Tero Luoma, Sijoitusjohtaja, Osakas

Transkriptio

1 Tero Luoma, Sijoitusjohtaja, Osakas

2 Meidän tehtävämme on jäsentää, yksinkertaistaa, selkeyttää ja suomentaa sekä tarjota aktiivisesti mahdollisuuksia

3 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita kpl. Henkilöstöä 90. (Tilanne 10/2012) Taaleritehtaan toimipisteet Palvelemme ympäri Suomen. Laaja ja innovatiivinen varainhoitopalveluiden kirjo yksityishenkilöille ja Taaleritehtaan yhteisöille. omistus Hallituksen jäsenet yhtiöidensä kautta 39 % Henkilökunta 61 % 35 partneria Pori Turku Oulu Tampere Helsinki Taaleritehtaan toiminta Finanssivalvonnan (FIVA) valvomaa

4 Hoidossa oleva varallisuus ja tulos Milj. euroa ,3 MILJARDIA EUROA asiakasta /07 12/08 12/09 12/10 12/11 7/12 Tulos Liikevaihto (eur) 18,4 miljoonaa 16,5 miljoonaa 11 miljoonaa Tilikauden tulos (eur) 2,2 miljoonaa 1,8 miljoonaa 0,6 miljoonaa Hoidettavat varat (eur) 1,9 miljardia 1,7 miljardia 1,1 miljardia Asiakasmäärä (kpl)

5 Taaleritehtaan rooli markkinoilla Kasvun luonti Pääomamarkkinat Taaleritehdas Asiakkaat Osaaminen ja innovaatiot Suomalaisuus

6 Taaleritehtaan malli Perinteinen pääomasijoitusmalli Pääomasijoitusyhtiö kerää pääomat hallinnoimaansa määräaikaiseen rahastoon institutionaalisilta sijoittajilta. Rahasto sijoittaa useampaan yhtiöön. Rahasto kehittää yrityksiä ja pyrkii rahaston arvon maksimoimiseen sen määräaikana. Rahaston pääomat palautetaan asiakkaille. Instituutiot Taaleritehtaan malli Taaleritehdas etsii hyvän sijoituskohteen. Taaleritehdas kerää yksityisasiakkailtaan varat perustamaansa kohdekohtaiseen rahastoon, jota se hallinnoi. Rahasto omistaa yhtiön osakkeita (enemmistö ja vähemmistöomistukset mahdollisia). Sijoittajat saavat tuoton kohdekohtaisesta rahastosta. Asiakas 1 Asiakas 2 Asiakas 3 Pääomasijoitusyhtiö Oy Rahasto Ky Taaleritehdas Oy Rahasto A Ky Rahasto B Ky Rahasto C Ky Yhtiö 1 Yhtiö 2 Yhtiö 3 Yhtiö 4 Yhtiö 5 Yhtiö A Yhtiö B Yhtiö C 5

7 Taaleritehtaan sijoitusprosessi 1. Kohdekartoitus 2. Yritysanalyysi 3. Pääoman keruu Päätös: Perustetaanko rahasto? 4. Kohteiden aktiivinen omistaminen Myynti: Kun kehitystavoitteet on saavutettu Sijoituskohdetarjonta Yrityksen strategia Yksityisasiakkaat Taaleritehtaan Sijoituskriteerit Markkinatrendit Arvio asiakaskysynnästä Johdon osaaminen Yritysanalyysi ja arvonmääritys Omistajat Kassavirta (P/CF) Osingonmaksukyky Yhteisöasiakkaat Rahoitusneuvottelut Salassapitosopimukset Merkintäsitoumukset Pääoman kutsuminen Kohdekohtainen Ky Irtautumistuotto rahastolle 6

8 Taaleritehtaan sijoituskriteerit 7 Only buy something that you'd be perfectly happy to hold if the market shut down for 10 years. - Warren Buffet - Haemme ensisijaisesti kasvavan kassavirran kohteita. Kohdeyrityksessä on oltava toimialan osaamispääoma. Teemme ensisijaisesti buyout -tyyppisiä sijoituksia. Emme tee Venture Capital -sijoituksia alku- tai kasvuvaiheen yrityksiin. Sekä enemmistö- että vähemmistösijoitukset ovat mahdollisia. Toimimme sekä yksin että yhdessä kanssasijoittajien kanssa. Sijoitukset ensisijaisesti Suomeen, myös kansainväliset sijoitukset mahdollisia. Sijoitushorisonttimme on keskimäärin seitsemän vuotta talouden syklit huomioiden.

9 Taaleritehtaan pääomarahastot Nykyiset hankkeemme Hanke Perustettu Sijoituskohde Näkökulma Rahaston koko Sijoittajien määrä Taaleritehtaan Tuulitehdas 2010 Rakennuttaa merkittävän määrän tuulivoimaa Suomeen vuoteen 2013 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa on käytössä 197 MW tuulivoimaa. Taaleritehdas rakentaa seuraavien vuosien aikana 100 MW lisää. Noin 200 miljoonaa euroa Noin 200 sijoittajaa Taaleritehtaan Asuntorahastot I-VI + Porin kiinteistörahasto 2011 Rakennuttaa yli 750 vuokra-asuntoa. Lisäksi Satakunnan Osuuskaupan kauppakeskus. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on pitkään ollut jo vaikea vuokraasuntopula, jota osaltaan helpotetaan Taaleritehtaan rakennuttamilla huoneistoilla. Noin 300 miljoonaa euroa Noin 350 sijoittajaa Taaleritehtaan Biotehdas 2012 Rakentaa Suomeen valtakunnallisen biokaasulaitosten verkoston. Ekologinen kierto jätteistä raakaaineiksi ja hyötykäyttöön energiana ja lannoitteina. Noin 90 miljoonaa euroa Noin 200 sijoittajaa Taaleritehtaan Metsä 2012 Suomalainen metsä Uudistamme metsäomistamisen uudella mallilla

10 Taaleritehtaan Tuulitehdas Suomessa nyt 234 MW asennettua tuulivoimaa, Taaleritehdas rakentaa 120 MW lisää.

11 Taaleritehtaan tuulivoimahankkeet Nyby, Ii 8 turbiinia Posio turbiinia Luvia turbiinia Honkajoki 9 turbiinia Uusikaupunki - Elkkyinen 4 turbiinia Sauvo 3 turbiinia Uusikaupunki - Muntila 4 turbiinia Parainen 8 turbiinia Loimaa 4 turbiinia Pyhtää 8-9 turbiinia Kemiönsaari 9 turbiinia

12 Taaleritehtaan Biotehdas Valtakunnallisesti toimiva biokaasulaitosten verkosto luonnollista lähienergiaa Biokaasuliiketoiminta on taloudellisesti kannattavaa Taaleritehtaan Biotehdas I Ky kokoaa Suomeen valtakunnallisesti toimivan biokaasulaitosten verkoston. Yhtiö muodostaa 5-7 biokaasulaitoksen kokonaisuuden vuoden 2014 loppuun mennessä. Yhtiö tuottaa uusiutuvaa energiaa eli biokaasua ja lannoitetuotteita. Biokaasu jalostetaan sähköksi ja lämmöksi tai muiksi polttoaineiksi. Lisäksi yhtiö tarjoaa jätehuoltopalveluita. Uusien laitosinvestointien lisäksi alalla on mahdollisuus tehdä toimialajärjestely nykyisten toimijoiden kanssa. Valtio kannustaa investointeja investointituen tai sähkön syöttötariffin muodossa. Rahaston koko on noin 90 miljoonaa euroa. Mukana on 196 suomalaista sijoittajaa.

13 Biotehtaan ensimmäinen investointi 3/2012 vuoden 2011 ympäristöyritys: VamBio Oy Watrec Oy on ympäristöalan asiantuntijayritys, jonka ydinosaamista ovat biokaasuteknologia, jäte- ja prosessivesien käsittely sekä ympäristö- ja energiaosaamiseen liittyvä konsultointi. Yhtiön toimipisteet ovat Forssassa ja Jyväskylässä.

14 Taaleritehtaa n Metsä Taaleritehdas uudistaa suomalaista metsänomistusta Pyhäntä 719 ha Utajärvi ha Ilomantsi Aputalo 533 ha Ensimmäiset metsät yhteensä noin ha Kiuruvesi Ykshonka ha

15 Cleantech pääomasijoittajan silmin Milloin kiinnostus kanavoituu kunnolla käytäntöön? Sijoittajien kiinnostus on kova: Uusiutuva energia (cleantech) kiinnostaa sijoittajia. Sekä suomalaisilla sijoittajilla että kansainvälisillä pääomasijoittajilla on kiinnostus sektoriin laajasti. Pääomaa on, kunhan sitä osaa kerätä: Suomessa on kyllä pääomaa. Ongelmana on huono kanavointi. Tarvitaan välimiehiä, jotka tarjoavat sijoittajille vaihtoehtoja ja helppoja tapoja lähteä mukaan. Sijoittajat ja kehittäjät eivät kohtaa: Sijoittajia kiinnostaa suuremman kokoluokan hankkeet. Usein 10 milj. euroa on liian pieni kohde. Hankekehittäjät keskittyvät liikaa omaan yksittäiseen hankkeeseen eivätkä näe metsää puilta. Mieluummin kokonaisuus kuin yksi kohde. Pääoman tuoton maksimointi ja kannattava liiketoiminta lähtökohtana: Jotta sijoittaja kiinnostuu kohteesta, on toiminnan päämääränä oltava kannattava liiketoiminta. Henkilökohtaiset intressit, aluepolitiikka, maatalousasiat, tuet tms. eivät voi ohjata toimintaa. Pääomasijoitus on alalle mahdollisuus, ei uhka: Toimiala tarvitsee rahaa kehittyäkseen. Suunnitelmat ilman toteutusta ovat vain suunnitelmia. Pääoma on suunnitelmien mahdollistaja.

16 Cleantech-sijoittajan muistilista Vastaako investointikohde uskottavasti näihin näkökulmiin? 1. Avainhenkilöiden näkemys alasta: Onko avainhenkilöillä uskottava näkemys liiketoimintaympäristöstä? Ovatko henkilöt luotettavia? Osaavatko he asiansa? 2. Markkinat: Mitkä ovat yrityksen markkinat? Mistä toimialoista se koostuu? Cleantech on usein useampien toimialojen yhdistelmä. Mitä vanhoja aloja se syrjäyttää? Mikä on relevantti maantieteellinen markkina? 3. Raaka-aineet: Moni cleantech-investointi perustuu uusiutuvan raaka-ainelähteen käyttöön. Saadaanko raaka-ainetta lähialueelta oikeaan hintaan tarvittavat määrät? Millaisilla sopimuksilla? Mikä on hintaherkkyys? Mitkä ovat lopputuotteet ja sivutuotteet? 4. Teknologia: Toimiiko teknologia? Missä on käytössä? Tutkimustulos vai kaupallinen käyttö? Mikä on tilanne Suomi vs maailma? Oletko ainoa? 5. Liiketoiminta ja riskit: Onko prosessi liiketaloudellisesti kannattava tarjoten sijoitetulle pääomalle sijoittajien edellyttämän tuoton? Onko Excelin oletukset realistiset? Mille asioille yhtälö on herkkä

17 Näkökulmia Cleantechiin Cleantechin tuotot eivät ole olleet odotusten mukaisia Lähtökohta: Moni on hävinnyt cleantechissa: Clean tech on yksi maailman huonoimmin menestynyt sijoitussektori viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pääomaa on investoitu erittäin paljon, mutta pääsääntöisesti pääomat on menetetty. Onnistuneet investoinnit ovat harvinaisia. Onko tämä alan oppirahaa vai myös enne tulevasta? Alan toimijoiden mukaan energiatoimialan kvartaali on 25 vuotta eli pikavoittoa hakeneet ovat usein kokeneet pettymyksen. (Lähde: Envirotech konferenssi Lontoossa)

18 Näkökulmia Cleantechiin Mitkä ovat maailman avainresurssit nyt ja tulevaisuudessa? Keskeinen ymmärrys: kyse on resurssienhallinnasta! Cleantechissa ei ole kyse maailmanparannuksesta tai hyväntekeväisyydestä vaan kyse on resurssiturvallisuudesta ja tulevaisuuden kannalta kriittisten resurssien hallinnasta. On selvää, että maailmasta tulee resurssiriippuvaisempi väestön kasvun, elintason nousun ja muiden megatrendien tukemana. Toistaiseksi muut syyt kuin taloudellinen tuotto ovat ohjanneet tätä alaa, mutta jatkossa resurssien hinnannousun myötä paljastuu alan todellinen merkitys. (Lähde: Envirotech konferenssi Lontoossa)

19 Miten sijoittaa cleantechiin? Teknologiayhtiöt Start-up: Sijoitusideoiden kirjo on laaja. Löytyy paljon pelle pelottomia, joilla on omasta mielestään maailman paras teknologia, mutta henkilöltä puuttuu rahat ideansa toteuttamiseen. Sijoittajalla ei ole mahdollisuuksia arvioida tällaisen henkilön ja teknologian kilpailukykyä. Siispä harva pelle peloton saa sijoittajalta rahoitusta. VC: Sijoittaminen teknologiaan on lähtökohtaisesti venture capitaltyyppistä riskisijoittamista. Yritykset ovat kooltaan pieniä, niiden myynti on voimakkaasti projektiluontoista ja markkinat sekalaiset. Sijoittajan on vaikea arvioida voittavaa teknologiaa. Kasvu: Kehittyneemmät teknologiayritykset tarvitsevat sijoittajalta kasvurahoitusta usein tuotantolaitoksen tai käyttöpääoman rahoittamiseen. Tarvittavat pääomat ovat suuria, joten pääasiallinen rahoituslähde on merkittävä pääomasijoittaja tai listautuminen pörssiin. Pörssi: Maailman pörsseistä löytyy uusiutuvan energian teknologiayhtiöitä, mutta Helsingin pörssin kautta sijoitusvaihtoehdot puhtaasti uusiutuvan energian teknologiayhtiöön ovat vähäiset. Isot yhtiöt: Uusiutuvan energian kehitystrendistä voi hyötyä myös sijoittamalla yhtiöihin, joilla on uusiutuvan energian liiketoiminta-alueita (Metso, Wärtsilä jne).

20 Miten sijoittaa cleantechiin? Energian tuotanto Isot investoinnit, isot toimijat: Suurimmat tuotantoon investoivat tahot ovat perinteiset energiayhtiöt ja pääomasijoittajat. Pääomasijoittajille alalla syntyy luonnollinen tarve investointien edellyttämisen suurien pääomatarpeiden takia. Energia-ala on tyypillisesti suurten toimijoiden kenttää. Pitkä investointiaika: Investoinnit energiantuotantoon ovat käyttöiältään hyvin pitkiä, vuotta. Olettamana on, että investointi maksaa itsensä takaisin 7-15 vuodessa. Riippuvuudet: Sijoittajan on kyettävä analysoimaan ja arvioimaan tuotantomuodon keskeiset riippuvuudet. Tukien vaikutus: Yhdenkään investoinnin ei tulisi perustua vain tukien varaan. Tuet ovat hyvä kannustin, jolla parannetaan investoitavan pääoman tuottoa ja pienennetään riskiä, mutta jokaisen investointikohteen tulisi pystyä toimimaan kannattavasti myös ilman tukia. Millaista on elämä tukien päätyttyä?

21 Miten sijoittaa cleantechiin? Erilaiset sijoitusmuodot kiinnostavat erilaisia sijoittajia Institutionaalisen sijoittajan kannalta energian tuotantomuodot valmiiksi rakennettuina ja tuotantokapasiteettinsa todistaneina kokonaisuuksina ovat kiinnostavia, lähes infrasijoituksiin verrattavissa olevia vakaan tuoton sijoituskohteita. Pääomasijoittajan kannalta kiinnostavimpia kohteita ovat suuren riskin ja suuren tuoton kehityshankkeet. Näiden kehityshankkeiden eteenpäin vieminen ja myyminen seuraavalle pääomasijoittajalle tai valmiina institutionaaliselle sijoittajalle ovat houkuttelevia. Bisnesenkelit ja venture capital-sijoittajat ovat kiinnostuneita teknologiayhtiöistä ja niiden kehittämisestä. Parhaaksi osoittautuneet teknologiat päätyvät pääomasijoittajille siinä vaiheessa, kun yhtiö tarvitsee rahoitusta kasvuinvestointeihin. Yksityiselle sijoittajalle tarjolla olevat mahdollisuudet ovat rajalliset.

22 Riskinäkökulma cleantechsijoituksiin Tuottotavoite riippuu riskitekijöistä Suurimman riskin kohteina voi pitää sijoittamista uuteen teknologiayhtiöön. Tuottotavoitteen tulisi olla sisäinen korko (IRR) vähintään 40%. Tällaiset sijoitukset kannattaa pitää kooltaan pieninä ja pyrkiä hajauttamaan. Toiseksi suurimman riskin kohteina voi pitää kasvuvaiheen teknologiayhtiöitä. Tuottotavoitteen tulisi olla sisäinen korko (IRR) vähintään 30%. Kolmanneksi suurimman riskin kohteina voi pitää uuden teknologian tuotantohankkeita. Jos teknologiaa ei ole yleisesti käytössä ja tuotantomuotoon liittyy muuten merkittävä riski, on tuottotavoitteen hyvä olla (IRR) yli 25%. Neljänneksi voi arvioida tuotantohankkeet, joihin ei liity suurta teknologiariskiä ja muutkin riskit on rajatummat. Tällöin tuottotavoitteen on hyvä olla (IRR) yli 15%. Viidenneksi voi arvioida tuotantohankkeet, joista on pitkä kokemus ja joiden omistaminen on pitkäaikaista ja vakaata. Tällöin sijoitusta voi verrata infrasijoitukseen tai kiinteistösijoitukseen, jolloin tuottotavoite voi olla välillä (IRR) 5-15%.

23 Taaleritehtaan pääomarahastotiimi Juhani Elomaa Toimitusjohtaja Taaleritehtaan Tuulitehdas Karri Haaparinne Toimitusjohtaja, Pääomarahastot Tero Luoma Sijoitusjohtaja Jukka Ohls Rahoitusjohtaja Hallinto Taamir Fareed Johtaja, tuulienergia Taaleritehtaan Biotehdas Olli Hagqvist Energia-asiantuntija Pauli Maaninka Energia-asiantuntija Timo Hakulinen Sijoitusasiantuntija Kaisa Suvilampi Toimitusjohtaja, VamBio Oy Juhani Suvilampi Toimitusjohtaja, Watrec Oy

24 Omistaa vai eikö omistaa, kas siinä pulma.