHL:stä. Sanastotyön seurantaryhmänä ovat toimineet johtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy:stä ja toimitusjohtaja Markku Kulomäki Asuntopalvelu Markku Kulomäki Oy:stä. Projektin edistymistä ovat julkisten rahoittajien edustajina valvoneet yli-insinööri Laila Hosia ympäristöministeriöstä sekä ylitarkastaja Martti Pelkkikangas ja tarkastaja Riitta Salasto Uudenmaan ympäristökeskuksesta. Viron sisäministeriön puolesta julkisten rahoittajien edustajina ovat toimineet neuvos Annika Põldma ja neuvos Kaja Hinno. Sanaston venäjännöksestä on vastannut apul. professori Ljudmilla Drõkina Tallinnan teknillisestä korkeakoulusta. 13
14 2.3 Kiinteistöjen kustannusvertailu, Kimmo Virtanen Kiinteistön kustannusvertailussa tavoitteena oli selvittää ylläpidon kustannusten, saavutetun laatutason ja rakennuksessa kulutetun energian välistä yhteyttä. Tutkimuksen pohjalta voidaan Virossa luoda menettely kiinteistönhoitokustannusten tilastoimiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Projektissa kehitettiin menetelmiä ylläpitokustannusten jatkuvaan seurantaan ja vertailuun suomalaisten ja virolaisten kiinteistöjen välillä. Kustannusten vertailtavuuden pohjaksi kehitettiin menettely, jossa kerättiin kiinteistön perustiedot koskien mm. pinta-aloja, tilavuutta, rakennus- / peruskorjausvuotta, lämmitysjärjestelmää, ylläpitokäytäntöjä jne. Lisäksi sovittiin yhteisesti ylläpitokustannuseristä ja kulutustiedoista, joita katsottiin tarkoituksenmukaiseksi vertailla; keskeisimpinä mm. energiankulutus ja -kustannukset, kiinteistönhuolto, siivous ja jätehuolto. Vertailtavuuden kehittämiseksi hankkeessa laadittiin kiinteistön ja ylläpidon laatutason arviointimenettely, jota käytetään kaikissa tarkasteltavissa kiinteistöissä. Laatutason arviointi perustuu keskeisimpien numeeristen mittareiden (mm. rakennus- / peruskorjausvuosi; siivouskertojen lukumäärä) ohella silmämääräisiin havaintoihin ulko- ja sisätilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä; sekä mahdollisesti myös kiinteistöjen käyttäjiltä kerättävään palautteeseen. Projektissa kerättiin perustiedot ja kustannustiedot valituista pilottikiinteistöistä Virossa. Tietoa verrattiin suomalaiseen ylläpitokustannus- ja laatuinformaatioon, jota muokattiin vertailun mahdollistamiseksi. Kustannus- ja muun markkinainformaation saatavuutta ja käyttöä sekä toimijoiden informaation tarvetta kartoitettiin. Samalla luotiin systematiikkaa informaation jatkuvalle keräämiselle ja analysoinnille sekä analysoitiin sitä suhteessa Suomen markkinoihin. Hankkeen aikana luotiin perusta jatkuville, toimijoiden tarpeita palveleville informaatiopalveluille Virossakin käyttöön kirjanpidon kiinteistökaava Virossa kannattaisi ottaa käyttöön Suomen kirjanpitoasetuksen mukainen ns. kiinteistökaava. Tällöin vertailujärjestelmän luominen Virossa sekä vertailu Suomen kiinteistöihin olisi helpompaa ja ennen kaikkea tiedot olisivat vertailukelpoisempia. Jatkossa Suomessa kehitettyä kiinteistöjen ylläpitokustannusten seurantajärjestelmää voitaisiin kehittää soveltuvaksi Viron kiinteistönomistajien ja kiinteistöpalveluiden tuottajien hyödynnettäväksi järjestelmäksi. Kustannuksissa olevia eroja tulisi verrata sekä maan sisäisesti kiinteistötyypeittäin että maiden välillä. Tällöin voitaisiin etsiä yksittäisiä kulueriä, joissa löydetään merkittävimpiä eroja kustannusrakenteessa Kiinteistönomistajien tietoisuus kustannuksista kasvaa Tutkimuksen tulokset lisäävät kiinteistönomistajien tietoa ja osaamista pitkäjänteisessä elinkaarijohtamisessa ja ylläpitokustannusten hallinnassa sekä Suomessa että Virossa. 14
15 Virolaisten osapuolten hyötynä on läpinäkyvyyden lisääntyminen sekä kustannusten että ylläpitokäytäntöjen näkökulmasta. Tätä tietoa voidaan hyödyntää sekä lyhyellä tähtäimellä (kustannussäästöt, kulutuksen väheneminen, parantunut laatu) että pitkällä tähtäimellä (peruskorjausten ja ylläpitokustannusten tasapaino ja niiden väliset yhteydet). Suomalaiset toimijat hyötyvät mm. lisääntyvästä informaatiosta Suomen ja Viron markkinoiden eroista tätä tietoa voivat hyödyntää mm. kiinteistönomistajat, rakennusliikkeet ja kiinteistöalan palveluyritykset. 15
16 2.4 Kiinteistöjen elinkaarisuunnittelu, Risto Hakala Koska elinkaariajattelu on varsin uusi väline asuinrakennuksien kiinteistönpidossa, päätehtävänä projektissa oli yleisen tiedon ja periaatteiden esittäminen kiinteistönpidon eri osapuolille, erityisesti kiinteistöjen hallinnolle. Elinkaariajattelu sinänsä jo edistää mm. asukkaiden vastuullisuutta oman asuinkiinteistönsä ja asuinympäristönsä kehittämisessä, tekemisessä laadukkaammaksi ja ympäristövastuullisemmaksi sekä parantaa kiinteistö- ja rakennusalan yritysten osaamista ja antaa pidemmän suunnittelu perspektiivin kiinteistönpidon taloushallintaan. Suomessa voidaan katsoa, että elinkaariajattelulle on varsin otollinen maaperä. Asunto-osakeyhtiöiden hallitukset ja myös asukkaat ovat mieltäneet sen ainakin jossain määrin - varsinkin nyt kun suurin osa asuinrakennuksistamme on tullut peruskorjausikään. Myös muut asumisen ja omistamisen liittyvät osapuolet kuten pankit (lainananto ja vakuudet), vakuutusyhtiöt (talojen vakuuttaminen) ja kiinteistönvälitys (asuntojen myynti) ovat ottaneet hyvin vastaan elinkaariajattelun tuomisen taloyhtiön kiinteistönpidon suunnittelun välineeksi. Osaprojektin raportti ja muut projektin aikana jaettu tieto palvelee tätä päämäärää. Virossa elinkaariajattelu on vielä melko uutta, joten siellä hankkeesta on ollut erityisen suuri hyöty Elinkaari käsitteenä Kiinteistön elinkaarisuunnittelun tavoitteena on tuottaa ja kuvata kiinteistönpidon ratkaisut, joiden mukaan voidaan varmistaa laadukas rakennus, joka täyttää omistajien, käyttäjien ja yhteiskunnan vaatimukset koko elinkaaren ajan hallitulla ja optimoidulla tavalla. Rakennuksen elinvaiheet koostuvat: rakentamisesta eri suunnitteluosioineen, rakennuksen käytöstä ja lopuksi tulee päätös käytön lopettamisesta tai jatkamisesta. Useimmat kiinteistöt säilyvät koko elinkaarensa samassa käyttötarkoituksessa. Rakennukset ovat pitkäikäisiä ja yleensä ne purkamisen sijasta päätyvät suojeltaviksi. Vanhojen rakennuksien elinkaari muodostuu useista eri käyttöikäjaksoista, jotka sisältävät useita kunnossapitojaksoja. Kiinteistön omistajalla intressissä on odottaa mahdollisimman pitkää käyttöikää, mutta elinkaarilaskelmien kannalta tarkastelu on järkevää tehdä käyttäen 50 vuoden käyttöikää. 16
17 Kuva: Elinkaareen liittyviä käsitteitä suomeksi Kuva: Elinkaareen liittyviä käsitteitä viroksi 17
18 2.4.2 Elinkaariajattelun prosessi Kiinteistönomistajien täytyy tiedostaa, että omistus- ja hallintomallista riippumatta on kiinteistönpidon tehtävänä tuottaa kiinteistön omistajille kohtuullinen tuotto ja yksittäisen asunnon omistajalle asumiskustannustaso siten, että kiinteistön reaaliarvo eikä asumistaso laske. Kun edellisen kaltainen tahto on olemassa, on elinkaariajattelun toteuttaminen mahdollista kiinteistön pitkän aikavälin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kiinteistön omistajan prosessi elinkaarisuunnittelun toteuttamiseen on seuraava: 1. Kiinteistönomistajan tahto ja sitoutuminen pitkän tähtäyksen suunnitteluun ja toteutukseen asuinrakennuksessa, 2. Kuntoarvion tarjouspyyntö, tarjouksien käsittely, kuntoarvioijan valinta ja tilaaminen (suositellaan asiantuntijan käyttämistä), 3. Kuntoarvion teettäminen elinkaarisuunnittelua varten: Kiinteistön lähtötiedot ja materiaalit, Asukaskysely, Avustaminen kuntoarvion suorituksessa, 4. Kiinteistönpitostrategian ja niiden vaihtoehtojen valinta 5. PTS-ohjelman laadinta, 6. Elinkaarisuunnitelmat ja laskelmat eri strategiavaihtoehdoille, 7. Omistajien päätös sitoutua hankkeeseen ja sen toteutukseen. Tästä kaikesta tulevat omistajat saamaan tiedon, missä kunnossa omaisuus on, miten omaisuutta hoidetaan nyt ja tulevaisuudessa ja kuinka paljon tämä tulee vaatimaan resursseja. Myös virheet, jotka johtuvat eri aikana tehdyistä korjauksista ja niiden suunnitteluratkaisuista voidaan välttää tai ainakin minimoida Elinkaarisuunnittelun toteuttaminen projektissa Elinkaarisuunnittelua tarkasteltiin neljän pilottikohteen avulla. Suomessa analysoitiin yksi kohde ja Virossa kolme kohdetta. Kohteiden analysointi perustui tehtyihin kuntoarvioihin. Kuntoarviot tehtiin 10 vuoden ajalle ja elinkaarisuunnitelmat käyttäen 50 vuoden tarkastelujaksoa. Tässä on arvioitu kiinteistön kuntoa ja siinä on ollut kiinteistön perusparantamisen ja arvonnoston näkökulma käsittäen mm. lisätilat, energiasäästön, äänieristämisen, turvallisuuden, terveellisyyden ja viihtyvyyden tarkastelun. Elinkaarikustannukset on laskettu kaikille pilottikohteille. Suomen kohteelle on laskettu kolmen strategiavaihtoehdon mukaisesti. Vaihtoehdot ovat olleet: Rakennuksen teknistä tasoa sekä asumismukavuutta ja terveellisyyttä nostavat toimenpiteet eli perusparannustoimenpiteet Rakennuksen tason säilyttävät toimenpiteet eli peruskorjaustoimenpiteet Ei normaaleiden huolto- ja korjaustoimenpiteiden lisäksi peruskorjaustoimintaa eli rakennus peruskorjataan kerralla tai se katsotaan korjauskelvottomaksi ja puretaan 18
19 Viron kohteet on analysoitu kahta vaihtoehtoa käyttäen. Nämä ovat olleet yllä mainituista vaihtoehdoista 2 ja 3. Tämä on johtunut siitä, että tässä elämänvaiheessa ei asukkailla ole mahdollisuutta osallistua taloudellisesti perusparantaviin toimenpiteisiin. Keskeisinä tietoina on kerätty järjestelmien ja tuotteiden huolto-, kunnossapito- ja korjauskustannuksia, ominaiskäyttöikä, ympäristöhaittoihin ja kierrätettävyysominaisuuksiin liittyvää tietoa. Näistä on esitetty lyhyet yhteenvedot osaraportissa lähinnä elinkaarilaskentaa silmälläpitäen Energiatehokkuus Rakennuksen energiakulutusta ja energiatodistusta käsittelevässä osuudessa on laskettu Suomen pilottikohteen energiatehokkuusluku. Kohteeseen on tehty arvio, millä tavoin voidaan parantaa kohteen energiatehokkuutta. Viron kohteille ei laskelmaa tehty, koska Virossa ei ole saatavilla tarvittavia lähtötietoja kuten esimerkiksi lämmitystarvelukuja. Hankkeen aikana pidetyissä seminaareissa ja tilaisuuksissa energiatietoisuuden lisääminen oli keskeisessä roolissa. EU:n säädökset energiatodistuksista tulevat voimaan molemmissa maissa, mutta olosuhteet erityisesti kulutusseurannan osalta ovat hyvin erilaiset. Siten tiedonvaihto kokemuksista ja suunnitelmista energiatodistuksen käyttöönoton valmistelusta on ollut erittäin tärkeää Kiinteistönpidon laadunvarmistusjärjestelmä Elinkaarisuunnittelun projektissa tehtiin Viron kiinteistönpidon laadunvarmistusjärjestelmä, joka on esitetty vironkielisessä julkaisussa. Suomessa on tekeillä laajan asiantuntijaryhmän toimesta kiinteistönpidon RYL. Sen vuoksi laadunvarmistukseen ei ollut syytä projektin kannalta puuttua kovinkaan syvällisesti Tulosten hyödyntäminen Hanke antaa mahdollisuuden konsultoida taloyhtiöitä kokonaisvaltaisesti pitkän tähtäyksen ohjelmasuunnittelussa. Työn tuloksena syntyi ehdotus malliksi, joka olisi riittävä, mutta ei liian monimutkainen, otettavaksi taloyhtiöiden käytännön kiinteistönpidon ja pitkäntähtäyksen resurssien suunnittelun työkaluksi. Tulokset ovat itse asiassa puheenvuoro elinkaarisuunnittelun määrittelyyn asuinkerrostaloissa. Elinkaarisuunnitelmia normaaliin asunto-osakeyhtiöön ei Suomessa ole tehty. Muutamia pilottikohteita on tehty, mutta ne ovat koskeneet asuinvuokratalokantoja, joilla on yksi omistaja. Tulevaisuudessa olisi hyvin tärkeätä, että päästäisiin soveltamaan saatuja kokemuksia Suomessa asunto-osakeyhtiöihin ja Virossa asuntoyhdistyksiin. Tulosten hyödyntämiseksi on erittäin tärkeätä, että saadaan aluksi ainakin muutama asunto-osakeyhtiö mukaan toteuttamaan elinkaarisuunnittelua. 19
Rakennusperinnön vaaliminen
Rakennusperinnön vaaliminen Tutkimusjohtaja Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry 26.5.2008 Helsinki 1 Motto: Rakentaminen pelkästään taloudellisin ehdoin ilman perinteiden ja esteettisten arvojen
LisätiedotKiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa
Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy Kimmo Virtanen 14.11.2007 14.11.2007 Tallinna 1 Agenda Ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa Kulujen ryhmittely
LisätiedotMikä SVING? Musiikkia? Golfia? > Suomalais-virolainen kiinteistöalan koulutus- ja kehityshanke
SVING Avaus ja Sving-hankkeen esittely historia tavoitteet koulutus harjoittelijavaihto tiedottaminen Toimitusjohtaja Keijo Kaivanto SVING-ohjausryhmän puheenjohtaja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinteistöalan
LisätiedotKiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa. KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008
Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten vertailu Suomessa ja Virossa KTI Kiinteistötieto Oy 26.05.2008 Agenda KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kulujen ryhmittely
LisätiedotKIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset
KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - johtopäätökset ja suositukset Suomen Kiinteistöliitto ry VT Sirkka Terho 14.11.2007 Tallinna 1 TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrattiin Suomen asuntoosakeyhtiölakia
LisätiedotKiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi
SVING-hankkeen seminaari, Tartto Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 23.11.2006 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu
LisätiedotSVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki. Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать!
SVING-hankkeen tulosseminaari Työpaketti: Koulutus 26.05.2008 Helsinki Tervetuloa! Teretulemast! Welcome! Добро пожаловать! Suomen ja Viron kiinteistöalan koulutusyhteistyön taustaa Koulutusyhteistyö käynnistyi
LisätiedotKIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ
KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon
LisätiedotSVING-hankkeen päätösseminaari Työpaketti: Koulutus 14.11.2007 Tallinna
SVING-hankkeen päätösseminaari Työpaketti: Koulutus 14.11.2007 Tallinna Tervetuloa! Tere Tulemast! Welcome! Добро пожаловать! 14.11.2007 Tallinna 1 Suomen ja Viron kiinteistöalan koulutusyhteistyön taustaa
LisätiedotKIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE (SVING)
Marja-Leena Sallinen 1 (14) Toimintasuunnitelma raportointikaudelle 1.5. 31.12.2007 (4. ja 5. kausi) KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE (SVING) 1. HANKKEEN PÄÄMÄÄRÄT Hankkeen
LisätiedotKiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta. Saarenmaa 08.06.2007
Kiinteistönpidon laatujärjestelmä hallinnon näkökulmasta Alustus keskustelulle Saarenmaa 08.06.2007 Risto Hakala Enrocon Oy risto.hakal@enrocon.fi Asunnon/kiinteistön n omistamisen realiteetti Omistus-
LisätiedotLAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä
LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä
LisätiedotRakennusperinnön vaaliminen
ETELÄ-SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE Rakennusperinnön vaaliminen Raportti on valmistunut osana Kiinteistöalan Koulutussäätiön vetämää Kiinteistöalan
LisätiedotKIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - lainsäädäntövertailun johtopäätökset ja suositukset
KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - lainsäädäntövertailun johtopäätökset ja suositukset 26.5.2008 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrattiin Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä
LisätiedotSuunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen
Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.
LisätiedotKiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA
Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut
LisätiedotKorjausrakentamisen linjaukset
Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys
LisätiedotBAFF -SEMINAARI. Asuinkiinteistön toimivuuden mittarit ja rakennusautomaatio
BAFF -SEMINAARI Asuinkiinteistön toimivuuden mittarit ja rakennusautomaatio Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy, toimitusjohtaja Suomen Isännöintiliitto, puheenjohtaja www.matinkylanhuolto.fi Asiakkaiden
Lisätiedotsisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa
sisällys Lukijalle 5 1 KIINTEISTÖJEN MERKITYS JA YLEISET KEHITTÄMISTARPEET 13 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 14 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa 15 1.3 Kiinteistöomaisuuden merkitys ja tavoitteet 16
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotHallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto
OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen
LisätiedotKorjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa
Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään
LisätiedotMiten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?
Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotKiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi. Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 8.6.2007
Kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Kimmo Virtanen KTI Kiinteistötieto Oy 8.6.2007 KTI:n osaprojekti: kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailu ja tilastointi Työpaketissa kehitetään
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotPitkäjänteisen ja suunnitelmallisen ylläpidon hyötyjä
Pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen ylläpidon hyötyjä Jari Halonen Yksikön päällikkö, kunnossapito Timo Finnilä Yksikön päällikkö, konsultointi Rakennuskannan arvo Suomessa 460 mrd Asuntovarallisuuden
LisätiedotUUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN
UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö
LisätiedotTaloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin
Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton
LisätiedotEnergiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä
Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia
LisätiedotKerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus
Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien
LisätiedotTALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä
TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen
LisätiedotSUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE
SUOMI-VIRO INTERREG III A hanke KIINTEISTÖALAN SUOMALAIS-VIROLAINEN KEHITYS- JA KOULUTUSHANKE Elinkaarisuunnittelu Raportti on valmistunut osana Kiinteistöalan Koulutussäätiön vetämää Kiinteistöalan suomalaisvirolaista
LisätiedotAsiantuntijat avuksi taloyhtiöstrategian työstämiseen
Asiantuntijat avuksi taloyhtiöstrategian työstämiseen ANU NORROS ILMASTOINFON SUUNNITELMALLISEN KIINTEISTÖNPIDON KOULUTUS SYKSY 2017 TALOYHTIÖSTRATEGIA HYVIN TEHTY TALOYHTIÖ- STRATEGIA ON YHDESSÄ SOVITTU
LisätiedotAsunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)
Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,
LisätiedotMillaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna
Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan
LisätiedotAntti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi
Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten
LisätiedotENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto
ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen
LisätiedotAsunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset
Asunto-osakeyhtiöiden ylläpito- ja korjauskustannukset Kestävä Kivitalo -seminaari 10.10.2008 Tampere TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Kiinteistöpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä
LisätiedotKuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto
Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen
LisätiedotKiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset
Kiinteistöjen kasvavat ylläpitokustannukset Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry KTI Kiinteistötieto Oy Ylläpitokustannusten kehitys kerrostalokiinteistöissä Kaikki kuluerät (ml. korjaukset)
LisätiedotKESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014
KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät
LisätiedotTarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena
Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa
LisätiedotOmistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy
Kaupunginhallitus 2.9.2019 liite nro 2 (1/9) Kaupunginvaltuusto 16.9.2019 liite nro 6 (1/9) Omistajapoliittiset linjaukset, Proavera Oy Proavera Oy vahvassa, positiivisessa kehitysvaiheessa. Yhtiön tulostavoite
LisätiedotNykyinen energiatodistuskäytäntö
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka
Ympäristöjohtamismenettelyn strategiatyöpaja, FIGBC, 16.11.2010 Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistö-
LisätiedotENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus
ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Ilkka Salo LVI-talotekniikkateollisuus 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa
LisätiedotTaloyhtiön energianhallinta ja käyttö
Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010
LisätiedotHallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi
LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan
LisätiedotRAKENNUSTEKNISEN KUNNON ARVIOIJIEN KOULUTUSTEN JA PÄTEVYYKSIEN KEHITTÄMINEN
RAKENNUSTEKNISEN KUNNON ARVIOIJIEN KOULUTUSTEN JA PÄTEVYYKSIEN KEHITTÄMINEN Sisäilmastoseminaari 2019 Marita Mäkinen Helmi Kokotti Tiina Koskinen-Tammi Olavi Töyli RAKENNUSTEKNISEN KUNNON ARVIOIJIEN KOULUTUSTEN
LisätiedotPutkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri
Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien
LisätiedotYlitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten
LisätiedotPeter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi
Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy
LisätiedotMiksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?
Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta
LisätiedotKorjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset
Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotYleistä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Valtion kiinteistöstrategiaksi.
LAUSUNTO 1 (5) Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö 8.4.2010 EHDOTUS VALTION KIINTEISTÖSTRATEGIAKSI Lausunnon antajasta Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry kokoaa yhteen kiinteistöjen ja
LisätiedotLähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus
Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden
LisätiedotElinkaarilaskelma Artesaaniopisto
TOHOLAMMEN KUNTA Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto Elinkaariraportti 6 500 000 Elinkaarikustannuskertymä ( ) 6 000 000 5 500 000 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 1 5 9 13 17
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotKorjausrakentamisen strategia 2007-2017
Korjausrakentamisen strategia 2007-2017 Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö RIL Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 1 Sisältö Korjausrakentamisen haasteet Strategian kantavat teemat
LisätiedotRYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO
RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAADINTA, KÄYTTÖÖNOTTO JA YLLÄPITO 2 Sisällys SISÄLLYS... 2 1 RYHTIWEB HUOLTOKIRJA... 3 2 RYHTIWEB HUOLTOKIRJAN LAATIMINEN... 3 2.1 LAITTEISTO JA OHJELMISTOVAATIMUKSET... 3 2.2 UUDEN
LisätiedotLähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014
Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen
LisätiedotROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501
ROTARY KOKOUS 7.1.2007 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Mikä on AKHA ry? Merkitty yhdistysrekisteriin 04.03.2005 nimellä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat
LisätiedotJulkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?
Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden
LisätiedotENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA
ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja
LisätiedotKorjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas
Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö
LisätiedotTERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA
TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö
LisätiedotR a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n
R a k e n n e s u u n n i t t e l u n a m m a t t i l a i n e n JULKISIVUKORJAUKSEN HAASTEET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT Korjausrakentamisen teemailtapäivä 29.11.2007 RIL Talonrakennusjaosto Mikko Tarri / A-Insinöörit
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotElinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit
Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY
KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka
LisätiedotKARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU
KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan
LisätiedotRAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma
RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotTaloyhtiön korjaushankkeet hallintaan. Lähde: IKE-raportti 2005. Ins.tsto Mikko Vahanen Oy
Taloyhtiön korjaushankkeet hallintaan Lähde: IKE-raportti 2005. Ins.tsto Mikko Vahanen Oy KUNTOTODISTUKSEN TARKOITUS Asuntokaupan kuluttajansuoja paranee Taloyhtiö alkaa suunnitella kunnossapitoaan Taloyhtiön
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013
Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä
LisätiedotSisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto
Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto Rakennussuojelu Turvaa rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja kulttuurisesti kestävää hoitoa
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotMAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET
1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi
LisätiedotRyhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta
Ryhmäkorjaushankkeen ja asuntokohtaisten muutosten hallinta taloyhtiön ja isännöitsijän näkökulmasta Korjausrakentamisen työpaja 3. Messukeskus 20.11.2013 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi
LisätiedotTaloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri
Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja
LisätiedotISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA
ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko
LisätiedotISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE
ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN
LisätiedotKyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö
Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen
LisätiedotKiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014
Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille
Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen
LisätiedotAsia. Lausunnon antajasta
Sivu 1 (5) Asia Hallituksen esitys HE 161/2012 vp eduskunnalle laeiksi rakennuksen energiatodistuksesta, Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta sekä rakennuksen ilmastointijärjestelmän
LisätiedotVähähiilisen rakentamisen ohjauskehitys
Vähähiilisen rakentamisen ohjauskehitys Elinkaaripäästöt ohjaustyökaluna julkisissa hankinnoissa sekä kilpailutuksissa -seminaari 15.5.2019 Harri Hakaste, ympäristöministeriö Suomen tavoitteet: Johtava
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotKIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry
energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle
LisätiedotMETSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI
METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
Lisätiedot